ei ole mahdollisuutta ostaa suuria määriä heiniä yhdellä kertaa ei ole varastoja missä pikkupaalit säilyisivät hyvänä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ei ole mahdollisuutta ostaa suuria määriä heiniä yhdellä kertaa ei ole varastoja missä pikkupaalit säilyisivät hyvänä"

Transkriptio

1 - Jeannette Borén 1

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ESISELVITYKSEN TARKOITUS VIITEKEHYS Hevosen ruokinta Kuiva heinä Säilöheinä LAATUHEINÄRENGAS, AKTIIVISTEN LAATUHEINÄNVILJELIJÖIDEN YHTEISTYÖ Suomessa toimivat laatuheinärenkaat Isot yhteenliittymät Pienemmät renkaat ESISELVITYKSEN TOTEUTUS TULOKSET Yleistä tuloksista Tulokset: heinän käyttö Tulokset: heinän kuljetus Tulokset: heinän ominaisuus ja rehuanalyysi Tulokset: tuottajan valinta Tulokset: hinta Tulokset: laatuheinä Tulokset: asiakkaiden kokemuksia JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA TOIMENPIDESUOSITUKSET LÄHTEET LIITTEET

3 1. JOHDANTO Hevosala on Suomessa kasvava. Vuonna 2011 Suomessa rekisteröitiin 2235 tuontihevosta ja syntyi 4050 varsaa, joista 1590 lämminverivarsaa, 1360 suomenhevosvarsaa, 650 ponivarsaa ja 450 ratsuvarsaa. Yhteensä hevosia on Suomessa noin ja talleja noin Hevosten perusrehun tuotantoon sitoutuu hehtaaria peltoa. Hevoset työllistävät koko- tai osa-aikaisesti noin henkilöä. Keski-Pohjanmaalla on lähes 3000 hevosta, jotka syövät vuodessa noin kahdeksan miljoonaa kiloa heinää. Hevosheinälle tarvittaisiin noin 1600 hehtaaria peltoa, jos ajatellaan keskisadon olevan noin 5000 kiloa. Hevosten määrä on kasvussa myös Keski-Pohjanmaalla, ja hevostallit tarvitsevat laadukasta kuivaa heinää. Osa talleista sijaitsee maaseudulla, joten monet tallit ovat rehujen heinän osalta omavaraisia. Osa talleista taas sijaitsee kaupungeissa ja niiden lähiympäristöissä. Näillä lähiötalleilla ei ole omaa viljelystä, vaan he joutuvat ostamaan kaiken käyttämänsä heinän ja karkearehun. Tallit ovat joko yksityistalleja tai hevoset ovat vuokrapaikoilla. Tallien pitäjien kontaktit alueen viljelijöihin ovat huonot, eivätkä he tunne lähialueen tuottajia. Aikaa kuluu paljon hevosten perusrehun eli heinän hankkimiseen. Heinän laatu ja hinta vaihtelee suuresti, eikä ostaja törmää kovinkaan usein hyvään ja halpaan heinään. Heinän ostajalla on lisäksi edessään monta ongelmaa ennen kuin heinä saadaan hevoselle asti: Tilaongelma Kuljetusongelma Laatuongelma ei ole mahdollisuutta ostaa suuria määriä heiniä yhdellä kertaa ei ole varastoja missä pikkupaalit säilyisivät hyvänä ei ole kuljetuskalustoa millä hakea itse heiniä ei ole kalustoa itsellä millä siirrellä suuria paaleja tallialueella suurin osa heinästä kääritään muoviin. Muoviin kääriminen taas estää asiakasta näkemästä millaista heinää hän ostaa. Avaamaton paali onkin aina yllätys sekä myyjälle että ostajalle. Paali voi olla kokonaan tai osittain homeessa, tai se voi olla pölyistä ja roskaista. Moni tuottaja antaa uuden paalin huonon tilalle, mutta tässäkin tilanteessa ostajalle jää huonon paalin hävittämisen ongelma. Huononlaatuinen heinä aiheuttaa hevosille lukuisia sairauksia keuhko-ongelmista suolistovaivoihin. Laadukkaan heinän kysyntä on siis kasvussa ja ostaja on tänä päivänä myös paljon tietoisempi heinän laatutarpeesta sekä heinän laadun vaikutuksesta hevosen suorituksiin. Hevosenomistajalla on paljon muutakin tekemistä kuin käyttää runsaasti aikaa ja rahaa hevosen rehujen hankintaan. Hevosille tarkoitetun heinän pitää olla laadultaan ja hygienialtaan parasta mahdollista. Kuitenkin heinän ostajan on miltei mahdotonta löytää laadukasta heinää, ellei hänellä ole aiempia kontakteja. Keski-Pohjanmaalla on perinteisellä heinänviljelyalueella runsaasti heinäntuottajia, samoin tieto-taitoa sen viljelyyn. Toiset tuottajat pyrkivät työllään mahdollisimman hyvään lopputulokseen ja pyrkivät nimenomaan tuottamaan laadukasta heinää juuri hevosille. Toiset taas eivät niin perusta laadusta, vaan myyvät kaikenlaista heinää hyvänä heinänä, ilman perusteita. 3

4 Viljelijöiden ongelmana taas ovat vaihtelevat olosuhteet. Jokainen kesä on erilainen eikä koskaan tiedä ennakkoon, onko hyvä vai huono heinävuosi. Vaihtelevat olosuhteet johtuvat myös markkinoiden hajanaisuudesta myyjän on vaikea tavoittaa hevosen omistajia. Kasvava hevosmäärä ja huonot kontaktit viljelijöihin ovat luoneet tilanteen, jossa kuluttajan, eli heinän ostajan, on vaikea löytää laadukasta heinää hevoselleen ja tuottajan, eli heinän viljelijän, on vaikea löytää asiakas. 4

5 2. ESISELVITYKSEN TARKOITUS Tämän esiselvityksen tarkoituksena on selvittää laatuheinän markkinat Keski-Pohjanmaan alueella sekä tutkia sitä, millaiset mahdollisuudet olisi perustaa tälle alueelle oma laatuheinärengas. Selvityksessä on tarkoitus kartoittaa sekä viljelijöiden että ostajien kiinnostus laatuheinään. Viljelijöitä kiinnostavat tiedot siitä, millaista heinää ja millaisessa muodossa tarvitaan, kuinka sitä pitäisi toimittaa, sekä se, kannattaako investoida uusiin laitteisiin ja koneisiin. Tulosten perusteella Keski-Pohjanmaan viljelijät saavat tarpeellista tietoa hevosten heinän tarpeesta, asiakkaiden kiinnostuksesta ja sekä siitä, mitä asiakas pitää tärkeänä tehdessään ostopäätöksen heinän hankinnasta. Lisäksi saadaan tietoa siitä, onko olemassa mahdollisuuksia pidempiin hankintasopimuksiin, jotka toisivat viljelijälle varmuutta investointeihin. Selvityksessä kartoitetaan missä ja millaisia laatuheinärenkaita Suomessa tällä hetkellä toimii ja miten ne toimivat. Hankkeen selvityksen ja tulosten perusteella katsotaan, onko jatkotoimenpiteille laatuheinärenkaan perustamiseksi ja markkinointiverkoston kehittämiseksi tarvetta. Lisäksi hanke toimii myös apuna myyjän ja ostajan kohtaamiselle, sillä viljelijöille luovutetaan niiden asiakkaiden tiedot, jotka ovat antaneet suostumuksensa siihen. Asiakkaille taas luovutetaan vastaavasti niiden viljelijöiden tiedot, jotka ovat siihen antaneet luvan. 5

6 3. VIITEKEHYS Hevosia on Suomessa noin ja näiden hevosten perusrehujen tuotantoon tarvitaan noin hehtaaria peltopinta-alaa. Hevonen on heinänkäyttäjänä vaativa, ja sairastuu erilaisiin suolistosta johtuviin sairauksiin herkästi, jollei ruokinta ja rehu ole oikeanlaista. Hevosen perusrehu on heinä ja terve hyvinvoiva hevonen tulee kovassakin rasituksessa hyvin toimeen pelkällä heinäruokinnalla Hevosen ruokinta Hevosen ruuansulatus ei ole kehittynyt sulattamaan runsaasti tärkkelystä sisältäviä väkirehuja, vaan nurmirehuja. Hevonen myös hajottaa ja hyväksikäyttää sokereita paremmin kuin tärkkelystä. Hevosen mahalaukku on pieni, kun taas suoliston tilavuus on suuri. Tämän vuoksi ruokintakertoja täytyy olla useita ja ruokaa pitää annostella pienissä erissä kerrallaan. Laitumella ollessaan hevonen käyttää noin 16 tuntia vuorokaudessa syömiseen. Rehu varastoituu ensin mahalaukkuun, jossa se pehmenee mahanesteen vaikutuksesta. Ravintoaineiden sulatus alkaa vasta ohutsuolessa, josta myös suurin osa ravintoaineista imeytyy. Ohutsuolessa sulamattomien osien hajotus jatkuu paksusuolessa. Hevonen pystyy käyttämään hyväkseen rehusta vain sen sulavan osan, joten rehujen tulee olla mahdollisimman sulavia. Kuitua taas täytyy olla rehussa ohutsuolen toiminnan aktivoimiseksi. Hevonen tarvitsee ravinnokseen vettä, valkuaisaineita, kivennäisiä, vitamiineja ja energiaa (hiilihydraatit, rasvat). Hevonen tarvitsee ravintoaineita elimistön rakennusaineeksi, elintoimintojensa ylläpitoon ja liikkumiseen. Siitostamma tarvitsee lisäksi ravintoa sikiön kasvatukseen ja maidon tuotantoon, ja varsa taas tarvitsee ravintoaineita kasvuun. Ei ole siis yhdentekevää millaista heinää hevoselle syöttää. Myös jokaisen hevosen yksilöllisillä ominaisuuksilla ja sen käyttötarkoituksella on merkitystä siihen, mikä on hevosen ravinnontarve. Tarve vaihtelee mm. yksilön koon, rodun, sukupuolen, iän ja vilkkauden mukaan. Aivan samaa työtä tekevien hevosten ravinnontarve voi siis olla erilainen. Myös ilman lämpötila sekä valmennuksen laatu ja taso vaikuttavat hevosen ravinnontarpeeseen ja ruokinnan määrään. Heinän ravinto- ja sisältöarvoilla on puolestaan suuriakin vaihteluita riippuen heinän kasvupaikasta, ilman lämpötilasta, sääolosuhteista, maan ravinnepitoisuuksista, korjuuajankohdasta ja heinän lajista. Kun tiedetään hevosen perusrehun ravintosisältö, niin voidaan jokaiselle hevoselle tehdä oma ruokintasuunnitelma sen mukaan, mitä se milloinkin tarvitsee. Rehua voidaan täydentää erilaisilla lisärehuilla tarpeen mukaan, esimerkiksi silloin, jos heinän rehuanalyysistä nähdään, että rehussa on matala valkuaispitoisuus. Tällöin kantaville ja imettäville tammoille on syytä lisätä valkuaisen määrää lisärehuna. Rehujen analysointi onkin tärkeää hevosen oikeanlaisen ruokinnan takaamiseksi. Heinän ja rehun valintaan vaikuttaa ravintosisällön lisäksi myös sen ulkoinen luonne, hygieeninen laatu ja maittavuus. Karkearehut (kuiva heinä, esikuivattu säilörehu) on hevosen perusruokintaa ja sitä täydennetään pääasiassa viljalla, erityisesti kauralla sekä yhä enemmän teollisilla väkirehuilla. 6

7 Koska hevosen mahalaukku on pieni, vain litraa, ruokitaan hevoset useampaan kertaan päivässä. Päivittäinen rehuannos on jaettava 3 4 ruokintakertaan. Ruokinta tapahtuu pääsääntöisesti käsityönä, sillä hevosten ruokinta-automaatteja ei juurikaan ole markkinoilla. Tämä aiheuttaa taas sen, että rehun tulisi olla mahdollisimman helposti käsin käsiteltävässä pakkauskoossa. Rehujen pitäisi myös olla hyvälaatuista, jotta aikaa ei kuluisi huonon rehun erottelemiseen tai pölyävän heinän kastelemiseen. Kastellun heinän maittavuus on huonompi ja siihen tarttuu myös sulamatonta roskaa, kuten hiekkaa, joka saattaa aiheuttaa hevoselle mm. kuolemaan johtavan suolitukoksen. Homeinen ja ruuaksi kelpaamaton heinä aiheuttaa ostajalle vielä ylimääräisiä kustannuksia ja päänvaivaa huonon heinän hävittämisen osalta. Kaupungeissa ainoa paikka, johon voi huonon heinän voi viedä, voi olla jätteenlajittelukeskus. Hevosen paksunsuolen pieneliöiden häiriöttömälle toiminnalle on tärkeää niille sopivien elinolosuhteiden säilyttäminen mahdollisimman vakaana. Ruuan muuttaminen aiheuttaa välittömästi hevoselle ruuansulatuksen vaikeutumista. Pieneliötoiminnan häiriöt ilmenevät ripulina, ähkynä, yleiskunnon laskuna, ja karvapeitteen huononemisena sekä työhalukkuuden ja suorituskyvyn heikkenemisenä. Ruokintaa tuleekin muuttaa vähitellen, jottei paksusuolen pieneliötasapaino järky. Hevosta tulee totuttaa uuteen rehuun riittävän pitkän ajan (1-2 viikon) kuluessa. Rehuannosta voi lisätä vain vähän kerralla. Esimerkiksi yhden kilon väkirehuannoksen lisäykseen käytetään viisi päivää, lisäten annosta päivittäin 200 grammalla. Jos rehuannosta halutaan pienentää, se voidaan tehdä ilman totuttelua. Väkirehun muutokset muistetaan yleensä hyvin toteuttaa ohjeiden mukaisesti. Sen sijaan karkearehun kanssa sitä tehdään harvoin, jos ollenkaan. Heinä on hevosen perusruokaa ja kun heinän toimittaja tai sen kasvulohko muuttuu, niin tarvitaan samanlainen 1-2 viikon totuttelu kuin väkirehun käytössäkin. On siis tärkeää, että heinän ostaja tietää mitä ja millaista heinää hän ostaa, vaikka toimittaja pysyisikin koko ajan samana Kuiva heinä Heinä on hevosen tärkein rehu. Kuivassa heinässä kuiva-ainepitoisuus on yli 80 %. Siitä hevonen saa kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita. Suositeltava heinämäärä aikuiselle hevoselle on 1,2 1,7 kiloa sataa elopainokiloa kohti. Vastavierotettu varsa pystyy syömään noin 4-5 kiloa heinää päivässä. Mitä parempi on heinän sulavuus (D-arvo tulisi olla 60 62), sitä suurempia määriä sitä voidaan syöttää. Parhaiten hevoselle sopii pääasiassa timoteitä sisältävä heinä. Muita hevoselle sopivia heiniä ovat mm. nurmi- ja ruokonata. Laidunheinäksi timotei soveltuu huonosti, sillä se ei kestä lyhyeksi syömistä eikä tallaamista. Heinän ravintoainepitoisuus vaihtelee erittäin paljon, joten rehuanalyysin tekeminen heinästä on tärkeää. Ravintoarvon kannalta tärkeimmät tekijät ovat heinän kasvuaste korjuuhetkellä ja lehti-korsisuhde. Heinän tulisi olla niitetty ennen kukintaa ja lehtien osuus tulisi olla %. Hyvälaatuinen heinä on väriltään vaaleanvihreää, maultaan makeahkoa, lehtevää, vähäkortista, homeetonta ja pölytöntä. Homeinen ja pölyinen heinä aiheuttaa hevoselle hengitystie- ja suolistosairauksia. Siksi heinän korjuuseen ja varastointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Keinokuivatus heinäkuivurissa on hyvä tapa tuottaa hyvälaatuista kuivaa heinää. Viljelijöiden kanssa tehdyt heinän tuotanto- ja toimitussopimukset takaavat hyvänlaatuisen heinän saannin. 7

8 Kuivan heinän laatu saattaa usein kärsiä korjuun, käsittelyn ja varastoinnin aikana. Kuiva heinä on paljon alttiimpi sääolosuhteille kuin säilöheinä. Märkänä ja sateisena kesänä kuivaa heinää ei voi saada muuten kuin latokuivurin kautta. Kuivaa heinää tuotetaan perinteisesti pikkupaaleissa, pyöröpaaleina, suurkanttipaaleissa tai irtoheinänä. Kuivaa heinää tehdään moneen tapaan, yleisin tapa on että heinä kuivataan irtoheinänä latokuivurissa, jonka jälkeen se vasta paalataan. Heinä paalataan vasta tarpeeseen eli se varastoidaan kuivurissa irtoheinänä. Heinä voidaan paalata myös kuivana pellolta, jonka jälkeen se vielä latokuivataan valmiina paaleina. Tätä tapaa käytetään yleensä pikkupaalien kanssa Säilöheinä Säilöheinäksi kutsutaan varhaisella heinäasteella tehtyä, esikuivatettua säilörehua. Sopiva esikuivatusaste on %:n kuiva-ainepitoisuus. Säilörehua voidaan totuttamisen jälkeen syöttää kaikille hevosille. Totuttaminen onkin hyvin tärkeää, sillä säilörehu on ulostuttavaa. Riskejä heinän säilönnässä tuottavat säilöntäaineen puuttuminen ja liian vähäinen muovin määrä sekä liian korsiintunut raaka-aine. Nuorehkona korjatun rehun valkuaispitoisuus on korkea, joten se sopii hyvin varsinkin siitostammojen ja kasvavien hevosten rehuksi. Paalatuissa muoviin käärityissä rehuissa on kuiva-ainetta yli puolet (50 70 %). Tavoiteltava D-arvo säilörehulle on Säilörehun vitamiinipitoisuus on hyvä. Muita säilörehun käytön etuja on pölyttömyys, hyvä sulavuus ja maittavuus. Hyvälaatuisen säilörehun tunnistaa miellyttävän happamasta tuoksusta, homeettomuudesta ja puhtaudesta, ruskehtavasta tai ruskeanvihreästä väristä sekä alhaisesta rikkakasvipitoisuudesta. Säilörehu korjataan hevosilla pääsääntöisesti pyöröpaaliin, tosin suurkanttipaalaimiakin käytetään jo jonkin verran. Suurkanttipaalaimia on enimmäkseen Etelä-Suomessa, jossa heinästä saadaan 2-3 satoa ja kalliille kalustolle on enemmän käyttöä. Keski-Pohjanmaalla suurkanttipaalaimia on muutamia. Pyöröpaalisäilörehun valmistuksessa ja varastoinnissa on tärkeää: Rehu palataan vasta kun se on riittävän kuivunut Säilönnässä tulee käyttää säilöainetta Rehupaalit tulee kääriä heti paalaamisen jälkeen ja muovia on käytettävä riittävästi eli noin 8 kerrosta Paalit säilytetään pystyasennossa, mielellään irti maasta ja tarvittaessa suojapeitteeseen peitettynä Paaleja tulee siirrellä paalipihdeillä mahdollisimman vähän 8

9 4. LAATUHEINÄRENGAS, AKTIIVISTEN LAATUHEINÄNVILJELIJÖIDEN YHTEISTYÖ Voidakseen tuottaa laadukasta hevosen heinää ja erottuakseen niin sanotuista hyvän kesän viljelijöistä, on tuottajien ryhmittäydyttävä ja erikoistuttava. Erikoistumalla viljelijän on mahdollista saada ammattitaidolleen ja tuotteelleen lisäarvoa ja erottua näin ylitarjonnan markkinoilla. Erikoistuminen vaatii laatukoulutusta ja ammattitaidon ylläpitämistä hankkimalla uusinta tietoa alan kehityksestä. Laatuheinään erikoistuneita viljelijöitä on jo ympäri Suomea ja he ovat ryhmittyneet erilaisiksi ja erikokoisiksi laatuheinärenkaiksi, näistä uusimpana Pohjois-Suomen laatuheinärengas. Laatuheinärenkaan perustamiselle tai sellaiseen liittymiseen on tällä hetkellä Keski-Pohjanmaalla tarvetta. Syitä tähän on mm. se, että markkinat muuttuvat hevosten määrä kasvaa tuottajien ja tallien halu ja tarve lähipalveluihin kasvaa tietoisuus hyvästä heinästä ja karkearehusta lisääntyy yhdessä saa enemmän aikaiseksi Keski-Pohjanmaa on perinteisesti hyvää heinänviljelyaluetta. Tälläkin hetkellä Keski-Pohjanmaalla viljellään heinää eli osaamista siihen on, mutta maatalouden kehityksen suunta antaa sille vielä suuremman tarpeen. Maaseudulla suuntaus on, että maito- ja lihatilat lopettavat, joten peltopinta-alaa ei tarvita nautaeläimille eikä niiden säilörehun kasvatukselle, joten se vapautuu muuhun käyttöön. On luonnollista laittaa ylimääräiset pellot heinäntuotantoon, kun peruskalustokin talosta löytyy valmiina, johtuen tilojen rehuntekotaustasta. Tuottajien määrä on siis ennemminkin nouseva kuin laskeva ja markkinoille virtaa halpaa heinää. Tällaisessa ylitarjonnan tilassa on hyvä erottua heinäntuottajana, jotta voi säilyttää oman paikkansa ja pitää hintatason kannattavana. Hevosten määräkin on kasvussa, mutta tuottajia on jo nyt enemmän suhteessa ostajiin. Tämä tulee esiin myös tässä esiselvityksessä, kun ostajia pyydettiin arvioimaan, onko heidän mielestään heinää helppo saada. Ostajista 82 % on sitä mieltä, että heinää on helppo saada. Samaisista ostajista vain 27 % ei halua maksaa laatuheinästä korkeampaa hintaa. Myös tuottajien kiinnostus tähän tutkimukseen vastaamiseen oli suurempi kuin ostajien, sillä kyselyyn vastasi 71 tuottajaa ja 41 ostajaa. Yhteistä kaikille laatuheinärenkaille riippumatta ryhmän koosta, yritysmuodosta tai yhteenliittymästä on laadun takaaminen sekä: tilakohtainen laatukäsikirja jatkuva kouluttautuminen tuotteen jäljitettävyys tuotannon dokumentointi pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen yhteismarkkinointi yhteistyössä on voimaa laadukkaan hevosen heinän ja muiden laadukkaiden tuotteiden tuottaminen hyvän palvelun tuottaminen rehuanalyysit Yhteistyöllä pyritään saamaan hyöty kaikille laatuheinärenkaassa oleville jäsenille. 9

10 Hyöty ja tavoite kaikille jäsenille voi olla riippuen renkaan toimintamuodosta: keskinäinen vertaistuki, koota hyvä ja toimiva tuottajaryhmä tieto-taidon vaihtaminen asiantuntija-apu yhteiset koneet yhteinen työpanos yhteishankinnat yhteismarkkinointi suurempi tuotantokapasiteetti lisäarvoa erikoistuotteelle parempi markkinahinta tuotteesta verkostoituminen yhteiskoulutukset ja matkat Renkaan perustaminen vaatii kuitenkin sitoutumista ja aktiivista toimintaa yhteiseksi hyväksi sekä perustettaessa että toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Renkaan perustamiseen tarvitaan: esiselvitys perustavakokous, toimintamalli, säännöt johtokunta/hallitus jäsenet/piirijako yhteistyökumppanit laatujärjestelmä, johon kaikki jäsenet sitoutuvat Valmiiseen jo olemassa olevaan renkaaseen liittymiseen tarvitaan sellainen laatuheinärengas, joka ottaa uusia jäseniä. Keski-Pohjanmaalla kysymykseen tulevat Pohjois-Suomen laatuheinärengas sekä Itä- ja Keski- Suomen alueella toimiva Heinämestarit. Pohjois-Suomen laatuheinärenkaaseen voi liittyä laittamalla hakemuksen johtokunnalle, joka kokouksessaan käsittelee hakemuksen. Heinämestareihin voi liittyä ilmoittautumalla uusiin alkaviin koulutuksiin Suomessa toimivat laatuheinärenkaat Suomessa on tällä hetkellä seitsemän aktiivista ja toimivaa laatuheinärengasta ja niiden jäsenmäärä vaihtelee 3-45 tuottajaan. Karkeasti voi jaon tehdä niin, että toisaalta on pieniä, 3 4 tilan tehokkaita yhteenliittymiä, jotka jakavat sekä kaluston että työn, ja toisaalta on suurempia, tuottajan ryhmittymiä, jotka toimivat yksityisinä tilallisina, mutta tekevät kuitenkin yhteistyötä. Etelä-Suomen laatuheinärengas on yksi kauimmin toimineista laatuheinärenkaista. Markku Lappi Hämeen maaseutukeskuksesta alkoi jo 1980-luvulla puhua laatuheinän puolesta, kun alueella lähdettiin etsimään latokuivurituottajia. Vuosituhannen vaihteen tienoilla hän alkoi koota alueen laatuheinäntuottajia yhteen renkaaksi, jotta jatkuvaan heinäkyselyjen virtaan saataisiin ratkaisu. Pohjois-Suomen laatuheinärengas puolestaan on nuorin ja uusin rengas aloitettuaan toimintansa keväällä

11 Laatuheinän toimintamuotoja on erilaisia ja ne toimivat yhtiölain, ry:n tai yhteenliittymän sääntöjen mukaisesi. Toimintamuotoja ovat: Vapaa yhteenliittymä, jossa kaikki jäsenet toimivat yksityisinä tilallisina yhteistyössä, Osakeyhtiö, Avoinyhtiö ja Osuuskunta. KUVA 1: Suomessa toimivat laatuheinärenkaat Isot yhteenliittymät Alla on lueteltu Suomessa toimivat isot yhteenliittymät eli sellaiset yhteenliittymät, jotka sijaitsevat laajalla alueella ja joihin kuuluu tuottajaa. HEINÄMESTARIT Lähinnä Itä-Suomi eli Kuopion lähialueet, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo, mutta myös Pohjanmaa (Alavus) ja Keskisuomi (Laukaa). Viljelijöiden vapaa yhteenliittymä. Sekä kuiva- että säilöheinätuottajia. Viljelijät ovat suorittaneet tilakohtaisen laatujärjestelmäkoulutuksen vuosina ja soveltavat toiminnassaan ISO-9001:n mukaista laatujärjestelmää. Tilakohtainen laatujärjestelmä ja osaavat tuottajat takaavat laadultaan ja maittavuudeltaan ensiluokkaisen heinäraaka-aineen. Heinämestareiden laatukoulutus ja tuotesuunnittelu on toteutettu yhteistyössä Hevostietokeskuksen ja ProAgria Pohjois-Savon kanssa. Tilaukset ja toimitukset sovitaan suoraan tuottajien kanssa. Yhteyshenkilö agr. Timo Alatalo, puh Onko laatujärjestelmää, esim. ISO-9001 mukaista (heinämestarit)? On (ProAgria:n toimintakäsikirja). 2. Paljonko jäseniä? 45 koulutettua ja 21 käyttää tällä hetkellä renkaan markkinointia. 3. Mikä on heinärenkaan toimintamuoto? Vapaa yhteenliittymä. 11

12 4. Tuotetaanko heinää vain hevosille? Kyllä. 5. Liittymismaksu? Koulutusmaksu alv., sisältää 7 koulutuskertaa ja tilakäynnit. 6. Jäsenmaksu? alv. / vuosi (toimintamaksu). 7. Jäsenvelvoitteet/vaatimukset? Laatukäsikirjaan sitoutuminen ja analyysit. Kuivanheinän tuottajilta vaaditaan latokuivuria. 8. Valvonta? Omavalvonta ja asiakaspalaute. 9. Uusien jäsenten hyväksyminen? Kyllä, 2012 taas koulutus. 10. Koulutus? Kyllä, koko ajan kouluttaudutaan ja käydään ulkomaillakin oppia hakemassa. 11. Markkinointi? Kotisivut ja maatalousnäyttelyt. 12. Markkinapaikka internet, kuka ylläpitää? Yhteyshenkilö Timo Alatalo. 13. Tehtiinkö markkinaselvitystä? Ei, rengas perustettiin 10 vuotta sitten tarpeesta. 14. Kuka hallinnoi? Timo Alatalo. 15. Mitä hyötyä renkaasta jäsenille? Näkyvyys, laatutakuu, markkinointi, verkostoituminen ja tiimityö. 16. Muuta? Urakoinneissa renkaan viljelijät tekevät yhteistyötä ja 2012 alkaa taas uusi kurssi. ETELÄ-SUOMEN LAATUHEINÄRENGAS Etelä Suomi Hartolasta Helsinkiin. Viljelijöiden vapaa yhteenliittymä ja sekä kuiva- että säilöheinätuottajia. Keskitytään nimenomaan hevosille viljeltyyn heinään ja säilöheinään lisäksi toiminnan pääteema on heinäntuotannon laadun kehittäminen. Heinärengas jakautuu alueellisiin Uudenmaan, Hämeen, Lounais-Hämeen ja Kymen piireihin, joilla on kullakin oma vetäjänsä eli ns. piirimies, joka valvoo ja on viljelijöiden tukena. Tuottajat tuottavat kuivaheinää, säilöheinää, olkea ja kauraa puh Onko laatujärjestelmää? On. 2. Paljonko jäseniä? Reilu Mikä on heinärenkaan toimintamuoto? Vapaa yhteenliittymä. 4. Tuotetaanko heinää vain hevosille? Kyllä ja kuivaa heinää, epäonnistuneet erät tietenkin hävitetään esim. karjan rehuksi. 5. Liittymismaksu? 900 +alv. 6. Jäsenmaksu? 150 /vuosi + pinta-ala maksu 5 /hehtaari. 12

13 7. Jäsenvelvoitteet/vaatimukset? Sitoutuu yhteisiin sääntöihin, laatujärjestelmään, analyysit. 8. Valvonta? On omavalvontaa sekä asiakkaat valvoo myös laatua, josta tulee hyvinkin pian palautetta mikäli jossain osassa on puutteita. Piirimiehet neuvovat, opastavat ja valvovat. 9. Uusien jäsenten hyväksyminen? Kyllä, uusia jäseniä otetaan koko ajan, jos hyvä tuottaja hakee jäsenyyttä. Yleensä myös joku jäsen esittelee jäseneksi. 10. Koulutus? Ei vaadita, mutta rengas kouluttaa kyllä jäseniään ja pitää koulutuspäiviä. 11. Markkinointi? Jokainen hinnoittelee itse ja vastaa sekä omasta markkinoinnista sekä laadusta. 12. Markkinapaikka internet, kuka ylläpitää? Internet sivusto on ostettu palvelu eli ei ole liitettynä esim. ProAgrian sivuihin. 13. Tehtiinkö markkinaselvitystä? Ei, lähti liikkeelle jo 1980-luvun alkupuolella kun lähdettiin etsimään latokuivurituottajia. 14. Kuka hallinnoi? ProAgria hallinnoi ja hoitaa kirjanpitovelvoitteet yms. 15. Mitä hyötyä renkaasta jäsenille? Rengas kouluttaa, antaa yhteisen markkinapaikan (Internet-sivusto), järjestää retkiä yms. Antaa laatustandardin, antaa tukea. 16. Muuta? Pyritään myymään paikallisesti. Heinä pinta-alaa on jäsenillä hehtaarin välillä. POHJOIS-SUOMEN LAATUHEINÄRENGAS Koko Pohjois-Suomi, Kalajoki-Alavieska-Nivala-Haapajärvi akselilta ylöspäin. Viljelijöiden vapaa yhteenliittymä ja sekä kuiva- että säilöheinätuottajia. Mielellään otetaan renkaaseen mukaan myös Keski-Pohjanmaa. Tuottajat tuottavat kuivaa heinää, säilöheinää, kauraa ja olkea. Johtokunnan puheenjohtaja: Mika Kukkohovi puh Onko laatujärjestelmää? Ei ole, mutta tilakohtaiset laatukäsikirjat tekee jokainen jäsen. 2. Paljonko jäseniä? 13 tilaa. 3. Mikä on heinärenkaan toimintamuoto? Vapaa yhteenliittymä. 4. Tuotetaanko heinää vain hevosille? Kyllä, ainakin tällä hetkellä. 5. Liittymismaksu? 300 /vuosi. 6. Jäsenmaksu? 150 /vuosi. 7. Jäsenvelvoitteet/vaatimukset? Noudattaa yhteisiä sääntöjä, omavalvonta, analyysit. 8. Valvonta? Omavalvonta. 9. Uusien jäsenten hyväksyminen? Kyllä otetaan kun sopiva tuottaja hakee jäsenyyttä. 13

14 10. Koulutus? Järjestää koulutusta. 11. Markkinointi? HevosAgro hallinnoi internet sivustoa, muuten kukin hinnoittelee, myy ja vastaa markkinoinnista itse. 12. Markkinapaikka internet, kuka ylläpitää? ProAgria Oulu hallinnoi internetsivustoa, HevosAgron sivujen yhteyteen. 13. Tehtiinkö markkinaselvitystä? Tehtiin vuonna 2007 opinnäytetyönä. 14. Kuka hallinnoi? Laatuheinärenkaan johtokunta, vetovastuu puheenjohtajalla, vuodesta 2012 Mika Kukkohovi. 15. Mitä hyötyä renkaasta jäsenille? Yhteinen markkinapaikka, koulutusta, verkostoitumista, status laatuheinäntuottajana. 16. Muuta? Rengas on perustamisvaiheessa ja koulutuksia suunnitellaan. LAKEUDEN LAATUHEINÄRENGAS Osk : Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoenseutu, Etelä-Pohjanmaa mm. Lapua, Ilmajoki, Kurikka. Osuuskunta, sekä kuiva- että säilöheinätuottajia. Osuuskunta kerää yhteen Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueen laatuheinän tuottajat, rehualan urakoitsijat ja hevostallien pitäjät. Kuudentoista yrittäjän voimin pari vuotta sitten perustetun osuuskunnan tärkein tehtävä on pitää yllä internet-sivustoa, joka verkottaa yhteen heinän ja siihen liittyvien palveluiden myyjät ja ostajat. On tärkeää tuoda esille oikeaa tietoa heinälaadun merkityksestä hevosen hyvinvoinnille. Osuuskunta perustettiin 16 yrittäjän voimin helmikuussa 2009 Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana toimii Virpi Norja, puh Sähköposti: 1. Onko laatujärjestelmää? On laatukäsikirja johon kaikki jäsenet ovat sitoutuneet ja ovat olleet valmistelemassa. 2. Paljonko jäseniä? Noin 16 viljelijää, kaikki eivät ole aktiivisia. 3. Mikä on heinärenkaan toimintamuoto? Osuuskunta. 4. Tuotetaanko heinää vain hevosille? Kyllä. 5. Liittymismaksu? Osuuskunnan liittymismaksu. 6. Jäsenmaksu? Osuuskunnan jäsenmaksu. 7. Jäsenvelvoitteet/vaatimukset? Kaikkien jäsenten on sitouduttava laatukäsikirjaan ja käytävä koulutukset. 8. Valvonta? Omavalvonta, analyysit. 9. Uusien jäsenten hyväksyminen? Nyt ei uusia jäseniä oteta. 14

15 10. Koulutus? Ei. 11. Markkinointi? Jokainen jäsen markkinoi itse itsenäisesti. 12. Markkinapaikka internet, kuka ylläpitää? Hallitus pyörittää kotisivuja. 13. Tehtiinkö markkinaselvitystä? Ei, mikäli ei sitten käynnistämishankkeen puitteissa tehty. 14. Kuka hallinnoi? Osuuskunnan hallitus. 15. Mitä hyötyä osk:sta jäsenille? Tällä hetkellä koulutusten markkina-arvo, nostaa statusta. 16. Muuta? Heinärengas on vähän lepovaiheessa kun ei ole oikein innokasta vetäjää. Osuuskunta ei järjestä enää varsinaista koulutusta mutta ylläpitää kotisivuja, osallistuu lähialueen tapahtumiin ja ilmoittelee paikallisesti lehdissä. Kun heinärengasta perustettiin oli meneillään Olavi Lassilan laatuheinähanke ja kaikki siihen osallistuneet saivat liittyä osuuskuntaan. Edellytyksenä Laatukäsikirjan tekoon ja koulutuksiin osallistuminen. Terveisinä Virpi sanoo että heinän ostajien tiedottaminen ja valistaminen laatuheinän arvosta hevosen terveydessä on tärkeää ennen kaikkea. Ja viljelysopimuksiin olisi hyvä päästä asiakkaiden kanssa Pienemmät renkaat Alla lueteltu pienempiä 3-4 tilan renkaita, jotka tuottavat heinää myyntiin koko Suomen alueelle. Yhteistä kaikille on se, että heillä on yhteishankintana suurkanttipaalain ja he ovat yhdistäneet työpanoksensa. BIGPACK Nousiaisista Tuottaa Suvi-säilöheinää. Markkinoijana ja myyjänä Agrimarket-ketju ja sen kautta myynti kattaa koko Suomeen. Kolmen yksityisen viljelijän yhteenliittymä. Ensimmäisinä Suomessa erikoistuneet hevosten säilöheinän tuottamiseen. Suvi Säilöheinä tehdään Lounais-Suomen parhaalla tuotantoalueella, jossa sääolot suosivat heinäntekijää. Tuottajat ovat hevosten kasvattajia, ja heillä on vuosikymmenen kokemus säilöheinän käytöstä ainoana korsirehuna. Suuri tuotantokapasiteetti mahdollistaa isonkin tallin vuoden säilöheinien tekemisen yhdessä päivässä. Kuljetukset suoritetaan omalla nosturilla varustetulla kuorma-autolla, jolloin paalit voidaan purkaa asiakkaan haluamaan paikkaan. BigPack, Sukkistentie 50, Nousiainen Hannu Nylund puh , Hannu Härmälä puh , Jussi Jokinen puh Onko laatujärjestelmää? Ei kirjallista. 2. Paljonko jäseniä? Kolme. 15

16 3. Mikä on heinärenkaan toimintamuoto? Kolme yksityistä viljelijää. 4. Tuotetaanko heinää vain hevosille? Kyllä. 5. Liittymismaksu? Ei. 6. Jäsenmaksu? Ei. 7. Jäsenvelvoitteet/vaatimukset? Ei. 8. Valvonta? Analyysit, omavalvontaa. 9. Uusien jäsenten hyväksyminen? Ei uusia. 10. Koulutus? Kouluttautuvat itse. 11. Markkinointi? Agrimarket. 12. Markkinapaikka internet, kuka ylläpitää? Työt jaettu kaikkien kesken. 13. Tehtiinkö markkinaselvitystä? Ei, omasta tarpeesta lähti liikkeelle. 14. Kuka hallinnoi? Yhdessä. 15. Mitä hyötyä renkaasta jäsenille? Yhteiset työkoneet, työvoima, varastot. 16. Muuta? Bigpack löyhä yhteenliittymä on kolmen yksityisen viljelijän yhteistyö. Lähti alkuun omasta tarpeesta saada hyvää laatuheinää omille kilpahevosille. Liittymä on kolmen kimppa, jossa omistetaan yhdessä 1/3 heinän korjuukoneista. Heinäkin on yhteistä ja varastoidaan yhteisiin varastoihin, joita on kymmenkunta, lähellä peltoja. Korjattavaa peltopinta-alaa on tulevana kesänä noin 500 hehtaaria ja korjuu työt tehdään yhdessä. Tuote on ollut alusta asti (vuodesta 1997) suurkanttipaaleja, säilöheinää painoltaan noin 360 kiloa. Heinää tehdään ainoastaan hevosille Kulut lasketaan yhteen ja katsotaan mitä kukin on maksanut ja jaetaan sitten tasan kaikkien kesken. Hinta on tällä hetkellä ollut 17 senttiä/kg ja tehokas korjuumenetelmä ja hyvä kalusto mahdollistavat tuollaisen hinnan. Kalustoon on panostettu, varakalustoa on paljon, eli jos joku särkyy niin ei tarvitse odotella, tilata varaosia ja korjailla, vaan ensin tehdään työt, sitten korjaillaan. Positiivisena puolena joustava ja toimiva systeemi kolmeen mieheen. Negatiivisena taas se, että kaikki taustatyökin tehtävä itse. Työt onkin jaettu miesten kesken niin että yksi hoitaa logistiikan ja kuljetukset, yksi laskutuksen jne. Työt on jaettu vähän sen mukaan mitä kukin parhaiten hallitsee. Toimitus ja kuljetukset lähiasiakkaille: viljelijät vievät omilla traktoreilla ja pidemmät matkat kuormaautoilla ostopalveluna. (Tiedot: Hannu Nylund ) 16

17 HEINÄMIEHET Ay Paimiosta Säilöheinää koko Suomeen. Avoin yhtiö. Heinämiehet, Marjavuorentie 168, PAIMIO info [ät]heinamiehet.fi 1. Onko laatujärjestelmää? Ei kirjallista, tiukka omavalvonta ja analyysit jokaisesta heinäerästä ja -lohkosta. 2. Paljonko jäseniä? Kolme viljelijää. 3. Mikä on heinärenkaan toimintamuoto? Avoin yhtiö. 4. Tuotetaanko heinää vain hevosille? Pääsääntöisesti kyllä. Poikkeuksina jos tulee jokin huonompi erä niin se myydään karjan rehuksi. 5. Liittymismaksu? Ei. 6. Jäsenmaksu? Ei. 7. Jäsenvelvoitteet/vaatimukset? Laadun tarkkailu ja kirjanpito. 8. Valvonta? Omavalvonta. 9. Uusien jäsenten hyväksyminen? Ei uusia. 10. Koulutus? Itse kouluttaudutaan. 11. Markkinointi? Markkinoivat itse tällä hetkellä omat heinänsä, mutta markkinointia ollaan miettimässä keskitetyksi. 12. Markkinapaikka internet, kuka ylläpitää? Ystävän ylläpitämät perussivut, joiden kautta kyllä tulee paljon yhteydenottoja. 13. Tehtiinkö markkinaselvitystä? Ei. 14. Kuka hallinnoi? Yhtiössä kaikki. 15. Mitä hyötyä renkaasta jäsenille? Yhteinen vastuu, yhteiset koneet ja työvoima. 16. Muuta? Lähtökohta tämän heinänviljelijöiden yhteenliittymään oli sokerijuurikkaan viljelyn lopettaminen ja viljanviljelyn kannattamattomuus. Haettiin parempikatteista tuotetta. Tämä heinäyhtiö toimii avoimena yhtiönä (Ay). Yhtiö omistaa kaikki heinäntekokoneet ja kukin osakas laskuttaa yhtiötä tehdystä työstä ja traktoreista. Kannattavuus perustuu kustannustehokkaaseen toimintaan, jossa kolmen tilan työvoima ja kalusto yhdistetään. Yhteispinta-alaa tiloilla tulee kesänä 2012 olemaan noin 150 hehtaaria. Asiakkaat ovat sekä lähellä että kaukana, esim. yksi suurimmista asiakkaista sijaitsee yli 400 km päässä. (Tiedot: Jaakko Kuusvuori ) 17

18 HEINÄPOJAT Oy Loviisasta Uudenmaan Heinäpojat Oy on vuonna 2005 perustettu yritys, joka on erikoistunut hevosille tarkoitetun säilöheinän tuottamiseen. Säilöheinää asiakkaan toivomassa kanttipaalikoossa, myös jonkin verran kuivaa heinää ostopalveluna. Osakeyhtiö Uudenmaan Heinäpojat on kolmen tilan muodostama yritys. Oy Uudenmaan Heinäpojat Ab, Paavalinkyläntie 113, Loviisa 1. Onko laatujärjestelmää? On. Heinäpojat pohjaavat toimintansa ja laaduntarkkailun Lypsykarjatilan laatukäsikirjaan. 2. Paljonko jäseniä? Kolme. 3. Mikä on heinärenkaan toimintamuoto? Oy. 4. Tuotetaanko heinää vain hevosille? Kyllä. 5. Liittymismaksu? Ei. 6. Jäsenmaksu? Ei. 7. Jäsenvelvoitteet/vaatimukset? Työt ja velvoitteet on jaettu niin kuin yrityksessä työntekijöiden kesken, esim. laskutus, myynti, markkinointi, logistiikka jne. 8. Valvonta? Laatukäsikirjan mukaisesti valvonta ja omavalvonta analyyseineen on heidän myyntivalttinsa. 9. Uusien jäsenten hyväksyminen? Ei jäsenhankintaa. 10. Koulutus? Kouluttavat itseään jatkuvasti ja käyvät mm. ruotsissa oppia hakemassa. 11. Markkinointi? Hoitavat markkinoinnin ja jälkimarkkinoinnin itse. 12. Markkinapaikka internet, kuka ylläpitää? Ostopalveluna mutta on hoidettu yritysverkostoinnin kautta eli ei ole suuri kuluerä. 13. Tehtiinkö markkinaselvitystä? Ei tehty, yritys lähti riskillä kysynnän lisääntyessä. 14. Kuka hallinnoi? Yritystä hallinnoi osakeyhtiön hallitus ja toiminnanjohtaja yhdessä. 15. Mitä hyötyä renkaasta jäsenille? Omien koneiden käyttöastetta saatu nostettua, selkeä palkka, haastetta työhön joka motivoi aina vain parempaan laatuun. 16. Muuta? Markkinoinnin suunnittelussa pitää myös myynnin lisäksi tärkeänä sitä, että sovitaan pelisäännöt reklamaatioista: kuinka reklamaatiotilanteessa toimitaan ja että se on selkeä prosessi. Näin on yrityksellä asiakas olemassa myös reklamaation jälkeenkin. Toiminta perustuu siihen että Oy omistaa vain strategiset erikoistyökoneet (pöyhimen ja paalainkoneet), joita on useampi. Muut heinänkorjuussa tarvittavat koneet (traktorit jne.) vuokrataan, niitot ostetaan. 18

19 Heinien kuljetus ostetaan urakoitsijalta ja kuljetuksen maksaa asiakas itse. Ostopalveluna se mitä ei itse osata tehdä mm. kirjanpito ja nettisivut. Heinäpinta-alaa pojilla on nyt noin 130 hehtaaria ja pinta-alaa he ovat saaneet lisättyä sopimuksilla, jossa pienviljelijä antaa peltonsa viljeltäväksi, ovat nurmiviljelyssä. Tuet nostaa pellon omistaja viljelyn ja siitä tulevan sadon pitää yrittäjä. Heinäpojat tuottavat säilöheinää erikokoisissa paaleissa pikkupaaleista suuriin paaleihin. Myös pienelle tallille on näin mahdollisuus ostaa hyvälaatuista säilöheinää ilman että se ehtii lämmetä. Heinäpojilla on myös yksi franchising-viljelijä joka viljelee heille kuivaa heinää, heidän laatutoivomustensa mukaisesti ja tekee siitä pienpaaleja. (Tiedot: Christer Bombergh ) 19

20 5. ESISELVITYKSEN TOTEUTUS Esiselvityksessä oli tarkoitus kartoittaa Laatuheinärenkaan perustamismahdollisuus Keski-Pohjanmaalle. HANKKEEN KUVAUS Hankkeen tavoitteena oli: - tehdä asiakaskysely, jossa selvitetään olemassa olevat laatuheinän markkinat alueella sekä selvitetään minkälaisessa muodossa tallit haluavat heinän - tehdä tuottajaselvitys - hakea toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä muualla Suomessa toimivista heinärenkaista - selvittää erilaisia heinärenkaan organisointivaihtoehtoja - edistää tuottajien verkostoitumista - tiedottaa laatuheinäasiasta heinän tuottajia ja käyttäjiä - selvittää yhteisen markkinapaikan mahdollisuuksia HANKKEEN TOTEUTUS Laatuheinää Keski-Pohjanmaalle -hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa sovimme aikatauluista ja siitä kuinka hanketta lähdetään toteuttamaan. Heinärenkaiden toiminta- ja organisaatioselvittely päätettiin tehdä puhelinhaastatteluin. Talli- ja tuottajakyselyjen osalta päädyttiin siihen, että kyselyt tehdään kokonaisuudessaan hankevetäjän toimesta eikä ostopalveluna. Kyselyt päätettiin toteuttaa sekä sähköisenä webropol-kyselynä että perinteisenä lomakekyselynä. Kyselyiden jakaminen päätettiin tehdä yhteistyössä alueen maaseutuasiamiesten kanssa, sillä heillä on kattavasti tuottajien ja hevostilojen yhteystiedot. Yksilösuojalain vuoksi kaikki kyselyt välitettiin maaseutuviranomaisten toimesta. Hankevetäjä toimitti kyselyt toimistoille, joista ne sitten toimitettiin eteenpäin. Perinteisiä lomakkeita vastauskuorineen lähetettiin tuottajille ja hevostiloille 208 kpl ja sähköisiä kyselyjä noin 425 kpl. Hevostalleille ja hevosten omistajille kyselyt lähetettiin sähköpostitse sähköisen median välityksellä (mm. ravia.fi ja facebook) sekä hevosjalostusyhdistysten ja seurojen kautta. Myös puhelinhaastatteluja ja yhteydenottoja puhelimitse asiakkaille tehtiin. Tuottajat oli helpompi tavoittaa yhtenäisenä ryhmänä. Sen sijaan hevosen omistajat ovat aika hajallaan eivätkä kuulu mihinkään yhteen järjestöön, jonka kautta kyselyitä olisi voinut välittää. Kumpaankin kyselyyn pystyi vastaamaan myös projektin omilta kotisivuilta Hanketta markkinoitiin sekä lehtijutuilla, sähköisessä mediassa, paperiesitteellä (LIITE 1) sekä hankkeen kotisivuilla. Esitettä lähetettiin myös sähköpostin välityksellä sekä tuottajille että hevosenomistajille. Alueellisesti kyselyt toteutettiin Kaustisen seutukunnassa (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli), Kokkolassa (Kokkola, Kälviä, Lohtaja, Ullava) sekä Kannuksessa. Molemmat kyselyt toteutettiin samanaikaisesti ( ). 20

21 6. TULOKSET Tarkkaa vastausprosenttia on vaikea arvioida, koska yksityisyyssuojan vuoksi maaseutuasiamiehet ja hevosjärjestöt eivät voi luovuttaa osoite- ja nimitietoja, vaan kyselyt välitettiin heidän toimestaan. Vastausprosenttia on vaikea arvioida myös siksi, että kyselyt toimitettiin kaikille tuottajille, jotka ovat ilmoittaneet olevansa nurmiviljelyssä. Näistä kuitenkaan läheskään kaikki eivät tuota kuivaa heinää vaan ainoastaan säilörehua naudoille Yleistä tuloksista Tuottajakyselyyn vastasi 71 tuottajaa, jotka viljelevät heinää hevosille tai suunnittelivat aloittavansa viljelyn. Tallikyselyyn vastasi 41 tallia, joista 22 on heinää ostavia asiakkaita. Loput 19 hevostalleista viljelevät itse kaiken tarvitsemansa heinän. Alueellisesta vastausinnokkuudesta kyselyihin voi päätellä, että heinän hankinta on ongelmana varsinkin kaupunkiseudulla ja sen taajamissa. Alla olevista kuvioista (KUVIO 1, KUVIO 2) käy ilmi, miten kyselyihin vastanneet sijoittuivat maantieteellisesti. Kaustisen seutukunta Kokkola Kannus Muu paikkakunta tallit tuottajat KUVIO 1: Vastaukset kysymykseen: "Paikka missä talli/tila sijaitsee? Vastausten lukumäärä alueellisesti (tallit n=41, tuottajat n=71). Halsua Kaustinen Kaustisen stk Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Kokkola Kälviä Lohtaja Ullava Kannus Muu paikkakunta tallit tuottajat KUVIO 2: Vastaukset kysymykseen: "Paikkakunta missä talli/tila sijaitsee? Vastausten lukumäärä (tallit n=41, tuottajat n=71). 21

22 Kyselyyn vastanneista talleista reilu kolmannes on pieniä, 1-5 hevosen talleja, ja reilu kolmannes suuria, yli 10 hevosen talleja (KUVIO 3). KUVIO 3: Vastaukset kysymykseen: Hevosten lukumäärä tallissa? (n=41). Tutkimukseen vastanneiden tallien hevosista 46 % on harrastekäytössä ja 54 % ammattikäytössä (KUVIO 4). Ammattikäytössä olevista hevosista suurin osa on ravikäytössä (44 %). Ratsu- ja kilpakäytössä hevosista on 7 % ja työhevosina vain 2 %. Suomen Hippoksen tutkimusten mukaan Suomi poikkeaa muusta Euroopasta juuri tässä asiassa: hevosia on harrastekäytössä enemmän kuin ammattikäytössä (Hippoksen tunnuslukuja 2011). Keski-Pohjanmaan alue ei tässä asiassa poikkea muusta maasta. KUVIO 4: Vastaukset kysymykseen: Hevosten käyttötarkoitus talleilla? (n=41). Tuottajilta kysyttiin viljelevätkö he heinää myyntiin, jotta saatiin tietää, kuinka monella tilalla viljaa viljellään vain omiin tarpeisiin ja kuinka moni viljelee heinää myös myyntiin. Lähes puolet vastanneista tuottajista (46 %) myy heinää myyntiin ja myynnin suunnittelee aloittavansa 20 % vastanneista (KUVIO 5). Noin joka kolmas vastaaja viljelee heinää vain omaan käyttöönsä. KUVIO 5: Vastaukset kysymykseen: Viljeletkö heinää myyntiin? (n=69). 22

23 Arvioiden mukaan koko Keski-Pohjanmaan alueella on lähes 3000 hevosta, jotka syövät vuodessa noin kahdeksan miljoonaa kiloa heinää. Hevosheinälle tarvittaisiin noin 1600 hehtaaria peltoa (5000 kilon keskisadolla). Tuottajilta kysyttiinkin tämän hetkistä heinänviljelyn pinta-alaa sekä sitä, kuinka suurta pintaalaa olisi mahdollisuus tulevaisuudessa viljellä. Mielenkiintoinen tieto on, että jo pelkästään tähän kyselyyn vastanneet tuottajat voisivat tuottaa noin 1500 hehtaarin pinta-alalta heinää, mikä on lähes koko Keski- Pohjanmaalla tarvittavan hevosten heinän määrä. (KUVIO 6) 2000 ha nyt tulevaisuudessa KUVIO 6: Vastaukset kysymykseen: Kuinka suurelta alalta tuotat heinää nyt ja mahdollinen pinta-ala tulevaisuudessa? (n=69) Tulokset: heinän käyttö TALLIT: HEINÄN KÄYTTÖ Suurin osa talleista luottaa vielä kuivaan heinään hevosen perusruokinnassa: kyselyyn vastanneista talleista 80 % käyttää hevosten ruokintaan kuivaa heinää ja 20 % säilöheinää (KUVIO 7). KUVIO 7: Vastaukset kysymykseen: Käytätkö kuivaa heinää ruokinnassa? (n=41). Kyselyn tulokset osoittavat, että pikkupaalit ovat säilyttäneet paikkaansa talleilla. Vaikka suurin osa (60 %) kuivanheinän käyttäjistä käyttää suurpyöröpaaleja, niin pikkupaaleja käyttää yhä 36 % vastaajista (KUVIO 8). Irtoheinänä kuivaa heinää käyttää vain yksi vastaajista, samoin suurkanttipaaleissa heinää käyttää vastaajista yksi. 23

24 KUVIO 8: Vastaukset kysymykseen: Millaisessa muodossa/pakkauksessa kuivaa heinää käytät? (n=33). Säilöheinää Keski-Pohjanmaalla käytetään joko suurpyörö tai suurkanttipaaleissa (KUVIO 9). Suurkanttipaalin käyttäjiä löytyy 2 kpl (14 %) vastaajista. KUVIO 9: Vastaukset kysymykseen: Millaisessa muodossa/pakkauksessa säilöheinää käytät? (n=14). Melkein puolet talleista (46 %) ovat omavaraisia eli ne eivät osta heinää ollenkaan (KUVIO 10). Loput 54 % ostaa joko osan tai kaiken käyttämänsä heinän: kaiken tarvitsemansa heinän ostajia on 32 % ja osan ostajia 22 %. KUVIO 10: Vastaukset kysymykseen: Mistä saat heinäsi? (n=41). 24

25 TUOTTAJAT: HEINÄN TUOTTO Suurin osa kyselyyn vastanneista tuottajista on kiinnostunut tuottamaan hevostalleilla tarvittavaa kuivaa heinää (KUVIO 11). KUVIO 11: Vastaukset kysymykseen: Tuotatko/tuottaisitko kuivaa heinää? (n=71). Tuottajat käärivät kuivan heinän mieluiten suurpyöröpaaleihin (KUVIO 12). Pikkupaaleillekin löytyy vielä tuottajia, siitä huolimatta että ne ovat paljon työläämpiä ja kalliimpia kuin suurpyöröpaalit. Pikkupaalit vaativat enemmän työtä ja työntekijöitä kuin suupyöröpaalit, joita voi tehdä vaikka yksin. Pikkupaalit on yleisessä keskustelussa todettu olevan kaikkein halutuin paalimuoto siksi, että niitä on talleilla helppo käsitellä, siirtää paikasta toiseen ja annostella kerta-annoksiin. Mutta säilytystilojen puutteesta johtuen tallit ostavat muoviin käärittyjä paaleja, joita voi säilyttää ulkona, eivätkä ne vaadi välttämättä edes katosta suojakseen. KUVIO 12: Vastaukset kysymykseen: Millaisessa pakkauksessa tuotat/tuottaisit kuivan heinän? (n=63). Myös säilöheinän tuottaminen kiinnostaa viljelijöitä 75 % kyselyyn vastanneista on tai voisi olla tästä kiinnostunut (KUVIO 13). KUVIO 13: Vastaukset kysymykseen: Tuotatko/tuottaisitko säilöheinää? (n=69). 25

26 Myös säilöheinä halutaan mieluiten kääriä suurpyöröpaaleihin (KUVIO 14). Vähäinen kiinnostus suurkanttipaaleja kohtaan viljelijöiden keskuudessa johtuu kaluston korkeasta hinnasta sekä siitä, että alueella on hyvä pyöröpaalikalusto. KUVIO 14: Vastaukset kysymykseen: Millaisessa pakkauksessa tuotat/tuottaisit säilöheinän? (n=53). Uuden kaluston hankkimista suunnittelee 22 tuottajaa (KUVIO 15). KUVIO 15: Vastaukset kysymykseen: Suunnitteletko hankkivasi lähivuosina kalustoa heinäntuotantoon? (n=71). Uuden kaluston hankkimista suunnittelevat tuottajat ovat eniten kiinnostuneita hankkimaan latokuivurin, niittomurskaimen tai paalipihdit (KUVIO 16). Suurkanttipaalaimen hankintaa suunnittelee yksi viljelijöistä. Myös suurpyöröpaalikalustoa on investoitavien listalla. Tuottajilla on siis aika erilaisia hankintasuunnitelmia, mikä on tietysti kuluttajan kannalta hyvä asia: tarjolla on monenlaista mistä valita. Muu, mikä: karhotin suurkanttipaalin käärijä paalainkäärinyhdistelmä KUVIO 16: Vastaukset kysymykseen: Mitä kalustoa on suunnitelmissa hankkia? (n=22). 26

27 6.3. Tulokset: heinän kuljetus TALLIT: HEINÄN KULJETUS Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, millaista kalustoa tuottajilla on heinän kuljetukseen. Heinän ostajista suurin osa (73 %) ostaa heinänsä tallin pihalle toimitettuna (KUVIO 17). Vain 27 % talleista noutaa heinät tuottajalta. KUVIO 17: Vastaukset kysymykseen: Kuinka heinä saapuu tallille? (n=22). TUOTTAJAT: HEINÄN KULJETUS Tuottajien heinänkuljetuskalustoa tarkasteltaessa voidaan huomioida, että suurin osa tuottajista käyttää heinän kuljetukseen peruskalustoa, jolle on tilalla muutakin käyttöä. Kuljetuskalusto soveltuu parhaiten lyhyille matkoille, sillä kuljetuskalustona on useimmin traktori ja paalikärry (KUVIO 18). Kahdelta tuottajalta löytyy kuorma-auto ja muutamalla on pakettiauto peräkärryineen, jotka mahdollistavat kuljetuksen jo pidemmälle matkalle. Peräkärryllä ja pakettiautolla ei voi kuitenkaan kuljettaa suurta määrää heinää kerrallaan, vaan se rajoittaa kuljetuksen melkein aina niin, että vain yhtä asiakasta voidaan palvella kerrallaan. Kuorma-auto mahdollistaa sekä pidemmän matkan että suuremman kuorman yhdellä kertaa. Muu, mikä: traileri umpikontilla, tilavuus 20 kuutiota paku, kärry ha + peräkärry ei ole/käytän naapuria ei kuljetuskuntoisia KUVIO 18: Vastaukset kysymykseen: Millaista kuljetuskalustoa sinulla on? (n=71). 27

28 Uuden kuljetuskaluston hankintasuunnitelmia on kahdeksalla tuottajalla (KUVIO 19). KUVIO 19: Vastaukset kysymykseen: Suunnitteletko hankkivasi lähivuosina kuljetuskalustoa? (n=71). Uutta kuljetuskalustoa hankkivista kolme on aikeissa investoida muuhun kuin peruskalustoon: yksi tuottajista aikoo investoida kuorma-autoon ja kaksi auton peräkärryyn (KUVIO 20). Muu, mikä: peräkärry iso jarrullinen peräkärry autoon KUVIO 20: Vastaukset kysymykseen: Millaista kuljetuskalustoa aiot hankkia? (n=8) Tulokset: heinän ominaisuus ja rehuanalyysi Millaista heinän pitäisi ostajan mielestä olla? Tämä oli olennainen osa kyselyä, sillä tuottajia kiinnostaa se, mitä ominaisuuksia ostajat pitävät tärkeinä tehdessään heinänhankintapäätöksen. Kyselyssä pyrittiin tämän takia selvittämään minkä painoarvon asiakas antaa mm. laadulle, pakkaukselle ja toimitukselle. Kyselyissä asetettiin sama kysymys heinän perusominaisuuksista sekä ostajalle että tuottajalle. Näin saatiin vertailuun se, minkä tuottaja uskoo vaikuttavan eniten asiakkaan ostopäätökseen ja se, mihin ostaja todellisuudessa kiinnittää eniten huomiota. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella tuottajat voisivat panostaa enemmän ostajaa kiinnostaviin asioihin. Ostajan mielestä tärkeintä heinän laadussa on se, että heinä on homeetonta (KUVIO 21). Toiseksi eniten arvostetaan tasalaatuisuutta ja kolmanneksi eniten pölyttömyyttä. Tuottajalle tärkeä tieto on se, että tasalaatuisuus on ostajalle jopa pölyttömyyttä tärkeämpi ominaisuus. Sen sijaan heinän luomulaatu ei anna heinälle lisäarvoa ostajan näkökulmasta. 28

29 homeettomuus tasalaatuisuus pölyttömyys puhtaus,rikkaksvittomuus maittavuus korjuuaika heinän lehtevyys heinän laji luomu asiakas tuottaja 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% KUVIO 21: Vastaukset kysymykseen: Minkä heinän ominaisuuden uskot vaikuttavan asiakkaan ostopäätökseen vs. mikä ominaisuus vaikuttaa ostajan päätökseen? (Tallit n=22, tuottajat n=71). Heinän sisältöarvolla on merkitystä hevosen ruokinnan suunnittelussa. Heinän sisältöarvo saadaan selville ainoastaan rehuanalyysin avulla. Kyselyssä selvitettiin minkä painoarvon asiakas antaa sille, onko analyysi tehty vai ei, ja mitä asioita asiakas analyysistä katsoo. Tuloksista voidaan nähdä, että sekä asiakkaan että tuottajan mielestä analyysi on tärkeää: ostajista 88 % ja tuottajista 99 % pitää analyysiä tärkeänä asiana (KUVIO 22). kyllä ei ostaja tuottaja 0% 20% 40% 60% 80% 100% KUVIO 22: Onko heinän sisältöarvolla merkitystä? (Tallit n=41, tuottajat n=69). Vaikka rehuanalyysiä pidetään tärkeänä, vain harva tuottajista on koskaan sitä teettänyt. TAULUKKO 1: Kuinka moni tuottaja on tehnyt rehuanalyysin (n=69). Oletko teettänyt heinästä rehuanalyysin? Osuus tuottajista Kyllä 36 % Toisinaan 10 % En 54 % Pohdittavaksi jää, miksi vain 36 % tuottajista tekee rehuanalyysejä, vaikka sen merkitys ymmärretään. Onko syynä?: rehuanalyysin teon kalleus ei tiedetä miten sellainen tehdään ei tiedetä missä sellaisen voi teettää heinä menee kaupaksi ilmankin asiakas ei ole valmis maksamaan palvelusta/analyysistä näytteen ottamiseen ja sen lähettämiseen ei jakseta käyttää aikaa, eli ei viitsitä tehdä ostaja ei vaadi analyysiä 29

30 Ostajien mielestä tärkeintä analyysissä on selvittää heinän sokeriarvoa, sulavan raakavalkuaisen määrä sekä kuiva-aineprosentti (KUVIO 23). KUVIO 23: Vastaukset kysymykseen: Mitä tietoa ostaja pitää tärkeänä rehuanalyysissä? (n=36) Tulokset: tuottajan valinta Tutkimuksen mukaan asiakkaalle tärkeintä toimittajaa valitessa on heinän laadun lisäksi toimitusvarmuus ja hinta. Hinnan painoarvo ei kuitenkaan ole niin suuri kuin tuottaja kuvittelee. Vaikka rehuanalyysillä on merkitystä ostajalle, niin toimittajaa valitessa sillä on kuitenkin vähäinen merkitys ja se vaikuttaa lähinnä lisäarvona. Vielä pienempi merkitys asiakkaalle on heinän pakkauksella (KUVIO 24). laatu toimitusvarmuus hinta vakiotoimittaja kotiinkuljetus rehuanalyysi asiakas tuottaja saatavuus pakkaustyyppi 000 % 020 % 040 % 060 % 080 % 100 % KUVIO 24: Vastaukset kysymykseen: Millä perusteella valitset heinän toimittajan? vs. tuottajan näkemys siitä millä perusteella toimittaja valitaan. (Tallit n=22, tuottajat n=71). 30

31 Tutkimukseen vastanneista heinänostajista 55 %:lla on vakiotoimittaja eli he ostavat heinän aina samasta paikasta (KUVIO 25). KUVIO 25: Vastaukset kysymykseen: Kuka toimittaa heinät? (n=22). Viljelijälle tärkeä tieto toimittajan valintakriteereiden lisäksi on tieto siitä, kuinka moni asiakas olisi kiinnostunut heinän sopimushankinnasta. Laatuheinänviljelijän yksi tavoite onkin pidemmät useampivuotiset hankintasopimukset ostajan kanssa. Kyselyyn vastanneista heinänostajista 39 % on kiinnostunut sopimushankinnasta (KUVIO 26). Syy kiinnostukseen on mm. se, että heinän saatavuus olisi turvattu myös heikompana heinävuotena. Sopimushankinnasta ei ole kiinnostunut 61 % vastaajista, suurimpana syynä se, että heinän suhteen ollaan omavaraisia. Kuitenkin kun tarkastellaan niitä vastaajia, jotka ostavat kaiken tarvitsemansa heinän (22 kpl), niin heistä 16 olisi kiinnostunut sopimushankinnasta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaiken heinän ostavista hyvin suuri osa (72 %) on sopimushankinnasta kiinnostuneita. En, miksi: on jo vakiotoimittaja ei ole tarvetta, ostomäärä sen verran pieni, koska suurin osa tuotetaan itse ei ole tarkkaa tietoa määristä joita tarvitsee olen omavarainen, pikemminkin myyn viljelen itse Kyllä, tärkeimmät syyt: turvaisi heinän saannin tasainen laatu vain jos hinta on kohtuullinen ja kotiinkuljetus järjestyy ongelmitta laatu saatavuus KUVIO 26: Vastaukset kysymykseen: Asiakas, oletko kiinnostunut heinän sopimushankinnasta? Kyllä, miksi? En, miksi? n=41 ). 31

32 6.5. Tulokset: hinta Hevosen ruokinnassa puhutaan kiloista: hevosen heinän annostelu ilmoitetaan kiloissa vuorokautta kohti ja tällöin pystytään laskemaan jokaisen hevosen vuosikulutus. Samoin myyjän puolella heinäkaupassa puhutaan kiloista: myyntihinnat ilmoitetaan kiloissa ja näin myös eri heinälaadut pakkauksesta riippumatta ovat hinnaltaan vertailukelpoiset. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin huomata että käytännössä heinäkauppaa käydään kappalehinnoittelulla (KUVIO 27). KUVIO 27: Vastaukset kysymykseen: Miten heinähankintasi on pääsääntöisesti hinnoiteltu? (n=22). Kappalehinnoittelussa on erittäin suuri ero kilokauppaan nähden. Paalissa olevan heinän määrä voi vaihdella suuresti, riippuen siitä kuinka tiukkaan paali on kääritty ja kuinka suuria paaleja tuottaja on käärinyt. Kappalehinnoittelussa sekä ostaja että myyjä voivat menettää paljon rahaa. Käytännössä kuitenkin ostajalla ei välttämättä ole vaihtoehtoa, sillä tuottajilla ei ole vaakoja millä punnita paaleja. Tästä kaikesta huolimatta heinän hintaa piti sopivana 73 % vastaajista. Halpana heinää piti 18 % ja kalliina 9 % vastaajista (KUVIO 28). KUVIO 28: Vastaukset kysymykseen: Pidätkö heinän nykyistä hintatasoa halpana, sopivana, kalliina? (n=22). Suurin osa ostajista ei pyydä tarjousta tuottajilta. Tarjouspyynnön perusteella heinän hankkii vain 36 % ostajista (KUVIO 29). Tästä kertoo myös se että toimittajaa valitessaan ostajalle hinta oli tärkeysjärjestyksessä vastavasta neljäntenä (katso KUVIO 24). KUVIO 29: Vastaukset kysymykseen: Asiakas, teetkö hankintapäätöksen tarjouspyynnön perusteella? (n=22). 32

33 Tutkimusalueella suurpyöröpaalin hinta vaihtelee. Hinta sijoittuu välille euroa (KUVIO 30). Suurpyöröpaalin hinnan keskiarvo on 31,82 euroa/paali KUVIO 30: Suurpyöröpaalin hinta 2012 (n=22). Heinän pikkupaali maksaa 1-3 euroa ja sen keskiarvohinta on 1,75 euroa/paali. Suurkanttipaali maksaa 83 euroa. Heinän kilohinta on senttiä ja keskiarvolta 16 senttiä. Esikuivatettu pyöröpaali painaa keskimäärin kg. Jo tällä hintahaitarilla kappalehinnoittelussa tuottaja häviää myynnissä euroa/paali, mikäli myy paalin 30 euron kappalehinnalla. Latokuivattu pyöröpaali on vielä kuivempaa, sisältää enemmän heinää ja on tuotantokustannuksiltaan kalliimpi. Latokuivatun heinän kilohinnan tulisi olla vähintään 0,25 senttiä. Silloin paalin hinta nousee jo euroon. Esimerkkejä hinnoista: pellolla esikuivattu pyöröpaali latokuivattu pyöröpaali kg 0,16 sent/kg kg 0,25 sent/kg , Hinnoitteluesimerkki siitä kuinka eräällä laatuheinätilalla säilöheinän suurkanttipaalit hinnoitellaan. Kuiva heinä maksaa 0,38 senttiä/kg, säilöheinä on heillä hinnoiteltu -15 %. Säilöheinälle lasketaan kuiva-aine hinta, eli paali joka painaa esim. 170 kiloa sisältää 150 kiloa kuiva-ainetta. Säilöheinä suurkantti paali Latokuivattu pienpaali 180 kg = 150 kg on kuiva-ainepaino kg 0,38 sent/kg 150 x 0,38 = ,80-15 % = 8,55 paalin hinta 48,45 33

34 6.6. Tulokset: laatuheinä Kyselyssä haluttiin myös selvittää, millainen käsitys ja tietous asiakkailla ja tuottajilla on laatuheinästä, mikä laatuheinässä kiinnostaa ja onko asiakas valmis maksamaan enemmän laatuheinästä. Kyselyn perusteella tuottajia kiinnostaisi eniten saada tietoa Laatuheinän kriteereistä ja sen viljelystä sekä nykyiset heinärenkaat. Asiakasta kiinnostavat samat asiat eli kriteerit ja viljely sekä tietenkin hevosen ruokintaan liittyvät asiat (KAAVIO 31). Laatuheinän kriteerit Tällä hetkellä toimivista heinärenkaista Laatuheinän viljely Laatuheinän tarpeesta asiakkaan näkökulmasta Viljely asiantuntija,viljelijän ominaisuudessa Luento mitä kuivaheinä on, ja miten sitä tuotetaan asiakas tuottaja Lueto hevosen ruokinnasta, mitä heinää eri tilanteissa Luento mitä säilöheinä on, ja miten sitä tuotetaan Luomuheinän viljelystä Viljely asiantuntija ProAgriasta 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% KAAVIO 31: Mitkä laatuheinäasiat kiinnostavat (Tallit n=41, tuottajat n=71). Tuottajia kiinnostaisi myös seuraava tieto: mikä on todellinen heinän tarve alueella tieto urakointiyhteistyöstä onko kannattavaa eli taloudellisen kannattavuuden aspekti absoluuttinen totuus: suurkanttipaalin väitetystä paremmuudesta verrattuna suurpyöröpaaliin ovatko ostajat valmiita maksamaan laadusta, jos investoi latokuivuriin Tämän tutkimuksen valossa näihin kysymyksiin voidaan vastata seuraavasti: Mikä on todellinen heinän tarve alueella? Heinän tarjontaa on alueella riittävästi, tämän vuoksi ei kannata aloittaa heinän viljelyä. Tieto urakointiyhteistyöstä? Urakointiyhteistyön selvittäminen olisi se mitä tuottajien seuraavaksi kannattaisi tehdä. Yhteystietoja kyselystä on saatu ja ne tuottajat jotka ovat antaneet luvan että heihin saa olla yhteydessä, niin heitä kannattaa lähestyä. Onko kannattavaa eli taloudellisen kannattavuuden aspekti? Laatuheinä Infotapahtumassa voitaisiin myös avata tätä taloudellisuusnäkökulmaa. Kyllä heinäkauppa voi olla myös taloudellisesti kannattavaa. Absoluuttinen totuus: suurkanttipaalin väitetystä paremmuudesta verrattuna suurpyöröpaaliin? Absoluuttista totuutta ei kai mistään asiasta voida saada, mutta vertailua suurpyöröpaalin ja 34

35 suurkanttipaalin välillä voidaan tehdä, samoin talouslaskelma siitä, kannattaako investoida ja jos kannattaa, niin millaiseen kalustoon. Ovatko ostajat valmiita maksamaan laadusta, jos investoi latokuivuriin? Tulosten perusteella latokuivatusta heinästä ollaan valmiita maksamaan ja 27 % asiakkaista on heti valmis maksamaan laatuheinästä enemmän. Tuottajan, joka suunnittelee latokuivuria tai muuta suurempaa investointia, kannattaa myös kartoittaa alueellisesti sopimushankinnasta kiinnostuneita asiakkaita. Yhteystietoja on saatavilla myös tämän tutkimuksen perusteella. Ostajia kiinnostaa, ainakin yhden vastauksen perusteella, yleinen listaus tämänhetkisistä heinäntuottajista ja heidän tuotteidensa laadusta näin ostajan on helpompi valita tuottaja ja heinän laatu, jollaista haluaa ostaa, ja ostajan ja tuottajan kohtaaminen helpottuisi huomattavasti. Laatuheinärengas vastaa/vastaisi kaikkiin edellä olleen asiakkaan tarpeisiin. Laatuheinän hintakyselyssä asiakkaalta kysyttiin, olisiko hän valmis maksamaan enemmän laatuheinästä. 27 % vastaajista olisi valmis maksamaan, samoin kuin 27 % ei olisi valmis (KAAVIO 32). Suurin osa (45 %) vastaajista ei osaa sanoa, olisiko valmis maksamaan vai ei. Koska melkein puolet vastaajista ei osaa sanoa onko laatuheinä niin paljon parempaa, että siitä olisi valmis maksamaan korkeampaa hintaa, niin tietoutta laatuheinästä selvästi kaivattaisiin talleille lisää. KAAVIO 32: Vastaukset kysymykseen: Oletko valmis maksamaan korkeampaa hintaa laatuheinästä? (n=22). 35

36 Suurin osa tuottajista on kuullut laatuheinästä ja heitä kiinnostaa laatuheinäkoulutus (TAULUKKO 2). Laatuheinärenkaasta on kuullut 69 % ja siihen liittyminen kiinnostaa 58 % tuottajista. 65 % vastaajista uskoo Laatuheinärenkaan tuovan myös uusia asiakkaita. Puolet tuottajista on valmiita maksamaan liittymismaksun, mutta vain 42 % olisi näillä tiedoilla valmis maksamaan vuotuista jäsenmaksua heinärenkaalle. TAULUKKO 2: Laatuheinäkysymyksiä tuottajille (n=71). 36

Laatuheina a Keski-Pohjanmaalta Esiselvitys 1.12.2011 30.6.2012. Jeannette Borén

Laatuheina a Keski-Pohjanmaalta Esiselvitys 1.12.2011 30.6.2012. Jeannette Borén Laatuheina a Keski-Pohjanmaalta Esiselvitys 1.12.2011 30.6.2012 Jeannette Borén 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. ESISELVITYKSEN TARKOITUS... 5 3. VIITEKEHYS... 6 3.1. Hevosen ruokinta... 6 3.1.1.

Lisätiedot

Laatuheinää Keski-Pohjanmaalta esiselvitys. Jeannette Borén Kaustisen Raviopisto 7.6.2012

Laatuheinää Keski-Pohjanmaalta esiselvitys. Jeannette Borén Kaustisen Raviopisto 7.6.2012 Laatuheinää Keski-Pohjanmaalta esiselvitys Jeannette Borén Kaustisen Raviopisto 7.6.2012 Hankkeen lähtökohta ja tavoite Hankeen lähtökohtana oli viljelijöiden kiinnostus erikoistumiseen, heinän viljelyssä

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Hevostilan nurmipäivä; ProAgria Etelä-Suomi, Maatilat menestykseen, Tampere 24.9.2013 C Karkearehut monipuolinen ravintoaineiden lähde

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus Energiaosuuskuntien puunhankinta Keski Pohjanmaalla Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos, Kannus Hyödyntämätöntä energiapuupotentiaalia Keski Pohjanmaan metsistä löytyisi runsaasti. Osuuskuntien

Lisätiedot

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke-

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Elämyksiä ja elinkeinoja Hevosen omistamisen kehittämishanke Projekti on hevosalan lajirajat ylittävä hevosen omistamisen

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hevosmäärän historia 375 000 31 500 75 000 130 000 Hevosmäärän jakautuminen Hevostalouden tunnuslukuja Suomessa n. 75 000

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä

Lisätiedot

HEVOSEN PERUSRUOKINTA

HEVOSEN PERUSRUOKINTA HEVOSEN PERUSRUOKINTA MMT Markku Saastamoinen MTT Ypäjä HevosAgro -hanke, ProAgria Oulu, Muhos/Haapajärvi 15. ja 16.4.2011 C Ruokinnan suunnittelun lähtökohdat hevosen ruuansulatuksen tuntemus hevosen

Lisätiedot

Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa

Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa Suomen Hippoksen jalostuspäivien esityksen tiivistelmä, 12.2.2008 FT Elena Autio, Suomen Hevostietokeskus ry Hevosten hyvinvointi ja suorituskyky ovat

Lisätiedot

Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus

Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus HAKEOSUUSKUNTIEN perustamisbuumi loppui Puun energiakäytön pitäisi koko ajan vauhdittua, mutta

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli)

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruokahanke Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) 3.4.2014 Projektiasiantuntija Eeva Ylinen Mistä kaikki alkoi? Alkuperä Ranskassa kumppanuusmaataloudessa REKO-mallin

Lisätiedot

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA HAKA-hanke KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA Suomessa pohjoissavolaiset karjanomistajat ovat kehittäneet eläinainestaan määrätietoisesti. Työ jatku alueellisessa

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS MARKKINOINTI

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS MARKKINOINTI LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS MARKKINOINTI PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN SISÄLTÖ/MARKKINOINTI Markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista

Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista Ruokapiiritreffit 12.4.2014 Eeva Ylinen Projektiasiantuntija Parasta Pöytään Pirkanmaalta Mistä kaikki alkoi? Alkuperä Ranskassa kumppanuusmaataloudessa

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011 YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-20 4 2 5 Seminaari 24.-25.5.20 OTM, KTM Mikko Hakola YLEISTÄ TIETOA Pilottiyritykset 6 kpl 5 lopettanutta (3 menettelyaikana, 2 ohjelman aikana)

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

loistavaa puhtautta TAMMERMATIC -PALVELUT

loistavaa puhtautta TAMMERMATIC -PALVELUT TAMMERMATIC -PALVELUT loistavaa puhtautta Käytössäsi ovat pohjoismaisiin olosuhteisiin kehitetyt tuotteet, jotka soveltuvat ympärivuotiseen käyttöön kaikissa autonpesukoneissa ja vedenkierrätysjärjestelmissä.

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

REKO Lähiruoan suoramyyntimalli

REKO Lähiruoan suoramyyntimalli REKO Lähiruoan suoramyyntimalli Näkökulmia lähiruokaan Ruoka-Kouvola Uudeksi Elinkeinokärjeksi -hankkeen kumppanuuspöytä, Elimäki 13.9.2014 Eeva Ylinen Projektiasiantuntija Parasta Pöytään Pirkanmaalta

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Kaupunkilaisten oma pelto

Kaupunkilaisten oma pelto Kaupunkilaisten oma pelto ? Lähi- ja luomuruuasta kiinnostunut Tiedät mistä ruokasi tulee Perustetaan ruokaosuuskunta Kerätään yhteinen potti Palkataan puutarhuri ja vuokrataan pelto Sadonkorjuu kerran

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Hämeenlinna 16.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta pertti.riikonen@proagria.fi Entämiltänäyttääjuuri nyt? Mitäkylvää? Pitäisikötyhjentäävarastot?

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat GREPPA MARKNADEN tunne markkinat Viljelijän kommenttipuheenvuoro Sebastian Sohlberg Malmgård Sjundeå www.malmgardsjundea.fi Facebook: Malmgård Sjundeå Instagram: MALMGARDSJUNDEA GREPPA MARKNADEN? Greppa

Lisätiedot

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt TARHAUSINFO Rehut ja rehujen määrä Rovaniemellä 6.2.2012 Veikko Maijala Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Tyllis-esite 2004 17.8.2004 13:19 Page 1 FIN

Tyllis-esite 2004 17.8.2004 13:19 Page 1 FIN Tyllis-esite 2004 17.8.2004 13:19 Page 1 FIN Tyllis-esite 2004 17.8.2004 13:19 Page 2 Suunnittelu & tuotanto Kuljetustoiminnassa erikoistuminen tuo säästöjä. Oikein suunniteltu kalusto tehostaa merkittävästi

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ!

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! HENRI PIKKARAINEN p. 044 520 7709 & KIRSI HUOTARI p. 050 547 6566 Miksi Lähiruokadiili? Lähiruokadiili tarjoaa mahdollisuuden ostaa lähiruokaa suoraan tuottajalta.

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot