PELKOSENNIEMEN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ. Voimassa alkaen

Transkriptio

1 1 PELKOSENNIEMEN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ Voimassa alkaen

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU... 5 YLEISET MÄÄRÄYKSET Soveltamisala Toimivallan edelleen siirtäminen LUKU... 6 KOKOUS- JA PÄÄTÖKSENTEKO Luvun määräysten soveltaminen Kokousaika ja paikka Kokouksen koollekutsuminen Jatkokokous Varajäsenen kutsuminen Kokouksen pitäminen Kokouksen johtaminen Tilapäinen puheenjohtaja Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kunnanhallituksen edustus muissa toimielimissä Esittely toimielimissä Esteellisyyden toteaminen Äänestys, vaalit ja eriävä mielipide Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Kunnanhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen ja viranhaltijapäätökset LUKU PALKKIOT JA KORVAUKSET Yleistä Kokouspalkkion määrä Osallistuminen kunnan toisen toimielimen kokoukseen Samana päivänä pidetyt kokoukset Osallistuminen koulutukseen Osallistuminen valtuuston tai hallituksen seminaari- tai informaatiotilaisuuteen Osallistuminen muihin tilaisuuksiin Luottamushenkilösihteerin palkkio Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan palkkio Vuosipalkkiot Ansionmenetyskorvaus Vaatimusten esittäminen Palkkion maksaminen Matkakustannusten korvaus Valtuutus palkkioiden tarkistukseen Erinäisiä määräyksiä LUKU TALOUDENHOITO Talousarvio ja sen seuranta Maksut ja taksat Rahatoimen hoitaminen Käyttöomaisuuden osto ja hankinnat Käyttöomaisuuden myynti... 16

3 3 40 Käyttöomaisuuden vuokralle anto Poistosuunnitelma Riskienhallinta ja vahingonkorvausvastuu Omistajaohjaus LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS Ulkoinen ja sisäinen valvonta Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan kokoukset Tarkastuslautakunnan tehtävät Tilintarkastajan valinta Vastuun jakaantuminen Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastajan ilmoitukset Tilintarkastuskertomus Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle LUKU KUNNAN ORGANISAATIO JA HALLINNON JÄRJESTÄMINEN Kunnan organisaatio Kunnanvaltuusto Toimielinten yleiset tehtävät ja yleinen ratkaisuvalta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Osastonjohtaja Hallinto-osasto Sivistysosasto Sosiaaliosasto Tekninen osasto LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA Luvun määräysten soveltaminen Toimivalta viran perustamisessa, lakkauttamisessa, virkasuhteen muuttamisessa työsuhteiseksi ja nimikkeen muuttamisessa Virkojen ja toimien avoimeksi julistaminen Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Henkilöstön kelpoisuusehdot Henkilöstövalinnat Palkkauksesta päättäminen Virkavaalin tai valinnan vahvistaminen ja koeaika Palvelussuhteen päättyminen, osa-aikaistaminen, lomauttaminen ja varoitus Tehtävien hoidosta pidättäminen Sivutoimi Henkilökunnan siirrot ja virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen Viranhaltijan muu ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Määräaikaiseen palvelussuhteeseen ottaminen Palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisinperintä LUKU PROJEKTIOHJEET Määräysten soveltamisala Projektin valmistelu... 38

4 4 81 Projektin käynnistäminen Projektin päättäminen Projektihenkilöstö LUKU MUUT ASIAT Tiedottaminen Kunnan asukkaiden aloitteet Kunnan nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Asiakirjojen lunastus Sähköinen viestinvälitys Voimaantulo LIITE PELKOSENNIEMEN KUNNAN HALLINTO-ORGANISAATIO... 42

5 PELKOSENNIEMEN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ Valtuusto ja LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 5 1 Soveltamisala Kunnan hallinnon järjestämisessä noudatetaan tämän säännön määräyksiä, jollei muualla ole toisin määrätty. Toimielimellä tarkoitetaan kunnanhallitusta, lauta- ja toimikuntia sekä henkilöstöllä kunnan virka- ja työsuhteessa olevaa henkilöstöä. Kokousmenettelyä koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. Tämän säännön ohella Pelkosenniemen kunnan hallintoa ohjataan kunnanvaltuuston työjärjestyksellä, johon nähden hallintosääntö on toissijainen. 2 Toimivallan edelleen siirtäminen Hallintosäännössä toimielimelle tai viranhaltijalle siirrettyä toimivaltaa voidaan siirtää edelleen alemmalle toimielimelle tai viranhaltijalle ellei muualla säädöksissä toisin ole määrätty.

6 6 2 LUKU KOKOUS- JA PÄÄTÖKSENTEKO 3 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta kunnan toimielimissä ja soveltuvin osin myös toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. 4 Kokousaika ja paikka Toimielin pitää kokouksensa pääsääntöisesti päättämänään aikana ja päättämässään paikassa. Päätös tehdään toimielimen toimikaudeksi. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 5 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään kirjallisesti tai sähköisessä muodossa jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. 6 Jatkokokous Mikäli kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, jäljellä olevat asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kokouskutsua. Kokouksesta poissaolleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 7 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumaan kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai hänen valtuuttamansa henkilö voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 8 Kokouksen pitäminen

7 7 Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat ja missä ominaisuudessa kukin on läsnä. Lisäksi puheenjohtajan on todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi esittelijän esityksestä toimielimen yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 9 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa annettuaan varoituksen määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 10 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja(t) ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja siten, että valinta suoritetaan iältään vanhimman jäsenen toimessa puheenjohtajana. 11 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kunnan eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: - kunnanhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla - muun toimielimen kokouksessa valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajalla, kunnanhallituksen määräämällä edustajalla ja kunnanjohtajalla Toimielin tai esittelijä voi kutsua valmistelijan, lautakunnan puheenjohtajan tai muun asiantuntijan olemaan läsnä kokouksessa. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden tapauskohtaisesta läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. 12 Kunnanhallituksen edustus muissa toimielimissä Kunnanhallitus voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kunnanhallituksen varajäsen tai kunnanjohtaja.

8 8 13 Esittely toimielimissä Asiat ratkaistaan kunnanhallituksessa kunnanjohtajan ja sivistys- ja sosiaalilautakunnassa osastonjohtajan esittelystä. Teknisessä lautakunnassa esittelijänä toimii ratkaisuvaltaansa kuuluvissa viranomaistehtävissä rakennustarkastaja ja muutoin osastonjohtaja. Keskusvaalilautakunnassa esittelijänä toimii lautakunnan ottama sihteeri tai lautakunnan määrittelemä sihteerin varamies. Tarkastuslautakunnassa esittelijänä toimii puheenjohtaja. Esittelijän estyneenä/esteellisenä ollessa toimii esittelijänä hänen sijaisensa. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu esitys. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 14 Esteellisyyden toteaminen Esteellisen henkilön on itse ilmoitettava esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 15 Äänestys, vaalit ja eriävä mielipide Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. Päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan. Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä. Esittelijä on vastuussa hänen esittelystä tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä. 16 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä.

9 Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pyritään tarkastamaan heti kokouksen päätyttyä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin pöytäkirja tarkastetaan viimeistään viikon kuluessa kokouksesta. Pöytäkirjan tarkastajien on allekirjoitettava sekä pöytäkirjan kansilehti, että tehtävä jokaiseen pöytäkirjan sivuun tarkastuksensa osoittava merkintä. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: Järjestäytymistietoina toimielimen nimi kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Asian käsittelytietoina asianumero asiaotsikko, selostus asiasta ja päätösehdotus esteellisyys tehdyt ehdotukset sekä onko niitä kannatettu äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos päätöksen toteaminen ja päätös sekä eriävä mielipide Täytäntöönpanotietoina lisätietojen antaja ja tämän yhteystiedot jakelu Laillisuustietoina oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus puheenjohtajan allekirjoitus pöytäkirjan varmennus merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta, sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä 9 Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa on annettava tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltija ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin.

10 10 17 Kunnanhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta toimielimen käsiteltäväksi voi päättää toimielin, sen puheenjohtaja tai esittelijä. 18 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen ja viranhaltijapäätökset Kunnan viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kunnanhallitukselle ja lautakunnalle niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäviksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkisteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Kopio pöytäkirjasta toimitetaan kunnanjohtajalle ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle. Viranhaltijapäätökset tuodaan toimielimen tietoon. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei oteta: - lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta tai toimitusmenettelyä koskevia asioita eikä - yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asioita.

11 11 3 LUKU PALKKIOT JA KORVAUKSET 19 Yleistä Tämän luvun mukaan luottamushenkilöille suoritetaan 1) Palkkiota luottamustoimen hoitamisesta; 2) korvausta luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvista ansionmenetyksistä, matkakustannuksista, sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä; ja 3) päivärahaa sekä ateria- ja majoituskorvausta. 20 Kokouspalkkion määrä Kunnan toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot: 1) Valtuusto ja sen valiokunnat sekä kunnanhallitus 50 /kokous 2) Sosiaalilautakunta, tekninen lautakunta, sivistyslautakunta ja tarkastuslautakunta 40 /kokous 3) Muut lautakunnat, toimikunnat ja toimielinten nimeämät työryhmät 40 /kokous Toimielimen puheenjohtajana toimivalle luottamushenkilölle maksetaan jäsenen palkkio 50 prosentilla korotettuna. Toimikunnan jäsenelle, joka on valittu tehtäväänsä virka-aseman perusteella, maksetaan kokouspalkkio kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. 21 Osallistuminen kunnan toisen toimielimen kokoukseen Mikäli toimielimen luottamushenkilöjäsen tai sen valitsema luottamushenkilöedustaja voi osallistua kunnan toisen luottamuselimen kokoukseen, maksetaan kyseiselle jäsenelle tai edustajalle sama kokouspalkkio kuin kokoontuvan toimielimen jäsenelle. Mitä 1 momentissa on määrätty, sovelletaan myös luottamushenkilöön, joka asiantuntijana on kutsuttu kuultavaksi toimielimen kokoukseen. 22 Samana päivänä pidetyt kokoukset Mikäli sama toimielin joko kokonaisuudessaan tai osastona kokoontuu yhtenä päivänä useammin kuin kerran, maksetaan kokouksista ainoastaan yksi palkkio, ellei edellisen kokouksen päättymisestä ole kulunut vähintään neljää tuntia.

12 12 23 Osallistuminen koulutukseen Luottamushenkilölle, joka osallistuu Pelkosenniemen kunnan järjestämään koulutustilaisuuteen vähintään kolmen tunnin ajan, maksetaan koulutuspäivältä puolet 20 :n 1 mom. 2) - kohdan mukaisesta palkkiosta. 24 Osallistuminen valtuuston tai hallituksen seminaari- tai informaatiotilaisuuteen Valtuutetuilla ja kunnanhallituksen jäsenille ja varsinaisen jäsenen sijaan osallistuvalle varajäsenelle, jotka osallistuvat kunnanvaltuuston tai kunnanhallituksen puheenjohtajan koolle kutsumana seminaari- tai informaatiotilaisuuteen mm. iltakouluun, maksetaan puolet 20 :n 1 momentin 1) -kohdan palkkiosta. 25 Osallistuminen muihin tilaisuuksiin Luottamushenkilölle, jonka kunnanvaltuusto, kunnanhallitus tai lautakunta on valinnut sellaiseen edustajankokoukseen, neuvotteluun, kunnallishallinnon alaan kuulumattomaan toimielimeen tai tehtävään, josta ei makseta palkkiota, maksetaan puolet 20 :m 1 mom. 2) kohdan mukaisesta palkkiosta. 26 Luottamushenkilösihteerin palkkio Sihteerinä toimineelle toimielimen luottamushenkilölle, jolle ei makseta vuosipalkkiota tai muuta erityistä korvausta sihteerin tehtävien hoitamisesta, suoritetaan asianomaisen toimielimen jäsenen kokouspalkkio 50 prosentilla korotettuna. 27 Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan palkkio Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajalle ja jäsenelle maksetaan äänestys- tai tarkastuspäivältä seuraavat palkkiot: Keskusvaalilautakunnan ja vaalilautakunnan sekä vaalitoimikunnan puheenjohtaja 120 /pv Lautakunnan ja vaalitoimikunnan muu jäsen 100 /pv Muutoin keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan kokouksiin sovelletaan tämän säännön 20 :n määräyksiä. 28 Vuosipalkkiot Kokousten ulkopuolella hoidettavista luottamustehtävistä maksetaan vuosipalkkiot seuraaville luottamushenkilöille:

13 13 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1000 Kunnanvaltuuston varapuheenjohtajat 500 Kunnanhallituksen puheenjohtaja 2000 Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja 500 Sivistyslautakunnan puheenjohtaja 500 Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja 500 Teknisen lautakunnan puheenjohtaja 500 Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 500 Milloin tässä pykälässä mainittu luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen oikeutensa vuosipalkkioon lakkaa, kun este on yhtäjaksoisesti jatkunut kuukauden. Sen jälkeiseltä ajalta on varapuheenjohtajalla tai varajäsenellä oikeus saada suhteellinen osa vuosipalkkiosta. 29 Ansionmenetyskorvaus Luottamushenkilölle suoritetaan korvausta ansionmenetyksestä samoin kuin kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Tuntikorvauksen enimmäismäärä on 30. Ansionmenetyskorvaus maksetaan suoraan työnantajalle, jos luottamushenkilö sitä pyytää. Työnantajan tulee tällöin toimittaa kunnalle lasku, josta tulee käydä ilmi, että luottamustehtävän hoitoon käytetty aika olisi ollut työntekijän normaalia työaikaa, että työnantaja on maksanut työntekijälle luottamustehtävän hoitamiseen käytetyltä ajalta palkkaa ja palkasta on maksettu kaikki lakisääteiset työnantajamaksut. Laskussa on eriteltävä palkan ja työnantajamaksujen osuus. Korvaus maksetusta palkasta voi olla enintään edellä 1 momentissa mainitun enimmäismäärän suuruinen. Saadakseen korvausta työansionmenetyksestä luottamushenkilön tulee esittää työnantajan todistus siitä. Työnantajan todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virkatai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa ansionmenetys perustuu edellisen vuoden vahvistetun verotettavan tulon perusteella laskettavaan tuntikorvaukseen. Edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitettua todistusta tai selvitystä ei vaadita, jos korvaus on enintään 10 /tunti. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin antaa kirjallinen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten määrästä.

14 14 30 Vaatimusten esittäminen Ansionmenetyksen ja kustannusten korvaamista koskeva vaatimus on esitettävä kahden kuukauden kuluessa sille henkilölle, jolle voimassa olevien määräysten mukaan kuuluu laskun hyväksyminen. 31 Palkkion maksaminen Tässä säännössä mainitut palkkiot maksetaan neljännesvuosittain ja ansionmenetysten korvaus kohtuullisen ajan kuluessa vaatimuksen esittämisestä. 32 Matkakustannusten korvaus Luottamushenkilön oikeudesta saada luottamustehtävän hoitamisesta johtuen matkakustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa, kurssipäivärahaa ja korvausta ulkomaille tehdystä virkamatkasta, sekä korvausten saamisessa noudatetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä, kuitenkin siten, että kunnanhallituksella on yksittäistapauksessa oikeus määrätä toisin matkakustannusten korvauksesta. Jos luottamushenkilö työn, opiskelun tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi asuu tilapäisesti toisella paikkakunnalla, korvaus maksetaan korkeintaan kunnan rajalta. 33 Valtuutus palkkioiden tarkistukseen Palkkiosäännön korvauksia voidaan tarkistaa kerran valtuustokauden aikana. 34 Erinäisiä määräyksiä Palkkiosäännön soveltamisohjeet antaa tarvittaessa kunnanhallitus, joka myös ratkaisee sääntöä koskevat erimielisyydet.

15 15 4 LUKU TALOUDENHOITO 35 Talousarvio ja sen seuranta Kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtävä- ja hankekohtaiset toimintatavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot. Kunnanhallitus ja lautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Ne voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viran- ja toimenhaltijoille. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Muutosesityksen yhteydessä on selvitettävä muutoksen toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Talousarvion olennaisista poikkeamisista on annettava selvitykset tilinpäätöksen yhteydessä. Kunnanhallitus toimittaa neljännesvuosittain valtuustolle talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisraportin. Lautakunnat käsittelevät talousarvionsa toteutumista koskevat talousraportit neljännesvuosittain. 36 Maksut ja taksat Maksujen yleiset perusteet ovat seuraavat: 1) Jos palvelumaksun peruste on säädetty erityislaissa, on se maksua määrättäessä otettava huomioon. 2) Muiden maksujen määräämisessä lähtökohtana tulee olla vähintään omakustannusperiaate. 3) Maksu ei saa olla kuitenkaan sillä tavoin kustannuksia vastaamaton, että se voitaisiin katsoa veroksi. 4) Maksu on luonteeltaan korvaus kunnan antamasta palvelusta tai muusta suoritteesta. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää se toimielin, jonka toimialaan annettu palvelu kuuluu. 37 Rahatoimen hoitaminen Kunnanvaltuusto päättää antolainojen myöntämisestä.

16 16 Kunnanjohtajalla on oikeus tehdä talousarviolainan ottamispäätös valtuuston talousarviossa hyväksymän nettoeuromäärän rajoissa. Kunnanjohtajalla tai kunnansihteerillä on oikeus ottaa tilapäisluottoa rajaan asti maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kunnanjohtaja, ja kunnanjohtajan estyneenä ollessa kunnansihteeri, päättää kunnanvaltuuston hyväksymissä rajoissa kuntatodistuksen liikkeelle laskuista. Kunnanhallituksella on oikeus myöntää kunnan maksuvalmiuden salliessa rajaan asti enintään kuuden (6) kuukauden pituista korollista tilapäisluottoa kuntakonserniin kuuluville yhtiöille niiden tilapäisiin maksuvalmiusongelmiin. Päätökset tuodaan valtuustolle tiedoksi. Kunnanhallitus päättää kassavarojen sijoitustoimintaan liittyvistä periaatteista ja muusta rahoitustoimen hoidosta, johon liittyvä toimivalta on kunnanjohtajalla tai kunnansihteerillä. 38 Käyttöomaisuuden osto ja hankinnat Käyttöomaisuuden ostoa ja hankintaa sitoo talousarvio. Kiinteistöjen ja rakennusten ostamisesta päättää kunnanhallitus rajaan saakka ja sen ylittävistä ostoista kunnanvaltuusto. Osakkeiden ja osuuksien ostoista rajaan saakka päättää kunnanhallitus ja sen ylittävistä ostoista kunnanvaltuusto. Kunnanjohtajalla ja osastonjohtajista rakennusmestarilla on muun käyttöomaisuuden hankintavaltuudet rajaan saakka ja muilla osastonjohtajilla rajaan saakka. 39 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myyntiä sitoo talousarvio. Tonttien myynnistä päättää teknisen osaston osastonjohtaja kunnanvaltuuston hyväksymillä hinnoilla ja luovutusperiaatteilla. Muutoin maa-alueiden myynnistä päättää kunnanhallitus rajaan saakka kunnanvaltuuston hyväksymillä luovutusperiaatteilla ja sen ylittävistä myynneistä kunnanvaltuusto. Rakennusten myynnistä päättää kunnanhallitus rajaan saakka kunnanvaltuuston hyväksymillä luovutusperiaatteilla ja sen ylittävistä myynneistä kunnanvaltuusto. Osakkeiden myynnistä päättää kunnanhallitus rajaan saakka ja sen ylittävistä myynneistä kunnanvaltuusto. Muun käyttöomaisuuden myynnissä päätösvalta on sama kuin niiden hankinnassa.

17 40 Käyttöomaisuuden vuokralle anto 17 Toimielin päättää hallinnassaan olevien alueiden, tilojen ja niihin kuuluvien laitteiden/kaluston vuokralle annosta. Kaiken muun käyttöomaisuuden, joka ei ole jonkin toimielimen hallinnassa, vuokralle annosta päättää tekninen lautakunta enintään 10 vuodeksi ja sen ylittävästä vuokra-ajasta päättää kunnanhallitus. 41 Poistosuunnitelma Kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Kunnanhallitus hyväksyy hyödyke- ja hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat ja vahvistaa pienhankinta-arvon, jota ei aktivoida. 42 Riskienhallinta ja vahingonkorvausvastuu Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Kunnanhallitus päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä ja henkilöstön vahingonkorvausvastuusta. Tilivelvollisia ovat valtuutettuja lukuun ottamatta kunnan muiden toimielinten jäsenet, toimielinten esittelijät ja osastonjohtajat. 43 Omistajaohjaus Kunnanvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan ja konsernijohtamista koskevat yleiset tavoitteet ja periaatteet. Kunnanvaltuusto antaa konserniohjeessa konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ohjeet ja määrittelee, minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään rahoituksessa, sijoitustoiminnassa, riskien hallinnassa sekä henkilöstöasioissa.

18 18 5 LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 44 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen ja riskienhallinnan apuväline ja sen sisältö on seuraava: - sisäinen tarkkailu, josta vastaavat ensisijaisesti esimiesasemassa olevat - toimivan johdon alaisuudessa tehtävä sisäinen tarkastus ja - luottamushenkilöiden suorittama seuranta Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus, joka antaa siitä erikseen tarvittavat ohjeet. 45 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. 46 Tarkastuslautakunnan kokoukset Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Kunnanhallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Lautakunnan esittelijänä on puheenjohtaja. 47 Tarkastuslautakunnan tehtävät Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunnan on 1) seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi.

19 19 2) huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä 3) tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. 48 Tilintarkastajan valinta Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä enintään kuuden vuoden tarkastuskaudeksi hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden JHTT tilintarkastajan ja yhden JHTT varatilintarkastajan tai JHTT yhteisön. 49 Vastuun jakaantuminen Jos tilintarkastajia valitaan useampia kuin yksi, tilintarkastajat vastaavat kunnalle tilintarkastuksesta yhteisvastuullisesti. 50 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. 51 Tilintarkastajan ilmoitukset Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 73 :n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Kunnanhallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisena kunnanhallituksen puheenjohtajalle ja kunnanjohtajalle. 52 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 :ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto 73 :n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeellisiksi katsomat asiat. 53 Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle Lautakunta antaa valtuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomukses-

20 20 sa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta.

21 21 6 LUKU KUNNAN ORGANISAATIO JA HALLINNON JÄRJESTÄMINEN 54 Kunnan organisaatio Kunnan organisaation muodostavat kunnanvaltuusto, kunnanhallitus sekä toimialueilla toimivat lautakunnat. Hallintosäännön liitteenä (liite 1) on kuvattu kunnan organisaatiokaavio luottamushenkilöjärjestelmän, toimielinten esittelijöiden ja kunnan toimintojen osalta. Toimiala Toimielin (jäsenmäärä) Yleishallinto Kunnanvaltuusto (15 jäsentä) Hallinto-osasto Tarkastuslautakunta (3 jäsentä) Kunnanhallitus (7 jäsentä) Keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) Vaalilautakunta (5 jäsentä) Vaalitoimikunta (3 jäsentä) Sivistystoimen toimiala Sivistyslautakunta (7 jäsentä) Sivistysosasto Sosiaalitoimen toimiala Sosiaalilautakunta (7 jäsentä) Sosiaaliosasto Tekninen toimiala Tekninen lautakunta (7 jäsentä) Tekninen osasto Kunnanhallituksessa ja lautakunnissa on yksi varapuheenjohtaja. Kunnanhallituksen jäseniksi on valittava vähintään kolme (3) valtuutettua tai varavaltuutettua. On suositeltavaa, että lautakuntien puheenjohtajat ovat kunnanhallituksen jäseniä. Keskusvaalilautakuntaa, vaalilautakuntaa ja vaalitoimikuntaa koskevat valinnat säädetään vaalilaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpano on määritelty sivulla 16. Lautakunnat valitaan valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi ja kunnanhallitus kahden (2) vuoden toimikaudeksi, joka alkaa tai päättyy valtuutettujen toimikauden vaihtuessa. Kunkin osaston johtamisesta vastaa osastonjohtaja, joita ovat kunnansihteeri hallintoosastolla, sosiaalisihteeri-lastenvalvoja sosiaaliosastolla, rehtori-sivistystoimenjohtaja sivistysosastolla ja rakennusmestari teknisellä osastolla.

22 22 Kunnanjohtaja ja osastonjohtajat sekä kunnanjohtajan mahdollisesti valitsemat muut viranhaltijat muodostavat johtoryhmän, jonka tehtävänä on tukea ja kehittää kunnan kokonaisjohtamista. Kunnanjohtajan sijaisena toimii kunnansihteeri ja hänen estyneenä ollessaan rakennusmestari. Kunnansihteeri sijaistaa myös tarvittaessa sivistystoimenjohtajaa ja sosiaalisihteeriä. Rakennusmestarin sijaisena toimii rakennustarkastaja. 55 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston tehtävänä on kuntalain 13 :n mukaisesti: 1) päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista; 2) päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyy talousarvion; 3) päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; 4) päättää kunnan liikelaitokselle annettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista; 5) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 6) valitsee jäsenet kunnan toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 7) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 8) valitsee tilintarkastajat; 9) hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta; sekä 10) päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. 56 Toimielinten yleiset tehtävät ja yleinen ratkaisuvalta Yleiset tehtävät Lautakunta/kunnanhallitus vastaa - toimialansa tavoitteiden asettamisesta - toimialansa toiminta- ja taloussuunnittelusta - voimavarojen ja organisaation jatkuvasta kehittämisestä taloudellisen ja toiminnallisen tehokkuuden turvaamiseksi - seuraa ja valvoo, että palvelut järjestetään valtuuston hyväksymien tavoitteiden ja määrärahojen puitteissa - toimialueen sisäisestä valvonnasta. Yleinen ratkaisuvalta Lautakunta/kunnanhallitus päättää toimialallaan 1) talousarvion tulosyksikkötason käyttösuunnitelmasta 2) maksujen ja taksojen hyväksymisestä, ellei toisin ole määrätty 3) päättää avustusmäärärahojen jakamisesta

23 23 4) päättää maksun tai korvauksen suorittamiseen liittyvistä helpotuksista tai vapautuksista sekä vahingonkorvauksen myöntämisestä 5) palvelujen myynnistä ja niistä perittävistä korvauksista 6) tarvittaessa toimikunnan asettamisesta määrätyn tehtävän hoitamista varten 7) lausunnon antamisesta kunnan puolesta toimialaansa kuuluvissa asioissa 8) yli 2kk mittaisen virkavapaan/työloman myöntämisestä alaiselleen viran/toimenhaltijalle 9) sille tämän hallintosäännön mukaan kuuluvan asian siirtämisestä edelleen alaisellensa toimielimelle tai viran-/toimenhaltijalle. Siirretystä toimivallasta on pidettävä osastokohtaista luetteloa. 57 Kunnanhallitus Tehtävät Kunnanhallitus vastaa kuntalain 23 :n mukaan kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etuja ja jollei tässä hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitus vastaa lisäksi elinkeinotoimen edistämisestä, työllisyyden hoidosta ja yleisestä edunvalvonnasta. Elinkeinotoimen palveluja tuotetaan omana toimintana, yhteistyösopimuksella tai ostopalveluina. Maaseutuelinkeinoviranomaisena maaseutuelinkeinojen lakisääteiset tukitehtävät ja Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanon hoitaa maaseutusihteeri. Ratkaisuvalta Kunnanhallitus päättää 1) selityksen antamisesta kunnanvaltuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen kunnanhallituksen voidessa yhtyä valtuuston päätökseen 2) henkilöstöhallinnon periaatteista, viestinnän periaatteista, sisäisen valvonnan periaatteista, hankintatoimen organisaatiosta, hankintavaltuuksista, hankintaohjeista ja tietoturvaperiaatteista 3) virka- ja työehtosopimusten tulkintaa ja soveltamista koskevien neuvottelijoiden määräämisestä sekä virka- ja työehtosopimusten tekemisestä ja täytäntöönpanosta 4) henkilöstön vahingonkorvausvastuusta (työnantajan takautumisoikeus) 5) kunnan sisäisen joukkoliikenteen ja kuljetuspalvelujen ostamisesta 6) säädösten ja kunnanvaltuuston päätösten perusteella sille kuuluvista asioista 7) maankäyttö- ja rakennuslain 96 :n mukaisesta yleisen alueen lunastuksesta 8) maankäyttösopimusten hyväksymisestä rajaan saakka, jonka ylittäviltä osin valtuusto.

24 24 58 Kunnanjohtaja Tehtävät Kunnanjohtajan tehtävänä on vastata kunnan toiminta-ajatuksen ja strategian toteuttamisesta, kunnan yleisjohdosta, elinkeinotoimen ja työllisyyden kehittämisestä, kunnan edunvalvonnasta ja edustamisesta sekä kuntamarkkinoinnista. Kunnanjohtajalla on yleisvastuu kunnanhallituksen asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta. Ratkaisuvalta 1) Kunnan edustaminen ja edustajan määrääminen sellaisiin tehtäviin, joihin valtuusto tai hallitus ei ole nimennyt kunnalle edustajaa 2) Lausunnon antaminen kunnan puolesta etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä koskevissa asioissa 3) Kunnan edustamiseen liittyvistä järjestelyistä ja hankinnoista vastaaminen 4) Perustellusta syystä kunnan muusta kuin verosaatavasta vapauttaminen kertaluonteisesti saakka. 5) Kunnan maksettavaksi kuuluvien laskujen hyväksyminen ja maksumääräyksen antaminen koko kuntaorganisaation osalta 6) Päättäminen kunnan saatavien viranomaisperinnästä kunnanhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti 7) Antaa vastineet ja lausunnot kotikunta-asioissa 8) Lausunnon antaminen kunnan puolesta kunnanhallituksen toimialaan kuuluvissa asioissa kiireellisissä tapauksissa 9) Maankäyttösopimusten valmistelu yhdessä maankäyttöinsinöörin kanssa noudattaen maapoliittista ohjelmaa. 59 Osastonjohtaja Tehtävät Osastonjohtajan tehtävänä on tulosvastuullisesti huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä sekä osastojen välisestä yhteistyöstä, sekä toimialaansa liittyvästä tiedottamisesta. Osastonjohtajalla on yleisvastuu toimialaansa kuuluvien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta. Ratkaisuvalta 1) hyväksyy laskut ja tositteet 2) hyväksyy, valvoo, muuttaa ja vapauttaa kunnan saatavien vakuudet 3) hyväksyy osaston toimintayksikköjaon 4) määrää tulosalueiden, tulosyksiköiden ja toimintayksiköiden vastuuhenkilöt

25 25 5) päättää tarvittaessa kunnan edustajien nimeämisestä toimialansa niiden yhteisöjen kokouksiin, joissa kunnalla on puhevalta sekä toimintaohjeiden antamisesta (yhdistykset, joissa kunta on jäsenenä) 6) osaston hallinnassa olevien tilojen ja laitteiden vuokraus tai muu käyttöoikeuden antaminen enintään 1 vuoden ajaksi 7) päättää tämän hallintosäännön mukaan itselleen kuuluvan asian siirtämisestä edelleen alaisellensa viran-/toimenhalijalle. Siirretystä toimivallasta on pidettävä osastokohtaista luetteloa. 60 Hallinto-osasto Toimiala Hallinto-osasto vastaa kunnan yleis-, talous- ja henkilöstöhallinnosta sekä vaaliasioista. Kunnansihteerin ratkaisuvalta Kunnansihteerin vastuualueet ja ratkaisuvalta: 1) hallinto-osaston työntekijöiden esimiehenä toimiminen 2) kunnanjohtajan avustaminen kunnanhallituksen käsiteltäviksi tulevien asioiden valmistelussa 3) talousasioiden hoitaminen yhdessä kunnanjohtajan ja kirjanpitäjän kanssa 4) kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen päätösten täytäntöönpanosta huolehtiminen yhdessä muiden hallinto-osaston työntekijöiden kanssa 5) talousarvion, talous- ja toimintasuunnitelman, käyttösuunnitelman, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen valmistelu toimialan osalta ja yhdessä muiden vastuuviranhaltijoiden kanssa koko kuntaorganisaation osalta 6) päätösten ja muiden asioiden tiedottaminen 7) kunnan saatavien perinnästä vastaaminen yhdessä kirjanpitäjän kanssa 8) määrärahojen käyttäminen talousarvion ja vahvistetun käyttösuunnitelman puitteissa 9) kunnan ns. notariaattiasioiden hoitaminen ja niistä vastaaminen 10) työnantajan palkka-asiamiehenä toimiminen 11) vaaleihin liittyvistä asioista vastaaminen 12) alaistensa viranhaltijoiden ja työntekijöiden toimenkuvan vahvistaminen 13) kunnan tietosuojavastaavana toimiminen 14) esimiehen antamien muiden tehtävien hoitaminen 61 Sivistysosasto Toimiala Sivistysosaston tehtävänä on tuottaa ja järjestää korkeatasoisia, monipuolisia ja tasapuolisia koulutuspalveluja, ja vapaa-ajan toimintoja. Sivistyslautakunta vastaa seuraavien lakien mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä: 1) Perusopetuslaki ja asetus 2) Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

26 3) Lukiolaki ja asetus 4) Laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta 5) Laki ja asetus vapaasta sivistystyöstä 6) Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista 7) Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 8) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 9) Kirjastolaki- ja -asetus 10) Nuorisolaki ja -asetus 11) Liikuntalaki ja asetus 12) sekä muista toimialaansa liittyvien säädösten mukaisista tehtävistä 26 Sivistyslautakunnan ratkaisuvalta 1) käyttää kunnan päätösvaltaa sivistystoimen päävastuualueen laeissa mainituissa asioissa 2) vahvistaa kunnan opetussuunnitelman ja siihen perustuvan vuosittaisen työsuunnitelman 3) päättää koulun järjestyssäännöistä 4) määrää lukuvuoden työ- ja loma-ajat 5) päättää koulukuljetusten perusteista 6) päättää oppilaaksi ja opiskelijaksi ottamisen perusteista 7) päättää oppilaan ottamisesta tai siirtämisestä erityisopetukseen ja erityisopetuksesta yleisopetukseen, mikäli huoltaja vastustaa toimenpidettä 8) myöntää luvan oppilaan yli kuukauden mittaiseen poissaoloon 9) päättää oppilaan erottamisesta määräajaksi sekä tarvittaessa päättää määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana sekä täytäntöönpanon aloittamisen ajankohdasta Rehtori-sivistystoimenjohtajan ratkaisuvalta Rehtori-sivistystoimenjohtaja hoitaa koululainsäädännössä tarkoitetut koulutoimenjohtajan tehtävät. Sen lisäksi, mitä on säädetty ja määrätty sivistystoimenjohtaja: 1) päättää perusopetuksen tuntiresurssin käytöstä lautakunnan tarvittaessa määrittämien periaatteiden mukaisesti 2) päättää oppilaalle annettavasta erityisestä tuesta yhteistyössä huoltajien kanssa sekä perusopetuslain 18 mukaisista opetusjärjestelyistä 3) päättää ohjaavasta opettajasta 4) myöntää luvan opetuksen aloittamiseen vuotta myöhemmin tai vuotta aiemmin sekä myöntää oikeus jatkaa koulunkäyntiä oppivelvollisuusiän täyttymisen jälkeen 5) päättää koulukuljetuksista lautakunnan mahdollisesti antamien ohjeiden perusteella 6) päättää oppikirjoista ja muusta materiaalista 7) päättää oppilaitoksen oppilashuoltotyöstä ja oppilaanohjauksesta 8) vastaa sivistysosaston valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta ja tilityksestä 9) päättää sivistystoimessa tehtävien tutkimusten luvista 10) antaa sivistystoimea koskevat lausunnot 11) vastaa opetussuunnitelman valmistelusta ja koulutuksen arvioinnin valmistelusta

27 27 12) päättää oppilaiden ottamisesta perusopetusta antaviin kouluihin sivistyslautakunnan antamien ohjeiden mukaan 13) vaihtaa valitun aineen tai oppimäärän toiseksi 14) myöntää luvan oppilaan enintään kuukauden mittaiseen poissaoloon 15) tekee avustajapalveluita koskevan päätöksen oppilashuoltoryhmässä sovitulla tavalla 16) päättää muista oppivelvollisuuteen liittyvistä asioista 17) päättää työjärjestyksestä 18) päättää kirjallisen varoituksen antamisesta oppilaalle 19) päättää tarvittaessa rajoituksesta päästä seuraamaan opetusta 20) päättää oppilaitoksen oppilashuoltotyöstä ja oppilaanohjauksesta 21) päättää opetussuunnitelman kehittämismuutoksista opettajakunnan esityksen perusteella Opettajakunta Koulun opettajakunnan muodostavat koulun toiminnasta vastaava rehtori, opettajanviran haltijat sekä tuntiopettajat. Opettaja 1) myöntää luokanopettajana tai valvojana oppilaalle poissaololuvan enintään viideksi päiväksi 2) erityisopettaja ja pienryhmäluokan opettaja lisäksi: vastaavat erityisopetuksen oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadinnasta 3) opettajakunta päättää yhdessä stipendien ja muiden apurahojen jakamisesta mikäli muilla päätöksillä ei toisin määrätä. 4) opettajakunta vastaa pedagogisista lausunnoista ja niiden päivittämisestä Nuoriso-liikuntasihteerin ratkaisuvalta Nuoriso- ja liikuntasihteeri päättää asioista, jotka määräytyvät kunnalle nuorisolain ja asetuksen, liikuntalain ja asetuksen sekä kulttuurilain ja asetuksen perusteella. Nuoriso- ja liikuntasihteerin tehtävänä on sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty tai määrätty: 1) valmistella sivistyslautakunnalle toimialaansa kuuluvat asiat 2) päättää lautakunnan hallinnassa olevien nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritilojen sekä niissä olevien laitteiden ja välineiden käytöstä ja hoidosta lautakunnan päättämien perusteiden mukaan 3) avustaa kunnan muita viranomaisia toimialaansa liittyvissä kunnan kiinteistöjen ja laitosten suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapitokysymysten selvittämisessä 4) päättää nuorisotilojen aukioloajoista 5) päättää liikuntatilojen aukioloajoista

28 28 62 Sosiaaliosasto Toimiala Sosiaaliosaston tehtävänä on huolehtia sosiaalihuollon järjestämisestä lakien mukaisesti. Sosiaalihuollolla tarkoitetaan tässä hallintosäännössä kunnan järjestämiä sosiaalipalveluja, toimeentuloturvaa, sosiaaliavustuksia ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tavoitteena on asukkaiden sosiaalisen turvallisuuden ja suoriutumisen ylläpitäminen ja edistäminen. Lisäksi sosiaaliosasto vastaa esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Sosiaalilautakunta vastaa seuraavien lakien mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä: 1) sosiaalihuoltolaki 2) laki lasten päivähoidosta 3) lastensuojelulaki 4) laki kehitysvammaisten erityishuollosta 5) päihdehuoltolaki 6) isyyslaki 7) laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8) laki lapsen elatuksesta 9) toimeentulotukilaki 10) laki kuntouttavasta työtoiminnasta 11) vammaispalvelulaki 12) elatusturvalaki 13) sekä muista toimialaansa liittyvien säädösten mukaisista tehtävistä Sosiaalilautakunnan ratkaisuvalta 1) Käyttää kunnan päätösvaltaa sosiaalitoimen päävastuualueen laeissa ja muissa säädöksissä sekä valtuuston päätöksissä mainituissa asioissa, joita ei ole viranhaltijalle delegoitu 2) Päättää sosiaalihuollon toimeenpanossa noudatettavista yleisistä ohjeista ja perusteista sekä muista asioista, jotka ovat tarpeen toiminnan turvaamiseksi ja tulosten saavuttamiseksi kunnan taloussuunnitelman, talousarvion, eri säädösten ja valtakunnallisten suunnitelmien mukaisesti 3) Päättää esiopetuspaikan ja hyväksyy esiopetuksen opetussuunnitelman sekä siihen perustuvan vuosisuunnitelman Kunnanjohtajan ratkaisuvalta liittyen sosiaalilautakunnan vastuualueeseen 1) Toimii lastensuojelun osalta sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana ja päättää lastensuojelulain mukaisista toimenpiteistä, jotka johtavalle viranhaltijalle on säädetty

29 29 Sosiaalisihteeri-lastenvalvojan ratkaisuvalta 1) Päättää sosiaalihuollon järjestämisestä ja siihen liittyvistä muista toimenpiteistä sosiaalilautakunnan vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti 2) Toimii lastensuojelussa lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijänä ja päättää kiireellisesti sijoituksesta sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimista 3) Päättää sosiaalihuollon asiakaspalvelumaksuista lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti, ellei päätösvaltaa ole siirretty jäljempänä mainitulle muulle viranhaltijalle 4) Antaa tarvittaessa lausuntoja ja laittaa vireille korvaus- ja muut hakemukset 5) Käyttää tarvittaessa itse tai asiamiehen välityksellä sosiaalilautakunnan puhevaltaa 6) Huolehtii lastenvalvojan lakisääteisistä tehtävistä 7) Vahvistaa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat sopimukset sekä elatussopimukset 8) Päättää asiakaspalvelumaksujen ja saatavien perimättä jättämisestä 9) Päättää lautakunnan alaisten asuntojen asukasvalinnasta 10) Toimii sosiaalilautakunnan edustajana alle 18-vuotiaan tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä Päiväkodin johtajan ratkaisuvalta 1) Myöntää päivähoitopaikan 2) Valmistelee esiopetuksen opetussuunnitelman ja siihen perustuvan vuosisuunnitelman lautakunnan hyväksyttäväksi 3) Päättää oppilaaksi ottamisesta esiopetukseen 63 Tekninen osasto Toimiala Teknisen osaston tehtävänä on tarjota kuntalaisille ja yrityksille kestävän kehityksen mukainen, viihtyisä, turvallinen ja toimiva asuin-, elin-, ja toimintaympäristö ylläpitämällä lautakunnalle kuuluvat kunnallistekniset palvelut annettujen resurssien mukaisesti. Tekninen osasto vastaa kunnan kiinteän omaisuuden hoidosta, sisäisestä ja ulkoisesta tilojen vuokraamisesta sekä jäljempänä mainituista viranomaistehtävistä. Rakennustarkastajalla ja maankäyttöinsinöörillä on lautakunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Lisäksi rakennustarkastaja toimii esittelijänä ratkaisuvaltaansa kuuluvissa viranomaistehtävissä. Tekninen lautakunta johtaa toimintoja omalla toimialallaan ja vastaa sille laeissa ja muissa säädöksissä osoitetuista tehtävistä ellei toisin ole säädetty. Tekninen lautakunta vastaa seuraavien lakien mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä: 1) maankäyttö- ja rakennuslaki lukuun ottamatta asioita, joista päättää kunnanvaltuusto 2) kunnossapitolaki 3) laki- ja asetus yleisistä teistä 4) tieliikennelaki

30 5) yksityistielaki 6) vesihuoltolaki 7) aravalaki 8) laki aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksi lunastamisesta 9) vuokratalojen ja omistusasuntojen korkotukilaki 10) laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista 11) kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annettu laki 12) maa-aineslaki 13) luonnonsuojelulaki 14) ulkoilulaki 15) maastoliikennelaki 16) vesiliikennelaki 17) rakennussuojelulaki 18) naapuruussuhdelaki 19) vesilaki 20) ympäristönsuojelulaki 21) laki ympäristövaikutusten arvioinnista 22) sekä muista toimialaansa liittyvien säädösten mukaisista tehtävistä 30 Teknisen lautakunnan ratkaisuvalta 1) Kunnan rakennusvalvontaviranomainen (MRL 21 ) 2) Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (ympäristönsuojelulaki 21, kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annettu laki 5, vesihuoltolaki 4 ) 3) Maa-aineslain 7 :n tarkoittama lupaviranomainen 4) Vastaa keskitetysti kuntaorganisaation, rakennusten, ja maa-alueiden kunnossapitotehtävistä sekä kiinteistönhoidosta sekä tarjoaa em. palveluja kunnan omistamille yhtiöille 5) Kunnan omistamien taloyhtiöiden hallinnointi 6) Vastaa kunnan omasta toimesta tapahtuvasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta 7) Kunnan päätäntävaltaan kuuluvista poikkeamisluvista ja poikkeamisluvista annettavista lausunnoista päättäminen 8) Päättää muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavojen ja asemakaavamuutosten hyväksymisestä 9) MRL 128 :n ja 38 :n mukaisten toimenpiderajoitusten määrääminen 10) MRL 145 :n mukaisen lupa- ja valvontamaksun määrääminen 11) MRL 193 :n mukainen valittaminen alueellisen ympäristökeskuksen tekemästä poikkeamispäätöksestä 12) MRL 160 :n ja 161 :n yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamisesta, muuttamisesta ja poistamisesta päättäminen 13) MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan myöntäminen 14 ) Suunnittelutarveratkaisusta päättäminen (MRL 16 ja 137 ) 15) Katujen, teiden, puistojen, virkistysalueiden ja muiden yleisten alueiden suunnitelmien hyväksyminen (MRL 83 ja MRA 9 luku 41-47) 16) Reittisuunnitelmien hyväksyminen 17) Päättää korvauksista ja vahingonkorvauksista toimialallaan 18) Päättää uhkasakon tai teettämisuhan määräämisestä 19) Päättää kunnan päätäntävaltaan kuuluvista ympäristöluvista