SUUNNITTELUPERUSTEET

Transkriptio

1 1 / 91 SUUNNITTELUPERUSTEET Päiväys/Laatija Päiväys/Tarkastanut Päiväys/Hyväksynyt Huomautukset / Lotta Koski-Lammi / Pekka Saarinen / Tarmo Keski-Loppi Versio / Lotta Koski-Lammi / Pekka Saarinen / Tarmo Keski-Loppi Versio / Lotta Koski-Lammi / Pekka Saarinen / Tarmo Keski-Loppi Versio 2.0

2 JOHDANTO Suunnitteluperusteet on suunnittelun aikainen työkalu, jolla haetaan eri osapuolien hyväksyntä valittuihin ratkaisuihin. Suunnitteluperusteet määrittävät lähtötiedot Tampereen raitiotielle. Suunnitteluperusteisiin on kirjattu suunnittelun kannalta tärkeimpiä valintoja. Ne ottavat laajemmin kantaa, kuinka suunnittelu tulisi tehdä, raitiotieallianssille kuuluvat tehtävät on kirjattu hankesuunnitelmassa kohdassa hankkeen sisällön määritys. 2 / 91 Ohje perustuu saksalaiseen BOStrab ohjeeseen ja sisältää tietoja mm. raitiotien tilantarpeesta, radan vaaka- ja pystygeometrian suunnittelusta sekä kalustosta, joille em. arvot on suunniteltu. Suunnitteluperusteiden tekstiosioita tarkentamaan on laadittu myös tyyppipoikkileikkauspiirustuksia. Joissakin kohdissa suunnitteluperusteissa on esitetty suositusarvo ja poikkeava minimi- tai maksimiarvo. Uusia alueita suunniteltaessa tulee aina käyttää suosituksen mukaisia arvoja. Poikkeavia arvoja saatetaan joutua käyttämään erityisen ahtaassa katutilassa kohtuuttomia rakennuskustannuksia vältettäessä. Poikkeavien arvojen mukaisia ratoja pystytään käyttämään samalla raitiovaunukalustolla, mutta tällöin kuitenkin mm. ajonopeudet hidastuvat, matkustajamukavuus kärsii, melutaso saattaa nousta sekä huolto- ja kunnossapitokustannukset kasvavat.

3 TAMPEREEN RAITIOTIE, SUUNNITTELUPERUSTEET 3 / 91 SISÄLLYSLUETTELO: 1 HANKKEEN KUVAUS 1.1 Yleistä 1.2 Hankkeesta tehdyt päätökset, suunnitelmat ja selvitykset 1.3 Liikennöinti 1.4 Hankkeen rajaus 1.5 Nykytilanteen kuvaus 1.6 Hankkeen koordinaattijärjestelmä 2 RAITIOTIEN LIIKENNETEKNISET SUUNNITTELUPERUSTEET 2.1 Yleistä 2.2 Raiteisto ja raiteenvaihtopaikat 2.3 Raiteiden sekä vaihteiden numerointi ja nimeäminen 2.4 Nopeudet 2.5 Raitiotien pysäkit ja päätepysäkit 2.6 Kalusto 2.7 Poikkeustilanteet ja niistä toipuminen 3 KATUJEN LIIKENNETEKNISET SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 Yleistä 3.2 Raitiotie katuliittymissä 3.3 Jalankulku ja pyöräily 3.4 Linja-autopysäkit 3.5 Pysäköinti 3.6 Valaistus 4 RAITIOTIEN GEOMETRIA 4.1 Raidevälit 4.2 Käytettävät vaihteet 4.3 Radan kaarresäteet 4.4 Raiteen kallistukset 4.5 Siirtymäkaaret 4.6 Elementtien pituus 4.7 Korkeusviiva 4.8 Radan mittaus- ja merkitsemisjärjestelmä 5 AUKEAN TILAN ULOTTUMA 5.1 Yleistä 5.2 Kaarrelevitys 5.3 Kallistuslisä 5.4 Lisäykset ATUun eri tilanteissa 6 KATUJEN SUUNNITTELU 6.1 Poikkileikkaus

4 6.2 Liittymien suunnittelu 6.3 Vaaka- ja pystygeometriat 6.4 Esteettömyys ja suojatiet 6.5 Reunatuet 7 RAITIOTIEN PYSÄKIT JA NIIDEN VARUSTELU 7.1 Pysäkit ja laiturit 7.2 Ylityspaikat ja kulkuyhteydet 7.3 Katokset 7.4 Varusteet 7.5 Staattiset matkustajaopasteet 7.6 Valvontajärjestelmä 8 RAITIOTIEN PÄÄLLYSRAKENNE JA KATUJEN PÄÄLLYSTYS 8.1 Raitiotien päällysrakenne yleistä 8.2 Pääraiteet ja raiteenvaihtopaikat 8.3 Vaihteet 8.4 Sepeliraide 8.5 Kiintoraide 8.6 selvitetään betonilaatan keventämistä 9 RAITIOTIEN ALUSRAKENNE 10 POHJARAKENTEET 10.1 Stabiliteetti 10.2 Massanvaihto 10.3 Painumat 10.4 Paalulaatat ja sillakkeet 10.5 Maaleikkausluiskat 10.6 Kallioleikkaukset 11 JOHTOSIIRROT 12 RADAN KUIVATUS JA RUMMUT 13 SILLAT JA TUKIMUURIT 13.1 Vaaditut alikulkukorkeudet 13.2 Suunnitelukuormat 13.3 Muut vaatimukset 14 RATASÄHKÖISTYS 14.1 Sähköturvallisuus 14.2 Syöttöasemat ja raitiotien syöttöjärjestelmä 14.3 Ratajohdon maadoitusjärjestelmä 14.4 Ratajohdon ryhmittely 14.5 Ratajohdon kaukokäyttö 14.6 Ratajohto 15 VAHVAVIRTA 15.1 Tehonsyöttö 15.2 Vaihteiden lumensulatus 4 / 91

5 15.3 Valaistus 15.4 Kaapelointi 16 RADAN TURVALAITTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ 16.1 Vaihteet ja vaunun tunnistus 16.2 Varikon vaihteenohjaus 16.3 Raiteenvaihtopaikat 16.4 Opastimet, liikennevalot ja varoituslaitteet 16.5 Seurantajärjestelmä 17 RAITIOTIEN TIETOLIIKENNE 17.1 Runkoverkko 17.2 Puheradio 18 INFORMAATIO- JA MAKSUJÄRJESTELMÄT 18.1 Yleiset vaatimukset 18.2 Matkustajainformaatio pysäkeillä 18.3 Maksujärjestelmä 19 YLEISET VALVONTAJÄRJESTELMÄT 19.1 Kamerajärjestelmä 20 LIIKENNEVALOJÄRJESTELMÄT 21 TEKNISET RAKENNUKSET JA MUUT TILAT 22 KATUMILJÖÖ JA VIHERRAKENTEET 22.1 Katumiljöö 22.2 Viherrakentaminen 22.3 Aitaus 23 YMPÄRISTÖ 23.1 Yleistä 23.2 Runkomelu ja tärinä 23.3 Pohjavesialueet 24 TYÖNAIKAISET LIIKENNEJÄRJESTELYT 5 / 91

6 6 / HANKKEEN KUVAUS Yleistä Hankkeella tarkoitetaan Tampereen raitiotiehanketta, joka käsittää linjaosuudet Pirkankatu-Lentävänniemi, Sammonaukio-TAYS, Pirkankatu-Hervantajärvi ja Insinöörinkatu-Varikko sekä Hervannassa sijaitsevan varikon. Suunnitteluperusteet määrittelevät lähtötiedot Tampereen raitiotien suunnittelulle. Suunnittelun aikana tehdyt muutokset ja poikkeukset on merkittävä suunnitteluperusteisiin. Hankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava voimassa olevaa lainsäädäntöä ja asetuksia sekä rakentamismääräyskokoelmaa. Suunnittelun pohjana käytetään vuonna 2014 hyväksyttyä yleissuunnitelmaa sekä vuonna 2015 hyväksyttyjä yleissuunnitelmaa tarkentavia suunnitelmia Hankkeesta tehdyt päätökset, suunnitelmat ja selvitykset - Yleissuunnitelma, hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa Yleissuunnitelman tarkistuksia Yleissuunnitelman rinnalla laadittuja oheisselvityksiä mm. toteutusmalliselvitys, selvitys raitiotien työllisyysvaikutuksista Kaikki raitiotiehen liittyvät hyväksytyt suunnitelmat löytyvät osoitteesta Liikennöinti Normaalissa liikennetilanteessa raitiotien vuoroväli on kummankin linjan omalla osuudella tiheimmillään 7,5 minuuttia ja linjojen yhteisellä osuudella tiheimmillään 3,75 minuuttia. Vuoroväliä ja muita liikennöintikysymyksiä tarkennetaan erillisessä Liikennöintimalli -dokumentissa, viimeisin versio

7 7 / 91 Vuoroväliä voidaan tulevaisuudessa tihentää, jos matkustajakysyntä sitä vaatii. Tiheimmillään linjojen yhteisellä osuudella vuoroväli voi olla 1,5 min. Vaunun tulee matkustajapalvelussa pysyä suunniteltuun aikatauluun nähden yhden minuutin aikaikkunan sisällä. Etuajassa ajo ei pääsääntöisesti ole sallittua. Päätepysäkkejä edeltävillä pysäkinväleillä etuajassa ajo on kuitenkin sallittu. Näin mahdollistetaan liikennetilanteen salliessa lyhyempi matka-aika. Kuljettajaa informoidaan aikataulussa pysymisestä joko pysäkillä tai vaunussa olevin sähköisin välinein (esim. näyttölaite). Normaalissa liikennetilanteessa käytetään oikeanpuoleista liikennettä. Vaatimus 4 Normaalissa liikennetilanteessa ja häiriötilanteissa ajetaan lähtökohtaisesti näkemien perusteella. Turvalaitteilla voidaan parantaa liikennöinnin sujuvuutta ja turvallisuutta Hankkeen rajaus Tampereen raitiotiehanke rajoittuu vain raitiotien rakentamisen vaatimiin muutoksiin Nykytilanteen kuvaus Nykytilanteessa Tampereella ei ole raitiotietä. Raitiotie rakennetaan pääosin olemassa olevaan katuverkkoon Hankkeen koordinaattijärjestelmä

8 Koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24. 8 / 91 Korkeusjärjestelmä on N RAITIOTIEN LIIKENNETEKNISET SUUNNITTELUPERUSTEET Yleistä Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi ratainfran laatutasotekijät ja niiden kriteerit eritellään ja kuvataan katuosuuksittain. Liikenneturvallisuuteen liittyvät tekijät kuvataan Liitteessä 1. Korkeampi nopeustaso edellyttää turvallisempia infraratkaisuja. Liikenneturvallisuuden osalta pyritään hyvään (vihreään) tasoon, joka on suomalaisen liikenneturvallisuusvision mukainen. Perusratkaisu on hyväksyttävä lähtötaso. Kommentti 4 Käytetty rataosajako poikkeaa hankeosajaosta. Jako on esitetty Liitteessä Raiteisto ja raiteenvaihtopaikat Raiteistosta laaditaan raiteistokaavio, jossa kuvataan linjaosuudet, vaihteet ja päätepysäkit vaihdejärjestelyineen. Raiteenvaihtopaikat sijaitsevat toiminnallisesti järkevillä paikoilla. Raiteenvaihtopaikkojen tehtävä on kohdassa 2.7 kuvatuissa poikkeustilanteissa mahdollistaa yksiraiteinen liikennöinti 15 min vuorovälillä. Raiteenvaihtopaikkojen sijoittelussa pyritään siihen, että raiteenvaihtopaikka sijaitse välittömästi pysäkin vieressä. Näin vaunu voi tarvittaessa odottaa pysäkillä

9 raiteenvaihtomahdollisuutta. 9 / 91 Raiteenvaihtopaikat voidaan toteuttaa myös hajautettuina siten, että toiselle raiteelle johtavien vaihteiden väliin jää linjaosuutta. Kommentti 4 Puolikkaalla/osittaisella raiteenvaihtopaikalla on pääsy vain toiselle raiteelle (kaksi vaihdetta). Kommentti 5 Puolikkaat/osittaiset raiteenvaihtopaikat voidaan myöhemmin täydentää täydellisiksi. Kommentti 6 Täydellinen raiteenvaihtopaikka toteutetaan lähtökohtaisesti ilman ristikkoa. Kommentti 7 Raiteenvaihtopaikoille tulee suunnitelmissa esittää sijaintivarauksia. Kääntöraide voidaan varustaa puskimilla Raiteiden sekä vaihteiden numerointi ja nimeäminen Raiteet ja vaihteet identifioidaan yksilöllisellä tunnuksella. Suunnitelmissa esitetään raiteiden ja vaihteiden lopullinen numerointi Nopeudet Raitiovaunun nopeusrajoitus on sekaliikennekaistalla sama kuin kyseisen kadun ajoneuvoliikenteen nopeusrajoitus. Myös omalla väylällä kulkeva raitiovaunu noudattaa lähtökohtaisesti läheisen kadun ajoneuvoliikenteen nopeusrajoitusta. Liikennöinnin suurin nopeus on 70 km/h. Pysäkin suurin ohitusnopeus on BOStrabin mukaisesti 40 km/h, jos rataosan suurin

10 nopeus on tätä suurempi. 10 / 91 Kommentti 4 Raitiotieradan suurin geometrinen mitoitusnopeus on 80 km/h. Kommentti 5 Vaihdealueilla suurin sallittu nopeus on kyseisen vaihteen rakenteellinen ja turvalaitteiden mahdollistama nopeus. Raitiotielle on laadittu rataosittainen nopeustasosuunnitelma, joka ottaa huomioon sekä liikenneturvallisuuden että liikennetalouden (Liite 1). Liitteessä 1 kuvataan rataosuuksien perusperiaatteet, joita on tarvittaessa tarkennettava esimerkiksi liittymä- ja suojatiekohtaisesti. Liikenneturvallisuuteen liittyvät kriteerit voivat toteutua erilaisin infratoimenpitein kolmella laatutasolla. Tavoiteltava laatutaso esitetään vihreällä, hyväksyttävä taso keltaisella ja vain erityissyistä hyväksyttävä huono taso punaisella. Nopeustasosuunnitelman suositukset perustuvat lähtökohtaisesti hyvään tai hyväksyttävään laatutasoon. Jalankulku ja pyöräily tulee lähtökohtaisesti erottaa raitiotiestä raitiotien nopeustason ylittäessä 20 km/h ja autoliikenne viimeistään raitiotien nopeustason ylittäessä 40 km/h. Samassa tilassa jalankulun ja pyöräilyn kanssa kulkevan raitiovaunuliikenteen suurin nopeus on 20 km/h. Fyysisesti jalankulusta ja pyöräilystä erotetun raitiovaunuliikenteen suurin nopeus on 40 km/h. Erottelukeinoja voivat aidan lisäksi olla esimerkiksi pollarit, pollarit ja ketju, pensaat tai reunakivi. Nopeustason 40 km/h ylittäminen edellyttää raitiotien omaa väylää sekä tämän väylän ylittämistä vain liikennevalo-ohjattuna.

11 Raitiotien pysäkit ja päätepysäkit 11 / 91 Pysäkkien yhteydessä olevat suojatiet ja ylityspaikat suunnitellaan turvallisiksi kunkin kohteen erityispiirteet huomioonottaen. Nykyinen lainsäädäntö vaatii liikennevaloilla ohjatun suojatien suorana jatkeena olevalle raitiotien ylityskohdalle liikennevalo-ohjauksen. Helsingissä tällaisessa tapauksessa on muutamassa kohteessa käytetty ns. VAROVA-valoja. Suojatie voidaan katkaista raiteiden ylityspaikan kohdalla. Ylityspaikkojen varustelu noudattaa raitiotien ja ajoradan nopeustasoa.(liite 1) Kommentti 4 Ylitettävien ajoneuvoliikenteen kaistojen määrä tulee pysäkkien kohdalla minimoida. Kommentti 5 Pysäkkien fyysiset mitat kuvataan kohdassa 7. Päätepysäkkien yhteydessä on kääntymistila ainakin kahdelle raitiovaunulle. Päätepysäkkien järjestelyt riippuvat vaunukierrosta ja aikataulusuunnittelusta. Päätepysäkillä voi tämän vuoksi olla samaan aikaan kaksi linjaliikenteen vaunua. Yksi vaunupaikka on viallisen kaluston tilapäistä säilytystä tai varavaunua varten. Suunnanvaihto on mahdollinen myös kahden vaunun yksiköllä. Kommentti 4 Kuljettajanvaihdot tapahtuvat keskustassa. Alustavasti Pyynikintorilla. Kommentti 5 Makkarajärven haaralla etelän-suunnan pysäkkien varustelu voi olla kevyempi kuin keskustan-suunnalla. Kommentti 6 Väliaikaisten päätepysäkkien rakentamisessa varaudutaan niiden varusteluun jatkossa linjaliikenteen normaaleiksi pysäkeiksi.

12 Päätepysäkkien yhteyteen järjestetään turvallinen kadun ja raiteiden ylitys. 12 / Kalusto Mitoittava vaunupituus on 47 m. Koskee mm. pysäkkejä ja varikkoa Poikkeustilanteet ja niistä toipuminen Raitiovaunun vuoroväli poikkeustilanteissa on oltava 15 min tai parempi. Poikkeustilanteella tarkoitetaan äkillistä häiriötilannetta, joka voi johtua esimerkiksi muun liikenteen aiheuttamasta haitasta. Tässä kohdassa ei tarkoiteta ennalta suunniteltua poikkeusliikennettä esimerkiksi ratatöiden vuoksi. Yli 15 min vuorovälit eivät ole suositeltavia, koska jäljelle jäävien vuorojen matkustajamäärä nousisi liian suureksi. Raitiotieliikenteessä yleiset häiriötilanteet mallinnetaan ja niiden vaikutus liikennöintiin todetaan simuloinnilla. Kaksiraiteisilla omalla väylällään kulkevilla rataosuuksilla tulee olla mahdollista liikennöidä molemmilla raiteilla molempiin suuntiin. Yksiraiteiseen liikennöintiin siirtyminen tulee olla mahdollista 15 minuutissa siitä, kun yksiraiteiseen liikennöintiin siirtymisestä on päätetty. Yksiraiteinen liikennöinti normaalista poikkeavaan suuntaan sekaliikennekaistalla ei ole sallittua.

13 13 / 91 Raitiotieliikenteen keskitetty liikenteenhallinta ohjeistaa kuljettajat poikkeustilanteissa. Kommentti 4 Yksiraiteista liikennöintiä vaativissa poikkeustilanteissa nopeusrajoitus on alennettu. Nopeustaso riippuu katu- tai rataosuuden luonteesta. Kommentti 5 Kalustossa tulee olla mahdollisuus nopeuden rajoittamiseen. Nopeudenrajoitin on lähtökohtaisesti informatiivinen KATUJEN LIIKENNETEKNISET SUUNNITTELUPERUSTEET Yleistä Raitiotiekadut ja niiden osuudet jaksotetaan niiden kapasiteetti- ja liikenneturvallisuusvaatimusten mukaisesti (Liite 1, Liite 2). Nopeustasot ja niihin liittyvät muun liikenteen erottelutoimenpiteet kuvataan kohdassa 2.4. Hämeenkatu, Rieväkadun terminaali, Hervantakeskus, Atomipolku sekä TAYSin alueen pysäkit ovat alueita, joissa raitiotien nopeustaso on korkeintaan 20 km/h. Nopeustasoluokkaan enintään 30 km/h kuuluu Pirkankatu. Kommentti 4 Nopeustasoluokkaan enintään 40 km/h kuuluvat Itsenäisyydenkatu, Sammonkatu, Insinöörinkatu, Hervantajärven katuverkko, Hermiankatu sekä TAYS-haaran linjaosuudet. Kommentti 5 Nopeustasoluokkaan yli 40 km/h kuuluvat Teiskontie, Rieväkadun itäpää sekä Hervannan valtaväylä. Osa Sammonkadusta voi myös kuulua tähän luokkaan. Kommentti 6 Liikenneturvallisuuden kannalta haastavat erityiskohteet tunnistetaan. Kommentti 7 Keskusta-alueella (Sepänkatu - Teiskontie/Sammonkatu) rataa ei aidata, ellei siihen ole erityisiä syitä.

14 Kommentti 8 Kaupunkikuvalliset vaatimukset otetaan suunnittelussa huomioon. 14 / 91 Kommentti 9 Rantatunnelin häiriötapauksissa tunnelin liikenne johdetaan katuverkolle, jolloin varareitti lännestä itään kulkee Sammonaukion kautta (n ajon./vrk). Suunnittelussa määritellään kadut ja katuosuudet, joilla joukkoliikenteen ja huoltoajomahdollisuuden on säilyttävä koko rakennustyön ajan. Hälytysajoneuvojen on päästävä kaikille kaduille koko työn ajan. Tonteille pääsyä ei tule kohtuuttomasti rajoittaa työn aikana. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että raitiovaunu antaa suojatiellä tilaa jalankulkijoille. Seurataan, valitaanko tieliikennelain uudistyössä lähtökohdaksi periaate Muu liikenne väistää raitiovaunua. Vaatimus 4 Pelastusviranomaisten pelastusreiteille ei saa jäädä kiinteitä esteitä, jotka estävät pelastuslaitoksen ajoneuvojen kulun kiinteistöille. Hämeenkatu, Insinöörinkatu ja Tekunkatu on oltava ajettavissa pelastusajoneuvolla. Hämeenkadun poikkikaduista Aleksanterinkatu ja Näsilinnankatu ovat keskeisiä pelastuslaitoksen ajoreittejä. Hämeenkadun ylitys ja Hämeenkadulle kääntyminen pitää olla sujuvaa Raitiotie katuliittymissä Ajoneuvoliikenteen risteykset pitää suunnitella siten, että raitioliikenteellä on etuajooikeus muuhun liikenteeseen nähden. Katuverkon liittymissä raitiotie ja muu liikenne risteävät pääsääntöisesti liikennevaloohjatusti.

15 15 / 91 Ajoneuvoliikenteen kääntymismahdollisuus vasemmalle raiteiden yli pyritään poistamaan esimerkiksi kiertotiejärjestelyin. Jos tämä ei ole mahdollista, kääntymismahdollisuus järjestetään pääsääntöisesti raitiotiestä erilliselle kaistalle. Raiteiden yli tapahtuvan vasemmalle kääntymisen tulee olla valo-ohjattua. Vaatimus 4 Kiertoliittymissä raitiotie linjataan lähtökohtaisesti keskiympyrän läpi ilman sivusiirtymää, jos ratalinjaa ei ole mahdollista linjata kiertoliittymän ulkopuolelle. Raitiovaunulle tulee järjestää esteetön kulku kiertoliittymän läpi liikennevaloohjauksen avulla. Ratalinjan ja kiertoliittymän saumakohta sekaliikennekaistan kanssa vaatii erityisjärjestelyjä. Poikkeaminen Vaatimuksesta 4 edellyttää erityisiä perusteluja Jalankulku ja pyöräily Verkolliset jalankulku- ja pyöräily-yhteydet raitiotieradan yli tulee järjestää turvallisesti. Tavoitteena on järjestää raitiovaunulle viiveetön kulku esimerkiksi liikennemerkillä 231 erikoistapauksissa. Eritasoiset pyöräilyreitit otetaan huomioon esimerkiksi verkon toiminnallisen luokituksen avulla. Esteettömyys suunnitellaan kohdassa Katumiljöö kuvattujen ohjeiden mukaisesti. Erikoistason esteettömyysreitit kohteineen määritellään yhdessä

16 esteettömyysasiamiehen kanssa TAS-vaiheessa.. 16 / 91 Työnaikaisissakin liittymäjärjestelyissä on pyrittävä vähintään nykytilan säilyttämiseen. Työnaikaiset järjestelyt suunnitellaan katukohtaisesti. Vaatimus 4 Kaikki pyöräpysäköintipaikat varustetaan katoksella. Jos katutilassa ei ole katokselle tilaa tai katos heikentää näkyvyyttä ja liikenneturvallisuutta, jätetään katos rakentamatta. Vaatimus 5 Raitiotien ylityskohtaa ei merkitä suojatieksi. Poikkeuksena sekaliikennekaistat, jolloin suojatiet tulee merkitä Linja-autopysäkit Linja-auton ja raitiovaunun yhteiskäyttöpysäkeillä sekä linja-auton että raitiovaunun vaatimukset tulee huomioida esimerkiksi pysäkin korkeustasoissa ja katoksissa. Raitiovaunun ja bussien kynnyskorkeuksien ero otetaan huomioon myös välilaitureilla, joissa raitiovaunu ja bussi käyttävät laiturin eri puolta. Jos vaihtopysäkeillä vaihto raitiovaunun ja bussin välillä ei tapahdu samalla laiturilla, pyritään kävelymatka pysäkkien välillä minimoimaan ja pysäkkien välille toteutetaan myös opastus. Vaihtopysäkillä näkövammaisille on järjestetty opastus joukkoliikennevälineestä toiseen Pysäköinti Pysäköintiruutujen käytön ei tule häiritä tai estää raitiotieliikennettä talvioloissakaan.

17 Raitiotieliikennettä häiritsevät pysäköintiruudut tulee poistaa. 17 / 91 Allianssi suunnittelee liityntäpysäköinnin vain polkupyörien osalta. Henkilöautojen liityntäpysäköinti tarkastellaan erikseen Valaistus Raitiotien ylityskohdat ja liittymäalueet on valaistava. Yli 40 km/h ajettavien linjaosuuksien valaistus on selvitettävä erikseen. Valaistuspylväiden yhteiskäyttö suunnitellaan katukohtaisesti pylvästyöpajan muistion mukaisesti Liikenteenohjaus Tampereen keskusta-alueella portaaleina käytetään mallia Tampere. Muilla alueilla käytetään Liikenneviraston portaalityyppejä Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti RAITIOTIEN GEOMETRIA Raidevälit Raideväli on 3,15 m, kun sähköratapylväät sijaitsevat raiteiden ulkopuolella. Raideväliä on kasvatettava kaarteissa kappaleessa 5 esitettyjen ATU:n laskentakaavojen (kaarrelevitys ja kallistuslisä) mukaisesti. Laitureiden, siltojen, sähkörata- ja turvalaitteiden tai muiden rakenteiden sekä pohjaolosuhteiden vuoksi raideväli on aina tarkasteltava erikseen ATU:n määräykset

18 huomioiden. 18 / 91 Raideväli on 3,75 m, kun sähköratapylväät sijaitsevat raiteiden välissä Radan kaarresäteet Kaarresäteen minimi on R 25 m. Pysäkkien kohdalla ei sallita kaarretta. Kaarteen etäisyys laiturin päätepisteestä mitoitetaan kaluston ominaisuuksien mukaan (20 m). Linjaraiteella pyritään aina mahdollisimman suuriin säteisiin, mitoitus tehdään kaarrekohtaisesti. Kaarresäteen ollessa R<40 m, erisuuntaisten kaarien väliin tulee sijoittaa 12 m suora, kuitenkin vähintään 8 m (myös varikolla). Välisuoran pituus määritellään lopullisesti vaunukaluston ominaisuuksien mukaan Raiteen kallistukset Kallistukset mitoitetaan siten, että tasapainonopeus (nopeus, jolla raiteen kallistus on tasapainokallistus) on mahdollisimman lähellä raitiovaunun kyseisellä alueella käyttämää nopeutta. Kallistusten mitoituksessa pyritään siihen, että liikennöinti tavallista kulkunopeutta suuremmalla paikallisella mitoitusnopeudella on mahdollista. Suurin nopeus pysäkin kohdalla on 40 km/h. Suurin kallistus on 70 mm. Katualueilla, sekaliikennealueilla ei käytetä kallistusta.

19 19 / 91 Katualueilla, sekaliikennealueilla voidaan käyttää kadun sivukaltevuuden mukaista kallistusta. Kompensoimaton poikittaiskiihtyvyys, tavoite 0,30-0,65 m/s². Minimiarvo = 0 m/s². Maksimiarvo = 0,98 m/s². Vaatimus 4 Kallistusviisteenä käytetään suoraa kallistusviistettä, jonka pituus on sama kuin siirtymäkaaren pituus. Vaatimus 5 Kallistusviisteen kaltevuuden maksimi on 1/300. Tavoite alle 1/ Siirtymäkaaret Siirtymäkaarena käytetään klotoidia. Varikon raiteistolla ei käytetä siirtymäkaaria. Mitoituksen lähtökohtana on nykäys, jonka maksimiarvo on 0,67 m/s³. Siirtymäkaaren pituus mitoitetaan joko nykäyksen (4.5 vaatimus 2) tai kallistusviisten (4.4 vaatimus 5) mukaisesti, käyttäen näistä suurempaa arvoa Elementtien pituus Vaakageometrian elementin minimipituus on 6 m kun mitoitusnopeus on 50 km/h ja 8 m kun mitoitusnopeus on 80 km/h.

20 20 / 91 Vaihteen sisäinen kaari tai suora voidaan lukea osaksi elementin pituutta, jolloin vaihteeseen liittyvän elementin pituus voi olla lyhyempi Korkeusviiva Suurin sallittu korkeusviivatason pituuskaltevuus ratalinjalla on 40. Poikkeustilanteessa sallitaan 60. Hermiankadulla sallitaan Pituuskaltevuus pysäkin kohdalla < 20. Suositus 0. Itsenäisyydenkadulla ja Insinöörinkadulla pysäkin kaltevuus saa olla < 30. Pituuskaltevuus kääntö- tai seisontaraiteella < 30. Suositus 0. Vaatimus 4 Pyöristyssäteen minimi on S=1000 m (nopeus 80 km/h) S=625 m (nopeus 50 km/h) Suositukset ovat S=1250 m (nopeus 80 km/h) S=1000 m (nopeus 50 km/h) Vaatimus 5 Vaihteiden kohdalla sallittu minimipyöristyssäde on S=5000 m. Vaatimus 6 Kupera pyöristyssäde ei saa sijaita vaakageometrian kaarreosuudella.

21 21 / 91 Sekaliikenneosuuksilla ei sallita kuperaa pyöristyssädettä vaakageometrian kaarreosuudella lumen ja jään pakkautumisesta aiheutuvan suistumisvaaran vuoksi. Omalla alueella ollessa ei suositella pyöristyssädettä siirtymäkaaren (ja kallistusviisteen) osuuksille rakentaminen ja raiteen aseman ylläpidon takia. Vaatimus 7 Lähtökohtaisesti pyöristyssädettä ei sijoiteta laiturialueelle. Laiturin kohdalla minimi pyöristyssäde on S=625, suositus S> Radan mittaus- ja merkitsemisjärjestelmä Keskilinja tarkoittaa linjaa, jonka etäisyys raideleveydeltään nimellismittaisessa raiteessa molempien kiskojen kulkureunaan on sama. Raiteen korkeusviiva sijaitsee kiskon selässä. Kallistetussa raiteessa korkeusviiva määritellään alemman kiskon mukaan. Koko järjestelmän yhtenäinen metripaalutus laaditaan KAS-vaiheen jälkeen. Nollapaalu on Pirkankadulla, tulevan pysäkille johtavan vaihteen etujatkos, kaikkien linjojen nollapaalun koordinaatit ovat x = , y = Pituusmittausraide on Lentävänniemestä Hervantaan katsottuna vasemmanpuoleinen raide. Paalutus erotetaan haarautuessaan seuraavilla tunnuksilla: - Pirkankatu-Lentävänniemi, tunnus L - Sammonaukio-TAYS, tunnus T - Pirkankatu-Hervantajärvi, tunnus H - Insinöörinkatu-Varikko, tunnus V

22 5. 5 AUKEAN TILAN ULOTTUMA 22 / Yleistä Rakennetekniset korkeusmitat ilmoitetaan suhteessa raidetasoon. Raidetaso on molempien kiskon kulkupintojen välinen taso. Aukean tilan ulottuman on turvattava liikkuvan kaluston kulku hyväksyttävällä riskitasolla. Aukean tilan ulottuma on staattisen ja dynaamisen profiilin yhdistelmä. Staattinen profiili on teoreettinen profiili, joka sisältää liikkuvan kaluston vaunurungon, alaosat ja kattorakenteet. Profiilin toteutus on valmistajakohtainen. Enimmillään staattisen profiilin mitat ovat: - Vaunun leveys on 2650 mm - Vaunun korkeus on 3600 mm (ilman virroittimen profiilia). Staattiseen profiiliin tehdään kaarteiden ja raiteen kallistusten kohdalla lisäyksiä, jotka käsitellään alla. Vaatimus 4 Dynaaminen profiili on staattisen profiilin ja mahdollisen kaarre- ja kallistuslevityksen ulkopuolella. Dynaaminen profiili ottaa huomioon pyörien ja raiteiden dynaamiset liikkeet ja toleranssit sekä liikkeet vaunun ripustuksissa. Dynaaminen profiili on vaakasuunnassa mm ja pystysuunnassa mm. Vaatimus 5 Kylttejä ja opastimia sekä riittävää näkyvyyttä varten tarvittava alue on arvioitava erikseen. Suunnittelussa on otettava huomioon muut esteet, jotka liittyvät muun muassa jalankulkuluiskiin ja -risteyksiin, autoliikenteen fyysiseen kanavointiin, muun liikenteen aiheuttamiin näköesteisiin sekä aitoihin Kaarrelevitys Vaarimus 1

23 Suoralla raideleveys on 1435 mm. 23 / 91 Staattiseen profiiliin tehdään levitys raiteen kaarteen kohdalla. Kaarrelevityksen arvo on erilainen sisä- ja ulkokaarteessa. Ne lasketaan seuraavasti: Ulottuma kaarteen ulkopuolelle Vaunun ulottuma kaarteen ulkopuolelle riippuu vaunuosan päädyn muotoilusta. Vaunuosan päädyn ulkopisteen ulottuman säde kaarteen ulkopuolelle lasketaan seuraavalla kaavalla: Ru = NELIÖJUURI(((NELIÖJUURI(R^2-Tv^2/4-P^2/4)+B/2)^2+(Y+Tv/2)^2)) jossa (katso Kuva 1): Ru = vaunun korin ulottuman säde kaarteen ulkopuolelle kaarteessa R = raiteen keskiviivan säde kaarteessa Tv = vaunuosan telikeskiöiden välimatka tai telikeskiön ja nivelkeskiön välimatka P = telin akseliväli B = vaunun leveys nurkkapisteen kohdalla Y = nurkkapisteen etäisyys telikeskiöstä Ulottuma kaarteen sisäpuolelle Vaunun ulottuma kaarteen sisäpuolelle lasketaan seuraavalla kaavalla: Rs = NELIÖJUURI((NELIÖJUURI(R^2-Tv^2/4-P^2/4)-B/2)^2) jossa (katso Kuva 8): Rs = vaunun korin ulottuman säde kaarteen sisäpuolelle kaarteessa R = raiteen keskiviivan säde kaarteessa Tv = vaunuosan telikeskiöiden välimatka tai telikeskiön ja nivelkeskiön välimatka P = telin akseliväli B = vaunun leveys nurkkapisteen kohdalla Y = nurkkapisteen etäisyys telikeskiöstä Vaunun staattinen ulottuma kuljettaessa kaarteen ja suoran raiteen välillä Raitiovaunun staattiset ulottumat kaarteen ja suoran raiteen yhtymäkohdassa ilman siirtymäkaarta on esitetty kuvassa 1. Vaunun staattisen ulottuman mittoja tarvitaan radan ja pysäkkilaitureiden sijoittelun suunnittelussa. Kuvassa 1 on esitetty kolme ulottumamittaa u1, u2 ja u3 sekä niiden sijainti vaunun rakenteellisten mittojen perusteella. Vaunun rakennetta kuvaavat mitat on esitetty kuvassa 2. Tässä esitetyt laskukaavat pätevät symmetriselle nivelelle, jossa nivelpiste on yhtä kaukana (mitta es) A- ja C-vaunun päädystä, jolloin mitan u3 määrää A-vaunun korin nurkka. Ulottumat u1 u3 voidaan laskea seuraavin laskukaavoin, jotka on esitetty siten kuin

24 laskukaavat kirjoitetaan suomenkieliseen Microsoft Excel -ohjelmaan. Pituusyksikkönä on metri. Tilaaja ei vastaa laskukaavojen virheettömyydestä. u1 = NELIÖJUURI(Y^2+(b/2)^2)*SIN(ATAN((b/2)/Y)+ASIN(((NELIÖJUURI(R^2- (Tv/2)^2+((Tv/2)+en)^2))-R)/Tv)) u2 = (u1+b/2)/2 u3 = u1+( ( NELIÖJUURI(R^2-(Tv/2)^2+((Tv/2)+en)^2)-R)/Tv) *(ak-y) 24 / 91 Suunnitteluvaiheen ohjearvot (m) vaunun mitoille: - Tv = 7,5 - P = 1,8 - B = b = 2,65 - Y = 4 - en = 2,5 - ak = 7,1 Kuva 1. Vaunun sallitut ulottumat kaarteen ja suoran raiteen yhtymäkohdassa. Vaunun osien pituuksiin liittyvät merkinnät on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Vaunun osien pituusmittojen merkintä. Ylläoleva kaarteen ja suoran raiteen yhtymäkohdassa tapahtuva ATU:n muutos on laskettu ilman siirtymäkaarretta. Ulottumat lasketaan ilman siirtymäkaarta, vaikka rataan tehdään siirtymäkaaret.

25 Kallistuslisä 25 / 91 Kallistetuissa kaarteissa on kohteita ja rakenteita radan varteen sijoitettaessa otettava huomioon myös raiteen kallistus taulukon 1 mukaisesti. Kallistuslisä on riippuvainen korkeudesta, mitä korkeammalla raidetasosta ollaan, sitä suurempi se on. Kallistuslisä eri korkeuksilla ja kallistuksilla lasketaan kaavalla: Taulukko 1: Kallistuslisä eri korkeuksille raidetasosta suhteessa raiteen kallistukseen

26 Lisäykset ATUun eri tilanteissa 26 / 91 A = Vaakasuuntainen turvaetäisyys B = Ajojohtimen korkeus C = Järjestelmän korkeus, ajojohdinasennus D = Kokonaiskorkeus

27 27 / 91 Ympäristö suositustaso hyväksyttävä taso ei-hyväksyttävä taso Raitiotie ja vastakkaissuuntainen raitiotie A 0 A < 0 Raitiotie ja ajorata A > A 400 A < 400 Pylväät, jotka on asennettu raiteiden keskelle kadun/tien tasolle A > A 100 A < 100 Pylväät, jotka on asennettu omalla linjallaan kulkevien raiteiden keskelle A 100 A < 100 Pylväät, asennettu sivuun A > A 250 A < 250 Siltapilarit A 100 A < Pelastustöihin kelpaamattoman tien sivussa - Kiinteät rakenteet, kuten tukimuurit, aidat (korkeus > 500 mm ympäristöstä), kaiteet, ulkonevat seinät > 1,0 metriä, tunnelin seinät (pelastustie). A > A 700 A < 700 Jalkakäytävä/pyörätie radan vierellä - ilman aitaa - aidan kanssa A 750 A > A > A 250 A < 400 A < 250 Katualueella / risteävät kadut /raitiotien suuntainen katu Ajojohtimen normaalikorkeus B= mm Rata omalla alueella Eli muuta katuliikennettä Ajojohtimen normaalikorkeus B= mm 5750 B > B > 5000 B < 4700 C 1500 C 1500 C B > B > >B>4200 C > C 150 C 500 Nykyiset rakenteet raitiotie omalla alueella, ei katuliikennettä B > C > B > C 300 B < C 250

28 (esim. nykyiset sillat) 28 / 91 Itsenäisyydenkadun tunneli B C 150 Ratajohtorakenteen korkeusmitat A,B ja D käytetyn rakennetyypin mukaan 6. 6 KATUJEN SUUNNITTELU Poikkileikkaus Kadun poikkileikkauksen osalta sovelletaan seuraavia ohjeita 1. Tampereen kaupungin katupoikkileikkausohjetta ( ). 2. Liikenneviraston Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu-ohjetta (Kevytliikenne) 3. Mikäli kadun poikkileikkaus pitää mitoittaa Tampereen poikkileikkausohjeesta poikkeavalla tavalla, tulee mitoitus tehdä Tampereen Katusuunnitelmien ja Rakennussuunnitelmien laatimisohjeen (Versio 1.1, vuosi 2003) mukaisesti (taulukko 4.7, s.41 ).

29 29 / 91 Jk/Pp minimialikulkukorkeus on 3,2 metriä (suunniteltu >3,4 metriä) Kohtaan 12.1

30 30 / 91 Raitiotien yleissuunnitelman tarkastuksen mukaiset poikkileikkaukset huomioita Liittymien suunnittelu Katujen välisten liittymien kaarresäteet mitoitetaan mitoitusajoneuvojen mukaan. Tonttiliittymät katsottava erikseen tapauskohtaisesti. HANKEOSA MITOITTAVA AJONEUVO 1.01 Pirkankatu Telibussi 1.02 Hämeenkatu länsipää Telibussi 1.03 Hämeenkatu itäpää Telibussi 1.04 Itsenäisyydenkatu Telibussi 1.05 Sammonkatu Telibussi 1.06 Rieväkatu Moduulirekka/Telibussi 1.07 Hervannan Valtaväylä Kunnossapitokaluston vaatimus 1.08 Insinöörinkatu Telibussi 1.09 Tohtorinpuisto kunnossapitokaluston vaatimus 1.10 Makkarajärvenkatu Telibussi 2.01 Hermiankatu Telibussi 2.02 Varikko 3.01 Teiskontie Telibussi 3.02 Tekunkatu Kuorma-auto/Bussi 3.03 Kuntokatu Telibussi 3.04 Vieritie Moduulirekka 3.05 Tenniskatu Moduulirekka Liittymissä tulee noudattaa Liikenne- ja viestintäministeriön asetusta näkemäalueista. Liittymissä sovelletaan seuraavia ohjeita:

31 31 / Helsingin kaupungin SuRaKu -ohje, Tampereen kaupungin esteettömyystyyppipiirus sekä Tampereen kaupungin suojatiesaarekkeiden tyyppikuva Liikenneviraston tasoliittymät- ohje 3. Liikenneviraston Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohje 4. Liikenneviraston Liikennevalosuunnitteluohje 5. Liikenneviraston Tiemerkinnät- ohje Raitiovaunun vaatimat kaarrelevitykset huomioitava katusuunnittelussa. Ks kohta 5.2 Liittymien suunnittelussa sovelletaan Tampereen kaupungin tyyppipiirustusta Vaaka- ja pystygeometriat Sekaliikennekadulla pystygeometrian määrittää raitiotie. Kadun vaaka ja pystygeometrian osalta sovelletaan seuraavia ohjeita 1. Helsingin kaupungin SuRaKu -ohje, Tampereen kaupungin esteettömyystyyppipiirustus sekä Tampereen kaupungin suojatiesaarekkeiden tyyppikuvat Liikenneviraston Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu-ohjetta 3. Tampereen kaupungin Katusuunnitelmien ja Rakennussuunnitelmien laatimisohjeen (Versio 1.1, vuosi 2003) mukaisesti (taulukot 4.12.,4.13.,4.14.,4.15 s.41 ).

32 32 / Esteettömyys ja suojatiet Kadut suunnitellaan SuRaKu -ohjeen, Tampereen kaupungin esteettömyystyyppipiirustusten sekä Tampereen kaupungin suojatiesaarekkeiden tyyppikuvien mukaan.

33 Reunatuet 33 / 91 Reunatukina käytetään luonnonkiveä. Vanhat reunatuet hyödynnetään. Uudet saman kadun lisäkivet vanhojen mukaisia. Käytetään kotimaisia luonnonreunakiviä (Kurun harmaa graniitti) Pintakäsittely? sahattu, poltettu, ristipäähakattu Keskusta-alueella käytetään 30 cm leveitä reunatukia, muualla 17 cm leveitä. Korkeus ja pituus? Vaatimus 4 Reunatukien näkymät Pyörätie = 0 cm Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie = 0 cm Jalkakäytävä = 3 cm Tonttiliittymä = 3 cm Ajorata = 10 cm Pääväylä = 12 cm Etenkin pysäkeille johtavat kulkuyhteydet on suunniteltava SuRaKu:n mukaan. Vaatimus 5 Kun R 12, käytetään kaarevia reunatukia. Kun R>12 rakennetaan reunatuki suorista tasamittaisista kivistä RAITIOTIEN PYSÄKIT JA NIIDEN VARUSTELU Pysäkit ja laiturit Laiturit sijoitetaan noudattaen liitteenä olevassa raiteistokaaviossa esitettihin paikkoihin (liite 3). Matkustajille tarkoitetun laiturin pituus on 47 m. Luiskien pituus on 7 m.

34 Duon pysäkin laiturin pituus on 37 m. 34 / 91 Pysäkkikorokkeen tulee sijaita suoralla osuudella. Vaatimus 4 Pysäkkikorokkeen korkeus kiskon selästä 350 mm. Tarkka mitta tarkistetaan vaunutoimittajan kanssa. Vaatimus 5 Reunalaituripysäkin leveys on 3,5 m. Nouseville matkustajille pysäkillä varatun tilan tavoitearvo on 1 m2 / matkustaja ja pienin hyväksyttävä arvo 0,75 m2 / matkustaja. Tavoitetaso ei ole sitova, mutta siihen on pyrittävä palvelutasoluokituksen kautta. Poikkeukset: - Insinöörinkadulla 2 kpl etelään päin menevää pysäkkilaituria, joissa leveys on 2,75 m - Hermiankadulla eteläisen pysäkin leveys 3,25 m Tekunkadun pysäkkivaraus esitetään katusuunnitelmissa. Näkemäestettä siirtolapuutarhalle ei esitetä. Vaatimus 6 Välilaituripysäkin minimileveys on 5,0 m Itsenäisyydenkadulla leveys saa olla 4,75 m. Vaatimus 7 Välilaiturit suunnitellaan keskelle viettäviksi. Reunalaiturit suunnitellaan viettäviksi raiteesta poispäin. Sivukaltevuus on enintään 2,0 %. Raiteen sivukaltevuutta ei sallita pysäkin kohdalla. Pysäkin tasaisen osan ja radan pituuskaltevuuden tulee olla samat.

35 35 / 91 Vaatimus 8 Laiturin ja vaunun oven kynnyksen suunniteltu etäisyys on vaakasuunnassa 30 mm, korkeussuunnassa 0 mm. Käytön aikainen toleranssi on korkeussuunnassa ± 30 mm. Vaatimus 9 Laiturien esteettömyys ja varoitusalueet suunnitellaan SuRaKu -ohjeen ja Tampereen kaupungin esteettömyystyyppipiirustusten mukaisesti. Kaikille raitiotiepysäkkien laitureille suunnitellaan näkövammaisten huomioraidat näiden ohjeiden mukaisesti. 0 Pysäkkien sijoittelu Hämeenkadulla ei saa aiheuttaa estettä pelastuslaitoksen toiminnalle Ylityspaikat ja kulkuyhteydet Kulkuyhteyksien tulee olla esteettömät. Ylityspaikka tulee lähtökohtaisesti erottaa sekä eri pintamateriaalilla (tuntoaisti) että visuaalisesti (vrt. Säker Spårväg -julkaisu, s.91). Minimilaatutason ylityspaikassa käytetään jompaakumpaa erottelutapaa. Raitiovaunun kuljettajan ja ylityspaikan käyttäjän väliin ei tule sijoittaa näkemäestettä, jonka leveys on yli 0,1 metriä. Näkemäeste voi olla esimerkiksi masto, pylväs tai puu. Liikennemerkkien ja pysäkkiopasteiden sijoitus riittävän ylös tulee varmistaa. Kuljettajan pää on noin 1,5-2 metrin korkeudessa. Vaatimus 4 Etenkin korkeimman nopeustason rataosuuksilla on rakentamissuunnittelussa arvioitava, tuleeko raitiovaunun saapumisesta pysäkeille varoittaa myös äänimerkillä

36 ja/tai sähköisellä varoitusnäytöllä. 36 / 91 Pysäkit, joihin vaunu saapuu suurella nopeudella ja joilla vaunut todennäköisesti kohtaavat usein, tulee varustaa 2 junaa -tyyppisellä näytöllä. Alhaisemmilla nopeustasoilla staattinenkin varoitusmerkki (esim. varo raidetta, varo vaunua ) voi olla riittävä etenkin yhdistettynä ajoratamaalauksiin. Vaatimus 5 Korkeammilla nopeustasoilla jalankulkijoiden ylityspaikkojen tulee mahdollisuuksien mukaan olla Z-muotoisia siten, että jalankulkijan katse kääntyy molempiin vaunun tulosuuntiin. Z-ylityspaikka varustetaan suoran kulun estämiseksi portein ja mahdollisesti pollarein. Vaatimus 6 Pyöräilijöiden ylityspaikoilla raiteiden ylityksen tulee olla mahdollisimman kohtisuora. Liikenneturvallisuuden kannalta hyvässä ratkaisussa raiteiden ylitystä edellyttää merkittävä sivusiirtymä, jossa pyöräilijän katse kääntyy raitiovaunun tulosuuntaan. Ajoradan ja raiteiden ylitys samassa suorassa linjassa vaatii ainakin korkeammilla nopeustasoilla liikennevalo-ohjauksen Katokset Laitureille asennetaan mainosrahoitteiset katokset, jotka kilpailutetaan TAS1- vaiheessa. Kaupunkikuvalliset vaatimukset otetaan suunnittelussa huomioon. Pysäkkikatoksien tunnistettavuus otetaan huomioon suunnittelussa. Pysäkkikatoksissa voidaan käyttää kaupunginosittain muuttuvia elementtejä. Pysäkkikatoksien ulkoasussa käytetään kolmea laatuluokkaa: erinomainen, hyvä ja perustaso.

37 Varusteet 37 / 91 Päätepysäkit varustetaan liikennöitsijän toimesta kuljettajien WC-tiloilla. Pirkankadulla (Pyynikintori) käytetään olemassa olevia WC-tiloja. Varusteet tulevat pysäkkitoimittajalta. Minimissään penkki, roskakori, aikataulukaappi (1200 mm x 800 mm), linjakilpiteline, tila tekniikkakeskukselle ja mahdollisuus asentaa infojärjestelmän näyttö Staattiset matkustajaopasteet Matkustajille tarkoitetut alueet ja reitit on suunniteltava TAS-vaiheessa. Tarvitaan vähintään raitiovaunu-liikennemerkki, linjatunnus, paperiset ja sähköiset aikataulut Valvontajärjestelmä Alueet varustetaan tarkoituksenmukaisella kameravalvontajärjestelmällä. Alueet varustetaan tarkoituksenmukaisella kuulutusjärjestelmällä RAITIOTIEN PÄÄLLYSRAKENNE JA KATUJEN PÄÄLLYSTYS Raitiotien päällysrakenne yleistä Katujen päällysrakenteet määritetäänkatuluokittain InfraRYL 2010 mukaan, mutta kulutuskerroksina käytetään kaduilla seuraavanlaisesti:

38 Nupukivi - Hämeenkatu 38 / 91 SMA 16/100/AN7 - Pirkankatu - Itsenäisyydenkatu - Sammonkatu - Teiskontie - Rieväkatu - Hervannan valtaväylän katumuutokset - Insinöörinkatu AB 16/100/AN7 - Hermiankatu AB16/100/AN7 - Tekunkatu - Vieritie Raitiotielinjan päällysteet ovat alla olevassa taulukossa seuraavin lyhentein: A1 = AB11/ mm A2 = AB+ABK+SMA 190 mm B1 = betoni B2 = betonikivi L1 = luonnonkivi V1 = nurmi V2 = muu viherpäällyste S1 = Sepeli HANKEOSA Raitiotien päällysrakenteen perustamisratkaisu 1.01 Pirkankatu Kiintoraide (A1, A2, B2, L1) 1.02 Hämeenkatu länsipää Kiintoraide (L1) 1.03 Hämeenkatu itäpää Kiintoraide (L1) 1.04 Itsenäisyydenkatu Kiintoraide (L1, B2, A1, A2) 1.05 Sammonkatu Kiintoraide (V1, A2, B2) 1.06 Rieväkatu Kiintoraide/Sepeliraide (A1, A2, S1) 1.07 Hervannan Valtaväylä Sepeliraide (A2, B2, S1) 1.08 Insinöörinkatu Kiintoraide (A1,A2, B2, L1)

39 1.09 Tohtorinpuisto Sepeliraide (S1, B1) 39 / Makkarajärvenkatu Sepeliraide (S1, B2, A1,V1) 2.01 Hermiankatu Kiintoraide/Sepeliraide (A1, A2, S1, V1) 2.02 Varikko Kiintoraide/Sepeliraide (A1, A2, S1, B1) 3.01 Teiskontie Kiintoraide (V1, A2, B2) 3.02 Tekunkatu Kiintoraide (A2, B1) 3.03 Kuntokatu Kiintoraide (A2, A1, V1, B2) 3.04 Vieritie Sepeliraide (S1, B2, A2, A1) Raitiotien kisko pitää sähköisesti eristää päällysrakenteesta ja maaperästä. Varikkoalueella kiskon sähköinen eristys suunnitellaan erikseen Pääraiteet ja raiteenvaihtopaikat Mitoittava akselipaino on 120 kn. Raitiotienkulkutieraiteet ovat jatkuvaksi hitsattuja raiteita. Urakiskoprofiilina käytetään: - alle R100 kaarteissa 59R2 - muualla 60R2 Vignole-kiskoprofiilina käytetään 54E1 Vaatimus 4 Kiskokiinnityksenä käytetään Vossloh Skl-kiinnitystä tai jatkuvasti tuettua kiskokiinnitystä. Kiskonkiinnityksen läpivetovastus on vähintään 10 kn. Vaatimus 5 Kiskon välilevyn ominaisuudet määritellään siten, että kiskon joustavuus ja tärinä on yhdenmukainen riippumatta rakenteesta.

40 Vaihteet 40 / 91 Käytettävät vaihteet - R100 1:7 (nopeus 20 km/h poikkeavalle) - R50 1:6 (nopeus 20 km/h poikkeavalle) - R50 1:3,25 (nopeus 15 km/h poikkeavalle) - R25 1:4 (nopeus 15km/h poikkeavalle) - R25 1:2,28 (nopeus 15km/h poikkeavalle) Käytetään vain yksinkertaisia vaihteita; oikean- ja vasemmanpuoleisia. Varikolla samansuuntaisten vaihteiden välillä ei tarvitse olla välisuoraa. Kaikki vaihteet varustetaan sähkökääntölaitteilla. Kommentti 4 Ulkona oleviin vaihteisiin asennetaan lumensulatuslaitteet. Kommentti 5 Voidaan käyttää mahdollisuuksien mukaan myös vaihdetta, jonka säde on R100. Vaihteet eivät saa sijaita sekaliikennekaistalla. Poikkeuksena Insinöörinkadun ja Atomipolun risteys (varikon haara) Tarvittaessa voidaan käyttää eteenvedettyä kielisovitusta. Vaihteet ovat normaaliin liikennöintisuuntaan nähden myötävaihteita Sepeliraide Sepeliraiteella käytetään pölkkyä jonka pituus on 2200 mm ja korkeus 180 mm. Tukikerros paksuus on minimissään 500 mm ja pölkyn alapinnasta minimissään 300 mm. Tukikerroksen reunoille pölkyn päihin tehdään 400 mm leveä palle.

41 Tukikerrosmateriaalina käytetään raidesepeliä, jonka iskunkestävyysluokka on LARB 12 standardin SFS- EN mukaan. Vaatimus 4 Pölkkyväli on suoralla 750 mm ja R < 400 m kaarteessa 610 mm. Vaatimus 5 Ratapölkkyjen hankinnassa ja suunnittelussa tulee huomioida sähköteknisten järjestelmien vaatimien kaapelien läpivienti sekä pölkkyjen sijainti ja määrä. 41 / Kiintoraide Raitiotiellä käytetään kiintoraidetta raiteen perustamistapana vähintään seuraavissa kohteissa: - Risteysalueet, jossa raitiotie risteää muun liikenteen kanssa samassa tasossa - Sekaliikennekaistat Erikseen määriteltävissä kohteissa voidaan käyttää tasoristeys-elementtejä. Kiintoraidelaatta suunnitellaan yhtenäiseksi. Jos joudutaan käyttämään elementtilaattaa, suunnitellaan liitoskohtiin reunapainetta vähentävä ratkaisu. Kiintoraiteen yläpuoliset rakennekerrokset mitoitetaan katuluokan ja päällä kulkevan liikenteen perusteella. Vaatimus 4 Nurmiraiteella ei sallita yhtenäistä betonilaattaa (kasvualustan yhteys pohjamaahan). Vaatimus 5 Sekaliikennekaistalla kiintoraidelaatta on yhtenäinen molempien raiteiden leveydellä RAITIOTIEN ALUSRAKENNE Alusrakenne suunnitellaan 120 kn:n akselipainolle.

42 42 / 91 Uusien avorataosuuksien rakennepaksuuden määrityksessä käytettävä mitoituspakkasmäärä on F 20. Mitoitoituspakkasmäärällä F 50 rakennekerrospaksuus on 2.1 m, (routimaton rakenne). F 20 vastaava rakennepaksuus on pohjamaan routivuusasteesta riippuen 1,95 m ja F 10 vastaava 1,85 m. Varikon raiteistolla käytetään routivalla pohjamaalla perustasoa (F 10 ) vastaavaa kerrospaksuutta. Rakennekerrosmateriaalin ollessa mursketta paksunnetaan rakennekerroksia 15 %. Kommentti 4 Rakennekerrospaksuuden määrityksessä otettava huomioon pohjamaan routivuus. Kommentti 5 Mikäli avorataosuudella pohjamaa todetaan tutkimuksilla routimattomaksi, voidaan käyttää rakennekerrospaksuutta 1,15 m. Vaihde-, laiturialueilla ja kiintoraideosuuksilla rakennepaksuus mitoitetaan pakkasmäärän F 50 mukaan. Katuosuuksilla voidaan käyttää routalevyjä riittävän routasuojauksen saavuttamiseksi. Routalevyjä käytettäessä mitoitusperuste on rakennekerrospaksuutta 2,10 m vastaava rakenne. Vaatimus 4 Siirtymärakenteet eri kerrospaksuuden välillä tehdään kaltevuuteen 1:30. Risteysalueilla routasuojatun raitiotierakenteen ja katurakenteen väliin tehdään siirtymäkiila. Mitoituksessa tulee ottaa huomioon asfalttipäällysteen routanousujen kestävyys. Kiintoraiteen ja avorataosuuden saumakohtaan tulee tehdä erillinen siirtymärakenne, jonka avulla dynaaminen jousto eri puolilla rakennetta saadaan saman suuruiseksi. Vaatimus 5

43 43 / 91 Avorataosuudella alusrakenteen reunan etäisyys raiteen keskilinjasta on 2,7 m suoralla osuudella. Vaatimus 6 Avorataosuudella tukikerroksen alapinnasta vaadittu kantavuus E2 tulee olla vähintään 120 MPa. Vaatimus 7 Avorataosuudella raiteen pengerpohja tehdään kaltevuuteen 1:20 1:40. Mikäli leikkauspohjan maa-aines on vettä läpäisevää, niin leikkauspohja voi olla myös tasainen. Vaatimus 8 Routalevyjä ei lähtökohtaisesti käytetä routasuojauksena, kun rata on omalla väylällä. Vaatimus 9 Kiintoraideosuuksilla raitiotien routasuojauksessa voidaan käyttää routalevyjä, jotka ovat Liikenneviraston julkaiseman XPS-routalevyjen tekniset toimitusehdot mukaisia. Routasuojaukset suunnitellaan RATO 3 kohdan mukaisesti. 0 Kiintoraiteen osuudella raitiotielle suunnitellaan routasuojaus, jos routivan pohjamaan osuuksilla kadun routimattomien rakennekerrosten paksuus on pienempi kuin 2,1 m. Routasuojauksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kadun kunnossapito- ja routimishistoria. Routalevyn alla tulee olla vähintään 300 mm kerros routimatonta materiaalia. Tarvittaessa tehdään alusrakenteen massanvaihto routalevyjen alle. Alusrakenteen massanvaihdon paksuus on 300 mm käytettäessä soraa tai 345 mm (15 % lisäys) käytettäessä mursketta routasuojauksen yhteydessä. Kommentti 4 Routalevytyksen siirtymärakenteet raiteen suunnassa tehdään portaittain käyttäen vähintään 5 routalevyä kutakin routalevypaksuutta. Kommentti 5 Routalevypaksuutta 40 mm käytetään vain siirtymärakenteissa.

44 44 / 91 Kommentti 6 Vanhat, katurakenteissa mahdollisesti olevat routalevyt poistetaan, mikäli niiden kunto ja sijainti ei mahdollista hyödyntämistä rakenteessa. 1 Kiintoraiteen betonilaatan alla alusrakenteen kantavuus tulee olla E2=80 MPa. Maapohjaan tai rakennekerroksiin mahdollisesti tarvittava vahvistamistapa suunnitellaan tapauskohtaisesti, jotta päästään vaadittuun kantavuuteen. 2 Alusrakenteissa käytettävän kalliomurskeen tai kivennäismaalajien vaatimuksena käytetään InfraRYL:n ohjeistusta sekä hankkeelle tehtävän alusrakenneohjeen vaatimuksia. Alusrakenteissa käytettävän kalliomurskeen lujuusvaatimus Los Angeles -Testillä mitattuna tulee olla vähintään LA30. Alusrakenteissa käytettävän kalliomurskeen rakeisuusvaatimus on esitetty hankkeen alusrakenneohjeessa. 3 Kallioleikkauksissa ja muualla kallioalueilla alusrakenteen paksuus määritellään ottaen huomioon kuivatusolosuhteet. Perusratkaisussa alusrakennepaksuutena käytetään 350 mm POHJARAKENTEET Stabiliteetti Raitiotien alus- ja pohjarakenteiden suunnittelussa sovellettavien määräysten ja ohjeiden pätemisjärjestys on seuraava: - Eurokoodit kansallisine liitteineen - Hankkeen suunnitteluperusteet - Liikenneviraston Eurokoodin soveltamisohjeet, Geotekninen suunnittelu NCCI7 - Muut soveltuvat ohjeet Raitiotiepenkereen stabiliteetti tulee tarkastaa laskelmin. Stabiliteettilaskennat tehdään EN ja sen kansallisen liitteen NCCI7 ohjeita noudattaen sekä ottaen

45 huomioon RATO 3:n ohjeet. 45 / 91 Vaihtoehtoisesti stabiliteettilaskenta voidaan tehdä kokonaisvarmuusmenetelmällä. Stabiliteetin laskennassa käytettävä kokonaisvarmuusluku F on 1,5 tai 1,8 (ilman raitiovaunukuormaa), jos penkereen läheisyydessä on siirtymille herkkiä rakenteita. Siirtymille herkkien rakenteiden kohdalla stabiliteetti tarkastetaan kummallekin mitoitustilanteelle. Kommentti 4 Siltojen taustapenkereiden kokonaisvarmuusluvun silta-aukkoon päin tulee olla vähintään 1.8. Raitiotien stabiliteettilaskennassa liikennekuormana (ominaiskuorma) käytetään nauhakuormaa 55 kn/m (25 kn/m2 ), jota vastaava akselipaino on noin 120 kn, ja pölkyn pituus 2200 mm. (kunnossapitokaluston akselipaino 170 kn) Vaatimus 4 Suunnittelussa tulee ottaa huomioon raitiotien vaikutusalueella olevien väylien, rakennusten ja muiden rakenteiden stabiliteetti. Vaatimus 5 Syvästabiloinnin suunnittelu tehdään ottaen huomioon RATO 3 kohdan sekä Liikenneviraston ohjeen 11/2010, Syvästabiloinnin suunnittelu. Vaatimus 6 Esikuormitusvaiheessa penkereen vaadittu kokonaisvarmuusluku on F>1,3. Siirtymäherkkien rakenteiden läheisyydessä kokonaisvarmuustaso on määriteltävä kohdekohtaisesti. Vaatimus 7 Työnaikaisten leikkausluiskien kokonaisvarmuusluku on F>1,3. Varmuusluvun määrittelyssä tulee ottaa huomioon vaikutusalueella olevat rakenteet ja niiden herkkyys siirtymille. Vaatimus 8 Raitiolinjalla ei käytetä vastapenkereitä stabiliteetin parantamiseen pysyvässä tilanteessa.

46 Massanvaihto 46 / 91 Massanvaihdon laajuus määräytyy InfraRYL 2010 kuvan 18360:K3 mukaisesti. Matalilla kaivusyvyyksillä voidaan käyttää jyrkempää vastaluiskien kaltevuutta kuin kuvassa InfraRYL :K3 pohjaolosuhteiden sallimissa rajoissa. Tämän edellytyksenä on kaivantosuunnitelman laatiminen Painumat Pituuskaltevuuksien muutokset valmiissa rakenteessa eivät saa ylittää 0,3% 0-2 vuoden aikana ja 0,3% 2-9 vuoden aikana rakentamisesta. Sivukaltevuuksien muutokset valmiissa rakenteessa eivät saa ylittää 0,6% 0-2 vuoden aikana ja 0,6% 2-9 vuoden aikana. Painumia voidaan hallita esirakentamalla käyttäen syvästabilointia (massastabilointi tai pilaristabilointi), ylipengerrystä, kevennystä sekä pystyojitusta edellyttäen, että painumakäyttäytyminen on riittävästi ennustettavissa. Siirtymärakenteet suunnitellaan sallittujen kaltevuuden muutosten perusteella. Erityistapauksissa vaihtoehtona voi olla tehostettu kunnossapito. EPS-materiaalia keventeenä tai routasuojauksen ei sallita. Sallittuja kevennysmateriaaleja ovat kevytsora ja vaahtolasimurske Paalulaatat ja sillakkeet Paalulaatat suunnitellaan eurokoodien ja Liikenneviraston julkaisemien eurokoodien soveltamisohjeiden, ohjeiden Paalutusohje PO-2011 ja Paalulaattojen ja paaluhatturakenteiden suunnittelu mukaisesti.

47 47 / 91 Paalulaatan pystysuoran raitiotiekuorman kuormakaaviona on nauhakuorma 32 kn/m (akselipaino 140 kn). Suunnittelussa käytetään sysäyskerrointa 1,67 kun H = 1,4 m ja 1,25 kun H 2,5 m (väliarvot interpoloidaan). Paalulaatan lyömällä asennettavien paalujen suurin kaltevuus on 5:1. Suunnittelussa voidaan hyödyntää maapohjan sivuvastusta rakentamistavan ja pohjaolosuhteiden sallimissa rajoissa. Paalulaatan päät on varustettava siirtymälaatalla tai muulla siirtymärakenteella. Siirtymärakenteena voi olla elementtirakenteinen siirtymälaatta. Paikalla valettavaan teräsbetoniseen paalulaattaan voidaan kiinnittää monoliittisesti raitiotiejohtopylväiden ja muiden raitiotiehen liittyvien rakenteiden perustuksia ja kiinnikkeitä. Vaatimus 4 Paalulaattojen ja muiden pohjarakenteiden / pohjanvahvistusmenetelmien kustannuksia ja niiden toimivuutta on vertailtava. Poikkeustapauksessa voidaan käyttää siltamaista paalulaattaa. Vaatimus 5 Paalulaattojen käyttöikävaatimus on 100 vuotta. Vaatimus 6 Sillakkeet tulee vedeneristää, ja vedeneriste tulee suojata. Vaatimus 7 Sillakkeet tulee mitoittaa siltojen kuormakaaviolla Maaleikkausluiskat Käytetään pääsääntöisesti ulkoluiskan luiskakaltevuutta 1:2. Tapauskohtaisesti voidaan käyttää jyrkempiä verhoiltuja tai vahvistettuja luiskia.

48 Luiskat pyritään verhoilemaan kasvillisuuspeitteisinä (esim. niitty). 48 / 91 Vaikeasti hoidettavat alueet rakennetaan niittymäisiksi ohuella kasvualustalla. Jyrkissä luiskissa käytetään kasvualustojen sidontakennoja. Tarvittaessa käytetään murske- tai sepeliverhousta. Kommentti 4 Luiskatyypin valinnassa on otettava huomioon kaupunkikuvalliset lähtökohdat Kallioleikkaukset Kallioleikkaukset suunnitellaan 5:1 luiskakaltevuuteen. Kallioleikkauspohja suunnitellaan siten, että vesi poistuu radan alta ja pääsee esteettä virtaamaan radan sivuilla oleviin kuivatusjärjestelmiin. Tarvittaessa käytetään betonointia louhintapohjan tasauksessa. Kallioleikkauksiin suunnitellaan suoja-aidat JOHTOSIIRROT Johtosiirroissa noudatetaan johto-omistajien ohjeita sekä InfraRYL:iä. Johtosiirrot toteutetaan siten, että johdot ovat huollettavissa ilman raitiotien liikenteen katkoja. Kaikki vesihuollon putket ja johdot asennetaan raitiotien risteämissä suojaputkiin tai niille tehdään varaussuojaputki myöhempää suojaputkeen siirtoa varten. Poikkeuksina: - isot DN 1400 ja DN 1600 betoniviemärit joita ei tarvitse suojaputkittaa, ne rakennetaan DR-luokan putkista - rakennetut betoniset viettoviemärit voidaan vaihtoehtoisesti sukkasujuttaa jos se osoittautuu parhaaksi ratkaisuksi. Sukkasujutuksissa käytetään SN8- luokan sukkia - huleveden kuivatuksen syöksyputket, jotka rakennetaan SN16-luokan

49 49 / 91 muoviputkista - huleveden rakennettuja yksittäisiä syöksyputkia ei uusita raitiotien vuoksi, ellei se ole muuten tarpeellista - Hatanpään Valtatien ja Sarvijaakonkadun risteyksissä sijaitsevia uusia risteäviä vesijohtoja ei suojaputkiteta, mutta vesijohdoille rakennetaan uudet suojaputkivaraukset radan alituksiin Suojaputkimateriaalina käytetään terästä. Suojaputkien molempiin päihin asennetaan suojaputken päätekaivot. Suojaputkissa virtausputket asennetaan keskistämisrenkailla. Vaatimus 4 Risteävät johtorakenteet voidaan jättää siirtämättä, mikäli voidaan tapauskohtaisesti osoittaa niiden moitteeton kunto ja raitiotierakenteet eivät aiheuta niille siirtotarvetta. Ratajohtopylväiden perustukset sijoitetaan siten että siirtoja joudutaan tekemään niistä johtuen mahdollisimman vähän. Vaatimus 5 Varaudutaan myös tuleviin johtotarpeisiin suojaputkivarauksin. Vaatimus 6 Maakaasuputket asennataan suojaputkiin raitiotien risteämissä. Vaatimus 7 Kaikkia sähkö- ja tietoliikennekaapelit asennetaan muovisiin suojaputkiin raitiotien risteämissä. Vaatimus 8 Kaukolämpö- ja kylmäputkia ei asenneta suojaputkiin RAITIOTIEN JA KATUJEN KUIVATUS SEKÄ RUMMUT Raiteiden kuivatus ulotetaan uusien rakennekerrosten alapinnan tasoon. Katuosuuksilla kuivatustaso on lähtökohtaisesti katurakenteen alapinta. Kuivatustaso ei saa ulottua radan rakennekerrosten alapuolelle välittömästi radan rakennekerrosten luiskan juuressa, vaan välissä on oltava 1 m leveä tasanne. Poikkeustilanteissa avorataosuuksilla radan rakennekerrosten kuivatuksessa voidaan

50 käyttää salaojitusta. 50 / 91 Kommentti 4 Kuivatus on pyrittävä järjestämään ensisijaisesti pintakuivatuksena avo-ojitusten avulla. Kommentti 5 Vastapengeralueilla rakennekerrosten kuivatuksessa käytetään suoto-ojia, jos vastapenkereen yläpinta on rakennekerrosten tasossa. Kommentti 6 Kiintoraidealueilla rakennekerrosten kuivatuksessa käytetään salaojitusta. Kommentti 7 Salaojan sisähalkaisijan tulee olla d 100 mm. Katujen kuivatus tehdään Tampereen teknisen toimen Katusuunnitelmien ja rakennussuunnitelmien laatimisohjeen (Versio 1.1, vuosi 2003) kohdan 5.2. mukaisesti. Uudet rummut (d < 2000 mm) suunnitellaan kuormakaavion LM71-35 mukaan. Rumpujen aukkomitoituksessa käytetään Liikenneviraston ohjetta Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu 5/2013. Uusittavan/uuden rummun peitesyvyysvaatimus on 1,4 m, poikkeustapauksissa sallitaan 1,2 m peitesyvyys. Rumpuna käytetään ensisijaisesti EK-järjestelmän Dr-lujuusluokan betoniputkia tai teräsputkia S355J2G4 (t 8mm). Vaatimus 4 Rummun pituus mitoitetaan 1:1,6 luiskakaltevuuden mukaan. Vaatimus 5 Rumpujen putken lopullinen vähimmäiskoko on d=800 mm.

51 SILLAT JA TUKIMUURIT 51 / Vaaditut alikulkukorkeudet Uusien raitiotien ylittävien siltojen alikulkukorkeus kiskonselästä mitattuna on vähintään 5,5 m. Tapauskohtaisesti erikseen sovittuna ja sähköistysjärjestelyistä riippuen alikulkukorkeutta voi olla mahdollista laskea enimmillään 4,5 m:iin. Vaatimius 2 Uusien tiesiltojen alikulkukorkeudet liikenneviraston ja ELY-keskuksen vaatimusten mukaisesti. Kekkosentien ylittävän sillan alikulkukorkeusvaatimus on 5 m, koskee myös Teiskontieltä kääntyvää ramppia. Sillan S14 hyötyleveydessä on otettava huomioon pelastautuminen jalkaisin Suunnitelukuormat Siltojen ja tukimuurien kuormat ja mitoitusperusteet mitoitetaan eurokoodien mukaisesti Liikenneviraston siltojen suunnittelua ja rakentamista koskevan ohjeiston perusteella Siltojen suunniteltu käyttöikä on 100 vuotta. Raitiovaunukuormakaaviossa akselipaino siltojen suunnittelussa arvona käytetään 140 kn ja nauhakuorman arvona 30 kn/m. Voivat olla molemmilla raiteilla yhtäaikaisesti.

52 Kuorman epäkeskisyys e = ±200 mm. 52 / 91 Radan kunnossapitokalustoa kuvaavana työkonekuormana käytetään kuormakaaviota LM71-15, jossa akselikuorma 167 kn ja nauhakuorma 53 kn/m: Nosturin tassukuorma 400 kn erillisenä kuormitustapauksena voi sijaita missä tahansa sillan kannella. Työkonekuormaa käytetään vain murtorajatilamitoituksessa. Työkonekuorma voi olla vain yhdellä raiteella kerrallaan. Samanaikaisesti toisella raiteella voi olla raitiovaunukuorma. Työkonekuorman yhteydessä ei käytetä dynaamista kerrointa. Myöskään keskipakokuormaa ja pituussuuntaista liikennekuormaa ei tarvitse ottaa huomioon työkonekuorman kanssa. Vaatimus 4 Käytetään dynaamista suurennuskerrointa F 2, mitä käytetään rautatiesiltojen suunnittelussa. Vaatimus 5 Keskipakokuorman kaavana käytetään, missä P = pystykuorma ilman sysäyslisää v = mitoitusnopeus 70 km/h

53 Vaatimus 6 Pituussuuntainen kuorman osalta sovelletaan rautatiesiltojen kuormia käyttämällä sopivaa alfa-kerrointa. 53 / 91 Alfa-kerroin on 0,375. Kiihdytyskuorma 12,4 kn/m ja jarrukuorma 7,5 kn/m. Sekä veto- että jarrukuormalla maksimina käytetään 25% pystykuormasta. Oletetaan että tulevaisuudessa kuormituspituus voi olla 80 m ja kuorma 30 kn/m. Siten sekä vetoettä jarrukuorman maksimiksi saadaan 600 kn. Jatkuvakiskoraiteella voidaan kiihdytys- ja jarrutuskuormia vähentää 50 %:lla mutta kumpaakin korkeintaan 150 kn:lla. Vaatimus 7 Sivusysäyksen mitoituskuorma on 40 kn. Vaatimus 8 Kiskojen lämpötilavaihtelun vaikutus vaakakaarevilla jatkuvakiskoraiteisilla silloilla ilman kiskonliikuntalaitetta otetaan huomioon ohjausvoimana, joka aiheutuu voimasta ±1000 kn/raide (NCCI 1, B.6.7.3). Tuuli- ja lämpötilakuormat ja laakerikitka lasketaan NCCI 1:n mukaisesti. Vaatimus 9 Väsymismitoituksessa käytetään kuormakaaviota, joka koostuu raitiovaunukuormakaavion akselikuormista ja liikenteen määrä oletetaan suunnitellun liikenteen mukaisesti. Väsymismitoituksessa otetaan huomioon dynaaminen lisä ja tarvittaessa keskipakokuorma.. 0 Raitiovaunun suistumisonnettomuuden onnettomuuskuorma mitoitetaan samalla tavalla kuin rautatiesilloilla, mutta käytetään raitiovaunukuormakaaviota. Raitiovaunun törmäyskuorma raiteen ylittävien siltojen pilareihin on 825 kn radan suunnassa ja 410 kn kohtisuoraa rataan nähden, kun rakenteen etäisyys raiteen reunasta on alle 4,5 metriä. Kuormat eivät vaikuta samanaikaisesti. Ajoneuvoliikenteen törmäyskuorma liikenneviraston ohjeen NCCI 1 mukaisesti.

54 54 / 91 1 Jatkuvakiskoraiteisella ja maatuilla varustetulla sillalla kannen siirtymä jarru- ja kiihdytyskuormasta saa olla korkeintaan 5 mm maatuen suhteen. Kiskonliikuntalaitteella varustetulla sillalla siirtymä saa olla 30 mm. Sallitut siirtymät NCCI 1 taulukon B.9 mukaisesti. Jatkuvakiskoraiteella suurin liikuntasaumaan kohdistuva kokonaisliike saa olla enintään 70 mm. Suuremmilla liikkeillä sauma varustetaan kiskonliikuntalaitteella. Tässä otetaan huomioon lämpötilavaihteluista sekä liikkuvasta kuormasta aiheutuvat liikkeet. Puskupäillä varustetun sillan liikepituus saa olla korkeintaan 50m. 2 Kuormien yhdistely muuten NCCI 1:n mukaan samoin kuin rautatiesilloilla, mutta raitiovaunukuorma ei ole mukana pitkäaikaisyhdistelyssä Muut vaatimukset Siltojen ja tukimuurien suunnittelussa tulee ottaa huomioon Tampereen kaupungin asettamat vaatimukset arkkitehtuurin ja infrastruktuurin suhteen. - Tampereen raitiotien katutilaohje - Katuympäristön laatutasot hankeosittain. Tukimuureissa voidaan käyttää perustason verhousratkaisuja, kunhan ne ja liittyminen ympäristöön toteutetaan laadukkaasti. Asuinalueiden ja pysäkkiympäristöjen kohdalla voidaan käyttää laadukkaampia ratkaisuja. Erityiskohteissa voidaan tukimuureja jäsentää ja pehmentää kasvillisuuden käytöllä mm. köynnöksillä. Käytettävissä suunnitteluratkaisuissa tulee ottaa huomioon luontoja maisema-arvot. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon tukimuurien ja siltakohteiden alttius graffiteille. Suojauksessa käytetään suoja-aineita ja suunnitelmissa esitetyissä kohdissa muita toimenpiteitä kuten verkkosuojausta ja pintojen uritusta. Raitiotien pohjarakenteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon viereisen, nykyisen sillan rakenteet siten, että rakentamisesta ei aiheudu vaurioita nykyisille rakenteille. Sillat tulee suunnitella siten, että ne pystytään kustannustehokkaasti rakentamaan aiheuttamatta katu- ja junaliikenteelle enempää häiriöitä kuin hankkeessa on sovittu.

55 Vaatimus 4 Raitiotien sillat varustetaan siirtymälaatoilla. 55 / 91 Vaatimus 5 Raiteen kaarevuussäteen sillan kohdalla tulee olla vähintään 500 m. Vaatimus 6 Sillan kansirakenteen päädyt tulee olla kohtisuorassa raiteeseen nähden tai muuten varmistaa rakenteen toimivuus. Vaatimus 7 Kaksiraiteisessa sillassa poikkileikkaus tulee suunnitella niin, että vesieristeet voidaan uusia raide kerrallaan joko rakenteellisella ratkaisulla tai työnaikaisella järjestelyllä. Vaatimus 8 Raitiotiesillat varustetaan kaiteilla, joiden vaadittava etäisyys raiteen keskilinjasta on vähintään 2,4 m. Vaatimus 9 Sillankaiteet varustetaan korkealla suojaverkolla. 0 Raitiotien ylittävät ajoneuvo- ja kevyenliikenteen sillat varustetaan kosketussuojarakenteilla. Raitiotien suuntaiset tukimuurit varustetaan kosketussuojarakenteilla, kun muuri on alle 3,5 m etäisyydellä raiteen keskilinjasta ja se on 2,0 m korkeusviivan yläpuolella 1 Uusiin raitiotiesiltoihin, raitiotien ylittäviin siltoihin ja raitiotien keskilinjasta alle 5 m etäisyydellä oleviin rakenteisiin tehdään maadoitusvaraus. Olemassa olevia rakenteita ei maadoiteta. 2 Hankkeelle on laadittu erilliset luontoselvitys ja vesistöselvitys, jotka on otettava suunnittelussa huomioon. 3 Siltojen vedeneristyksenä sallitaan kermieristyksen lisäksi mastiksi ja nestemäisenä levitettävä eristys. 4 Sillat, joissa ei ole epoksitiivistystä voidaan eristää ilman sääsuojaa olosuhteiden niin salliessa. 5 Rakenteissa voidaan käyttää muottipintana sekä lauta- että vaneripintaa.

56 6 Impregnointiaineina käytetään SILKO-hyväksyttyjä impregnointiaineita. 56 / RATASÄHKÖISTYS Sähköturvallisuus Ratajohdon minimikorkeus kaikissa kuormatiloissa on kisko- tai katutasosta on 4.7 m (EN 50122). Erikois- ja korkean kuljetusreitit huomioidaan. Ajoneuvoliikenteen yläpuolella on huomioitava väylälle sallittu suurin ajoneuvo korkeus (4,4 m, tieliikennelaki). Korkeus pitää ilmaista selkeästi esimerkiksi puomeilla. Jos minimikorkeus alitetaan, tehdään niistä tapauskohtainen riskianalyysi, jossa määritetään matalan ajolangan riskit. Pelastustoimelle on järjestettävä yleisen raitiotie perehdytyksen yhteydessä sähkö- ja maadoituskoulutus. Kosketusjännitevaatimukset perustuvat EN vaatimuksiin ja niitä tarkennetaan raitiotien sähköturvallisuus ja maadoitusohjeessa. Rakenteiden suojaetäisyydet ja -rakenteet määritetään EN mukaan. Vaatimus 4 Sähköturvallisuusasioissa noudatetaan soveltuvin osin Tukes S10 (päivämäärä) julkaisun mukaisten standardien määrityksiä. Standardeista poikkeavista kohdista laaditaan erilliset ohjeet. Varoitusmerkintöjen, esimerkiksi hengenvaara kilpien, osalta sovelletaan SFS 6001 standardia.

57 57 / 91 Vaatimus 5 Varikon ratajohdon paikallisohjausjärjestelmän tulee taata turvallinen poiskytkentä ja estää luotettavasti jännitteen kytkentä, jos ratajohdon läheisyydessä työskennellään. Paikallisohjausjärjestelmän tiedot on nähtävissä sähkönsyötön valvontajärjestelmässä. Työskentelystä varikolla tehdään erilliset sähköturvallisuusohjeet. Vaatimus 5 Varikon maadoitus ja potentiaalintasausperiaatteet esitetään raitiotien sähköturvallisuus ja maadoitusohjeessa Syöttöasemat ja raitiotien syöttöjärjestelmä Syöttöasemat liitetään paikallisen sähköverkkoyhtiön keskijänniteverkkoon. Asemat varustetaan omakäyttömuuntajalla. Sähkönsyöttöjärjestelmä mitoitetaan sähkönsyötön simuloinnin lähtötietojen mukaisella vaunulla ja aikatauluilla. Mitoituksessa käytettävät lähtötiedot ja raja-arvot (mm. rata, kalusto, radan pysty- ja vaakageometria, liikennöintimäärä, liikennevalojen aiheuttamat hidastukset, seisontaajat) määritetään hankkeen sisällön määrityksessä. Syöttöasemat mitoitetaan, suunnitellaan ja sijoitetaan siten, että järjestelmä toimii yhden syöttöaseman vian tai huollon aikana. Syöttöasemien keskijännitesyötöistä tehdään käyttövarmuustarkastelu yhdessä verkkoyhtiön kanssa. Liikenteelle tulevat mahdolliset rajoitukset tai hidastuminen syöttöaseman vikatilanteessa selvitetään simuloinnissa. Syöttöasemien vikaantumistarkastelussa huomioidaan vain aikataulun mukainen

58 liikenne. 58 / 91 Kommentti 4 Varikon syöttöasemaa ei kahdenneta Kommentti 5 Varikon syöttöasema on mahdollista korvata linjan varasyötöllä, joka mahdollistaa varikon toiminnan rajoitetusti. Vaatimus 4 Ratajohdon nimellisjännitteenä käytetään standardin EN taulukon 1 mukaista 750 VDC ja taulukossa esitettyä jännitteen vaihteluväliä. Vaunun ja ratasähköverkon sovituksessa sovelletaan standardia SFS-EN ja IEC Vaatimus 5 Syöttöaseman suojareleistyksen asetteluissa ja parametrien vaihdoissa huomioidaan ennalta suunnitellut poikkeuskytkennät. Vaatimus 6 Syöttöasemien rakennuksiin varataan tilaa radan muiden järjestelmien tekniikalle. Syöttöaseman tilat ja niiden vaatimukset määritetään syöttöaseman teknisessä kuvauksessa. Ratajohdon kaukokäyttöjärjestelmän ala-asemat sijoitetaan syöttöasemille. Vaatimus 7 Raitiotien ratasähkönsyöttöjärjestelmä esitetään kokonaisuudessaan ryhmityskaaviossa. Ryhmityskaaviossa esitetään kaikki raitiotien tasasähkö päävirtapiiriin liittyvät galvaanisesti yhteenkytketyt kokonaisuudet sekä niitä erottavat komponentit. Yhteenkytkentäjohtimet ja T- johdin esitetään erillisissä kuvissa. Maadoitukseen ja potentiaalintasaukseen liittyvät yleiskaaviot ja ryhmittelyt esitetään maadoitusohjeessa. Kommentti 4 Varikosta laaditaan oma yleiskaavio.

59 59 / 91 Vaatimus 8 Raitiotien ratajohdolle rakennetaan kaukokäyttöjärjestelmä. Vaatimus 9 Raitiotien kaukokäyttöjärjestelmään liitetään syöttöasemien palo-, murtoilmaisulaitteet ja LVIA-laitteet. Rajapinta esitetään syöttöaseman teknisessä kuvauksessa. 0 Syöttöasemien sijoittelu ja eri komponenttien mitoitus ja optimointi tehdään rataverkon simulointien tai laskennan perusteella. 1 Tullinparkin syöttöasemalle tulee olla sammutus/hyökkäystie. Jos parkkihallissa on automaattinen sammutusjärjestelmä, tulee myös siihen liittyvissä tiloissa olla myös automaattinen sammutusjärjestelmä. Huoltoreittiä voidaan hyödyntää pelastuslaitoksen hyökkäysreittinä, jos toimintamahdollisuudet säilyvät riittävinä. Maanpinnan alapuolella olevien syöttöasemien pelastuslaitoksen toimintamahdollisuudet pitää selvittää ja tarvittaessa asemat pitää varustaa sammutusjärjestelmällä. Vaatimus 9 Tullinparkin syöttöaseman savunpoisto tulee järjestää suoraan ulos. 0 Tullinparkin syöttöasemalla on oltava oma palo-osasto. 1 Laukaisusiirtojärjestelmä tulee toteuttaa omana järjestelmänään. Laukaisunsiirron toiminta pitää olla riippumaton ratajohdon kaukokäytöstä tai syöttöaseman paikallisautomaatiosta. 2 Rataverkolle rakennetaan hajavirtojen seurantajärjestelmä.

60 Hajavirtojen seurantajärjestelmä liitetään kaukokäyttöjärjestelmään. 60 / 91 Hajavirtojen seurantajärjestelmän laajuus määritetään maadoitusohjeessa. Hajavirtojen seurantajärjestelmän vaatimusmäärittely tehdään kyseisen järjestelmän kuvauksessa ja hankinta-.asiakirjoissa. 3 Sähköenergia joka käytetään sähköisen raideliikenteen välittömässä käytössä tulee mitata mitataan erikseen. Tasasuunninmuuntajan kautta kulkeva sähköenergia mitataan keskijänniteverkosta Ratajohdon maadoitusjärjestelmä Kiinteiden rakenteiden maadoituksesta laaditaan erillinen ohje. Kaikki raitiotien maadoitusjärjestelmään kuuluvat osat pitää esittää dokumentaatiossa. Myös kiinteiden rakenteiden, kuten siltojen ja pysäkkien, maadoitukseen liittyvät osat pitää kuvata maadoitusjärjestelmän dokumentaatiossa. Raitiotien maadoitusjärjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan EN Standardin mukaisena maastaerotettuna järjestelmänä. Vaatimus 4 Pysäkkien ja ulkopuolisten verkkojen sähkönsyöttö suunnitellaan ja toteutetaan EN standardin mukaan. Ensisijainen ratkaisu on TT. Käytännön periaatteet määritellään maadoitusohjeessa Ratajohdon ryhmittely Ratajohto ryhmitellään sähköisiin jaksoihin.

61 Ratajohdon jaksot ja jaksoerottimien sijoitus suunnitellaan yhteistyössä liikennesuunnittelun kanssa. 61 / 91 Varikon ratajohdon jaksot suunnitellaan varikon toimintojen perusteella. Syöttöjaksojen välillä voi ajojohdossa olla katkollinen jaksoerotin, joka katkaisee kaluston tehon saannin. Kommentti 4 Jaksoerottimen katkollisen alueen pituuden ohjearvo on enintään 500 mm. Kommentti 5 Jaksoerottimen sijoittelu on tehtävä siten, että sen sijainti aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa raitiovaunuliikenteelle. Kommentti 6 Jaksoerottimena voidaan käyttää joko katkollista tai katkotonta tyyppiä. Kommentti 7 Jaksoerotin voidaan toteuttaa nopeilla osuuksilla yhdistävällä erotuskentällä. Ratajohdon jaksonumerointi tehdään yksilöllisesti niin, että rataosuudella ei ole saman numerosta jaksoa. Jaksonumerointi merkitään tarvittaviin paikkoihin. Ratajohdon sähköisistä jaksoista laaditaan erillinen kaavioesitys. Kaaviossa pitää esittää ratajohdon normaali kytkentätilanne. Suunnitellut poikkeustilenteen kytkennät esitetään erillisillä korvauskytkentäsuunnitelmalla Ratajohdon kaukokäyttö Normaalissa käyttötilanteessa tarvittavat kytkinlaitteet varustetaan moottoriohjaimella.

62 Huoltotöissä tarvittavat kytkinlaitteet voivat olla käsikäyttöisiä. 62 / 91 Vikatilanteen ohituksessa tarvittavat kytkinlaitteet voidaan korvata kiskosta pulteilla irroitettavalla kytkentäkiskolla. Yhden vian Irrotus/ohitus tulee olla mahdollinen alle 15 minuutin työllä. Kaikki syöttöasemien ja ratajohdon päävirtapiirin ohjattavat ja valvottavat toimilaitteet liitetään ratajohdon kaukokäyttöjärjestelmään. Kaikissa ratajohdon kytkinlaitteissa pitää olla käsikäyttömahdollisuus. Vaatimus 4 Syöttöaseman automaatiovian ohitusta ei saa tehdä kaukokäyttöisesti, ellei syöttöasemalla ole kameravalvontaa ja luotettavaa tietoa syöttöaseman tilasta. Vaatimus 5 Suoraan ala-asemaan kytketyt tilatiedot ja ohjaukset tulee toimia syöttöaseman laitteiden ollessa vikaantuneita tai huollossa. Vaatimus 6 Varikon paikallisautomaation tilatiedot liitetään kaukokäyttöön. Vaatimus 7 Kaukokaytön tietoliikenne palvelimilta keskusjärjestelmään ei saa katketa yhdestä viasta. Vaatimus 8 Kaukokäyttöjärjestelmän keskusjärjestelmän käytettävyyden tulee olla vähintään 99,5%. Vaatimus 9 Suojausjärjestelmien ja paikallisautomaation tulee olla riippumattomia kaukäyttöjärjestelmästä. Tietoliikennejärjestelmä voi olla yhteiden jos se on kahdennettu ja valvottu. Kaukokäyttö voi toimia varasuojausjärjestelmänä paikallisautomaatiolle, suojausjärjestelmille tai prosessilaitteisiin integroiduille toiminnoille. 0 Kaukokäyttöjärjestelmän tarkemmat vaatimusmäärittely esitetään kyseisen järjestelmän dokumentoinnissa.

63 Ratajohto 63 / 91 Kaikki raiteet sähköistetään. Varikon raiteiston sähköistys määritetään varikon toimintojen perusteella. Ratasähköistyksen liityntärajapintakuvauksena kalustoon käytetään infran ja kaluston välistä kuvausta Ratajohdon sivuttaispoikkeama on suoralla maksimissaan ± 350 mm Lopulliset raja-arvot määritetään yhdessä kalustontoimittajan kanssa Asennustoleranssi ± 50 mm suunnittellusta asemasta Ajolangan nimelliskorkeus on 5500 mm kiskon selästä mitattuna. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueet, joilla autoliikennettä voi olla, vaikka säännöt ja kyltit sen kieltäisivät. Näillä alueilla ajojohtimen korkeuden on oltava yli 5000 mm. Asennustoleranssi ± 50 mm suunnittellusta asemasta Vaatimus 4 Ajolangan alin sallittu korkeus, kaikissa kuormitustilanteissa, on 4200 mm ja ylin 6000 mm kiskon selästä mitattuna. Ratajohdon alittaessa 4,7 m korkeuden kiskon tai kadun tai vastaavan pinnasta, kartoitetaan riskit tapauskohtaisesti. Asennustoleranssi ± 10 mm suunnittellusta asemasta. Maksimi ja minimiarvoa ei saa ylittää missään tilanteessa. Vaatimus 5 Ratajohdon mitoituksessa käytettävä jääkuorma 35 N/m. (SSR)

64 Vaatimus 6 Ratajohdon mitoituksessa käytettävä tuulikuorma EN mukaan. (SSR 350, mutta ) Vaatimus 7 ratajohdon avojohtimien sallittut lämpenemät normaalissa käyttötilanteessa määräytyvät kiristys / rakennetyypin ja valitun materiaalin mukaan. 64 / 91 Suurin sallittu normaalitilanteen käyttölämpötila asetetaan syötettävän ratajohtotyypin mukaan Ratajohdon mitoituksessa käytettävä ympäristölämpötila on - 40 C +50 C. Oikosulkutilanteissa ajojohtimella sallitaan hetkellisesti korkeampia lämpötiloja, mutta johtimien lämpötila ei saa ylittää rakenteellista suurinta lämpötilaa, josta se ei palaudu normaalitilaan. Kommentti 4 Syöttö- tai paluuvirtakaapelien lämpötilan rakenteellisia raja-arvoja ei saa ylittää missään tilanteessa. Raja-arvot kaapeleiden määräytyvät valittujen kaapelityyppien mukaan. Vaatimus 8 Pyritään käyttämään seinäkiinnitystä ja yhteiskäyttöpylväitä. Keskipylvään, reunapylvään, köysiportaalin ja seinäkiinnikkeiden käyttö on katsottava tapauskohtaisesti. Seinäkiinnikkeiden väli on pidettävä enintään 25 metrissä. Normaali kannatusväli tasoripustuksessa metriä. Ripustusvaijerin ketkeaminen/katkaiseminen on mahdollistettava (yhden kiinnityksen poistaminen oltava mahdollista ilman, että ajonlankajärjestelmä pettää kokonaan). Kommentti 4 Johdinlankojen painokiristykset tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan pylväsrakenteiden sisään tai suojata koteloinnilla. Kommentti 5 Yhteiskäyttö tulee huomioida erityisesti huomioida ydinkeskustan (luokka -1) pylväissä. Valoviikkojen valokuviot ja -näytöt pitää voida asentaa pylväisiin.

65 Vaatimus 9 Pylväsperustukset oltava maanalaisia Hämeenkadulla, Itsenäisyydenkadulla ja Insinöörinkadulla. Maanpällisiä perustuksia voidaan mantteloida tai käyttää kuorirakennetta. 0 Suunnitteluvaiheessa varmistetaan yhteensovittamalla komponenttien sijoittelu ja tilatarpeet. 1 Koko sähkönsyöttöjärjestelmä hyväksytetään kokonaisuutena pelastuslaitoksella. Pelastuslaitoksen tarpeet huomioidaan ratajohtorakenteita suunniteltaessa. Ratajohtorakenteet eivät saa estää pelastuslaitoksen työskentelyä. 65 / 91 Ratajohtosuunnittelussa tulisi välttää suoralla radalla hämähäkkirakenteita joissa on nostopaikkatarve. Kommentti 4 Jos pelastuslaitos joutuu katkaisemaan ja purkamaan ratajohtorakenteita tulee ne olla mahdollisimman helposti ja nopeasti uudelleenrakennettavissa. Kommentti 5 Toteutus- ja käyttö/kunnossapitovaiheen aikaisesta työskentelystä ratajohtorakenteiden läheisyydessä tehdään erilliset ohjeet pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä. 2 Laatuluokitusvaatimus pylväille: 1. luokka: Hämeenkadun/keskusta, kantikas pylväsmalli, integroidulla tekniikalla 2. luokka: Kaupunkialue Tekniikan integroiva, kantikas, painokiristyspylväs 3. Luokka Kaupunkialueen ulkopuolella Pyöreä tai kantikas profiili (ei ristikkorakenne) Pylväiden pintakäsittelyjärjestelmä erillisen ohjeen mukaan

66 66 / 91 Pylväiden väri sovitetaan katurakenteisiin ja värityksessä noudatetaan katutilaan liittyviä ohjeistuksia Laatiluokitusalueet esitetään ratajohtosuunnitelmissa Kommentti 4 Pylväät voivat olla yhteiskäyttöisiä kaikissa laatuluokissa tai ne voivat vain palvella raitiotien ratasähköistystä. 3 Pylväät pyrittävä sijoittamaan risteyksissä siten, että muiden tienkäyttäjien tai ajoneuvojen kiilautuminen raitiovaunun ja pylvään väliin ei olisi mahdollista. Pylvään sijoittelun minimietäisyydet määrätään ATU:ssa. Pylvään reunan suositeltu minimi etäisyys ATU:sta A+10 cm. Pylvään sijoituksessa huomioita pylvään ja raiteen kallistus ja lisättävä tarvittava mitta sijoitukseen. Etäisyyden määrittelyssä tulee tapauskohtaisesti huomioida ratajohtorakenteiden tarvitsema etäisyys. Kommentti 4 Pylvään perustan vaatima tila tulee huomioida sijoituksessa jos pylväs jää maanpinnalle. Kommentti 5 Paikoissa joissa kiilautuminen on mahdollista tai on tavanomaista suurempi riski että pylvääseen voi osua tienkäyttäjä, tulee arvioida pylvääseen kohdistuvissa voimissa ja rakenteissa törmäyksen vaikutus. 4 Ajojohtimet kiristysvoima 8-12 kn missä kiristetty tai ilman kiristystä. Kannattimen kiristysvoima sama kuin ajojohtimella. Kiristetyillä rakennetyypeillä kiristysväli enintään 800 metriä, 20% kiristysvoiman vaihtelu sallittu. Suurinta kiristyspituutta voi rajoittaa voi rajoittaa kiristyslaitteen toimintarajat mm jousikiristyslaitteilla.

67 5 Pelastuslaitoksen ilmoittamat suunnitellut pelastusreitit ja nostopaikat esitetään suunnittelukartassa. 6 Ajojohdon nousunopeus ja kulma määritetään standardin EN50119 mukaan. Ratajohdon suurin suunnittelunopeus esitetään ratajohtosuunnitelmissa. 7 Ajojohtimen poikkileikkaus standardin EN mukaan. Ajolangan poikkipinta-ala voi olla mm 2 välillä. 67 / 91 Ajolangan pääasiallinen materiaali kuparia (Cu) tai kupariseosta esimerkiksi CuAg. Ajolangan kanssa voi olla rinnankytketty kannattava(kannatin) tai sähköisesti tukeva johdin (tukijohdin). Tämän johtimen poikkipinta-ala voi olla mm 2 välillä. 8 Sallitut ratajohtorakennetyypit esitetään ratajohtosuunnitelman tyyppirakennemäärittelysissä. 9 Ratajohdon pylväisiin ei saa asentaa yhteiskäyttölaitteita sille alueelle jossa on ratajohtoon liittyvää laitteistoa tai syöttöjohtoja. Muut asennukset tulee olla vähintään 2 metrin päässä näistä laitteista. Muut laitteet eivät saa olla missää tilanteessa galvaanisessa yhteydessä syöttöpylvään metallirakenteiden kanssa. 0 Pylvään suurin sallittu taipuma 3.0%. Poikkeustapauksissa sallitaan 4.5% taipuma. 1 Pylvään kiinnitys perustaan tulee suunnitella siten että esikallistus ja sen säätö asennuksen jälkeen on mahdollista.

68 68 / 91 Pylvään pulttijako tulee olla mahdollisimman sama. Enintään 3 eri pulttijakoa pylvään laatuluokan mukaan. 2 Pylväsperustoissa ja pylvään pohjalaatassa pitää olla vähintään 110mm reikä, josta voidaan tuoda kaapeleita pylvääseen VAHVAVIRTA Tehonsyöttö Raitiotiejärjestelmään sähkönsyöttöön liitetään vain raitiotien operointiin tai infran käyttöön liittyviä järjestelmiä. Katuvalaistus liitetään olemassa olevaan valaistusverkkoon tai hankitaan erillinen liittymä. Liikennevaloille ja vastaaville järjestelmille hankitaan oma sähkönsyöttö tai liittymä. Raitiotien pysäkkien sähkönsyöttö toteutetaan omalla sähköliittymällä. Sähköliittymien tekninen toimintaperiaate on kuvattu maadoitusohjeessa Vaihteiden lumensulatus ja pysäkkilämmitys Kaikki ulkona olevat vaihteet varustetaan vaihteenlumensulatusjärjestelmällä. Vaihteenlumensulatusjärjestelmä ei tarvitse olla sähköinen. Järjestelmän tulee voida valvoa omaa tilaansa ja vikoja. Vaihdealueen viemäröinnit tulee voida tarvittaessa saattolämmittää vaihteen

69 lumensulatukseen liitetyillä elementeillä. 69 / 91 Vaihdelämmitysjärjestelmän tulee olla energiatehokas. Järjestelmän ohjauksessa käytetään ilman- ja kiskon lämpötilan mittausta. Ohjauksessa voidaan käyttää ns. sääasemaa, joka mittaa ulkolämpötilaa, sademäärää, tuulta, kosteutta. Sääasema voi olla keskitetty useamman ohjauskeskuksen kesken. Ohjauksessa voidaan käyttää sääennustetta. Vaatimus 4 Vaihdelämmitysjärjestelmän tila- ja käyttötiedot tulee viedä keskitettyyn järjestelmään tai luoda yksi rajapinta josta ne on liitettävissä keskitettyyn valvontajärjestelmään, esimerkiksi sähkönsyötön valvonnan scada. Järjestelmään on voitava ohjata myös manuaalitoimintona keskitetystä valvonnasta ja asetus ja säätöarvoja on voitava muuttaa etänä. Vaatimus 5 Kaikki vaihteen lumensulatuksen järjestelmän komponentit on voitava vaihtaa ilman liikenteen keskeyttämistä. Komponenttien vaihtaminen tulee olla mahdollista liikenteen aikana myös sen jos ratalaitteet ja niiden kotelot ovat jäätyneet täyteen vesi/hiekka seosta. Vaatimus 6 Raitiotiepysäkkejä ei lämmitetä Valaistus Katuvalaistuksen taso- ja laatumäärittelyssä noudatetaan Tampereen kaupungin valaistusohjeistusta. Raitiotietä ei valaista, mutta raitiotien vaatimat muut toiminnot valaistaan.

70 Kaikki vaihdealueet varustetaan yleisvalaistuksella. 70 / 91 Valaistustaso vaihteissa on lähtökohtaisesti lux. Vaihteiden kohdalla valaistus on tarkasteltava kohteittain. Vaihdealuevalaistuksen ohjaus toteutetaan keskitetysti varikolle valvomotilaan. Pysäkkien ja matkustajaterminaalien yleisvalaistuksessa käytetään SuRaKu-ohjetta ja Tampereen kaupungin ohjeita. Valaistuksen suunnittelussa tulee huomioida arkkitehtuuriset vaatimukset. Vaatimus 4 Yleisvalaistus pyritään toteuttamaan ratajohdon yhteiskäyttöpylväillä. Yhteiskäyttöpylväiden suunnittelussa huomioidaan esteettiset, arkkitehtuuriset ja tekniset seikat sekä kustannukset. Suunnittelussa huomioidaan Raitiotieallianssin laatuluokat pylvästyöpajan muistion mukaisesti. Vaatimus 5 Radan ylityspaikat valaistaan katuvalaistusohjeistuksen mukaisesti. Vaatimus 6 Valaistus toteutetaan LED tekniikalla Kaapelointi Uudet kaapelit kaapelointi pitää suunnitella ilman jatkoja. Kaikki raitiotiejärjestelmän kaapelit asennetaan putkeen. Kaapelisuojaputken on oltava ns. A-luokan putkea (mekaaninen kestävyys).

71 Toimilaitteiden kaapelit suojataan mekaanisesti kestävällä suojaputkella. 71 / 91 Sähkökaapelit ja ohjauskaapelit asennetaan eri putkiin tai kanavassa eri osioihin. Kommentti 4 Kaapelijatkot on sijoitettava kaivoon, jotta ne eivät tuki pääreitin tilaa. Kommentti 5 Varikolla voidaan käyttää kaapelikanavaa. Kommentti 6 Rata-alueen betonin sisään valettujen putkien tyypit määritetään tapauskohtaisesti. Kommentti 7 Rata-alueella voidaan käyttää lisäsuojana putkea tai taipuisaa QA-suojaputkea. Lisäsuojatyypin määritys järjestelmäkohtaisesti. Kaapelien ja kaapelijatkojen on oltava mekaanisesti riittäviä maakaapeliasennukseen. Kaapelien ja kaapelijatkojen asennuksissa on noudatettava valmistajan ohjeita. Kaapelijatkot määritetään järjestelmä ja kaapelikohtaisesti. Vaatimus 4 Kaikki kaapelit ja kaapelijatkot on merkittävä tunnisteella. Kaapelit merkitään molemmista päistä mekaanisesti kestävällä tunnisteella. Kaapelijatkot merkitään mekaanisesti kestävällä tunnisteella. Kaapelien sijoitus ja kaapelijatkojen tunnisteet dokumentoidaan kaapelointikuviin ja jatkosluetteloihin. Kommentti 4 Valokaapelit jatkuvalla tunnuksella, vähimmäisvaatimus kaapelityyppi ja metrimäärä. Vaatimus 5 Kaikki kaapelointi tulee suojata mekaanisesti vähintään 2,2 m korkeuteen saakka kiskon selästä.

72 72 / 91 Suojauksessa on huomioitava ilkivalta. Terässuojaa käytettäessä on huomioitava maadoitukset. Terässuojaa käytettäessä on huomioitava materiaalivalinnat ruostumisen välttämiseksi. Vaatimus 6 Liittyvien järjestelmien kaapeloinnissa noudatetaan Kaupungin yleistä järjestelmää koskevaa ohjeistusta. Vaatimus 7 Ratajohdon syöttö- ja ohjauskaapelit määritetään syöttöaseman teknisessä kuvauksessa. Vaatimus 8 Kuitukaapelien pitää olla metallittomia sähköä johtamattomia. Vaatimus 9 Ratajohdon syöttö- ja paluuvirtakaapelien putkitus/reititys tulee suunnitella katkeamattomana lähtö ja päätepisteen välillä huomioiden siihen asennettavan kaapelin vaatimukset. Putkitus/reitti ei saa kulkea kaapelikaivon kautta. Reitti/putki tulee olla palosuojattu/osastoitu muista johtoreiteistä, osastointi ja palosuojausvaatimuksen taso ja toteutus määritetään tapauskohtaisesti. 0 Syöttöasemien keskijännitekaapelit tulee tuoda syöttöaseman kojeistolle asti suojatussa reitissä ja rengaskaapelin erotus toisistaan tulee säilyttää mahdollisimman hyvin mahdollisimman pitkälle. 1 Ratasähkönsyöttöjärjestelmän syöttö- ja paluuvirtakaapelit tulee varustaa suojaus ja valvontalaitteilla RADAN TURVALAITTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ 16.1 Yleiset vaatimukset

73 73 / 91 Normaalissa liikennetilanteessa käytetään oikeanpuoleista liikennettä. Liikennöinnin turvaaminen perustuu kuljettajan näkemään. Vaihdealueille voidaan suunnitella paikallisia turvalaitteita. Sekaliikennekaistalla raitiovaunuille ei sallita edes poikkeustilanteessa liikennöintiä vastakkaisen suunnan raiteella/kaistalla. Tekunkadulla pyritään rakentamissuunnittelussa tekemään tarvittavat järjestelyt, jotta vastakkaiseen suuntaan liikennöinti poikkeustilanteessa onnistuu. Risteysalueilla raideliikenteen risteävät kulkureitit turvataan liikennevalokojeella. Liikennöintiolosuhteiden vaatiessa kulkureitit voidaan turvata myös asetinlaitteen varmistamilla kulkuteillä. Vaatimus 4 Turvalaitteiden keskinäiset etäisyydet ja etäisyydet muihin radalla oleviin elementteihin (sähkörata yms.) suunnitellaan soveltaen rautatiejärjestelmän ohjeita. Kaluston nopeuteen perustuvat mitoitukset määritetään tapauskohtaisesti Vaihteet ja vaunun tunnistus Vaihteenohjausjärjestelmän turvallisuuden eheystason on oltava SIL 2. Sähkökääntövaihteet on oltava ohjattavissa vaunun sisältä.

74 Vaunusta ohjaukseen voidaan käyttää vaunun sisällä olevaa näppäimistöä/käyttöliittymää. 74 / 91 Tarvittaessa sähkökääntöisen vaihteen tulee kääntyä automaattisesti vaunun linjatiedon perusteella. Sähkökääntövaihteet on oltava ohjattavissa vaihteenohjauskeskuksesta paikallisesti. Ohjauskaapin ulkopuolelle suunnitellaan lukittava painikekotelo. Vaatimus 4 Sähkökääntöisen vaihteen kääntyminen kaluston alla on estettävä. Huomioitava muu liikenne sekaliikennekaistoilla. Varattu vaihde voidaan kääntää vaihteenohjauskeskuksesta. Vaatimus 5 Vaihteen vapaanaolon pitää toimia luotettavasti myös sekaliikennekaistoilla. Vaihdealueiden vapaana olon valvonta pitää varustaa tapahtumaseurannalla ja vikadiagnostiikalla. Vaatimus 6 Vaihteiden asento- ja lukitustieto tulee saada IO-tietona vaihteen ohjausyksiköltä. Vaatimus 7 Vaihteessa suurin sallittu nopeus poikkeavalle raiteelle on 15km/h. Aukiajettavan vaihteen suurin sallittu nopeus on 15km/h Varikon vaihteenohjaus

75 75 / 91 Varikon sisääntulon vaihdekujan liikennöinti turvataan asetinlaiteen varmistamilla kulkuteillä. Asetinlaitteen turvallisuuden eheystason on oltava SIL 2 Kulkutiet on voitava varmistaa ja vaihteita kääntää joko vaunusta, paikallisohjauspainikkeilla tai asetinlaitteen käyttöliittymästä. Kulkuteille ei varmisteta sivusuojia. Kommentti 4 Vaatimus koskee vahvistettua raidegeometriaa. Jos vaihde on kuljettajan näkemäalueen ulkopuolella paikasta josta kulkutie varmistetaan tai vaihteen kääntö suoritetaan, tulee vaihde varustaa vapaanaolon valvonnalla. Vaihteet varustetaan tarvittaessa vaihteen asennonosoittimella (joko opastin tai suuntanuoli). Vaatimus 4 Asetinlaitteen ulkopuoliset vaihteet ovat pääsääntöisesti mekaanisia aukiajettavia vaihteita. Erikseen määritettävät vaihteet voidaan varustaa sähkökääntölaitteella, joita voidaan ohjata paikalliskääntöpainikkeella. Yksittäisen vaihteenkääntölaitteen turvallisuuden eheystason on oltava SIL Raiteenvaihtopaikat Vaihteet ovat mekaanisia myötävaihteita, jotka lukitaan mekaanisesti normaalin liikennöintisuunnan mukaiseen asentoon.

76 16.4 Opastimet, varoituslaitteet ja merkit 76 / 91 Opastimien käsitteet on määritettävä. Opastimien käsitteinä pyritään käyttämään lähtökohtaisesti BOStrabin mukaisia periaatteita. Liikennevalot ja niiden opasteet on esitetty kappaleessa 20. Näkemillä ajettaessa käytetään vaihteen asennon ja lukituksen osoittavia vaihdeopastimia sekä liikennöintiolosuhteiden vaatiessa ajo-opastimia. Liikennevalo-ohjatussa risteyksessä liikennevalojärjestelmä ohjaa myös raitiotien opastimia. Jos liikennevalo-ohjattu risteys on vaihdealueella, niin vaihdeopastimet toimivat itsenäisesti. Vaihteen asento-/lukitustieto välitetään tarvittaessa liikennevalojen ohjauskojeelle. Seis-opasteiden tila valvotaan Vaatimus 4 Tarpeen mukaan voidaan käyttää muita varoittavia tai lisätietoa antavia opastimia. Vaatimus 5 Esiopastinta on käytettävä, jos pääopastimen opaste ei näy pysähtymiseen vaadittavalla matkalla. Pysähtymismatkan määrittämisessä vaunun hidastuvuudelle käytetään arvoa 0,8 m/s 2. Reaktioaika 1s. Vaatimus 6 Raitiotieristeyksen varustaminen varoituslaitoksella määritetään tapauskohtaisesti.

77 Vaatimus 7 Suurimman sallitun nopeuden alennuksesta on ilmoitettava nopeusmerkillä. 77 / 91 Jos nopeusmerkkiä ei pysty näkemään ajoissa, on käytettävä nopeusrajoituksen etumerkkiä Seurantajärjestelmä (ei kuulu allianssin toimitukseen) Raitiotie varustetaan yksiköiden kulunseurantajärjestelmällä. Vaunun sijainti raiteella, kuljettava raide ja kulkusuunta pitää pystyä tunnistamaan. Kaluston kulkutiedot väitetään matkustajainformaatiojärjestelmään RAITIOTIEN TIETOLIIKENNE Tietoliikenteeseen ja tietojärjestelmiin liittyvät tekniset yksityiskohdat tulee salata ja luovuttaa vain niitä työtehtävissä tarvitseville henkilöille Runkoverkko Raitiotielle rakennetaan oma TCP / IP IPv4-pohjainen tietoliikenneverkko. Tietoliikenneverkon runkoyhteydet rakennetaan yksimuotoisena valokaapeliyhteytenä. Raitiotien tietoliikenneverkkoon kuuluu fyysiset yhteydet, aktiivilaitteet sekä niiden tarvitsema tehonsyöttö. Runkoverkko toteutetaan yksimuoto valokuituverkkona

78 78 / 91 Raitiotien runkokuitukaapelointi kuvataan kokonaisuudessaan yhdessä kaaviossa. Kahdennetun kaapelin asentaminen tulee olla myöhemmin mahdollista tämä tulee huomioida mm. ristikytkentäpisteiden ja päätepaneelien tilavarauksissa. Kaapelit asennetaan mahdollisuuksien mukaan eri reiteille tai eri suojaputkiin. Kaapelit päätetään ja haaroitetaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Vaatimus 4 Raitioteiden tietoliikenneverkon voidaan liittää muihin verkkoihin yhdestä hallitusta pisteestä. Käyttövarmuuden varmistamiseksi yhdistyspiste voi olla toteutettu varmennettuna. Fyysisiä liityntäpisteitä voi olla useita. Liityntäpisteen vaatimusmäärityksellä tulee estää ulkopuolisen verkon vikojen leviäminen raitioteiden tietoliikenneverkkoon. Kommentti 4 yhdistyspisteen raitioteinfran toiminnan turvaavat laitteet tulee sijoittaa turvalliseen laitetilaan jossa sijaitsevat myös muut raitiotieinfran tietoliikenne ja tietotekniset keskuslaitteet. Vaatimus 5 Turvallisuuskriittisten toimintojen yhteydet on kahdennettava. Kahdennuksessa voidaan käyttää ulkopuolisia yhteyksiä. Ulkopuolisien yhteyksien käytöstä laaditaan aina riskianalyysi, jossa määritetään myös tietoturvan taso ja tekniset ratkaisut riittävän tietoturvallisuuden varmistamiseksi. Vaatimus 6 Raitiotiejärjestelmän ja liittyvien järjestelmien tietoliikenneverkot eriytetään. Muut järjestelmät voivat käyttää samoja raitioinfran käyttöön rakennettuja fyysisia kaapeliyhteyksiä.

79 Muut järjestelmät eivät pääsääntöisesti voi käyttää raitiotiejärjestelmän käyttöön eriytettyjä tietoliikenneverkonaktiivilaitteita. Vaatimus 7 Tietoliikenneverkon tilaa tulee voida valvoa. Tietoliikenneverkon tapahtumat tulee kerätä yhteen tietokantaan. 79 / 91 Tietoliikenneverkon yhteyksien ja laitteiden reaaliaikaista tilaa tulee voida valvoa ja välittää se reaaliaikaisesti valvomoon. Tietoliikenneverkon tilaa tulee voida seurata pitkällä aikavälillä sen kapasiteetin riittävävyyden varmistamiseksi. Vaatimus 8 Tietoliikenneverkon aktiivilaitteiden konfiguraatiot tulee olla ajantasaisesti varmuuskopioitu Puheradio Puheradioyhteyteen käytetään Virve-verkkoa. Raitiovaunun kuljettajan käytössä tulee olla luotettava puheradioyhteys. Kuljettajan on pystyttävä kommunikoimaan puheradionyhteydellä myös liikenteenohjauksen kanssa. Radioverkon kautta tulee voida viestiä vaunujen välillä. Samaa radioviestiverkkoa käytetään ratapiha- ja huoltoradioyhteydessä. Vaatimus 4 Puheradioverkko tulee olla riippumaton muusta raitiotieinfran tietoliikenne ja tietotekniikkajärjestelmistä ja erityitetty niistä.

80 80 / 91 Vaunukaluston radiolaitteiden määritykset ovat vaunukalustohankinnan teknisessä määrityksessä. Jos Virveverkkoa käytetään datayhteyden yli yhteyteen ei saa käyttää saman operaattorin matkapuhelinverkkoa/yhteiskäyttöverkkoa mikä on käytössä matkapuhelinoperaattorina tavanomaisissa matkapuhelinverkossa. Virve-verkon laitteiden suunnitelmista tulee tehdä käytettävyys ja kriittisyystarkastelu, erityisesti keskuslaitteiden osalta. Vaatimus 5 Radioverkon määrittelyt tehdään yhdessä Virve-verkon haltijan kanssa. Vaatimus 6 Radioverkon käytössä tulee noudattaa Virve-verkon haltijan antamia määräyksiä ja ohjeita. Vaatimus 7 Raideturvallisuuteen liittyvä puheradio liikenne tulee tallentaa INFORMAATIO- JA MAKSUJÄRJESTELMÄT Yleiset vaatimukset Raitiotie tulee olemaan osa Tampereen uutta joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmää ja maksujärjestelmää. Raitiotien ja Kaupungin uuden järjestelmän aikataulut pitää sovittaa yhteen. Raitiotien matkustajainformaatiojärjestelmä voi toimia yhteisessä keskusjärjestelmässä bussien kanssa. Järjestelmien yhteensovitus voidaan toteuttaa myös kahdensuuntaisella rajapinnnalla, jos ne ovat kaksi eri järjestelmää. Informaatiojärjestelmä vaatii toimiakseen raitiovaunujen paikannustiedon. Paikannuksen oletetaan perustuvan sateliittipaikannukseen (GPS/Galileo/Glonass) Lisäinformaationa voidaan käyttää liikennevalojärjestelmän tarvitsemia illmaisuja, raitiovaunun takometriä, ovien avaustietoja, kuljettajan antamia komentoja,

81 vaideohjauksen komentoja tai muita lisätekniikoita esim. RFID-paikannusta. 81 / 91 Informaatio- ja maksujärjestelmät vaativat tietoliikenneyhteyden raitiovaunun ja keskusjärjestelmän välille sekä keskusjärjestelmän ja raitiovaunupysäkkien välille. Vaatimus 4 Matkustajainformaatiojärjestelmän / -järjestelmien rajapinnat toteutetaan avoimina standardiratkaisuina. Vaatimus 5 Matkustajainformaatiota jaetaan pysäkeillä staattisesti ja dynaamisesti. Vaatimus 6 Raitiotien pysäkeille varataan matkustajainformaatiojärjestelmään varten kuitukaapelilla toteutettu tietoliikenneyhteys ja sähkönsyöttö 230Vac vähintään 5A. Kuidun kytkentä ja reititys esitetään tietoliikenneverkon suunnitelmissa Matkustajainformaatio pysäkeillä Pysäkillä on paneelinäyttö, joka näyttää kellonajan, ajan seuraavaan lähtöön sekä vähintään kaksi sitä seuraavaa lähtöä. Lähtöjen tietona näytetään lähdön kellonaika, linjatunnus ja määränpäänä olevan päätepysäkin nimi samalla tavoin kuin vaunun linjakilvessä. Lähtöajat esitetään täysinä minuutteina. Kun todellinen lähtöaika on muu kuin täysi minuutti, näytetään lähtöaikaa edeltävä täysi minuuttiluku. Vuorot eivät saa lähteä pysäkiltä etuajassa. Pysäkeillä, joilta on vaihtoyhteys, näytetään myös vaihtoyhteyden tai -yhteyksien tiedot kuten pysäkiltä lähtevien raitiovaunujen ja läheisten bussien tiedot. Rautatieaseman pysäkillä huomioidaan myös kauko- ja lähijunaliikenteen aikatauluja raidetiedot. Linjojen päätepysäkkien lähellä olevat pysäkit, joilla on vain poistumisia, voidaan jättää ilman aktiivisia matkustajainformaatiolaitteita. Tärkeiden käyntikohteiden läheisille pysäkeille voi tulla näyttötaulu lähiopastusta varten. Pysäkeillä on oltava kuulutuslaitemahdollisuus.

82 82 / 91 Pysäkeillä on ilmoitustaulu, johon kiinnitetään esim. paperikartta, liikennöinnin perusaikataulu sekä pysäkin QR-koodi. Vaatimus 4 Lopullinen informaatiojärjestelmän pysäkkivarustus määritetään Tampereen uuden matkustajainformaatiojärjestelmän hankkeessa Maksujärjestelmä Raitiotien maksujärjestelmä on osa Tampereen joukkoliikenteen maksujärjestelmää. Raitiovaunujen kuljettajat eivät myy lippuja. Raitiovaunun tietoliikenneyhteyksien määrittelyssä tulee huomioida maksujärjestelmän tarpeet. Pysäkeille tulee varata sähkönsyöttö ja tietoliikenneyhteys maksujärjestelmää varten. Yhteys ja sähkövaraus on yhteinen informaatiojärjestelmä varauksen kanssa YLEISET VALVONTAJÄRJESTELMÄT Kamerajärjestelmä Kamerajärjestelmä määritetään ensisijaisesti raitiotieinfran liikenteenhoidon tarpeisiin. Poliisin tarpeet katutilan valvontaan määritellään yleisten alueiden kameravalvonnan määrittelyssä. Kamerajärjestelmän keskuslaitteet voivat olla yhteisiä Tampereen kaupungin omistaman ja hallinnoiman järjestelmän kanssa. Kameravalvontajärjestelmä tulee voida liittää muihin olemassaoleviin kameravalvontajärjestelmiin pää- tai alijärjestelmänä.

83 Kommentti 4 Kamerajärjestelmien määrittelyssä on huomioitava kaluston kamerajärjestelmät reaaliaikaisessa valvonnassa ja tallennuksessa. 83 / 91 Kommentti 5 Kamerajärjestelmän määrittelyssä huomioitava varikon ja siellä toimivan operaattorin tarpeet. Kommentti 6 Raitiotiejärjestelmän kameroiden sijoitus suunnitellaan palvelemaan raitiotien operoinnin ja käytön tarpeita. Raitiotien tietoliikenneverkon fyysisiin yhteyksiin varataan kapasiteettia yleiseen kameravalvontaan tai muuhun Tampereen kaupungin tarvitsemaan suurta tiedonsiirtokapasiteettia vaatimaan tietoliikenteeseen. Kameravalvonta tulee tarvittaessa voitava laajentaa valvomaan raitiotien toiminnan kannalta kriittisiä kohteita kuten sähkönsyöttöasemia. Vaatimus 4 Kameravalvontakuvat tulee tallentaa. Vaatimus 5 Kameravalvontaa tulee voida seurata tarvittavissa pisteissä tai tarvittaessa liikkuvista työpisteistä LIIKENNEVALOJÄRJESTELMÄT Raitiotieristeysten varustaminen liikennevaloilla määritetään tapauskohtaisesti Tarpeen mukaan voidaan käyttää epätäydellistä liikennevalo-ohjausta, esimerkiksi raitiovaunuvaloja tai varoitusvaloja autoille. Liikennevaloissa ja raitiovaunuvaloissa käytetään Suomen tieliikennelain mukaisia opasteita. Liikennevalojen yhteyteen tulee etuisuusopastin, joka osoittaa kuljettajalle, että etuisuuden asettamien on käynnistynyt.

84 84 / 91 Vaunun lähetymisnopeuden tai muiden olosuhteiden niin vaatiessa voidaan käyttää erilistä esiopastinta, jolla kuljettajalle välitetään tieto etuisuuden asettumisen käynnistymisestä. Vaatimus 4 Tampereen raitiotiellä on liikennevaloetuusjärjestelmä, jonka tarkoitus on järjestää raitiovaunulle esteetön kulku pysäkkien välillä. Järjestelmä on sama kuin linja-autoliikenteessä. Hälytysajoneuvot priorisoidaan raitiotieliikenteen edelle. Vaatimus 5 Kaikki auto- ja raitiotieliikenteen risteykset, joissa on liikennevalot, varustetaan liikennevalojen etuus- ja kauko-ohjausjärjestelmällä. Vaatimus 6 Uudet liikennevaloristeykset liitetään Tampereen kaupungin liikennevalojen keskusjärjestelmään. Lähtökohtaisesti liikennevalojen muutokset toteutetaan olemassa oleviin järjestelmiin. Liikennevalojärjestelmällä ja raitiotieliikenteen ohjausjärjestelmällä on rajapinta, jonka vikatapauksien toiminta määritetään toiminnallisen riskianalyysin avulla. Vaatimus 7 Risteyskohtaisesti raitiovaunun liikennevaloetuisuus varmistetaan keskusjärjestelmästä riippumattomasti. Rataan suunnitellaan anturoinnit, joilla ohjauskojeelle välitetään tieto risteystä lähestyvästä vaunusta ja siitä, kun vaunu on ylittänyt risteyksen. Lähekkäin olevissa risteyksissä voidaan käyttää samaa etuisuuspyyntöanturia, jolloin pyynnön saanut koje välittää pyynnön vaunun kulkusuunnassa seuraavalle kojeelle. Pysäkkien läheisyydessä oleville risteyksille voidaan tarpeen mukaan suunnitella anturit, joiden kohdalla kuljettaja voi tilata etuisuuden vaunun käyttöliittymästä.

85 85 / 91 Vaatimus 8 Tärkeimpien risteyksien liikennevalojen tehonsyöttö varmistetaan TEKNISET RAKENNUKSET JA MUUT TILAT Teknisten tilojen suunnittelussa ja sijoituksessa on otettava huomioon rakennusten sopiminen valittuun ympäristöön, huoltotieyhteydet ja alueen tuleva maankäyttö. Teknisen rakennuksen ympäristö kulku- ja pysäköintialueineen maisemoidaan. Tekniset tilat lukitaan raitiotiejärjestelmän avainsarjalla. Yksittäisen järjestelmien laitakaappeihin oma sarja. Tietoliikenne ja muut tietoturvaa vaativat tilat omaan sarjaan. Vahvavirtatilat lukitaan omalla sarjalla (syöttöasemat, muuntomot). Vaatimus 4 Varikkoa koskevat suunnitteluperusteet löytyvät liitteestä 4 Varikon tilaohjelma ja liitteestä 5 Varikon rakennustapaselostus KATUMILJÖÖ JA VIHERRAKENTEET Katumiljöö Suunnittelun lähtökohtana on yleissuunnitelmissa ja yleisuunnitelmien tarkennuksissa esitetyt ratkaisut ja Tampereen raitiotien katutilaohje soveltuvin osin (luonnos pvm ). Esteettömyyden suunnittelussa otetaan huomioon kansalliset ohjeet soveltuvin osin. Kadut suunnitellaan SuRaKu -ohjeen, Tampereen kaupungin esteettömyystyyppipiirustusten sekä Tampereen kaupungin suojatiesaarekkeiden tyyppikuvien mukaan.

86 86 / 91 Tampereen raitiotien katutilaohjeessa esitetyt ratkaisut, ohjeet ja materiaalivalinnat tarkentuvat suunnittelun edetessä ja sitä käytetään tavoitteellisena ohjeena. Hämeenkatu Rautatieasemalta (asema-aukioineen) Hämeenpuistoon asti muodostaa kaupunkikuvallisen jakson, joka on ylintä laatuluokkaa. Suunnittelussa huomioidaan eri alueille ominaiset ympäristö- kulttuuri- ja luontoarvot. Vaatimus 4 Materilaalivalinnoissa huomioitava kunnossapidettävyys raitiotieliikennettä häiritsemättä ja vaaraa aiheuttamatta huomioiden kustannukset. Työjäljen on oltava laadukasta, joka vähentää tarvetta pinnoitteisiin, kuorrutuksiin ja maskeihin. Teräspontin ja betonimuurin yhtymäkohtiin panostetaan. Vaatimus 5 Suojaus graffitteja vastaan tulee tehdä urittamalla betonipinnat ja verkottamalla (kolmilankaverkolla) teräsponttipinnat. Teräsponttiseinä voidaan käyttää pinnoitettua anti-graffitti-käsittelyllä, josta saadaan samalla tasalaatuinen ilman maalausta. Jos tämä todetaan riittämättömäksi, niin maalataan ruosteenvärillä. Vaatimus 6 Miljöövalaistusta (up light = siltakannen valaiseminen alhaalta päin) käytetään mahdollisuuksien mukaan silloilla S13 ja S19. Muiden siltojen kohdalla asia katsotaan siltakohtaisesti. Vaatimus 7 Pylväistön (sähköratapylväät, valaisinpylväät yms.) värityksen on oltava neutraali, yhtenäinen ja yksivärinen Viherrakentaminen

87 Niittyjä tulee käytettäväksi esim. Hervannan valtatien varren ratapenkereissä, luiskissa ja tukimuurien tai -seinien päälle jäävissä osissa. 87 / 91 Niittyä voidaan rakentaa myös puuistutusten alle (suojaistutukset). Luiskaniityt rakennetaan ensisijaisesti ns. köyhiksi niityiksi, kasvualustavahvuus 50 mm. Tarvittavat pohjamaan täytöt / tasaukset tehdään paikalta saatavalla maa-aineksella, joka ei saa olla liian karkeaa (karkea moreeni) eikä saa mainittavasti sisältää murskattuja maa-aineksia tai rakennusjätettä. Reheville alueille tulevien ratapenkereiden ja luiskien kohdalla kyseeseen voi tulla nurmetus (jos luiskakaltevuus 1:3 tai loivempi). Nurmetettavat kohdat tehdään ohuella kasvualuestalla niittynurmena. Kunttaa tulee käytettäväksi pienillä aloilla (< 250 m2/tukiseinä) metsäisillä paikoilla (esim. Hallila-Insinöörinkatu-välillä), tukiseinien päälle jäävissä osissa. Laajemmat alueet rakennetaan kuitenkin niityiksi (kustannukset). Kunttaa käytetään alueilla, joissa kevyt liikenne kulkee tukiseinän vierestä ja sen takainen luiska jää näkyviin. Kunttaa voidaan levittää suoraan tasatun metsänpohjamaan päälle. Jos tarvitaan tasauksia, voidaan käyttää seulomatonta hienoa hiekkaa, ellei paikalta talteen otettuja pintamaita ole riittävästi. Liian ravinteikasta tasausmateriaalia ei saa käyttää. Vaatimus 4 Viherpinnoitteita / perennamattoa voidaan käyttää luiskissa, joissa vaaditaan erityistä laatutasoa, tai pieninä aloina esim. viherradan luiskissa voidaan yhdistellä puu- ja/tai pensasistutusten kanssa. Vaatimus 5 mahdollisissa metsityksissä käytetään metsitystaimia kohteen mukaan.

88 Puulajit, taimikoot ja istutustiheydet tarkennetaan kohteen mukaan. 88 / 91 Vaatimus 6 Viherrakenteiden ja kasvillisuustöiden suunnittelussa käytetään alla olevan taulukon mukaisia mitoituksia Aitaus Raitiotien aitauksessa huomioidaan RATOn ja ohje B14 "Asema-alueiden aidat" soveltuvin osin. Aidan minimietäisyys linjalla raiteen keskilinjasta on 2,3 metriä. Raitiotien aitaustarve ja laatutaso hankeosittain tarkentuu suunnittelun edetessä.