Hyvinvointia työstä Työpaikka ja alkoholi Lappeenranta T yöterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Alkoholihaittojen ehkäisy työpaikalla Leena Hirvonen, erityisasiantuntija

3

4 Osallistuminen työelämään ja alkoholinkäyttö 30-65v Halme J, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: Prevalence and associations in the Finnish general population. Alcohol Clin. Exp Res 2008; 28: työelämässä työttöminä eläkkeellä muualla Yht. absolutistit 53 % 13 % 27 % 7 % 100 % kohtuukäyttäjät 77 % 7 % 11 % 4 % 100 % suurkuluttajat 78 % 12 % 7 % 2 % 100 % alkoholistit 62 % 20 % 13 % 4 % 100 %

5 Alkoholin riskikäytön seurauksia työikäisillä yksi yleisempiä työikäisten terveysriskejä osa- tai pahentavana tekijänä n. 60 erilaiseen sairauteen tai vammaan sekä monenlaisiin työntekoa haittaaviin oireisiin (korkea verenpaine, unihäiriöt, vatsavaivat, keskittymisvaikeudet, masennus, jne.) Alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset ovat työikäisten (15-64v.) miesten ja naisten yleisin kuolinsyy syöpäasairauksien ohella(päihdetilastollinen vuosikirja 2010) Sairauspoissaolojen lisääntyminen verrattuna muihin käyttäjäryhmiin Työkyvyttömyyseläkeriski kasvaa (Harkonmäki 2008) -Vuonna 2009 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet, joissa esiintyy alkoholisairaus: kpl. (Päihdetilastollisen vuosikirja 2010) Vuosittain yhteiskunnalle 1-2 miljardin kustannuksetn miljoonan euron välittömät kustannukset ja välilliset kustannukset ovat moninkertaiset

6 alkoholiriippuvaista - 70 % sinnittelee työelämässä ( henkilöä) - n. 700 henkilöä jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle alkoholisairauksien - työkyvyttömyyseläkkeellä henkilöä (EKT2010) - alkoholikuolemia vuosittain 2729 henkilöä - alkoholin aiheuttamat tuottavuuden menetykset keskimäärin noin 584 M / vuosi - on alkoholisairauksien takia poissa työstä (lyhyet ja pitkät sairauslomat), Kelan maksamat sairauspäivärahat 9,0 M / vuosi (THL 2011), työantajien sairauspoissaolokulut n. 19,6 M / vuosi (arvio) - kuinka moni on alkoholiriippuvuuden takia: työttömänä, syrjäytynyt, ei koskaan pääse työelämään? Työpaikka ja alkoholi Lappeenranta Työterveyslaitos

7 TARVE alkoholihaittojen ehkäisemiselle on suuri Alkoholi ja työpaikka 2010, ttl.fi/alkoholijatyo Tarvetta osoittivat mm., että työpaikkojen vastaajista: neljäsosa käytti alkoholia yli riskirajan (AUDIT 8) eikä sitä itse aina tunnistettu puolet oli havainnut alkoholihaittoja työpaikallaan kolmannes oli havainnut kielteisiä seurauksia alkoholista työpaikallaan joka toinen ilmoitti työpaikallaan olevan tarvetta ehkäisevälle työlle

8 Alkoholin haitat ja seuraukset eri toimialoilla ahtausyritykset hotellit tiedekunnat virastot Alkoholisyistä havaittuja haittoja työyhteisössä : krapulassa/ humalassa työssä alkoholin haju hengityksessä myöhästely/ poissaolot töiden laiminlyönti/ tehottomuus karttelua/ vetäytymistä toisen alkoholinkäyttö haittaa läheisen alkoholinkäyttö haittaa haitat muista päihteistä oma alkoholinkäyttö haittaa Kielteiset seuraukset työpaikalla : tulosten laatu/määrä huonontunut työt viivästyneet yhteistyö heikentynyt ihmissuhdevaikeudet tapaturma tai "läheltä piti"-tilanne taloudellisia menetyksiä imago kärsinyt

9 Eri alkoholinkäyttöriskiluokkiin kuuluvien vastaajien oma mielikuva alkoholinkäytöstään 2007 ja 2009 Kivistö. Jurvansuu, Hirvonen: Alkoholi ja työpaikka 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0, Olen mielestäni: Olen mielestäni: alkoholiriippuvainen suurkuluttaja kohtuukäyttäjä raitis riskit vähäiset AUDIT 0-7 riskit lievästi kasvaneet AUDIT 8-10 riskit selvästierittäin suuresti kasvaneet (AUDIT 11-40) Vastaajan todellinen alkoholinkäyttöriskiluokka

10 Työterveyshuollot ja alkoholihaittojen ehkäiseminen Alkoholi ja työpaikka 2010, ttl.fi/alkoholijatyo Työterveyshuoltojen henkilöstöistä 71 % koki tarvetta alkoholihaittoja ehkäisevälle työlle asiakastyöpaikallaan. 91 % piti tärkeänä alkoholista kysymistä terveystarkastuksissa muissa tilanteissa noin puolet. 100 % koki riskeihin liittyvän neuvonnan soveltuvan toimintaansa Käytännöt Vastaajista suurin osa (80%) piti ehkäisevää työtä riittämättömänä työterveyshuollossaan ja 92% asiakastyöpaikoillaan Vain osasta alkoholiriskien ehkäisykäytäntöjä oli sovittu, eikä henkilöstö tiennyt, onko ja mitä on sovittu asioista. Alkoholista kysyttiin ja alkoholinkäyttö kirjattiin vain osalta asiakkaista. Terveystarkastuksissa alkoholista kysyttiin yleisemmin kuin sairaanhoitokäynneillä. Työterveyshuollon toiminta asiakastyöpaikoilla painottui akuuttien ongelmien hoitamiseen.

11 Mini-intervention toteutuminen 2010 Joka toisella työterveysyksiköllä on yhtenäinen käytäntö työnantaja-asiakkaan kanssa ehkäisevässä päihdetyössä. TTHS 2010 Neljäsosa yksiköistä käyttää AUDIT -kyselyä terveystarkastuksissa vasta suurkulutusta epäiltäessä Sairaanhoidossa alkoholinkäytöstä kysytään vasta suurkutusta epäiltäessä Puolet yksiköistä antaa neuvontaa tapauskohtaisesti tai satunnaisesti. Annettua neuvontaa kirjataan ja juomatapoja seurataan.

12 Alkoholihaittojen ehkäisy työpaikalla Työpaikan kulttuuri Työterveyshuollon kulttuuri Yhteinen kokemustieto Työpaikan päihdeohjelma, ehkäisevä toiminta, hoitoonohjaus Työsuojelu, työturvallisuus, työhyvinvointi Esimiesten valmiudet Työnantajan tth:n toimintasuunnitelma Tth:n toimintasuunnitelma/ terveyden edistäminen työpaikkakäynnit ja -selvitykset, terveystarkastukset, VARHAINEN sairaanhoitokäynnit PUUTTUMINEN Henkilöstön tietous Valistus Terveyskeskustelu Mini-interventio Hoitoonohjaus Tutkimustieto

13 Alkoholikulttuuri Johto on tärkeässä asemassa! johdon tulee sitoutua alkoholihaittojen ehkäisyyn sanoin, teoin ja omalla esimerkillä Työpaikalle hyödyllinen alkoholipolitiikka tarjoaa tietoa päihteiden käytöstä, kuntoutuksesta ja koulutusta henkilöstölle, on oikeudenmukainen, toteutuu työpaikalla jossa panostetaan työn turvallisuuteen ja vaihtelevuuteen sekä joka välittää työntekijöiden ja työyhteisön terveydestä. (Brown ym. 2008) Alkoholihaittojen ehkäisyn käytänteiden tulisi olla integroituneena yrityksen toimintaan: ennaltaehkäisyn mahdollisuus tulisi nähdä terveyden edistäminen mukaan kaikkeen toimintaan. Huom! Työntekijät ovat muutakin kuin kulu: se on tärkeä menestystekijä. Katrimaija Luurila Työterveyslaitos

14 TYÖPAIKAN ALKOHOLIKULTTUURI -osa päihdeilmastoa ajattelu ja toimintamallit joita ohjaavat mm. arvot tieto osaaminen historia normit viralliset sosiaaliset sisältää tekijät jotka luovat, ylläpitävät ja lisäävät päihdehaittoja sisältää tekijät jotka vähentävät päihdehaittoja voidaan vaikuttaa: tiedottamalla alkoholin terveyshaitoista, päihdeongelman tunnistamisesta ja hoitomahdollisuuksista opastamalla ja kouluttamalla koko henkilökuntaa Katrimaija Luurila Työterveyslaitos

15 Keskusteluun avuksi A-step keskustelun avaamiseen nykykäytäntöjen tarkistamiseen päihdeohjelman päivittämiseen ohjeeksi hyviin käytäntöihin avuksi työpaikkaselvityksiin tueksi varhaiseen puuttumiseen

16 Entä miten teillä? (10 min) Vaihda kokemuksia vierustoverisi kanssa; kerro mitä huomioita teitte: mistä yllätyit? ovatko huomiot samanlaisia?

17 + -

18

19 Alkoholin haitat ja seuraukset eri toimialoilla ahtausyritykset hotellit tiedekunnat virastot Alkoholisyistä havaittuja haittoja työyhteisössä : krapulassa/ humalassa työssä alkoholin haju hengityksessä myöhästely/ poissaolot töiden laiminlyönti/ tehottomuus karttelua/ vetäytymistä toisen alkoholinkäyttö haittaa läheisen alkoholinkäyttö haittaa haitat muista päihteistä oma alkoholinkäyttö haittaa Kielteiset seuraukset työpaikalla : tulosten laatu/määrä huonontunut työt viivästyneet yhteistyö heikentynyt ihmissuhdevaikeudet tapaturma tai "läheltä piti"-tilanne taloudellisia menetyksiä imago kärsinyt

20 Työterveyshuollot ja alkoholihaittojen ehkäiseminen Alkoholi ja työpaikka 2010, ttl.fi/alkoholijatyo Työterveyshuoltojen henkilöstöistä 71 % koki tarvetta alkoholihaittoja ehkäisevälle työlle asiakastyöpaikallaan. 91 % piti tärkeänä alkoholista kysymistä terveystarkastuksissa muissa tilanteissa noin puolet. 100 % koki riskeihin liittyvän neuvonnan soveltuvan toimintaansa Käytännöt Vastaajista suurin osa (80%) piti ehkäisevää työtä riittämättömänä työterveyshuollossaan ja 92% asiakastyöpaikoillaan Vain osasta alkoholiriskien ehkäisykäytäntöjä oli sovittu, eikä henkilöstö tiennyt, onko ja mitä on sovittu asioista. Alkoholista kysyttiin ja alkoholinkäyttö kirjattiin vain osalta asiakkaista. Terveystarkastuksissa alkoholista kysyttiin yleisemmin kuin sairaanhoitokäynneillä. Työterveyshuollon toiminta asiakastyöpaikoilla painottui akuuttien ongelmien hoitamiseen.

21 Mini-intervention toteutuminen 2010 TTHS 2010 julkaisematon tieto Joka toisella työterveysyksiköllä on yhtenäinen käytäntö työnantaja-asiakkaan kanssa ehkäisevässä päihdetyössä. Neljäsosa yksiköistä käyttää AUDIT - kyselyä terveystarkastuksissa vasta suurkulutusta epäiltäessä Sairaanhoidossa alkoholinkäytöstä kysytään vasta suurkutusta epäiltäessä Puolet yksiköistä antaa neuvontaa tapauskohtaisesti tai satunnaisesti. Annettua neuvontaa kirjataan ja juomatapoja seurataan.

22 Työterveysyhteistyö! Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyö alkoholihaittojen ehkäisyssä Työpaikoilla oli suhteellisen paljon (13 %) halukkaita yhteistyöhön osallistujia, mutta käytännössä yhteistyöhön osallistui vain muutama (3%). Työterveyshuoltojen vastaajista neljäsosa teki alkoholihaittoja ehkäisevää työtä Yhteistyö onnistui sekä työpaikkojen että työterveyshuoltojen vastaajien mukaan paremmin muissa asioissa kuin alkoholihaittojen ehkäisyssä. Yhteistyötä alkoholihaittojen ehkäisyssä tukivat erityisesti sovitut menettelytavat ja asiaan sitoutuminen.

23 PÄIHDEASIOISTA VIESTIMINEN TYÖPAIKALLA

24 Viestintä työpaikalla tapahtuu monella tavalla yhteisten asioiden käsittelyyn tarvitaan keskustelua kokoukset tapaamiset (myös käytävä- ja kahvipöytäkeskustelut) puhelimitse sähköpostilla kirjeitse keskustelupalstoilla viestintävälineitä: intranet henkilöstölehti paperiset tiedotteet ilmoitustaulu pikaviestimet (office communicator, messenger,)

25 Viestintä tapahtuu myös erilaisissa foorumeissa: henkilöstökoulutus ammattiryhmien, kollegojen verkostot työnohjaus perehdyttäminen mentorointi harrastepiirit virkistyspäivät, -matkat, -retket ja juhlat kuntoutusryhmät

26 Hyvinvointiviestintä= viestinnälliset ratkaisut, joilla tuetaan työyhteisön hyvinvointia Viestinnän näkökulmasta työyhteisöjen hyvinvointi rakentuu: 1. Osallistumisesta 2. Yhteisöllisyydestä 3. Kannustamisesta 4. Luottamuksesta Lähde: Pekkola P, Pedak M & Aula P Hyvinvointiviestintä. OSVI- Osallistava sisäinen viestintä kuntaorganisaation työhyvinvointia rakentamassa. Loppuraportti. Tiivistelmä Työsuojelurahaston (TSR) sivuilla sekä M. Pedakin esitys TSR:n "Tutkimus tutuksi" päivässä

27 Päihdeohjelman kehittämistä ja päihdehaittoja ennaltaehkäisevää työtä tukee AVOIN ILMAPIIRI avoin tiedottaminen alusta saakka mitä tehdään, kuka tekee, missä tehdään tiedotetaan vaikkei ole tiedotettavaa katkaistaan huhuilta siivet ja estetään turhien pelkojen syntyminen asian aktiivinen esillä pitäminen jaetaan tietoa päihteistä pidetään kampanjoita ennaltaehkäisyn teemalla esitellään päihdetyöryhmän toimintaa päivitetään päihdeohjelman kehittelytilanne säännöllisesti muistutetaan jo olevasta päihdeohjelmasta säännöllisesti henkilöstön ottaminen mukaan suunnitteluun ja toteutukseen kaikissa prosessin vaiheissa esim. päihdeohjelman kehittelyvaiheessa (nimetön) palautteenanto- ja ideointimahdollisuus kaikille menettelytavoista sopiminen henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa myös toteutusvaiheessa palautteenantomahdollisuus kaikille monipuolinen tiedotuskanavien käyttö päihdeohjelman tutuksi tekemisessä päihdeohjelman/muun materiaalin helppo saatavuus avoin vuorovaikutus, joka sallii kysymykset mahdollisuus päihdehaittoja ennaltaehkäisevää toimintaa koskeviin kysymyksiin johdon ja työntekijöiden välillä kokoukset, palaverit, foorumit, keskustelupalsta, henkilöstölehti (Arikoski & Sallinen 2008, Kujasalo ym. 2011)

28

29 A-step työvälineenä aloitteen A-stepin käyttöönottoon voi tehdä kuka tahansa asiaa vie eteenpäin esimerkiksi henkilöstöhallinto työsuojeluorganisaatio YT-ryhmä parhaat tulokset saadaan kaikkien henkilöstöryhmien ja työterveyshuollon yhteistyönä johdon sitoutuminen ja tuki tärkeää!

30 Päihdeohjelman kehittäminen työpaikalla

31 Päihdeohjelma on osa työpaikan hyvinvointistrategiaa Työhyvinvointisuunnitelma TS-toimintaohjelma TTH vuosisuunnitelma Päihdeohjelma työpaikan linjaukset ja periaatteet päihteiden käytön suhteen Vastuut ja tehtävät työnantaja työntekijät, esimiehet työsuojelu, työterveyshuolto

32 Päihdehaittojen ehkäisyn toimintaohjeet Päihdeohjelman tunnetuksi tekeminen tiedotus koulutus perehdyttäminen Päihdeohjelman käsittely henkilöstön osallistaminen esimiehet ja työnjohtajat ohjaavat keskustelua kehityskeskusteluissa osana työhyvinvointia Päihdeohjelman noudattamisen ja toteutumisen seuranta raportointi arviointi edelleen kehittäminen

33 Päihdehaittatilanteiden käsittelyn toimintaohjeet Huoli työkyvystä eri tilanteissa Puheeksiotto Puheeksiottotilanteen muistio Hoitosopimus Kuntoutussuunnitelma Tuki työhön palatessa Työyhteisön tukeminen kriisitilanteessa

34 Koulutusta ja tiedotusta henkilöstölle Kaikki työntekijät tietoisiksi: päihteiden vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn vastuu omasta terveydestä ja työkyvystä vastuu työilmapiiristä vastuu työturvallisuudesta työpaikan päihdeohjelman sisällöstä ja toimenpiteistä osana perehdyttämisohjelmaa vuosittain kerrataan yhteisesti on työntekijöiden oikeusturvaa mistä saa apua omaan tai työtoverin tilanteeseen työterveyshuollon keinot kunnan päihdepalvelut vertaistukiryhmät (AA, Al-Anon, A-kilta) valmiuksia omasta työkyvystä huolehtimiseen rohkeutta puhua huolenaiheesta työtoverin kanssa

35 Työpaikalla toteutetaan päihdeohjelmaa johdonmukaisesti johto on esimerkkinä: kannanotot ja sitoutuminen työyhteisössä järjestetään tiedotusta ja koulutusta lisätään yleistä tietoutta päihteistä ja herätetään tarkastelemaan omaa päihteiden käyttöä keskustellaan yhdessä asiallisesti työterveyshuollon vastaanotolla tehdään puheeksiotto/mini-interventio tietoisuuden lisääminen työyhteisötasolla motivaation lisääminen oman tilanteen tiedostaminen tukevat avoimuutta ja asiallista suhtautumista sekä antavat rohkeutta varhaiseen puuttumiseen

36 Mitä hyötyä on toimivasta päihdeohjelmasta? työhyvinvointia edistävää, työkykyä ylläpitävää ja ennaltaehkäisevää toimintaa työterveyshuoltoyhteistyö KELA I korvausluokan mukaista toimintaa päihdehaittojen ehkäisy tuo konkreettista hyötyä työpaikalle, työyhteisölle ja yksilölle työkyky ja työssä jaksaminen kohentuvat, työturvallisuus paranee, kustannukset vähenevät valmiudet puuttua päihdehaittoihin paranevat tutkimuksen mukaan työntekijät, joiden työpaikalla on päihdeohjelma, raportoivat käyttävänsä vähemmän alkoholia kuin ne työntekijät, joiden työpaikalla ei ole päihdeohjelmaa

37 Koulutusta ja tiedotusta henkilöstölle työterveyshuollon rooli? Kaikki työntekijät tietoisiksi: päihteiden vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn vastuu omasta terveydestä ja työkyvystä vastuu työilmapiiristä vastuu työturvallisuudesta työpaikan päihdeohjelman sisällöstä ja toimenpiteistä osana perehdyttämisohjelmaa vuosittain yhteisesti kerrataan on työntekijöiden oikeusturvaa mistä saa apua omaan tai työtoverin tilanteeseen työterveyshuollon keinot kunnan päihdepalvelut vertaistukiryhmät (AA, Al-Anon, A-kilta) valmiuksia omasta työkyvystä huolehtimiseen rohkeutta puhua huolenaiheesta työtoverin kanssa

38 Valmennusta esimiehille ja avainhenkilöille Edellä mainittujen lisäksi taitoja: havainnoida työntekoa ja tarvittaessa puuttua työkykyyn käynnistää ja ohjata alkoholikeskustelua työyhteisössä keskustella työntekijän kanssa päihdehaittatilanteesta ohjata työntekijä hoitoon toimia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tukea työyhteisöä ongelmatilanteiden jälkeen tukea työhön palaavaa

39 Koulutusta ja valmennusta päihdetyöryhmälle Työhyvinvointiryhmä / Päihdetyöryhmä on osa työsuojelutoimintaa. Koko TS-ryhmälle samat valmiudet kuin esimiehille. Päihdetyöryhmälle edellä mainittujen lisäksi valmiuksia: havainnoida työpaikan päihdehaittatilannetta tehdä kohdennettu työpaikkaselvitys yhteistyössä tth:n kanssa kehittää ja juurruttaa työpaikan päihdeohjelmaa toimia esimiesten tukena valmentaa esimiestä ongelmatilanteiden kohtaamiseen käynnistää esimiehen kanssa keskustelua työyhteisössä tukee esimiehen ja tth:n kanssa kriisitilanteissa työyhteisöä välittää tietoa henkilöstölle raportoida johdolle päihdeohjelman toteutumisesta ja arvioida sitä HUOM! Päihdetyöryhmän jäsenet eivät tee puheeksiottoja ja hoitoonohjauksia esimiehen puolesta.

40 Päihdeohjelman päämäärä ja tavoitteet Päihdeohjelman päämääränä on päihdehaitaton työpaikka. Tähän päästään seuraavien osatavoitteiden avulla: Ehkäistään päihdehaittoja eli päihteistä aiheutuvia kielteisiä seurauksia työpaikalle ja yksilölle. Tuetaan henkilöstöä välttämään alkoholin riskikäyttöä ja pysymään kohtuukäytössä tai raittiina sekä välttämään muiden päihteiden käyttöä. Ohjeistetaan päihdehaittojen ehkäisyn ja päihdeongelmiin puuttumisen käytännöt.

41 Työnantajan edustajan vastuulla on nimittää päihdehaitattomasta työpaikasta vastaavat henkilöt (päihdetyöryhmä/ esimiehet) toimimaan päihdeohjelman toimeenpanossa huolehtia, että päihdeohjelma otetaan käyttöön ja juurrutetaan työpaikan käytäntöihin päihdehaittatilanteisiin puututaan välittömästi päihdehaittatilanteita käsitellään luottamuksellisesti, kannustavasti ja tasapuolisesti varmistaa, että henkilöstö tuntee talon päihdeohjelman ja omat tehtävänsä siinä päihtyneen työntekijän tai päihdeongelmaisen työntekijän kanssa toimitaan ohjeiden mukaan työpaikan tilaisuuksissa noudatetaan vastuullisen alkoholitarjoilun ohjetta

42

43 Lähdekirjallisuutta Arikoski J & Sallinen M Vastarinnasta vastarannalle - johda muutos taitavasti. Otavan Kirjapaino Oy. Helakorpi ym Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät THL. raportti 15/2011 Kivistö ym Alkoholi ja työpaikka alkoholihaittojen ehkäisyn tarve ja käytännöt työpaikoilla. Työ ja ihminen tutkimusraportti. TTL. Kujasalo A (toim.), Hirvonen L, Kivistö M, Luurila K & Puustinen S Päihdeohjelmaopas malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla. Työterveyslaitos. Mäkelä ym Suomi juo. THL. Seppä K., Alho H., Kiianmaa K Alkoholiriippuvuus. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2010), THL Päihdetilastollinen vuosikirja Alkoholi ja huumeet. SVT. Rauramo P Työhyvinvoinnin portaat - viisi vaikuttavaa askelta. Edita prima Oy