1(42) Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön ja muotoilun vaikutus ostopäätökseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1(42) Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön ja muotoilun vaikutus ostopäätökseen"

Transkriptio

1 1(42) Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön ja muotoilun vaikutus ostopäätökseen Erika Tarvainen Liiketalouden koulutusohjelma Laurea Kerava

2 2(42) Sisällys 1 Johdanto Toimeksiantaja Työn rakenne Tutkimusongelma ja työn tavoite Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Tuotteen muotoilu kilpailukeinona Tuote ja muotoilu käsitteenä Muotoilu kilpailukeinona Muotoilu osana käytettävyyttä Käytettävyyttä ohjaavat tekijät Käytettävyystekijät kuluttajan näkökulmasta Tuotteen synnyttämä elämyksellisyys ja mielihyvä Tuotteen personalisointi ja teollinen muotoilu Tiedonkeruu- ja aineiston analyysimenetelmät Tiedonkeruumenetelmät Aineiston analyysimenetelmät Tutkimusasetelma, -kohde ja otanta Tutkimustulokset Millaisia laitteita vastaajat ovat käyttäneet ja mistä laitteet on hankittu/ lainattu Omistetut ja kotiin lainatut laitteet Osto- ja lainauspaikat sekä paikat, joista tuotteita haluttaisiin ostaa Omistettujen ja lainattujen laitteiden säilytyspaikka Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien tuotteiden ulkonäkö ja muotoilu Laitteiden ulkonäön ja muotoilun merkitys Ulkonäön ja muotoilun vaikutus ostopäätökseen Arkipäivän käyttötavaroiden muotoilun merkitys ja design Muita ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä sekä vastaajien käyttökokemukset Laitteen ominaisuuksien merkitys ostopäätöksen kannalta Vastaajien omat käyttökokemukset Tutkimuksen luotettavuus Reliabiliteetti Validiteetti Tuloksia kokoavat johtopäätökset Jatkotutkimusaiheet Arvio omasta työskentelystä Lähteet 36 Liitteet 38

3 3(42) 1 Johdanto Tämän työn tarkoituksena oli selvittää terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön ja muotoilun vaikutus ostopäätökseen. Tietoa kerättiin niin laitteiden ulkonäön merkityksestä kuin tuotteiden ulkonäköön ja muotoiluun vaikuttavista seikoista (esim. käytettävyys ja tekniset ominaisuudet). Aihe katsottiin ajankohtaiseksi, sillä teknologian muotoilusta on tehty tutkimuksia jo yli vuosikymmenen ajan ja muotoilun merkitys on esimerkiksi teknologiatuotteissa, kuten matkapuhelimissa, noussut 2000-luvulla uudelle tasolle. Samanaikaisesti ihmisten terveystietous ja kiinnostus omaa terveyttä sekä sen seuraamista kohtaan on kasvanut merkittävästi, mutta tästä huolimatta juuri terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden muotoiluun ja ulkonäköön liittyviä tutkimuksia ei ole ainakaan suomenkielisessä kirjallisuudessa paljon tarjolla. Oman terveyden seuraamista ei nähdä enää sairauslähtöisenä, vaan oman terveyden ja hyvinvoinnin seuraamisesta on tullut enemminkin trendi. Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden käyttökin on siis muuttunut aiemmasta. Tästä syystä onkin mielenkiintoista selvittää, miten kuluttajat kokevat hyvinvointia ja terveyttä mittaavien laitteiden muotoilun ja ulkonäön ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä. Lisäksi on aiheellista selvittää, onko ikäryhmien arvostamissa seikoissa eroavaisuuksia, sillä nuoremmasta ikäpolvesta on tulossa entistä potentiaalisempi asiakasryhmä tietyille terveyttä ja hyvinvointia mittaaville laitteille, kuten verenpainemittareille. 1.1 Toimeksiantaja 1.2 Työn rakenne Kyselytutkimus tehtiin Liike4k Oy:n toimeksiannosta opiskelijaprojektina. Liike4k Oy on vuonna 2010 perustettu yritys, jonka liiketoiminta koostuu kolmesta osa alueesta: Yritysjohdon konsultoinnista, ryhmäliikuntatuntien ohjaamisesta ja suunnittelusta sekä terveystuotteiden välitystoiminnasta (Vantaan yrittäjänaiset). Kyselytutkimus toteutettiin osana mhealth booster hanketta, joka on Uudenmaan ELY-keskuksen ja Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama välisenä aikana toteutettava hanke. Hanketta koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu ja sen toteutuksesta vastaavat Laurean Tikkurilan ja Otaniemen yksiköt Raportissa esitellään ensin tutkimuksen tutkimusongelma ja työn tavoite. Sen jälkeen perehdytään aihetta käsittelevään teoriaan muun muassa muotoilun, käytettävyyden sekä tuotteen synnyttämän elämyksellisyyden ja mielihyvän kannalta. Näiden jälkeen siirrytään itse tutkimukseen ja käydään läpi tiedonkeruun- ja aineiston analyysimenetelmät, tutkimusasetelma, -kohde ja otanta ja perehdytään tutkimuksesta saatuihin tuloksiin. Tulosten läpikäynnin jälkeen arvioidaan tutkimustulosten luotettavuutta (reliabiliteettia ja validiteettia) ja viimeisenä esitetään tuloksia kokoavat johtopäätökset, mahdolliset jatkotutkimusaiheet sekä opiskelijan arvio omasta työskentelystä. Työn liitteiksi on koottu kyselylomake (paperivastausten keräämisessä käytetty lomake) sekä kutsu kyselyyn. 2 Tutkimusongelma ja työn tavoite Tutkimus ongelmaksi muodostui kysymys, miten terveyttä ja hyvinvointia mittaavien tuotteiden ulkonäkö ja muotoilu vaikuttavat ostopäätökseen. Tuottei-

4 3 Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät 4(42) den muotoilun merkittävyyden lisäksi haluttiin selvittää, mitä terveyttä ja hyvinvointia mittaavia laitteita vastaajilla on/ mitä laitteita he ovat kotiin lainanneet, missä vastaajat säilyttävät kyseisiä tuotteita ja vaikuttavatko tuotteiden ulkoiset ominaisuudet niiden säilytyspaikan valintaan, mistä vastaajat ovat ostaneet/ lainanneet kyseiset tuotteet ja mistä he haluaisivat tuotteita ostaa, millaisia käyttökokemuksia heillä on tuotteista sekä mitkä asiat koetaan tärkeiksi ostopäätöstä tehdessä (esim. laitteen tarkkuus, edullisuus, ekologisuus). Kartoituksen taustalla oli toimeksiantajan kiinnostus edellä mainittujen seikkojen merkityksestä asiakkaan ostopäätökseen. Keskeistä oli siis selvittää, miten merkittävänä asiana terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäkö ja muotoilu koetaan, millaisia näkemyksiä ja kokemuksia kuluttajilla tuotteiden käytöstä on, sekä saada lisätietoa ostopäätökseen vaikuttavista seikoista. Toimeksiantaja, Liike4k Oy, halusi selvittää mihin suuntaan laitteiden ominaisuuksia ja ulkonäköä tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat kuluttajien tarpeisiin ja voisivatko he huomioida esille nousevat kehityskohdat terveystuotteiden välitystoiminnan harjoittajana. Kuluttajan ostopäätös ei synny kaavamaisesti, sillä eri tilanteissa ja eri tuotteita ostaessa ostopäätökseen vaikuttavat tekijät painottuvat eri tavoin. Ostopäätöksen synty saattaa jossain tilanteessa muodostua järkiperustein, kun taas toisessa tilanteessa päätös voi syntyä elämyksen tavoittelun tuloksena. (Opinnet 2000.) Päätökseen vaikuttavat kuluttajan tyydyttämättömät tarpeet ja motiivit, elämäntyyli ja arvomaailma, sosiaaliset arvot, asenteet, ostokyky, viiteryhmät, normit ja oma rooli jossain ryhmässä, alakulttuurit ja innovaatioiden levinneisyys. Näiden lisäksi kuluttajan ikä, maantieteellinen sijainti, ammatti, koulutus, sukupuoli sekä perhetausta ja siviilisääty ovat ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä. (Opinnet 2000.) Itsensä toteuttaminen ja kehittäminen Arvostetutsi tuleminenja arvovalta Sosiaaliset tarpeet Turvallisuus Fysiologiset tarpeet Kuva 1: Maslown tarvehierarkia Tyydyttämättömät tarpeet esitetään yleensä Maslown tarvehierarkian avulla, jonka mukaan alemman tason tarpeet tyydytetään ennen ylempien tasojen tarvetta (kuva 1). Motiivit voidaan puolestaan jakaa järkiperäisiin- (esim. hinta, kestävyys, ammattilaisen suosittelema) ja tunneperäisiin motiiveihin (tiedostetut ja tiedostamattomat tunteet). Ihmisten elämäntyyli ja arvomaailma kuvaavat heidän tapaansa toteuttaa itseään, joten ihmisistä voidaan arvomaailman mukaan erottaa ostajatyyppeinä muun muassa tinkiviä, eettisiä ja sosiaalisia ostajia.(opinnet 2000.) Sosiaaliset arvot ilmenevät valintoina sen mukaan, mitä ympäristössä arvostetaan (esim. kollektiivisuus/ individuaalisuus). Ympäristöstä saadut asenteet ovat melko opittu tapa reagoida kohteeseen ja vaikuttavat siksi myös ostopäätöksen muodostumiseen. Ympäristön lisäksi muun muassa tieto ja ikä vaikuttavat ihmisten asenteisiin.

5 4 Tuotteen muotoilu kilpailukeinona 4.1 Tuote ja muotoilu käsitteenä 4.2 Muotoilu kilpailukeinona 5(42) Viiteryhmillä taas tarkoitetaan yksilöitä ja ryhmiä, joihin samaistutaan. Samaistumisen kohde voi olla esimerkiksi idoli, jonka kanssa ei ole vuorovaikutusta, tai mielipidejohtaja, perhe tai tuttavat, joiden kanssa ollaan vuorovaikutuksessa. Alakulttuureja voivat olla esimerkiksi urheilijat, nuoriso ja eläkeläiset. (Opinnet 2000.) Vuonna 2012 julkaistu Outi Somervuon väitöskirja käsittelee ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä, erityisesti hintamielikuvan vaikutusta ostopäätökseen. Väitöskirjan mukaan hinnan herättämä mielikuva ja mielikuvan herättämä tunne vaikuttavat ostopäätökseen tuotteen tarkkaa hintaa enemmän. Somervuon tutkimuksen mukaan ostaja vertaa tuotteen hintaa referenssihintaan eli ostajan arvioon siitä mikä hinnan tulisi olla. Aikaisemmin on oletettu, että ostaja vertaa hintaa enemminkin tuotteesta saamaansa hyötyyn. Keskeistä Somervuon mukaan onkin se, millainen hintamielikuva ostajalle syntyy suhteessa referenssihintaan. (Taloussanomat 2012.) Lähtökohtaisesti tuote on se, mitä yritys myy ja asiakas ostaa. Tuotteella tarkoitetaan palvelua, tietoa, raaka-ainetta tai tavaraa. Viime vuosina on alettu puhua laajennetusta tuotteesta, jolloin tuotteen katsotaan käsittävän kaikki tuotteen osa-alueet fyysisestä tuotteesta, tuotteen identiteettiin/- identiteettitekijöihin (esim. muotoilu, nimi, logo, pakkaus) sekä tuotteen ympärille rakennettuihin palveluihin ja toimintoihin (esim. takuut, asennus, huolto, kierrätys, koulutus.) Tuotteen on ennen kaikkea vastattava asiakkaan tarpeeseen, sillä muuten asiakas ei hyödy tuotteesta. (Hietikko 2008, 17.) Suomessa vierassanaa design käytetään usein tarkoitettaessa juuri muotoilua, mutta englannin kielessä sanalla design viitataan tuotesuunnitteluun. Englannin kielessä käytetäänkin termiä industrial design tarkoitettaessa teollista muotoilua. Erään määritelmän mukaan muotoilu on esineisiin materialisoituvaa kulttuurista informaatiota eli kulttuurin kiteyttämistä materiaaliseen muotoon. Tuotemuotoilu liitetään hyvin vahvasti osaksi toimivuutta, käytettävyyttä, kustannuksia, tuottavuutta, yksilöllisyyttä ja elämäntapaa, joten muotoilun merkitys laajennetun tuotteen osatekijänä on siis suuri. (Hietikko 2008, 142; Innanen 2014; Mutanen, Virkkunen & Keinonen 2006, 12.) Kilpailukyvyn kannalta tuotteiden muotoilu on noussut entistä merkittävämmäksi tekijäksi: ulkonäkö saattaa olla jopa ainoa tekijä, mikä erottaa tuotteen muista vastaavista. Tuotteen ulkonäön avulla viestitään monista asioista, kuten tuotteen pehmeydestä, kovuudesta, kestävyydestä, kalleudesta tai laadusta. Teollisessa tuotekehityksessä muotoilu tulisi kytkeä suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa, sillä muotoilu ei voi täyttää sille asetettuja tavoitteita, mikäli se erotetaan muusta suunnitteluprosessista. (Hietikko 2008, 142.) Tuotetarjonnan kasvaessa kuluttajien vaativuus tuotteiden ominaisuuksia kohtaan on kasvanut. Kuluttajat toivovat tuotteilta laatua, mikä voi asiakkaasta riippuen tarkoittaa muun muassa ymmärrettävää ja helppokäyttöistä tuotetta, joka vastaa kuluttajan tarpeisiin. Näin ollen tuotteiden moninaiset toiminnot,

6 5 Muotoilu osana käytettävyyttä 5.1 Käytettävyyttä ohjaavat tekijät 6(42) kuten tekniset lisäominaisuudet, eivät välttämättä ohjaakaan ostokäyttäytymistä vahvimmin. Esimerkiksi edellä mainitut tekijät tai ostajan kauneuskäsitykset, arvomaailma, ennakkoluulot ja asenne voivat olla ratkaisevia tekijöitä ostopäätöstä tehdessä.(huotari, Laitakarsi-Syvärd, Laakko & Koskinen 2003, 15.) Kuluttajat tekevät tuotteen ulkonäön perusteella havaintoja, vaikkeivat olisi päässeet kokeilemaan tuotetta. Ensivaikutelma tuotteesta ja sen ominaisuuksista syntyy henkilön omista lähtökohdista, ennakkoluuloista ja kokemuksista käsin, aivan kuten ensivaikutelma ihmisestäkin. Tuotteen muotoilun ja muiden ulkoisten ominaisuuksien tulisi olla sopusoinnussa keskenään, sillä ristiriitaiset viestit voivat aiheuttaa ristiriitaisia tunteita tuotetta kohtaan. (Hietikko 2008, 142.) Erityisesti uusien tuotteiden kohdalla ulkoiset viestit ovat merkittäviä, sillä tuotteiden käyttöönoton motivaatio riippuu tuotteiden kiinnostavuudesta ja tarpeellisuudesta. Tästä johtuen tuotteiden muotoilussa tulisi huomioida kohderyhmä ja tuntea heidän arvot, toimintamallit ja tarpeet. Tuotteiden kiinnostavuus ja käyttöönoton motivaatio kasvaa, kun asiakas kokee voivansa hyväksyä tuotteen viestittämät arvot. Tuotteiden esteettisyys, kuten myös eettisyys sekä ekologisuus nähdäänkin vahvoina kilpailutekijöinä markkinoilla. (Huotari, Laitakarsi-Syvärd, Laakko & Koskinen 2003, 16; Innanen 2014.) Teknologialaitteista ainakin puhelimien muotoilun merkityksestä kuluttajille kertoo Samsungin teettämä ja tutkimusyhtiö Ipsos Morin tuottama tutkimus, johon vastasi huhtikuussa 2014 tuhat vuotiasta suomalaista ja 4000 pohjoismaalaista kuluttajaa. Tutkimuksen mukaan 15 % kaikista vastaajista oli ostanut uuden puhelimen paremman ulkonäön vuoksi ja tutkimukseen vastanneet suomalaiset ostivat ulkonäön vuoksi eniten televisioita, äänentoistolaitteita ja puhelimia. (Kauppalehti 2014.) Samsungin teettämä tutkimus siis osoittaa, että teknologian muotoilu on merkittävässä asemassa kuluttajien näkökulmasta. Mikäli muotoilun merkitys kuluttajien silmissä kasvaa, teknologiavalmistajien tulee miettiä, miten he luovat itselle lisää kilpailuetua markkinoilla. Erityisesti laitteiden kohdalla muotoilu korostuu, kun tarkastellaan laitteen käytettävyyttä ja käyttöliittymää. Käytettävyydellä tarkoitetaan käyttäjän kokemaa ominaisuuksien toteutuksen laatua. Käyttöliittymällä taas tarkoitetaan teknisen tuotteen ja käyttäjän välissä olevaa rajapintaa, esimerkiksi tabletin kosketusnäyttöä. (Hietikko 2008, ) Laitteiden käyttäjältä vaaditaan usein kykyä tulkita erilaisia muotoja ja symboleja laitteita käyttäessä. Tuotteiden muotoilulla ja ulkonäöllä voidaankin ohjata kuluttajaa laitteen käytössä, sillä muotoilulla ja ulkonäöllä vaikutetaan laitemerkintöjen/ viestien tulkinnan onnistumiseen. Tämän vuoksi käytettävyyssuunnittelussa olisi tärkeää tunnistaa kuka laitetta käyttää, mitkä ovat käyttäjän tehtävät laitteen käytössä ja mitkä ovat käytettävyystavoitteet. Käytettävyystavoitteet ovat mitattavia ja yksiselitteisiä tavoitteita. Niitä ovat esimerkiksi muistettavuus ja tehokkuus. Kun tavoitteet on tunnistettu, pyritään löytämään

7 5.2 Käytettävyystekijät kuluttajan näkökulmasta 7(42) nopein, helpoin ja täsmällisin tapa toteuttaa tuote. Käyttöliittymän onnistuneisuutta tutkiessa keskitytään tyypillisesti juuri käytettävyystavoitteisiin eli muun muassa objektien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, rakenteeseen, logiikkaan ja käyttäjän tekemien virheiden määrään laitetta käytettäessä. (Hietikko 2008, ; Koskinen 2000, 129.) Tuotteen käytettävyys tulisi huomioida tuotesuunnittelun jokaisessa vaiheessa, sillä se rakentuu osatekijöiden, kuten teknisen toteutuksen ja ulkoisen olemuksen, kautta. Tämän vuoksi käytettävyyttä ei voi erottaa suunnitteluprosessista omaksi, tuotesuunnittelun loppuvaiheessa lisättäväksi, momentiksi. Onnistuneella käytettävyyssuunnittelulla, jossa on huomioitu tuote kokonaisuudessaan, parannetaan ja selkeytetään käyttökokemusta, edistetään tuotteen menekkiä sekä saavutetaan kustannussäästöjä.(hietikko 2008, ) Turkka Keinonen on luonut Taideteollisessa korkeakoulussa tekemänsä väitöskirjatutkimuksensa perusteella mallin: malli käytettävyydestä tuotteiden arviointi ja valintapäätöksen kriteerinä kuluttajan näkökulmasta. Keinosen tutkimus oli kolmivaiheinen: valmiiden teorioiden pohjalta uuden teorian luominen, teorian testaamiseen tarkoitetun testisarjan luominen ja kenttäkokeiden tekeminen. Tutkimukseen osallistui 93 henkilöä ja kenttäkokeissa laitteina käytettiin sykemittareita. Mallin luomisen tavoitteena oli ymmärtää, miten käytettävyys avautuu kuluttajille ja mikä käytettävyyden merkitys on, kun he tarkkailevat ja muodostavat mielipiteitä uusista informaatioteknisistä tuotteista. Tutkimuksen perusteella luodun mallin mukaan käytettävyyden kriteerit ovat kuluttajan näkökulmasta: toiminnallisuus loogisuus informaation esitystapa käyttöohjeet hyödyllisyys helppokäyttöisyys tunteisiin vaikuttavuus. Se miten merkittäväksi kuluttaja kokee jonkin käytettävyyden kriteereistä, riippuu muun muassa henkilön kokemuksista ja arvomaailmasta. (Keinonen 2000, ) Keinosen tutkimuksen tuloksia voisi pitää sovellettavana myös muihin terveyttä ja hyvinvointia mittaaviin laitteisiin, sillä testauksessa käytettiin sykemittareita, mitkä ovat tämän raportin kartoituksessa luokiteltu terveyttä ja hyvinvointia mittaaviksi laitteiksi 6 Tuotteen synnyttämä elämyksellisyys ja mielihyvä Käyttäjän kokeman elämyksen ymmärtäminen ja toivotun elämyksen toteuttava suunnittelu ovat nousseet kiinnostavaksi elementiksi viime vuosina, sillä asiakkaille voidaan luoda lisäarvoa ja yrityksille kilpailukykyä tuotteiden mielihyväkokemusta parantamalla. Positiivisen kokemuksen luominen vaatii käyttäjien toimintaympäristöjen, sosiaalisten ulottuvuuksien, henkilökohtaisten arvojen kuin odotusten tuntemusta. Muotoilijoille ja suunnittelijoille mielenkiintoi-

8 7 Tuotteen personalisointi ja teollinen muotoilu 8(42) sia kysymyksiä ovatkin: mistä tekijöistä elämys koostuu, mikä elämys varsinaisesti on ja kuinka nämä voisi mahdollistaa. (Battarbee & Mattelmäki 2000, ) Patrick W. Jordan, joka on työskennellyt Philips Designilla, on tarkastellut tuotteiden käyttöön ja omistamiseen liittyvää mielihyvää. Hänen mukaansa käyttäjä arvostaa tuotteessa ensin toimivuutta sitten käytettävyyttä ja vasta tämän jälkeen mielihyvää. Käytettävyyden ja toimivuuden lisäksi mielihyväkokemukseen vaikuttavat myös muun muassa tunteet, tuotteen uskottavuus ja estetiikka. Jokainen tuote käyttöliittymineen herättää käyttäjässä jonkinlaisen reaktion, sillä tunteet ovat osa käyttökokemusta. (Battarbee & Mattelmäki 2000, ) Jordan on jakanut tuotteen synnyttämän mielihyvän neljään eri luokkaan: 1. Aistien kautta syntyvä mielihyvä tuntu, tuoksu, maku 2. Kommunikoinnista ja yhdessäolosta syntyvä mielihyvä laitteiden avulla on helppo kommunikoida ja luoda yhdessäolon tunnetta 3. Tehtävien suorittamisesta syntyvä mielihyvä tuote luo työkaluja tehtävien suorittamiseen ja tehtävän suorittaminen voidaan kokea tyydyttäväksi ja mielihyvää tuottavaksi 4. Estetiikan ja tuotteen välittämien arvojen kautta syntyvä mielihyvä (Battarbee & Mattelmäki 2000, ) Muotoilu kytkeytyy vahvasti Jordanin määrittelemiin mielihyvätekijöihin, sillä muotoilun avulla voidaan luoda mielihyvää fyysisen tunteen (materiaali, tuotteen käteen sopivuus) sekä ulkonäön avulla (estetiikka). Jordanin määrittelemät mielihyvän tuottajat vaikuttavat mitä todennäköisimmin kuluttajien tehdessä ostopäätöstä tuotteesta. Personalisoinnilla tarkoitetaan toimintaa, jolla kohdetta muutetaan enemmän henkilöä ja hänen persoonaansa kuvaavaksi ja siihen sopivaksi. Käytännössä se tarkoittaa tavaroiden, tuotteiden tai tilojen yksilöllistämistä. Personalisoitu tuote, tavara tai tila heijastaa muun muassa ihmisen persoonallisuutta, menneisyyttä ja arvoja. Personalisoinnilla vahvistetaan usein omaa identiteettiä ja lisätään tuotteen käyttömukavuutta. (Raunio 2008.) Tuotteen muotoilu ja ulkonäkö merkitsee eri ihmisille eri asioita tuotteesta ja henkilöstä itsestä riippuen (esimerkiksi ikä, elämäntilanne, itsevarmuus, esteettisyyskäsitykset, arvomaailma jne.). Länsimaisten yhteiskuntienkin arvoissa korostuva individuaalisuus eli yksilöllisyys on osaltaan nostanut tuotteiden personalisoinnin ja yksilöllistämisen vahvaksi kilpailutekijäksi. (Innanen 2014.)

9 8 Tiedonkeruu- ja aineiston analyysimenetelmät 8.1 Tiedonkeruumenetelmät 9(42) Susanne Jacobson on selvittänyt väitöskirjassaan (Personalised Assistive Products: Managing Stigma and Expressing the Self 2014, 335), miten nuoret liikuntavammaiset aikuiset kokevat apuvälineiden muotoilun ja miten he ovat hallinneet apuvälineiden tuomaa leimaa sekä voiko apuvälineiden personointi olla yksi leiman hallintakeinoista. Väitöskirjassa selvisi, että apuvälineiden personoinnilla voidaan auttaa hallitsemaan apuvälineiden tuomaa leimaa ja jopa ottamaan personalisoidut apuvälineet osaksi identiteetin ilmaisua. Jacobsonin mukaan apuvälineiden muotoilussa keskitytään tavallisesti avustaviin toimintoihin, eikä niinkään ulkoisiin seikkoihin ja tuotteiden esteettisyyteen, joilla leiman hallittavuutta ja täten käyttökokemusta voidaan parantaa. Tässä työssä käsiteltävät terveyttä ja hyvinvointia mittaavat laitteet eivät ole apuvälineitä, mutta Jacobsonin väitöskirjan väittämät nostavat esiin kysymyksiä: Miten paljon terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden muotoiluun ja mahdolliseen personalisointiin on kiinnitetty tuotesuunnittelussa huomiota sekä onko terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden muotoiluun kiinnitetty huomio yhtä vähäistä kuin Jacobson väittää apuvälineiden muotoiluun kiinnitetyn huomion olevat. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) näkemys on, että muotoilun eri näkökulmat on otettu vahvasti mukaan teolliseen muotoiluun. Tekesin mukaan teollinen muotoilu on kokenut merkittävän muutoksen vuosien aikana ja muotoilu nähdään kiinteänä osana innovaatiotoimintaa ja kasvukilpailukykyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Tekesin Teollisen muotoilun teknologiaohjelma raportissa kerrotaan esimerkinomaisesti Applen ipod mp3-musiikkisoittimen tuoteperheen olevan hyvä esimerkki onnistuneesta laitemuotoilusta, johon on yhdistetty käyttäjäystävällisyys, erottuvuus sekä johdonmukaisuus unohtamatta laitteen teknisentoteutuksen toimivuutta. Raportissa todetaankin kohderyhmiä puhuttelevan muotoilukielen olevan erityisasemassa kulutuselektroniikassa, esimerkiksi sykemittareissa. (Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 2006, 7-8, 60, 133.) Tekesin raportista esille nostettujen poimintojen pohjalta voi todeta, että muotoilun merkittävyys teknologiassa on ymmärretty viimeistään 2000-luvun alussa ja siten voi olettaa, että terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteidenkin muotoilussa tämä painoarvo on huomioitu. Eri asia onkin kohtaavatko kuluttajien ja terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden valmistajien käsitykset laitteiden muotoilusta. Kyselytutkimus tehtiin lomakekyselynä, joka lasketaan toteutuksen muodon takia kvantitatiiviseksi eli määrälliseksi, tutkimusmenetelmäksi. Lomake tehtiin Surveypal-ohjelmalla verkkolomakkeeksi, mutta myös paperisia vastauslomakkeita hyödynnettiin tarpeen mukaan. Tulostettava paperinen lomake luotiin Wordin avulla, joten verkkolomakkeen ja paperilomakkeen ulkoasut eivät olleet täysin yhtenevät (paperilomake-malli raportin liitteenä). Lomake laadittiin alusta saakka itse ja sen sisältöä käytiin läpi yhdessä toimeksiantajan kanssa. Erityistä huomiota tuli kiinnittää lomakkeentekovaiheessa lomakkeen pituuteen vastausmotivaation säilyttämiseksi.

10 IKÄ 8.2 Aineiston analyysimenetelmät 9 Tutkimusasetelma, -kohde ja otanta 10(42) Pääosa vastauksista kerättiin verkossa. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käsitellään tutkimustuloksia määrällisessä ja numeerisessa muodossa. Tutkimustulokset/- vastaukset voidaan saada numeerisena tai se voidaan saattaa numeeriseen muotoon. (Jyväskylän yliopisto.) Kyselyn vastaustenkeruupisteinä hyödynnettiin mhealth booster-hankkeen kehitysympäristöjä (teknologialainaamoja) Soukan palvelukeskuksessa, Tapiolan terveysasemalla ja Tikkurilan kirjastossa. Näiden lisäksi vastauksia kerättiin mhealth booster-hankkeeseen osallistuvien opiskelijoiden avulla Hyvinvointimessuilla , muutamissa Helsingin palvelukeskuksissa järjestetyissä mhealth boosterin pop up tapahtumissa sekä muutamassa senioriryhmässä Vantaalla. Myös verkkolomakkeen linkkiä välitettiin eteenpäin kyselytutkimuksen tekijän sekä kyselytutkimuksen toimeksiantajan toimesta esimerkiksi Facebookin ja toimeksiantajayrityksen verkkosivujen kautta. Kehitysympäristöissä ja hankkeen muissa tapahtumissa/ vierailuissa toimivat opiskelijat osallistuivat kyselyn vastausten keruuseen ohjaamalla ihmisiä vastaamaan kyselyyn, joko verkossa tai paperisena, sekä vastaamalla kysymyksiin sellaisia ilmetessä. Sähköisesti kerätty aineisto tallentui automaattisesti aineiston keräyksessä käytetyn Surveypal-ohjelman tietokantaan ja paperisesti kerätyt vastaukset syötettiin tietokantaan aineiston keräyksen päätyttyä. Aineistosta muodostettiin ohjelman sekä Excelin avulla erilaisia jakaumia ja prosenttiosuuksia eli aineistoa käsiteltiin pitkälti numeerisessa muodossa. Avoimista kysymyksistä saadut vastaukset käytiin huolellisesti läpi ja niiden vastauksia ryhmiteltiin, jotta löydettiin niiden keskeinen sisältö. Joistakin avointen kysymysten vastauksista oli mahdollista muodostaa kaavioita tai taulukoita, mutta osa avoimista vastauksista purettiin vain sanalliseen muotoon. Aineistoa myös ristiintaulukoitiin, jotta löydettiin eroja muun muassa eri ikäryhmien välillä. yli alle Kaikki vastaajat: KPL 74 kpl Kaavio 1: Vastaajien ikäjakauma (vastaajia 74) Alussa tavoitteeksi asetettiin, että kyselyyn saataisiin 60 vastaajaa. Se katsottiin yhdessä toimeksiantajan kanssa määräksi, jonka vastauksista saatuja tuloksia voitaisiin hyödyntää ja mahdollisesti yleistää. Alussa oletuksena oli, että vastaajat olisivat suurelta osin senioreita, koska vastauksia kerättäisiin pääasiassa teknologialainaamoissa sekä hankkeen vierailuilla. Tutkimuksen tarkemmassa määrittelyvaiheessa kuitenkin todettiin, että nuoremmankin sukupolven vastauksia olisi hyvä saada mukaan, jotta tuloksia voitaisiin verrata eri ikäryhmien välillä. Näin ollen vastausten keräystä laajennettiin eri ikäryhmiin. Vastauksia saatiin kahden viikon aikana 85 kappaletta, mutta vain 74:ä vastausta käytettiin tutkimuk-

11 11(42) sen tulosten varsinaisessa analysoinnissa. 11 vastauksen pois jättö johtui siitä, että vastauslomakkeet oli täytetty vain osittain, joten vastausten ottaminen mukaan varsinaisiin tuloksiin olisi väärentänyt tuloksia, sillä suurin osa vastauksista oli merkitty verkkolomakkeeksi pakollisiksi, jotta vastausten tallennus onnistuu. 74 vastaajasta 20 % oli miehiä ja 80 % naisia. Eniten vastauksia saatiin alle 35-vuotiailta ja vuotiailta (kaavio 1). 10 Tutkimustulokset 10.1 Millaisia laitteita vastaajat ovat käyttäneet ja mistä laitteet on hankittu/ lainattu Omistetut ja kotiin lainatut laitteet Kyselyn alussa selvitettiin, mitä terveyttä ja hyvinvointia mittaavia laitteita vastaajat omistavat/ ovat omistaneet, onko heillä/ onko heillä ollut kotona lainassa terveyttä ja hyvinvointia mittaavia laitteita ja mistä he ovat ostaneet tai lainanneet tuotteet. Vastaajilta kysyttiin myös, mistä he haluaisivat tuotteita ostaa. Selkeästi eniten vastaajat omistavat verenpainemittareita ja sen jälkeen askel- ja sykemittareita. Vähiten vastaajat kertoivat omistavansa verensokerimittareita, kehonkoostumusvaakoja, joitakin muita laitteita sekä turva- sekä aktiivisuusrannekkeita. 13 vastaajaa kertoi, ettei omista mitään terveyttä ja hyvinvointia mittaavaa laitetta (kaavio 2). Jokin muu vastauksen antaneet mainitsivat muun muassa polkupyörän matkamittarin sekä otsakuumemittarin. verenpainemittari askelmittari sykemittari ei mitään verensokerimittari kehonkoostumusvaaka jokin muu turvaranneke aktiivisuusmittari 9% 8% 6% 4% 2% 2% 20% 18% 31% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Laitteen osuus kaikista omistetuista laitteista Kaavio 2: Vastaajien omistamat laitteet (vastaajia 74) Vastausten mukaan kolme eniten omistetuksi mainittua laitetta/ ikäryhmä olivat: alle 35 vuotta: verenpaine- ja sykemittari sekä kehonkoostumusvaaka (alle 35 vuotiaat vastasivat kuitenkin useimmin, etteivät omista mitään laitetta) vuotta: verenpaine-, syke- ja askelmittari vuotta: verenpaine-, askel- ja verensokerimittari

12 12(42) yli 75 vuotta: verenpaine- ja verensokerimittari sekä turvaranneke (yli 75 vuotiaat vastaajat eivät kertoneet omistavansa kuin näitä kolmea laitetta) Suurin osa, 48 henkilöä, ei ollut lainannut kotiinsa mitään tuotetta ja ylivoimaisesti eniten oli lainattu verenpainemittareita. Kotiin lainatuista tuotteista yleisimmät olivat verenpainemittarin lisäksi, sykemittari ja askelmittari. Nämä kolme olivat myös useimmin omistetut terveyttä ja hyvinvointia mittaavat laitteet. Lainatuissa laitteissa verenpaine-, syke- ja askelmittarin jälkeen tulivat verensokerimittari, turvaranneke, kehonkoostumusvaaka ja jokin muu laite osuuksilla. Aktiivisuusmittareita ei ollut lainattu lainkaan (kaavio 3). ei mitään verenpainemittari sykemittari askelmittari verensokerimittari turvaranneke kehonkoostumusvaaka jokin muu aktiivisuusmittari 7% 7% 6% 3% 2% 2% 0% 19% 54% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Osuus kaikista vastauksista Kaavio 3: Kotiin lainatut laitteet (vastaajia 74) Osto- ja lainauspaikat sekä paikat, joista tuotteita haluttaisiin ostaa Omistettujen laitteiden ostopaikoista muualta-vaihtoehto muodosti suurimman osuuden (35 %) ja sen jälkeen kodinkone- / elektroniikkaliikkeet (23 %) (kaavio 4). Muualta-osiossa eniten mainittiin, että tuote oli saatu lahjaksi. Sen jälkeen muualta- osiossa mainittuja hankintapaikkoja olivat urheiluliikkeet (ne mainittiin kategoriassa toiseksi useimmin), terveysasema/ terveystapahtumat ja Instrumentarium. muualta 35% kodinkone/ elektroniikkaliikkeestä apteekista marketista/ tavaratalosta 17% 17% 23% verkkokaupasta 9% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ostopaikan suosittuus Kaavio 4: Omistettujen laitteiden ostopaikka (vastaajia 57)

13 % ikäryhmässä vastanneista apteekista kodinkone/ elektroniikkaliikkeestä marketista/ tavaratalosta luontaistuotekaupasta terveystuotteita myyvästä kaupasta verkkokaupasta muualta 13(42) Kyselyssä selvitettiin myös, mistä vastaajat (myös he, jotka eivät omista mitään terveyttä 22% ja hyvinvointia mittaavia laitteita) tahtoisivat 20% ostaa tuotteita (kaavio 5). Muualta osio ei 19% saanut tässä kannatusta kuin 5 %, vaikka 2% sen osuus suosituimmissa ostopaikoissa oli 16% jopa 35 %. Eroa selittää ainakin se, että vastaajat kertoivat saaneensa omistettuja tuot- 16% 5% teita lahjaksi. Mieluiten vastaajat ostaisivat tuotteita apteekkista, kodinkone-/ elektroniikkaliikkeestä ja marketista/ tavaratalosta. Terveystuotteita myyvä kauppa ja verkkokauppa saivat myös selkeän osuuden; 16 % kumpikin. Luontaistuotekauppa sai vain 2 % -osuuden. Verkkokauppa sai selkeästi enemmän kannatusta toivottuna ostopaikkana kuin paikkana, josta tuotteita on jo ostettu (ero + 7 %). Samoin kävi apteekille (+ 5 %). 0% 20% 40% 60% 80% 100% Mieluisten ostopaikkojen suosittuus Kaavio 5: Mieluisten ostopaikkojen suosittuus (vastaajia 74) Sekä omistettujen tuotteiden ostopaikoissa että paikoissa, joista tuotteet haluttaisiin ostaa, suosituimpia olivat apteekki, kodinkone-/ elektroniikkaliike ja marketti/ tavaratalo, kun muualta-osiota ei huomioida. Muualta-osio koostui toivotuissa ostopaikoissa paikoista, joissa olisi asiantuntevia myyjiä, josta saisi tarkat ohjeet laitteen käyttöön, urheilukaupoista, paikoista joista tuotteet olisi helppo noutaa, erikoisliikkeistä sekä työterveyshuollon toimipisteistä. Nämä muualta-osion vastaukset olivat yksittäisiä, mutta yhdistävänä tekijänä näillä tuotteiden hankintapaikoilla on helppo tavoitettavuus sekä henkilökunnan erikoisosaaminen. Joidenkin omistettujen tuotteiden ostopaikkojen suosittuudessa oli havaittavissa eroja ikäryhmittäin (kaavio 6). Marketin/ tavaratalon suosittuudessa ei ollut selkeitä eroja ikäryhmittäin, poikkeuksena yli 75 vuotiaat: heistä kukaan ei kertonut hankkineensa laitteita marketista/ tavaratalosta. Apteekkia suosineita oli eniten ikäryhmässä yli 75 vuotiaat. Kodinkone-/ elektroniikkaliikkeitä suosivat eniten Nuoret (alle 35 vuotta) kertoivat hankkineensa tuotteita eniten muualta. Vastaajista vain vuotiaat kertoivat ostaneensa tuotteita verkkokaupasta. 60% 50% 50% 50% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 18% 19% 10% apteekista 21% 32% 12% kodinkone/ elektroniikkaliikkeestä 17% 16% 19% 24% 0% 0% 0% 0% 0% marketista/ tavaratalosta verkkokaupasta 34% 27% muualta alle 35 yli 75 Kaavio 6: Omistettujen laitteiden ostopaikkojen suosittuus (vastaajia 57)

14 Akselin otsikko 14(42) Myös paikoissa, joista tuotteita haluttaisiin ostaa, oli ikäryhmittäin eroja. Tätä on kuvattu kaaviossa 7. Yli 75 vuotiaat eivät ostaisi tuotteita lainkaan mieluusti marketeista/ tavarataloista, luontaistuotekaupoista, terveystuotteita myyvistä kaupoista tai verkkokaupasta. Sen sijaan muualta-, kodinkone-/ elektroniikkaliikkeestä- sekä apteekista-osuudet olivat heidän keskuudessa suosittuja vuotiaat ostaisivat tuotteita mieluiten verkkokaupasta, terveystuotteita myyvästä kaupasta tai marketista/ tavaratalosta. Alle 35 vuotiaiden vastaukset jakautuivat melko tasaisesti eri vaihtoehtojen kesken, mutta kodinkone-/ elektroniikkaliikkeet saivat ikäryhmän sisällä suurimman suosion. Ikäryhmän vuotiaiden keskuudessa mieluisimmaksi mahdolliseksi ostopaikaksi oli valittu apteekki ja sen jälkeen marketti /tavaratalo. 70% 60% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 27% 26% 21% 20% 17% 13% 13% 31% 25% 18% 18% 18% 17% 16% 16% 2% 2% 5% 0% 2% 0% 0% 0% 20% 5% 8% 2% alle 35 yli 75 Kaavio 7: Mieluisten ostopaikkojen suosittuus eri ikäryhmissä (vastaajia 74) Vastaajat, jotka kertoivat lainanneensa tuotteita (26 henkilöä 74 vastaajasta), kertoivat lainanneensa niitä useimmin perheenjäseniltään (75 % lainaajista). Muiksi lainauspaikoiksi mainittiin terveyskeskus (20 %) ja muualta lainattujen osuus oli 5 % (esim. Vantaan kaupunki). Kukaan ei ollut lainannut tuotetta kotiinsa kirjastosta, vaikka jotkin kirjastot tarjoavat kyseisen mahdollisuuden Omistettujen ja lainattujen laitteiden säilytyspaikka Tarkoituksena oli selvittää, missä terveyttä ja hyvinvointia mittaavia laitteita säilytetään, kun laitteet eivät ole aktiivisessa käytössä. Tähän kysymykseen vastasivat vain ne henkilöt, jotka olivat lainanneet tai omistivat jonkin hyvinvointia ja terveyttä mittaavan laitteen (58 henkilöä). Vastaukset on koottu taulukkoon (taulukko 1), jossa tuotteet ja niiden säilytyspaikat on ryhmitelty omiksi sarakkeikseen. Laatikot ja kaapit ovat selkeästi suosituimpia säilytyspaikkoja, vaikka suosituiksi säilytyspaikoksi oli ilmoitettu myös muun muassa hyllyt ja pöydät. Kaapeissa ja laatikoissa säilyttäminen

15 15(42) viittaa siihen, ettei laitteita pidetä esillä. Saatujen vastausten mukaan säilytyspaikkojen valintaan vaikuttaa sekin, että laite on helposti saatavilla siellä, missä sitä käytetään. Numero taulukkoon merkityn säilytyspaikan perässä tarkoittaa, että kyseinen säilytyspaikka (esim. hyllyssä) on mainittu niin monta kertaa. Lukuun ei ole sisällytetty kuin juuri kyseisten säilytyspaikkojen maininnat. Esimerkiksi lukuun hyllyssä 5 kpl ei sisälly säilytyspaikka eteisen hyllyssä. verenpainemittari verensokerimittari askelmittari sykemittari kaapissa/ laatikossa 11 laatikossa/ kaapissa 7 kpl kaapissa 3 kpl kpl laatikossa/ kaapissa 10 kpl omassa paketissaan 2 olohuoneen laatikossa kylpyhuoneessa laatikossa lääkekaapissa 3 kpl kpl 2 kpl yöpöydän kaapissa/ laatikossa kotona työhuoneen 3 kpl lääkekaapissa lipastossa eteisen laatikossa keittiön kaapissa 2 kpl keittiön laatikossa keittiön laatikossa yöpöydän laatikossa oleskelutilan kaapissa 2 kpl yöpöydällä kodinhoitohuoneen laatikossa vaatehuoneen laatikossa eteisen kaapissa varastossa koru-/kellokaapissa kylpyhuoneen kaapissa hyllyllä/ pöydällä 3 kpl kodinhoitohuoneen kaapissa kaappi, jonka ovista ei näy läpi eteisenhyllyllä kaapissa, jonka ovista ei näy läpi keittiön hyllyllä kaapin tai pöydän päällä/ hyllyllä 7 kpl autotalli makuuhuoneen hyllyllä keittiössä työhuone kotona olohuoneen hyllyllä eteisessä kylpyhuoneessa työhuoneessa kotona omassa kotelossa 2 kpl autotallissa liikuntatarvikekorissa tuolilla omassa kotelossaan 2 kpl laukussa treenilaukussa makuuhuoneessa 2 kpl sovellus (puhelimessa) omassa kotelossaan kylpyhuoneessa pöydällä kotona helposti saatavilla yöpöydän viereisessä korissa aktiivisuusmittari turvaranneke kehonkoostumusvaaka jokin muu laite kylpyhuoneessa/ vessassa otsakuumemittari, lääke- työhuoneessa kotona keittiön kaapissa 4 kpl kaapissa pöydällä olohuoneessa tuote x, sängyn alla makuuhuoneessa kodinhoitohuoneen lattialla työhuoneessa kotona sängyn alla Taulukko 1: Laitteiden säilytyspaikka, kun ne eivät ole aktiivisessa käytössä

16 Väite 16(42) 10.3 Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien tuotteiden ulkonäkö ja muotoilu Laitteiden ulkonäön ja muotoilun merkitys *Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön merkitys on minulle suurempi nyt kuin aikaisemmin. *Hyvinvointia ja terveyttä mittaavien laitteiden ulkonäkö vaikuttaa niiden säilytyspaikkojen valintaan. *Laitteen ulkonäön ja muotoilun merkitys kasvaa, jos tuote on mukana pidettävä. *Koen terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön tärkeäksi. Kaikkien vastausten keskiarvo Vastaajia pyydettiin valitsemaan parhaiten heidän mielipidettään kuvaava vaihtoehto suhteessa väittämiin, jotka koskivat terveyttä ja hyvinvointia mittaavia laitteita. Väittämillä selvitettiin, miten tärkeäksi laitteiden muotoilu ja ulkonäkö koetaan sekä vaikuttavatko ulkoiset ominaisuudet ostopäätökseen. Vastausvaihtoehdot olivat 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=en eri enkä samaa mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä ja 5=täysin samaa mieltä. Tuloksia on esitetty kaavioissa 8, 9, 10 ja 11. 2,64 2,95 3,62 4, = täysin eri mieltä; 5= täysin samaa mieltä Kaavio 8: Laitteiden ulkonäön ja muotoilun merkittävyyden kokeminen: Vastausten keskiarvo (vastaajia 74) Laitteiden ulkonäköön ja muotoiluun liittyvien väitteiden keskiarvotulokset on esitetty kaaviossa 8. Siitä nähdään, että vastausten keskiarvo kaikkien väittämien suhteen on noin 2,6 ja 4 välillä. Se tarkoittaa, että tulokset ovat pääasiassa vähän keskiarvoa (=3) korkeammalla. Seuraavaksi esitetään tarkemmin väitekohtaisten keskiarvojen muodostumista. Lisäksi väitteiden tuloksia on tarkasteltu väitekohtaisesti eri ikätyhmien välillä. 60 % vastaajista, kertoi kokevansa hyvinvointia ja terveyttä mittaavien laitteiden ulkonäköä jokseenkin tärkeäksi tai tärkeäksi. Jakaumaa kaikkien vastaajien kesken on kuvattu tarkemmin kaaviossa 9. Yli 75 vuotiaista vastaajista 40 % koki laitteiden ulkonäön tärkeäksi. 40 % heistä vastasi, ettei koe laitteiden ulkonäköä lainkaan tärkeäksi tai kokee sen vain vähän tärkeäksi. Loput (20 %) yli 75 vuotiaista vastasi, ettei ole asiasta samaa eikä eri mieltä vuotiaista 25 % kokee laitteiden ulkonäön tärkeäksi, 29 % jokseenkin tärkeäksi ja 25 % ei ole samaa eikä eri mieltä. Loput ikätyhmän vastaukset jakautuivat suhteellisen tasaisesti vaihtoehdoille ei lainkaan tärkeä / ei juurikaan tärkeä vuotiaista 42 % vastasi, että kokee muotoilun melko tärkeäksi, 21 % kokee asian tärkeäksi, 21 % ei koe juurikaan tärkeäksi ja 16 % ei ollut samaa eikä eri mieltä. Kukaan ikäryhmästä ei vastannut, ettei kokisi muotoilua lainkaan tärkeäksi. Alle 35 vuotiaista yhteensä 70 % kokee muotoilun tärkeäksi tai jokseenkin tärkeäksi, 16 % heistä vastasi, ettei koe laitteiden ulkonäköä kovin tärkeäksi tai lainkaan tärkeäksi. Loput 15 % alle 35 vuotiaista ei ollut samaa eikä eri mieltä. Laitteiden ulkonäkö koettiin siis sitä tärkeämmäksi, mitä nuorempi ikäryhmä oli kyseessä.

17 Vastausten jakautuminen mielipiteittäin 17(42) Laitteen ulkonäön merkityksen koettiin kasvavan, mikäli laite on mukana pidettävä, sillä liki 80 % vastaajista kertoi kokevansa laitteen ulkonäön ja muotoilun tällaisessa tilanteessa jokseenkin tärkeäksi tai tärkeäksi. Vain 8 % vastasi, ettei merkitys kasva tai se kasvaa vain vähän, jos laite on mukana kannettava (kaavio 9). Kaikista ikäryhmistä, paitsi yli 75 vuotiaista, vähintään 70 % vastasi muotoilun merkityksen kasvavan jonkin verran tai selkeästi jos laite on mukana pidettävä. Yli 75 vuotiaista 60 % vastasi, ettei ole samaa eikä eri mieltä ja 40 % oli sillä kannalla, että merkitys kasvaa selkeästi. Vain vähän kannatusta saaneet vaihtoehdot ei kasva lainkaan tai kasvaa vain vähän - vastaukset muodostuivat ikäryhmien alle 35 vuotiaat ja vuotiaat vastauksista. 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 42% 37% 32% 28% 26% 27% 27% 24% 22% 19% 20% 15% 14% 14% 12% 7% 8% 4% 4% = täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= en eri enkä samaa mieltä, 4= jokseenkin samaa mieltä, 5= täysin samaa mieltä Koen terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön tärkeäksi Laitteen ulkonäön ja muotoilun merkitys kasvaa, jos tuote on mukana pidettävä Hyvinvointia ja terveyttä mittaavien laitteiden ulkonäkö vaikuttaa niiden säilytyspaikkojen valintaan Terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön merkitys on minulle suurempi nyt kuin aikaisemmin Kaavio 9: Laitteiden ulkonäön ja muotoilun merkittävyyden kokeminen: Vastausten jakautuminen eri vaihtoehdoille (vastaajia 74) 27 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei laitteen muotoilu ja ulkonäkö ole kovin tärkeä asia laitteen säilytyspaikan valinnan kannalta. Vastaava määrä (27 %) puolestaan kertoi, että ulkonäkö ja muotoilu ovat jonkin verran tärkeä seikka säilytyspaikan valinnassa. 19 % ei ollut samaa eikä eri mieltä asiasta, 15 % oli täysin eri mieltä ja 12 % täysin samaa mieltä, että ulkonäkö vaikuttaa säilytyspaikan valintaan (kaavio 9). Alle 35 vuotiaiden vastaukset painottuivat vastauksille: ulkonäkö vaikuttaa säilytyspaikan valintaa jonkin verran 35 % ja ulkonäkö ei vaikuta juurikaan säilytyspaikan valintaa 31 %. Loput alle 35 vuotiaiden vastauksista jakautuivat muille vaihtoehdoille melko tasaisesti vuotiaiden vastauksista pienimmän osuuden sai vaihtoehto ei vaikuta lainkaan säilytyspaikan valintaan 11

18 Väite 18(42) % ja eniten kannatusta ikäryhmässä sai vaihtoehto ei vaikuta juurikaan 32 %. Loput ikäryhmän vastauksista jakautuivat eri vaihtoehtojen kesken melko tasapuolisesti vuotiaiden vastaukset jakautuivat noin 20 % osuuksiin eri vaihtoehtojen kesken pois lukien vaihtoehto vaikuttaa paljon säilytyspaikan valintaan (8 %). Yli 75 vuotiaiden mielipiteet jakautuivat seuraavasti: 40 % ei vaikuta lainkaan, 20 % ei vaikuta juurikaan ja 40 vaikuttaa jonkin verran. Selkeimpiä mielipide-eroja oli ikäryhmän yli 75 vuotiaiden sisällä. Suuria eroja ikäryhmien välillä ei ollut, mutta eniten laitteiden ulkonäkö vaikuttaa säilytyspaikan valintaa ikäryhmän alle 35 vuotiaat mielestä. Suurin osa (48 %) vastaajista on sitä mieltä, ettei terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäön merkitys ole heille nyt lainkaan tai juurikaan suurempi kuin aikaisemmin. 20 % vastasi taas muotoilun ja ulkonäön merkityksen kasvaneen jonkin verran ja vain 8 % vastasi olevansa täysin samaa mieltä siitä, että laitteiden muotoilun ja ulkonäön merkitys on kasvanut. 24 % ei ollut samaa eikä eri mieltä (kaavio 9). Alle 35 vuotiaiden vastauksissa täysin eri mieltä oli yleisimmin ja täysin samaa mieltä vähiten valittu vaihtoehto vuotiaiden vastauksista suurin osa (32 %) oli jokseenkin erimieltä. Loput ikäryhmän vastauksista jakautuivat vaihtoehdoille melko tasaisesti. Ikäryhmässä vuotiaat vastattiin useimmin, ettei asiasta olla eri, eikä samaa mieltä (33 %). Harvimmin he valitsivat vaihtoehdon täysin samaa mieltä. Loput heidän vastauksista jakautui melko tasaisesti eri vastausvaihtoehdoille. Yli 75 vuotiaista 60 % vastasi täysin eri mieltä, 20 % ettei osaa sanoa ja 20 % vastasi olevansa täysin samaa mieltä, että laitteiden ulkonäön merkitys on kasvanut. Ulkonäön merkityksen ei siis koettu juurikaan kasvaneen eri ikäryhmissä, mutta yli 75 vuotiaat kokivat hieman muita useammin merkityksen kasvaneen ja alle 35 vuotiaat taas kokivat useimmin, ettei merkitys ole kasvanut Ulkonäön ja muotoilun vaikutus ostopäätökseen Väitteet, jotka koskivat laitteen ulkonäön ja muotoilun vaikutusta ostopäätökseen, on koottu kaavioon 10. Kaaviossa on esitetty vastauksista saatu keskiarvo väitekohtaisesti. Väittämien tulosten keskiarvo liikkui välillä 2,97 3,43 eli hyvin lähellä vastausasteikolla 1-5 kerätyn aineiston keskiarvoa (= 3). Seuraavaksi esitetään tarkemmin väitekohtaisten keskiarvojen muodostumista sekä tarkastellaan mahdollisia vastauseroja ikäryhmien välillä (kaavio 11). *Tyylikkään muotoilun tulisi olla perusominaisuus eikä lisäominaisuus terveyttä ja hyvinvointia mittaavissa laitteissa. *Valmistajien tulisi panostaa enemmän terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäköön, vaikka se saattaisi näkyä hinnassa. *Laitteen ominaisuuksien lisäksi pakkauksen ulkoasu vaikuttaa ostopäätökseeni. *Jos laite on saanut erityismaininnan tai palkinnon muotoilunsa ansiosta, se vaikuttaa ostopäätökseeni myönteisesti. Kaikkien vastausten keskiarvo 3,43 3,11 2,97 3, = täysin eri mieltä; 5= täysin samaa mieltä Kaavio 10: Ulkonäkö ja muotoilu ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä: Vastausten keskiarvo (vastaajia 74)

19 Vastausten jakautuminen mielipiteittäin 19(42) 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 28% 18% 16% 14% 14% 12% 12% 10% 34% 31% 28% 27% 28% 24% 27% 20% 23% 12% 11% 5% 0% = täysin erimieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= en eri enkä samaa mieltä, 4= jokseenkin samaa mieltä, 5= täysin samaa mieltä Jos laite on saanut erityismaininnan tai palkinnon muotoilunsa ansiosta, se vaikuttaa ostopäätökseeni myönteisesti Laitteen ominaisuuksien lisäksi pakkauksen ulkoasu vaikuttaa ostopäätökseeni Valmistajien tulisi panostaa enemmän terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäköön, vaikka se saattaisi näkyä hinnassa Tyylikkään muotoilun tulisi olla perusominaisuus eikä lisäominaisuus terveyttä ja hyvinvointia mittaavissa laitteissa. Kaavio 11: Ulkonäkö ja muotoilu ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä: Vastausten jakautuminen eri vaihtoehdoille (vastaajia 74) Vastaajista 31 % totesi, että jos laite on saanut erityismaininnan tai palkinnon muotoilunsa ansiosta se vaikuttaa jonkin verran myönteisesti ostopäätökseen. 27 % ei ollut eri eikä samaa mieltä, vain 11 %:n mielestä se vaikuttaa selkeästi ostopäätökseen, 18 %:n mielestä se ei vaikuta juurikaan ja 16 %:n mielestä se ei vaikuta lainkaan ostopäätökseen (kaavio 11). 80 % yli 75 vuotiaista vastaajista kertoi, ettei palkinto tai erityismaininta vaikuta lainkaan ostopäätökseen. 20 % heistä oli sitä mieltä, että muotoilusta saatu palkinto tai erityismaininta vaikuttaa jonkin verran myönteisesti ostopäätökseen vuotiaista 13 % kertoi, ettei palkinnolla tai erityismaininnalla ole myönteistä vaikutusta lainkaan. Toiset 13 % ikäryhmästä totesi, että näillä on selkeästi positiivinen vaikutus ostopäätöksen kannalta ja 29 %:n mielestä myönteistä vaikutusta on jonkin verran. Loput vuotiaiden vastaukset (46 %) jakautuivat melko tasaisesti vaihtoehdoille jokseenkin eri mieltä ja en osaa sanoa vuotiaiden vastaukset jakautuivat kyseisen väitteen kohdalla tasaisesti noin 20 % osuuksiin kullekin mielipiteelle: Vain ääripäät vaikuttaa selkeästi ostopäätökseen ja ei vaikuta lainkaan ostopäätökseen saivat muutaman prosenttiyksikön alhaisemman kannatuksen ikäryhmän muihin mielipiteisiin verrattuna. Alle 35 vuotiaiden vastaukset painottuivat vaikuttaa jonkin verran vastauksille (42 %). Heistä 31 % ei osannut sanoa ja loput vastaukset jakautuivat 8-12 % osuuksin muille mielipidevaihtoehdoille. Selkeä ero ikäryhmien välillä on siis nuorten (alle 35) ja vanhojen (yli 75) mielipiteiden välillä: Nuorten kokemus palkintojen/ mainintojen myönteisestä vaikutuksesta ostopäätökseen on selkeästi suurempi kuin yli 75 vuotiaiden, joista 80 % kertoi, ettei vaikutusta ole lainkaan. Ikäryhmien välillä ei ollut muuten merkittäviä eroja.

20 20(42) Vastaajilta kysyttiin, vaikuttaako pakkauksen ulkoasu laitteen ominaisuuksien lisäksi ostopäätökseen. Sekä vaihtoehdon vaikuttaa jonkin verran että ei vaikuta juurikaan valitsi noin 28 % vastaajista. 20 % ei ollut asiasta samaa eikä eri mieltä ja vaihtoehdot ei vaikuta lainkaan ja vaikuttaa selkeästi saivat molemmat noin 11 % kannatuksen (kaavio 11). Alle 35 vuotiaiden vastaukset painottuivat jokseenkin samaa mieltä (42 %) ja jokseenkin eri mieltä vastauksille (23 %). Loput ikäryhmän vastaukset jakautuivat melko tasaisesti eri vaihtoehdoille vuotiaiden vastauksista suurin osa painottui vaihtoehdoille: ei vaikuta juurikaan (47 %) ja vaikuttaa jonkin verran (32 %). Loput vuotiaiden vastauksista jakautuivat seuraavasti: en osaa sanoa 16 % ja vaikuttaa selkeästi 5 % vuotiaista suurin osa vastasi, ettei ole eri eikä samaa mieltä (33 %) Tämän jälkeen suosituin vaihtoehto heidän ikäryhmässään oli ei vaikuta juurikaan 25 %. Ei vaikuta lainkaan sekä vaikuttaa jonkin verran saivat yhtä suuret osuudet (17 %). Loput 8 % ikäryhmästä kertoi, että pakkaus vaikuttaa myönteisesti tuotteen ominaisuuksien lisäksi ostopäätökseen. Yli 75 vuotiaista 60 % oli sitä mieltä, ettei pakkauksen ulkoasu vaikuta lainkaan laitteen ominaisuuksien lisäksi ostopäätökseen, 20 % ei osannut sanoa ja toiset 20 % tuumasi pakkauksen vaikuttavan paljon ostopäätökseen. Ikäryhmien välillä on siis eroa: mitä nuorempi ikäryhmä on kyseessä, sitä enemmän he kokevat kiinnittävänsä huomiota pakkauksen ulkoasuun laitteen ominaisuuksien lisäksi. Yhteensä 40 %:n mielestä valmistajien tulisi panostaa terveyttä ja hyvinvointia mittaavien laitteiden ulkonäköön, vaikka se saattaisi näkyä hinnassa (jokseenkin samaa mieltä 27 % / täysin samaa mieltä 12 %).14 % oli täysin eri mieltä ja toiset 14 % jokseenkin erimieltä ulkonäköön panostamisesta. 34 % vastaajista ei ollut samaa, eikä eri mieltä (kaavio 11). Alle 35 vuotiaista suurin osa, 40 %, ei ollut samaa eikä erimieltä, yhteensä 38 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä ja 13 % jokseenkin eri tai täysin eri mieltä vuotiaiden joukosta 42 % vastasi olevansa jokseenkin samaa mieltä, että ulkonäköön tulisi hinnasta huolimatta panostaa enemmän. Heistä 26 % vastasi olevansa jokseenkin erimieltä, 16 % ei ollut samaa eikä erimieltä ja 16 % oli täysin samaa mieltä. Kukaan ikäryhmästä ei vastannut olevansa täysin eri mieltä vuotiaiden vastauksista 50 % oli ei samaa eikä eri mieltä, yhteensä 26 % oli täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä ja yhteensä 25 % jokseenkin- tai täysin samaa mieltä. Yli 75 vuotiaiden vastaukset jakautuivat kahdelle vaihtoehdolle: täysin eri mieltä 60 % ja jokseenkin samaa mieltä 40 %. Myönteisimmällä kannalla siihen, tulisiko laitteiden ulkonäköön panostaa enemmän mahdollisesta hinnan noususta huolimatta, olivat siis vuotiaat ja sen jälkeen yli 75 vuotiaat. Vastaukset painottuivat myönteiselle kannalle kysyttäessä, tulisiko tyylikkään muotoilun olla terveyttä ja hyvinvointia mittaavissa laitteissa perus- eikä lisäominaisuus. Kuitenkin 27 % vastasi, ettei ole samaa eikä erimieltä asiasta. 28 % oli jokseenkin samaa mieltä ja 23 % täysin samaa mieltä. 22 % oli jokseenkin tai täysin eri mieltä, siitä että muotoilun tulisi olla perusominaisuus (kaavio 11). Yli 75 vuotiaiden vastaukset jakautuvat vain muutamalle vaihtoehdolle, kuten useissa edellisissä kohdissa. 40 % heistä on täysin samaa mieltä, että muotoilun tulisi olla perus eikä lisäominaisuus ja toiset 40 % taas täysin eri mieltä

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät Hannu Tuuri 1. JOHDANTO Tutkimus on osa Palvelevat puuyritykset hanketta, jota on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kyseessä on Suomen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia k ä y t t ä j ä l l e k ä t e v ä t e k n o l o g i a Marika Nordlund Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia 2 Sisältö 1. Johdanto: Tavoitteet ja toteutus...

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Yleistä... 3 Sijainti... 3 Kirjautuminen... 3 Kyselyn rakenne... 3 Opettajan toiminnot kirjautumisen jälkeen... 3 Lukuvuoden opintojaksojen listaaminen...

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri

PAMin vetovoimabarometri PAMin vetovoimabarometri Eräiden alojen kuva ja houkuttelevuus Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Hankkeen toteuttaminen Barometrissa selvitettiin Palvelualojen ammattiliiton kannalta keskeisten toimialojen

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA

YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yrityksen asiakastyytyväisyyttä. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina elokuussa 2015. Vastaajille tarjottiin mahdollisuutta vastata kyselyyn

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET Itäuusmaalaiset kunnat, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät turvallisuuskyselyn maaliskuussa 2016.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TUOTTAVUUSVALLANKUMOUS ON VASTA ALUSSA Jan Kaempfer Markkinointipäällikkö, Panasonic Computer Product Solutions. Tabletit ovat aloittaneet

Lisätiedot

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Metsäpirtin multa Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority 2 Helsingin

Lisätiedot

KYSELY- JA INVENTAARIOPALVELU HARAVA

KYSELY- JA INVENTAARIOPALVELU HARAVA KYSELY- JA INVENTAARIOPALVELU HARAVA Juuso Salmu Dimenteq Oy MIKÄ IHMEEN HARAVA? Karttapohjainen kysely- ja inventaariotyökalu Tiedonhankinta kansalaisilta, sidosryhmiltä, ympäristöstä jne. Kyselyt sekä

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

RECONOS. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Loppuraportti. Reconos

RECONOS. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Loppuraportti. Reconos RECONOS ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Loppuraportti LOPPURAPORTTI.5.3 ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tämä asiakastyytyväisyystutkimus on toteutettu Oy:lle. Tutkimuksen toteutti Ky. TUTKIMUKSEN

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Palvelulaatukysely: Henkilökunta

Palvelulaatukysely: Henkilökunta Palvelulaatukysely: Henkilökunta Henkilökunnan tärkeys Eri muuttujien tärkeyttä mitattiin palvelunlaatukyselyssä arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä

Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä OKM:n kirjastopäivät 28.11.2013 Anna Niemelä Kansalliskirjasto Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely Toteutettu vuosina

Lisätiedot

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Nuorten näkemyksiä Emilia Martimo & Minna Tolonen Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa juhlakonferenssi 22.9.2016 NUORTEN NÄKEMYKSIÄ

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä

Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti vuoden 2016 kevään ja kesän aikana selvityksen

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely 1. Yleistä Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely tehtiin 18.3. - 18.6.1997 välisenä aikana. Kysely tehtiin www-sivujen etusivulle sijoitetulla

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa 15.9.2016 Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Näin uskomme Suomessa tehtävää työtä tulee uudistaa ennakkoluulottomasti

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Arena-koulutus e-kirjat PIKIssä. Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista. Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013

Arena-koulutus e-kirjat PIKIssä. Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista. Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013 Arena-koulutus 2013 e-kirjat PIKIssä Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013 Kolmiyhteys Verkkokirjasto Ellibs Lukuohjelma e-kirjasta E-kirja

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot