LAPSEMME Pihaleikki liikuttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEMME Pihaleikki liikuttaa"

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 3/2012 LAPSEMME Pihaleikki liikuttaa Yhdessä ekaluokalle Äidit kohtaavat netissä Kuuluuko nuorten ääni?

2 Pääkirjoitus Kuka perheiden puolesta puhuu, elleivät perheet itse? K untavaaleihin on vielä puolitoista kuukautta. Juuri nyt kerätään viimeisiä nimiä listoille ja valitaan vaaliteemoja. Päällimmäisiksi tuntuvat tällä kertaa nousevan vanhustenhoito ja kuntarakenne. Lapsiperheille kuntavaalit ovat vaaleista tärkeimmät, mutta tulevissa vaaleissa lapsiperheiden ja nuorten tarpeet uhkaavat jäädä sivuun. Näin käy, elleivät vanhemmat ota aktiivista otetta, jolla keskusteluun nostetaan myös päivähoito, neuvolat, kotipalvelut, kouluterveydenhuolto, opetuksen määrärahat ja nuorten työllistyminen. Tätä lehteä tehdessä kävin tapaamassa järvenpääläisnuoria kuullakseni, mitä tavallisen keskisuuren kaupungin nuoret kotikunnaltaan toivovat ja kuinka hyvin kokevat voivansa vaikuttaa. Tapasin kuusi fiksua ja mukavaa lukiolaista, joilla oli varsin positiivinen käsitys kotikunnastaan. Ellei opiskelujen takia tule syytä muuttaa pois, he voisivat jäädä Järvenpäähän asumaan. Järvenpäässä ilmeisesti hoidetaan asioita tavalla, josta muillakin kunnilla voisi olla oppimista. Kaksi tapaamistani nuorista oli osallistunut paikallisen nuorisoparlamentin työhön ja kokenut päässeensä mukaan kuntapolitiikkaan vaikuttamaan. Yksi nuorista oli jo ehdokkaana, siis heti täysi-ikäiseksi tultuaan! Nuoren miehen reipas ratkaisu sopii esimerkiksi muillekin. Ehdokaslistoilla soisi näkevän paljon nykyistä enemmän nuoria ja päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhempia. Samoin vaalitapahtumiin toivoisi sankoin joukoin väkeä tenttaamaan ehdokkaita lapsille, nuorille ja perheille tärkeistä asioista. Jos perheet eivät itse ole aktiivisia, lasten ja nuorten asiat jäävät helposti huomiotta. Nyt juuri on oikea aika selvittää, mitä asioita ehdokkaat ajavat ja yrittää löytää lasten ja nuorten asiat huomioiva päättäjä. Lapsi- ja nuorisojärjestöt ovat yhdessä lapsiasiavaltuutetun ja nuorisoasiain neuvottelukunnan kanssa laatineet näihin vaaleihin lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun. Toivottavasti mahdollisimman moni ehdokas tutustuu sen sisältöön ja allekirjoituksellaan sitoutuu toimimaan lasten ja nuorten hyväksi. Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Kuntalaiset ilman ääntä? 15 Lasten asialla 16 Pesulle! Leikkiessä saa likaantua 19 Isän kynästä 22 Yhdessä ekaluokalle 26 Lapsi syksyssä 28 Äidiltä äidille Mammablogit ja vauvapalstat kokoavat äitejä yhteen 32 "Osaako ne kasvokkain puhuakaan?" Romuttaako netti vuorovaikutustaidot? 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Breaking antaa itsevarmuutta Kulttuurikierros 38 Kaksi tuntia päivässä Puolet urheilevista lapsista liikkuu liian vähän 40 Lapsi kartuttaa eläkettä 41 Kirjoissa & kansissa 42 Koulupäivän piristäjät Tukioppilastoiminta lisää yhteisöllisyyttä 44 Poimitut 48 Jäsensivut LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Matti Matikainen Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: Lapsemme 4/2012 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 41. vuosikerta. Lapsemme 3/2012 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Pääsihteerin pohdintoja Kuva: Matti Matikainen 4 Lapsemme 3/2012 Olen oppinut... Tuntemaan kaikenlaisia lauluja. Soittamaan kanteletta, kitaraa, bassoa, rumpua, laulamaan erilaisia lauluja. Eri askarteluja ja vuorottelemaan. Saksilla leikkaamaan ja maalamaan. Uusia tanssiaskelia. Kuperkeikan. Pelaamaan sählyä. Kokkausta. Lasten vastauksia MLL:n kerhossa opituista uusista asioista. Kirjepalvelu 10 vuotta MLL:n Lasten ja nuorten nettikirjepalvelu täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Kirjepalvelu toimii Lasten ja nuorten puhelimen rinnalla lasten kuulemisen kanavana. Viesteihin vastaavat tehtävään koulutetut aikuiset päivystäjät. Viime vuonna palvelussa vastattiin yli nettiviestiin. Palvelu löytyy osoitteesta Muista MLL:n adressit ja korusähkeet Suosittelisin muillekin MLL selvitti viime keväänä lasten, vanhempien ja kerhonohjaajien mielipiteitä kerhotoiminnastaan ja sen vaikutuksista lasten hyvinvointiin. Tavallisimpia MLL:n järjestämiä kerhoja ovat liikunta-, musiikki-, leikkija kuvataidekerhot, joista suurin osa on suunnattu alle kouluikäisille. Monissa kerhoissa lapset ja vanhemmat käyvät yhdessä. Valtakunnalliseen kerhokyselyyn vastasi yhteensä 256 vanhempaa ja 171 lasta, joista kolme neljästä oli alle 7-vuotiaita. Kaikkien lasten mielestä kerhossa oli useimmiten tai ainakin joskus kivaa. Lapsille tärkeintä oli liikkumiseen, leikkimiseen ja askarteluun liittyvä ohjelma. Valtaosa (92 %) lapsista koki oppineensa uusia asioita, kuten uusia liikunnallisia tai musikaalisia taitoja, kädentaitoja sekä leikkejä. Lapset olivat tyytyväisiä myös siihen, että kerhossa oli kavereita. Neljä lasta viidestä vastasi kerhon- Kuva: Juha Tanhua ohjaajan kuuntelevan lapsia. Yhtä moni kertoi saaneensa joskus itse valita, mitä kerhossa tehdään. Onnistumisen kokemuksia Lasten vanhemmista 92 % oli sitä mieltä, että kerhossa käynti on tuottanut lapselle iloa. Kolme neljästä kertoi lapsensa saaneen kerhossa onnistumisen kokemuksia. Monet olivat saaneet hyviä kokemuksia myös ryhmässä toimimisesta. Yli puolet vanhemmista kertoi lapsensa sosiaalisten taitojen kehittyneen kerhossa. Kyselyn mukaan MLL:n kerhotoiminta vastasi täysin (67 %) tai osittain (29 %) perheiden odotuksia. Toiveita esitettiin mm. toimivammista kerhotiloista ja pidemmistä kerhokerroista. Lähes kaikki vanhemmat (96 %) kertoivat voivansa suositella MLL:n kerhoja muille. Valtakunnallinen koulurauha julistettiin Lahden urheilustadionilla. Tapahtumaan osallistui yli koululaista. Tänä vuonna julistuksella haluttiin kiinnittää huomiota kodin ja koulun yhteistyöhön. Oppilaat toivoivat lisää keskustelua opettajan, oppilaan ja vanhempien välillä. Auta meitä vastaamaan - ryhdy Lasten ja nuorten puhelimen kuukausilahjoittajaksi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat MLL:n uudet suojelijat. Presidenttipari osallistui liiton järjestämään valtakunnalliseen äitienpäiväjuhlaan Helsingin Säätytalossa. Kiitos kaikille Kevätilo-keräykseen osallistuneille! Paikallisyhdistykset ja piirit keräsivät toimintaansa yhteensä euroa. Parhaimpana kerääjänä palkittiin Mikkelin yhdistys. Piirikisan voitti Hämeen piiri. Opas ryhmän tueksi Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen on ensisijaisesti perusasteen luokkien opetukseen suunnattu opas. Siinä käsitellään mm. aloittavan ryhmän tukemista, ryhmän toimintaa ja vuorovaikutusta sekä osallisuutta. Materiaalin harjoituksia voi hyödyntää monenlaisten nuorten ryhmien kanssa. Verkkojulkaisu on ladattavissa osoitteessa Kuva: Matti Matikainen Neljä viidestä suomalaisesta tuntee MLL:n vähintään nimeltä. Taloustutkimus Kuva: Matti Matikainen yhteisestä kasvatusvastuusta Aika ajoin nousee keskustelu siitä, kuka on vastuussa lapsista, vanhemmat vai koulu. Uuden väitöskirjan mukaan vanhemmat eivät ole valmiita sysäämään kasvatusvastuuta kokonaan koululle yhdelläkään kasvatuksen osa-alueella. Saman tutkimuksen mukaan vanhemmat suhtautuvat myönteisesti koulun ja kodin yhteistyöhön ja haluaisivat olla enemmän läsnä, mutta ovat epävarmoja siitä, miten se parhaiten tapahtuu. Kasvatusvastuuta halutaan toisinaan pilkkoa osiin hoida sinä tuo, niin minä hoidan tämän. Vastuu kouluikäisistä lapsista toimii kuitenkin parhaiten kun se on sekä vanhemmilla että koululla, yhdessä. Myös lapset toivovat vanhempiensa aktiivista läsnäoloa koulussa. Tänä vuonna Koulurauha-ohjelma keskittyy koululaisten aloitteesta koulun ja vanhempien vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Tiiviillä, myönteisellä ja osallistavalla yhteistyöllä on mahdollista solmia sellaisia turvaverkkoja, ettei niistä putoa yksikään lapsi läpi. Koulun vastuu on luoda tälle yhteistyölle raamit. Mirjam Kalland Klikkaa tukea liitolle Sharewood.org on suomalainen verkkoyhteisö, jonka välityksellä jokainen voi tukea MLL:n työtä helposti ja maksutta. Vastaanottamalla mainoksia sinua kiinnostavista aiheista ohjaat yritysten avustuksia liitolle. Lahjoittajaksi rekisteröidytään osoitteessa sharewood.org. Onnea Kotimäen tukioppilaat! Kotimäen koulu Kaarinasta on saanut tunnustuksen laadukkaasta tukioppilastoiminnasta. MLL valitsi koulun vuoden tukioppilaskouluksi. Voittajakoulun tukioppilastoiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellisesta. Toiminnalla pyritään lisäämään yhteisöllisyyttä ja toisten huomioonottamista sekä ehkäisemään ongelmia. Koulussa noudatetaan vuosisuunnitelmaa, jonka oppilaat laativat itse yhdessä ohjaajansa kanssa. Esim. halloween, Nälkäpäivä, Päihteettömyys-kampanja, oppitunnit nuoremmille ja kerhotoiminta ovat Kotimäen tukareiden eri luokka-asteille suunnittelemaa toimintaa. Koulu tekee aktiivista yhteistyötä Kaarinan kaupungin nuorisotoimen kanssa. Lisäksi se toimii vertaistukijana Unkarissa aloitetulle tukioppilastoiminnalle. MLL antoi myös kunniamaininnat Varppeen koulun tukioppilaille aktiivisesta kummiluokkatuntien pitämisestä ja Neulamäen koululle esimerkillisestä koulurauhan edistämisestä. Lapsemme 3/2012 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Lahjat lasten hyväksi Kun vietät merkkipäivääsi, etkä halua lahjoja, voit pyytää ystäviäsi antamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Merkkipäivälahjoitus on helppo tehdä: pyydä ystäviäsi tekemään lahjoitus MLL:n tilille FI ja kirjoittamaan viestikenttään oman nimensä, sinun nimesi ja merkkipäiväsi, esim. Maija Meikäläinen/Matti Mäkelä 50 vuotta. Ilmoitathan yhteystietosi p tai sähköpostitse Kuva: Colourbox Haettavana apurahoja MLL:n tutkimussäätiön apurahat ovat jälleen haettavissa. Tutkimussäätiö myöntää vuodeksi 2013 tutkimusapurahoja väitöstutkimuksiin, joiden aihealueena on lapsuus- ja nuoruusiän hyvinvointi- ja terveyserot tai lasten ja nuorten psyykkinen turvallisuus. Hakulomakkeen saa osoitteesta Hakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma ja tutkimuksen ohjaajan lausunto. Apurahan saajilta edellytetään tutkimusapurahakaudella päätoimista sitoutumista tutkimukseen. Hakemukset toimitetaan mennessä osoitteeseen: MLL:n tutkimussäätiö, PL 141, Helsinki. Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja: tutkimussäätiön asiamies Maarit Päivike, p , EEVA SUHONEN KUVAT MINNA KEINÄNEN-TOIVOLA Turvallisesti liikennevilinään Lapset saivat omat ajokortit hyvin sujuneen ajon päätteeksi. L iikennekaupunki, törmäyskelkka, poliisimoottoripyörä ja palokunnan vene. Muun muassa näihin vetonauloihin saattoi tutustua Eurajoen paikallisyhdistyksen liikennekasvatustapahtumassa, joka keräsi yli 500 vierasta ja runsaasti positiivista palautetta. Halusimme järjestää tapahtuman, jossa muistutetaan liikennesäännöistä ja turvallisuudesta, kun lapset lähtivät taas talven jälkeen liikenteeseen pyörillä ja nuoret mopoilla, MLL:n Eurajoen yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Hassinen kertoo yhdistyksen hallituksessa syntyneestä ideasta. Koulun alkaessa monia vanhempia huolettaa, muistavatko lapset liikennesäännöt ja huomaavatko autoilijat varoa pieniä tielläliikkujia. MLL:n Eurajoen paikallisyhdistys tempaisi jo toukokuussa järjestämällä koko perheen Ajokauden avaus -tapahtuman. Suurtapahtuman valmistelu aloitettiin hyvissä ajoin. Tehtävät jaettiin vapaaehtoisten kesken ja yhteistyökumppaneihin otettiin yhteyttä jo puoli vuotta ennen tapahtumaa. Tekemistä riitti myös järjestämiseen tarvittavissa luvissa, mainostamisessa ja esimerkiksi pelastussuunnitelman laatimisessa. Lähes kaikki pyytämämme yritykset ja yhteistyökumppanit lähtivät mielellään mukaan, koska kyse oli lasten liikenneturvallisuuden hyväksi tehtävästä työstä, Hassinen iloitsee. Liikenneoppia koko perheelle Tapahtumapäivä houkutteli paikalle runsaasti lapsiperheitä. Pienet pojat löysivät nopeasti tiensä paloauton ja palokunnan veneen luokse. Palokunnan venettä ei ole usein nähtävillä, ja se muistutti kävijöitä myös vesiturvallisuudesta. Perinteisen poliisiauton sijaan pyysimme paikalle poliisimoottoripyörän. Moottoripyörän kanssa liikkeellä ollutta poliisia oli luonteva jututtaa, ja moni perhe pysähtyikin rupattelemaan liikenteen vaaran paikoista, Hassinen kertoo. Lasten suosikki, liikennekaupunki, tilattiin Euran Kiukaisista. Lapset saivat ajaa autoja, ja heille luovutettiin omat ajokortit hyvin sujuneen ajon päätteeksi. Liikennekaupungissa piti noudattaa liikennesääntöjä ja huomioida muut tielläliikkujat. Pyörällä paikalle tulleet lapset saivat kokeilla tekniikkarataa, jossa piti mutkitella ja väistellä esteitä. Monia isiä ja teini- ikäisiä houkutteli puolestaan paikallisen moottoripyöräliikkeen tapahtumapiste. Siellä esiteltiin uusia pyörämalleja, mopoautoja ja skoottereita sekä niiden turvavarusteita. Positiivista oli, että moni isä tuli lastensa kanssa tapahtumaan. Eniten kävijöissä oli alakoulu- ja päiväkoti-ikäisiä ja heidän vanhempiaan, Hassinen arvioi. Koko perheen liikennetapahtumassa riitti tekemistä moneen makuun. Järjestöjen teltalla opeteltiin ensiaputaitoja, ja perheille jaettiin erilaisia liikenneturvallisuuteen liittyviä materiaaleja. Paikallinen liike esitteli myös turvaistuimia ja -kaukaloita. Turvavyön merkitystä sai myös konkreettisesti testata. Saimme Liikenneturvalta lainaksi törmäyskelkan, jonka kyydissä saattoi kokeilla, miltä auton törmääminen tuntuu matkustajasta. Vauhti oli rajattu turvalliseksi pienten lapsivieraiden takia, Hassinen kertoo. Liikennesäännöt hallussa Eurajoen yhdistys järjesti tapahtumassa myös MLL:n oman liikennemerkkikilpailun. Lasten piti löytää ympäri tapahtumaa asetetut liikennemerkit ja valita oikea vaihtoehto, mitä merkki tarkoittaa. Palkintoina oli turvaliivejä, heijastimia ja liikenneturvallisuudesta muistuttavia tarroja. Visan perusteella lapsilla on aika hyvin hallussa, mitä eri liikennemerkit tarkoittavat, Hassinen uskoo. Suosittu tapahtuma sai runsaasti positiivista palautetta niin messuvierailta kuin yhteistyökumppaneilta. Yritykset ja järjestöt sanoivat ehdottomasti lähtevänsä mukaan, jos tapahtuma järjestetään uudelleen. Moni toivoi tästä jokavuotista perinnettä, Hassinen kertoo. Menestyksestä huolimatta Hassinen toppuuttelee ja arvioi, että urakkaan voitaisiin ryhtyä uudelleen viiden vuoden välein. Tänä syksynä Eurajoen yhdistystä työllistävät taas viikoittaiset isä-lapsisählykerho ja alle kouluikäisten muskarit. MLL:n paikallisyhdistykset järjestävät liikennekasvatustapahtumia ympäri Suomen, ja osalla on käytössä myös oma liikennepuisto. Esimerkiksi Lempäälän yhdistys järjestää syyskuussa jo 15. kertaa liikennekasvatusillan paikallisessa liikennepuistossa yhdessä poliisikoulun kanssa. Muita paikallisyhdistyksiä Hassinen kannustaakin lämpimästi järjestämään omia liikennetapahtumia. Meidän kaikkien turvallisuuden eteen tehtävää työtä on se, että kasvatetaan yhdessä lapset käyttäytymään liikenteessä ja muistetaan aikuisten oma esimerkki, Hassinen summaa. Lisää tapahtumasta: Lisätietoja: Koulutusaineistoa lasten ja nuorten liikennekasvatukseen ja Turvapupu - liikennekasvatus-sivut pienille lapsille. Vanhemmille tarkoitettu Koulumatkojen vaaranpaikka -kartoitus. Vertailu lasten turvaistuimista 6 Lapsemme 3/2012 Lapsemme 3/2012 7

5 LIISA PARTIO Kuvat TOMI NUOTSALO Kuntalaiset t ilman ääntä? Hyvä terveydenhuolto, kunnolliset koulut, hyvät yhteydet ja paikkoja, joissa voi olla kavereiden kanssa, harrastusmahdollisuudet kunnossa. Nuorten kuvaama hyvä kunta kuulostaa hyvältä aikuisillekin. Nuoria siis kannattaisi kuunnella. K untapäättäjät ovat lasten ja nuorten kannalta päättäjistä kaikkein tärkeimpiä. Heistä on kiinni, jaetaanko koulussa käytetyt vai uudet kirjat, onko kylällä skeittipaikka tai liikuntahalli ja tarjoaako kunta kesätöitä. Puhumattakaan päivähoidosta, ryhmäkoosta, oppilashuollosta, kirjastosta tai liikennejärjestelyistä. Aikuisten näyttää olevan vaikea muistaa, että lapset ja nuoret ovat kuntalaisia jo nyt. Vaikka alle 18-vuotiailla ei ole äänioikeutta, heillä on oikeus tulla kuulluksi. Alaikäisiä kannattaisi kuunnella, sillä kunta, joka täyttää lasten ja nuorten tarpeet, on hyvä asuinympäristö kaiken ikäisille. Jos kunta käyttää rahaa peruspalveluihin niin, että nuoret kokevat saavansa apua helposti ja ajoissa, päättäjät voivat onnitella itseään veronmaksajien rahojen säästämisestä. Ennaltaehkäisevä työ kun tulee aina edullisemmaksi kuin ongelmien korjaaminen jälkeenpäin. Suomessa kunnilla on enemmän valtaa kuin ehkä missään muussa maassa. Kuntapäättäjät ratkaisevat, kuinka laajasti kunta palveluja tarjoaa. Siksi lasten ja nuorten palvelut vaihtelevat paljon. Erilaiset linjaukset ja voimavarat aiheuttavat eriarvoisuutta, josta Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista seuraava komitea on antanut Suomelle toistuvasti huomautuksen. Myös lasten ja nuorten kuulemisessa on isoja eroja. 8 Lapsemme 3/2012 Lapsemme 3/2012 9

6 Saara Huusko ja Pettiina Hämäläinen (oik.) toivottavat valtuutetut tervetulleiksi kouluvierailulle. Kuntapolitiikan seuraaminen ei ole kovin helppoa, miettii Touko Hakahuhta. Eemelin ja Eveliinan vinkit nuorelle vaikuttajalle Joona Kaapeli toivoo, että nuorille olisi paikkoja, joissa voi tavata kavereita. - Älä yritä yksin. Kysy kavereilta, miltä ideasi kuulostaa. - Vie ehdotus koulun oppilaskuntaan. Ellei kukaan innostu, mieti, voisiko ideaa jalostaa. - Ota yhteyttä nuorisojärjestöihin ja tutki niiden ohjelmia. Ehkä sama asia on jo jonkin järjestön agendalla. Selvitä ottaisiko joku järjestö asian ajettavakseen. - Ota yhteyttä kunnanvaltuutettuihin, soita, tavoita Facebookin kautta, mene vaalitilaisuuksiin, lähetä sähköpostia. - Ota yhteyttä mediaan. - Muista, että vaalien alla ehdokkaat ovat innokkaita kuuntelemaan. Nyt on hyvä aika toimia ja saada oma asiasi jonkun ehdokkaan ajettavaksi. Muistuta asiastasi vaalien jälkeen. Miten nuoria kuullaan? Huonosti, vastaa Joona Kaapeli. Muidenkin Järvenpään lukion ekaluokkalaisten mielestä nuorten kuulemisessa olisi parantamisen varaa. Myös eri kyselyissä nuoret ovat vastanneet, että heillä on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa edes koulussa, saati sitten laajemmin omassa kunnassa. Miten alaikäiset voisivat saada äänensä kuuluviin? Nuorisoparlamentin kautta tai jonkun täysi-ikäisen avulla, Saara Huusko arvelee. Koulussa oppilaskunnan hallituksen luulisi olevan luontevin kanava. Oppilaskunnan toiminta voi olla yläkoulussa aika näennäistä, Pettiina Hämäläinen toteaa. Osa oppilaista on aktiivisesti mukana, osaa ei kiinnosta ollenkaan, Touko Hakahuhta kuittaa. Oppilaskuntatoimintaan voivat Järvenpäässä osallistua kaikki, jotka haluavat. Oppilaskunnat toimivat jo alakouluissa. Lukiossa oppilaskunta on aktiivisesti mukana päätöksenteossa. Opettajainkokous, vanhempainyhdistyksen kokous, opinto-ohjauksen kehittämishanke, vahtimestareiden ja keittäjien työkokoukset, listaa lukion kolmasluokkalainen, oppilaskunnan puheenjohtaja ja entinen nuorisoparlamentin jäsen Eemeli Peltonen tilanteita, joissa oppilaiden edustaja on mukana keskusteluissa. Oppilaskunta ylläpitää myös kioskia ja järjestää erilaisia tapahtumia. Joona, Pettiina, Saara ja Touko eivät muista, että heiltä olisi koskaan kysytty kokemuksia kunnan palveluista eivätkä ole varmoja, minne voisivat halutessaan laittaa palautetta. Varmaan nuorisotoimeen voisi laittaa viestiä, jos olisi jotakin isompaa mielessä, Touko sanoo. Ehkä terveyskeskuksen palautelomakkeiden lisäksi voisi olla sähköisiä kyselyjä, joilla kysyttäisiin nuorten kokemuksia. Myös paikallislehdet voisivat esimerkiksi vaalien alla tehdä mielipidekyselyjä, Eemeli sanoo. Lukiota neljättä vuotta käyvä Eveliina Karjalainen, oppilaskunta-aktiivi ja nuorisoparlamentin varapuheenjohtaja, on Eemelin tavoin ekaluokkalaisia positiivisemmalla linjalla. Enemmän ja enemmän kuullaan, mutta siinäkin on kunnittain suuria vaihteluja. Järvenpäässä on hyvä tilanne. Petrattavaa on siinä, että esimerkiksi aloitekanava osattaisiin ottaa käyttöön. Tässä heittäisin palloa nuorille, Eemeli huomauttaa. Kun rakennetaan kanavia, ne tarvitsevat käyttäjiä. Toivoisin myös että nuoret olisivat liikkeellä etenkin kuntavaalien aikaan. On järjetön ajatus että tulee kuulluksi kotisohvalla. Aikuisilta tukea Järvenpäässä nuorisoparlamentti valitaan vaaleilla kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Se on kaupunginhallituksen alainen työryhmä, mutta onko sillä vaikutusvaltaa? Täällä nuorisoparlamenttia kuunnellaan oikeasti. Nuorisoparlamentin puheenjohtajalla on puheoikeus valtuustossa. Lisäksi meillä on lautakunnissa kaksi edustajaa, joilla on niin ikään puheoikeus kokouksissa, kiittelee Eveliina. Joissakin kunnissa aktiiviset nuoret ovat turhautuneet siihen, että nuorisovaltuustoa ei kuunnella. Eveliina arvelee, että johtavien päättäjien suhtautumisella on iso merkitys. Ei riitä, että nuoret ovat innokkaita, jos aikuiset päättäjät eivät vie ehdotuksia eteenpäin. Järvenpääläiset ihmettelevät, että kaikissa kunnissa ei nähdä nuorten vaikuttajaryhmien hyviä puolia. Nuorisoparlamentti tutustuttaa nuoria kunnalliseen päätöksentekoon, Eemeli sanoo. Se on kuntapäättäjille myös oikotie kuulla, mitä nuorille kuuluu. Samalla se on helppo väylä löytää uusia vaikuttajia. Järvenpäässä nuorisoparlamentti on saanut läpi konkreettisia muutoksia. Saatiin skeittipaikka jäähallin viereen ja lisättyä terveydenhoitajan läsnäoloa koululla. Peruskoululaisille tehtiin kouluruoasta kysely, ja sen perusteella aloite kaupunginhallitukselle. Lisäksi mietittiin keinoja, joilla kouluruokaa saataisiin houkuttelevammaksi, jos rahaa ei voida lisätä. Jatkossa nuorisoparlamentin edustaja on paikalla kun ruokalistoja laaditaan, Eveliina listaa. Yksi nuorisoparlamentin tärkeimmistä hankkeista on ollut Nuorta työtä -tapah- tuma. Tavoitteena on nuorisotyöttömyyden vähentäminen yhteisillä talkoilla, joihin on haastettu mukaan paitsi kaupungin eri toimialat, myös paikalliset yrittäjät ja järjestöt. Tulkaa kouluun Politiikka tuntuu monista nuorista vieraalta. Nuorisobarometrin mukaan suomalaisnuoret ovat vähemmän kiinnostuneita politiikasta kuin muiden maiden nuoret. Kiinnostus on lisäksi laskussa. Politiikka on aika vaikeaa, Pettiina sanoo, ja muut ekaluokkalaiset nyökyttelevät. Kuntapolitiikkaa on vielä vaikeampi seurata, koska siitä ei näe mitään televisiossa tai netissä, Touko sanoo. Nuoret toivottavat päättäjät tervetulleiksi kouluvierailuille. Valtuutetut voisivat tulla kouluun kertomaan, mistä asioista ovat päättämässä, Pettiina ehdottaa. Miten nuoret saisi innostumaan politiikasta? Olisi hyvä nostaa esille kysymyksiä, jotka koskettavat nuoria ja kiinnittää huomiota politiikan kieleen. Ei siis niin, että yritetään väkisin puhua nuorten kieltä, vaan tiivistää sanoma mahdollisimman selkeäksi, Eveliina vinkkaa. Yhteiskuntaoppia voisi olla koulussa enemmän. Vaalien alla joku tunti voisi olla vaikka lauantaina, jolloin mentäisiin kiertämään vaaliteltoille kysymään ehdokkailta nuorten asioista, Eemeli ideoi. Aktiiviselle nuorelle netti tarjoaa paljon keinoja ottaa selvää asioista, vaikuttaa ja pitää yhteyttä. Sosiaalisen median merkitys korostuu koko ajan, Eveliina huomauttaa. Eemeli Peltonen ja Eveliina Karjalainen kannustavat nuoria vaaliteltoille ja mukaan politiikkaan. 10 Lapsemme 3/2012 Lapsemme 3/

7 Eemeli kannustaa nuoria tutustumaan nuorisojärjestöihin. Niissä on ajattelevaa ja tekevää porukkaa. Poliittisissa nuorisojärjestöissä oppii ymmärtämään politiikkaa ja päätöksentekoa. Kun haluaa vaikuttaa, kannattaa vaan heittää ideoitaan eteenpäin. Idean ei tosiaan tarvitse olla täydellinen, kun sitä esittelee vaikka jollekin valtuutetulle. Kun pääsee sisään kunnalliseen päätöksentekoon ja oppii tuntemaan ihmisiä esimerkiksi nuorisoparlamentin kautta, oppii itsekin tietämään, miten asiat etenevät. 12 Lapsemme 3/2012 Tutustu MLL:n kuntavaaliohjelmaan Mitä nuoret toivovat? Nuorten toiveet kotikunnalle ovat kohtuullisia. Tärkeimmät palvelutkin on helppo nimetä. Terveydenhuolto, vastaa Saara. Muut myöntelevät. Paikkoja, joissa voi olla ja tavata kavereita, toivoo Joona. Ohjelmaa ei välttämättä tarvitse järjestää, kunhan on paikkoja, joista ei ajeta pois. Lukion ekaluokkalaisten mielestä Järvenpäässä koulu toimii hyvin. Lukioon siirtyminen oli positiivinen muutos. Pahaa sanottavaa ei tosin ole peruskoulustakaan, varsinkin opinto-ohjaus saa kiitosta. Nelikon mielestä asiat ovat hyvin, vain tapahtumia voisi olla enemmän ja bussivuoroja tiheämmin. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeimmät kaikille kuntalaisille, sanovat myös Eemeli ja Eveliina, joka samaan hengenvetoon muistuttaa, ettei koulurahoista saisi rahapulassakaan säästää. Jos nuori ei saa kunnon koulutusta, ei hän luultavasti saa työpaikkaakaan, ja ongelmat alkavat kasautua. Tottakai yleiset liikunta- ja kulttuuripalvelutkin ovat tärkeitä, lisää Eemeli, jonka mielestä palvelut tukevat toisiaan: koulut esimerkiksi hyötyvät hyvästä kirjastosta ja, yleiset liikuntapalvelut edistävät terveyttä. Kaupat, terveydenhuolto, julkinen liikenne ja koulut olivat nuorten listaamat tärkeimmät palvelut myös Allianssin heinäkuussa julkaisemassa Millaisessa kunnassa haluan asua? -kyselyssä. Paljon mainintoja saivat myös kirjasto ja erilaiset liikuntapaikat. Kaikkien palveluiden kohdalla korostettiin niiden löytymistä läheltä kotia. Kaikki ei ole rahasta kiinni Järvenpää saa nuorilta kiitosta palvelujen kehittämisestä. Terveyspalveluissa on ollut puutteita, mutta niitä on saatu korjattua. Nyt satsataan alkupään palveluihin ja mietitään enemmän ihmisten tarpeita. Palveluja keskitetään myös niin, ettei tarvitse mennä moneen paikkaan. Ehkäisevään työhön satsaaminen on järkevää, sillä kun yksikin nuori syrjäytyy, hintalappu on heti iso, Eveliina tiivistää. Nuoret haluavat pitää kiinni palveluista, vaikka se tarkoittaisi verojen nostamista. Samalla he peräänkuuluttavat myös laajempaa vastuuta ja toimintatapojen tarkastelemista. On veroillakin kattonsa, ei niitä voi kovin korkealle nostaa. Olisi varmasti myös mietittävä voisiko palveluja järjestellä uudelleen, Touko pohtii. Joissakin kunnissa verot on aika korkealla jo nyt, Eveliina muistuttaa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää miettiä myös yksityisiä palveluja ja antaa vastuuta myös yrityksille, Eemeli ehdottaa. Vaikuttamisen paikkoja alaikäisille: Lasten Parlamentti on 9 14-vuotiaiden vaikuttamiskanava, jossa päättäjät ja viranomaiset voivat kysyä jotakin asiaa suoraan lapsilta. Jokainen kunta voi nimetä Lasten Parlamenttiin edustajansa. Oppilaskunta: koulun oppilaiden yhteinen elin, joka yleensä valitsee hallituksen hoitamaan asioitaan. Oppilaskunta voi tuoda oppilaiden mielipiteitä esiin ja tehdä ehdotuksia koulun päättäjille. Nuorisovaltuusto, myös nuorisoparlamentti tai nuorisofoorumi: vaikuttajaryhmä, joka toimii kunnassa paikallisten nuorten etuja ajaen. Nuorisovaltuustossa toimii yleensä vuotiaita nuoria, jotka valitaan vaaleilla. Nuoret voivat itse tehdä aloitteen nuorisovaltuuston perustamisesta. Nuorisojärjestöt, poliittiset nuorisojärjestöt, opiskelijajärjestöt, harrastusjärjestöt, MLL. Katso myös Allianssin vaikuttamissivut nuorille Kuntien rahanpuutteen nuoret ymmärtävät, mutta myös kyseenalaistavat. Raha ei todellakaan ratkaise kaikkea. Meillä on esimerkiksi nuorisotyössä päteviä työntekijöitä, jotka omistautuvat työlleen ja ideoivat ja kehittävät asioita, vaikka rahaa olisi vähän, Eveliina kiittelee. Jos esimerkiksi halutaan oikein varmistaa, että nuoret saavat koulu- tai työpaikan, rahaa löytyy aina sen verran, että se onnistuu. Kunnan ei aina tarvitse olla maksaja, vaan se voi myös mahdollistaa asioita esimerkiksi tarjoamalla tiloja ja tekemällä yhteistyötä paikallisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Nyt on tärkeää saada nuorten yhteiskuntatakuu kuntatasolle ja haastaa yritykset, joilla on kuntia paremmat mahdollisuudet työllistää, mukaan talkoisiin, Eemeli linjaa. Ja mikä olisi sen parempaa mainetta yritykselle kuin maininta työllistämme nuoria kunnon palkalla. Siitä saisi hyvää sisältöä yhteiskuntavastuuraporttiin. Lasten ja nuorten valtuutetuksi! MLL haastaa yhdessä muiden lasten ja nuorten järjestöjen kanssa kuntavaaliehdokkaat sitoutumaan lasten ja nuorten palvelujen ja oikeuksien edistämiseen. Kuntavaaliehdokkaan voi haastaa mukaan kampanjaan pyytämällä tätä allekirjoittamaan järjestöjen yhdessä laatiman huoneentaulun. Tavoitteena terveet hampaat ja kaunis hymy Miksi lasten pitäisi käyttää ksylitolia päivähoidossa? Ksylitolin säännöllisen käytön on todistettu useissa tutkimuksissa edistävän hammasterveyttä ja jo pienellä määrällä on positiivinen vaikutus. Aterian jälkeen nautittuna ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen. Tärkeää ksylitolin vaikutusten kannalta on säännöllinen käyttö. Jo pienikin määrä ksylitolia riittää käynnistämään reikiintymistä estävät vaikutukset. Tee isompi yhteistilaus! Saat 10 % alennuksen, kun ostat kolme 2,5 kg suurpakkausta. 2,5 kg Läkerol Dents suurpakkauksessa n pastillia, hinta 1,7 snt/pastilli. Ksylitolin käyttöä päiväkodeissa on myös tutkittu. Turun yliopiston hammaslääketieteellisen laitoksen kliininen seurantatutkimus (mukana yli 900 lasta) osoitti, että ksylitolipurukumin käyttö päiväkodissa Tilaa samalla annostelija! vähentää lasten hampaiden paikkaushoidon tarvetta. Ksylitolin on todettu olevan päiväkodeissa hampaiden harjausta selvästi parempi keino huolehtia lasten hampaiden terveydestä. Vuosina toteutettu ksylitolitutkimus (mukana yli 500 koululaista) vahvisti, että Läkerol Dents ksylitolipastilli ehkäisee hampaiden reikiintymistä (kariesta) yhtä tehokkaasti kuin täysksylitolipurukumi. Pastilleja käyttäneiden lasten karies väheni prosenttia vertailuryhmään nähden. Ksylitolitutkimusta on tehty Suomessa jo 1970-luvulta lähtien ja ksylitolituotteiden hammasystävälliset vaikutukset on kiistatta todistettu. Suomen hammaslääkäriliitto on suositellut ksylitolia vuodesta Lue lisää tutkimuksista:www.leaf.fi/tutkimukset Ksylitolipastilleissa on eroja Ksylitolituotteet edullisesti osoitteesta Voit myös soittaa maksuttomaan tilauspalveluumme, puh Läkerol Dents ksylitolipastillin ainutlaatuisen pehmeän, pureskeltavan rakenteen ansiosta se viipyy suussa pitkään. Näin ksylitolin vaikutus tehostuu. Lisäksi Läkerol Dents -pastillit sisältävät kaikista markkinoilla olevista ksylitolipastilleista eniten ksylitolia pastillia kohden.

8 Kuva Justyna Furmanczyk Lasten asialla Suvianna Hakalehto-Wainio MLL:n asiantuntijalakimies Lapset ja nuoret kuntalaisina Nuori tarvitsee huomiotasi. Hän haluaa tietää olevansa sinulle tärkeä. Kerro se hänelle olemalla läsnä. Anna aikaa nuorelle. ja Kuntien tehtävänä on huolehtia lasten ja nuorten peruspalveluista, kuten neuvolatoiminnasta, varhaiskasvatuksesta, terveyspalveluista ja koulutuksesta. Palveluiden on oltava laadukkaita ja ammattitaitoisesti toteutettuja. Eri puolilla Suomea asuvilla lapsilla ja nuorilla pitää olla yhdenvertainen pääsy palveluihin. Kuntien on seurattava ja arvioitava aktiivisesti lasten ja nuorten hyvinvointia sekä palveluiden toteutumista ja otettava lapset ja nuoret mukaan palveluiden kehittämiseen ja oman asiansa käsittelyyn. Lapset ja nuoret ovat kunnassa erityisryhmä, jonka tarvitsemien palveluiden asianmukainen toteutuminen edellyttää erityisosaamista ja -järjestelyjä. He eivät itse aina kykene tunnistamaan tuen tarpeitaan. Kunnissa onkin panostettava ongelmien ja riskien varhaiseen havaitsemiseen, jotta ongelmat eivät kasaantuisi. Palvelut on järjestettävä siten, että lasten ja nuorten kynnys hakeutua palveluun on matala. Palveluiden toteutuksen on oltava kokonaisvaltaisesti ja tarkoituksellisesti lapsiystävällistä. Lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia on koulutettava ymmärtämään lasten ja nuorten elämää sekä käyttämään heidän kohtaamistaan ja auttamistaan tukevia työmuotoja. Kunnan kaikilla lapsilla ja nuorilla on oltava mahdollisuus harrastaa vanhempien tulotasosta riippumatta. Kunnan tarjoamaa harrastustoimintaa on kehitettävä yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Järjestöt voivat yhdessä koulun ja kunnan nuorisotyön kanssa järjestää toimintaa. Kuntapäättäjien ja virkamiesten asiantuntemusta lasten ja nuorten tarpeista ja oikeuksista pitää vahvistaa. Vahva osaaminen on välttämätöntä, jotta kunnassa voitaisiin arvioida toimien ja päätösten vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Esimerkiksi Ruotsissa tämä lapsivaikutusten arviointi kuuluu kaikkien kuntien perustoimintoihin. Lapsivaikutusten arviointi edellyttää suunnitelmallista, säännöllistä ja monipuolista tiedon keräämistä lapsiin ja nuoriin liittyvistä kysymyksistä sekä heidän näkemyksistään. Lapsivaikutusten arvioinnista on hyötyä, kun kunnassa tehdään lapsia ja nuoria koskevia päätöksiä. Suomen lakia sitova Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että päätöksenteossa on asetettava lapsen etu ensisijaiseksi päätöksentekoon vaikuttavaksi tekijäksi. Vain sellaiset ratkaisut ovat mahdollisia, jotka toteuttavat lapsen etua parhaalla mahdollisella tavalla. Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja yhteisvastuullisiksi kuntalaisiksi. Kunnissa on kehitettävä keinoja kuulla lapsia ja nuoria. Perustuslaki velvoittaa kuulemaan heitä kaikissa heitä koskevissa asioissa ja ottamaan heidän näkemyksensä huomioon päätöksenteossa. Lapsille ja nuorille tulee tarjota riittävästi tietoa heidän omista oikeuksistaan ja oikeusturvastaan. Kunnassa on oltava helposti lähestyttävät kanavat, joiden kautta lapset ja nuoret voivat tuoda esille epäkohtia, toiveita ja ehdotuksia. Järjestöillä on vahvaa erityisosaamista lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvissä toiminnoissa ja vapaaehtoistyössä. Kuntien tulisikin hyödyntää tätä osaamista ja toimia yhteistyössä järjestöjen kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseksi. Kirkkohallitus / Kasvatus ja nuorisotyö, Koululiikuntaliitto, Luonto-Liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nuori Suo mi, Suomen 4H-liitto, Suomen Nuorisoseurojen Liitto, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry, Suomen Punainen Risti Finlands Röda Kors, Suomen Työväen Urheiluliitto, Svenska studiecentralen ja Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lapsemme 3/

9 KAARINA KOKKONEN KUVAT COLOURBOX Kynnenaluset mustina ja hiuksissa hiekkaa. Käsienpesusta leikki-ikäinen selviää jo itse, mutta suihkuttelussa sekä hiusten ja hampaiden puhtaanapidossa lapsi tarvitsee apua, opastusta ja perään katsomista vielä pitkään. Pesulle! Leikkiessä saa likaantua. Hampaat pestään kahdesti päivässä. Lapsi harjaa, aikuinen tarkistaa. M iten usein leikkiikäinen tarvitsee suihkun, MLL:n suunnittelija, TtM Mari Inkinen? Leikki-ikäiselle riittää suihku tai kylpy pari kolme kertaa viikossa. Piha- ja liikuntaleikeissä tullut lika ja hiki suihkutellaan tarvittaessa pois päivittäin. Tarvitseeko lapsi saunaa? Ei välttämättä, mutta lapset voivat hyvin saunoa vanhempiensa kanssa. Lasten kanssa saunottaessa täytyy muistaa, että lasten lämmönsietokyky on aikuisia heikompi. Lapsi voi saunoa miedossa lämmössä, esimerkiksi alalauteilla, hetken aikaa kerrallaan. Kuinka usein hiukset pestään? Hiukset voi pestä pelkällä vedellä kylvyn ja suihkun yhteydessä. Sampoopesu on tarpeen korkeintaan kerran tai pari viikossa tai silloin, kun hiukset ovat selvästi likaiset: hiuksiin on sotkeutunut vaikka ruokaa tai pihalta hiekkaa. Hoitoainetta tarvitsee käyttää ainoastaan silloin, jos lapsen hiukset ovat pahasti takussa. Takkujen välttämiseksi lapsen hiuksia tulisi kammata päivittäin. Millaiset pesuaineet sopivat lapselle? Saippuaa tarvitaan vain, jos lapsi on todella likainen tai hikinen. Likaisiin kohtiin voi käyttää mietoa suihkusaippuaa. Muuten pesemiseen riittää pelkkä vesi. Lapsille ja herkälle iholle tarkoitetut tuotteet kuivattavat ihoa vähemmän kuin tavalliset pesuaineet, joten niitä kannattaa suosia. Muun muassa apteekista saa lapsille hyviä mietoja pesuaineita, pesunesteitä ja sampoita. Miten toimitaan, jos lapsella on kuiva iho? Kuivan ihon puhtaudesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Monesti luullaan, että peseytymistä pitää välttää, jos iho on kuiva, mutta lika iholla ärsyttää herkkää ihoa entisestään. Kuiva ja herkkä iho kannattaa pestä päivittäin, ja useimmiten siihen riittää pelkkä vesi. Kuivaihoisten lasten peseytymiseen on olemassa myös omia pesunesteitä. Myös perusvoidetta voi käyttää peseytymisessä. Erityisen tärkeää on rasvata lapsen iho huolellisesti perusvoiteella aina peseytymisen jälkeen. Kuivaihoinen lapsi voi myös saunoa, sillä saunominen kosteuttaa ihoa. Miten lapsen hampaista huolehditaan? Hampaat harjataan kahdesti päivässä. Harjaan sipaistaan lapsen sormenpään kokoinen nokare hammastahnaa. Leikki-ikäinen tarvitsee vanhempien apua hampaiden pesussa, varsinkin takahampaiden puhdistus on lapselle hankalaa. Aikuisen on hyvä tarkistaa pesutulos. Entä kynsien hoito? Lapsen kynnet on pidettävä lyhyinä, sillä niiden alle kerääntyy helposti likaa ja bakteereja. Säännöllinen kynsienleikkaus on tarpeen, jotta kädet on helpompi pestä ja pitää puhtaina. Kynsiharjaa kannattaa käyttää, jos kynnenaluset ovat leikkien ja askartelujen jäljiltä mustat. Miten lasta neuvotaan alapesussa? Lasta on hyvä neuvoa jo pienestä pitäen, että alapesu tehdään päivittäin. Kun lapsi on vähän isompi, hänelle voi opettaa käsisuihkun käytön. Onko vaatteet vaihdettava päivittäin? Alusvaatteet ja sukat vaihdetaan päivittäin. Sisävaatteita voi pitää useampia päiviä, mikäli ne eivät ole sottaiset tai hikiset. Kesällä ulkoleikeissä vaatteet likaantuvat helposti, jolloin nekin on usein vaihdettava päivittäin. Miten päätäiden ja kihomatojen tarttuminen estetään? Päätäiden leviämisen estämiseksi lapsilla tulisi olla omat kammat ja pipot. Päiväkodeissa täit leviävät helposti, joten siellä lasten pipoja ja vaatteita pitää säilyttää omissa lokeroissaan. Kihomadot tarttuvat lapselta toiselle useimmiten 16 Lapsemme 3/2012 Lapsemme 3/

10 Isän kynästä Päivittäiset rutiinit Käsienpesu. Kädet pestään aina ennen ruokailua sekä ulkoilun ja vessassa käynnin jälkeen. Hampaat harjataan huolellisesti aamuin ja illoin fluoritahnalla. Kasvot, peppu ja varpaiden välit pestään päivittäin. Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä käsien kautta. Tartunnan ehkäisemiseksi käsihygieniasta on huolehdittava erityisen tarkasti, myös kynnenaluset on pestävä huolellisesti. Jos täitä tai kihomatoja on löydetty, kihomadot häädetään lääkkeillä ja täit täisampoolla ja -kammalla. Vuodevaatteet, vaatteet ja unilelut pestään kuumassa vedessä tai vastaavasti pidetään pakkasessa yön yli loisten leviämisen estämiseksi. Myös huoneiden perusteellinen imurointi on tarpeen. Asiasta pitää myös ilmoittaa heti leikkikavereiden vanhemmille ja päiväkotiin, jotta uusilta tartunnoilta vältytään. Mitä hygienian laiminlyönnistä voi aiheutua? Käsienpesu on paras tapa ehkäistä tarttuvia virustauteja, joten sen laiminlyönti lisää usein sairastelua. Hampaiden puhdistaminen puolestaan vähentää suun bakteereja. Harjaamattomuus lisää reikiintymistä ja pahanhajuista hengitystä. Yleisen hygienian laiminlyönti, vaikkapa likaiset vaatteet, voi aiheuttaa epämiellyttävää hajua. Lapsi, jonka hygieniassa on puutteita, voi joutua lapsiryhmässä silmätikuksi tai jopa kiusatuksi. Mikä on liiallista puhtautta? Käsiä ei tarvitse pestä hysteerisesti joka välissä. Riittää kun ne pestään sisälle tultaessa, wc-käynnin yhteydessä ja ennen ruokailua. Steriloivat käsidesit eivät ole tarpeen, vaan vesi ja saippua riittävät. Liian steriili ympäristö ei ole hyväksi lapsen immuunipuolustusjärjestelmän kehittymiselle, joten jatkuva kodin desin ioiminen ei ole tarpeen. Annetaan lasten olla lapsia, leikkiä ja tutustua ympäristöönsä, joskus vähän likaisemminkin käsin. Miten aikuinen voi näyttää mallia puhtaudesta huolehtimisessa? Vanhemman malli hygienian hoidossa on edellytys sille, että lapsi oppii huolehtimaan puhtaudestaan. Yhdessä tekemällä opitaan hygieniarutiinit. Käsienpesun harjoittelu aloitetaan jo ennen kuin lapsi ylettyy käsienpesualtaalle, ja jo pienelle lapselle voi antaa hammasharjan käteen, aina kun vanhempi pesee omia hampaitaan. Milloin lapsi kykenee huolehtimaan puhtaudestaan? Alle kouluikäinen lapsi tarvitsee apua suihkuttelussa, hiusten ja hampaiden pesussa. Kouluikään mennessä lapsen tulisi osata pestä kädet itsenäisesti wc:ssä käynnin yhteydessä, ennen ruokailua ja ulkoa sisälle tultaessa. Kun lapsen motoriikka on tarpeeksi kehittynyt, hänelle voi opettaa oikeat käsien- ja hampaidenpesutekniikat. Pieni alakoululainenkin tarvitsee vielä huolenpitoa peseytymisessä, hampaiden ja hiusten harjauksessa ja kynsienleikkuussa. Kuva: Ulriikka Lipasti Elämä on ihmiselle annettu, että hän oppisi käymään suihkussa. Osa oppiikin, mutta kyllä siinä kauan menee. Sitä ennen pakotetun pesuveden mukana on mennyt litroittain jäätelöä, tonneittain ketsuppia, mielipuoliset määrät suklaata sekä neliökilometreittäin epämääräisiä paidanrinnuksissa tai housuissa olevia tahroja, joiden alkuperästä on parempi olla kyselemättä liikoja. Oma teoriani on, että pikkulasten ja meidän perheessä vähän vanhempienkin suun sisällä limakalvoilla muodostuu proteiineja, jotka verisolut kuljettavat posken ulkopuolelle, jossa ne muuttuvat ja hyhmäytyvät suklaajäätelöksi, spagettikastikkeeksi ja sen sellaiseksi. Mitenkään muuten ei ole selitettävissä se, että kolmasluokkalaisenkin suu on koko ajan suklaassa, vaikka hän vannoo, ettei ole käynyt keksipurkilla tai jätskinhakureissulla. Proteiiniteoriani selittää myös sen, miksi ketsuppia on enemmän naamassa kuin mitä alun perin lautaselle laitettiin: siksi koska lika emanoituu lapsen sisästä hänen iholleen. Fyysikotkin kiittävät teoriaani, sillä hehän ahdistuvat aina, elleivät tiedä, mistä kaikki materia on peräisin. Hygieeninen juttu Käytännössä ihmisen hygieniahistoria menee seuraavasti: Ensin pikkuvauvana sitä tuoksuu koko ajan hyvältä, paitsi silloin kun tuoksuu pahalta, mutta siitä me isät emme tiedä mitään, koska nenämme ei kerro, tai ainakin osaamme näytellä kuin emme haistaisi mitään. Kun lapsi sitten kasvaa, alkavat ongelmat. Lapset ovat täynnä ns. mekaanista likaa, eli noita edellä mainittuja kokkareita, joita tulee ennen kaikkea syömisestä mutta myös siitä, että tunkee koko ajan päänsä mutalammikkoon, ellei joku ole estämässä. Eikä siinä mitään, mutta samaa tahtia, kun lapsi alkaa jäädä likakuoren sisään, hän myös alkaa vastustaa kaikenlaisia vanhempien mielikuvituksellisia ideoita, kuten suihkussa käyntiä ja ennen kaikkea hiusten sekä hampaiden pesua. Meillä esimerkiksi suihkua on jo vuosisatoja käytetty pikemmin lämmittely- kuin pesupaikkana. Lapset menevät suihkuun ja ovat siellä niin kauan, että joku joka hoitaa sähkö- ja vesilaskut, hermostuu. Kun sitten menee huutamaan, että sä olet jo puhdas, tuu pois sieltä, niin lapsi voi argumentoida aivan oikein, ettei ole puhdas. Niin kuin ei olekaan, koska hän ei varsinaisesti ole pessyt itseään lainkaan, ollut vain lämpimän veden alla, kuitenkin niin ettei edes tukka ole kastunut. Kun ikää tulee vielä vähän enemmän, tilanne menee entistä hullummaksi. Tässä tyylinäyte parin vuoden takaa. Neljäsluokkalaisemme halusi olla ikäistään vanhempi, mikä tietenkin onnistuu vain yhdellä tavalla: käyttämällä pari kuutiokilometriä isoveljen deodoranttia. Kaiken kukkuraksi hän käytti sitä ennen kuin meni nukkumaan. Hänen teoriansa (joka on huonompi kuin oma proteiiniteoriani) oli, ettei suihkussa tarvitse käydä, koska jos laittaa oikein pontevasti dödöä, niin sen haju peittää alleen muut hajut. Nyttemmin olemme saaneet taottua järkeä hänen päähänsä. Edelleen sama kaveri kuitenkin pystyy käyttämään vain yhtä, rakkaista rakkainta hupparia, joka äidin mielestä pitäisi pestä silloin tällöin, mutta pojan mielestä ei, koska sitten se olisi pyykissä herra ties kuinka monta päivää. Hän ratkaisi asian pesemällä vaatekappaleen itse: huljutteli hetken lammessamme ja laittoi roikkumaan puunoksaan kauniiseen myttyyn. Siinä kaverissa olisi OMOn markkinointiosastolle hiukan haastetta. Vuosien saatossa puhtausnalkutus kuitenkin kantaa hedelmää, ja likaisimmatkin pojat (jostain syystä tämä on ennen kaikkea poikien ongelma) oppivat peseytymään siinä vaiheessa, kun ihastuvat ensimmäisen kerran. Tai viimeistään naimisiin mentyään. Silloinkin voi silti olla paikallaan soittaa aina illalla ja tarkastaa, että hampaat on varmasti pesty. Myös takahampaat. Roope Lipasti 18 Lapsemme 3/2012 Lapsemme 3/

11 st s m au a a a aa a a ja m a a a a a a ja a a a a ma a a j ja a aj j m a a 39 e a ta 100 u mu uu aa u a S XL 20 e a a 100 m aa musta M XXL 20 e Iso ja Pieni MLL:n Iso ja Pieni -mallistossa seikkailevat veikeät perhoset, kilpikonnat, hämähäkit ja syksyn uutena tulokkaana suloinen pöllö. Lasten silmiä ilahduttavat kuvat on suunnitellut Leena Junnila. s ja jas m t ma a ta 4 e Mumm a ta 100 u mu uu aa tumma s S XXL 20 e aa a ta 100 u mu uu aa tumma s S XXL 20 e a as ass 100 u au a uu aa musta 5 e KUVAT TOMI NUOTSALO ja a a aa aa a a cm cm 15 e 20 Lapsemme 3/2012 ja m a a 100 m aa aa a cm cm 15 e ja a 100 a a aa ja 5 e ja a a ja m 80 m aa 1 am a aa 10 e s ja tuu u ma 6 s s 4 astaa ta 15 e t a j sta s ma s u sa u tu a 4 e t a j sta ma 60 a aa 40 uu aa 9 e t a j sta a s astat ma ua 6 e Lapsemme 3/

12 TEKSTI VILLE VANHALA KUVAT JOHANNES WIEHN Opettajan vinkkejä vanhemmille: Pelaan, leikin ja luen lapseni kanssa säännöllisesti. Olen lapseni tukena, kun hän tekee koulutehtäviään. Kysyn lapseltani koulunkäynnistä muutakin kuin mitä oli ruokana. Rohkenen ottaa yhteyttä kouluun ilman erityistä syytä, kysyäkseni vain mitä kuuluu. Vältän puhumasta pahaa koulusta lapseni kuullen. Pakkaan koulurepun lapseni kanssa, en lapseni puolesta. Jos lapsi on sairaana pois koulusta, selvitän hänen kanssaan, mitä koulussa on poissaoloaikana tehty. Luokanopettaja Maria Kemppainen on uusi tärkeä aikuinen Amélian elämässä. Siirtyminen päivähoidosta kouluun on lapselle iso harppaus. Vanhempien ja opettajan yhteispeli auttaa lasta pääsemään hyvin opintien alkuun. Yhdessä ekaluokalle E nsimmäiselle luokalle tulevat lapset ovat innokkaita koululaisia. He odottavat, että koulunkäynti on jotain muuta, kuin mihin he ovat tottuneet päivähoidossa, toteaa Kuusankosken Keskustan koulun luokanopettaja Petra Vesuri. Opettajat ja vanhemmat voivat auttaa siinä, että lapsen into koulunkäyntiä Lautapelejä ja iltasatuja kohtaan myös säilyy. Innokas ekaluokkalainen saattaa pettyä, jos koulu ei vastaakaan hänen odotuksiaan. Intoa saattaa laimentaa myös se, jos lapsi sattuu kuulemaan vanhempiensa mahdollisesti huonoja kokemuksia koulunkäynnistä. Koulunsa aloittanut lapsi tarvitsee tukea ja huomiota. Koulun ja vanhempien yhteydenpidolla varmistetaan, että lapsi pääsee mahdollisimman hyvin opintiensä alkuun. Opettajasta tulee nopeasti ensimmäisen luokan oppilaalle hyvin tärkeä aikuinen. Vesuri kuitenkin muistuttaa, että kasvatusvastuu on vanhemmilla ja opettajan tehtävä on tukea heitä siinä. Ennen koulun aloittamista lapsi on elänyt kuusi vuotta vanhempiensa kanssa ja ollut yleensä päivähoidossa. Perustukset koulunkäynnille on luotu jo aiemmin, Petra Vesuri sanoo. Lasten lähtökohdat koulun aloittamiselle ovat hyvin yksilölliset. Jo ikäero saattaa vaikuttaa paljon. Tammikuussa syntyneellä 7-vuotiaalla on usein erilaiset valmiudet koulun aloittamiseen kuin loppuvuodesta syntyneellä. Kun lapsella on läsnä olevat vanhemmat ja välittävä ympäristö, koulun aloittaminen käy yleensä jouhevasti. Suurimmalla osalla ensiluokkalaisista koulunkäynti sujuukin hyvin, ilman suuria ongelmia, ja lapset opettelevat innolla uusia asioita. Perheiden arki on erilaista, ja koulunsa aloittavien lasten tietomäärissä saattaa olla suuriakin eroja. Yksi lapsi saattaa pelata illat x-boxia, joku toinen taas kiiruhtaa koulusta harrastuksiin, jolloin vanhemmat tapaavat lapsensa käytännössä vain autossa. Koulu on lapsen työtä. Toivottavaa olisi, että hän saisi viettää vapaa-aikansa yhdessä vanhempiensa kanssa. Lapsen ei tarvitse osata lukea tai laskea ennen koulun alkua. Ensimmäisellä luokalla läksyjen tekokin on suurimmaksi osaksi harjoittelua tulevien vuosien läksyjen varalle. Jos on esimerkiksi laskenut askeleita lautapeleissä, on helpompi oppia matematiikan alkeita. Lukemisen tärkeyttä ei voi liikaa yliarvioida: lapsi tarttuu helpommin kirjaan, kun lukemisen malli on saatu kotoa. Reissuvihkoja ja vanhempainvartteja Koulun aloittavan lapsen olisi hyvä hallita peruskäytöstavat. Hänen tulisi pystyä pitkäjänteiseen ja ohjeistettuun työskentelemiseen ja kyettävä tekemään myös asioita, jotka eivät välttämättä tunnu hänestä aina miellyttäviltä. Muutos päiväkodista ja etenkin perhepäivähoidosta kouluun voi olla suuri. Se edellyttää lapselta pitkää harppausta itsenäistymisen suuntaan, Vesuri toteaa. Pienen koululaisen repussa kulkeva reissuvihko kuten myös sähköisesti pikaviestejä välittävä Wilma-järjestelmä ovat tiedonvälityskanavia koulun ja vanhempien välillä. Niiden kautta kulkevat viestit poissaoloista, lääkärissäkäynneistä ja koulun tapahtumista, mutta reissuvihkon ja Wilman avulla voi myös ratkoa mahdollisia ongelmatilanteita. Yksilökohtainen vanhempainvartti, johon osallistuu opettaja, vanhemmat ja oppilas, on Vesurin mukaan aiheellista pitää ensimmäisen luokan oppilaalle syksyllä, kun koulunkäynti on päässyt vauhtiin. Vartin tarkoitus on tutustua, vaihtaa kuulumisia ja keskustella kasvokkain lapsen koulunkäynnistä. Vartteja voidaan järjestää jatkossa useamminkin, mikäli lapsen koulunkäyntiin liittyy epävarmuutta tai ongelmia. Aloite tapaamisiin tulee joko opettajalta tai vanhemmilta. Vanhempainillat taas ovat luokan tai koulun tapaamisia, joissa käsitellään esimerkiksi luokan käytäntöjä ja muita yhteisiä asioita. Kuusankosken Keskustan koulussa, Vesurin kollegan luokalla on jo nähty sellainenkin istumajärjestys, että vanhempi on tunnin aikana paripulpetissa lapsensa vieressä. Vuorovaikutustilanne opettajan ja vanhempien välillä on ihanteellinen silloin, kun yhteydenottoja tapahtuu säännöllisesti puolin ja toisin. Mikäli Amélia Printz istahti ensimmäisen kerran omaan pulpettiin. 22 Lapsemme 3/2012 Lapsemme 3/

13 vanhemmat tuntevat epävarmuutta lapsensa koulun aloittamisesta, yhteyttä voi ottaa jo ennen kuin lukuvuosi alkaa. Huonoimmillaan vuorovaikutus on silloin, kun sitä ei yksinkertaisesti ole. Kun ensimmäinen yhteydenotto tapahtuu vaikeuksien jo ilmaannuttua, keskustelu voi ajautua pahimmillaan jopa syytös-puolustus-asteelle. Odotuksia ja pelkoja Koulut saavat runsaasti palautetta ja yhteydenottoja juuri ensimmäisen luokan oppilaiden vanhemmilta. Kenties eniten keskustelua aiheuttavat koulun aloittavien lasten luokkajaot. Totta kai vanhemmat toivovat, että oma lapsi pääsisi aiemmin jo tutuiksi tulleiden lasten kanssa samalle luokalle. Se ei kuitenkaan aina ole käytännön syistä mahdollista, luokanopettaja Petra Vesuri toteaa. Vanhemmat odottavat, että oppimisen lisäksi lapsi koulun aloitettuaan myös vähitellen itsenäistyy ja kasvaa kantamaan yhä enemmän vastuuta tekemisistään. Vanhempien pelkona taas saattaa olla se, miten lapsi pärjää uudessa ympäristössä sosiaalisesti. Kun lapsi liittyy uuteen ryhmään, vanhemmat toivovat, että lapselle syntyy myös kaveripiiri, Vesuri sanoo. Opettajien on vaikea havaita sitä, jos lapsi on porukassa kuulumatta porukkaan. Sen sijaan kokonaan yksin jääneen erottaa helposti. Kaikkein pienimpien, eka- ja tokaluokkalaisten kohdalla, yksin jättäminen ja siihen liittyvä kiusaaminen voidaan kitkeä useimmiten välituntijärjestelyillä. Vaikeammissa tapauksissa opettajalla on tukenaan yhteistyöverkosto, johon kuuluu muun muassa erityisopettaja ja koulupsykologi. Etenkin pitkittyneiden kiusaamistapausten selvittäminen voi olla työlästä. Mitä nopeammin tieto kiusaamisesta tulee koulun tietoon, sitä helpompi siihen on puuttua. Vanhempia voi arveluttaa myös koulukypsyys. Onko lapsella tarpeeksi oppimiskykyä ja osaako hän käyttäytyä entistä vaativammissa olosuhteissa? Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että jos lapsen koulunkäynti alkaa olla vanhempien työtä, on syytä ottaa yhteyttä opettajaan. Reissuvihko vie viestiä opettajan ja vanhempien välillä. Pieni koululainen tarvitsee tukea ja huomiota. Kodin ja koulun yhteistyö on hyvä perusta opintielle. Luokanopettaja Maria Kemppainen ja isä Jarmo Kukkonen tutkivat Amélian uutta kirjaa. Koulu voi antaa oppimisvaikeuksista kärsivälle lapselle tuki-, samanaikais- ja erityisopetusta. Lisäksi opetusta voidaan jakaa myös tasoryhmiin. Tukiopetusta saavat tarpeen vaatiessa myös vanhemmat. Opettaja voi neuvoa vanhempia siinä, miten he voivat auttaa lastaan koulunkäynnissä. Myös levottomuus ja heikko vireystila saattavat olla merkkejä riittämättömästä koulukypsyydestä. Jos oppilas tarvitsee tehostettua tukea, asiasta keskustellaan vanhempien kanssa. Kun vanhempien ja koulun välinen vuorovaikutus toimii, ongelmiin löydetään oikeat ratkaisut. Koulun ja vanhempien yhteistyöllä ajetaan aina lapsen etua. Vanhempien ääni koulussa Vanhemmat voivat tukea lapsensa koulunkäyntiä ja kouluviihtyvyyttä osallistumalla koulun vanhempaintoimintaan. Kodin ja koulun yhteistyöstä hyötyvät kaikki, oppilaat, vanhemmat ja opettajat. Vanhempaintoimintaan voi osallistua oman lapsen luokan luokkatoimikunnassa ja koko koulun vanhempainyhdistyksessä. Kuusankosken Keskustan koulussa ei ole alaluokkien vanhempainneuvostoa tai -yhdistystä eikä luokkatoimikuntaa luokilla. Luokanopettaja Petra Vesurin mukaan tämäntyyppinen yhteistyö voisi olla hyvä lisä koulun ja vanhempien väliselle kanssakäymiselle. Jos koulun henkilökunta ja vanhemmat tapaavat toisiaan esimerkiksi jonkin tapahtuman yhteydessä, sen jälkeen kynnys ottaa yhteyttä opettajiin on matalampi myös hieman vaikeammissa kysymyksissä. Vanhempainyhdistys olisi koulun henkilökunnalle valmis foorumi, jonka kautta voisi välittää tietoa koulusta vanhemmille. Esimerkiksi erilaisten teemapäivien järjestelyissä tai järjestyssääntöihin liittyvissä asioissa vanhempainyhdistys olisi vanhempien ääni koulussa. Vanhempainyhdistyksessä ja luokkatoimikunnassa oppilaiden vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa. Koulussa luodaan yhteishenkeä lasten kesken, mutta yhteishenki ei olisi lainkaan pahitteeksi myös vanhempien välillä, Vesuri sanoo. HUOM! Esitykset ovat tilattavissa ympäri Suomen Jos vanhemmat tuntevat toisensa, lapsille voidaan luoda yhteisiä pelisääntöjä myös vapaa-ajalle. Esimerkiksi kotiintuloajoista ja televisio-ohjelmista voidaan sopia perheiden kesken. Kun vanhemmat tuntevat toisensa, kynnys ottaa yhteyttä toisiin vanhempiin madaltuu, ja se saattaa vähentää koulukiusaamista. Luokkatoimikunta voidaan perustaa joko vanhempien kesken, tai opettaja Luokkatoimikunta voi ehdottaa voidaan sen perustamista. perustaa joko vanhempien Luokkatoimikunnassa luokan tai opettaja vanhemmat voi ehdottaa toimivat sen perustamista. lasten hyväksi Luokkatoimikunnassa yhteistyössä opet- kesken, tajan luokan kanssa. vanhemmat Yhteistyö toimivat vahvistaa lasten hyvää hyväksi luokkahenkeä yhteistyössä opettajan kaverisuhteita. kanssa. Toimikunta Yhteistyö vahvistaa voi osallistua hyvää luokkahenkeä erilaisten tapahtumien, ja kaverisuhteita. kuten luokkaretkien Toimikunta voi ja leirikoulujen, osallistua erilaisten järjestämiseen. tapahtumien, kuten luokkaretkien ja leirikoulujen, järjestämiseen. Vanhempainyhdistys on linkki on linkki koulun ja ja vanhempien välillä. välillä. Vanhemmat voivat perustaa yhdistyksen, johon johon ovat tervetulleita kaikki kaikki vanhemmat. Vanhempainyhdistys toimii koulun toimii kaikkien koulun ovat tervetulleita kaikkien lasten lasten hyväksi. hyväksi. Osallistumalla Osallistumalla yhdistyksen yhdistyksen toimintaan vanhemmat toimintaan vanhemmat voivat tukea voivat lasten tukea kouluarkea lasten ja kouluarkea oppimista, saada ja oppimista, vertaistukea saada vertaistukea vanhemmuuteen vanhemmuuteen ja vaikuttaa koko ja vaikuttaa kouluyhteisön koko hyvinvointiin. kouluyhteisön hyvinvointiin. Ohjeita luokkatoimikunnan ja vanhempainyhdistyksen perustamiseen luokkatoimikunnan ja vanhempainyhdistyksen perus- Ohjeita tamiseen Katso myös Katso myös 24 Lapsemme 3/2012

14 KUVA KRISTIINA KONTONIEMI Kantarellit Tässä on herra Kantarelli mäennyppylällä. Tässä hän aina aamuisin kellii; on hattukin niskassa tällä herralla pyöreällä, joka on herra Kantarelli mäennyppylällä. Tässä on rouva Kantarelli keltamekossansa. Lapsia toruu ja hoitaa ja hellii ja puuhaa askartansa alati iloissansa touhukas rouva Kantarelli keltamekossansa. Tässä näet pienet Kantarellit, yli sata lasta. Kaikki ne Pekat ja Matit ja Ellit, jotka ovat pieniä vasta. Heillä on riemukasta, yhdessä kun ovat Kantarellit, yli sata lasta. Säkeet Jeanna Oterdahlin runosta Kantarellit suom. Kirsi Kunnas Metsässä on mukavaa Metsä tuoksuu nenänpäässä, marja maistuu kielenpäässä, sammalsuukko kantapäässä. Kirpeässä syksysäässä kuusenoksa huiskuttaa: metsässä on mukavaa. Istu sievän sienen alle iloiselle kipparalle, kuule kuusen supatusta, etanoiden rupatusta. Sade lakkiin rummuttaa: metsässä on mukavaa. Hannele Huovi Runot Tuula Korolaisen kirjasta Kantarelli, sanoi Elli: Lasten oma sienikirja. Lasten Keskus

15 ANNI-ELINA KARVONEN COLOURBOX Onko muilla lapsia, jotka syövät koko ajan? Miten pärjään kahden pienen kanssa? Löytyykö äitiystäviä, joiden kanssa kahvitella? Netin keskustelupalstoilla äidit saavat toisiltaan tukea tässä ja nyt. Äidilt ä äidille Asiantuntijapalstoilla vastaaminen ja avunsaanti on hidasta. Äidit saattavat myös vierastaa asiantuntijoita siksi, että heillä on aiemmin saatuja huonoja kokemuksia ammattiauttajista, kuten vaikkapa neuvoloista. Äidit kysyvät asioita myös sukulaisilta ja muilta ystäviltään, ei vain netistä. Vertaiset puhuvat samaa kieltä, ja keskustelu on nopeampi aloittaa. Esimerkiksi kasvatusnäkemyksiin liittyvät vauvapalstakeskustelut voivat olla hyvin mustavalkoisia: vallalla on jokin yksi oikea näkemys ja muihin suhtaudutaan nihkeästi. Silloin eri mieltä olevat poistuvat, koska eivät allekirjoita valtamielipiteitä. Verkkokeskustelut keräävät samanmieliset yhteen, erimieliset toisaalle. Tosin niin voi olla myös hiekkalaatikon laidalla: sieltä poistuvat ne äidit lapsineen, jotka ovat vähemmistössä ollessaan eri mieltä vaikkapa siitä, nukkuako perhepedissä vai ei. Nettikeskusteluissa voi puhua ja kysyä melkein mistä vaan. Usein keskustellaan nimettömänä. Tällöin voi olla myös matalampi kynnys kirjoittaa asiattomuuksia ja jopa loukkaavia viestejä. Anonyymius voi olla myös hyvä asia, sillä nimettömänä moni uskaltaa ja kehtaa Aitoa perhe-elämää N etin vauvapalstoilla äidit kysyvät, vastaavat ja keskustelevat. He tukevat toisiaan, kertovat kokemuksiaan, suivaantuvatkin välillä. Näin ovat äidit tehneet aina: he ovat hakeutuneet toisten äitien tykö. Tänään äidit kohtaavat toisiaan yhä useammin netissä. Verkkoyhteisöt ovat tärkeä tuki äideille. Siellä saa hyväksyntää omille tunteille ja käytännön vinkkejä lastenhoitoon. Äideille suunnatuilla verkkopalstoilla äidit voivat kokea yh- teenkuuluvuuden tunnetta ja saada ystäviä, kertoo internetin vauvapalstojen yhteisöllisyyttä tutkinut Katja Niemelä Jyväskylän yliopistosta. Monelle äidille netin keskustelupalsta on ainoa paikka tavata muita äitejä. Jos omassa lähipiirissä ei ole samassa elämäntilanteessa olevaa ystävää tai sukulaista, vauvapalstat tarjoavat mahdollisuuden keskustella muiden samanhenkisten kanssa. Keskustelupalstoille voi myös mennä mihin aikaan tahansa ja melkein mistä vaan. Se on tärkeää etenkin pienten lasten äideille, jotka saattavat lapsensa yövalvomisten vuoksi olla hereillä aikaan, jolloin ei voi mennä rimpauttamaan kenenkään ovikelloa keskustelun toivossa. Vertainen ennen asiantuntijaa Hakiessaan netistä tietoa äidit kysyvät ennemmin vertaisiltaan kuin asiantuntijoilta. Vaikka monilla keskustelupalstoilla on osio, jossa asiantuntija vastaa kysymyksiin, äidit ovat enemmän kiinnostuneita toisten äitien kokemuksista ja mielipiteistä. Tutkittu tieto ei siis ole ensimmäinen kriteeri, jolla tietoa haetaan, Niemelä sanoo. Äitiysblogit ovat suoranainen ilmiö maailmalla, mutta suosittuja ne ovat myös Suomessa. Suomen seuratuimmat bloggaajat keräävät tuhansia lukijoita viikossa. Blogit tarjoavat mahdollisuuden jakaa aitoja ja yhteisiksi koettuja elämäntilanteita ja saada arjen vertaistukea. Suomen suosituin äitiysblogi on Katja Lahden pitämä Project Mama. Siellä käy yleensä noin kävijää viikossa, mutta enimmillään heitä on ollut jopa päivässä. Lahti kirjoittaa arjestaan suoraan, sujuvasti ja hauskasti. Luulisin, että huumorilla höystetty perhe-elämä-reality on suosioni salaisuus, Lahti arvelee. Lahti kirjoittaa monipuolisesti eri aiheista, kuten äitiydestä, isyydestä, mainonnasta, kuluttajuudesta, terveydestä, sisustamisesta ja ekologisuudesta. Lahden kirjoituksista myös keskustellaan. Eniten keskustelua on syntynyt imetyksestä ja kestovaipoista. Keskustelu on yleensä asiallista, mutta mikäli kommentit ovat asiattomia eikä keskustelijalla ole tarkoitustakaan osallistua keskusteluun järkevästi, Lahti poistaa ne. On helppo uskoa, että Project Mama kuuluu pienten lasten vanhempien lukemistoon. Sitä lukee mielellään, vaikkei olisikaan täsmälleen samassa elämäntilanteessa kuin bloggaaja itse. Blogin lukijat kertovat, miksi he seuraavat Project Mamaa: aitoa perhe-elämää, humoristinen, ei ylläpidä äitimyyttiä, hän ei yritä esittää täydellistä äitiä, niin kuin moni muu äitiysblogin pitäjä. Perhe-elämä menee blogiin sellaisena kuin se oikeasti on. Todellisuuden photoshoppaaminen on mielestäni aivan out. Jokainen meistä on oma uniikki, epätäydellisenä täydellinen kokonaisuutensa, myytit ovat syystä myyttejä. Olen saanut ainoastaan kiitosta siitä, että puhun asioista suoraan, Lahti kommentoi. Blogi on saanut rinnalleen Vuoden mutsi -kirjan, jonka Lahti on kirjoittanut yhdessä Satu Rämön kanssa. 28 Lapsemme 3/2012 Lapsemme 3/

16 puhua esimerkiksi omista riittämättömyyden tunteistaan, omasta väsymyksestään ja jaksamattomuudestaan. Vaikka vanhemmat voivat olla toisilleen aika armottomia ja sanoa suoria mielipiteitä jopa toistensa lapsista, varsinkin kirjautumispakollisilla vauvapalstoilla on hyvä henki. Toisia autetaan ja tuetaan. Tällaista ei kaikilla keskustelupalstoilla näe, Niemelä pohtii. Elokuun epelit ja syysnyytit Lasten vanhemmille tarkoitetuilla keskustelupalstoilla käyvät yleensä äidit, joiden lapset ovat alle kolmivuotiaita ja jotka yleensä viettävät aikaa paljon kotona. Osa on sivustolla pitkän ajan kerrallaan ja käy siellä usein. Monet netissä tutustuneet äidit tuntevat toisensa pitkältä ajalta. Tuttavuus voi alkaa esimerkiksi siitä, että kirjoittautuu mukaan vaikkapa sellaiseen keskusteluryhmään, jossa keskustelevat lapsen hankintaa harkitsevat äidit. Kun raskaustesti näyttää plussaa, on helppo siirtyä jatkamaan keskustelua odottavien äitien ryhmiin, joista voi löytyä joku aiempi tuttu. Keskusteluryhmiä onkin nimetty esimerkiksi juuri lasketun ajan mukaan, kuten maalismurut, elokuun epelit ja syysnyytit. Suljetuissa ryhmissä vieraat ja nimettömät keskustelijat eivät pääse sekoittamaan keskustelurutiineja ja -tapoja, Niemelä sanoo. Yhteisöllisyys ja vertaistuki verkossa voi muuttua ystävyydeksi. Niemelän tekemässä tutkimuksessa yli 66 prosenttia vastaajista kertoi saaneensa ystäviä vauvapalstan kautta, ja niistä peräti 71 prosenttia on johtanut kasvokkaisiin tapaamisiin. Vauvapalstoilla ovat aika yleisiä niin sanotut kaupunkiketjut, joissa samasta kaupungista olevat samanikäisten lasten vanhemmat tutustuvat toisiinsa ja voivat tapailla toisiaan myös kasvotusten. Keskustelupalsta on yleensä verkkosivusto tai internet-sivuston osa, johon tulevat viestit tallentuvat pysyvästi nähtäville. Palstalla on usein jokin tietty aihepiiri, joka yhdistää keskustelijoita. Kuka tahansa voi aloittaa keskustelun. Useat keskustelupalstat vaativat käyttäjältä rekisteröitymisen. Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon blogin pitäjä kirjoittaa valitsemastaan aihepiiristä säännöllisesti, usein henkilökohtaista näkökulmaa painottaen. Lukijat voivat kommentoida blogitekstejä. Tekstin lisäksi blogissa voi olla esimerkiksi kuvia. Blogityyppejä on monenlaisia, esimerkiksi äitiysblogit, lifestyle-blogit ja muotiblogit. 30 Lapsemme 3/2012

17 TUULI OJAKANGAS PIIRROKSET JOHANNA SARAJÄRVI aivan kuin reaalielämässäkin. Nettikanssakäyminen antaa mahdollisuuden sosiaaliseen aktivoitumiseen ja toimintaan. Se voi harjaannuttaa ja rohkaista myös kasvokkaiseen keskusteluun. Toisaalta netti tarjoaa uuden välineen kiusaamiselle. Se voi olla pilkkaamista, seksuaalisesti häiritsevää kommentointia, kuvien luvatonta käyttöä tai vaikkapa toisen nimellä esiintymistä. Pahimmillaan se voi olla todella raskasta ja haavoittavaa, koska se ei rajaudu niin selkeisiin tilanteisiin ja paikkoihin kuin perinteinen kiusaaminen. Lisäksi sen jälkiä voi olla käytännössä mahdoton pyyhkiä pois kuten muussakin verkkoviestinnässä, Siitonen sanoo. Jotta virtuaalielämää voisi viettää mukavasti ja turvallisesti, jokaisen tulisi kiinnittää huomiota omaan käyttäy- Osaako ne kasvokkain puhuakaan? Kielenkäyttö kovenee, kirjakieli katoaa, käytöstavat unohtuvat. Nettielämää parjataan paljon, eikä täysin suotta. Tutkijoilta ja nuorilta netinkäyttäjiltä virtuaalielämä saa kuitenkin enemmän plussia kuin miinuksia. E ksyminen nuorten keskustelupalstalle netissä voi saada vanhemman ihon kananlihalle. Vaikka tunnelmat voivat olla hyvinkin rankkoja, aikuisen on hyvä pitää mielessä, että viestintää ei voi ymmärtää tilanteesta ja ympäristöstä irrotettuna. Nuorten nettikeskustelun sävy voi vaikuttaa ulkopuolisesta rankalta. Samalla tavalla voi järkyttää, jos kuulee vaikkapa sairaalahenkilökunnan sisäistä huulenheittoa, sanoo teknologiavälitteistä viestintää tutkinut iloso ian tohtori Marko Siitonen. Nykyään ryhmät syntyvät yhä enemmän nettiyhteisöissä. Ryhmään kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen ovat etenkin nuorille tärkeitä, mutta ne tuovat mukanaan myös suvaitsemattomuutta ja ehdottomuutta. Nettikeskustelun mahdollisuus anonyymiyteen saattaa johtaa normaalia aggressiivisempaan keskusteluun, mutta tarjoaa toisaalta tilaisuuden kysyä vaikeiksi koettuja asioita. Verkossa kanssakäyminen on usein parvimaista käyttäytymistä. Kun esimerkiksi kommenttiketju on avattu, sitä yhtyy jatkamaan laajeneva joukko netinkäyttäjiä, jotka usein ryhmittäytyvät puolesta- ja vastaan-leireihin. Lyhyissä viesteissä ja arvosteluissa kommentointi saattaa olla reaalimaailmaa avoimempaa ja aktiivisempaa ja niissä esiintyy myös haukkumista ja aggressiota. Viestintäympäristö puhtaaksi Virtuaalinen ja reaalinen ympäristö eivät sulje toisiaan pois, vaan ne voivat yhdistyäkin. Virtuaaliympäristössä ihminen voi myös toimia monissa eri rooleissa Facebook linkittää kaverit Kun jämsäläiset 9.-luokkalaiset Ines Heinäjärvi, Silja Vilkman ja Veera Mäkelä istuvat kahvipöytään, jutustelu jatkuu sulavasti siitä, mihin se viime kohtaamisessa jäi. Sillä ei ole väliä, kohtasivatko he Facebookissa vai kylänraitilla. Tytöt pitävät yhteisöpalvelua auki pari tuntia päivässä silmäilläkseen kavereiden kuulumisia muun arkitouhun ohella. He chattaavat, katselevat kuvia, selaavat sivustoja ja ryhmiä ja kirjoittavat joskus omia tilapäivityksiä. Kommentoimme vain läheisten kavereiden juttuja. Tykkää-nappula on sitten neutraalimpi tapa näyttää muille, että tuo oli hyvä juttu tai että on samaa mieltä, Heinäjärvi kertoo. tymiseen verkossa. Kuten ympäristö ylipäätään, myös viestintäympäristö on pidettävä puhtaana. Samoin kuin biologinen ekosysteemi voi likaantua, vaikutamme teoillamme ja sanoillamme ympäröivään viestintäekosysteemiin. Toivoisin ihmisten miettivän enemmän, miten he saisivat pidettyä viestintäekosysteemin ympärillään puhtaana sen likaamisen sijaan, Siitonen opastaa. Tytöt vaihtavat kuulumisia internetissä, mutta syvällisemmät keskustelut käydään puhelimessa tai kasvotusten. Facebookissa ujokin koulukaveri uskaltaa jutella ja joskus puolitutuista saattaa netin avulla tulla kavereita. Tyttöjen mielestä internet ei kuitenkaan vie aikaa reaalimaailman ihmissuhteilta, vaan kumpiakin tarvitaan. Facebookissa on helppo jutella, ja se sitoo kavereita yhteen, vaikka he asuisivat kaukana. Mutta pitää heitä oikeastikin nähdä, koska ei netissä varsinaisesti voi tehdä mitään, ja jutustelu on sellaista liirumlaarumia, Vilkman ja Heinäjärvi sanovat. 32 Lapsemme 3/2012 Lapsemme 3/

18 Nettikieli on osa muutosta Nettikeskusteluissa käytetään puhekieltä kirjakielen mausteilla. Hymiöt ja lyhenteet ovat tekstiviesti- ja chat-kielen hauska piirre. Viestinnän säännöt, tavat, kielenkäyttö, ilmeet ja eleet muuttuvat ajan myötä ja sukupolvien välillä. Nuoret puhuvat aina eri tavalla kuin aikuiset, ja tämä pätee netissäkin. Nuorten kieli muuttuu, ja netti on hyvä kanava huomata tämä muuttuminen. Nettikieli ei silti ole irrallinen kaikesta muusta keskustelusta, sanoo suomenkielen tutkija iloso ian tohtori Lari Kotilainen. Kielen muutos kiihtyy, koska maailmanmeno kiihtyy. Internet on vain osa maailmaa, vuorovaikutusta ja muutosta. Ihminen hallitsee perinteisesti monta tyylilajia samanaikaisesti ja tietynlaisen kielen käyttäminen tietyissä tilanteissa opitaan. Tyylilajit eivät sekoitu täysin toisiinsa, vaan riippuvat ympäristöstä. Kirjakieli oli kuitenkin ennen helpompi pitää erillään, koska kieltä ei kirjoitettu niin paljon kuin nykyään. Nyt ARMOTON TÄILLE HELLÄ LAPSILLE ENNALTA- EHKÄISE PÄÄTÄI- TARTUNTA! POISTAA TÄIT TEHOKKAASTI kirjakielen haltuun ottaminen vaatii työtä, koska erilaisia kirjoitetun kielen malleja on paljon, Kotilainen sanoo. Kotilainen ei ole huolissaan sähköisen maailman kielenkäytöstä, koska eri kielenkäytön tavat ovat hänen mielestään merkki ihmisten luovuudesta. Nuori ymmärtää erilaista kielenkäyttöä vaativat tilanteet. Kirjakieli on silti aikuiselämässä portti täysivaltaiseen kansalaisuuteen etenkin virallisissa tilanteissa. Siksi sen hallitseminen on tärkeää. Ilmeet ja eleet opitaan varhain Vaikka nuori hoitaisi sosiaalisia suhteitaan paljon virtuaalisesti, hän osaa edelleen tulkita myös kasvokkaisen keskustelun ilmeitä ja eleitä. Jotta jo opitut vuorovaikutustaidot katoaisivat, ihmisen täytyisi todennäköisesti viettää tyystin virtuaalista elämää. Ilmeiden ja eleiden merkityksiä aletaan oppia heti havaintokyvyn ja tajunnan kehittyessä kauan ennen kuin netistä on tietoakaan. Niin kauan kuin synnymme perinteiseen tapaan emmekä science iction -lasiputkesta, en olisi tästä huolissani, Marko Siitonen sanoo. Kasvuympäristö silti vaikuttaa siihen, mitä ihminen vuorovaikutuksesta havaitsee ja miten hän sen tulkitsee. Uusissa ympäristöissä ihmiset sopeutuvat ja kehittävät erilaisia keinoja välittää merkityksiä. Viestin aitous ei Siitosen mielestä riipu kanavasta. Sähköinen rakkauskirje voi välittää yhtä aidon viestin kuin paperinenkin. Virtuaali-identiteetti on usein kiilloteltu kuva itsestä. Siitonen muistuttaa, että tietyllä tasolla jokainen meistä esittää aina jotakin, myös itselleen ja käyttäytyy eri tavalla vaikkapa ystävien ja vanhempien kanssa. Netissä on aikaa hallita lähetettävää viestiä, jolloin on mahdollista antaa itsestä siloteltu tai korostuneen positiivinen kuva. Aktiivinen internetin käyttäjä osaa suodattaa tällaiset kiiltokuvat, mutta tottumattoman ne saattavat yllättää. Parhaan tuloksen saavutat noudattamalla pakkauksen ohjeita huolellisesti. Kuva kirjasta Minttu urheilee, Lucy Cousins: REIPASTA MENOA, MAISA! Suom. Anneli Heimonen. WSOY Lapset viettävät yhä enemmän aikaansa tietokoneen ja television ääressä, pelaten ja napostellen. Voisi kuvitella, että tämä saisi kirjailijat kirjoittamaan lukemisen ihanuudesta. Vaan ei, kirjailijatpa yllättävät ja mainostavatkin lasten hyvinvointia ajatellen urheilun jaloa aatetta. Liikuntaa esitellään jo pienimmille. Cousinsin Maisa-hiiri aloittaa päivän voimistellen ja sitten pompitaan, juostaan ja hypitään narua. Palkinnoksi Maisa saa iloa ja hyvät yöunet. Läpistä voi vetää Maisan liikkumaan, ja sivupalstalta näkee, mitkä muut eläimet pystyvät samaan. Värikäs, rouheasti piirretty kirja on taattua tasoa, vaikka kääntäjälle onkin tullut yksi termisekaannus: Maisa tekee selvästi kuperkeikan eikä kärrynpyörää, kuten suomennos väittää. Maikki Harjanne: MINTTU URHEILEE. Otava Annika Mannström: ANTTO URHEILEE. Schildts Harjanteen ja Mannströmin kuvakirjoissa Minttu ja Antto etsivät itselleen urheilulajia, ja molemmilla on pontimena halu olla paras Mintulle voitosta tulee ihan pakkomielle. Minttu-kirja on avoimesti opettavainen ja ohjailee Ville-kaverin ja aikuisten esimerkin kautta kilpailemisesta liikunnan iloon. Vaan kuinka käy: kun Minttu kommellusten ja pettymysten jälkeen löytää lajikseen pilkkionginnan, hän julistautuu suurimman saaliinsa perusteella voittajaksi. Kalakeitolle hän kuitenkin kutsuu kaikki muutkin. Antto on riukusäärinen poika, joka voittamisen lisäksi haaveilee pääsystä kivaan jengiin. Kirja, josta Mannström on riimitellyt sekä ruotsin- että suomenkielisen version, puhuttelee huumorillaan myös kouluikäisiä. Lajikirjo on laaja juoksusta shakkiin ja avantouintiin ja meno kuvissa hulvatonta. Positiivista on, että liikkujissa on kaiken kokoisia ja että Anttokin saa lopussa jäädä kiipeilemään puissa. Lisähupia tuovat kuviin sijoitetut termiliuskat, joissa on mitä vain freestylesta rakkauteen. Joskus lukija tosin kaipaisi selitystä: mikä kumma on sykäpuku? Lastenkulttuuri Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Kuntoa, kunniaa ja kavereita Lastenkirjailijat ovat aina kirjoittaneet asioista, joita näkevät lasten tarvitsevan. Nyt tehdään kirjoja urheilusta ja liikunnasta. Mutta kumpi onkaan tärkeämpi, päämäärä vai liike? Sinikka Nopola & Tiina Nopola: RISTO RÄPPÄÄJÄ SAA ISÄN. Kuv. Aino Havukainen & Sami Toivonen. Tammi Katri Tapola: VÄINÄMÖ SISÄKENTILLÄ. Kuv. Marika Maijala. Kirjava kukko. Tammi Sarjakirjan lukija saa, mitä odottaa, Risto Räppääjässä siis tutut koomiset aikuiset, joiden päähänpistojen armoille lapset Risto ja Nelli joutuvat. Tällä kertaa irvaillaan perinteistä mieskuvaa: Elvi-tädin mielestä kokkaileva Risto kaipaa maskuliinista mallia ja Rauha-täti tarttuu syöttiin hän hakee lehti-ilmoituksella sporttista isähahmoa. Kun herra Lindberg päättää pelastaa Riston, tuloksena on taas kerran farssimainen naamioleikki, jossa kaahataan ovista sisään ja ulos. Uutta kirjassa on tiukan Elvin taipuminen narraajien liittolaiseksi ja positiivista se, ettei Riston tarvitse alkaa urheilijaksi vaan arkiliikunta kaverin kanssa riittää. Väinämö-romaaneissa on Räppääjiin verrattuna leppoisaa meininkiä; juoniseikkailun sijaan kuvataan koulupojan, perinteitä vaalivan perheen ja pojan kaverusten arkea. Uutuudessa äiti hoksaa, että pituutta venähtänyt Väinämö tarvitsee harrastuksen, ja niin poikatrio päätyy koripalloilemaan MiniKaneihin. Kommelluksia sattuu ja kinaakin on, mutta porukassa taidot karttuvat, ja koriksen lisäksi pojilla on yhä aikaa lumitöihin, purojen tekoon ja muuhun hyöty- ja leikkiliikuntaan. Tarinan kokokohta on pelireissu, jonka yöpymispaikassa kummitteleva vihreä mies aiheuttaa huumorinsekaisia kauhunväristyksiä. Hiukan päästään myös voiton makuun ja mokkapalojen. 34 Lapsemme 3/2012 Lapsemme 3/

19 Lastenkulttuuri Kulttuu Teksti Maarit Piippo Kuva: Aurea Tanttuurikierros Breaking antaa itsevarmuutta ELOKUVAT Musiikki Lastenkulttuuri pelit ja netti P yörintää päällä, selällä ja kädellä. Polvet notkuvat, ja rytmi valtaa kehon helsinkiläisen tanssikoulu Saiffan treenisalilla. Näillä nuorilla on hurja vimma opetella spinning tai saada power-tekniikka haltuun. Breakingin (breakdancen) liikkeet innostavat kehittymään yhä ketterämmäksi ja musikaalisemmaksi. New Yorkin kaduilta alkunsa saanut katutanssi elää Suomessa vahvassa nosteessa. Harrastajat suosittelevat breakingia 1. Miten aloit harrastaa breakingia? 2. Breakingin suosikkiliikkeet ja vaikeimmat temput? 3. Mitä ominaisuuksia breakingin harrastaja tarvitsee? 4. Miten tanssiminen on kehittänyt sinua? 5. Palaute vanhemmilta ja kavereilta? Tuomas Takala, 12 vuotta 1. Luin katutanssista Mitä Missä Milloin Junior -kirjasta ja menin kokeilemaan lajia Studio 90:n treeneihin. 2. Olen hyvä pyörimään päällä. Vaikein liike on mylly. Nopeat jalkaliikkeet maassa vaativat eniten treenaamista. 3. Ruumiinrakenteesta riippumatta kaikki voivat harrastaa breakingia. Jos tykkää lajin musiikista, kannattaa kokeilla. 4. Musiikki on b-boyn paras ystävä, sen mukana lajissa kehittyy. 5. Paras kaverini Aapo tuli heti mukaan harrastukseen. Breakingin ydintä ovat kova energia ja taidokkaat temput, kertoo opettaja Johannes Hattunen, joka myös vaikuttaa kansainvälistä mainetta saavuttaneessa Flow mo -tanssiryhmässä. Laji vetoaa etenkin poikiin, mutta nykyisin breaking-kursseilla käy paljon myös tyttöjä. Musiikki innostaa improvisoimaan, ja liikkeet muovautuvat koko ajan. Jokainen voi valita oman tyylinsä. Ujoistakin nuorista tulee tanssin myötä rohkeita ja itsevarmoja. Oppilaiden vanhemmat antavat kiitosta siitä, että aiemmin arka ja kiusattu lapsi ei enää jännitä esiintymistä breaking-harrastuksen myötä. Aapo Husu, 13 vuotta 1. Kaverini Tuomas houkutteli mukaan. Innostuin, kun koko ajan sai oppia lisää. 2. Mylly on minulle helpoin liike, vaikeinta on head spin eli päällä pyöriminen. 3. Tanssi kehittää voimaa, ketteryyttä ja musikaalisuutta. 4. Olen saanut jalkoihin lisää nopeutta. 5. Vanhemmat tykkää, kun olen aktiivinen enkä vain roiku himassa. Kavereiden kanssa parasta on tanssia yhdessä. Breakingin liikkeet näyttävät vaarallisilta, mutta opettajat vakuuttavat, että oikealla tekniikalla ja hyvällä lämmittelyllä temput eivät ole sen hankalampia kuin muissakaan liikuntalajeissa. Tärkeintä on tanssin ilo ja yhteisöllinen tunnelma. Breaking on hip hopin, housen ja esimerkiksi poppingin ohella yksi katutanssin muoto. Helsinki Dance Delight -katutanssiryhmien showcase-kilpailu on nähtävissä nettitallenteena Yle Areenassa osoitteessa. Lisätietoja breaking-kursseista ja tapahtumista: ja Tommi Vuolento, 12 vuotta 1. Aiemmin olen tanssinut hip hopia. Kiinnostuin breikista, kun katsoin Street dance 3D -elokuvan. 2. Helpoimmat ovat yläkropan liikkeet eli top rock -liikkeet. Voimaa vaativat power-liikkeet ovat minulle vaikeimpia. 3. Uskon että laji sopii kenelle tahansa. 4. Breaking kehittää itsevarmuutta. Voitin ujouden, kun uskalsin mennä ringin keskelle tanssimaan. 5. Äiti kehuu, kun olen löytänyt harrastuksen, josta todella tykkään. Kavereiltakin olen kuullut vain kehuja. Kuvat: Aurea Tanttu Lentävä poropoika pelastusretkellä Lentävä poropoika Niko on elänyt tuntureilla rauhassa äitinsä Oonan kanssa, kunnes yllättäen uusi isä ja pikkuveli Jonni liittyvät perheeseen. Niko kapinoi uutta perhekuviota vastaan, mutta hänen mielensä muuttuu, kun valkoinen susi kidnappaa pienen Jonnin. Niko lähtee salaiselle etsintäretkelle kotkien valtakuntaan Jonnia pelastamaan. Kotimainen menestysanimaatio saa jatkoa Kari Juusosen ohjaaman Niko 2 lentäjäveljekset elokuvan myötä. 3Dmuodossa esitettävä animaatio tulee ensi-iltaan kautta maan. Näyttelyt Vapriikissa lennetään Ihminen on aina halunnut lentää niin kuin lintu. Linnut elävät mytologiassa, laulavat Kalevalassa sekä ennustavat säätä ja kohtaloa. Ei siis liene sattumaa, että tämän hetken tunnetuimmat suomalaiset ovat vihaisia lintuja! Museokeskus Vapriikin Lennossa-näyttelyssä voi kokea lentämisen huumaa, kiivetä bongaustorniin ja pelata Angry Birds -livepeliä. Näytteillä on jopa vuotta vanha mammutinluinen joutsen- iguuri Siperiasta. Lennossa-näyttely on esillä Tampereen Vapriikissa asti. Lisätiedot: - Nettiradio soi lapsille Lasten klassikoita, toivelevyjä, perjantaidiskoa ja lasten kuunnelmia. Lasten oma nettiradio tarjoaa juuri lapsille soveltuvaa kuunneltavaa netissä. Äänessä ovat uudet lasten suosikit, kuten Hevisaurus, Ella ja Aleksi sekä Herra Heinämäen Lato-orkesteri. Ohjelmistossa on myös isoäidin levyaarteita, lastenloruja ja iltaisin unimusiikkia. Radiota voi kuunnella nettisivuilla, eri mediasoittimilla ja kännykän kautta, ja se kuuluu Suomen lisäksi myös ulkomailla. Lasten oma radio lähettää ohjelmaa päivittäin klo 6 22 osoitteessa Teatteri Fedja-setä muuttaa maalle Fedja on kuusivuotias poika, joka on niin vakava, että on saanut lisänimen setä. Fedja löytää puhuvan kissan, jonka haluaisi pitää itsellään, vaikka äiti ei anna siihen lupaa. Niinpä Fedja, Matros-kissa ja karvaturri Musti lähtevät etsimään maalta omaa taloa, johon perustaa koti. Mukaan maatalon elämään tulevat hoopo lehmä Mirri, varasteleva naakka sekä makkaralle perso traktori. Mutta voiko kuusivuotias sittenkään asua ilman aikuisia? Teatteri 2000 esittää Eduard Uspenskin suosikkisatua Fedja-setä, kissa ja koira Tampereen työväenteatterissa alkaen. Yli 4-vuotiaille sopivan näytelmän pääosassa nähdään Sini-Suvi Peltola. Lisätiedot: Nettipelissä maailmankansalaiseksi Millaista on elämänmeno Saamenmaalla, Sri Lankassa, Jordaniassa tai Senegalissa? Petran Planeetta -pelissä voi vierailla virtuaalisesti eri maissa ja vaikkapa hoitaa norsua Afrikassa tai osallistua saamelaishäihin. Kotimaisessa nettipelissä voi oppia maailmankansalaiseksi ja olla utelias turvallisessa ympäristössä. Muiden pelaajien kanssa voi keskustella ilman yhteistä kieltä pelin omilla viestimerkeillä. Nettiturvallisuuden takaa se, että pelaajan omat henkilötiedot eivät tallennu pelin sivuille. Rekisteröitymisestä ilmoitetaan lapsen vanhemmille sähköpostilla. Eevamaria Halttusen Petra-kirjoihin perustuvaan nettipeliin voi osallistua ilmaiseksi ja jäsenyydellä (6 e/kk) saa käyttöönsä virtuaalivaluuttaa vuotiaille soveltuva virtuaalimaailma löytyy nettisivulta Kenellä on hienoin häntä? Ilves, saukko ja villisika ovat Ähtärin eläinpuiston asukkaita, joiden elämästä kertoo piirretty ja netissä selattava kirja Elämää eläinpuistossa. Ähtärin eläinpuiston nettisivuilta löytyy myös perinteinen suomalainen eläinsatu Miten karhu menetti häntänsä, joka on piirretty ja ääneen kerrottu hauska tarina eläinten kauneuskilpailusta. Lisätiedot: ja 36 Lapsemme 3/2012 Lapsemme 3/

20 TUOMAS LEHTONEN KUVAT MATTI MATIKAINEN, COLOURBOX Kaksi tuntia päivässä A lakouluikäisten tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä. Olisi kuitenkin hyvä, jos fyysistä aktiivisuutta sisältävää tekemistä kertyisi kolmen viiden tunnin edestä. Vain kolmasosa lapsista yltää ongelmitta liikuntasuositukseen. Toinen kolmannes on harmaalla alueella ja heikoin kolmannes on kaukana tavoitteista, kertoo Nuori Suomi ry:n päivittäisestä liikunnasta vastaava johtaja Jukka Karvinen. Alakouluikäisten liikkumisen tulisi olla iloista, vapaata, kokeilevaa ja monipuolista. Lasten ja vanhempien yhteiset liikuntahetket kasvattavat lapset liikkujiksi. Päivittäistä liikuntamäärää ei tarvitse kuitenkaan kerätä kerralla, vaan sitä voi kartuttaa esimerkiksi välitunnin mittaisissa pätkissä. Liikunnallisia taukoja on tärkeää pitää vähintään parin tunnin välein niin koulupäivän lomassa kuin sen jälkeenkin. Liikuntamäärän lisäksi pitäisi huomioida myös liikunnan tehokkuus. Lapsen tulisi harrastaa hengästyttävää ja hikoilua aiheuttavaa liikuntaa kaksi kolme kertaa viikossa minuuttia kerrallaan, Karvinen muistuttaa. Kahden tunnin nyrkkisääntö pätee myös ruudun ääressä. Nykyään suomalaislasten ruutuaika venähtää liian pitkäksi. Passiivinen oleskelu syö tehokkaasti aikaa liikkumiselta. Lapsen liiallisesta liikkumisesta ei Karvisen mielestä tarvitse olla huolissaan, sillä lapset pystyvät säätelemään liikuntamäärää sopivaksi. Liikunnan tulisi kuitenkin olla monipuolista ja vaihtelevaa. Jos lapset liikkuvat paljon ja yksipuolisesti, saattaa fyysisten vammojen vaara kasvaa. Tällainen ongelma on erityisesti varhaisen erikoistumisen lajeissa, joissa lapset keskittyvät jo nuorena yhteen lajiin. Päivittäinen monipuolinen fyysinen aktiivisuus on tärkeintä. Lapselle mieluinen urheiluharrastus tarjoaa sitten tähän lisämausteena liikunnan tehoa, kaveruutta ja yhteisöllisyyttä, Karvinen summaa. Perustaidot kuntoon Liikunnan määrä ei yksin riitä, sillä liikunnan tulisi parantaa lasten motorisia perustaitoja monipuolisesti. Liikunnallisia perustaitoja ovat Karvisen mukaan ryömiminen, kieriminen, konttaaminen, käveleminen, juokseminen, kiipeäminen, riippuminen, heiluminen, heittäminen, kiinniottaminen ja potkaiseminen. Kaikki leikit, pelit ja harjoitteet, jotka sisältävät edellä mainittua liikunnallisia toimintoja ovat hyviä. Lapsilla on paljon puutteita perustaitojen osaamisessa. Tämä johtuu siitä, että vähäisen liikunnan vuoksi toistot ovat jääneet vähiin, Karvinen kertoo. Suomalaisia perusliikuntamuotoja, uintia, hiihtoa, luistelua ja pyöräilyä, on hyvä alkaa harjoitella, kun lapsi on omaksunut motoriset perustaidot. Tutut lajit ovat kansalaistaitoja, jotka jokaisen suomalaisen tulisi osata. Niiden harrastaminen on myös loistava tapa viettää aikaa yhdessä perheen kanssa. Karvisen mielestä erityisesti lasten uintitaitoon tulisi kiinnittää huomiota, sillä se on heikentynyt merkittävästi. Vanhempien tulisi totuttaa lapsi veteen. Vedessä peuhaaminen ja erilaiset temppuradat saavat lapset unohtamaan veteen liittyvät pelkonsa. Kun vettä ei pelkää, uimaan oppiminen helpottuu, Karvinen sanoo. Perheet leikkitreffeille Karvisen mukaan lapset liikkuvat paljon omassa kotiympäristössään. Kotona liikkuminen onkin helppoa, jos kodin kalusteratkaisut tai vanhempien siisteysvimma eivät aja lapsen liikkumistarpeen edelle. Karvinen toivoisi, että lapsille sallittaisiin myös pieniä vapauksia luoda omia liikunnallisia leikkejään ja pelejään. Yksinkertaisin keino saada lapsi liikkumaan on ohjata hänet ulos. Pihalla liike lisääntyy automaattisesti. Metsä on paljon parempi leikkipaikka kuin rakennetut puistot. Se antaa lapselle mahdollisuuden muokata liikunnallisia haasteita. Virikkeetön rakennettu ympäristö sekä turhat kiellot ja säännöt ovat lapsen liikunnan tehokkaimpia pysäyttäjiä. Karvisen mielestä vanhempien on kannettava vastuunsa ja opastettava lapsiaan liikkumaan, sillä liikuntasuositukset Puolet urheilevista lapsista liikkuu liian vähän. eivät täyty pelkällä koulu- ja harrasteliikunnalla. Kun opettajat, vanhemmat, kouluterveydenhoito ja harrasteohjaajat kantavat oman vastuunsa, liikuntasuositukset ylittyvät varmasti. Tuoreimpien tutkimusten mukaan vanhempien ja lasten yhdessä harrastama liikunta edistää parhaiten lapsen kasvua liikunnalliseen elämäntapaan. Perheen päivärytmiin olisi hyvä kuulua luontevana osana liikkumista lihasvoimin paikasta toiseen. Vanhemmat voivat tukea lapsen liikkumista ideoimalla liikunnallisia pelejä ja leikkejä. Karvisen mielestä koulun ja päiväkodin pihoja voisi tehokkaammin hyödyntää myös vapaa-ajalla. Vanhemmat voisivat järjestää leikkitreffejä, jotka keräävät ystäväperheet ja naapurit yhdessä leikkimään. Koulut kokeilemaan uusia lajeja Koululiikunnassa Karvinen kritisoi liiallista keskittymistä fyysisesti aktiivisiin lapsiin. Katse pitäisi kääntää niihin, jotka eivät liiku. Heidät tulisi pystyä motivoimaan liikunnan pariin. Kouluterveydenhuolto on tärkeä kumppani koko perheen elintapojen ohjaamisessa. Vähän liikkuville kohdistettu liikuntakerhotoiminta on yksi keino ja liikunnan tukiopetustakin voitaisiin tarvittaessa antaa. Perheille kustannetut liikuntasetelit voisivat aktivoida koko perheen liikkumaan yhdessä. Nyt tarvittaisiin uusia tahoja, jotka toimisivat niin sanotusti portinavaajina ja aktivoisivat lasta. Isovanhemmat, pelien kehittäjät ja kauppakeskukset voisivat olla tällaisia toimijoita, Karvinen miettii. Seuratoiminnalla on Karvisen mielestä liian keskeinen merkitys lasten liikunnassa. Lapsi saattaa hyvin liikkua pihaleikeissä enemmän kuin harjoituksissa, johon ajetaan autokyydillä. Urheiluseuratoiminta ei täytä lapsen liikuntatarvetta. Puolet urheilevista lapsista liikkuu liian vähän, Karvinen painottaa. Vaikka harrasteliikunta ei liikuntasuosituksia täytäkään, se tuo hyvän lisän liikuntakakkuun. Karvinen toivoo, että lapset saisivat kokeilla mahdollisimman paljon ja mahdollisimman monia lajeja. Useiden lajien harrastaminen tulee kuitenkin kalliiksi. Karvinen heittääkin pallon kouluille. Olisi hienoa, jos kouluissa olisi harrastustarjotin, joka mahdollistaisi lapsille erilaisten lajien kokeilemisen. Se koostuisi koulun omasta kerhotoiminnasta sekä paikallisten urheiluseurojen ja muiden järjestöjen kerho-, iltapäivä- ja iltatoiminnasta. Syksyn alussa järjestettäisiin kokeilujakso, jonka aikana lapset voisivat kokeilla eri liikuntamuotoja ja valita niistä mieleisensä. Lasta kannattaa kuunnella myös liikunnassa, Karvinen muistuttaa. Liikunta- ja vuorovaikutusleikkejä: 38 Lapsemme 3/2012 Lapsemme 3/

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle.

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus mies Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus ei ole vain oma asiasi. Puhtaus on tärkeää, kun olet tekemisissä muiden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi Tervetuloa koululaisen vanhemmaksi Lukuvuosi 2016-2017 Syyslukukausi ti 16.8. ke 21.12.2016, lisäksi 5.12. on vapaapäivä Syysloma to 13.10. su 16.10. Kevätlukukausi ke 4.1. la 3.6.2017 Talviloma ma 20.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TAITOJA

KOULUTULOKKAAN TAITOJA KOULUTULOKKAAN TAITOJA Pukee itse ja osaa sitoa kengännauhat. Syö haarukalla ja veitsellä. Osaa käydä itsenäisesti WC:ssä ja pesulla/suihkussa. Liikuntatuntien jälkeen tulee peseytyä. Osaa huolehtia omista

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Aikuinen hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta!

Aikuinen hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta! Aikuinen hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta! Elinvoimainen kunta tarvitsee lapsia ja nuoria. Jokaisella lapsella ja nuorella on yhdenvertainen oikeus hyvään elämään kotona ja kotikunnassa, tässä ja

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Kysely kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä/kaikki alueet

Kysely kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä/kaikki alueet (avokysymysten vastaukset erikseen) N= 138 Taustakysymykset Opetusalue 12 ( 9% ) Alue 1 (Jokikylän, Kuivaniemi ja Olhava) 29 ( 21% ) Alue 2 (Alaranta, Ojakylä ja Pohjois-Ii) 62 ( 45% ) Alue 3 (Asema, Hamina

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Millaista toimintaa toivoisit asuinalueellasi olevan: Lapsille: Pienten lasten liikuntakerhotoimintaa Kokkikoulua 1-6 lk:sille (nykyisessä

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Kuusiston koulu (Kaarina)

Kuusiston koulu (Kaarina) Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot