Itämeriläinen 4/2013
|
|
- Petteri Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2014 Itämeriläinen 4/2013
2 2 Itämeriläinen Itämeriläinen Otsikoissa nyt! Päätoimittajan terveiset Helena Erkkilä, päätoimittaja Katse kohti Arktista Kuluva vuosi on Centrum Balticumissa ollut Venäjän teemavuosi. Tammikussa lähdettiin liikkeelle teemalla Venäjä, naapurimme. Toukokuussa itäinen suurvalta otti luontevasti paikkansa kansallisen Itämeri-foorumin keskiössä. Syksyllä kiinnostukseen kohteena oli venäläinen kulttuuri. Vuoden kääntyessä kohden loppuaan näkökulmana on Venäjän talous. Aihetta on vaikea lähestyä suuntaamatta katsetta pohjoiseen, kohti Arktista. Alue on Venäjälle strategisesti tärkeä, minkä vuoksi Suomen arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen arvioi arktisella yhteistyöllä olevan potentiaalia tulla Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden yhdeksi ydinsektoriksi. Arctech Helsinki Shipyard Oy:n toimitusjohtaja Esko Mustamäki muistuttaa Venäjän olevan tällä hetkellä maailman suurin kaasun tuottaja ja toiseksi suurin öljyn tuottaja, joka etsii jatkuvasti uusia kenttiä. Haasteista huolimatta myös arktisilla alueilla olevien kenttien hyödyntäminen on alkanut. Arktisessa yhteistyössä suomella ja Venäjällä on paljon yhteistä toteaa Esko Aho, ja jatkaa Venäjän tärkeimpänä arktisena suurvaltana tarvitsevan suomalaista osaamista. Hän suhtautuu paljon puhuttuun arktisen osaamiseen suurella mielenkiinnolla ja arvioi sen olevan juuri se ala, jolla Suomella on luontaisia mahdollisuuksia. Konkretisoituvatko mahdollisuudet molempia osapuolia hyödyttävään tieto-,taito-ja kauppavaihtoon? Selvää on, että menestyksekäs yhteistyö Venäjän kanssa ja Venäjän vienti tarvitsevat osaajia. Kilpailu avautuvista markkinoista on kovaa, minkä vuoksi suomalaisten on panostettava entistä enemmän Venäjä-osaamiseen. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhton mukaan sekä kielitaidossa että venäläisen kulttuurin tuntemisessa on kuitenkin vielä paljon parantamisen varaa. Venäjän markkina kokonaisuutena on elintärkeä Suomen elinkeinoelämälle toteaa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin viestintäja markkinointijohtaja Pirjo Peltola. Samalla hän rohkaisee pienempiäkin yrityksiä Venäjän vientiin, sillä verkkokauppa yhdistettynä sosiaalisen median hyödyntämiseen voisi tarjota niillekin keinon saada oman siivunsa kasvavilta kuluttajamarkkinoilta. Helena Erkkilä KUVA Shutterstock Venäjän arktinen politiikka s. 4-5 Hannu Halinen Haastateltavana Esko Aho: Venäjä tärkeimpänä arktisena suurvaltana s.6-9 tarvitsee suomalaista osaamista. Idänvientimme kääntämiseksi nousuun opettele venäjänkieltä ja erityisesti venäjänmieltä s Kari Liuhto KUVA Helena Erkkilä Itämeriläinen Tuleeko arktisesta yhteistyöstä Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden ydinsektori? Venäjän arktinen öljy ja kaasu Esko Mustamäki s Venäjän markkinoiden trendejä Pirjo Peltola s Tilastototuuksia s. 19 Venäjän on päästävä irti valtiokapitalismista Simo Leppänen s Meri on yks Juhani Korpinen s Itämeren alueen meriklusterit tarvitsevat vahvan vision menestyäkseen Annika Forbes-Sarantsin s JULKAISIJA Centrum Balticum -keskus, Vanha Suurtori 7, Turku, PÄÄTOIMITTAJA Helena Erkkilä, Centrum Balticum -keskus ULKOASU Helena Erkkilä, Centrum Balticum -keskus TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT centrumbalticum@centrumbalticum.org Itämeriläinen ilmestyy 4 kertaa vuodessa.
3 4 Itämeriläinen Itämeriläinen Venäjän arktinen politiikka KUVAT Hannu Halinen Arktinen alue on Venäjälle strategisesti keskeisen tärkeä, mutta maa ei pysty nopeasti kehittyvässä tilanteessa vastaamaan kaikkiin haasteisiin yksin. Arktisella yhteistyöllä on potentiaalia tulla Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden yhdeksi ydinsektoriksi. Presidentti Putinin helmikuussa 2013 hyväksymässä arktisessa strategiassa kiinnitetään huomiota alueen sosio-ekonomisiin uhkakuviin, joiden kärjessä ovat negatiivinen väestönkehitys ja haasteellinen toimintaympäristö liiketoiminnalle. Arktinen alue on Venäjälle strategisesti keskeisen tärkeä. Alueen ongelmina nähdään kuitenkin m.m. poistuva työvoima, palvelujen supistuminen, koulutuksen puute sekä alkuperäiskansojen elinolosuhteet. Elinkeinoelämää vaivaavat matala tuottavuus, kehittymätön infrastruktuuri, rahoituksen puute, jäänmurtajakaluston ikääntyminen ja alhainen energiatehokkuus. Näihin haasteisiin pyritään strategiassa vastaamaan kuudella sektorilla: arktisen alueen sosio-ekonominen kehittäminen, tieteen ja teknologian edistäminen, ICT-sektorin modernisointi, ympäristöturvallisuuden vahvistaminen, kansainvälisen yhteistyön lisääminen sekä arktisten rajojen suojaaminen turvallisuuspoliittisin toimin. Strategia vahvistaa arktisten alueiden taloudellisen merkityksen Venäjälle: alueiden osuus on 91 % koko maan kaasuntuotannosta ja 43% öljyntuotannosta. Tuotanto on tällä hetkellä pitkälti keskittynyt Jamalin niemimaalle, josta kaasu saapuu myös meille ja Itämerelle. Alueen pääkaupungin Salehardin katukuvassa vauraus on nähtävissä; vajaan asukkaan kaupungissa kaikki on uutta, suurta ja puhdasta. Presidentti Putin on isännöi Salehardissa syyskuussa 2013 arktisen forumin, jonka pääteemana oli ympäristökysymykset. Jo ensimmäisessä arktisessa forumissaan 2010 Moskovassa Putin piti voimakkaan puheen maan ympäristöongelmien hoitamiseksi. Työtä on tehty erityisesti ongelmajätteiden eliminoimiseksi Franz Josefin maalta ja Novaja Semiljalta. Myös presidentti Niinistö puheessaan Salehardin forumissa korosti tarvetta kehittää edelleen ympäristövaikutusten ja riskien arviointimenettelyjä arktisilla alueilla ja viittasi tässä yhteydessä rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia sääntelevään Espoon konventioon. Koillisväylä avautuu, ja sen mukana myös Venäjän politiikka. Arviot jään sulamisesta väylällä ovat viime vuosina säännönmukaisesti ylittyneet ja väylän avautuminen taloudellisesti kannattavaksi vaihtoehdoksi on piankin tosiasia. Viime vuonna Koillisväylän läpi kuljetettiin 1,2 milj. tonnia rahtia 46 aluksella. Nyt kesäkuussa alkavalla purjehduskaudella rahtimäärä kaksinkertaistuu. Tähän saakka liikenne on ollut koeluontoista, lähinnä öljyä, kaasua ja mineraaleja, kun taas tiukempiin aikatauluihin sidotut rahtikuljetukset ovat olleet vielä odottavalla kannalla. Nyt tässäkin on tapahtumassa muutos: mm. tanskalainen konttivarustamo Maersk arvioi tulevaisuudessa viidenneksen Suezin liikenteestään siirtyvän Koillisväylälle. Venäjälle tämä merkitsee haastetta, sillä sen valmiudet vastata kasvavaan kysyntään ovat puutteelliset. Vanhentuvan jäänmurtajakaluston uusimisen lisäksi tarvitaan pikaisesti muita jääolosuhteisiin soveltuvia aluksia. Infrastruktuuri kokonai- Suurlähettiläs Halinen, Venäjän turvallisuusneuvoston päällikkö Patrushev, kansliapäällikkö Räty ja presidentti Putinin arktinen erityisedustaja Tshilingarov Pohjoisnavalla huhtikuussa suudessaan vaatii merkittäviä investointeja (satamat, reittien kartoitus, navigointilaitteistot, sää- ja jääennusteet ja havainnointi, satelliitti - ja muut tietoliikenneyhteydet). Samalla liikenteen säädösten, hallintajärjestelmien ja tariffien tulee olla selkeästi määriteltyjä. Tarpeet ovat tiedossa, mutta Venäjä ei pysty nopeasti kehittyvässä tilanteessa vastaamaan kaikkiin haasteisiin yksin. Venäjä on monella sektorilla suomalaisen arktisen osaamisen päämarkkina. Tämä tilanne tarjoaa meille merkittäviä mahdollisuuksia. Suomen ja Venäjän välinen arktinen kumppanuus on perustettu muutamia vuosia sitten, se antaa joustavat puitteet yrityksille ja instituutioille päästä konkreettiseen yhteistyöhön. Kumppanuudessa keskeinen huomio on Koillisväylässä, jonka ohella on kiinnitetty huomiota yliopistojen ja alueiden väliseen yhteistyöhön. Seuraava kumppanuusseminaari järjestetään Rovaniemellä maaliskuussa Presidentti Niinistö totesi Salehardin puheessaan: Kutsun venäläisiä ja suomalaisia elinkeinoelämän edustajia ja tutkijoita aktiivisesti kehittämään yhteisiä projekteja arktisella alueella. Uskon arktisella yhteistyöllä olevan potentiaalia tulla kahdenvälisten suhteidemme yhdeksi ydinsektoriksi. Hannu Halinen arktinen suurlähettiläs Arktisen neuvoston virkamieskomitean Suomen edustaja
4 6 Itämeriläinen Itämeriläinen Haastateltavana Esko Aho: Venäjä tärkeimpänä arktisena suurvaltana tarvitsee suomalaista osaamista Viime keväänä kolme elinkeinoelämän Venäjä-osaajaa yhdisti voimansa, jotta idänkaupan tarjoamista mahdollisuuksista saadaan suurempi hyöty irti. Business Team for Russia perustettiin Suomalais- Venäläisen kauppakamarin (SVKK), East Officen ja Elinkeinoelämän keskusliiton Venäjä-toimintojen vahvalle perustalle. Uutta yhteistyötä ryhtyi johtamaan hallituksen puheenjohtajana Suomen vuosien pääministeri ja Sitran vuosien yliasiamies Esko Aho. Talouskriisin syventyessä Suomen vienti Venäjälle on kääntynyt laskuun. Myös Suomen viennin rakenne on muuttunut lyhyen ajan sisällä: kännyköiden, lääkkeiden ja ajoneuvojen vienti on tippunut, kun taas malmin, metalliromun ja erikoiskoneiden osalta on tapahtunut kasvua. Esko Ahon mukaan viennin heikentymisen taustalla on Venäjän talouskasvun hiipuminen, mikä näkyy suoraan kysynnässä. - Venäjän taloustilanteeseen emme tietenkään voi paljoa vaikuttaa, vaan se tulee annettuna. Venäjän markkinat ovat kuitenkin niin suuret, että ne tarjoavat mahdollisuuden menestyä myös nykyisissä olosuhteissa. Tärkeää on saada entistä laajempi osa suomalaisista yrityksistä löytämään mahdollisuudet, joita Venäjän markkinoilla on. Suomessa on vielä paljon yrityksiä, jotka eivät ole halunneet, uskaltaneet tai kokeneet houkuttelevaksi tarttua Venäjän mahdollisuuksiin, Aho sanoo. Muutokset ottavat aikansa. Vielä tässä vaiheessa Aho pitää kokemuksia Venäjän tuoreesta WTOjäsenyydestä vähäisinä ja arvioiden tekemistä jäsenyyden vaikutuksista liian varhaisena. Hän kuitenkin uskoo siihen, että pitkällä aikavälillä kehitys tulee johtamaan venäläisen toimintaympäristön vakautumiseen ja ennakoitavuuden lisääntymiseen. Suuremmille investoinneille Suomeen on tilaa Taloudellinen yhteistyö Venäjän kanssa on kaksisuuntaista. Suomeen tehtävien venäläisten investointien houkuttavuuden lisäämiseksi on käyttöön otettava koko keinovalikoima. Myös suomalaisten asenteissa on parantamisen varaa. - Meidän tulisi nähdä, että Suomen kehityksen kannalta venäläisen pääoman tuleminen tänne on tervetullutta. Toisenlaisesta mielikuvasta huolimatta venäläiset investoinnit ovat olleet mittaluokaltaan melko pieniä. Suomi läheisenä ja joillekin toimijoille tuttuna maana voi toimia venäläisille yrityksille myös hyvänä sillanpääasemana laajemmille markkinoille, Aho toteaa. Aho korostaa Suomen ja Suomen tarjoamien mahdollisuuksien tunnetuksi tekemisen välttämättömyyttä. Juuri tällä saralla myös Business Team for Finlandin uusi yhteistyö pyrkii saavuttamaan aikaisempaa parempia tuloksia. Tavoitteena on myös Pietarin ja Moskovan ulkopuolella markkinoida Suomea ja Suomen mahdollisuuksia. Julkisuudessa suurta mielenkiintoa on herättänyt venäläisen Rosatomin mahdollinen investointi Fenno-voiman ydinvoimahankkeeseen. - Toteutuessaan se tulisi olemaan todennäköisesti kaikkien aikojen merkittävin venäläisinvestointi Suomeen ja tässä mielessä erinomaisen toivottava asia. Se, onnistuuko hanke, on monesta asiasta riippuvainen. Toivon, että venäläinen kiinnostus on niin suuri, että se investointi ollaan valmis tekemään. Totta kai lähtökohtana on, että se tehdään kaikkien Suomen turvallisuussäännösten mukaisesti. Tässäkään mielessä hankkeeseen ei sisälly erityisiä riskejä, Aho sanoo. Matkailun kasvattamisessa ja kehittämisessä asenteiden on oltava kunnossa Talouskasvun hiipuminen ja kilpailun kiristyminen näkyvät myös matkailussa. Suomen kannalta yksi tekijä on Ahon mukaan ruplan heikentyminen ja sen suora vaikutus kysyntään. Juuri suhdannetekijät selittävät muutosta monilta osin. - Totta kai on tapahtunut myös muutosta kilpailuympäristössä ja Viron vetovoima on lisääntynyt. Uskoakseni tähän osittain vaikuttaa se, että rajanylitys on tullut paljon joustavammaksi sekä se, että kustannustasoltaan Viro on Suomeen verrattuna kilpailukykyinen maa, hän jatkaa. Yksi lähiaikojen ratkaisua vaativista kysymyksistä liittyy rajan ylittämisen sujuvuuteen ja transitioliikenteeseen. Suomi on uusien haasteiden edessä, koska Baltian maiden kautta tapahtuva liikenne lisää kilpailua ja lisäksi Venäjä on omien satamiensa kautta pystynyt voimistamaan omaa kuljetuskapasiteettiaan. Tilanteen parantamiseksi Aho esittää kolmea asiaa. - Ensinnäkin, rajanylityksen on oltava joustavaa. Toiseksi, menettelyt ja toimintatavat rajalla on saatava sellaisiksi, että ne mahdollistavat joustavan liikenteen. Kolmanneksi, kysymys on palvelusta. Henkilöt, jotka työskentelevät rajoilla, on saatava motivoitumaan siihen, että raja toimii hyvin.
5 8 Itämeriläinen Itämeriläinen Rajan ylitys on ilman muuta ratkaiseva tekijä viennin sujuvuuden, transiton sekä myös henkilöliikenteen eli turismin näkökulmasta, Aho listaa. Mahdolliseen viisumivapauteen Euroopan unionin ja Venäjän välillä on Ahon mukaan myös järkevää varautua. - On vaikea sanoa, mikä on todennäköisyys viisumivapauden toteutumiselle, mutta asiaan kannattaa joka tapauksessa valmistautua. Meidän pitäisi jo siitäkin syystä saada rajan infrastruktuuria parannetuksi, koska toteutuessaan viisumivapaus tulee merkitsemään ainakin lyhytaikaisesti merkittävää matkustajamäärien lisäystä. Siihen ei taas pystytä vastaamaan hetkessä. Teiden rakentaminen ja rautatieyhteyksien ylläpitäminen ja liikenneyhteyksien parantaminen on pitkäaikaista toimintaa. Nyt täytyisi jo tästäkin syystä panna vauhtia rajan ylityksen ja rajanylitysinfrastruktuurin kehittämiseen, Aho painottaa. Suomalaisten markkinointikyvyissä on vielä jonkin verran hiottavaa. Aho näkee kehitystä kuitenkin tapahtuneen viime vuosien aikana. Esimerkiksi venäläisille turisteille on tarjolla parempia palveluita kuin aikaisemmin, mikä näkyy myös turismivirroissa. - Totta kai myös palveluiden laadussa on parantamisen tarvetta. Meidän tulee hyödyntää venäjänkielen osaamista. Meillä on paljon myös Venäjältä muuttaneita, jotka pystyvät auttamaan palveluiden ylläpidossa. On tärkeää, että asenteet turismin kasvattamiseen ja kehittämiseen ovat kohdillaan, Aho sanoo. Innovaatioyhteistyön saavutukset vielä vaatimattomia Suomen ja Venäjän välisen innovaatioyhteistyön suurimmat palkinnot odottavat vielä tulevaisuudessa. Suomi on Ahon mukaan osittain nukkunut onnensa ohitse, koska 1990-luvulla merkittävä määrä venäläisiä osaajia siirtyi kauemmas länteen, vaikka monille olisi ollut luontevaa pysähtyä Suomeen. Näin ei tapahtunut, vaan vain murto-osa lähtijöistä jäi pysyvästi Suomeen. tutkimus- ja koulutusyksiköihin. Näen paljon mahdollisuuksia myös muun muassa start up -yritysten kumppanuuksissa. Se voisi olla innovaatioyhteistyön uusi ala, Aho kuvailee. Yksittäisistä selkkauksista Suomen ja Venäjän välillä Aho ei vedä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hänen mukaansa Greenpeace-aktivistien toiminta jäämerellä ei pidemmän päälle tule näkymään yhteistyösuhteissa. - Pitää muistaa kuitenkin, että arktisessa yhteistyössä on kysymys pitkän aikavälin strategisista intresseistä ja tässä suhteessa Suomella ja Venäjällä on paljon yhteistä. Meillä on paljon sellaista osaamista, jota ylivoimaisesti tärkein arktinen suurvalta tarvitsee. Oli sitten kysymys luonnonvarojen hyödyntämisestä, ympäristönsuojelusta tai erilaisten kylmiin olosuhteisiin tarvittavien teknologisten ratkaisujen valmistamisesta Suomi on aivan maailman huippua. Tässä mielessä meillä on iso yhteinen intressi, joka varmasti tulee vaikuttamaan siihen, että arktista yhteistyötä tullaan näkemään. Yksittäinen tapahtuma ei tätä perussuuntaa miksikään muuta, Aho sanoo. Paljon puhuttuun arktisen osaamisen hyödyntämiseen Aho suhtautuu suurella mielenkiinnolla. - Tämä on juuri se ala, jolla Suomella on luontaisia mahdollisuuksia. Venäjä tulee varmaankin olemaan myös mielenkiintoinen omistajavaihtoehto tai ainakin yhteistyökumppani laivanrakennuksen omistamisessa, kuten Helsingin telakan kohdalla on nähty. Venäjä tulee olemaan tärkein arktisen laivanrakennuksen ostaja, Aho toteaa. Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön kehittämisessä on tehty paljon, mutta paljon on vielä tehtävissä. - On paikallaan rakentaa sellaista koordinaatiota, että suomalaiset toimijat eivät tarpeettomasti kilpailisi keskenään. Luulen, että se vaatii myös uudenlaisia rakenteita. Toivon, että Business Team for Russia kehittyisi toimijaksi, joka voisi tarjota palveluja myös alueellisille organisaatioille, Aho sanoo. - Ehkä meillä vähän aliarvioitiin sitä, minkälaista venäläinen osaaminen on. Nyt siihen ei ole enää varaa. Vaikka Venäjällä on haasteita oman koulutusjärjestelmänsä sekä tutkimus- ja kehitystyönsä kanssa, on siellä edelleen monilla aloilla maailman huippuluokkaa olevaa tutkimusta ja koulutusta. On rakennettava järjestelmällisesti yhteyksiä näihin yrityksiin sekä TEKSTI Hanna Ekman Arktinen osaaminen on ala, jolla suomella on luontaisia mahdollisuuksia. KUVA Shutterstock
6 10 Itämeriläinen Itämeriläinen Idänvientimme kääntämiseksi nousuun opettele venäjänkieltä ja erityisesti venäjänmieltä Tämän vuoden aikana julkisuuteen on nostettu poikkeuksellisen paljon Venäjän talouteen liittyviä uutisankkoja. Esimerkki yhdestä ankasta: Venäjän merkitys Suomen ulkomaankaupassa on kohonnut Neuvostoliiton huippuvuosien tasolle. Tämä ankka pääsi kaakattamaan YLE-uutisiin joitain kuukausia sitten. Totuus on kuitenkin se, että olemme kaukana neuvostoaikojen kultavuosista. Uutisflopin suuruus korostuu idänvientimme kohdalla. Itänaapurimme muodostaa tätä nykyä viennistämme 10 prosenttia. Kolme vuosikymmentä sitten sen osuus oli reilut 25 prosenttia. Huomattavasti epämiellyttävämpi totuus on se, että Venäjän vientimme on laskenut tämän vuoden toukokuusta lähtien. Elokuun luvuissa tapahtui suorastaan romahdus (katso taulukko). Syitä Venäjän-vientimme laskuun on useita. Osa niistä löytyy Venäjän talouskehityksestä ja osa suomalaisen liike-elämän rakennemuutoksesta. En tässä ryhdy käymään läpi syitä viennin laskuun, sillä tärkeämpää on pohtia, mitä nyt pitäisi tehdä. Ratkaisuksi on ehdotettu muun muassa sitä, että suomalaiset alkaisivat nykyistä aktiivisemmin opiskella venäjänkieltä. Venäjän osuus Suomen ulkomaankaupassa on nimittäin huomattavasti suurempi kuin venäjänkielen osaajien määrä suomalaisten keskuudessa. Suomen kieltenopettajien liiton mukaan vuonna 2010 vain 0,6 prosenttia lukiolaisistamme suoritti venäjänkielen A-kielenä ja 2,1 prosenttia B-kielenä. Vanhempien ja kavereiden rooli lasten kielivalinnoissa on erittäinmerkittävä. Tosin vanhempia ja kavereita tärkeämmässä asemassa ovat kunnanisät, jotka lopulta päättävät venäjänkielen opetustarjonnasta peruskouluissa ja lukioissa. Kieltenopettajat puolestaan määrittävät, kuinka käyttökelpoista heidän tarjoamansa kielitaito on. Oma kokemukseni reilun 25 vuoden takaa todistaa, että yläasteella ja lukiossa opittu erittäin hyvä venäjänkielen taito vastasi erittäin huonosti käytännön tarpeita. Perestroikan ajan tavarapula Neuvostoliitoissa kannusti kuitenkin oppimaan nopeasti. Puolen vuoden selviytymiskurssi Neuvostoliitossa opetti enemmän kuin viiden vuoden opinnot koulun penkillä Suomessa. Yksi osoitus oppimisprosessin tuloksista oli se, että muutaman viikon jälkeen ruokakomerostamme alkoi löytyä muutakin kuin säilykepurkkeja. Opiskelijoilta saamani palaute osoittaa, että kieliopetusta annetaan yhä liikaa kielen ehdoilla käytännön tarpeet unohtaen. Hyvä kielitaito ei tarkoita hyvää kielioppia, vaan ennen kaikkea kykyä toimia vieraalla kielellä kotiympäristöstä poikkeavassa kulttuuriympäristössä. On hyvä tiedostaa, että Venäjän talouskasvun hyytyessä kilpailu kovenee. Liikemiehiemme tulisikin äkkiä oppia myymään venäläisille niitä tavaroita ja palveluita, joita asiakas haluaa, eikä vain niitä mitä meillä on ollut tapana tuottaa. Hyvä venäjänkielen osaaminen ei myyntityössä riitä, vaan liikemiestemme tulisi oppia venäjänkielen ohella venäjänmieltä eli venäläistä liiketoimintakulttuuria. Onneksi oppia halajavalle on tarjolla kursseja monessa suomalaisessa yliopistossa myös Turun yliopistossa. Tosin kursseja tehokkaampana opettajana toimii tänäkin päivänä käytäntö. Toisin sanoen vaihto-opintoja Venäjän suuntaan olisi syytä kehittää niin määrällisesti kuin laadullisesti. Lopuksi: Venäjän talouden kultainen vuosikymmen ( ), jolloin talouden vuosikasvu ylsi Kokonaisvientimme ja Venäjän-vientimme kehitys tammi elokuussa 2013 (vertailukohtana vastaava kuukausi vuotta aiemmin) Lähde: Tullihallitus keskimäärin seitsemään prosenttiin, on peruuttamattomasti takanapäin. Hitaamman kasvun aikana kilpailu kovenee, mikä pakottaa meidät suomalaiset panostamaan entistä enemmän Venäjä-osaamiseen niin kielen kuin erityisesti mielen. Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun yliopiston kauppakorkeakoulu johtaja Centrum Balticum - säätiö
7 12 Itämeriläinen Itämeriläinen Venäjän arktinen öljy ja kaasu Venäjä on tällä hetkellä maailman suurin kaasun tuottaja ja toiseksi suurin öljyn tuottaja. Tuotantomäärien ylläpitäminen edellyttää Venäjältä jatkuvaa uusien kenttien etsintää ja käyttöönottoa. Myös monin tavoin haasteellisilla arktisilla alueilla olevien kenttien hyödyntäminen on alkanut. Toimitusjohtaja Esko Mustamäki Arctech Helsinki Shipyard Oy KUVA Arctech Helsinki Shipyard Oy Arktisten alueiden öljy- ja kaasuvarantojen arvioidaan vastaavan 412 miljardia tynnyriä öljyä (Ernst & Young). Tästä Venäjän osuuden arvioidaan olevan 52 %. Venäjä on tällä hetkellä maailman suurin kaasun tuottaja ja toiseksi suurin öljyn tuottaja. Vuonna 2012 Venäjän kaasuntuotanto oli noin 656 miljardia kuutiometriä ja öljyntuotanto noin 3,9 miljardia tynnyriä. Näiden tuotantomäärien ylläpitäminen edellyttää Venäjältä jatkuvaa uusien kenttien etsintää ja käyttöönottoa. Tämä on johtanut entistä vaikeammilla alueilla olevien öljy- ja kaasukenttien hyödyntämiseen. Myös arktisilla alueilla olevien kenttien hyödyntäminen on alkanut. Lukoil avasi Varandeyn terminaalin Vuotuiset laivausmäärät ovat vaihdelleet 7,5 miljoonasta tonnista vuonna ,1 miljoonaan tonniin vuonna (Barents Observer) toon on tarkoitus päästä vuonna Prirazlomnajan lautalla on uusimmat laitteistot, jotka minimoivat öljyvahinkojen mahdollisuuden ja takaavat nopeimman mahdollisen päästöjen puhdistuksen. Lautan öljyntorjuntavarustuksen on toimittanut Lamor, joka on alan johtava valmistaja. (OTC) Öljyn- tai kaasuntuotannon käynnistäminen arktisilla alueilla on monin tavoin haasteellinen tehtävä. Ankarat sääolot, pitkät etäisyydet, puuttuva tai puutteellinen infrastruktuuri, pimeys sekä herkkä luonto vaikeuttavat niin etsintää, rakentamista kuin öljyn ja kaasun kuljettamista. Ja kun toimitaan arktisilla merialueilla tulevat lisäksi kuvaan erittäin vaikeat jääolosuhteet. Arktisten alueiden haasteisiin on kehitettävä ratkaisut, jotka mahdollistavat turvallisen toiminnan kaikissa tilanteissa. Tästä syystä arktiset operaatiot on valmisteltava huolella. Niiden läpimenoaika muodostuu pitkäksi ja kustannukset ovat korkeat. Kun hankkeen investoinnit ovat suuret ja toimintakustannukset sen jälkeen korkeat, liiketoiminta voi olla kannattavaa vain jos Gazprom aikoo käynnistää öljytuotannon Prirazlomnajan kentällä Petshoranmerellä joulukuussa ja tuottaa Gazprom Neft Shelfin mukaan tonnia öljyä ensi vuonna. Kuuden miljoonan tonnin vuosituotanöljyn tai kaasun hinta pysyy riittävän korkeana. Kun öljy-yhtiö harkitsee investointia, vaakakupeissa ovat toisaalta juuri öljyn tai kaasun hintakehitys ja toisaalta hankkeen kustannukset ja riskit. Arktisissa olosuhteissa kustannukset ovat korkeat. Arktisilla merialueilla kustannukset ovat erityisen korkeat Tällöin tietenkin tuottojen varmuus ja riskien minimointi ovat investointipäätöstä harkittaessa erityisen tärkeässä asemassa. Venäjän federaatio on viime vuosina pyrkinyt tekemään arktisen mannerjalustan öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntämisen houkuttelevaksi. Venäjän mannerjalustan laajuus on 6,2 miljoonaa neliökilometriä. Tästä suurin osa on arktisella alueella. Mannerjalustalta on löydetty 20 merkittävää öljy- ja kaasuesiintymää. Venäjän hallitus hyväksynee lähiaikoina energiaministeriön valmisteleman lakiluonnoksen, joka avaa kaasun viennin, joskin rajoitetusti, muillekin yhtiöille kun Gazpromille ja sen tytäryhtiöille. Laki koskee kaasun vientiä nesteytettynä. Kaasun viennin helpottamista perustellaan
8 14 Itämeriläinen Itämeriläinen maakaasun maailmanmarkkinoilla tapahtuneilla muutoksilla, jotka johtuvat uusista tuotantoprosesseista ja teknologioista, jotka alentavat kustannuksia ja kasvattavat taloudellisesti kannattavien esiintymien osuutta, ja jotka myös muuttavat tuotantorakennetta kuten liuskekaasu ja mannerjalustojen esiintymät. Näiden seurauksena kilpailu öljy- ja kaasumarkkinoilla kiristyy. (Venäjän hallituksen tiedote) Venäjän hallitus uskoo kuitenkin, että Kiinan, Intian ja Aasian Tyynenmeren alueen talouskasvu takaa kasvavan hiilivetyjen kysynnän, mikä avaa Venäjälle uusia mahdollisuuksia. Myös Euroopan LNG-kysynnän uskotaan kasvavan. Euroopan LNG-tuonti vastaa jo puolta kaasuputkien kapasiteetista. Kaasuntuottajat jotka myyvät LNG-kaasua, ja joilla on hallussaan oma kuljetuslaivasto tulevat muuttamaan maailman kaasumarkkinoita. Aikaisemmat alueelliset kaasumarkkinat (Eurooppa, Pohjois- Amerikka, Aasian Tyynenmeren- alue) muuttuvat globaaliksi markkinoiksi kuten raakaöljymarkkinatkin ovat. Lain tavoitteen on kasvattaa Venäjän markkinaosuutta kaasumarkkinoilla, vakauttaa kaasun hintakehitystä ja rajoittaa venäläisten tuottajien välistä kilpailua (Venäjän hallituksen tiedote) energiaministeri Aleksander Novakin mukaan lain ja sen mukanaan tuomien investointien myötä Venäjän osuus maailman LNGmarkkinoista voi nousta nykyisestä 4,5 %:sta 10 %:iin vuonna (OTC) Kasvavat kuljetustarpeet lisäävät Venäjällä öljy- ja kaasuteollisuuden kiinnostusta telakkateollisuutta kohtaan. Tästä antavat esimakua Gazprombank ja Rosneft, jotka perustavat Modernit laivanrakennusteknologiat nimisen yhteisyrityksen. Gazprombank ja Rosneft omistavat yhteisyrityksen puoliksi. Perustettava yhtiö saa haltuunsa noin 75 % United Shipbuilding Corporationin (USC) Kaukoidän tytäryhtiön osakkeista, USC:lle jää noin 25 % osuus. Konsortion tavoitteena on tehdä Zvezdan telakasta johtava siviilitelakka Venäjän Kaukoidässä. (OTC) Venäjän Federaatio, yhdessä maan johtavien öljy- ja kaasuyhtiöiden kanssa, on johdonmukaisesti kehittänyt mahdollisuuksia hyödyntää Venäjän arktisia öljy- ja kaasuvarantoja. Venäjän öljy- ja kaasuvarantojen markkina-arvo on suuruusluokkaa miljardia euroa. Se vastaa Venäjän Federaation 50 vuodenbudjettia. Tätä taustaa vasten voi olla varma, että näiden luonnonvarojen hyödyntämistä hidastavat haasteet tullaan ratkaisemaan ja arktinen öljyn- ja kaasuntuotanto tulee kasvamaan merkittävästi. Esko Mustamäki toimitusjohtaja Arctech Helsinki Shipyard Oy Arctechin rakentamat jäätä murtavat offshore-alukset Vitus Bering ja Alexey Chirikov Holmskin satamassa Sahalinin saarella Venäjän kaukoidässä. KUVA Sovcomflot Sovcomflotin arktinen tankkeri Kapitan Gotsky lastaamassa Varandeyn terminaalilla. KUVA Sovcomflot Venäjän öljy- ja maakaasuvarantojen markkina-arvo vastaa Venäjän federaation 50 vuoden budjettia.
9 16 Itämeriläinen Itämeriläinen Itämeriläinen Venäjän markkinoiden trendejä Venäjän vaurastuvasta keskiluokasta on varsin lyhyessä ajassa kehittynyt valveutunut ja vaativa kuluttajajoukko. Se haluaa parempia palveluja, puhtaamman ja turvallisemman asuin- ja elinympäristön, sekä terveellisempää ja turvallisempaa ruokaa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi vankistaa asemaansa nuoren, koulutetun ja maailmalla matkustelleen venäläisen arvomaailmassa. Lähes kyllästymiseen asti saa kuulla että Venäjän valtavat markkinat ovat suuri mahdollisuus, silti samaa lausetta toistamme myös Suomalais- Venäläisessä kauppakamarissa (SVKK), sillä näinhän se on. Venäjän markkinoiden vetovoima on elintärkeä Suomen elinkeinoelämälle ja siksi on tärkeää, että suomalaiset yritykset pystyvät riittävän nopeasti ennakoimaan uusia tarpeita. Venäjä oli vuonna 2012 Suomen suurin kauppakumppani kun vienti ja tuonti lasketaan yhteen. Viennissä Venäjä oli toisena heti Ruotsin jälkeen 5,7 miljardin osuudella. Ihan samaan tahtiin ei ole päästy tänä vuonna. Tullin tilastojen mukaan vienti on syyskuun loppuun mennessä laskenut nelisen prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vientituotteiden ykkössijaa pitävät perinteisesti koneet ja mekaaniset laitteet. Venäläisen yhteiskunnan vielä vähittäinen, mutta väistämätön murros kohti pehmeämpiä arvoja nostaa kuitenkin esiin aivan uudenlaisia bisnesmahdollisuuksia. Venäjältä menestystä hakeville suomalaisyrityksille se tarkoittaa muun muassa sitä, että on aika laajentaa näkökulmaa ja pohtia, miten oma tuote- tai palvelukonsepti saataisiin vastaamaan nousevia kuluttajavetoisia trendejä ennen kuin juna pyyhältää ohi. Palvelut ja kauppa verkkoon Venäläiset ovat ahkeria internetin käyttäjiä. Siksi ei ole mikään ihme, että verkkokauppa on Venäjällä roihahtanut hurjaan kasvuun. Vuosittainen kasvuvauhti on eri lähteiden mukaan prosentin luokkaa. Verkkokauppa on vahvasti tämän päivän sana ja varteenotettava mahdollisuus myös suomalaisyrityksille saada näkyvyyttä, laajentaa reviiriään ja löytää ihan uudenlaista asiakaskuntaa. Verkkokauppa yhdistettynä sulavasti sosiaalisen median kanavien hyödyntämiseen voisi tarjota pienemmillekin yrityksille keinon saada oman siivunsa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin viestintä- ja markkinointijohtaja Pirjo Peltolan mukaan suomalaisyritysten on aika pohtia, miten oma tuote- tai palvelukonsepti saataisiin vastaamaan nousevia kuluttajavetoisia trendejä ennen kuin juna pyyhältää ohi. KUVA Suomalais-Venäläinen kauppakamari
10 18 Itämeriläinen Itämeriläinen kasvavilta kuluttajamarkkinoilta. Ympäristö ja energia Venäjällä jätehuolto on ajankohtainen asia johtuen sekä kansalaisten lisääntyneestä ympäristötietoisuudesta että hyvinvoinnin vaatimuksista. Erityisesti suurkaupungeissa kuten Moskovassa ja Pietarissa jäteongelma on saavuttamassa kriittisen tason, mutta ongelma ei ole vähäinen muuallakaan. Alan kehitystä hankaloittaa Venäjän jätelainsäädäntö, jossa ei esimerkiksi ole täyttä tuottajavastuuta kuten Suomen lainsäädännössä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että moderneihin kierrätysteknologioihin ei panosteta - ongelmajätteet jäävät sekajätteen sekaan, mikä vaikeuttaa jätteen jatkokäsittelyä. Silti ei kannata jäädä odottamaan lainsäätäjien päätöksiä, vaan kuumilta markkinoilta ja olemassa olevista kohteista kannattaa jo nyt hakea jalansijaa omille tuotteille ja innovaatioille vaikka ne edustaisivat vain pientä erikoistunutta siivua jätemarkkinoiden kokonaisuudesta. Hyvä esimerkki venäläisen infran perusteellisesta modernisoinnista on Pietarin vesilaitoksen, Vodokanalin vesihuollon ja jätevesien käsittelyn kehittäminen. Hankkeissa on suomalaisilla yrityksillä ja rahoittajan roolissa myös Suomen valtiolla ollut keskeinen rooli. Yli 20 vuoden yhteistyöllä on nyt päästy tilanteeseen että monimiljoonaisen kaupungin jätevedet eivät enää kuormita Itämerta. Esimerkkiä kelpaa esitellä muille kaupungeille. Vastaavanlaista näkemystä ja määrätietoisuutta tarvittaisiin myös muun jätehuollon puolelle. Viime vuosina on puhuttu paljon energiatehokkuudesta. Venäjän talous perustuu energiaraaka-aineen vientiin, mutta luonnonvarat eivät ole ehtymättömät. Sekä energian tuotannossa että kulutuspuolella kaivataan kipeästi rapautuneen infrastruktuurin uudistamista. Energiatuhlareita löytyy muun muassa vanhentuneen teollisuusinfran ja lämpöenergiaa tuhlailevien asuinrakennusten puolelta. Energiansäästö on osa teollisuuden modernisaatiohaastetta. Tarve parantaa tuottavuutta ja lisätä kustannustehokkuutta osuu suomalaisille vahvaan ja monipuoliseen cleantechosaamiseen, jossa haitari voi ulottua rakennusmateriaaleista korkean teknologian automaatioratkaisuihin. Asuminen, hyvinvointi ja vapaa-aika Hyvinvoinnin, viihtyisän elinympäristön ja vapaaajan aktiviteettien arvostaminen pohjustavat markkinaa erilaisille palvelusektorin toimijoille ja Suomalaisille luomutuotteille voisi jo nyt löytyä markkinaa esimerkiksi Pietarin alueelta. kulutustavaroille. Asuntorakentaminen jatkaa yhä kasvuaan. Viime vuonna valmistui noin tuhatta asuntoa, asuinpinta-alana tämä määrä on yhteensä 65,7 miljoonaa neliömetriä. Laatuun, toimivuuteen ja trendikkyyteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota kun näitä asuntoja sisustetaan. Myös pihat halutaan hoitaa ja sisustaa viihtyisämmäksi. Venäjällä on aina ollut vahva datsha-perinne, eli kurkut ja kaalit on kasvatettu talven varalle omalla palstalla. Nyt oman puutarhan tai viljelypalstan hoito on myös kasvussa oleva muodikas hyötyharrastus. Venäläisiä kiinnostavat terveyteen liittyvät asiat. Elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota, mikä on ollut osaltaan herättämässä myös luomutuotteiden kysyntää. On nähtävissä, että jonkinlainen ekobuumi orastaa Venäjällä. Suomalaisille luomutuotteille voisi jo nyt löytyä markkinaa esimerkiksi Pietarin alueelta. Puhdas luonto, kalaisat vedet ja toimivat vapaaajan palvelut houkuttelevat venäläisiä matkailijoita Suomeen. Itäturismi on suomalaisille suuri mahdollisuus, jonka maksimaaliseen hyödyntämiseen kannattaisi käyttää useampikin ideariihi. Venäläiset arvostavat palvelua ja mielekästä tekemistä, mutta vastaako tarjontamme laatu, määrä ja monipuolisuus kysyntään? Ennakoivaa uudistumista ja palveluiden monipuolistamista tarvitaan myös täällä kotimaan markkinoilla. FIFA-2018 käynnistää rakentamisen megahankkeet SVKK:n tehtävä on tunnistaa uusia suomalaisille yrityksille sopivia bisnesmahdollisuuksia. Markkinana on koko Venäjä - kaikki asiat eivät tapahdu Moskovassa ja Pietarissa. Vuoden 2018 jalkapallon MM-kisat käydään 11 Venäjän suurkaupungissa, mikä käynnistää valtavan määrän rakennushankkeita puolen Venäjän alueella. Monessa kaupungissa koko infrastruktuuri menee uusiksi. Aikaa ei ole liikaa, sillä vuoteen 2018 menneessä pitää saada FIFA:n vaatimusten mukaiseen kuntoon kaupunkien väliset liikenneyhteydet, saneerattava lentokenttiä ja rautatieasemia ja saatava myös kaupunkien sisäiset liikennejärjestelyt sujuviksi. Suunnitteilla on myös nopeita junayhteyksiä. Tarvitaan uusia hotelleja ja monessa kaupungissa rakennetaan kokonaisia liikekeskuksia. On selvää, että näin massiiviset rakentamistarpeet lähinaapurissa avaavat markkinoita myös suomalaiselle osaamiselle. SVKK seuraa Tilastototuuksia Investoinnit Suomesta Venäjälle ja Venäjältä Suomeen Investointien kokonaisarvo (milj. ) Suomesta Venäjälle Venäjältä suomeen Venäjän osuus (%) Suomesta ulkomaille tehd. investoinneista ulkomailta Suomeen tehd. investoinneista Lähde: Suomen pankki ,4 4,5 hankkeiden etenemistä ja tämän vuoden aikana on jo käyty yritysten kanssa paikan päällä tutustumassa tilanteeseen ja solmimassa kontakteja. Matkoja on tehty Kaliningradiin, Jekaterinburgiin, Saranskiin, Samaraan ja joulukuussa käydään vielä Nizhny Novgorodissa. Tutustuminen kisakaupunkien tarjoamiin mahdollisuuksiin jatkuu myös vuoden 2014 puolella, kevään kohteina muun muassa Volgograd ja Donin Rostov ,0 3, ,4 1, Pirjo Peltola viestintä- ja markkinointijohtaja Suomalais-Venäläinen kauppakamari ,6 0,9 Kari Liuhto
11 20 Itämeriläinen Itämeriläinen Venäjän päästävä irti valtiokapitalismista Venäjä on julkisen ja yksityisen sektorin rooleja tarkasteltaessa yksi kiinnostavimpia maita maailmassa. Valtion rooli eri hallinnon tasoilla on yhä merkittävä lähes kaikilla talouden sektoreilla valtionyhtiöiden, laajan ja osittain mielivaltaisen byrokratian sekä muun epäsuoremman kontrollin kautta. Vaikka ensiaskeleet pois suunnitelmataloudesta otettiin rivakasti luvun alussa, valtion rooli taloudessa on Venäjällä kuitenkin vain kasvanut 2000-luvulla ja edelleen talouskriisin myötä. Nykyään valtionyritykset tuottavat noin puolet Venäjän bruttokansantuotteesta ja yli puolet öljystä, jonka viennistä Venäjän talous on vahvasti riippuvainen. Valtiokapitalismille on hieman vaihtelevia määritelmiä. Venäjän tapauksessa voidaan puhua tilanteesta, jossa valtiolla on suuri rooli taloudessa, joka toimii periaatteessa markkinaehtoisesti, mutta jossa markkinatalouden instituutiot kuten omistusoikeudet toimivat heikosti. Valtion merkittävä rooli yhdistettynä heikkoihin instituutioihin aiheuttaa monia ongelmia. Lähtökohtaisesti valtion suuri rooli taloudessa luo kasvupohjaa viranomaiskorruptiolle, jossa toisena osapuolena on yksityinen sektori. Esimerkiksi valtion suuret infrastruktuurihankkeet Venäjällä kärsivät laajamittaisesta korruptiosta, joka nostaa niiden kustannuksia huomattavasti. Venäjällä on myös yhä yleistä, että suuret ja keskisuuret yritykset osallistuvat paikallisten julkispalveluiden ylläpitämiseen ja hyvin usein tämä toiminta on yrityksille tappiollista. Käytäntö on osaltaan neuvostoajan perintöä, mutta toisaalta myös yksi valtiokapitalismin piirre, koska yritysten yksi motiivi tälle toiminnalle on eräänlainen pakotettu symbioosi viranomaisten kanssa. Yritykset saavat viranomaisilta erityiskohtelua ottaessaan harteilleen osan julkisen sektorin vastuista, mutta toistaalta kokevat painetta jatkaa osallistumistaan kielteisten taloudellisten tai hallinnollisten seuraamusten uhalla (Leppänen et al. 2012). Vaikka tällaisista erityisjärjestelyistä saattaa olla hyötyä alueen asukkaille parempien julkispalveluiden muodossa, vaikeuttavat ne markkinaehtoisen talousjärjestelmän toimintaa ja kehittymistä. Vladimir Putinin vuosituhannen vaihteessa aloittamasta valtion roolin kasvattamisesta on ollut monia hyötyjä. Valtiontalous on vahvistunut huomattavasti, makrotalous on ollut selvästi vakaampi kuin luvulla ja tuloerojen kasvu on hidastunut. Vaikka nämä onnistumiset ovat olleet osittain seurausta vallan keskittämisestä, niihin on merkittävästi vaikuttanut myös öljyn hinnan raju nousu viime vuosikymmenellä ja Putinin edeltäjien aloittamat talousreformit. Putinin politiikan varjopuolena on puolestaan ollut korruption paheneminen sekä kansalaisvapauksien kaventuminen. Niiden aiheuttama tyytymättömyys kuitenkin pysyi kurissa materiaalisen elintason kasvaessa nopeasti aina talouskriisiin asti. Venäjä oli globaalissa vertailussa yksi kriisistä pahiten kärsineistä maista ja sen myötä kansalaisten tyytymättömyys demokratiavajeeseen alkoi nousta. Putinin onkin täytynyt ostaa kolmannelle kaudelleen poliittista kannatusta reippailla eläkkeiden nostoilla ja virkamiesten palkankorotuksilla, mikä on luonut merkittäviä pitkän aikavälin rasitteita valtiontaloudelle. Vaikka palveluiden osuus talouden rakenteesta on yli puolet, niin valtion pitkälti kontrolloima energiasektori on yhä systeemin pumppaava sydän. Selvä osoitus tästä on Venäjän talouskasvun painuminen noin 8 % pakkaselle vuonna 2009 kun öljynhinta romahti globaalisti, sen ripeä elpyminen öljynhinnan kanssa kriisin jälkeen ja lopulta kasvun vaimentuminen viime vuoden puolivälistä kun öljyn hintakehitys tasaantui. Ottaen huomioon länsimaiden ylivelkaantuneisuuden ja esimerkiksi Kiinan suuret rakenteelliset ongelmat, on vaikeaa nähdä että öljyn kansainvälinen hintataso voisi pysyvästi nousta nykytasoltaan merkittävissä määrin. Venäjä nousi kriisistä melko nopeasti elvytystoimien ja öljyn maailmanmarkkinahinnan nousun ansiosta mutta pysähtyi alemmalle kasvuuralle ja tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kasvun eväät kriisin jälkeen on pitkälti syöty (CEMAT 2013). Viennin arvo laski tämän vuoden alkupuoliskolla, kun öljyntuotanto ja hinta eivät enää kasva ja Venäjän asema Euroopan kaasuntoimittajana heikkenee. Investointikehitys oli tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla negatiivinen pitkälti energiasektorin investointien laskun takia. Myös talouskasvua ylläpitäneen kaupan alan näkymät ovat vaimentuneet, vaikka tulotaso yhä kasvaa eläkkeiden nousun ja virkamiesten palkankorotusten ansiosta ja työttömyys on ennätysalhaista. Lyhyesti sanottuna, Venäjän energiavetoinen kasvumalli, jossa valtiolla on suuri rooli, näyttäisi tulleen tiensä päähän. Positiivista on, että Venäjän valtiojohto näyttää tiedostavan nykyisen kasvumallin ongelmat, sillä viime vuosina talouspoliittisissa puheissa on korostunut tavoite siirtyä innovaatioperusteiseksi modernin teknologian maaksi, jossa on monipuolinen tuotantorakenne ja selvästi rajattu valtion rooli. Käytännön siirtymästä ei kuitenkaan ole vielä varmuutta. Paljon optimismia herättänyt Dmitry Medvedevin lanseeraama yksityistämisohjelma on jäänyt tyngäksi. Presidentti Putin totesi viime vuonna talouspoliittisessa linjanvedossaan, että valtion roolia tulee vähentää, mutta viittasi samalla valtion huomattavaan rooliin Etelä-Korean ja Kiinan talouksien modernisoinnissa. Tilanne ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen. Etelä-Korea oli 1990-luvun modernisaatiopyrähdystä aloittaessaan instituutioidensa osalta (mm. oikeusjärjestelmä ja valtiohallinnon tehokkuus) huomattavasti korkeammalla tasolla kuin Venäjä nykyään, joten korruption haittavaikutukset eivät vaikeuttaneet kehitystä. Kiina puolestaan oli sosialistiseen markkinatalouteen siirtymää aloittaessaan maatalousvaltainen ja aivan erilaisen demografian omaava maa kuin Venäjä, minkä vuoksi valtion roolilla teollisuuden ja vientisektorin käynnistämisessä oli huomattavasti parempi potentiaali kuin tämän hetken Venäjällä. Etelä-Korea ja Kiina myös aloittivat modernisoinnin luomalla ensin kilpailukykyisen alhaisemman jalostusasteen teollisuuden ulkomaisten teknologioiden turvin, mutta Venäjällä tämä on periaatteessakin hyvin hankalaa suhteellisen korkeiden työvoimakustannusten takia. Innovatiivinen talousmalli vaatisi aitoa kilpailua, vahvat instituutiot ja hyvän liiketoimintaympäristön nostamaan Venäjän heikkoa investointiastetta. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että valtiojohdon pitäisi talouden ohjailun kuten menestyjäyritysten ja -toimialojen valitsemisen sijaan keskittyä kriittisen infrastruktuurin ylläpitoon ja instituutioiden kehittämiseen. Vuoden takainen jäsenyys Maailman kauppajärjestössä on askel tähän suuntaan, mutta se vaatii valtiojohdolta vahvaa sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin ja selkeää otteen höllentämistä talouden ohjaksista. Simo Leppänen tutkija CEMAT Lähteet: CEMAT (2013) Venäjän talousnäkymät 1/ Leppänen, S., Linden, M. & Solanko, L. (2012). Firms, Public Good Provision and Institutional Uncertainty: Evidence from Russia. Economic Systems, Volume 36, Issue 4, December 2012, Pages KUVA Simo Leppänen
12 22 Itämeriläinen Itämeriläinen Meri on yks Centrum Balticum -säätiö esittäytyy Kanalin partaalla ja Raumanmeren äärellä asuneet raumalaiset ovat jo kauan sitten omaksuneet globaalin käsityksen Meri on yks. Meren yhteydet ja luonnonvarat ovat olleet paikkakunnan suuri teema jo ennen kaupunkioikeuksien saamista vuonna 1442 ja sen jälkeisten vuosisatojen ajan. Meri on suuri teema myös tulevaisuudessa. Edellinen sivu Santkarin pooki, valaisematon tunnusmajakka 1850-luvulta, on raumalaisen merenkulkuhistorian symboli. Viimeksi Rauman satama kunnosti rakennuksen vuonna KUVAT Paula Korpinen Itämeriläistä julkaisee Centrum Balticum -keskus, jota ylläpitää vuonna 2006 perustettu Centrum Balticum -säätiö. Säätiön perustivat Rauman kaupunki Turun yliopistosäätiö, Åbo Akademi, Turun kauppakorkeakoulun tukisäätiö, Varsinais-Suomen liitto Turun kaupunki, Uudenkaupungin kaupunki, Porin kaupunki ja Vaasan kaupunki Porin elinkeinojohtaja Kristian Vainio KUVA Porin kaupunki / Marianne Ståhl
13 24 Itämeriläinen Itämeriläinen teollisuustyöpaikkaa. Työvoimakysymykset ovat tällä hetkellä kahden suuntaiset. Toisaalla tarvitaan lisää työntekijöitä, toisaalla iso joukko telakan osaajia on siirtymässä työvoimareserviin. Rauman kaupunki on mukana tulevaisuusratkaisujen hakemisessa. Yhtenä panostusaiheena on telakka-alueen ostaminen ja ohjaaminen uuteen, todennäköisimmin juuri meriteollisuuskäyttöön. Yhteydet maailmalle Rauman satama on länsirannikon johtava kappaletavara- ja konttisatama. Viime vuonna liikenteen volyymi oli kuusi miljoonaa tonnia. Konttiyksiköitä kertyi Liikenteestä kaksi kolmasosaa on vientiä ja yksi kolmannes tuontia. Säännöllinen linjaliikenne on Keski- ja Etelä- Eurooppaan, Brittein saarelle ja USA:n itärannikolle. Merenkululle uutta vaatimustasoa tuovat ympäristövaatimukset. Raumalla tavoitteet ovat muodostuneet vaikuttaviksi tekijöiksi erityisesti merenkulun infrastruktuurin rakentamisessa. Selkämeren kansallispuisto Vuonna 2011 Lounais-Suomen rannikolle perustettu Selkämeren kansallispuisto ulottuu etelä-pohjoissuunnassa kapeahkona vyöhykkeenä noin 150 kilometrin matkalla kahdeksan kunnan, myös Rauman, alueelle. Selkämeren kansallispuisto on Suomen suurin Itämeren suojelualue ja ensimmäinen varsinaisia vesialueita ja meren pohjaa suojeleva puisto. Kansallispuiston pinta-ala on 912 km², josta 98 % on vedenpinnan alla. Kirjoittajan mukaan raumalaiset kutsuvat kansallispuistopäätöksellään kaikkia kulkemaan Rauman saariston rakentamattomilla rannoilla ja käyttämään saariston matkailu- ja retkeilypalveluita. Yhdellä ja samalla merikonseptilla ei kuitenkaan ole eletty. Meneillään on ollut jatkuva muutos. Juuri nyt telakan sulkeminen on aikaansaanut jopa äkilliseksi rakennemuutokseksi arvioidun tilanteen. Myös haasteet meren tilan vaalimisessa ja saaristoluonnon käytössä ovat johdattaneet raumalaiset uudenlaisiin tavoitteisiin ja tekemiseen. Muutossopeutumisen pieninä symboleina voidaan pitää edellä mainittuja kohdenimiä. Rauman Kanali, joka siis erisnimenä kirjoitetaan vain kahdella a-kirjaimella, on kaupungin ytimeen johtavan vesiväylän sijaan enää vain kaupunkikuvaelementti. Raumanmeri, joka vielä luvun alkupuolella oli yleisimmin käytetty nimi Ahvenanmaan ja Merenkurkun välisestä Pohjanlahden osasta, on nykyään Selkämeri. Raumanmeri esiintyy merikortissa enää vain Rauman edustalla. Vahva meriteollisuus Laivojen rakentamisen juurilta on Raumalle syntynyt yhtä telakkaa laajempi meriteollisuus. Menestyksestä luetaan tällä hetkellä esimerkiksi potkurilaitevalmistelijoiden tuloskertomuksista. Markkinat ovat monelle yritykselle maailmanlaajuisia. Raumalla on arvioitu olevan 3000 meri- Ihmisten kansallispuisto meren hyväksi - merikansallispuisto ihmisten hyväksi Rauman kaupunki otti 1990-luvun lopulla työlistalleen Selkämeren kansallispuiston. Kampanjointi, suunnittelu ja muu yhteistyö johti toivottuun tulokseen: sisällöltään ihmisläheisen ja meriluontoa vaalivan kansallispuiston perustamiseen. Merensuojelun tärkeänä työvälineenä ovat ihmiset. Mitä suuremmat ihmismäärät kokevat meren erityisenä luonnonnähtävyytenä, sitä enemmän syntyy tahtoa ottaa meri huomioon pienissä ja isoissa ratkaisuissa. Selkämeren kansallispuistossa halutaan katsoa myös pinnan alle. Vedenalainen luonto ja kulttuuriperintö sekä kalastus ovat puiston erityisaiheita. Selkämeren kansallispuisto edistää huolenpitoa Itämeren yhden osan tilasta. Se haastaa tutkimuksen, haveritorjunnan ja meren muun suojelun toimiin. Selkämeren tilasta on tehty Rauman kaupungin vetämässä laajassa yhteistyöhankkeessa Miten voit Selkämeri? -kirja. Raumalaisittain ilmaistuna moniselitteinen vastaus oli: Selkämeri voi hyvin, sikses. Juhani Korpinen kaupungingeodeetti VTM, DI
14 26 Itämeriläinen Itämeriläinen Itämeren alueen meriklusterit Viimeiset 20 kuukautta Centrum Balticum on ollut mukana SmartComp (Smart Competitiveness for the Central Baltic Region) nimisessä hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä kilpailukykyä ja keskinäisiä verkostoja meriklusterien, kaupunkien ja yliopistojen välillä Keskisen Itämeren alueella, eli Latviassa, Suomessa ja Virossa. Nyt hanke lähenee päätöstään. tarvitsevat vahvan vision menestyäkseen TEKSTI Annika Forbes-Sarantsin Projektin päätöskonferenssi järjestettiin Turun Logomossa, jonne saapui yli 60 alan osaajaa kuulemaan projektin tuloksista ja saavutuksista. Projektin päätuloksiin lukeutuu 3 kattavaa tutkimusraporttia, politiikkasuositukset alueen vaikuttajille, brändistrategia sekä triple helix - yhteystietokanta. Tämän lisäksi SmartComp on järjestänyt lukuisia tilaisuuksia. Projektin tuorein tutkimusraportti julkaistiin lokakuussa Raportissa tarkastellaan ja analysoidaan merisektorin maailmanlaajuista kehitystä ja tarjotaan uusia tulevaisuuden näkökulmia Keskisen Itämeren alueen meriklustereille. Triple helix-tietokanta nyt avattu! Vertaillessa meriklustereita globaalilla tasolla, menestyneillä klustereilla esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Singaporessa löytyy paljon samankaltaisuuksia. Maiden hallitukset ovat olleet avainasemassa klustereiden kehittämisessä. Keskeisessä asemassa on selkeästi määritelty tulevaisuuden visio, joka toteutetaan yhteistyössä visioon sitoutuneiden osapuolten kanssa muun muassa investoimalla tarvittavaan infrastruktuuriin. Samaan aikaan paikalliset yhdistykset paitsi ajavat jäsentensä kansallisia etuja, myös osallistuvat kansainväliseen keskusteluun ja kotimaisen asiantuntijuuden aktiiviseen markkinointiin. Uusia tutkimuskeskuksia, joiden tehtävänä on tarjota ratkaisuja suoraan elinkeinoelämän keskeisiin ongelmiin, perustetaan julkisen ja yksityisen rahoituksen varoin. Dynaamisten klustereiden menestyminen rakentuu siis tiiviille ja päämäärätietoiselle yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin väliselle yhteistyölle, jossa vahvana fokuksena on kansainvälisyys. Keskisen Itämeren alueen meriklustereiden tulisi hyödyntää näitä muualla toimiviksi havaittuja käytäntöjä. Tärkeää on muodostaa yhteinen tahtotila meriklusterien tulevaisuudesta. Syksyn aikana projekti julkaisi merialan triple helix -tietokannan, joka toimii konkreettisena työkaluna Keskisen Itämeren alueen meritoimijoiden etsimiseen sekä tiedon löytämiseen. Vielä tämän vuoden puolella julkaistaan loppuraportti, joka sisältää projektin kaikki keskeisimmät päätelmät. Tämä julkaisu, sekä kaikki muut projektin tuotokset, ovat ladattavissa projektin kotisivuilta osoitteesta Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomission johtamaa SmartComp-hanketta rahoittaa EU:n Central Baltic Interreg IV A ohjelma. Lisätietoja: Annika Forbes-Sarantsin, projektikoordinaattori KUVA Shutterstock
15 Tilaa s-postiisi Pulloposti,Centrum Balticum-keskuksen itämerellinen viikkokolumni! CENTRUM BALTICUM Centrum Balticum -keskus Vanha Suurtori Turku
Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä
Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen
LisätiedotItämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet
Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden
LisätiedotCentrum Balticum -keskus
Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5
LisätiedotVenäjän-kaupan uusi normaali
Venäjän-kaupan uusi normaali 20.4.2018 Joensuu @JaanaRekolainen @SVKK_FRCC Suomalais-Venäläinen kauppakamari Missiomme on edistää yritysten kasvua ja liiketoimintaa Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa.
LisätiedotSuomalais-Venäläinen kauppakamari
Suomalais-Venäläinen kauppakamari Lyhyesti SVKK on Venäjän-kaupan asiantuntija, joka toimii lähellä yritystä SVKK palvelee yrityksiä tarjoamalla ratkaisuja Venäjän-kaupan haasteisiin SVKK tuottaa ajankohtaista
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotKotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009
Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet
LisätiedotTULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen
TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotSuomi-talon keskeisiä toimijoita viennin ja tunnettuuden edistämiseksi ovat Finnpro, Tekes sekä Suomalais-Venäläinen kauppakamari.
HYVINVOINTIMATKAILUVERKOSTOISTA KANSAINVÄLISTYMISTÄ HANKE MATKARAPORTTI VERKOSTOYHTEISTYÖ PIETARI 9. 10.10.2013 Hanke järjesti verkostoyhteistyömatkan Pietariin, yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.
LisätiedotMatkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla
Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi
LisätiedotLIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016
Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016
LisätiedotVenäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia
LisätiedotYleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.
Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)
LisätiedotViro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?
Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007
LisätiedotMissiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,
Missiona Pohjoisen menestys Timo Rautajoki, 27.4.2017 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 2 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 3 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 4 Kansainvälisyys Lappi on jo nyt
LisätiedotKasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho
Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa Esko Aho 24.8.2017 Toimeksianto Selvittää positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen tarvittavaa toimintamallia ja käytännön
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotVerkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
LisätiedotInvestointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle
Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle Vuorineuvos Jorma Eloranta Teknologiateollisuus ry 17.4.2012 Note: Kauppatase (balance of trade) = tavara vienti tavaratunoti, (Vaihtotase
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotJOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
LisätiedotCargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani
Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotVenäläisten matkailu Suomeen
Venäläisten matkailu Suomeen Joulu 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-lokakuussa Suomeen saapui noin 2,5 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli noin 2,7 miljoonaa
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotMillä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?
14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma
LisätiedotKauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015
Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri
LisätiedotMERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotKutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä
Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotPositiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa
Venäläisten matkailu Suomeen toukokuu Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui toukokuussa noin 211 000 venäläistä, kun lasketaan mukaan rekkakuskit
LisätiedotPohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola
Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotKolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
LisätiedotSuomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!
Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin! Maakuntien kansainvälisten asioiden palaveri Tietotalo, Jyväskylä 18.1.2017 Mikä arktinen alue? -- näkemys koko Suomesta arktisena maana Koko Suomella on laaja
LisätiedotRakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotSuomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotMatkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen
Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti
LisätiedotSuomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:
Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita
LisätiedotFinnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo
Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Aura 21.10.2016 Jyrki Isotalo 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 Finnvera pähkinänkuoressa
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
Lisätiedottammi syyskuu Liiketoimintakatsaus
2017 Q3 tammi syyskuu Liiketoimintakatsaus DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2017 Detection Technology Q3: Lääketieteen sovellukset kasvuajurina Heinä-syyskuu 2017 lyhyesti
LisätiedotQ tammi-maaliskuu. Liiketoimintakatsaus
Q1 2018 tammi-maaliskuu Liiketoimintakatsaus DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2018 Detection Technology Q1: Myynti käynnistyi hitaasti, hyvä kannattavuus Tammi-maaliskuu
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotKevät #barometri
08 #barometri Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish Industries sekä Suomen Yrittäjät ry.
LisätiedotMeriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus
Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!
LisätiedotJohtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj
Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotVenäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki
Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotMUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:
LisätiedotTurveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,
LisätiedotEK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat
EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotVenäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011
Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotCleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013
Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen
LisätiedotMetsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön
LisätiedotElinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen
Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotI. Mikä on Barentskeskus Finland?
I. Mikä on Barentskeskus Finland? Se koordinoi Pohjois- suomalaisten Barents-osaajien verkoston toimintaa seuraavalla kolmella osa-alueella: 1. Yritystoiminnan kehittäminen ja viennin edistäminen. 2. Koulutus,
LisätiedotRahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja
Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt
LisätiedotYhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013
Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema
LisätiedotKannattavasti kasvava YIT
1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotKamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2019
Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2019 23.8.2019 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Marko Lehtonen Sisältö Puolivuosikatsaus 2019 Q2/2019 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotVenäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:
Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Miten on mennyt viimeisten 6 kuukauden aikana? 2 5: kasvanut paljon Syksy 2015 (n=25) Kevät 2015 (n=26) Syksy 201
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010
Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin
LisätiedotMara-alan yritykset odottavat hyvää kesää
KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset
LisätiedotJatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit
LisätiedotVaasan seudun viestinnän tavoitteet
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.
LisätiedotKIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?
KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotSuomen suurlähetystö Astana
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi
1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17
LisätiedotVenäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve
LisätiedotKestävän kilpailupolitiikan elementit
Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana
LisätiedotExel Compositesin strategia 2014 2018
Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
Lisätiedot