1(42) Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön ja muotoilun vaikutus ostopäätökseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1(42) Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön ja muotoilun vaikutus ostopäätökseen"

Transkriptio

1 1(42) Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön ja muotoilun vaikutus ostopäätökseen Erika Tarvainen Liiketalouden koulutusohjelma Laurea Kerava

2 2(42) Sisällys 1 Johdanto Toimeksiantaja Työn rakenne Tutkimusongelma ja työn tavoite Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Tuotteen muotoilu kilpailukeinona Tuote ja muotoilu käsitteenä Muotoilu kilpailukeinona Muotoilu osana käytettävyyttä Käytettävyyttä ohjaavat tekijät Käytettävyystekijät kuluttajan näkökulmasta Tuotteen synnyttämä elämyksellisyys ja mielihyvä Tuotteen personalisointi ja teollinen muotoilu Tiedonkeruu- ja aineiston analyysimenetelmät Tiedonkeruumenetelmät Aineiston analyysimenetelmät Tutkimusasetelma, -kohde ja otanta Tutkimustulokset Millaisia laitteita vastaajat ovat käyttäneet ja mistä laitteet on hankittu/ lainattu Omistetut ja kotiin lainatut laitteet Osto- ja lainauspaikat sekä paikat, joista tuotteita haluttaisiin ostaa Omistettujen ja lainattujen laitteiden säilytyspaikka Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien tuotteiden ulkonäkö ja muotoilu Laitteiden ulkonäön ja muotoilun merkitys Ulkonäön ja muotoilun vaikutus ostopäätökseen Arkipäivän käyttötavaroiden muotoilun merkitys ja design Muita ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä sekä vastaajien käyttökokemukset Laitteen ominaisuuksien merkitys ostopäätöksen kannalta Vastaajien omat käyttökokemukset Tutkimuksen luotettavuus Reliabiliteetti Validiteetti Tuloksia kokoavat johtopäätökset Jatkotutkimusaiheet Arvio omasta työskentelystä Lähteet 36 Liitteet 38

3 3(42) 1 Johdanto Tämän työn tarkoituksena oli selvittää terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön ja muotoilun vaikutus ostopäätökseen. Tietoa kerättiin niin laitteiden ulkonäön merkityksestä kuin tuotteiden ulkonäköön ja muotoiluun vaikuttavista seikoista (esim. käytettävyys ja tekniset ominaisuudet). Aihe katsottiin ajankohtaiseksi, sillä teknologian muotoilusta on tehty tutkimuksia jo yli vuosikymmenen ajan ja muotoilun merkitys on esimerkiksi teknologiatuotteissa, kuten matkapuhelimissa, noussut 2000-luvulla uudelle tasolle. Samanaikaisesti ihmisten terveystietous ja kiinnostus omaa terveyttä sekä sen seuraamista kohtaan on kasvanut merkittävästi, mutta tästä huolimatta juuri terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden muotoiluun ja ulkonäköön liittyviä tutkimuksia ei ole ainakaan suomenkielisessä kirjallisuudessa paljon tarjolla. Oman terveyden seuraamista ei nähdä enää sairauslähtöisenä, vaan oman terveyden ja hyvinvoinnin seuraamisesta on tullut enemminkin trendi. Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden käyttökin on siis muuttunut aiemmasta. Tästä syystä onkin mielenkiintoista selvittää, miten kuluttajat kokevat hyvinvointia ja terveyttä mittaavien laitteiden muotoilun ja ulkonäön ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä. Lisäksi on aiheellista selvittää, onko ikäryhmien arvostamissa seikoissa eroavaisuuksia, sillä nuoremmasta ikäpolvesta on tulossa entistä potentiaalisempi asiakasryhmä tietyille terveyttä ja hyvinvointia mittaaville laitteille, kuten verenpainemittareille. 1.1 Toimeksiantaja 1.2 Työn rakenne Kyselytutkimus tehtiin Liike4k Oy:n toimeksiannosta opiskelijaprojektina. Liike4k Oy on vuonna 2010 perustettu yritys, jonka liiketoiminta koostuu kolmesta osa alueesta: Yritysjohdon konsultoinnista, ryhmäliikuntatuntien ohjaamisesta ja suunnittelusta sekä terveystuotteiden välitystoiminnasta (Vantaan yrittäjänaiset). Kyselytutkimus toteutettiin osana mhealth booster hanketta, joka on Uudenmaan ELY-keskuksen ja Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama välisenä aikana toteutettava hanke. Hanketta koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu ja sen toteutuksesta vastaavat Laurean Tikkurilan ja Otaniemen yksiköt Raportissa esitellään ensin tutkimuksen tutkimusongelma ja työn tavoite. Sen jälkeen perehdytään aihetta käsittelevään teoriaan muun muassa muotoilun, käytettävyyden sekä tuotteen synnyttämän elämyksellisyyden ja mielihyvän kannalta. Näiden jälkeen siirrytään itse tutkimukseen ja käydään läpi tiedonkeruun- ja aineiston analyysimenetelmät, tutkimusasetelma, -kohde ja otanta ja perehdytään tutkimuksesta saatuihin tuloksiin. Tulosten läpikäynnin jälkeen arvioidaan tutkimustulosten luotettavuutta (reliabiliteettia ja validiteettia) ja viimeisenä esitetään tuloksia kokoavat johtopäätökset, mahdolliset jatkotutkimusaiheet sekä opiskelijan arvio omasta työskentelystä. Työn liitteiksi on koottu kyselylomake (paperivastausten keräämisessä käytetty lomake) sekä kutsu kyselyyn. 2 Tutkimusongelma ja työn tavoite Tutkimus ongelmaksi muodostui kysymys, miten terveyttä ja hyvinvointia mittaavien tuotteiden ulkonäkö ja muotoilu vaikuttavat ostopäätökseen. Tuottei-

4 3 Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät 4(42) den muotoilun merkittävyyden lisäksi haluttiin selvittää, mitä terveyttä ja hyvinvointia mittaavia laitteita vastaajilla on/ mitä laitteita he ovat kotiin lainanneet, missä vastaajat säilyttävät kyseisiä tuotteita ja vaikuttavatko tuotteiden ulkoiset ominaisuudet niiden säilytyspaikan valintaan, mistä vastaajat ovat ostaneet/ lainanneet kyseiset tuotteet ja mistä he haluaisivat tuotteita ostaa, millaisia käyttökokemuksia heillä on tuotteista sekä mitkä asiat koetaan tärkeiksi ostopäätöstä tehdessä (esim. laitteen tarkkuus, edullisuus, ekologisuus). Kartoituksen taustalla oli toimeksiantajan kiinnostus edellä mainittujen seikkojen merkityksestä asiakkaan ostopäätökseen. Keskeistä oli siis selvittää, miten merkittävänä asiana terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäkö ja muotoilu koetaan, millaisia näkemyksiä ja kokemuksia kuluttajilla tuotteiden käytöstä on, sekä saada lisätietoa ostopäätökseen vaikuttavista seikoista. Toimeksiantaja, Liike4k Oy, halusi selvittää mihin suuntaan laitteiden ominaisuuksia ja ulkonäköä tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat kuluttajien tarpeisiin ja voisivatko he huomioida esille nousevat kehityskohdat terveystuotteiden välitystoiminnan harjoittajana. Kuluttajan ostopäätös ei synny kaavamaisesti, sillä eri tilanteissa ja eri tuotteita ostaessa ostopäätökseen vaikuttavat tekijät painottuvat eri tavoin. Ostopäätöksen synty saattaa jossain tilanteessa muodostua järkiperustein, kun taas toisessa tilanteessa päätös voi syntyä elämyksen tavoittelun tuloksena. (Opinnet 2000.) Päätökseen vaikuttavat kuluttajan tyydyttämättömät tarpeet ja motiivit, elämäntyyli ja arvomaailma, sosiaaliset arvot, asenteet, ostokyky, viiteryhmät, normit ja oma rooli jossain ryhmässä, alakulttuurit ja innovaatioiden levinneisyys. Näiden lisäksi kuluttajan ikä, maantieteellinen sijainti, ammatti, koulutus, sukupuoli sekä perhetausta ja siviilisääty ovat ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä. (Opinnet 2000.) Itsensä toteuttaminen ja kehittäminen Arvostetutsi tuleminenja arvovalta Sosiaaliset tarpeet Turvallisuus Fysiologiset tarpeet Kuva 1: Maslown tarvehierarkia Tyydyttämättömät tarpeet esitetään yleensä Maslown tarvehierarkian avulla, jonka mukaan alemman tason tarpeet tyydytetään ennen ylempien tasojen tarvetta (kuva 1). Motiivit voidaan puolestaan jakaa järkiperäisiin- (esim. hinta, kestävyys, ammattilaisen suosittelema) ja tunneperäisiin motiiveihin (tiedostetut ja tiedostamattomat tunteet). Ihmisten elämäntyyli ja arvomaailma kuvaavat heidän tapaansa toteuttaa itseään, joten ihmisistä voidaan arvomaailman mukaan erottaa ostajatyyppeinä muun muassa tinkiviä, eettisiä ja sosiaalisia ostajia.(opinnet 2000.) Sosiaaliset arvot ilmenevät valintoina sen mukaan, mitä ympäristössä arvostetaan (esim. kollektiivisuus/ individuaalisuus). Ympäristöstä saadut asenteet ovat melko opittu tapa reagoida kohteeseen ja vaikuttavat siksi myös ostopäätöksen muodostumiseen. Ympäristön lisäksi muun muassa tieto ja ikä vaikuttavat ihmisten asenteisiin.

5 4 Tuotteen muotoilu kilpailukeinona 4.1 Tuote ja muotoilu käsitteenä 4.2 Muotoilu kilpailukeinona 5(42) Viiteryhmillä taas tarkoitetaan yksilöitä ja ryhmiä, joihin samaistutaan. Samaistumisen kohde voi olla esimerkiksi idoli, jonka kanssa ei ole vuorovaikutusta, tai mielipidejohtaja, perhe tai tuttavat, joiden kanssa ollaan vuorovaikutuksessa. Alakulttuureja voivat olla esimerkiksi urheilijat, nuoriso ja eläkeläiset. (Opinnet 2000.) Vuonna 2012 julkaistu Outi Somervuon väitöskirja käsittelee ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä, erityisesti hintamielikuvan vaikutusta ostopäätökseen. Väitöskirjan mukaan hinnan herättämä mielikuva ja mielikuvan herättämä tunne vaikuttavat ostopäätökseen tuotteen tarkkaa hintaa enemmän. Somervuon tutkimuksen mukaan ostaja vertaa tuotteen hintaa referenssihintaan eli ostajan arvioon siitä mikä hinnan tulisi olla. Aikaisemmin on oletettu, että ostaja vertaa hintaa enemminkin tuotteesta saamaansa hyötyyn. Keskeistä Somervuon mukaan onkin se, millainen hintamielikuva ostajalle syntyy suhteessa referenssihintaan. (Taloussanomat 2012.) Lähtökohtaisesti tuote on se, mitä yritys myy ja asiakas ostaa. Tuotteella tarkoitetaan palvelua, tietoa, raaka-ainetta tai tavaraa. Viime vuosina on alettu puhua laajennetusta tuotteesta, jolloin tuotteen katsotaan käsittävän kaikki tuotteen osa-alueet fyysisestä tuotteesta, tuotteen identiteettiin/- identiteettitekijöihin (esim. muotoilu, nimi, logo, pakkaus) sekä tuotteen ympärille rakennettuihin palveluihin ja toimintoihin (esim. takuut, asennus, huolto, kierrätys, koulutus.) Tuotteen on ennen kaikkea vastattava asiakkaan tarpeeseen, sillä muuten asiakas ei hyödy tuotteesta. (Hietikko 2008, 17.) Suomessa vierassanaa design käytetään usein tarkoitettaessa juuri muotoilua, mutta englannin kielessä sanalla design viitataan tuotesuunnitteluun. Englannin kielessä käytetäänkin termiä industrial design tarkoitettaessa teollista muotoilua. Erään määritelmän mukaan muotoilu on esineisiin materialisoituvaa kulttuurista informaatiota eli kulttuurin kiteyttämistä materiaaliseen muotoon. Tuotemuotoilu liitetään hyvin vahvasti osaksi toimivuutta, käytettävyyttä, kustannuksia, tuottavuutta, yksilöllisyyttä ja elämäntapaa, joten muotoilun merkitys laajennetun tuotteen osatekijänä on siis suuri. (Hietikko 2008, 142; Innanen 2014; Mutanen, Virkkunen & Keinonen 2006, 12.) Kilpailukyvyn kannalta tuotteiden muotoilu on noussut entistä merkittävämmäksi tekijäksi: ulkonäkö saattaa olla jopa ainoa tekijä, mikä erottaa tuotteen muista vastaavista. Tuotteen ulkonäön avulla viestitään monista asioista, kuten tuotteen pehmeydestä, kovuudesta, kestävyydestä, kalleudesta tai laadusta. Teollisessa tuotekehityksessä muotoilu tulisi kytkeä suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa, sillä muotoilu ei voi täyttää sille asetettuja tavoitteita, mikäli se erotetaan muusta suunnitteluprosessista. (Hietikko 2008, 142.) Tuotetarjonnan kasvaessa kuluttajien vaativuus tuotteiden ominaisuuksia kohtaan on kasvanut. Kuluttajat toivovat tuotteilta laatua, mikä voi asiakkaasta riippuen tarkoittaa muun muassa ymmärrettävää ja helppokäyttöistä tuotetta, joka vastaa kuluttajan tarpeisiin. Näin ollen tuotteiden moninaiset toiminnot,

6 5 Muotoilu osana käytettävyyttä 5.1 Käytettävyyttä ohjaavat tekijät 6(42) kuten tekniset lisäominaisuudet, eivät välttämättä ohjaakaan ostokäyttäytymistä vahvimmin. Esimerkiksi edellä mainitut tekijät tai ostajan kauneuskäsitykset, arvomaailma, ennakkoluulot ja asenne voivat olla ratkaisevia tekijöitä ostopäätöstä tehdessä.(huotari, Laitakarsi-Syvärd, Laakko & Koskinen 2003, 15.) Kuluttajat tekevät tuotteen ulkonäön perusteella havaintoja, vaikkeivat olisi päässeet kokeilemaan tuotetta. Ensivaikutelma tuotteesta ja sen ominaisuuksista syntyy henkilön omista lähtökohdista, ennakkoluuloista ja kokemuksista käsin, aivan kuten ensivaikutelma ihmisestäkin. Tuotteen muotoilun ja muiden ulkoisten ominaisuuksien tulisi olla sopusoinnussa keskenään, sillä ristiriitaiset viestit voivat aiheuttaa ristiriitaisia tunteita tuotetta kohtaan. (Hietikko 2008, 142.) Erityisesti uusien tuotteiden kohdalla ulkoiset viestit ovat merkittäviä, sillä tuotteiden käyttöönoton motivaatio riippuu tuotteiden kiinnostavuudesta ja tarpeellisuudesta. Tästä johtuen tuotteiden muotoilussa tulisi huomioida kohderyhmä ja tuntea heidän arvot, toimintamallit ja tarpeet. Tuotteiden kiinnostavuus ja käyttöönoton motivaatio kasvaa, kun asiakas kokee voivansa hyväksyä tuotteen viestittämät arvot. Tuotteiden esteettisyys, kuten myös eettisyys sekä ekologisuus nähdäänkin vahvoina kilpailutekijöinä markkinoilla. (Huotari, Laitakarsi-Syvärd, Laakko & Koskinen 2003, 16; Innanen 2014.) Teknologialaitteista ainakin puhelimien muotoilun merkityksestä kuluttajille kertoo Samsungin teettämä ja tutkimusyhtiö Ipsos Morin tuottama tutkimus, johon vastasi huhtikuussa 2014 tuhat vuotiasta suomalaista ja 4000 pohjoismaalaista kuluttajaa. Tutkimuksen mukaan 15 % kaikista vastaajista oli ostanut uuden puhelimen paremman ulkonäön vuoksi ja tutkimukseen vastanneet suomalaiset ostivat ulkonäön vuoksi eniten televisioita, äänentoistolaitteita ja puhelimia. (Kauppalehti 2014.) Samsungin teettämä tutkimus siis osoittaa, että teknologian muotoilu on merkittävässä asemassa kuluttajien näkökulmasta. Mikäli muotoilun merkitys kuluttajien silmissä kasvaa, teknologiavalmistajien tulee miettiä, miten he luovat itselle lisää kilpailuetua markkinoilla. Erityisesti laitteiden kohdalla muotoilu korostuu, kun tarkastellaan laitteen käytettävyyttä ja käyttöliittymää. Käytettävyydellä tarkoitetaan käyttäjän kokemaa ominaisuuksien toteutuksen laatua. Käyttöliittymällä taas tarkoitetaan teknisen tuotteen ja käyttäjän välissä olevaa rajapintaa, esimerkiksi tabletin kosketusnäyttöä. (Hietikko 2008, ) Laitteiden käyttäjältä vaaditaan usein kykyä tulkita erilaisia muotoja ja symboleja laitteita käyttäessä. Tuotteiden muotoilulla ja ulkonäöllä voidaankin ohjata kuluttajaa laitteen käytössä, sillä muotoilulla ja ulkonäöllä vaikutetaan laitemerkintöjen/ viestien tulkinnan onnistumiseen. Tämän vuoksi käytettävyyssuunnittelussa olisi tärkeää tunnistaa kuka laitetta käyttää, mitkä ovat käyttäjän tehtävät laitteen käytössä ja mitkä ovat käytettävyystavoitteet. Käytettävyystavoitteet ovat mitattavia ja yksiselitteisiä tavoitteita. Niitä ovat esimerkiksi muistettavuus ja tehokkuus. Kun tavoitteet on tunnistettu, pyritään löytämään

7 5.2 Käytettävyystekijät kuluttajan näkökulmasta 7(42) nopein, helpoin ja täsmällisin tapa toteuttaa tuote. Käyttöliittymän onnistuneisuutta tutkiessa keskitytään tyypillisesti juuri käytettävyystavoitteisiin eli muun muassa objektien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, rakenteeseen, logiikkaan ja käyttäjän tekemien virheiden määrään laitetta käytettäessä. (Hietikko 2008, ; Koskinen 2000, 129.) Tuotteen käytettävyys tulisi huomioida tuotesuunnittelun jokaisessa vaiheessa, sillä se rakentuu osatekijöiden, kuten teknisen toteutuksen ja ulkoisen olemuksen, kautta. Tämän vuoksi käytettävyyttä ei voi erottaa suunnitteluprosessista omaksi, tuotesuunnittelun loppuvaiheessa lisättäväksi, momentiksi. Onnistuneella käytettävyyssuunnittelulla, jossa on huomioitu tuote kokonaisuudessaan, parannetaan ja selkeytetään käyttökokemusta, edistetään tuotteen menekkiä sekä saavutetaan kustannussäästöjä.(hietikko 2008, ) Turkka Keinonen on luonut Taideteollisessa korkeakoulussa tekemänsä väitöskirjatutkimuksensa perusteella mallin: malli käytettävyydestä tuotteiden arviointi ja valintapäätöksen kriteerinä kuluttajan näkökulmasta. Keinosen tutkimus oli kolmivaiheinen: valmiiden teorioiden pohjalta uuden teorian luominen, teorian testaamiseen tarkoitetun testisarjan luominen ja kenttäkokeiden tekeminen. Tutkimukseen osallistui 93 henkilöä ja kenttäkokeissa laitteina käytettiin sykemittareita. Mallin luomisen tavoitteena oli ymmärtää, miten käytettävyys avautuu kuluttajille ja mikä käytettävyyden merkitys on, kun he tarkkailevat ja muodostavat mielipiteitä uusista informaatioteknisistä tuotteista. Tutkimuksen perusteella luodun mallin mukaan käytettävyyden kriteerit ovat kuluttajan näkökulmasta: toiminnallisuus loogisuus informaation esitystapa käyttöohjeet hyödyllisyys helppokäyttöisyys tunteisiin vaikuttavuus. Se miten merkittäväksi kuluttaja kokee jonkin käytettävyyden kriteereistä, riippuu muun muassa henkilön kokemuksista ja arvomaailmasta. (Keinonen 2000, ) Keinosen tutkimuksen tuloksia voisi pitää sovellettavana myös muihin terveyttä ja hyvinvointia mittaaviin laitteisiin, sillä testauksessa käytettiin sykemittareita, mitkä ovat tämän raportin kartoituksessa luokiteltu terveyttä ja hyvinvointia mittaaviksi laitteiksi 6 Tuotteen synnyttämä elämyksellisyys ja mielihyvä Käyttäjän kokeman elämyksen ymmärtäminen ja toivotun elämyksen toteuttava suunnittelu ovat nousseet kiinnostavaksi elementiksi viime vuosina, sillä asiakkaille voidaan luoda lisäarvoa ja yrityksille kilpailukykyä tuotteiden mielihyväkokemusta parantamalla. Positiivisen kokemuksen luominen vaatii käyttäjien toimintaympäristöjen, sosiaalisten ulottuvuuksien, henkilökohtaisten arvojen kuin odotusten tuntemusta. Muotoilijoille ja suunnittelijoille mielenkiintoi-

8 7 Tuotteen personalisointi ja teollinen muotoilu 8(42) sia kysymyksiä ovatkin: mistä tekijöistä elämys koostuu, mikä elämys varsinaisesti on ja kuinka nämä voisi mahdollistaa. (Battarbee & Mattelmäki 2000, ) Patrick W. Jordan, joka on työskennellyt Philips Designilla, on tarkastellut tuotteiden käyttöön ja omistamiseen liittyvää mielihyvää. Hänen mukaansa käyttäjä arvostaa tuotteessa ensin toimivuutta sitten käytettävyyttä ja vasta tämän jälkeen mielihyvää. Käytettävyyden ja toimivuuden lisäksi mielihyväkokemukseen vaikuttavat myös muun muassa tunteet, tuotteen uskottavuus ja estetiikka. Jokainen tuote käyttöliittymineen herättää käyttäjässä jonkinlaisen reaktion, sillä tunteet ovat osa käyttökokemusta. (Battarbee & Mattelmäki 2000, ) Jordan on jakanut tuotteen synnyttämän mielihyvän neljään eri luokkaan: 1. Aistien kautta syntyvä mielihyvä tuntu, tuoksu, maku 2. Kommunikoinnista ja yhdessäolosta syntyvä mielihyvä laitteiden avulla on helppo kommunikoida ja luoda yhdessäolon tunnetta 3. Tehtävien suorittamisesta syntyvä mielihyvä tuote luo työkaluja tehtävien suorittamiseen ja tehtävän suorittaminen voidaan kokea tyydyttäväksi ja mielihyvää tuottavaksi 4. Estetiikan ja tuotteen välittämien arvojen kautta syntyvä mielihyvä (Battarbee & Mattelmäki 2000, ) Muotoilu kytkeytyy vahvasti Jordanin määrittelemiin mielihyvätekijöihin, sillä muotoilun avulla voidaan luoda mielihyvää fyysisen tunteen (materiaali, tuotteen käteen sopivuus) sekä ulkonäön avulla (estetiikka). Jordanin määrittelemät mielihyvän tuottajat vaikuttavat mitä todennäköisimmin kuluttajien tehdessä ostopäätöstä tuotteesta. Personalisoinnilla tarkoitetaan toimintaa, jolla kohdetta muutetaan enemmän henkilöä ja hänen persoonaansa kuvaavaksi ja siihen sopivaksi. Käytännössä se tarkoittaa tavaroiden, tuotteiden tai tilojen yksilöllistämistä. Personalisoitu tuote, tavara tai tila heijastaa muun muassa ihmisen persoonallisuutta, menneisyyttä ja arvoja. Personalisoinnilla vahvistetaan usein omaa identiteettiä ja lisätään tuotteen käyttömukavuutta. (Raunio 2008.) Tuotteen muotoilu ja ulkonäkö merkitsee eri ihmisille eri asioita tuotteesta ja henkilöstä itsestä riippuen (esimerkiksi ikä, elämäntilanne, itsevarmuus, esteettisyyskäsitykset, arvomaailma jne.). Länsimaisten yhteiskuntienkin arvoissa korostuva individuaalisuus eli yksilöllisyys on osaltaan nostanut tuotteiden personalisoinnin ja yksilöllistämisen vahvaksi kilpailutekijäksi. (Innanen 2014.)

9 8 Tiedonkeruu- ja aineiston analyysimenetelmät 8.1 Tiedonkeruumenetelmät 9(42) Susanne Jacobson on selvittänyt väitöskirjassaan (Personalised Assistive Products: Managing Stigma and Expressing the Self 2014, 335), miten nuoret liikuntavammaiset aikuiset kokevat apuvälineiden muotoilun ja miten he ovat hallinneet apuvälineiden tuomaa leimaa sekä voiko apuvälineiden personointi olla yksi leiman hallintakeinoista. Väitöskirjassa selvisi, että apuvälineiden personoinnilla voidaan auttaa hallitsemaan apuvälineiden tuomaa leimaa ja jopa ottamaan personalisoidut apuvälineet osaksi identiteetin ilmaisua. Jacobsonin mukaan apuvälineiden muotoilussa keskitytään tavallisesti avustaviin toimintoihin, eikä niinkään ulkoisiin seikkoihin ja tuotteiden esteettisyyteen, joilla leiman hallittavuutta ja täten käyttökokemusta voidaan parantaa. Tässä työssä käsiteltävät terveyttä ja hyvinvointia mittaavat laitteet eivät ole apuvälineitä, mutta Jacobsonin väitöskirjan väittämät nostavat esiin kysymyksiä: Miten paljon terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden muotoiluun ja mahdolliseen personalisointiin on kiinnitetty tuotesuunnittelussa huomiota sekä onko terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden muotoiluun kiinnitetty huomio yhtä vähäistä kuin Jacobson väittää apuvälineiden muotoiluun kiinnitetyn huomion olevat. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) näkemys on, että muotoilun eri näkökulmat on otettu vahvasti mukaan teolliseen muotoiluun. Tekesin mukaan teollinen muotoilu on kokenut merkittävän muutoksen vuosien aikana ja muotoilu nähdään kiinteänä osana innovaatiotoimintaa ja kasvukilpailukykyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Tekesin Teollisen muotoilun teknologiaohjelma raportissa kerrotaan esimerkinomaisesti Applen ipod mp3-musiikkisoittimen tuoteperheen olevan hyvä esimerkki onnistuneesta laitemuotoilusta, johon on yhdistetty käyttäjäystävällisyys, erottuvuus sekä johdonmukaisuus unohtamatta laitteen teknisentoteutuksen toimivuutta. Raportissa todetaankin kohderyhmiä puhuttelevan muotoilukielen olevan erityisasemassa kulutuselektroniikassa, esimerkiksi sykemittareissa. (Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 2006, 7-8, 60, 133.) Tekesin raportista esille nostettujen poimintojen pohjalta voi todeta, että muotoilun merkittävyys teknologiassa on ymmärretty viimeistään 2000-luvun alussa ja siten voi olettaa, että terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteidenkin muotoilussa tämä painoarvo on huomioitu. Eri asia onkin kohtaavatko kuluttajien ja terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden valmistajien käsitykset laitteiden muotoilusta. Kyselytutkimus tehtiin lomakekyselynä, joka lasketaan toteutuksen muodon takia kvantitatiiviseksi eli määrälliseksi, tutkimusmenetelmäksi. Lomake tehtiin Surveypal-ohjelmalla verkkolomakkeeksi, mutta myös paperisia vastauslomakkeita hyödynnettiin tarpeen mukaan. Tulostettava paperinen lomake luotiin Wordin avulla, joten verkkolomakkeen ja paperilomakkeen ulkoasut eivät olleet täysin yhtenevät (paperilomake-malli raportin liitteenä). Lomake laadittiin alusta saakka itse ja sen sisältöä käytiin läpi yhdessä toimeksiantajan kanssa. Erityistä huomiota tuli kiinnittää lomakkeentekovaiheessa lomakkeen pituuteen vastausmotivaation säilyttämiseksi.

10 IKÄ 8.2 Aineiston analyysimenetelmät 9 Tutkimusasetelma, -kohde ja otanta 10(42) Pääosa vastauksista kerättiin verkossa. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käsitellään tutkimustuloksia määrällisessä ja numeerisessa muodossa. Tutkimustulokset/- vastaukset voidaan saada numeerisena tai se voidaan saattaa numeeriseen muotoon. (Jyväskylän yliopisto.) Kyselyn vastaustenkeruupisteinä hyödynnettiin mhealth booster-hankkeen kehitysympäristöjä (teknologialainaamoja) Soukan palvelukeskuksessa, Tapiolan terveysasemalla ja Tikkurilan kirjastossa. Näiden lisäksi vastauksia kerättiin mhealth booster-hankkeeseen osallistuvien opiskelijoiden avulla Hyvinvointimessuilla , muutamissa Helsingin palvelukeskuksissa järjestetyissä mhealth boosterin pop up tapahtumissa sekä muutamassa senioriryhmässä Vantaalla. Myös verkkolomakkeen linkkiä välitettiin eteenpäin kyselytutkimuksen tekijän sekä kyselytutkimuksen toimeksiantajan toimesta esimerkiksi Facebookin ja toimeksiantajayrityksen verkkosivujen kautta. Kehitysympäristöissä ja hankkeen muissa tapahtumissa/ vierailuissa toimivat opiskelijat osallistuivat kyselyn vastausten keruuseen ohjaamalla ihmisiä vastaamaan kyselyyn, joko verkossa tai paperisena, sekä vastaamalla kysymyksiin sellaisia ilmetessä. Sähköisesti kerätty aineisto tallentui automaattisesti aineiston keräyksessä käytetyn Surveypal-ohjelman tietokantaan ja paperisesti kerätyt vastaukset syötettiin tietokantaan aineiston keräyksen päätyttyä. Aineistosta muodostettiin ohjelman sekä Excelin avulla erilaisia jakaumia ja prosenttiosuuksia eli aineistoa käsiteltiin pitkälti numeerisessa muodossa. Avoimista kysymyksistä saadut vastaukset käytiin huolellisesti läpi ja niiden vastauksia ryhmiteltiin, jotta löydettiin niiden keskeinen sisältö. Joistakin avointen kysymysten vastauksista oli mahdollista muodostaa kaavioita tai taulukoita, mutta osa avoimista vastauksista purettiin vain sanalliseen muotoon. Aineistoa myös ristiintaulukoitiin, jotta löydettiin eroja muun muassa eri ikäryhmien välillä. yli alle Kaikki vastaajat: KPL 74 kpl Kaavio 1: Vastaajien ikäjakauma (vastaajia 74) Alussa tavoitteeksi asetettiin, että kyselyyn saataisiin 60 vastaajaa. Se katsottiin yhdessä toimeksiantajan kanssa määräksi, jonka vastauksista saatuja tuloksia voitaisiin hyödyntää ja mahdollisesti yleistää. Alussa oletuksena oli, että vastaajat olisivat suurelta osin senioreita, koska vastauksia kerättäisiin pääasiassa teknologialainaamoissa sekä hankkeen vierailuilla. Tutkimuksen tarkemmassa määrittelyvaiheessa kuitenkin todettiin, että nuoremmankin sukupolven vastauksia olisi hyvä saada mukaan, jotta tuloksia voitaisiin verrata eri ikäryhmien välillä. Näin ollen vastausten keräystä laajennettiin eri ikäryhmiin. Vastauksia saatiin kahden viikon aikana 85 kappaletta, mutta vain 74:ä vastausta käytettiin tutkimuk-

11 11(42) sen tulosten varsinaisessa analysoinnissa. 11 vastauksen pois jättö johtui siitä, että vastauslomakkeet oli täytetty vain osittain, joten vastausten ottaminen mukaan varsinaisiin tuloksiin olisi väärentänyt tuloksia, sillä suurin osa vastauksista oli merkitty verkkolomakkeeksi pakollisiksi, jotta vastausten tallennus onnistuu. 74 vastaajasta 20 % oli miehiä ja 80 % naisia. Eniten vastauksia saatiin alle 35-vuotiailta ja vuotiailta (kaavio 1). 10 Tutkimustulokset 10.1 Millaisia laitteita vastaajat ovat käyttäneet ja mistä laitteet on hankittu/ lainattu Omistetut ja kotiin lainatut laitteet Kyselyn alussa selvitettiin, mitä terveyttä ja hyvinvointia mittaavia laitteita vastaajat omistavat/ ovat omistaneet, onko heillä/ onko heillä ollut kotona lainassa terveyttä ja hyvinvointia mittaavia laitteita ja mistä he ovat ostaneet tai lainanneet tuotteet. Vastaajilta kysyttiin myös, mistä he haluaisivat tuotteita ostaa. Selkeästi eniten vastaajat omistavat verenpainemittareita ja sen jälkeen askel- ja sykemittareita. Vähiten vastaajat kertoivat omistavansa verensokerimittareita, kehonkoostumusvaakoja, joitakin muita laitteita sekä turva- sekä aktiivisuusrannekkeita. 13 vastaajaa kertoi, ettei omista mitään terveyttä ja hyvinvointia mittaavaa laitetta (kaavio 2). Jokin muu vastauksen antaneet mainitsivat muun muassa polkupyörän matkamittarin sekä otsakuumemittarin. verenpainemittari askelmittari sykemittari ei mitään verensokerimittari kehonkoostumusvaaka jokin muu turvaranneke aktiivisuusmittari 9% 8% 6% 4% 2% 2% 20% 18% 31% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Laitteen osuus kaikista omistetuista laitteista Kaavio 2: Vastaajien omistamat laitteet (vastaajia 74) Vastausten mukaan kolme eniten omistetuksi mainittua laitetta/ ikäryhmä olivat: alle 35 vuotta: verenpaine- ja sykemittari sekä kehonkoostumusvaaka (alle 35 vuotiaat vastasivat kuitenkin useimmin, etteivät omista mitään laitetta) vuotta: verenpaine-, syke- ja askelmittari vuotta: verenpaine-, askel- ja verensokerimittari

12 12(42) yli 75 vuotta: verenpaine- ja verensokerimittari sekä turvaranneke (yli 75 vuotiaat vastaajat eivät kertoneet omistavansa kuin näitä kolmea laitetta) Suurin osa, 48 henkilöä, ei ollut lainannut kotiinsa mitään tuotetta ja ylivoimaisesti eniten oli lainattu verenpainemittareita. Kotiin lainatuista tuotteista yleisimmät olivat verenpainemittarin lisäksi, sykemittari ja askelmittari. Nämä kolme olivat myös useimmin omistetut terveyttä ja hyvinvointia mittaavat laitteet. Lainatuissa laitteissa verenpaine-, syke- ja askelmittarin jälkeen tulivat verensokerimittari, turvaranneke, kehonkoostumusvaaka ja jokin muu laite osuuksilla. Aktiivisuusmittareita ei ollut lainattu lainkaan (kaavio 3). ei mitään verenpainemittari sykemittari askelmittari verensokerimittari turvaranneke kehonkoostumusvaaka jokin muu aktiivisuusmittari 7% 7% 6% 3% 2% 2% 0% 19% 54% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Osuus kaikista vastauksista Kaavio 3: Kotiin lainatut laitteet (vastaajia 74) Osto- ja lainauspaikat sekä paikat, joista tuotteita haluttaisiin ostaa Omistettujen laitteiden ostopaikoista muualta-vaihtoehto muodosti suurimman osuuden (35 %) ja sen jälkeen kodinkone- / elektroniikkaliikkeet (23 %) (kaavio 4). Muualta-osiossa eniten mainittiin, että tuote oli saatu lahjaksi. Sen jälkeen muualta- osiossa mainittuja hankintapaikkoja olivat urheiluliikkeet (ne mainittiin kategoriassa toiseksi useimmin), terveysasema/ terveystapahtumat ja Instrumentarium. muualta 35% kodinkone/ elektroniikkaliikkeestä apteekista marketista/ tavaratalosta 17% 17% 23% verkkokaupasta 9% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ostopaikan suosittuus Kaavio 4: Omistettujen laitteiden ostopaikka (vastaajia 57)

13 % ikäryhmässä vastanneista apteekista kodinkone/ elektroniikkaliikkeestä marketista/ tavaratalosta luontaistuotekaupasta terveystuotteita myyvästä kaupasta verkkokaupasta muualta 13(42) Kyselyssä selvitettiin myös, mistä vastaajat (myös he, jotka eivät omista mitään terveyttä 22% ja hyvinvointia mittaavia laitteita) tahtoisivat 20% ostaa tuotteita (kaavio 5). Muualta osio ei 19% saanut tässä kannatusta kuin 5 %, vaikka 2% sen osuus suosituimmissa ostopaikoissa oli 16% jopa 35 %. Eroa selittää ainakin se, että vastaajat kertoivat saaneensa omistettuja tuot- 16% 5% teita lahjaksi. Mieluiten vastaajat ostaisivat tuotteita apteekkista, kodinkone-/ elektroniikkaliikkeestä ja marketista/ tavaratalosta. Terveystuotteita myyvä kauppa ja verkkokauppa saivat myös selkeän osuuden; 16 % kumpikin. Luontaistuotekauppa sai vain 2 % -osuuden. Verkkokauppa sai selkeästi enemmän kannatusta toivottuna ostopaikkana kuin paikkana, josta tuotteita on jo ostettu (ero + 7 %). Samoin kävi apteekille (+ 5 %). 0% 20% 40% 60% 80% 100% Mieluisten ostopaikkojen suosittuus Kaavio 5: Mieluisten ostopaikkojen suosittuus (vastaajia 74) Sekä omistettujen tuotteiden ostopaikoissa että paikoissa, joista tuotteet haluttaisiin ostaa, suosituimpia olivat apteekki, kodinkone-/ elektroniikkaliike ja marketti/ tavaratalo, kun muualta-osiota ei huomioida. Muualta-osio koostui toivotuissa ostopaikoissa paikoista, joissa olisi asiantuntevia myyjiä, josta saisi tarkat ohjeet laitteen käyttöön, urheilukaupoista, paikoista joista tuotteet olisi helppo noutaa, erikoisliikkeistä sekä työterveyshuollon toimipisteistä. Nämä muualta-osion vastaukset olivat yksittäisiä, mutta yhdistävänä tekijänä näillä tuotteiden hankintapaikoilla on helppo tavoitettavuus sekä henkilökunnan erikoisosaaminen. Joidenkin omistettujen tuotteiden ostopaikkojen suosittuudessa oli havaittavissa eroja ikäryhmittäin (kaavio 6). Marketin/ tavaratalon suosittuudessa ei ollut selkeitä eroja ikäryhmittäin, poikkeuksena yli 75 vuotiaat: heistä kukaan ei kertonut hankkineensa laitteita marketista/ tavaratalosta. Apteekkia suosineita oli eniten ikäryhmässä yli 75 vuotiaat. Kodinkone-/ elektroniikkaliikkeitä suosivat eniten Nuoret (alle 35 vuotta) kertoivat hankkineensa tuotteita eniten muualta. Vastaajista vain vuotiaat kertoivat ostaneensa tuotteita verkkokaupasta. 60% 50% 50% 50% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 18% 19% 10% apteekista 21% 32% 12% kodinkone/ elektroniikkaliikkeestä 17% 16% 19% 24% 0% 0% 0% 0% 0% marketista/ tavaratalosta verkkokaupasta 34% 27% muualta alle 35 yli 75 Kaavio 6: Omistettujen laitteiden ostopaikkojen suosittuus (vastaajia 57)

14 Akselin otsikko 14(42) Myös paikoissa, joista tuotteita haluttaisiin ostaa, oli ikäryhmittäin eroja. Tätä on kuvattu kaaviossa 7. Yli 75 vuotiaat eivät ostaisi tuotteita lainkaan mieluusti marketeista/ tavarataloista, luontaistuotekaupoista, terveystuotteita myyvistä kaupoista tai verkkokaupasta. Sen sijaan muualta-, kodinkone-/ elektroniikkaliikkeestä- sekä apteekista-osuudet olivat heidän keskuudessa suosittuja vuotiaat ostaisivat tuotteita mieluiten verkkokaupasta, terveystuotteita myyvästä kaupasta tai marketista/ tavaratalosta. Alle 35 vuotiaiden vastaukset jakautuivat melko tasaisesti eri vaihtoehtojen kesken, mutta kodinkone-/ elektroniikkaliikkeet saivat ikäryhmän sisällä suurimman suosion. Ikäryhmän vuotiaiden keskuudessa mieluisimmaksi mahdolliseksi ostopaikaksi oli valittu apteekki ja sen jälkeen marketti /tavaratalo. 70% 60% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 27% 26% 21% 20% 17% 13% 13% 31% 25% 18% 18% 18% 17% 16% 16% 2% 2% 5% 0% 2% 0% 0% 0% 20% 5% 8% 2% alle 35 yli 75 Kaavio 7: Mieluisten ostopaikkojen suosittuus eri ikäryhmissä (vastaajia 74) Vastaajat, jotka kertoivat lainanneensa tuotteita (26 henkilöä 74 vastaajasta), kertoivat lainanneensa niitä useimmin perheenjäseniltään (75 % lainaajista). Muiksi lainauspaikoiksi mainittiin terveyskeskus (20 %) ja muualta lainattujen osuus oli 5 % (esim. Vantaan kaupunki). Kukaan ei ollut lainannut tuotetta kotiinsa kirjastosta, vaikka jotkin kirjastot tarjoavat kyseisen mahdollisuuden Omistettujen ja lainattujen laitteiden säilytyspaikka Tarkoituksena oli selvittää, missä terveyttä ja hyvinvointia mittaavia laitteita säilytetään, kun laitteet eivät ole aktiivisessa käytössä. Tähän kysymykseen vastasivat vain ne henkilöt, jotka olivat lainanneet tai omistivat jonkin hyvinvointia ja terveyttä mittaavan laitteen (58 henkilöä). Vastaukset on koottu taulukkoon (taulukko 1), jossa tuotteet ja niiden säilytyspaikat on ryhmitelty omiksi sarakkeikseen. Laatikot ja kaapit ovat selkeästi suosituimpia säilytyspaikkoja, vaikka suosituiksi säilytyspaikoksi oli ilmoitettu myös muun muassa hyllyt ja pöydät. Kaapeissa ja laatikoissa säilyttäminen

15 15(42) viittaa siihen, ettei laitteita pidetä esillä. Saatujen vastausten mukaan säilytyspaikkojen valintaan vaikuttaa sekin, että laite on helposti saatavilla siellä, missä sitä käytetään. Numero taulukkoon merkityn säilytyspaikan perässä tarkoittaa, että kyseinen säilytyspaikka (esim. hyllyssä) on mainittu niin monta kertaa. Lukuun ei ole sisällytetty kuin juuri kyseisten säilytyspaikkojen maininnat. Esimerkiksi lukuun hyllyssä 5 kpl ei sisälly säilytyspaikka eteisen hyllyssä. verenpainemittari verensokerimittari askelmittari sykemittari kaapissa/ laatikossa 11 laatikossa/ kaapissa 7 kpl kaapissa 3 kpl kpl laatikossa/ kaapissa 10 kpl omassa paketissaan 2 olohuoneen laatikossa kylpyhuoneessa laatikossa lääkekaapissa 3 kpl kpl 2 kpl yöpöydän kaapissa/ laatikossa kotona työhuoneen 3 kpl lääkekaapissa lipastossa eteisen laatikossa keittiön kaapissa 2 kpl keittiön laatikossa keittiön laatikossa yöpöydän laatikossa oleskelutilan kaapissa 2 kpl yöpöydällä kodinhoitohuoneen laatikossa vaatehuoneen laatikossa eteisen kaapissa varastossa koru-/kellokaapissa kylpyhuoneen kaapissa hyllyllä/ pöydällä 3 kpl kodinhoitohuoneen kaapissa kaappi, jonka ovista ei näy läpi eteisenhyllyllä kaapissa, jonka ovista ei näy läpi keittiön hyllyllä kaapin tai pöydän päällä/ hyllyllä 7 kpl autotalli makuuhuoneen hyllyllä keittiössä työhuone kotona olohuoneen hyllyllä eteisessä kylpyhuoneessa työhuoneessa kotona omassa kotelossa 2 kpl autotallissa liikuntatarvikekorissa tuolilla omassa kotelossaan 2 kpl laukussa treenilaukussa makuuhuoneessa 2 kpl sovellus (puhelimessa) omassa kotelossaan kylpyhuoneessa pöydällä kotona helposti saatavilla yöpöydän viereisessä korissa aktiivisuusmittari turvaranneke kehonkoostumusvaaka jokin muu laite kylpyhuoneessa/ vessassa otsakuumemittari, lääke- työhuoneessa kotona keittiön kaapissa 4 kpl kaapissa pöydällä olohuoneessa tuote x, sängyn alla makuuhuoneessa kodinhoitohuoneen lattialla työhuoneessa kotona sängyn alla Taulukko 1: Laitteiden säilytyspaikka, kun ne eivät ole aktiivisessa käytössä

16 Väite 16(42) 10.3 Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien tuotteiden ulkonäkö ja muotoilu Laitteiden ulkonäön ja muotoilun merkitys *Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön merkitys on minulle suurempi nyt kuin aikaisemmin. *Hyvinvointia ja terveyttä mittaavien laitteiden ulkonäkö vaikuttaa niiden säilytyspaikkojen valintaan. *Laitteen ulkonäön ja muotoilun merkitys kasvaa, jos tuote on mukana pidettävä. *Koen terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön tärkeäksi. Kaikkien vastausten keskiarvo Vastaajia pyydettiin valitsemaan parhaiten heidän mielipidettään kuvaava vaihtoehto suhteessa väittämiin, jotka koskivat terveyttä ja hyvinvointia mittaavia laitteita. Väittämillä selvitettiin, miten tärkeäksi laitteiden muotoilu ja ulkonäkö koetaan sekä vaikuttavatko ulkoiset ominaisuudet ostopäätökseen. Vastausvaihtoehdot olivat 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=en eri enkä samaa mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä ja 5=täysin samaa mieltä. Tuloksia on esitetty kaavioissa 8, 9, 10 ja 11. 2,64 2,95 3,62 4, = täysin eri mieltä; 5= täysin samaa mieltä Kaavio 8: Laitteiden ulkonäön ja muotoilun merkittävyyden kokeminen: Vastausten keskiarvo (vastaajia 74) Laitteiden ulkonäköön ja muotoiluun liittyvien väitteiden keskiarvotulokset on esitetty kaaviossa 8. Siitä nähdään, että vastausten keskiarvo kaikkien väittämien suhteen on noin 2,6 ja 4 välillä. Se tarkoittaa, että tulokset ovat pääasiassa vähän keskiarvoa (=3) korkeammalla. Seuraavaksi esitetään tarkemmin väitekohtaisten keskiarvojen muodostumista. Lisäksi väitteiden tuloksia on tarkasteltu väitekohtaisesti eri ikätyhmien välillä. 60 % vastaajista, kertoi kokevansa hyvinvointia ja terveyttä mittaavien laitteiden ulkonäköä jokseenkin tärkeäksi tai tärkeäksi. Jakaumaa kaikkien vastaajien kesken on kuvattu tarkemmin kaaviossa 9. Yli 75 vuotiaista vastaajista 40 % koki laitteiden ulkonäön tärkeäksi. 40 % heistä vastasi, ettei koe laitteiden ulkonäköä lainkaan tärkeäksi tai kokee sen vain vähän tärkeäksi. Loput (20 %) yli 75 vuotiaista vastasi, ettei ole asiasta samaa eikä eri mieltä vuotiaista 25 % kokee laitteiden ulkonäön tärkeäksi, 29 % jokseenkin tärkeäksi ja 25 % ei ole samaa eikä eri mieltä. Loput ikätyhmän vastaukset jakautuivat suhteellisen tasaisesti vaihtoehdoille ei lainkaan tärkeä / ei juurikaan tärkeä vuotiaista 42 % vastasi, että kokee muotoilun melko tärkeäksi, 21 % kokee asian tärkeäksi, 21 % ei koe juurikaan tärkeäksi ja 16 % ei ollut samaa eikä eri mieltä. Kukaan ikäryhmästä ei vastannut, ettei kokisi muotoilua lainkaan tärkeäksi. Alle 35 vuotiaista yhteensä 70 % kokee muotoilun tärkeäksi tai jokseenkin tärkeäksi, 16 % heistä vastasi, ettei koe laitteiden ulkonäköä kovin tärkeäksi tai lainkaan tärkeäksi. Loput 15 % alle 35 vuotiaista ei ollut samaa eikä eri mieltä. Laitteiden ulkonäkö koettiin siis sitä tärkeämmäksi, mitä nuorempi ikäryhmä oli kyseessä.

17 Vastausten jakautuminen mielipiteittäin 17(42) Laitteen ulkonäön merkityksen koettiin kasvavan, mikäli laite on mukana pidettävä, sillä liki 80 % vastaajista kertoi kokevansa laitteen ulkonäön ja muotoilun tällaisessa tilanteessa jokseenkin tärkeäksi tai tärkeäksi. Vain 8 % vastasi, ettei merkitys kasva tai se kasvaa vain vähän, jos laite on mukana kannettava (kaavio 9). Kaikista ikäryhmistä, paitsi yli 75 vuotiaista, vähintään 70 % vastasi muotoilun merkityksen kasvavan jonkin verran tai selkeästi jos laite on mukana pidettävä. Yli 75 vuotiaista 60 % vastasi, ettei ole samaa eikä eri mieltä ja 40 % oli sillä kannalla, että merkitys kasvaa selkeästi. Vain vähän kannatusta saaneet vaihtoehdot ei kasva lainkaan tai kasvaa vain vähän - vastaukset muodostuivat ikäryhmien alle 35 vuotiaat ja vuotiaat vastauksista. 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 42% 37% 32% 28% 26% 27% 27% 24% 22% 19% 20% 15% 14% 14% 12% 7% 8% 4% 4% = täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= en eri enkä samaa mieltä, 4= jokseenkin samaa mieltä, 5= täysin samaa mieltä Koen terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön tärkeäksi Laitteen ulkonäön ja muotoilun merkitys kasvaa, jos tuote on mukana pidettävä Hyvinvointia ja terveyttä mittaavien laitteiden ulkonäkö vaikuttaa niiden säilytyspaikkojen valintaan Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön merkitys on minulle suurempi nyt kuin aikaisemmin Kaavio 9: Laitteiden ulkonäön ja muotoilun merkittävyyden kokeminen: Vastausten jakautuminen eri vaihtoehdoille (vastaajia 74) 27 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei laitteen muotoilu ja ulkonäkö ole kovin tärkeä asia laitteen säilytyspaikan valinnan kannalta. Vastaava määrä (27 %) puolestaan kertoi, että ulkonäkö ja muotoilu ovat jonkin verran tärkeä seikka säilytyspaikan valinnassa. 19 % ei ollut samaa eikä eri mieltä asiasta, 15 % oli täysin eri mieltä ja 12 % täysin samaa mieltä, että ulkonäkö vaikuttaa säilytyspaikan valintaan (kaavio 9). Alle 35 vuotiaiden vastaukset painottuivat vastauksille: ulkonäkö vaikuttaa säilytyspaikan valintaa jonkin verran 35 % ja ulkonäkö ei vaikuta juurikaan säilytyspaikan valintaa 31 %. Loput alle 35 vuotiaiden vastauksista jakautuivat muille vaihtoehdoille melko tasaisesti vuotiaiden vastauksista pienimmän osuuden sai vaihtoehto ei vaikuta lainkaan säilytyspaikan valintaan 11

18 Väite 18(42) % ja eniten kannatusta ikäryhmässä sai vaihtoehto ei vaikuta juurikaan 32 %. Loput ikäryhmän vastauksista jakautuivat eri vaihtoehtojen kesken melko tasapuolisesti vuotiaiden vastaukset jakautuivat noin 20 % osuuksiin eri vaihtoehtojen kesken pois lukien vaihtoehto vaikuttaa paljon säilytyspaikan valintaan (8 %). Yli 75 vuotiaiden mielipiteet jakautuivat seuraavasti: 40 % ei vaikuta lainkaan, 20 % ei vaikuta juurikaan ja 40 vaikuttaa jonkin verran. Selkeimpiä mielipide-eroja oli ikäryhmän yli 75 vuotiaiden sisällä. Suuria eroja ikäryhmien välillä ei ollut, mutta eniten laitteiden ulkonäkö vaikuttaa säilytyspaikan valintaa ikäryhmän alle 35 vuotiaat mielestä. Suurin osa (48 %) vastaajista on sitä mieltä, ettei terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön merkitys ole heille nyt lainkaan tai juurikaan suurempi kuin aikaisemmin. 20 % vastasi taas muotoilun ja ulkonäön merkityksen kasvaneen jonkin verran ja vain 8 % vastasi olevansa täysin samaa mieltä siitä, että laitteiden muotoilun ja ulkonäön merkitys on kasvanut. 24 % ei ollut samaa eikä eri mieltä (kaavio 9). Alle 35 vuotiaiden vastauksissa täysin eri mieltä oli yleisimmin ja täysin samaa mieltä vähiten valittu vaihtoehto vuotiaiden vastauksista suurin osa (32 %) oli jokseenkin erimieltä. Loput ikäryhmän vastauksista jakautuivat vaihtoehdoille melko tasaisesti. Ikäryhmässä vuotiaat vastattiin useimmin, ettei asiasta olla eri, eikä samaa mieltä (33 %). Harvimmin he valitsivat vaihtoehdon täysin samaa mieltä. Loput heidän vastauksista jakautui melko tasaisesti eri vastausvaihtoehdoille. Yli 75 vuotiaista 60 % vastasi täysin eri mieltä, 20 % ettei osaa sanoa ja 20 % vastasi olevansa täysin samaa mieltä, että laitteiden ulkonäön merkitys on kasvanut. Ulkonäön merkityksen ei siis koettu juurikaan kasvaneen eri ikäryhmissä, mutta yli 75 vuotiaat kokivat hieman muita useammin merkityksen kasvaneen ja alle 35 vuotiaat taas kokivat useimmin, ettei merkitys ole kasvanut Ulkonäön ja muotoilun vaikutus ostopäätökseen Väitteet, jotka koskivat laitteen ulkonäön ja muotoilun vaikutusta ostopäätökseen, on koottu kaavioon 10. Kaaviossa on esitetty vastauksista saatu keskiarvo väitekohtaisesti. Väittämien tulosten keskiarvo liikkui välillä 2,97 3,43 eli hyvin lähellä vastausasteikolla 1-5 kerätyn aineiston keskiarvoa (= 3). Seuraavaksi esitetään tarkemmin väitekohtaisten keskiarvojen muodostumista sekä tarkastellaan mahdollisia vastauseroja ikäryhmien välillä (kaavio 11). *Tyylikkään muotoilun tulisi olla perusominaisuus eikä lisäominaisuus terveyttä ja hyvinvointia mittaavissa laitteissa. *Valmistajien tulisi panostaa enemmän terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäköön, vaikka se saattaisi näkyä hinnassa. *Laitteen ominaisuuksien lisäksi pakkauksen ulkoasu vaikuttaa ostopäätökseeni. *Jos laite on saanut erityismaininnan tai palkinnon muotoilunsa ansiosta, se vaikuttaa ostopäätökseeni myönteisesti. Kaikkien vastausten keskiarvo 3,43 3,11 2,97 3, = täysin eri mieltä; 5= täysin samaa mieltä Kaavio 10: Ulkonäkö ja muotoilu ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä: Vastausten keskiarvo (vastaajia 74)

19 Vastausten jakautuminen mielipiteittäin 19(42) 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 28% 18% 16% 14% 14% 12% 12% 10% 34% 31% 28% 27% 28% 24% 27% 20% 23% 12% 11% 5% 0% = täysin erimieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= en eri enkä samaa mieltä, 4= jokseenkin samaa mieltä, 5= täysin samaa mieltä Jos laite on saanut erityismaininnan tai palkinnon muotoilunsa ansiosta, se vaikuttaa ostopäätökseeni myönteisesti Laitteen ominaisuuksien lisäksi pakkauksen ulkoasu vaikuttaa ostopäätökseeni Valmistajien tulisi panostaa enemmän terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäköön, vaikka se saattaisi näkyä hinnassa Tyylikkään muotoilun tulisi olla perusominaisuus eikä lisäominaisuus terveyttä ja hyvinvointia mittaavissa laitteissa. Kaavio 11: Ulkonäkö ja muotoilu ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä: Vastausten jakautuminen eri vaihtoehdoille (vastaajia 74) Vastaajista 31 % totesi, että jos laite on saanut erityismaininnan tai palkinnon muotoilunsa ansiosta se vaikuttaa jonkin verran myönteisesti ostopäätökseen. 27 % ei ollut eri eikä samaa mieltä, vain 11 %:n mielestä se vaikuttaa selkeästi ostopäätökseen, 18 %:n mielestä se ei vaikuta juurikaan ja 16 %:n mielestä se ei vaikuta lainkaan ostopäätökseen (kaavio 11). 80 % yli 75 vuotiaista vastaajista kertoi, ettei palkinto tai erityismaininta vaikuta lainkaan ostopäätökseen. 20 % heistä oli sitä mieltä, että muotoilusta saatu palkinto tai erityismaininta vaikuttaa jonkin verran myönteisesti ostopäätökseen vuotiaista 13 % kertoi, ettei palkinnolla tai erityismaininnalla ole myönteistä vaikutusta lainkaan. Toiset 13 % ikäryhmästä totesi, että näillä on selkeästi positiivinen vaikutus ostopäätöksen kannalta ja 29 %:n mielestä myönteistä vaikutusta on jonkin verran. Loput vuotiaiden vastaukset (46 %) jakautuivat melko tasaisesti vaihtoehdoille jokseenkin eri mieltä ja en osaa sanoa vuotiaiden vastaukset jakautuivat kyseisen väitteen kohdalla tasaisesti noin 20 % osuuksiin kullekin mielipiteelle: Vain ääripäät vaikuttaa selkeästi ostopäätökseen ja ei vaikuta lainkaan ostopäätökseen saivat muutaman prosenttiyksikön alhaisemman kannatuksen ikäryhmän muihin mielipiteisiin verrattuna. Alle 35 vuotiaiden vastaukset painottuivat vaikuttaa jonkin verran vastauksille (42 %). Heistä 31 % ei osannut sanoa ja loput vastaukset jakautuivat 8-12 % osuuksin muille mielipidevaihtoehdoille. Selkeä ero ikäryhmien välillä on siis nuorten (alle 35) ja vanhojen (yli 75) mielipiteiden välillä: Nuorten kokemus palkintojen/ mainintojen myönteisestä vaikutuksesta ostopäätökseen on selkeästi suurempi kuin yli 75 vuotiaiden, joista 80 % kertoi, ettei vaikutusta ole lainkaan. Ikäryhmien välillä ei ollut muuten merkittäviä eroja.

20 20(42) Vastaajilta kysyttiin, vaikuttaako pakkauksen ulkoasu laitteen ominaisuuksien lisäksi ostopäätökseen. Sekä vaihtoehdon vaikuttaa jonkin verran että ei vaikuta juurikaan valitsi noin 28 % vastaajista. 20 % ei ollut asiasta samaa eikä eri mieltä ja vaihtoehdot ei vaikuta lainkaan ja vaikuttaa selkeästi saivat molemmat noin 11 % kannatuksen (kaavio 11). Alle 35 vuotiaiden vastaukset painottuivat jokseenkin samaa mieltä (42 %) ja jokseenkin eri mieltä vastauksille (23 %). Loput ikäryhmän vastaukset jakautuivat melko tasaisesti eri vaihtoehdoille vuotiaiden vastauksista suurin osa painottui vaihtoehdoille: ei vaikuta juurikaan (47 %) ja vaikuttaa jonkin verran (32 %). Loput vuotiaiden vastauksista jakautuivat seuraavasti: en osaa sanoa 16 % ja vaikuttaa selkeästi 5 % vuotiaista suurin osa vastasi, ettei ole eri eikä samaa mieltä (33 %) Tämän jälkeen suosituin vaihtoehto heidän ikäryhmässään oli ei vaikuta juurikaan 25 %. Ei vaikuta lainkaan sekä vaikuttaa jonkin verran saivat yhtä suuret osuudet (17 %). Loput 8 % ikäryhmästä kertoi, että pakkaus vaikuttaa myönteisesti tuotteen ominaisuuksien lisäksi ostopäätökseen. Yli 75 vuotiaista 60 % oli sitä mieltä, ettei pakkauksen ulkoasu vaikuta lainkaan laitteen ominaisuuksien lisäksi ostopäätökseen, 20 % ei osannut sanoa ja toiset 20 % tuumasi pakkauksen vaikuttavan paljon ostopäätökseen. Ikäryhmien välillä on siis eroa: mitä nuorempi ikäryhmä on kyseessä, sitä enemmän he kokevat kiinnittävänsä huomiota pakkauksen ulkoasuun laitteen ominaisuuksien lisäksi. Yhteensä 40 %:n mielestä valmistajien tulisi panostaa terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäköön, vaikka se saattaisi näkyä hinnassa (jokseenkin samaa mieltä 27 % / täysin samaa mieltä 12 %).14 % oli täysin eri mieltä ja toiset 14 % jokseenkin erimieltä ulkonäköön panostamisesta. 34 % vastaajista ei ollut samaa, eikä eri mieltä (kaavio 11). Alle 35 vuotiaista suurin osa, 40 %, ei ollut samaa eikä erimieltä, yhteensä 38 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä ja 13 % jokseenkin eri tai täysin eri mieltä vuotiaiden joukosta 42 % vastasi olevansa jokseenkin samaa mieltä, että ulkonäköön tulisi hinnasta huolimatta panostaa enemmän. Heistä 26 % vastasi olevansa jokseenkin erimieltä, 16 % ei ollut samaa eikä erimieltä ja 16 % oli täysin samaa mieltä. Kukaan ikäryhmästä ei vastannut olevansa täysin eri mieltä vuotiaiden vastauksista 50 % oli ei samaa eikä eri mieltä, yhteensä 26 % oli täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä ja yhteensä 25 % jokseenkin- tai täysin samaa mieltä. Yli 75 vuotiaiden vastaukset jakautuivat kahdelle vaihtoehdolle: täysin eri mieltä 60 % ja jokseenkin samaa mieltä 40 %. Myönteisimmällä kannalla siihen, tulisiko laitteiden ulkonäköön panostaa enemmän mahdollisesta hinnan noususta huolimatta, olivat siis vuotiaat ja sen jälkeen yli 75 vuotiaat. Vastaukset painottuivat myönteiselle kannalle kysyttäessä, tulisiko tyylikkään muotoilun olla terveyttä ja hyvinvointia mittaavissa laitteissa perus- eikä lisäominaisuus. Kuitenkin 27 % vastasi, ettei ole samaa eikä erimieltä asiasta. 28 % oli jokseenkin samaa mieltä ja 23 % täysin samaa mieltä. 22 % oli jokseenkin tai täysin eri mieltä, siitä että muotoilun tulisi olla perusominaisuus (kaavio 11). Yli 75 vuotiaiden vastaukset jakautuvat vain muutamalle vaihtoehdolle, kuten useissa edellisissä kohdissa. 40 % heistä on täysin samaa mieltä, että muotoilun tulisi olla perus eikä lisäominaisuus ja toiset 40 % taas täysin eri mieltä

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia k ä y t t ä j ä l l e k ä t e v ä t e k n o l o g i a Marika Nordlund Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia 2 Sisältö 1. Johdanto: Tavoitteet ja toteutus...

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus 2007 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja vastaajarakenne Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon ostamiseen ja myymiseen

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014 Espoonlahden kirjastoverkko Asukaskyselyn yhteenveto Taustatiedot Millainen on sinun kirjastosi -asukaskysely lähettiin Espoonlahden kaikkiin talouksiin elokuussa 2014. Ne taloudet, joilla on mainostenjakokielto,

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Yritysilmeen luominen ja tuotemerkin kehittäminen Muutokset toimintaympäristössä

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Yleistä... 3 Sijainti... 3 Kirjautuminen... 3 Kyselyn rakenne... 3 Opettajan toiminnot kirjautumisen jälkeen... 3 Lukuvuoden opintojaksojen listaaminen...

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

Trokari kiittää! -kampanjatutkimuksen yhteenveto

Trokari kiittää! -kampanjatutkimuksen yhteenveto Trokari kiittää! -kampanjatutkimuksen yhteenveto Johdanto Trokari kiittää! -kampanja herättelee kesällä 2014 keskustelua laillisesta ja laittomasta maahantuonnista sekä näihin vaikuttavista yhteiskunnallisista

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys. Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto Ähtäri 08.10.2003

Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys. Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto Ähtäri 08.10.2003 Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto Ähtäri 08.10.2003 Kohti kuluttajalähtöistä markkinointia Miten elintarvikeyrittäjät mieltävät kuluttajan? kuluttaja vs asiakas yhdenlainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN?

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? Sari Tuuva-Hongisto FT, Kehittämisasiantuntija Metsäalan ennakointiyksikkö Onnen hetkien tavoittelu pyörittää taloutta Talouden kasvu lisää hyvinvointia luomalla kulutuskulttuurin,

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Gigantin joulukysely 2015 Tätä kuuluu suomalaiseen jouluun ja vuoden 2015 toivelahjat.

Gigantin joulukysely 2015 Tätä kuuluu suomalaiseen jouluun ja vuoden 2015 toivelahjat. Gigantin joulukysely 2015 Tätä kuuluu suomalaiseen jouluun ja vuoden 2015 toivelahjat. Kyselyn toteutus Gigantti toteutti verkkokyselyn jouluun liittyvistä toiveista ja mieltymyksistä. Kyselyyn vastasi

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aihe: Yritysten verkkopalvelut ja hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä Ajankohta:

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimukset

Asiakastyytyväisyystutkimukset Asiakastyytyväisyystutkimukset Liiton asiakastyytyväisyystutkimukset muodostavat kiinteän osan, jonka tavoitteena on tuottaa jäsenyrityksille oman toiminnan onnistumisen arviointiin ja kehittämiseen liittyvää

Lisätiedot

Puu piha ja ympäristörakentamisessa. Maria Riala

Puu piha ja ympäristörakentamisessa. Maria Riala Puu piha ja ympäristörakentamisessa Maria Riala Metla Sisältö Puiset pihatuotteet aiempaa tutkimustietoa Kuluttajien arvostukset Kuluttajien toiveet uusista tuotteista Visuaalisen tutkimuksen tuloksia

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisesta designista Mitä design merkitsee yrityksille Tammikuu 2012

Tutkimus suomalaisesta designista Mitä design merkitsee yrityksille Tammikuu 2012 Tutkimus suomalaisesta designista Mitä design merkitsee yrityksille Tammikuu 2012 JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset yritykset ovat designista. Tutkimuksen

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW

mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW mhealth booster hankkeen käyttäjälähtöiset KEHITTÄMISYMPÄRISTÖT Soukan palvelukeskuksen HYVINVOINTIKIOSKI

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri

PAMin vetovoimabarometri PAMin vetovoimabarometri Eräiden alojen kuva ja houkuttelevuus Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Hankkeen toteuttaminen Barometrissa selvitettiin Palvelualojen ammattiliiton kannalta keskeisten toimialojen

Lisätiedot

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista HYBRIDIEN INVAASIO Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista Hybridit horjuttavat kannettavien tietokoneiden valta-asemaa Euroopassa Tablet-laitteisiin kohdistuneista odotuksista huolimatta

Lisätiedot

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014 Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 1 Yhteenveto Kanavagolf Vääksy Oy:n asiakaskysely järjestettiin sähköisenä kyselynä 29.10.- 9.11.2014 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 103

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Profiilitutkimus 2011

Profiilitutkimus 2011 Profiilitutkimus 2011 Rantapallo SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS

Lisätiedot

Kartta-design monikanavajulkaisemisessa: Tapaustutkimus MenoMaps Nuuksion kansallispuistossa

Kartta-design monikanavajulkaisemisessa: Tapaustutkimus MenoMaps Nuuksion kansallispuistossa Kartta-design monikanavajulkaisemisessa: Tapaustutkimus MenoMaps Nuuksion kansallispuistossa Juha Oksanen FT Geoinformatiikan ja kartografian osasto Mitä on kartta-design? 1. Kartan sisällön suunnittelu

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

24.5.2011 TIETOHALLINNON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET - VUOSI 2011

24.5.2011 TIETOHALLINNON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET - VUOSI 2011 Muistio 1(9) TIETOHALLINNON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET - VUOSI 2011 1. Johdanto Metropoliassa järjestettiin keväällä 2011 Metropolian tietohallinnon palveluista asiakaskysely. Kysely osoitettiin

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus. ErgoMedi Oy

Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus. ErgoMedi Oy Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus ErgoMedi Oy ErgoFinger koekäyttötutkimus ErgoMedi Oy Tulokset 31.1.2014 Kaufmann Agency on suomalainen kansainvälisesti toimiva terveysviestinnän asiantuntijayritys,

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013 Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Järvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014

Järvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014 Järvenpään hyvinvointikampus Kuntalaiskysely 2014 Kehitysideoiden kerääminen kuntalaiskyselyllä hyvinvointikampushankkeen suunnittelua varten Kyselyaika 28.3. 15.4.2014 Paperilomake Järvenpään kaupunginkirjastossa

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä 2 Asiakaskohtaaminen ja kokemuksellisuus kilpailuetuna Asiakassuhteen kehittäminen: pitkäaikainen ja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR Kuluttajatutkimus Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat Makery ja PTR, Viikinkaari 4, FI-00790 Helsinki, Finland // www.makery.fi Makery on elintarvikealan kehitysyhtiö.

Lisätiedot