Turvallinen ilmailu? viranomaisen näkökulma ajankohtaisten esimerkkien valossa. ilmailujohtaja Pekka Henttu, Trafi

Transkriptio

1 Turvallinen ilmailu? viranomaisen näkökulma ajankohtaisten esimerkkien valossa ilmailujohtaja Pekka Henttu, Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

2 MH370 Miehittämättömät ilma-alukset Helsinki-Vantaan melurajoitukset Lentoliikennestrategiatyö Aluelennonjohdon siirto Tampereelta Helsinkiin EASAn uudistustyö Turvallisuus Liikenteen turvallisuusvirasto 2

3 MH päivää ; HMAS Ocean Sh ICAO:n standardin mukainen tutkintaryhmän nimeäminen meneillään - lentokelpoisuus; huoltohistoria, rakenteet, järjestelmät - operointi; tallentimet, operointi, meteorologia - Lääketieteellinen/inhimillinen tekijä; psykologia, patologia, pelastautumistekijät Liikenteen turvallisuusvirasto

4 MH370 Todennäköisiä seurauksia; - Tallentelaitteiden lähetysteho ja akkujen kesto; (pakollinen 2018/2019?) - laitteen irrottautuminen koneesta juuri ennen onnettumuutta Koneen seurantajärjestelmä (olemassa olevaa teknologiaa; ASD-B tai määritetyssä tilanteessa EASA; AMC2 CAT.IDE.A.190 Flight data recorder Liikenteen turvallisuusvirasto

5 MH370 ICAO ANNOUNCES MAY 2014 SPECIAL MEETING ON GLOBAL AIRLINE FLIGHT TRACKING Source: ICAO 07/04/2014 As the search for Malaysia Airlines Flight MH 370 continues, the International Civil Aviation Organization (ICAO) has announced that it is convening a special meeting of State and industry experts on the global tracking of airline flights. The Council President of ICAO, Dr. Olumuyiwa Benard Aliu, noted that ICAO will be using the occasion of the May 2014 gathering to try and increase current momentum on deliberations over the specific aircraft and satellite-based capabilities needed to permit global implementation of worldwide flight tracking. In related areas of its work, ICAO has recently established new guidance on underwater locator beacons (ULBs) which will come into force in Its Flight Recorder Panel is continuing to review new means of expediting the location of accident sites, including deployable flight recorders and the triggered transmission of flight data, and the UN agency will additionally be reviewing any implications on its work relating to aviation security, travel documents and identity management, as well as the requirements for the transport of lithium batteries Liikenteen turvallisuusvirasto 5

6 MH370 Turvaulottuvuus? Matkustajien turvamääräykset IATA esittää matkustajatietojen laajempaa käyttöä. Turvatoiminta on valtioiden asia. Identifioinnin hallinta Liikenteen turvallisuusvirasto 6

7 RPAS Remotely Pilotted Aircraft System Etäohjatut ilma-alukset kehittymässä merkittävä ilmailun segmentti Liikenteen turvallisuusvirasto 7

8 RPAS Remotely Piloted Aircraft Systems Ongelma; lainsäädäntö merkittävästi/haitallisesti jäljessä, teknistä kehitystä kaikilla tasoilla (globaali, Eurooppa, Suomi); - ICAO; UAS/RPAS-ohjelma - Eurooppa; Komissio; European RPAS roadmap* - Suomi; Sidosryhmä muodostettu, kansallinen RPAS strategiatyö, OPS M1-23 Lainsäädännön tarpeet/ulottuvuus : - turvallisuus (flight safety) - tekniset vaatimukset - operaattori/operointi - koulutus/kelpoisuudet - ilmatilan käyttö - vastuut (toiminnasta, vah. korv:sta) - turva (security) melu ym. Ympäristöasiat yksityisyys (data protection, privacy) *Komissio; kansallinen sääntely JARUS normien pohjalta, jotka tulevat olemaan perustana myös eurooppalaiselle lainsäädännölle. JARUS; the Joint Authorities for Rulemaking on Unmanned System, is a group of national Civil Aviation Authorities aiming at drafting harmonised regulation to cover all aspects of UAS operations Liikenteen turvallisuusvirasto 8

9 RPAS - Miehittämättömän ilmailun työryhmä Trafin perustamaan työryhmään osallistuvat: Ministeriöt: LVM, SM, TEM, VM, PM Viranomaiset: Puolustusvoimat (Tiedpsto, SVY), Keskusrikospoliisi, Rajavartiolaitos, [Ilmatieteen laitos] Teollisuus: PIA, Tekes, Teknologiateollisuus, Insta Oy, Patria Oy, Reneco Oy, Robonic Oy, Saarisalo Operattorit: Cinecopter, Helicam, Tutkimus: Aalto-yliopisto Toimialalta: Finavia, Suomen Ilmailuliitto ry, Finn UAV ry Trafi: Tupamäki (pj), Seppinen (s.), El-Nemr, Hiltunen, Kuusiholma, Toivonen, Liikenteen turvallisuusvirasto 9

10 RPAS - Työryhmän arvio tilanteesta Suomessa Suomen kaltaisella maalla hyvät mahdollisuudet menestyä High Tech ala tieto-, kommunikaatio- ja lentoteknisesti Nopea muuntumiskyky ja poikkitieteellinen osaaminen välttämätöntä CIV/MIL yhteistoimintaan hyvät mahdollisuudet Kehityksen kärkeen pääsemiseen tarvitaan erikoistumista Osaamis-/ tuotantokeskus voi sijaita muuallakin kuin suurkaupungissa Ei vaadi valtavia pääomia Globaalitason markkinat Koelentotoimintaan hyvät mahdollisuudet (koska on tilaa) Koelennot aivan välttämättömiä menestyvälle teollisuudelle Koelentoalueesta merkittävä kilpailuetu maalle ja paikkakunnalle, jossa toteutetaan (ensimmäiset hyötyvät eniten) Liikenteen turvallisuusvirasto 10

11 RPAS - Työryhmässä tunnistetut lähitavoitteet työlle Trafi mukaan kansainväliseen lainsäädäntöyhteistyöhön (toteutettu) Löytää keinot sidosryhmäyhteistyön tiivistämiseksi ( toteutunut ) Miehittämättömän ilmailun strateginen ja kansallisten painopistealueiden tarkastelu ja linjaus (käynnissä, osittain toteutunut) Segmenttikohtaisesti kuvataan toimenpiteet, joilla mahdollistetaan kansallinen RPAS -toiminta teollisuus ja kehitystyö Suomessa (alkanut, maalis-huhti 2014) suomalaisten kansainvälinen toiminta Luodaan käsitys siitä missä olemme 2014 / 2017 / 2020+, jos asiat menevät niin kuin haluaisimme niiden menevän miten sinne mennään, mitä siitä seuraa kussakin organisaatiossa arviointi toteutetaan paloittelemalla asiat järkeviin kokonaisuuksiin ottaen huomioon ICAO:n, JARUSin, ja EASA:n aikaikkunat (huhtikuu 2014) Segmenttikohtaisten tulosten yhteenveto (toukokuu 2014) Kansallinen strategia ja roadmap (touko/kesäkuu 2014) Lisätietoja; Matti Tupamäki, Taro Kuusiholma Liikenteen turvallisuusvirasto 11

12 Meluun liittyvät toimintarajoitukset Helsinki- Vantaan lentoasemalla Missä nyt mennään? Liikenteen turvallisuusvirasto 12

13 Helsinki-Vantaan melurajoitukset Mistä kaikki alkoi Asia nousi ensimmäisen kerran esille Trafissa marraskuussa 2011, kun saimme kokouskutsun EU-USA lentoliikennesopimuksella perustetun sekakomitean kokoukseen. EU-US lentoliikennesopimuksen ympäristöartikla (15 art.) Osapuolina USA ja EU sekä sen jäsenvaltiot. Jos sopijapuoli harkitsee toimenpiteitä, joilla on vaikutuksia sopimuksen kattamien liikenneoikeuksien käyttöön, sen pitäisi arvioida näitä vaikutuksia ja harkita toimenpiteitä haittavaikutusten lieventämiseksi / poistamiseksi. Sitoutuminen ICAOn tasapainoiseen lähestymistapaan Prosessia koskevat vaatimukset Helsinki-Vantaan lentoaseman kokoluokan lentoasemille: Sidosryhmille annettava tilaisuus tulla kuulluiksi Tieto rajoituksista on annettava vähintään 150 päivää ennen voimaan tuloa. Rajoitukset eivät saa olla syrjiviä, rajoittavampia kuin lentoaseman ympäristötavoite edellyttää, eivätkä mielivaltaisia Liikenteen turvallisuusvirasto 13

14 Helsinki-Vantaan melurajoitukset Trafilta haetut melurajoitukset nyt sidottu Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvassa esitettyihin määräyksiin, joita mm Laskeutumisten määrä klo välisenä aikana suihkukoneilla ei saa lisääntyä olennaisesti vuosien vuosikeskiarvosta Lentoonlähdöt ja laskeutumiset yksinomaan rahtia kuljettavilla suihkukoneilla on kielletty klo Finavia Oyj:n on lentokoneiden aiheuttaman yöaikaisen melun vähentämiseksi esitettävä selvitys toimista meluisten suihkukoneiden toiminnan rajoittamisesta klo välisenä aikana, muiden suihkulentokoneiden laskeutumisten lukumäärän kasvun rajoittamisesta klo välisenä aikana sekä yksinomaan rahtia kuljettavien suihkukoneiden toiminnan rajoittamisesta klo välisenä aikana. Selvityksessä on esitettävä, onko liikennettä voitu rajoittaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin päätöksellä [ ] Liikenteen turvallisuusvirasto 14

15 Helsinki-Vantaan melurajoitukset Ympäristölupapäätös Trafin näkökulmasta Vaikutuksia liikenneoikeuksien käyttöön, ongelmana muun muassa: Sidosryhmiä sopimuksen tarkoittamassa mielessä ei ole kuultu (mm. Trafia) Tasapainoista lähestymistapaa ei ole noudatettu Trafin otettava huomioon myös Ilmailulain 14 luku ja melunhallintadirektiivi Trafin haaste: ympäristöluvassa on esitetty (edellytetty) toimintarajoituksia, joista päätettäessä ei ole noudatettu tasapainoista lähestymistapaa. Trafin haaste: Huomioitava kentän erityispiirteet Liikenteen turvallisuusvirasto 15

16 Helsinki-Vantaan melurajoitukset Miten hakemus etenee? Finavialta pyydetty keväällä 2014 lisäselvitys tasapainoisen lähestymistavan mukaisesti, keskeistä on melutavoitteen määrittely. Lentomelun hallinnassa myös asuntorakentamisen kaavoitus keskeisessä roolissa Trafi on pyytänyt kunnilta mm. selvitystä siitä, miten kentän kasvuennusteet on huomioitu asuntorakentamisen kaavoituksessa ja onko melualueiden ympärille varattu puskurivyöhykkeitä Näillä näkymin päätös tehtäneen alkusyksystä Liikenteen turvallisuusvirasto 16

17 Helsinki-Vantaan melurajoitukset Tasapainoinen lähestymistapa käytännössä 1. Meluongelman toteaminen 2. Melutavoitteen asettaminen 3. Käytettävissä olevien melua vähentävien keinojen tarkastelu 4. Keinojen tehon ja niistä aiheutuvien kustannusten vertailu 5. Kustannustehokkaimpien keinojen valitseminen melutavoitteen saavuttamiseksi Chicagon yleissopimuksen liite 16 ja ICAO Doc Liikenteen turvallisuusvirasto 17

18 Lentoliikennestrategia Strategian tavoitteet selvittää Suomen lentoliikenteen tulevaisuuden näkymiä arvioidaan Suomen lentoasemaverkostoa erityisesti alueiden saavutettavuuden näkökulmasta arvioida lentoliikenteen riittävä palvelutaso tarkastella valtion, kuntien, Finavian ja lentoyhtiöiden roolia lentoliikennepalvelujen järjestämisessä ja tarjoamisessa Aikataulu Strategiasta annetaan väliraportti vuoden 2013 loppuun mennessä. Lentoliikennestrategian on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä Liikenteen turvallisuusvirasto 18

19 Suomen kansallinen lentokenttäverkosto = Valtiollinen = Kunnallinen = Yksityinen Enontekiö Kokkola- Pietarsaari Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Tampere Pori Maarianhamina Turku Kittilä Kemi- Tornio Oulu Suomi km 2 27 Lentokenttää Ivalo Rovaniemi Kuusamo Kajaani Helsinki-Vantaa Kuopio Joensuu Varkaus Savonlinna Mikkeli Lappeenranta Suomen nykyinen lentokenttäverkosto Lentokenttien lukumäärä: 27 Valtiollisen toimijan operoiman verkoston laajuus: 25 kenttää Kansallisen verkoston operatiivinen nettotulos: ~30 M Kansallisen verkoston operatiivinen nettotulos (p.l. Helsinki-Vantaa): -23 M Lentokenttäoperaattorin ylläpitämät työpaikat: 1073 Muiden lentokentillä toimivien palveluntarjoajien työllisyysvaikutukset kokonaisuudessa: 14,200 Liikenteen turvallisuusvirasto 19

20 Lentokenttien kannattavuuden* kehitys liikennemäärien mukaan EBITDA, EURm 1,0 0,5 Break-even -raja ~0,3m matkustajaa Vaasa Kuopio Kannattavia lentokenttiä Helsinki-Vantaa Oulu Tampere Rovaniemi Turku Vaasa 0,0 0 0,1 0,2 0,3 0,4 Matkustajat, miljoona -0,5-1,0-1,5 Selkeästi tappiollisia kenttiä ~ 1 EURm tappio, ~0,1m matkustajilla 15 lentokenttää *Operatiivinen kannattavuus EBITDA-tasolla. CAPEX-kustannukset huomioiden kannattavuusraja noin matkustajaa Liikenteen turvallisuusvirasto 20

21 Aluekenttien luokitteleminen kannattaviin* ja tappiollisiin kenttiin Matkustajamäärät 2013 ja keskimääräinen kasvu volyymissä % 10% 0% -10% -20% Tappiollisia kenttiä (EBITDA <0) = 18 kpl Enontekiö Maarianhamina L:ranta Turku Rovaniemi Vaasa Oulu Ivalo Kuopio Kajaani Kittilä 0 Kokkola Kuusamo Tampere Savonlinna Varkaus Pori Joensuu Kemi-Tornio Jyväskylä *EBITDA-tasolla ja nykyisellä kustannusrakenteella Kannattavia kenttiä (EBITDA >0) = 7 kpl Kannattavuusraja Helsinki- Vantaa (14 858) Liikenteen turvallisuusvirasto 21

22 LENTOLIIKENNESTRATEGIA KAUPALLINEN LENTOTOIMINTA - Elementit Lentoyhtiö Infra - Lentoasemat - Lennonvarmistus Markkinat - Elinkeino; liikematk, matkailuelink - Yksityiset; lomamatk, työmatkat Lähtökohta; on olemassa infra (haetaan skenario, joka mahdollistaa ylläpidon) Haaste; markkinat, jotka mahdollistavat kannattavan lentotoiminnan Liikenteen turvallisuusvirasto

23 Aluelennonjohdon siirto Tampereelta Helsinkiin Lennonvarmistuspalveluiden tarjoajien suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä on määritelty EU:n komission asetuksessa. Komissio hyväksyy Euroopan laajuiset lennonvarmistuspalveluiden tarjoajien suorituskykytavoitteet. Liikenne- ja viestintäministeriö laatii Suomen lennonvarmistuksen suorituskykysuunnitelmat ja kansalliset tavoitteet (EU:n komission määrittelemissä puitteissa). Liikenteen turvallisuusvirasto laatii kansallisen suorituskykysuunnitelman ja valvoo sen toteutumista. Suorituskykysuunnitelma; - turvallisuus - kustannustehokkuus - ympäristötehokkuus - kapasiteetti Liikenteen turvallisuusvirasto 23

24 Lennonvarmistuksen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä Nyt on käynnissä ensimmäinen viiteajanjakso Reference Period 1 (RP1), joka kattaa vuodet Tällä hetkellä laaditaan suorituskykysuunnitelmaa RP2 jaksolle, joka kattaa vuodet Komission asetus edellyttää, että RP2 suunnitelma laaditaan FAB -tasoisena Suomi on osa Pohjois-Euroopan toiminnallista ilmatilalohkoa (NEFAB = North European Functional Airspace block) NEFAB:n kuuluvat: Suomi, Norja, Viro, Latvia Liikenteen turvallisuusvirasto 24

25 RP1 vs. RP2 RP1:llä Unionin laajuinen tavoite oli - 3,5 (DUC) Suomen tavoitteeksi asetettiin 1,7 % (DUC) Suomi käytti liikenne-ennusteena korkean kasvun ennustetta (Statfor high). Myöhemmin tämä on osoittautunut epärealistiseksi, koska liikennemäärät laskivat voimakkaasti johtuen taantumasta ja kovasta kilpailusta reiteillä. RP2:lla Unionin laajuinen tavoite on 3,3 % (DUC) Suomi tullee asettamaan tavoitteeksi lähes saman Lopullisesti asetetun tavoitteen hyväksyy komissio arvioinnin jälkeen Liikenteen turvallisuusvirasto 25

26 Aluelennonjohdon siirto Tampereelta Helsinkiin Trafi tulee ottamaan kantaa esitettävän turvallisuussuunnitelman näkökulmasta. Turvallisuuden lisäksi keskiössä on myös toimintavarmuus, joka sekin on osa turvallisuutta. Finavia Oyj:n tulee toteuttaa itse turvallisuusjohtamisensa. Tähän mennessä ei ole ollut syytä epäillä heidän kykyään toteuttaa sitä. Finavia tulee käyttää riskiarviointiin parasta mahdollista, käytettävissä olevaa asiantuntemusta Liikenteen turvallisuusvirasto 26

27 Aluelennonjohdon siirto Tampereelta Helsinkiin On tärkeätä, että Finavia kehittyy ja olisi siten kilpailu-/ suorituskykyinen (sisältää mm; turvallisuuden ja kustannustehokkuuden) palveluntuottaja, kun lennonvarmistuspalvelun tuottajia valitaan omalle lohkollemme ehkäpä myös laajemmalti. Lähtökohtana on, että lennonvarmistuspalveluja voidaan tuottaa turvallisesti, varmasti ja tehokkaasti myös muualta kuin Tampereelta. On epätodennäköistä, että Finavian johto siis liikelaitoksen johto lähtisi toteuttamaan siirtoa ilman rationaalisia tavoitteita ja uskottavia tulosodotuksia Liikenteen turvallisuusvirasto 27

28 EASA European Aviation Safety Agency Euroopan lentoturvallisuusvirasto Euroopan lentoturvallisuusvirasto on Euroopan unionin ilmailuturvallisuuden keskus. Sen tehtävänä on edistää siviili-ilmailun turvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkeaa tasoa. Komission alainen virasto, jolle asetettu tehtävä ns EASA:n perusasetuksessa (Basic Regulation ; 216/2008); - valmistelee edellytetyt säännöt; - valvoo sääntöjen toimeenpanoa Liikenteen turvallisuusvirasto 28

29 EASA:n uudistustyö European Aviation Safety Agency - Euroopan lentoturvallisuusvirasto - Uusi pääjohtaja; Uusi organisaatio; Future EU aviation regulatory system ohjelma; - toimijat (komissio, EASA, kansalliset viranomaiset) - regulaatio - klassinen kuvaava sääntely (runsaasti yksityiskohtia - suorituskykyperusteinen; asetetaan tavoite Liikenteen turvallisuusvirasto

30 Kaupallinen ilmailu: Kilpailu / taloudellinen tilanne Ulkoistettujen toimintojen hallinta Viranomaistoiminta Harrasteilmailu: Turvallisuuskulttuurin (yhteisöllisyyden) väheneminen Peruslentämisen ymmärryksen vajaavaisuus Omien kykyjen ja rajojen hahmottamisen puute Liikenteen turvallisuusvirasto 30

31 Turvallisuus Toimintaympäristön muutos Kilpailu - Globaali - Eurooppa - paikallinen Rakenne- ja toimintamallimuutokset Taloustilanne Muutoshallinta Oletus; muutos on jatkuvaa Ulkoistaminen (alihankintaketjut) Työsuhdejärjestelyt Liikenteen turvallisuusvirasto 31

32 Turvallisuus Toimintaympäristön muutos Rakennemuutokset Koulutus ulkoistettu, etääntyy lentoyhtiöstä TR 2 TR 1 OP AD Liikenteen turvallisuusvirasto 32

33 Turvallisuus Muutosten vaikutus koulutukseen Työsuhdejärjestelyt työvoiman liikkuvuus Peruskoulutus Yht.perehdyttämiskoulutus Tyyppikoulutus Työssä; toistuvuuskoulutukset Lentoyhtiö Lentoyhtiö 1 Lentoyhtiö Liikenteen turvallisuusvirasto 33

34 Turvallisuus Viranomaisuuden muutos Toiminnan ohjaus Riskiperusteisuus Organisaatioprofiili Tiedosta toimenpiteisiin - projekti Lainsäädäntö Kokemus Priorisointi Budjetti Yhteiskunnan odotukset Liikenteen turvallisuusvirasto 34

35 Turvallisuus Viranomaisuuden muutos Toimintaa ohjataan mahdollisimman paljon riskiperusteisesti; - Tapahtumien analysointi - A Organisaattion profiili B Jos meillä on (selkeä) kuva siitä, että;... Organisaatio on halukas ja kyvykäs pitämään operattiviset riskinsä niin alhaisena, kuin käytännöllisesti mahdollista ja hänellä tehokas ja toimiva järjestelmä, joka pystyy varmistamaan toimintaan kohdistuvien vaatimusten täyttyminen.... Organisaatio on halukas, mutta ei kyvykäs pitämään operattiviset riskinsä niin alhaisena, kuin käytännöllisesti mahdollista ja hän ei ole pystynyt osoittamaan, että hänellä tehokas ja toimiva järjestelmä, joka pystyy varmistamaan toimintaan kohdistuvien vaatimusten täyttyminen Liikenteen turvallisuusvirasto 35

36 Turvallisuus Viranomaisuuden muutos Resurssien käyttöön priorisointi 1) Kolmannet osapuolet, 2) Kaupallisen ilmakuljetuksen matkustajat, 3) Toimintaan tavalla tai toisella liittyvät kolmannet osapuolet, 4) Miehistön jäsenet/lentotyöhön osallistuvat, 5) Ei-kaupallisen lennon matkustajat, ja; 6) Ei-kaupallisen lennon lentäjät Liikenteen turvallisuusvirasto 36

37 Turvallisuus Suorituskykyinen liikennejärjestelmä luo perustan yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Riittääkö se, että siirtyminen pystytään toteuttamaan turvallisesti? Suorituskykyelementtejä; - turvallisuus - kustannustehokkuus - ympäristökestävyys - kapasiteetti - nopeus - luotettavuus - täsmällisyys Liikenteen turvallisuusvirasto 37

38 Turvallisuus Klassisessa turvallisuustyössä pyritään reaktiivisesti estämään se, että asiat menevät pieleen. Riittääkö tämä toimintamalli turvallisuuden ja muiden suorituskykyelementtien osalta? Meidän tulee omalta osaltamme mahdollistaa, että asiat menevät hyvin että liikennejärjestelmä on suorituskykyinen Liikenteen turvallisuusvirasto 38

39 Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt Kohti kansainvälistä ratkaisua? Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

40 Perustietoa päästökaupasta EU:n päästökauppa (EU ETS) toiminut vuodesta 2005, lentoliikenne mukaan 2012 Koskee noin 5000:ta ilma-aluksen käyttäjää Alun perin koski kaikkia Euroopasta lähteviä ja sinne saapuvia lentoja Lentoliikenteen päästökatto kattaa alkuperäisessä muodossaan karkeasti kolmasosan maailmanlaajuisista lentoliikenteen CO2-päästöistä Unionin ulkopuolisten lentojen sisällyttäminen järjestelmään herättänyt vastustusta Euroopan ulkopuolisissa valtioissa Trafi lentoliikenteen päästökauppaviranomainen Suomessa: säädösvaikuttaminen, luvat ja hyväksynnät sekä valvonta Liikenteen turvallisuusvirasto

41 ICAO-yleiskokous 2013 ICAO:n yleiskokous hyväksyi ilmastonmuutosta ja ympäristönsuojelua koskevan päätöslauselman ICAO-neuvosto aloittaa työn kansainvälisen päästöjenvähennysjärjestelmän luomiseksi Kv. järjestelmän tarkoitus tulla voimaan 2020, ja sen yksityiskohdista tulisi sopia seuraavassa yleiskokouksessa 2016 Liikenteen turvallisuusvirasto

42 EU:n päästökauppadirektiivin muuttaminen EU-parlamentti hyväksyi päästökaupan rajaamisen pelkkiin ETA-alueen valtioiden välisiin lentoihin vuosien ajaksi Sopimus menee vielä jäsenvaltioista koostuvan neuvoston hyväksyttäväksi Vastaus Euroopan ulkopuolisten valtioiden esittämään kritiikkiin päästökaupan ulottamisesta koskemaan myös kolmansien maiden lentoyhtiöitä Tarkoituksena myös tukea ICAO-neuvotteluja globaalista päästöjenvähennysjärjestelmästä Päästöjenvähennyskysymyksessä pallo takaisin ICAO:lle Liikenteen turvallisuusvirasto

43 ICAO-sihteeristön ensimmäinen ehdotus kv. järjestelmäksi julkaistiin Tavoitteena kansainvälisen lentoliikenteen hiilineutraali kasvu vuodesta 2020 eteenpäin Lentoyhtiöt kuittaisivat päästönsä offsetting-periaatteella, eli ostaisivat muilla sektoreilla vähennetyistä päästöistä saatuja päästöyksiköitä Järjestelmään kuuluisivat kaikki kv. lennot. Vapautuksia alle CO2-tonnia vuodessa päästäville yhtiöille, pienille koneille sekä pelastuslennoille Järjestelmästä tultaisiin myös vapauttamaan lennot pienimpiin maihin Lentoyhtiöt raportoisivat päästöt vuosittain kansalliselle viranomaiselleen Päästöoikeuksien erityisvarannot uusille ja nopeasti kasvaville yhtiöille Päästöjen raportointi perustuisi todennettuun polttoaineen kulutukseen ICAO perustaisi maailmanlaajuisen rekisterin raportoinnin ja päästöoikeuksien hallinnoimiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto

44 Liikenteen turvallisuusvirasto Kumpulantie 9, Helsinki PL 320, Helsinki Puhelin Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.