Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan valintaperusteet 2011

Transkriptio

1 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan valintaperusteet 2011 Päävalinta (yhteishaku ja valintakoe) Hakeminen Hakukohteet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen pääaineet: yhteiskuntapolitiikka sosiaalityö sosiologia valtio-oppi filosofia Psykologian kandidaatin ja maisterin tutkinnon pääaine psykologia Hakukelpoisuus Korkeakoulukelpoisuudesta on säädetty yliopistolaissa (558/ 2009), laissa ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) ja lukiolaissa (629/1998). Päävalinnassa kelpoinen hakemaan yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin tai psykologian kandidaatin ja maisterin tutkintoihin on henkilö, joka on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista: 1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon; 2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot; 3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka 4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet, täyttämättä kuitenkaan pohjakoulutusvaatimuksia. Yliopiston yleisissä valintaperusteissa esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet on luettu tähän kategoriaan. Yliopiston yleisten valintaperusteiden mukaan kukin tiedekunta määrittelee lisäopinnot niille, joilta puuttuu korkeakoulukelpoisuus. Tiedekunta vaatii niiltä hakijoilta, joilta puuttuu korkeakoulukelpoisuus, lisäopintoina ylioppilastutkinnon kokeet äidinkielessä, yhdessä muussa kielessä ja reaalikokeessa tai matematiikassa tai kokeita vastaavissa aineissa lukion pakolliset

2 kurssit. Kahdessa reaaliaineessa suoritetut lukion kurssit (vähintään 5 kurssia) vastaavat reaalikoetta ja kieliopintojen tason tulee vastata B-kielen asemassa olevan kielen oppimäärää. Valintakokeeseen ei voi osallistua jos lisäopinnot puuttuvat. Hakeminen Hakeminen tapahtuu yliopistojen yhteishaussa valtakunnallisen sähköisen hakujärjestelmän yliopistohaku.fi kautta. Hakuaika on klo Valintakoe Filosofian, psykologian, valtio-opin ja yhteiskuntapolitiikan valintakoe on tiistaina klo Valintakoe kestää kolme tuntia. Valintakokeessa hakija vastaa hakemiensa pääaineiden valintakoeteoksista laadittuihin kysymyksiin. Kysymykset ovat esseetyyppisiä lukuun ottamatta psykologiaa, jossa on monivalintakoe. Taskulaskinta ei tarvita eikä saa käyttää valintakokeessa. Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Pääsykokeet järjestetään Jyväskylässä Seminaarinmäellä / Mattilanniemessä. Koesali määräytyy hakulomakkeeseen ensimmäiselle sijalle asettamasi pääaineen mukaan. Hakijalle, joka pyrkii myös muuhun pääaineeseen, on salissa varattuna myös toiselle sijalle asetetun pääaineen kysymykset. Poikkeuksena tästä ovat psykologian hakijat, jotka menevät aina psykologian saleihin riippumatta siitä onko psykologia ensimmäinen vai toinen hakukohde. Hakijoiden tulee saapua paikalle ajoissa ja tarkistaa oma koesalinsa ennen koetta valintainfosta, joka on valintakoeaamuna yliopiston päärakennuksen aulassa. Valintakokeeseen osallistuvilla tulee olla mukanaan kuvallinen henkilöllisyystodistus (ajokortti, passi tai henkilötodistus) ja kirjoitusvälineet. Kokeeseen saa ottaa mukaan juotavaa ja välipalaa läpinäkyviin pakkauksiin pakattuina. Valintakokeen vastaukset arvostellaan esseekysymysten osalta asteikolla 0-12, yhden pääaineen valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Psykologian monivalintatehtävistä voi saada 60 pistettä. Niille hakijoille, jotka hakevat kahteen pääaineeseen lasketaan valintakoemenestys erikseen kumpaankin pääaineeseen asianomaisesta teoksesta/teoksista saadun pistemäärän perusteella. Filosofiassa hakijan on saatava pääsykokeesta vähintään puolet pääsykoepisteistä (30 pistettä) tullakseen valituksi. Myös tullakseen kutsutuksi varasijalta hakijan on saatava pääsykokeesta vähintään 30 pistettä. Erityisjärjestelyt valintakokeessa. Valintakokeiden erityisjärjestelyillä tarkoitetaan lähinnä käytännön järjestelyjä valintakoetilanteessa, joita voivat olla esim. liikuntaesteiden poistaminen, rauhallinen koetila, laajempi kirjoitustila, apuvälineiden käyttö tai muu vastaava järjestely. Näillä järjestelyillä on tarkoitus huolehtia siitä, että vammaiset tai muutoin erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevat hakijat ovat tasavertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa.

3 Lukihäiriön perusteella on mahdollista saada lisäaikaa valintakokeen suorittamiseen, mikäli lukihäiriö on vaikea tai keskivaikea. Lisäaikaa anovan tulee jättää kirjallinen hakemus, jonka liitteenä on joko ylioppilaskirjoituksia varten hankitut lausunnot lukihäiriöstä tai erikoislääkärin (lastenneurologi, neurologi tai foniatri) antama asiantuntijalausunto. Neljä tuntia kestävään valintakokeeseen voidaan tarvittaessa myöntää yksi tunti lisäaikaa. Erityisjärjestelyjä on haettava viimeistään Kirjalliseen hakemukseen tulee liittää lääkärin antama asiantuntijalausunto, josta ilmenee vamman laatu sekä sen vaikutus valintakoetilanteessa. Tällainen lausunto voi olla korkeintaan kaksi vuotta vanha. Valintakoevaatimukset pääaineittain Pääaine Filosofia Psykologia Valtio-oppi Yhteiskuntapolitiikka Teos/teokset Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka, Gaudeamus, Helsinki 1989 tai uudempi painos. Huom. Luetaan myös suomentajan (Simo Knuuttilan) selitykset. Toivio Timo & Nordling Esa: Mielenterveyden psykologia. Ensimmäinen tai uudempi painos. Edita, Helsinki, ISBN Karjalainen Leila: Tilastotieteen perusteet. Ensimmäinen tai uudempi painos. Pii-Kirjat, Otavan Kirjapaino, Keuruu, ISBN Korvela, P-E & Lindroos, K (toim.) Avauksia poliittiseen ajatteluun, SoPhi, Minerva; 2008, ISBN Karisto, Antti; Takala, Pentti & Haapola, Ilkka: Matkalla nykyaikaan. Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. WSOY 1998 tai uudempi. Valintamenettely Filosofia, valtio-oppi ja yhteiskuntapolitiikka Pisteet ylioppilastutkintotodistuksesta Filosofian, valtio-opin ja yhteiskuntapolitiikan pääaineissa pisteitä annetaan äidinkielen ja pitkän matematiikan tai pitkän kielen kokeen sekä kahden muun aineen ylioppilaskokeen perusteella alla olevan taulukon mukaan. Kahden muun parhaan kokeen osalta taulukon pis-

4 teet lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella (puolikas piste korotetaan ylöspäin). Reaalikoe/ainereaalikokeet lasketaan pitkän oppimäärän mukaan. Arvosana Äidinkieli ja pitkä matematiikka tai pitkä kieli Kaksi muuta parasta koetta, pitkä oppimäärä Kaksi muuta parasta koetta, lyhyt oppimäärä laudatur 21 pistettä 21 pistettä 16 pistettä eximia cum laude approbatur 20 pistettä 20 pistettä 15 pistettä magna cum laude approbatur 15 pistettä 15 pistettä 12 pistettä cum laude approbatur 12 pistettä 12 pistettä 9 pistettä lubenter approbatur 9 pistettä 9 pistettä 6 pistettä approbatur 6 pistettä 6 pistettä 3 pistettä Aikaisemmin pitkän oppimäärän kokeen kirjoittaneille, jotka myöhemmin ovat kirjoittaneet saman aineen lyhyenä, otetaan pisteytyksessä huomioon pitkän oppimäärän kokeen arvosana. Jos hakija ei ole kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa suomea/ruotsia äidinkielenä niin hänelle lasketaan äidinkielen pisteet suomi toisena kielenä kokeesta. Valinta tehdään yhteispistemäärän (valintakoe + todistuspisteet) tai pelkän valintakokeen pistemäärän perusteella. Pelkästään valintakokeen pistemäärän perusteella valitaan yksi neljäsosa kuhunkin valintayksikköön. Valinta tehdään siten, että ensin valitaan yhteispistemäärän perusteella parhaat hakijat ja sen jälkeen valintakokeen pistemäärän perusteella parhaat, jotka eivät ole kuuluneet edelliseen ryhmään. Pisteiden kertyminen Hakijan yhteispistemäärä kertyy seuraavasti: Valintakoe 0-60 pistettä Todistuspisteet Äidinkielen arvosana 6-21 pistettä Pitkän matematiikan tai pitkän kielen arvosana 6-21 pistettä Kahden muun parhaan kokeen arvosana (keskiarvo) 3-21 pistettä Maksimipistemäärä ylioppilastutkintotodistuksen arvosanoista 63 pistettä Yhteispistemäärä voi olla korkeintaan 123 pistettä. Psykologia Pisteet ylioppilastutkintotodistuksesta Pisteitä annetaan psykologian reaalikokeen tai muun aineen reaalikokeen tai ennen vuotta 2006 kirjoittaneilla reaalikokeen, äidinkielen sekä matematiikan tai vieraan kielen ylioppilaskokeista seuraavasti (enintään 65 pistettä):

5 Arvosana Psykologian tai muu ainereaalikoe reaali / reaali Äidinkieli Matematiikka tai vieras kieli * pitkä oppimäärä lyhyt oppimäärä laudatur 25 pistettä 20 pistettä 20 pistettä 20 pistettä 15 pistettä eximia cum laude 23 pistettä 18 pistettä 18 pistettä 18 pistettä 13 pistettä approbatur magna cum laude 18 pistettä 15 pistettä 15 pistettä 15 pistettä 10 pistettä approbatur cum laude approbatur 12 pistettä 12 pistettä 12 pistettä 12 pistettä 7 pistettä lubenter approbatur 9 pistettä 9 pistettä 9 pistettä 9 pistettä 4 pistettä approbatur 6 pistettä 6 pistettä 6 pistettä 6 pistettä 1 piste * Mikäli ensimmäisen vieraan kielen koetta ei ole suoritettu, otetaan huomioon sen sijasta toisen kotimaisen kielen koe. Aikaisemmin oppiaineen pitkän oppimäärän kirjoittaneilla, jotka myöhemmin ovat kirjoittaneet saman aineen lyhyenä, otetaan pisteityksessä huomioon pitkän oppimäärän kokeen arvosana. Valintamenettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa valitaan soveltuvuuskokeisiin 120 parhaiten menestynyttä kolmella kriteerillä: (1) valintakokeen perusteella 50 parasta ja (2) yhteispisteiden (valintakoe ja todistukset) perusteella 50 parasta hakijaa kandidaatin ja maisterin tutkintoon hakeneista sekä (3) valintakokeen perusteella enintään 20 parasta hakijaa psykologian maisteriopintoihin hakeneista. Kahdessa ensimmäisessä kriteerissä henkilöitä otetaan vuorotellen kummastakin listasta. Mikäli usealle hakijalle tulee sama pistemäärä, paremmuusjärjestyksen ratkaisee valintakokeen perusteella valittavien osalta todistuspistemäärän ja valintakokeen yhteispistemäärä ja yhteispistemäärän perusteella valittavilla valintakokeen pistemäärä. Toisessa vaiheessa näillä kolmella kriteerillä valitun 120 hakijan joukosta hyväksytään opiskelijoiksi 77 soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella. Psykologian maisteriopintoihin hakevista valitaan kuitenkin enintään 12 korkeimman pistemäärän saanutta. Maisterin tutkintoa suorittamaan ei voida valita alemmalla pistemäärällä kuin kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan. Pisteiden kertyminen Yhteispistemäärä (kandidaatin ja maisterin tutkintoon hakevilla) Yhteispistemäärä = valintakokeen pistemäärä + todistuspistemäärä Enimmäispistemäärät: = 125 (psykologian reaalikokeen kirjoittaneet) = 120 (psykologian reaalikokeen sijasta muun ainereaalikokeen tai vanhamuotoisen reaalikokeen kirjoittaneet) Soveltuvuuskokeet Soveltuvuuskokeisiin kutsutaan ensimmäisen vaiheen perusteella 120 parasta hakijaa. Kokeissa arvioidaan psykologian moninaisissa asiantuntijatehtävissä edellytettäviä ominaisuuk-

6 sia. Ne koostuvat kirjallisista tehtävistä, ryhmäkeskusteluista ja haastatteluista. Lopullinen valinta tehdään soveltuvuuskokeiden pistemäärän perusteella ottaen huomioon enintään 12 valittavan kiintiö psykologian maisteriopintoihin hakeville. Soveltuvuuskokeet järjestetään psykologian laitoksella. Henkilökohtainen kutsu lähetetään kokeisiin valituille noin viikkoa ennen koepäivää. Kokeet kestävät kunkin hakijan kohdalla yhden kutsussa ilmoitetun päivän. Kokeet alkavat päivittäin klo 8.00 nimenhuudolla. Samassa yhteydessä jokainen hakija saa kokeiden henkilökohtaisen aikataulun. Niille hakijoille, joita ei valita koulutukseen, annetaan palautteena tieto varasijalle sijoittumisesta. Hakijoista ei kirjata muita tietoja kuin soveltuvuuskokeiden osa-alueittaiset pistemäärät, jotka ilmoitetaan karsituille. Muiden kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneiden valintamenettely Filosofia, psykologia, valtio-oppi ja yhteiskuntapolitiikka Kansainvälisen ylioppilastutkinnon (EB-, IB- tai Reifeprüfung-tutkinnon) suorittaneet ja ylioppilastutkintoa suorittamattomat hakijat osallistuvat valintakokeeseen sekä psykologiassa soveltuvuuskokeeseen. Hakijan valintakokeesta saadun pistemäärän tulee olla vähintään sama kuin hyväksytyn ylioppilaan valintakoepistemäärä, jotta hakija voi tulla valituksi opiskelijaksi kyseiseen pääaineeseen. Keväällä 2011 ylioppilaskirjoituksissa reputtaneet ja ne, joilla ylioppilaskirjoitukset ovat meneillään, eivät voi hakea tässä valintamenettelyssä. Tulosten julkistaminen ja paikan vastaanottaminen Filosofia, psykologia, valtio-oppi ja yhteiskuntapolitiikka Opiskelijavalinnan tulos ilmoitetaan kaikille valintakokeeseen osallistuneille lukuun ottamatta soveltuvuuskokeisiin kutsuttuja heinäkuun alussa kirjeitse. Puhelimitse valintakoetuloksia ei ilmoiteta. Soveltuvuuskokeisiin osallistuneiden opiskelijavalinnan tulos ilmoitetaan viimeistään mennessä kirjeitse. Valintakokeeseen osallistuneille ilmoitetaan kuhunkin pääaineeseen hyväksyttyjen alin pistemäärä sekä valintakokeeseen osallistuneen oma pistemäärä. Hakijoiden, jotka eivät saavu valintakokeeseen tai eivät saa valintakokeesta yhtään pistettä, katsotaan peruuttaneen hakemuksensa, eikä heille lähetetä opiskelijavalinnan tulosta kirjeitse. Hakijan on klo mennessä ilmoitettava sitovasti, ottaako saamansa korkeakoulupaikan vastaan. Opiskelupaikan peruneiden tilalle kutsutaan paremmuusjärjestyksessä seuraavat hakijat jonotusjärjestyksessä.

7 Yhden paikan säännös Opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen yhteishakuun kuuluvan korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena ( tai ) alkavasta koulutuksesta. Tarkempia tietoja yhden paikan säännöksestä löytyy Koulutusnetistä ( Oikaisumenettely Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä osoitetaan Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle ja toimitetaan 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta tai soveltuvuuskokeista annettavan palautteen jälkeen. Valintakoepapereihin tutustuminen Hakijalla on oikeus tutustua valintakoepapereihinsa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan palvelukeskuksessa (MaC) samaan aikaan kuin hakijalla on mahdollisuus jättää oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä eli 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta tai soveltuvuuskokeista annettavan palautteen jälkeen. Ilmoittautuminen poissaolevaksi Kesän 2011 opiskelijavalinnoissa hyväksytty opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi lukuvuodeksi mikäli ei pysty aloittamaan opintoja syksyllä 2011 (esimerkiksi varusmiespalveluksen, äitiys- tai vanhempainvapaan, ym. vuoksi). Tällöin on kuitenkin huomioitava yliopistolain (558/2009, 41 ) mukainen tutkintojen suorittamisen tavoiteaikojen rajaus.

8 Erillisvalinnat Opiskelijavalinta pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon Tiedekuntaan valitaan opiskelijoita suorittamaan maisterin tutkintoa maisteriohjelmiin ja maisteriopintoihin. Opiskelijat valitaan seuraaviin alla oleviin valintayksiköihin. HUOM! Maisteriohjelmiin pääaineena valtio-oppi hakevalla on oltava suoritettuna kaksi vierasta kieltä (akateeminen taso). Jos toinen vieras kieli puuttuu maisteriohjelmaan hakiessa ja hakija hyväksytään maisteriohjelmaan, on opiskelijan tehtävä toisen vieraan kielen opinnot täydentävinä opintoina. Kansainvälisen kehitystyön englanninkielinen maisteriohjelma (Master s Programme in Development and International Cooperation) Hakeminen kansainvälisen kehitystyön englanninkieliseen maisteriohjelmaan tapahtuu University Admissions Finland palvelun kautta osoitteessa ja hakuaika on Maisteriohjelmaan valitaan enintään 25 opiskelijaa. Hakijoilta edellytetään yhteiskuntatieteiden, kasvatustieteiden, ympäristötieteiden tai muun soveltuvan alan kandidaatin tutkinto, tai vähintään 180 opintopistettä (180 ECTS -pistettä) aiempia yliopisto-opintoja, (bio- ja ympäristötieteissä myös aiempia korkea-asteen opintoja,) sekä näyttöä kiinnostuksesta kehityskysymyksiin ja hyvää englannin kielen taitoa. Opiskelijat valitaan hakemusten ja haastattelujen perusteella. Opiskelijavalinta tehdään ensisijaisesti hakijan aiemman opintomenestyksen ja suoritettujen opintojen soveltuvuuden sekä opiskelijan motivaatiokirjeen perusteella. Opintomenestyksen lisäksi valinnassa korostetaan hakijan potentiaalia hakeutua jatko-opintoihin maisterin tutkinnon jälkeen, suuntautumista kansainväliseen kehitystyöhön ja opiskelumotivaatiota. Mikäli sosiaalityön pääaineeseen hyväksytty hakija tähtää sosiaalityöntekijän pätevyyteen hänen on suoritettava sosiaalityön pääaineopinnot täydessä laajuudessaan. Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma Maisteriohjelmaan (YTM-tutkinnon pääaineet: filosofia, sosiaalityö, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka, LiTM-tutkinto, pääaineena liikuntasosiologia, KM-tutkinto pääaineena kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede sekä FM-tutkinto pääaineena etnologia tai historia) valitaan yhteensä enintään 25 opiskelijaa. Valinta suoritetaan hakulomakkeen ja liitteiden perusteella käyttäen tarvittaessa haastatteluja. Opiskelijavalinta tehdään ensisijaisesti hakijan ai-

9 emman opintomenestyksen ja suoritettujen opintojen soveltuvuuden sekä opiskelijan motivaatiokirjeen perusteella Hakijoilta edellytetään alempaa korkeakoulututkintoa haettavasta pääaineesta tai alempaa korkeakoulututkintoa muusta oppiaineesta sekä perus- ja aineopintoja haettavasta pääaineesta. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisellä alalla hakukelpoisia ovat myös ne, joilla on ammattikorkeakoulututkinto sekä suoritettuna haettavassa pääaineessa perus- ja aineopinnot. Lisäksi opiskelijaa voidaan edellyttää tarpeen vaatiessa tekemään enintään 60 opintopisteen täydentävät opinnot. Hakuaika kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelmaan päättyy klo Kulttuuripolitiikan maisteriohjelma Maisteriohjelmaan valitaan enintään 25 opiskelijaa. Opiskelijoiden valinta maisteriohjelmaan suoritetaan hakupapereiden perusteella käyttäen tarvittaessa haastatteluja. Valinta tehdään ensisijaisesti hakijan aiemman opintomenestyksen ja suoritettujen opintojen soveltuvuuden sekä opiskelijan motivaatiokirjeen perusteella. Maisteriohjelmassa suoritetaan joko YTM- tai FM-tutkinto. Maisterin tutkinto suoritetaan erikoistuen kulttuuripolitiikkaan pääaineina joko (YTM) sosiologia, yhteiskuntapolitiikka, valtio-oppi, filosofia tai (FM) etnologia, historia, kirjallisuus, musiikkitiede, taidehistoria tai taidekasvatus. Hakijoilta edellytetään alempaa korkeakoulututkintoa haettavasta pääaineesta tai alempaa korkeakoulututkintoa muusta oppiaineesta sekä perus- ja aineopintoja haettavasta pääaineesta. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisellä alalla hakukelpoisia ovat myös ne, joilla on ammattikorkeakoulututkinto sekä suoritettuna haettavassa pääaineessa perus- ja aineopinnot. Lisäksi opiskelijaa voidaan edellyttää tarpeen vaatiessa tekemään enintään 60 opintopisteen täydentävät opinnot. Hakuaika kulttuuripolitiikan maisteriohjelmaan päättyy klo Maisterin tutkinto pääaineena sosiaalityö (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius) Maisteriopintoihin valitaan enintään 20 opiskelijaa. Hakijoilta edellytetään aikaisempi alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu sosiaalityön pääainevaatimusten mukaiset perus- ja aineopinnot sisältäen kandidaatin tutkielman. Etusijalla ovat hakijat, joilla ei ole asetuksen mukaista sosiaalityöntekijän kelpoisuutta. Sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta noudatetaan Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan vaatimuksia täydentävistä opinnoista. Valinta suoritetaan hakupapereiden perusteella, joita tarvittaessa täydennetään haastattelulla. Opiskelijavalinta tapahtuu ensisijaisesti hakijan aiemman opintomenestyksen (kandidaatin tutkielman arvosana ja aineopintojen yleisarvosana) ja suoritettujen opintojen soveltuvuuden sekä opiskelijan motivaatiokirjeen perusteella. Sosiaalityön kandidaatin tutkielma täytyy olla

10 tehtynä. Mikäli ehdot täyttäviä hakijoita ei ole tarpeeksi, käytetään lisäkriteerinä täydennettävien opintojen määrää. Hakemuksen liitteeksi tulee lähettää oikeaksi todistetut jäljennökset aikaisemmista opinnoista ja vapaamuotoinen perustelu opintoihin hakeutumiselle sekä alustava opintosuunnitelma. Hakuaika päättyy klo Maisterin tutkinto pääaineena sosiaalityö (Jyväskylä) Maisteriopintoihin valitaan enintään 10 opiskelijaa, joilta edellytetään alempi tai ylempi korkeakoulututkinto sekä aiemmassa tutkinnossa tai tutkinnon lisäksi tehtynä yliopistolliset sosiaalityön perus- ja aineopinnot pääaine- tai sivuainevaatimusten mukaisesti. Maisterin tutkintoon valittavat opiskelijat täydentävät hyväksytyiksi tultuaan aineopinnot pääaineen laajuisiksi (60 op). Lisäksi sosionomit täydentävät seuraavilla opinnoilla aiempaa tutkintoaan: sivuaineena perusopintokokonaisuuden pääsääntöisesti psykologiasta, filosofiasta, yhteiskuntapolitiikasta, valtio-opista, sosiaalipsykologiasta, sosiologiasta tai tilastotieteestä tieteenteoriaa yhteiskuntatieteilijöille 5 op - englannin Combined Academic Reading Communication Skills-kielikokeen tai XENY002 Academic Reading and Communication Skills-kurssin 3 op. Valinta suoritetaan hakupapereiden perusteella. Opiskelijavalinta tapahtuu ensisijaisesti hakijan aiemman opintomenestyksen, suoritettujen opintojen soveltuvuuden sekä opiskelijan motivaatiokirjeen perusteella. Hakemuksen liitteeksi tulee lähettää oikeaksi todistetut jäljennökset aikaisemmista tutkintotodistuksista ja sosiaalityön opinnoista sekä vapaamuotoinen perustelu opintoihin hakeutumiselle. Hakuaika maisteriopintoihin päättyy klo Maisterin tutkinto pääaineena psykologia Psykologian maisteriopintoihin valitaan enintään 12 opiskelijaa. Hakuaika psykologian maisteriopintoihin on Maisteriopintoihin haetaan erillisellä hakulomakkeella, johon tulee liittää oikeaksi todistetut jäljennökset aiemmista tutkinto- ja opintotodistuksista. Hakijoilta vaaditaan suoritettu alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Opintoihin tulee sisältyä tutkinnon osana tai erikseen suoritettuna suomalaiseen psykologian kandidaatin tutkintoon vaadittavat psykologian perus- ja aineopinnot (yhteensä 60 op). Tieto hakukelpoisuudesta lähetetään hakijoille mennessä. Mikäli hakija todetaan kelpoiseksi hakemaan pelkästään maisterin tutkintoon, hän ei voi samana vuonna hakea myös päävalinnan kautta kandidaatin ja maisterin tutkintoon. Ne hakijat, joita ei todeta hakukelpoisiksi maisteriopintoihin, voivat hakea päävalinnan kautta (hakuaika ).

11 Hakukelpoiset hakijat osallistuvat päävalinnassa hakevien kanssa kirjalliseen valintakokeeseen sekä soveltuvuuskokeisiin , jos heidät kutsutaan valintakokeen perusteella toiseen vaiheeseen. Soveltuvuuskokeisiin kutsutaan kirjallisen pääsykokeen perusteella 20 parasta hakijaa. Siirto-opiskelijat Opiskelijat, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden tutkinnon suorittamista varten jossain suomalaisessa yliopistossa, vastaavassa tiedekunnassa, vastaavaan pääaineeseen tai muutoin vastaavan syventävien opintojen opinto-oikeuden, voivat pyrkiä tiedekuntaan suorittamaan maisterin tutkintoa siirto-opiskelijoina. Filosofiaan, valtio-oppiin, sosiologiaan, sosiaalityöhön ja yhteiskuntapolitiikkaan voivat hakea myös ulkomaisessa yliopistossa vastaavaa pääainetta opiskelleet Suomessa korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet. Siirto-opiskelijoita hyväksytään enintään 10. Psykologiaan voi hakea vain keväällä. Hyväksymisen edellytyksiä ovat: - hakija on suorittanut kandidaatin tutkinnon omassa yliopistossaan, - hakija on osoittanut laitoksen riittäväksi katsomaa opintomenestystä, - hakijalla on perustellut sosiaaliset tai muut syyt opiskelupaikan vaihtamiseen, - resurssit sallivat opiskelijan ottamisen. Hakemukseen tulee liittää selvitykset hyväksymisen edellytyksiin vaikuttavista seikoista. Hakuaika päättyy klo ja klo Erillisvalinta alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon Avoimia yliopisto-opintoja suorittaneet (Jyväskylä ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius) Tutkinnon suoritusoikeus johonkin pääaineeseen voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, joka on suorittanut avoimessa yliopisto-opetuksessa jonkun yliopiston opetussuunnitelman mukaisia opintoja yhteismäärältään vähintään 100 opintopisteen verran ainakin kahdessa oppiaineessa. Näistä haettavassa pääaineessa tulee olla perus- ja aineopinnot (60 op) tai niitä vastaavat opinnot ja toisessa oppiaineessa vähintään 25 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus tai perusopintoja vastaavat opinnot. Opintokokonaisuudet tulee olla suoritettuna vähintään hyvin tiedoin.

12 Kehityspsykologiaan hakevilta vaaditaan edellisten lisäksi, että hakijalla on valmiiksi suoritettuna ennen hakuajan päättymistä tutkintoon vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot (15 op) eli äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen opinnot. Filosofiaan, valtio-oppiin, sosiologiaan, sosiaalityöhön tai yhteiskuntapolitiikkaan hakevilla on oltava kieli- ja viestintäopinnoista vähintään äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen opinnot. Hakijan pääaine määräytyy sen oppiaineen mukaan, jossa hän on suorittanut laajemmat opinnot. Avoimen yliopiston opintoja suorittaneita hyväksytään kehityspsykologiaan enintään 5 ja sosiaalityöhön Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen enintään 10. Koko tiedekuntaan opiskelijoita hyväksytään avoimen yliopiston väylän kautta enintään 25. Psykologian pääaineeseen ei voi hakea avoimen väylän kautta. Psykologian opintoja avoimessa yliopistossa suorittaneet voivat kuitenkin hakea kehityspsykologiaan suorittamaan yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoa. Hakemukseen tulee liittää perustelut opintoihin hakeutumisesta. Valintakriteereinä käytetään ensimmäisessä vaiheessa aikaisempien opintojen määrää ja laatua sekä hakemuksessa esitettyjä perusteluja ja toisessa vaiheessa haastattelua ja kirjallista tehtävää. Lopullinen valinta tehdään psykologian laitoksen esityksen perusteella. Muihin oppiaineisiin opiskelijavalinta tehdään ensisijaisesti hakijan aiemman opintomenestyksen ja suoritettujen opintojen soveltuvuuden sekä opiskelijan motivaatiokirjeen perusteella. Avoimen yliopiston väylähaussa eivät voi pyrkiä henkilöt, joilla jo on tutkinto yliopistosta tai opinto-oikeus jossakin yliopistossa. Hakuaika päättyy klo Erikoisvalinta (Suomen Akatemian lukiolaisten tiedekilpailussa palkitut) Suomen Akatemian tiedekilpailu Viksussa palkitut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon tai vastaavan tutkinnon suorittaneet hyväksytään suoraan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan pääaineisiin lukuun ottamatta psykologiaa, jossa heidät hyväksytään suoraan soveltuvuuskokeisiin edellyttäen, että palkitun työn aihe liittyy psykologiaan.