Eurooppa, energia ja ilmasto. Mepin tietopaketti
|
|
- Pekka Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eurooppa, energia ja ilmasto Mepin tietopaketti
2 EU:n energia- ja ilmastopolitiikka on murroksessa Tavoitteena on kilpailukykyinen Eurooppa Kilpailukyky EU:n energiapolitiikan kolme keskeistä tavoitetta ovat pysyneet muuttumattomina pitkään. Sen sijaan niiden keskinäinen painoarvo on muuttunut ajan saatossa. Viime aikoina painopiste on liikkunut kilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden suuntaan EU-27 USA Energiaturvallisuus 100 Ilmasto Toimitusvarmuus EU:n reaalinen bruttokansantuote on nyt alle vuoden 2007 tason ja Eurooppa on jäänyt selkeästi jälkeen Yhdysvaltojen kasvuvauhdista viimeisten viiden vuoden aikana. Lähde: Eurostat Eurooppa-neuvosto vahvisti maaliskuussa 2007 energia- ja ilmastopolitiikan kolme EU-tason tavoitetta vuoteen 2020: kasvihuonekaasujen 20 prosentin sitova vähennystavoite vuoden 1990 tasosta, uusiutuvan energian osuuden sitova 20 prosentin tavoite energian loppukäytöstä ja energiankäytön viitteellinen 20 prosentin tehostamistavoite vuoden 2005 tasosta. EU:n tiukka uusiutuvan energian tavoite on jaettu sitoviksi kansallisiksi tavoitteiksi jäsenmaille. Se on johtanut massiivisiin tukiin aurinko- ja tuulivoimalle, mikä on sekoittanut energiamarkkinat ja nostanut sähkön kuluttajahintaa. Vaikka Euroopan pörsseissä tukkusähkön hinta on laskenut, joutuvat kotitaloudet ja yritykset maksamaan yhä enemmän sähköstä ja lämmityksestä kasvaneiden verojen ja muiden säädeltyjen maksujen Päätökset tehtiin koko 2000-luvun alkupuolen jatkuneen myötä, mikä syö perustaa myös talouskasvulta. talouskasvun siivittämänä. Hyvässä taloustilanteessa ilmastonmuutoksen torjuntaan, uusiutuvan energian lisäämiseen ja energiatehokkuuden kasvattamiseen tartuttiin väkevästi. Euroopan kilpailukyky ja talouskasvun edistäminen jäivät vähemmälle huomiolle. Edullisen liuskekaasun hyödyntäminen Yhdysvalloissa, ja lähivuosina myös Kiinassa, heikentää olennaisesti Euroopan kilpailuasemaa. Lisäksi Fukushiman onnettomuus oli takaisku Euroopan energiaomavaraisuudelle ja kilpailukyvylle, kun Saksa Taloustilanne muuttui dramaattisesti heikompaan päätti luopua ydinvoiman käytöstä. suuntaan vuoden 2008 loppupuolella. EU ei ole vieläkään toipunut taloutensa romahtamisesta. Reaalinen kansantuote laahaa edelleen alle vuoden 2007 tason. Euroopan on välttämätöntä saada talouskasvu käyntiin ja sen myötä työllisyys ja ihmisten hyvinvointi parantumaan. Euroopan komissio esittikin tammikuussa 2014 vuoteen 2030 tähtäävän ilmasto- ja energiapolitiikan linjauksen, jossa Euroopan kilpailukyky sekä energiaturvallisuus ja -omavaraisuus on nostettu keskeisiksi lähtökohdiksi ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalle. Perinteisesti EU:n energiapolitiikalla on tavoiteltu kilpailukykyistä Eurooppaa, energian saatavuuden varmistamista sekä energiantuotannon ja käytön aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämistä. Tavoitteiden painoarvo on vaihdellut riippuen toimintaympäristön kulloisestakin tilanteesta. Hyvä energiaturvallisuus merkitsee energiateollisuuden näkökulmasta kilpailukykyisen ja ilmastotavoitteita tukevan energian toimitusvarmuutta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Siten hyvällä energiaturvallisuudella voidaan ymmärtää EU:n ilmasto-, toimitusvarmuus- ja kilpailukykytavoitteiden harmonista yhteensovittamista. Ympäristökysymyksissä keskeisessä roolissa on ollut ilmastonmuutoksen torjunta. Se on hallinnut EU:ssa toteutettua energiapolitiikkaa. Muiden energiapolitiikan tavoitteiden jäädessä taka-alalle niitä koskevan lainsäädännön toimeenpano on ollut hidasta ja ponnetonta. Euroopan komissio esittää vuodelle 2030 sitovaksi tavoitteeksi 40 prosentin kasvihuonekaasujen vähentämistä vuoden 1990 tasosta. Päästökaupassa mukana olevien sähkön ja kaukolämmön tuottajien sekä energiavaltaisen teollisuuden olisi vähennettävä päästöjään 43 prosenttia ja päästökaupan ulkopuolella olevien alojen 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Päästökaupan ulkopuolella tavoite jaetaan kansallisiksi tavoitteiksi ottaen huomioon jäsenmaiden vauraus ja toivon mukaan myös nykyiset lähtökohdat energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian käytössä. Sitova päästötavoite itsessään johtaa kustannustehokkaasti energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen. Päästötavoitteen lisäksi komissio esittää vuodelle 2030 EU-tasolla sitovaa 27 prosentin tavoitetta uusiutuvan energian osuudelle, mikä on linjassa päästötavoitteen kanssa. Energiatehokkuuden osalta komissio selvittää vuoden 2014 kuluessa energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon onnistumista. Tämän jälkeen se päättää, onko tarpeen ryhtyä uusiin toimiin energiatehokkuuden edistämiseksi. Mitään numeerista tavoitetta energiatehokkuudelle ei kuitenkaan esitetä. Uusi parlamentti saa ensitöikseen päätettäväkseen nämä keskeiset ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet. Energiateollisuus pitää komission esitystä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiksi vuosille yleisesti tasapainoisena ja hyvänä. Siinä on otettu huomioon myös EU:n kilpailukyky. Sen sijaan kautensa 2014 päättävän parlamentin esitys kolmesta sitovasta ja korkeasta tavoitteesta olisi kustannustehoton ja Euroopan kilpailukykyä edelleen raunioittava päätös. 2 EUROOPPA, ENERGIA JA ILMASTO EUROOPPA, ENERGIA JA ILMASTO 3
3 Tavoitteena on energiatehokas Eurooppa Tavoitteena on hyvä toimitusvarmuus Energiatehokkuus on usein edullinen ja järkevä tapa lisätä kilpailukykyä ja omavaraisuutta sekä vähentää päästöjä. Se myös parantaa kauppatasetta ja lisää energiaturvallisuutta. Energiatehokkuuden parantaminen on myös markkinaehtoinen tapa torjua energiaköyhyyttä, joka on todellinen ongelma useassa jäsenmaassa, kun perheillä ei ole varaa maksaa energialaskujaan. Eurooppa pärjää hyvin kansainvälisessä energiatehokkuusvertailussa. Kansantuotetta kohti käytämme noin 60 prosenttia siitä energiamäärästä, jonka maailma käyttää keskimäärin. EU tuottaa maailman kansantuotteesta 23 prosenttia, käyttää 14 prosenttia energiasta ja aiheuttaa noin 11 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Henkeä kohden laskettuna Euroopan energiankäyttö on kaksinkertainen maailman keskimääräiseen verrattuna. Yhdysvallat käyttää reilusti yli kaksinkertaisen määrän energiaa henkeä kohti Eurooppaan verrattuna ja Kiinan henkeä kohti laskettu kulutus lähestyy kovaa vauhtia Eurooppaa. Euroopan energiatehokkuutta voidaan vielä merkittävästi parantaa, joskin jäsenmaiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka kustannustehokkaasti mahdollisuuksia Maailma USA Kiina EU % Väkiluku Milj ,1 BKT Mrd. * Primäärienergian käyttö Mtoe Sähkön käyttö TWh Polttoaineperäiset CO 2 -päästöt Milj. t Energia/capita Toe/ Capita 1,7 7,6 2,0 3,3 Energia/BKT Toe/ Milj * 2012 keskikurssi 1 EUR = 1,28 USD Vertailulukuja suurilta talousalueilta vuonna 2012, CO 2 -päästöt ovat vuodelta Lähteet: STAT, Eurostat, EIA, IEA hyödynnetään. Energiatehokkuuden edistämisestä säädetään energiatehokkuusdirektiivillä, joka edellyttää jatkuvaa energiatehokkuuden parantamista energian kulutuksessa. Komissio tarkastelee vuonna 2014 energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa ja tekee tarvittaessa muutosesityksiä siihen. Rakennusten energiatehokkuudessa on suuria säästömahdollisuuksia, joita edistetään erillisellä rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä. Myös kuluttajan käyttäytymistä ohjaavista laitteiden ja kotitalouskoneiden energiamerkinnöistä on hyvät kokemukset. Siirtymällä taajamissa kiinteistökohtaisista lämmitystavoista keskitettyyn kaukolämmitykseen tehostetaan energiankäyttöä ja vähennetään päästöjä. Euroopan sähköstä tuotetaan 11 prosenttia lämmön tuotannon yhteydessä. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa (CHP) päästään korkeaan hyötysuhteeseen ja sen lisääminen vähentäisi olennaisesti primäärienergian tarvetta ja päästöjä Euroopassa. Suomi on edelläkävijä yhteistuotannossa. Suomen kaukolämmöstä lähes 75 prosenttia ja sähköstä noin 30 prosenttia tuotetaan yhteistuotantolaitoksissa. Öljy 35 % Kaasu 24 % Ydinvoima 14 % Hiili 17 % Uusiutuvat Eurooppa on hyvin riippuvainen tuontienergiasta. EU:n yli 500 miljoonaan asukkaan talousalueen suuri riippuvuus vain muutamasta energian toimittajamaasta on sekä taloudellinen kysymys että turvallisuusriski. Nyt tuontienergian osuus kaikesta energiasta on lähes 55 prosenttia. Hiilestä tuodaan noin 40, kaasusta 67 ja öljystä 85 prosenttia. Venäjän osuus kaasun ja öljyn tuonnista on noin kolmannes ja hiilestäkin neljännes. Ukrainan viimeaikaiset tapahtumat ovat edelleen lisänneet huolta Euroopan energiaturvallisuudesta. Siksi Eurooppa-neuvosto on päättänyt nostaa energian saatavuuden ja omavaraisuuden keskeiseksi painopisteeksi. Omavaraisuuden edistämistoimista huolimatta EU:n tuontiriippuvuus näyttää kasvavan ja lähestyvän 60 prosenttia jo vuonna Eurooppa-neuvosto esitti maaliskuussa 2014 arvion, jonka mukaan tuontiriippuvuus nousee 80 prosenttiin vuonna 2035, jos mitään ei tehdä. Energiaomavaraisuuden parantaminen ja toimitusvarmuuden turvaaminen onkin uuden parlamentin ja komission suuri haaste. Omavaraisuuden parantaminen on perustunut erityisesti bioenergian sekä aurinko- ja tuulivoiman tuntuvaan lisäämisen. Monissa maissa bioenergian Aurinko 0,4 % Vesivoima 1,6 % Tuulivoima 0,9 % Bio ja jäte 6,8 % Geoterminen 0,4 % EU-maat käyttivät primäärienergiaa kaikkiaan 1700 milj. ekvivalenttia öljytonnia (Mtoe) vuonna Päästöttömien energialähteiden osuus oli 24 prosenttia. Korkeimmillaan EU:n energiankulutus oli 1830 Mtoe vuonna Voimakas kulutuksen vähentyminen johtuu pitkään jatkuneesta heikosta taloustilanteesta. Suomen kulutus on noin 35 Mtoe. Lähde: Eurostat lisääminen perustuu kuitenkin tuontiin ja se on kohdannut lisääntyvää vastustusta ympäristösyistä. Aurinko- ja tuulivoiman ongelmat ovat puolestaan teknistaloudellisia, kun sään ja kellonajan mukaan vaihtelevalle tuotannolle on jatkuvasti oltava saatavilla nopeasti käynnistyvää korvaavaa tuotantoa. Lisäksi ne haittaavat merkittävästi sähkömarkkinoiden toimintaa. Omavaraisuuden kannalta keskeistä on monipuolinen energiarakenne, ja mahdollisuus käyttää hyväksi kaikkia energialähteitä kansallisista vahvuuksista lähtien. Liuskekaasu on uusi mahdollisuus myös Euroopalle. Tuontienergian saannin varmistamiseksi tuontia olisi hajautettava ja esimerkiksi nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontimahdollisuuksia on aktiivisesti kehitettävä. Aktiivisella energiaulkosuhteiden hoidolla poliitikot voivat merkittävästi myötävaikuttaa Euroopan energiaturvallisuuden edistämisessä. Komissio pyrkii edistämään myös ydinvoiman käyttöä. Ydinturvallisuutta koskeva direktiivi on parhaillaan uudistettavana ja ydinvastuudirektiiviä valmistellaan. Kaikki päästöttömät energialähteet ovat varmasti esillä tulevalla parlamenttikaudella. Suomelle erityisen tärkeätä on bioenergian käyttöedellytysten turvaaminen. 4 EUROOPPA, ENERGIA JA ILMASTO EUROOPPA, ENERGIA JA ILMASTO 5
4 Tavoitteena on toimiva päästökauppa Maatalous Muut 5 % Energian tuotanto 31 % päällekkäiset ohjauskeinot, kuten tuet ja verot, heikentävät päästökaupan toimivuutta, vahingoittavat markkinoita ja aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia. Niistä tulisikin asteittain luopua. Tavoitteena on hiilineutraali sähkö ja kaukolämpö Kotitaloudet, palvelut 14 % Liikenne 21 % Teollisuus, rakentaminen 19 % EU:n kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2011 kaikkiaan 4550 milj. ekvivalenttia CO 2 -tonnia. Tästä polttoperäisiä hiilidioksidipäästöjä oli 3500 tonnia, mikä on 11 % maailman päästöistä ja EU:n päästökaupan piirissä on 5 % globaaleista CO 2 -päästöistä. Lähde: EEA Päästökaupan piiriin kuuluvat sähkön ja kaukolämmön tuottajat sekä energiavaltainen teollisuus. Ne aiheuttavat runsaat 40 prosenttia EU:n kasvihuonekaasujen päästöistä. Komission esityksen mukaan päästökauppasektorin tulisi vähentää päästöjään 43 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU-laajuinen päästökauppa on keskeinen ohjauskeino. Se johtaa väistämättä haluttuun päästöjen vähentämiseen päästökauppasektorilla. Päästökaupan kanssa Pitkäjänteinen ja ennustettava päästökaupan ohjausvaikutus edistää energiatehokkuutta, uusiutuvan energian lisäämistä ja uuden teknologian kehittämistä. On kuitenkin osoittautunut, että päästöoikeuden hinta vaihtelee ennakoimattomasti etenkin taloustilanteen mukaan. Se vuoksi komissio esittää päästökauppadirektiivin korjaamista ottamalla sen osaksi vakausvarannon. Varanto muodostaisi päästöoikeuksille tarjontaputken, mikä vakauttaisi päästökaupan hintaohjausta vaikuttamatta itse päästötavoitteeseen. Energiateollisuuden näkemyksen mukaan esitetty mekanismi on tarpeellinen ja rakenteeltaan hyvä. Päästökaupan ulkopuolelle jäävät koti- ja maatalouksien, liikenteen, palvelualojen ja vähän energiaa kuluttavan teollisuuden päästöt, yhteensä lähes 60 prosenttia kaikista päästöistä. Niille komissio esittää vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä 30 prosentin vähennystavoitetta, joka jaettaisiin kansallisiksi sitoviksi tavoitteiksi. Niiden saavuttamiseksi tarvitaan myös poliittista ohjausta, kuten normeja, veroja ja tukia. Ohjauskeinot voivat vaihdella jäsenmaittain riippuen siitä, mikä on kustannustehokkain ratkaisu. EU:n yhteiselle lainsäädännöllä voidaan myös vaikuttaa näihin päästöihin esimerkiksi sektorikohtaisten tavoitteiden ja laitemääräysten avulla. Päästökaupan vaikuttavuuden lisäämiseksi sen kattavuutta olisi laajennettava koskemaan kaikkea kiinteistökohtaista lämmitystä. EU:n energiasta noin 40 prosenttia kuluu lämmitykseen. Kaukolämpö ja sähkölämmitys ovat päästökaupan piirissä, sen sijaan Euroopassa hyvin tavalliset öljy- ja kaasulämmitys eivät ole. EU:n osuus maailman kasvihuonekaasujen päästöistä on vähäinen, vain runsaat 10 prosenttia, ja päästöt kasvavat EU:n ulkopuolella. Siksi kansainvälinen yhteistyö on Euroopan ainut tie torjua ilmastonmuutosta menestyksellisesti. Pariisin ilmastokokouksessa vuoden 2015 lopussa olisi pystyttävä sopimaan kansainvälisesti riittävän kattavasta ja sitovasta ilmastosopimuksesta. Bio ja jäte 4 % Tuulivoima 6 % Vesivoima Muut 1 % Kaasu 22 % Öljy 2 % Aurinko 1 % Hiili 26 % Ydinvoima 28 % EU-maat tuottivat sähköä noin 3300 terawattituntia (TWh) vuonna 2011, josta päästöttömien energialähteiden osuus oli 49 %. Suomen sähkön kulutus oli 84 TWh, josta tuontisähköä oli 14 TWh. Suomen omasta sähkön tuotannosta päästöttömien energialähteiden osuus oli 65 %. Lähde: Eurostat Komission arvion mukaan sähkön ja kaukolämmön käyttö lisääntyvät Euroopassa. Suomessa sekä sähkön että kaukolämmön osuus energian loppukäytöstä on jo korkeimpia Euroopassa. Suomessa sähkön osuus kaikesta energian loppukäytöstä on 27 prosenttia, kun se koko EU:ssa on 22 prosenttia. Vastaavat osuudet kaukolämmön kohdalla ovat Suomi 11 prosenttia ja EU 3,5 prosenttia. Kaikkien selvitysten mukaan sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa. Komissio arvioi, että sähkön osuus energian loppukäytöstä nousisi nykyisestä 22 prosentista noin 40 prosenttiin vuonna Sähkön suuri etu on päästöttömyys loppukäyttäjän kannalta. Sähkön tuotannossa tavoitellaan päästöttömiä ratkaisuja ja korkean hyötysuhteen lämmön ja sähkön yhteistuotantoa. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä erillisessä sähkön tuotannossa pyritään vähentämään ja korvaamaan ne päästöttömillä uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla. Biosähkön tuotannossa Suomi on EU:n ja kaikkien teollisuusmaiden kärjessä. Bioenergian lisäämisen ohella aurinko- ja tuulivoiman osuutta edelleen kasvatetaan. Komission arvion mukaan uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa nousee nykyisestä 21 prosentista 45 prosenttiin vuonna Useissa EU-maissa myös ydinvoima on ilmastoja omavaraisuussyistä keskeisellä sijalla energiapoliittisissa ratkaisuissa. Ydinvoimaa lisäävät erityisesti maat, joilla jo on ydinvoimaa. Lisäämällä kaukolämmitystä ja lämpöpumppuja vähennetään lämmitykseen käytettävän öljyn tarvetta. Edistämällä liikenteessä hybridi- ja sähköautoja ja biopolttoaineita vähennetään sekä tuontiöljyn tarvetta että liikenteen päästöjä. Tehostamalla ja laajentamalla sähköistä raideliikennettä taajamissa ja kaukoliikenteessä päästöjä leikataan entisestään. Pitkällä aikavälillä vain vahva tutkimus- ja innovaatiotyö voi turvata energian saannin kestävästi ja tuottaa hyvinvointia kansantalouteen. Ilmasto- ja energiatukien painopiste olisikin siirrettävä tuotannon tukemisesta tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ja siellä panostus olisi moninkertaistettava. Tärkeimmät panostuskohteet suomalaisen energiateollisuuden näkökulmasta ovat bioenergia ja muut uusiutuvat energialähteet, ydinvoiman turvallisuus, puhdas liikenne, energian varastointi sekä kysyntää ohjaavat älykkäät energiajärjestelmät. 6 EUROOPPA, ENERGIA JA ILMASTO EUROOPPA, ENERGIA JA ILMASTO 7
5 12 teesiä kestävään ja energiaturvalliseen Eurooppaan Mainostoimisto Laine/Kopijyvä huhtikuu Parannettava energiatehokkuutta ja energiansäästöä Edistettävä uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman käyttöä Lisättävä tehokasta lämmön ja sähkön yhteistuotantoa Panostettava energia-alan uuteen teknologiaan ja innovaatioihin Varmistettava toimivat ja avoimet energiasisämarkkinat Asetettava päästöjen 40 prosentin vähennystavoite vuoteen 2030 Kehitettävä ja laajennettava päästökauppaa keskeisenä ohjauskeinona Käytettävä vahvaa poliittista ohjausta päästökaupan ulkopuolella Turvattava yritysten energian saanti kilpailukykyiseen hintaan Toteutettava aktiivista ulkopolitiikkaa energiansaannin turvaamiseksi Estettävä hiilivuoto Euroopasta huolehtimalla teollisuuden kilpailukyvystä Torjuttava energiaköyhyyttä kaikkialla Euroopassa EUROOPAN ON KANNETTAVA VASTUUTA ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNASTA. ENERGIATEOLLISUUDEN TAVOITE ON HIILINEUTRAALI SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANTO VUONNA Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B HELSINKI PL 100, HELSINKI puh faksi Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan etujärjestö. Se edustaa noin 260 suomalaista yritystä, jotka tuottavat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluita. ET on Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliitto. Finnish Energy Industries Brysselin toimisto, ET Brussels Avenue de Cortenbergh 172 (2nd floor) 1000 Bruxelles, Belgium Tel Fax
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotEnergiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
LisätiedotEuroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014
Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotPäästökauppa selkokielellä
Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotTULOKSENA KALLIS KESTÄMÄTÖN ENERGIA EUROOPASSA HUKATAAN VALTAVASTI ENERGIAA
TULOKSENA KALLIS KESTÄMÄTÖN ENERGIA EUROOPASSA HUKATAAN VALTAVASTI ENERGIAA LÄMMITYSENERGIA JA PÄÄSTÖKAUPPA Rakennusten lämmöntarve EU:ssa on noin 3 300 TWh. Suurin osa tästä on kiinteistökohtaista kaasu-
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotKotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit
Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotEnergia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotKatsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotLiikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotEnergiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli
Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus
LisätiedotEnergiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 Keskeiset kysymykset Tavoitteet ja keinot, joilla EU hillitsee ilmastonmuutosta Kuinka
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa
EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni
LisätiedotEU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.
. EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke
LisätiedotPäästökaupan uudistaminen
Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan
LisätiedotEnergia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari
Energia-alan näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari 15.9.2017 Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa energia-alan muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009
LisätiedotKey facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma
Key facts PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria 13:sta Euroopan maasta 6 keskikokoista kaupunkia, 9 yliopistoa, 3 yritystä Kesto 36
LisätiedotSuomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia
Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan
LisätiedotEU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna
Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.
Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotTulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY
Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY 2.11.2017 Kestävä energiajärjestelmä Saatavuus (toimitusvarmuus, turvallisuus, luotettavuus, saavutettavuus,...) Ympäristö
LisätiedotSUOMALAISET YRITYKSET
SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Eduskunnan talousvaliokunta, 15.3.2017 Tiina Koljonen, tutkimustiimin
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen 2030 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Realiteetteja energiasta ja ilmastosta Energia pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä Yritykset, palvelut
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotSähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotBiopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta
Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotKohti päästöttömiä energiajärjestelmiä
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-
LisätiedotEnergiamurros - Energiasta ja CO2
Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotSähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
LisätiedotEnergia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso
Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus
LisätiedotPariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa
Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotSUOMALAISET YRITYKSET
SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten
LisätiedotMitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014
Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
Lisätiedot