TULVARISKIT SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA EHDOTUKSET KAAVOITUKSEEN JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN. Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
|
|
- Anton Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä Viite TULVARISKIT SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA EHDOTUKSET KAAVOITUKSEEN JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN
2 1 Tarkastus Päivämäärä Laatija Merja Isteri, Piia Sassi-Päkkilä Tarkastaja Jaana Hakola Hyväksyjä Veli-Pekka Latvala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuvaus Viite
3 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO KAAVOITUKSESSA HUOMIOITAVAA YLEISTÄ EI UUTTA RAKENTAMISTA TULVA- TAI TULVARISKIALUEILLE EI MUUTAKAAN TULVALLE HERKKÄÄ TOIMINTAA TULVA- TAI TULVARISKIALUEILLE RAKENTAMISEN MINIMIKORKEUSTASOT KESTÄVÄN MAANKÄYTÖN JA KAAVOITUKSEN TAUSTALLA ON RIITTÄVÄ TIETO TULVARISKEISTÄ ÄÄRIMMÄISET TULVASUOJELUTOIMENPITEET, KUTEN RAKENNUSOIKEUDEN POISTO ERI KAAVATASOJEN MUISTILISTA RAKENNUSSUUNNITELMISSA JA LUPAHARKINNASSA HUOMIOITAVAA KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA MAA- JA METSÄTALOUS MUUTA HUOMIOITAVAA KULTTUURIPERINTÖKOHTEET LUONNONSUOJELUALUEET TULVATIETOISUUDEN LISÄÄMINEN... 7
4 3 1. JOHDANTO Tämä tarkastelu on osa laajempaa kokonaisuutta, Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelykäytäntöjen kehittäminen -työtä. Tarkastelu on kooste suosituksia kohdealueen kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun avuksi. Alueen laajuuden ja työhön varattujen resurssien vuoksi tarkastelu on yleispiirteinen, eikä jokivartta käsitellä yksityiskohtaisesti. Annetut yleispiirteiset suositukset koskevat tulvariskialueiden ohella niiden laajempaa lähi- ja vaikutusaluetta, sillä tulvariskin muodostuminen koskee vesistön koko valuma-aluetta. Tarkastelun kohteena ovat mm. kaikki rakentamista edellyttävä toiminta sekä maankäyttömuodot, jotka vaikuttavat esim. mahdollisten virtaamamuutosten myötä tulvariskiin. Yleispätevät ohjeet ja suositukset tulee sovittaa aina tapauskohtaisesti käsillä olevaan tilanteeseen ja yksityiskohtaisesti ympäristön reunaehtoihin. Kaiken kaikkiaan on erittäin oleellista muistaa, että maankäytön suunnittelulla ja rakentamisen ohjauksella on keskeinen rooli tulvavahinkojen ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä. 2. KAAVOITUKSESSA HUOMIOITAVAA 2.1 Yleistä Tulvariskeihin voidaan vaikuttaa tehokkaimmin uusilla alueilla, jotka eivät ole olleet aiemmin rakentamisen kohteena, jolloin kokonaisvaltaiselle maankäytön suunnittelulle ja ekologiset arvot huomioivalle kaavoitukselle on hyvät lähtökohdat. Uusien alueiden osalta on rakentamisen vaikutukset laajemmin alueen vesitasapainoon syytä tutkia /pohtia yksittäistä aluetta laajemmin, ennen kaikkea kokonaisuuden kannalta. Pienten "postimerkkikaavojen" vaikutukset voivat olla lähialueiden vesitasapainon kannalta hyvin merkittävät. Kaavasuunnittelussa tulee ylipäätänsä harkita, onko alueen rakentamiselle riittävästi perusteita. Näin on etenkin jokirantaan mahdollisesti toivottujen rakennuspaikkojen suhteen. Toisaalta uusilla alueilla on järjestettävissä tilaa tulvasuojeluun ja rakentamiselle voidaan kaavaa laadittaessa antaa tulvasuojelun kannalta riittävät reunaehdot. Vanhojen tai osittain toteutuneiden ja rakennettujen alueiden osalta tulvasuojelun käytännön toteuttaminen on yleensä erittäin haasteellista. Esimerkiksi kaavamuutoksia on vaikea viedä läpi koko rakennettua aluetta koskien, jolloin kaavamuutosten hyödyt jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Kaavamuutokset eivät myöskään velvoita tekemään muutoksia jo olemassa olevissa rakennuksissa, ohjausvaikutus koskee vain uutta ja selkeässä muutospaineessa olevaa korjattavaa tai laajennettavaa rakennusta. 2.2 Ei uutta rakentamista tulva- tai tulvariskialueille Uudisrakentamista ei tule osoittaa tulva-alueille tai tulvariskialueille (MRL 5, 116, VAT 2008). Tästä voidaan poiketa vain, jos yksityiskohtaisin tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen voidaan osoittaa, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ilman vahinko-oletuksia ja rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Tässä uudisrakentamisella tarkoitetaan kaikkea asumiseen, teollisuuteen, palveluihin ja työpaikka-alueisiin liittyvää rakentamista. Kaavoituksessa tulee kiinnittää riittävästi huomiota myös tieyhteyksien järjestämiseen, niin ettei uutta rakentamista osoiteta alueille, jotka sinänsä eivät joudu tulvan alle, mutta voivat joutua tulvan saartamiksi. Tulvan takia poikkimenevät tiet heikentävät saarrettujen alueiden pelastusturvallisuutta.
5 4 2.3 Ei muutakaan tulvalle herkkää toimintaa tulva- tai tulvariskialueille Muutakaan tulvalle herkkää toimintaa ei tule osoittaa tulva- tai tulvavaara-alueille. Esimerkiksi energiahuoltoon liittyvät tärkeät rakennukset ja rakenteet, kaatopaikat, kompostikentät, maatalouden eläinsuojat ja lietesäiliöt yms. tulee sijoittaa tulvaherkkien alueiden ulkopuolelle. Maatalouden osalta tulee harkita myös peltoalueiden osoittamista tulvaherkille alueille; viekö tulvien aiheuttamien satovahinkojen suuruus kokonaistaloudellisen hyödyn pitemmällä tarkasteluvälillä? Toisaalta tulvapellot puolustavat usein paikkaansa maisemallisista ja kulttuurihistoriallisista syistä. Niiden osalta onkin kaavoituksessa syytä käyttää laajempaa harkintaa. Taulukko 1. Tulvien toistuvuuden raja-arvot suhteessa asutukseen, teollisuuteen ja peltoalaan. Maankäyttö tulvan toistuvuuden raja-arvo tulvan todennäköisyys mahdolliset vahingot Asutus kerran v. 1-0,5 % vahingot ihmisille ja rakennuksille Teollisuus kerran v. 0,01 % laajat ympäristöriskit, ihmisvahingot, (vaaralliset aineet) vahingot rakennuksille Maatalous; pellot kerran 20 v. 5 % satovahingot 2.4 Rakentamisen minimikorkeustasot Asemakaavoissa ja suoraan rakentamista ohjaavissa yleiskaavoissa tulee vesistöjen ja tulvavaaraalueiden lähistöllä määritellä riittävät minimikorkeustasot rakentamiselle. Myös kellarin rakentamiskielto voi olla aiheellinen varotoimenpide. Rakentamiskorkeustasot tulisi määritellä yksityiskohtaisessa suunnittelussa riskittömiksi kaiken sellaisen rakentamisen suhteen (myös ympäristörakenteet esim. viheralueilla), mikä voi aiheuttaa oleellisia tulvimisesta johtuvia taloudellisia vahinkoja. Vaikka vastuu tulvavahingoista on siirtynyt enemmän yksityishenkilöille (vakuutusyhtiön kautta saatava tulvavakuutus), lienee kunnilla /kaupungeilla sekä alueellisilla ELY-keskuksilla edelleen periaatteellinen vastuu esim. alimpien rakennuskorkeuksien määräämisessä. 2.5 Kestävän maankäytön ja kaavoituksen taustalla on riittävä tieto tulvariskeistä Kaavoituksessa tulee ennen kaikkea edistää kestäviä maankäyttöratkaisuja tulvavahinkojen vähentämiseksi. Sekä yleis- että asemakaavoituksessa tulisi olla käytössä riittävän kattava tieto valumaalueen vesitasapainosta, jota vasten suunnitteluratkaisut peilataan ja arvioidaan. Kaavoituksessa tulee kaavatasoon nähden huomioida tarpeellinen tulvasuojelu ja antaa riittävät määräykset tulvariskien hallinnasta. Esimerkiksi veden pidättämistä valuma-alueilla voidaan ohjata yksityiskohtaisin kaavamääräyksin (läpäisevät pinnoitteet, hulevesien viivyttäminen yms.) ja kaavaratkaisu voidaan suunnitella niin, että tulvavedet voidaan ohjata alueille, joilla vedestä aiheutuvat haitat jäävät vähäisiksi. Mikäli riittävää tulvasuojelua ei voida hoitaa alueiden käytön järjestämisellä, on kaavoituksessa varattava pysyville tulvasuojeluratkaisuille (esim. tulvapenkereet, tulvauomien rakentaminen) riittävästi tilaa. 2.6 Äärimmäiset tulvasuojelutoimenpiteet, kuten rakennusoikeuden poisto Mikäli tulvariski on suuri, eikä sitä voida hallita muilla toimenpiteillä, on jatkossa harkittava kaavamuutostarpeita ja muita äärimmäisiä toimenpiteitä. Jos erityisiä riskikohteita (sairaalat, päiväkodit, vanhainkodit, muut vaikeasti evakuoitavat kohteet) on rakennettu tulvariskialueille, tulee pohtia, onko kaavapäivitysten myötä tulevaisuudessa varauduttava poistamaan riskikohteiden rakennusoikeus kaavoista tulvariski- ja tulvavaara-alueilta sekä siirtämään ne riskittömille ja vaarattomille alueille. Samoin myös tavanomaisemman, tulvanvahingoille alttiin, jo olemassa olevan rakennuskannan osalta tulee pohtia, ovatko tulvasuojelutoimenpiteet teknisesti mahdollisia ja taloudellisesti järkeviä suhteessa rakennuksen elinkaareen ja haavoittuvuuteen.
6 5 2.7 Eri kaavatasojen muistilista Maakuntakaava Tulvakartoitukset ja tulvavaara-alueiden alueidenkäytön ohjaus Veden virtausten tarkastelu valuma-alueittain ja niiden hallintaan liittyvät alueidenkäyttöratkaisut Tulvien takia kasvavan ravinnekuormituksen hallinta alueidenkäyttö ratkaisuilla Pitkän aikavälin muutoksien ennakoiminen ja varautuminen esimerkiksi infrastruktuurissa Yleiskaavat Tulva- ja tulvavaara-alueiden alueidenkäytön ohjaus Maankäyttömuutosten vaikutusten arviointi myös tulvariskin ja hulevesien kannalta Tulvakartat; ei uutta rakentamista tulva- ja tulvavaara-alueille Tarpeelliset tulvareittien ja viivytyksen aluevaraukset Rakentamista suoraan ohjaavat osayleiskaavat: rakennusten korkeusasemat, suojavyöhykkeet Asemakaavoitus Tulvariskien analysointi osana kaavan vaikutusarviota Tulvakartat; ei uutta rakentamista tulva- ja tulvavaara-alueille Alimman rakentamiskorkeustason määrittäminen Katurakentamisen korkeusaseman määritys Tulvia kestävät rakenneratkaisut Tilapäiset ja pysyvät tulvasuojelurakenteet Kaavamääräykset: hulevesien imeytys, varastointi- ja erityiskäsittelyt Kaavamääräykset: imevät pinnat ja esim. viherkattorakenteet Kaavamääräykset: istutukset ja muu vihersuojaus Kaavamuutokset tulvariskin tai rakennusoikeuden poistamiseksi tulva-alueella 3. RAKENNUSSUUNNITELMISSA JA LUPAHARKINNASSA HUOMIOITAVAA Haja-asutusalueiden lupaharkinnassa tulee rakentamisen edellytyksiä pohtia myös aluehydrologian osalta kohteena olevaa rakennuspaikkaa laajemmin, kohdan 2 mukaisesti. Annettuja alimpia rakennuskorkeuksia tulee noudattaa niin rakennusten kuin teidenkin osalta. Mahdollisesti liian alhaalle rakennettujen rakennusten korottamismahdollisuuksia tulee pohtia. Maatalouden lietesäiliöille ja muille maatalousrakenteille myönnetään usein määräaikaisia lupia. Kun uusia lupia myönnetään tai määräaikaisia jatketaan, tulisi tarkastella rakenteiden tulva-alttius. Tulvariskialueella olemassa olevan rakennuksen peruskorjaus on harkittava suhteessa riskeihin, taloudellisuuteen ja kokonaisjärkevyyteen. Mikäli rakennusta korjataan, tulvariskiä alentavia rakenteellisia toimenpiteitä ovat mm. viemäreiden takaiskuventtiilit, tulvaovet ja ikkunat, rakennuksen korottaminen tulvankestävin ratkaisuin ympäröivää maanpintaa korkeammalle, kastumista kestävien materiaalien käyttö, haavoittuvan talotekniikan tai irtaimiston siirto ylempiin kerroksiin. Rankkasateesta aiheutuvien tulvien haittoja voidaan vähentää laajoja kovia pintoja minimoimalla, ja korvaamalla esim. asfaltti vettä suodattavilla pinnoilla. Yhtenäisiä, laajoja vettä läpäisemättömiä pintoja, tulisi välttää etenkin tiivisti rakennetuissa tai rakennettavilla alueilla, kuten taajamissa ja kaupungeissa. Asiasta voidaan antaa määräyksiä myös kaavoissa. Pintavesien imeyttäminen, käsittely tai varastointi tulee harkita sekä aluetasolla kuin myös rakennuspaikkakohtaisesti. Asiasta voidaan antaa määräyksiä myös kaavoituksessa. Syväjuurisen kasvillisuuden käyttö tulvariskialueilla ja eroosioherkillä alueilla on suositeltavaa. Asiasta voidaan antaa määräyksiä myös kaavoituksessa.
7 6 4. KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOI- TAVAA Kunnallistekniikan ja teiden rakennussuunnittelussa on kiinnitettävä riittävästi huomiota infran rakentamisen laajempiin vaikutuksiin alueen vesitasapainossa: uudet tiet tai muutokset olemassa olevien teiden tasauksiin voivat padottaa vettä toisille alueelle. Silta- ja rumpuaukkojen koot vaikuttavat hule- ja tulvavesien hallintaan oleellisesti riskialueiden läheisyydessä (silta- ja rumpulausunnot ELY -keskukselta). Sähkökaapit ja muuntajat tulee sijoittaa tulvan ulottumattomiin. Puhdasvesi- ja jätevesipumppaamojen ja putkistojen osalta tulvavesien pääsy järjestelmiin on estettävä. Vesijohtoveden on pysyttävä juomakelpoisena. 5. MAA- JA METSÄTALOUS Kaikki maankäytön muutokset sekä ympäristöä muokkaavat toimet, kuten laajat avohakkuut, metsäojitus ja uusien peltojen raivaus, voivat vaikuttaa tulvariskien hallintaan. Tällä hetkellä Siikajoen vesi nousee ojia pitkin pelloille. Joen reunapenkereen yli vesi ei siis pääsääntöisesti tulvi. Olevien kosteikkojen säilyttäminen sekä veden pidätyskyvyn parantaminen metsäalueilla viivyttää veden kiertokulkua, ja vähentää sitä kautta tulvariskiä. Soiden kuivatuksiin ja ojituksiin valuma-alueiden yläjuoksulla tulee suhtautua kriittisesti tai ainakin ojitusten riskit tulvaherkkyyden lisääntymiseen alajuoksun rakennetuilla alueilla tulee tiedostaa, jotta muihin varotoimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Viljely tulva-alueilla edellyttänee lisäharkintaa mm. syyskyntöjen ja keväisen kalkinlevityksen osalta: Ovatko suojaetäisyydet peltoalueiden ja vesistöjen välillä riittävät? Turvetuotantoalueilla ja niiden vesienkäsittelyratkaisuissa tulisi ottaa huomioon, ettei tulvavesi huuhtele laskeutusaltaisiin tai pintavalutuskentille pidättyneitä ravinteita ja kiintoainetta tai itse tuotantokenttiä. Lisäksi uusien tuotantoalueiden vaikutus valumiin tulisi tarkastella, jotta tulvavirtaamia ei lisätä merkittävästi. Käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden mahdollista käyttöä tulvavettä pidättävinä kuiva-altaina tulisi myös tarkastella. Navetat, muut eläinsuojat ja niiden lietesäiliöt tms. ympäristöä mahdollisesti pilaavat kohteet tulva-alueilla voivat aiheuttaa ympäristö- ja eläinvahinkoja. Lietesäiliöt tulisi muuttaa riittävän korkealaitaisiksi. Jatkossa on ehkä tulossa ohjeistus, ettei niitä sallittaisi sijoitettavan ollenkaan tulva-alueille ja siihen tulisi pyrkiä jo nyt. 6. MUUTA HUOMIOITAVAA 6.1 Kulttuuriperintökohteet Kulttuuriperinnön suojaamisessa tulee tarkastella laajempaa kontekstia; maankäyttömuutokset lähialueella ja kulttuuriperintökohteiden vaikutuspiirissä eivät saa lisätä tulvariskiä kulttuuriperintökohteissa. Kulttuuriperintökohteiden suojaaminen maisemaa voimakkaasti muokkaavilla toimenpiteillä (esim. tulvavalli tai tulvaseinä) ei tue kohteen kulttuuriarvojen säilymistä. Mikäli kiinteitä tulvasuojelurakenteita ei katsota kohteen kulttuuriarvojen säilymisen vuoksi mahdolliseksi tehdä, tulisi arvokohteiden osalta laatia etukäteen tilapäisten tulvasuojaustoimien suunnitelma, jota noudatetaan tulvan yllättäessä. Esimerkiksi tilapäinen tulvasuojaussuunnitelma voi pitää sisällään infoa, mistä löytyy materiaali (muovin varastointi, moreenin ottopaikka jne.) muovitiivisteisen maavallin rakentamiseen tulvan uhatessa, kuka suojauksen rakentaa ja paljonko se maksaa.
8 7 Kulttuuriperintökohteita on tulvariskikohteina tarkastelualueella seuraavasti: Sahanseudun Katinhännän asuinalue 1900-luvun työväen asuinalue 1/1000 tulvalla vesi nousee asuinalueen reunoille ja osa rakennuksista on vaarassa kastua. Ruukin maatalousoppilaitos 1900-luvulla perustettu oppilaitos, hyvin säilynyt kokonaisuus 1/20 tulvalla vesi nousee RKY-alueelle ja 1/100 tulvalla rakennuksia voi kastua. 6.2 Luonnonsuojelualueet Luonnonsuojelualueiden suhde tulvaan voitaneen nähdä osana luonnon kiertokulkua, eivätkä luonnonsuojelualueet edellytä erityisiä tulvansuojelutoimenpiteitä. Luonnonsuojelualueiden osalta on tosin huomioitava, ettei läheinen maankäyttö muuta alueen olosuhteita ja vesitasapainoa. 6.3 Tulvatietoisuuden lisääminen Kaikkien osapuolten (viranomaiset, päättäjät, asukkaat ja suunnittelijat) tulvatietoisuuden lisääminen on tärkeää tulviin sopeutumis- ja varautumistoimien toteutumisen kannalta. Tieto auttaa myös tulvahallintamyönteisen asenneilmapiirin kehittymiseen. Lähteet: Ympäristöopas /2014. Tulviin varautuminen rakentamisessa. Opas alimpien rakennuskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla. Suomen ympäristö 22 /2006. EXTREFLOOD Tulvariskien hallinta yhdyskuntasuunnittelussa. Ympäristöopas 128/ Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen.
Maa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu
Maa- ja metsätalousministeriön avaus Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2011 1 Ilmaston muutokseen varautuminen: säädöshankkeita Patoturvallisuuslainsäädännön uudistus (2009)
LisätiedotHulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla
Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO
LisätiedotIlmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö
Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotPAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN
LisätiedotMitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?
Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta 31.1.2013, Rovaniemi 4.2.2013 Tulvadirektiivi (2007/60/EY) 4
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja
Tulvariskien hallintasuunnitelmat 25.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi (2007/60/EY) astui voimaan 6.11.2007 tarkoituksena on vähentää ja hallita tulvista ihmisen terveydelle,
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotKiiminkijoen trhs. Ohjausryhmän 2. palaveri
5.10.2015 Kiiminkijoen trhs Ohjausryhmän 2. palaveri 5.10.2015 Asialista 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Tulvavaarakartat ja riskikohteet 3. Laserkeilausaineiston hyödyntäminen tulvasuojelutoimenpiteiden
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Loviisan rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Porvoo 24.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
LisätiedotVesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa
Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius 12.10.2012 Uudenmaan nykyrakenne Metropolimaakunnan kasvupaine Asukasmäärän lisäys 2009-2035 Ruutujen asukastiheys keskimäärin
LisätiedotNykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen
Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen, alueidenkäyttöryhmän päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykyinen kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmän
LisätiedotPyhäjoen tulvariskien hallinta
Sivu 1/7 Pyhäjoen tulvariskien hallinta 1/11 Yleistiedot Tervetuloa Pyhäjoen tulvariskien hallinnan kyselyyn Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on saanut Maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen Pyhäjoen
LisätiedotHulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja
Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja Kake -> Kaupunkitekniikan keskus Kake Infrapalvelut Investoinnit Kaupunkimittaus ja Geotekniikka Hallinto 20.11.2017 2 Kake & Hulevedet
LisätiedotVesi asema- ja rantaasemakaavassa
Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotKaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen
Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla - julkaistaan 11.6.2014 sähköisesti ja painettuna Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 J-P Triipponen
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa
LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU. Päätösehdotus, raportti
ERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU Päätösehdotus, raportti 13.11.2017 Nähtävillä 24.11. - 21.12.2017 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) VIEREMÄN KUNTA VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 925-417-4-36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 2
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotKunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO
Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen
LisätiedotTulvariskien hahmottaminen
Tulvariskien hahmottaminen VHVSY:n ja Vantaan kaupungin hulevesiseminaari 25.11.2014 Ulla-Maija Rimpiläinen Mitä tarkoittaa? Todennäköisyys on 22% sille, että seuraavan 50 vuoden aikana sattuu ainakin
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen
LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht
LisätiedotMuonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap
LisätiedotSiuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava
Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava Valtuuston tekemät päätökset ohjaavat toimintaa Kaavoitus sisältyy kaupunkistrategiaan Kaavoitus on rakennusjärjestyksen mukainen toimenpide Kaavoitukseen on varattu
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotKysely hulevesitulvista ja niihin liittyvästä varautumisesta ja tiedottamisesta
https://link.webropolsurveys.com/preview/index/91412308-fb18-413c-bce9-6efcedd066b6 Sivu 1/1 Kysely hulevesitulvista ja niihin liittyvästä varautumisesta ja tiedottamisesta Mikäli kunnassanne hulevesiasioista
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla
KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet
LisätiedotVantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta. Antti Auvinen 20.10.2015
Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta Antti Auvinen 20.10.2015 SISÄLTÖ KÄSITTEITÄ... 3 1. JOHDANTO... 4 2. TULVIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS... 6 2.1. LAKI TULVARISKIEN HALLINNASTA... 6
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotRANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA
RUOKOLAHDEN KUNTA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA Selostus Kaavaehdotus 2.5.2013 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ..2011 KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ..2011 O N S U L T I N G Kaavaselostus I 2.5.2012 Rantayleiskaavan
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
LisätiedotEhdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista
Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki ehdotuksen merkittäviksi tulvariskialueiksi
LisätiedotYlivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta
Ylivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta Anne-Mari Rytkönen, SYKE/Vesikeskus Yleisötilaisuus Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta Ylivieska Kyselyn
LisätiedotMerkittävät tulvariskialueet
Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotHULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA, 2. KIERROS
ORIVEDEN KAUPUNKI TEKLA 18.4.2012 49/2012 29.3.2012 TEKLA 20.6.2012 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 66/12 TEKLA 1.11.2018 25.10.2018 79/2018 HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA,
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4355/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 218 Asianro 4355/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-409-4-30 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotRantaosayleiskaavamuutoksen selostus
Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotJONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Rose-Marie Backström Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.3.2016 JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS Päivämäärä 2.3.2016 Laatija Nathan Gaasenbeek
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
LisätiedotKARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU
KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU Päätös, raportti 12.3.2018 Nähtävillä 20.3.-18.4.2018 Hyväksytty 8.5.2018 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus 1. Johdanto Karhuojan
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotVAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros,
VAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros, 1.11.2018 Yhteistyötahot Vaasan kaupungin hulevesiriskejä koskeva arviointi- ja selvitystyö on tehty yhteistoiminnassa seuraavien toimijoiden
LisätiedotEtelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta
Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena
LisätiedotKuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho
Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 29.10.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Sikomäentie Kuikantie
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Siikaisten kunta Tekijä(t): Anne Järvenranta Pvm: 14.11.2018 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 1/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 23.03.2015 305 HAMELY/1743/2014 Päätös Kaupunginhallitus päätti antaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotPilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008
Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä (MRL 4 ) Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi
Lisätiedottilat Kivihaka ja Kotiranta. Rotimon ja Marttisenjärven osayleiskaava on vahvistettu
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) VIEREMÄN KUNTA ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 410-10-63 KIVIHAKA JA 410-10-64 KOTIRANTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa
Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotYLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET
YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET hule-1 Alueelle rakennettava hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen varattava alue. Alueelle tulee johtaa Särkijärven valuma-alueelle sijoittuvilta rakennettaviksi tarkoitetuilta
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2.kierros Alue: Lappeenrannan kaupunki Tekijä(t): Elinvoima ja kaupunkikehitys
LisätiedotRovaniemen kaupunki Koskenkylän osayleiskaavan muutos tilan Lepola RN:o 57:119 alueella
Rovaniemen kaupunki Koskenkylän osayleiskaavan muutos tilan Lepola RN:o 57:119 alueella OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2014 Vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 21.10.2013
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Joensuun kaupunki Tekijä: Kaupungininsinööri
LisätiedotKAANAANMAANTIEN ITÄPUOLINEN PIENTALOALUE, 2.VAIHE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLINEN PIENTALOALUE, 2.VAIHE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloite on Kokkolan
LisätiedotSTORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA
STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotElinekeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät hulevesitulvariskien hallinnassa. Kuntaliiton koulutuspäivät
Elinekeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät hulevesitulvariskien hallinnassa Kuntaliiton koulutuspäivät 29.3.2011 1 Tulvariskien hallintalaki (620/2010) 4 ELY-keskuksen tehtävät avustaa kuntia
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotPelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet
Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 2013 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n
LisätiedotHulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy
Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset
LisätiedotKokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 2, Kokemäen kaupunki, Ehdotusvaihe
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 27.03.2019 Diaarinumero VARELY/2018/2018 Liite 1 kpl Kokemäen kaupunki kokemaki@kokemaki.fi anne.peltonen@kokemaki.fi Viite: Lausuntopyyntö 30.1.2019 Kokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan
LisätiedotTurun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma
LisätiedotVantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa
LisätiedotMaankäytön suuntaviivat 2025
Maankäytön suuntaviivat 2025 1. Yleiset määräykset ja toteutus Haapajärvellä 1.1. Yleiskaava Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa asemakaavojen laatimista. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja
LisätiedotRANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA Selostus Kaavaluonnos 27.8.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Hirvikallio Consulting Kaavaselostus I 27.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA
LisätiedotYleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto
Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön ohjauksessa Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Osahanketta koskevat julkaisut Pölönen, Ismo & Malin, Kimmo: Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön
LisätiedotHulevedet ja maankäytön suunnittelu
Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Riitta Tornivaara Ruikka Hulevesifoorumi/ SYKE, Helsinki 1 Verkkojulkaisuna http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Painettuna Edita Publishing Oy, www.edita.fi/netmarket
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI AKM 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys
Tilaaja Raahen kaupunki Päiväys 14.1.2019 RAAHEN KAUPUNKI AKM 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavanlaatijan vastineet 10.9.2018 9.10.2018 nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen 1 1 LAUSUNNOT
LisätiedotKaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula
Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 9.11.2016 9.11.2016 2 Lähtökohdat Järvenpään kaupungin hulevesisuunnitelma Hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa v. 2013
LisätiedotLaitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos
1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on
LisätiedotRanta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.
Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. - Taustalla 1.4.2016 voimaan tulleenmaankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa poikkeamistoimivalta on siirtynyt kunnille.
LisätiedotMeri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?
Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013, yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus Vantaanjoen virtaamien muutokset ilmastonmuutoksen
LisätiedotHulevesien luonnonmukainen käsittely
1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen
LisätiedotKaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus
Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle
LisätiedotEHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Häme 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 3 EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotPaikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012
Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotTurun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa
LisätiedotRakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Seppo Hakala, Insinööri 1 MRL 14 Rakennusjärjestys Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen
Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Tausta Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan niille vesistö- tai rannikkoalueille
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS 2018
KAAVOITUSKATSAUS 2018 Kuortaneen kunnassa vuonna 2017 toteutuneet ja vuonna 2018 vireillä olevat kaava-asiat: Maakuntakaavat Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä
Lisätiedot