Helsingin kaupunki Esityslista 2/2017 Ympäristölautakunta YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Esityslista 2/2017 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA ESITYSLISTA KOKOUSKUTSU Kokousaika klo 16:15 Kokouspaikka Käsitellään Viikinkaari 2a, kokoushuone Fastholma Tällä esityslistalla mainitut asiat

2 Helsingin kaupunki Esityslista 2/2017 Asia Sivu YMPÄRISTÖJOHTAJA 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Ympäristökeskuksen vuoden 2017 tulosbudjetti 2 3 Vuonna 2016 käyttämätöntä investointimäärärahaa vastaava ylitysesitys vuoden 2017 talousarvioon 5 YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO 1 Ilmoitusasiat 7 2 Ympäristölautakunnan lausunto asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12434, Patterimäen Raide-Jokeri 3 Lausunto kaupunginhallitukselle ja ESAVI:lle TeliaSonera Finland Oyj:n palvelinkeskuksen ympäristölupahakemuksesta 4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös Jätkäsaaren vanhan kaatopaikan kunnostamisesta ja jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa sekä toiminnan aloittamisesta 5 Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle Rudus Oy:n ympäristölupaasiassa 6 Ympäristölautakunnan lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kulosaaren metrosillan korjaamisesta 7 Aluehallintoviraston päätös sillan rakentamisesta Nihdistä Korkeasaareen ja Korkeasaaresta Laajasaloon 8 Aluehallintoviraston päätös uhkasakon täytäntöönpanosta sekä uuden määräajan ja uhkasakon määräämisestä 9 Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Hämeen ELY-keskukselle Päijänteen ympäriajoa koskevasta Helsingin Moottorikerho ry:n meluilmoituksesta YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO 1 Ilmoitusasiat 65 ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

3 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ Ilmoitusasiat 69 PUHEENJOHTAJA 1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 70 YMPÄRISTÖJOHTAJA 4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 71

4 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Yj/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla ympäristölautakunta päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet ja sekä varatarkastajiksi jäsenet ja. Esittelijä ympäristöjohtaja Esa Nikunen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

5 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Yj/2 2 Ympäristökeskuksen vuoden 2017 tulosbudjetti HEL T Päätösehdotus Käyttömenot päättää hyväksyä ympäristökeskuksen vuoden 2017 tulosbudjetin liitteen 1 mukaisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin kaupungin talousarvion vuodeksi Ympäristökeskuksen talousarvion käyttömenojen loppusummaksi vahvistettiin euroa. Tuloiksi vahvistettiin euroa. Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan tarkistetun tulosbudjetin hyväksyy lautakunta. Laatimisohjeen mukaan tulosbudjetti on laadittu kuukausitasolle ja siitä esitetään koko vuoden tulosbudjetin lisäksi myös ensimmäisen viiden kuukauden osuus uuteen toimialamalliin siirtymisen vuoksi. Lautakunnan keväällä tekemään talousarvioehdotukseen nähden kaupunginvaltuuston hyväksymä ympäristökeskuksen talousarvio on euroa pienempi. Valtion kilpailukyky-sopimuksesta aiheutuvat lomarahojen ja henkilösivukulujen muutokset vähensivät käyttömenoja eurolla ja kaupunginhallituksessa viraston määrärahoja nostettiin eurolla. Lisämääräraha kohdennetaan viiteen vuonna 2017 toteutettavaan toimenpiteeseen. 1. Uhanalaiset luontotyypit -kartoitus ( euroa) 2. Ilmanlaatumittaukset kaupunkibulevardien suunnittelun tueksi ( euroa) 3. Ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointi -selvitys ( euroa) 4. Purojen soveltuvuustarkastelu hulevesien vastaanottoon ( euroa) 5. Kaupungin rakennusten energiankulutuksen ja -tehokkuus-potentiaalin kartoitus ( euroa) Uhanalaiset luontotyypit -kartoituksen tavoitteena on Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Aineisto on olennainen maankäytön suunnittelussa ja viheralueiden hoidon suunnittelussa ja hoidossa.

6 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Yj/2 Irtain omaisuus Ilmalaatumittausten tavoitteena on tuottaa lisätietoa ilmanlaadusta katuympäristön eri korkeuksilla (laimeneminen) ja sisäpihoilla lähes kaikkien altistumisten vähentämiseen käytettävien keinojen kannalta, kuten ilmanoton sijoittaminen, parvekkeiden ja asuntojen (tuuletusikkunoiden) suuntaaminen ja alakerrosten osoittaminen muuhun kuin asumiseen. Selvitys liittyy kaupunkibulevardien lisäksi myös muuhun kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arvioinnin tavoitteena on ilmastoriskien hajallaan olevien kaupungin toimien kokoaminen näkyviksi ja visualisoiduiksi prosesseiksi sekä kokonaisarvion tuottaminen kaupungin ilmastonmuutoksen takia haavoittuvimmista kohteista peilaten yleiskaavaan (Ilmastonmuutokseen sopeutuminen) Helsingin kaupungin alueen purojen soveltuvuudesta hulevesien vastaanottoon ja käsittelyyn tuotetaan kartoitus, jossa selvitetään myös toiminnan vaikutuksia purojen luonto- ja virkistysarvoon. (Itämerihaasteen toimenpideohjelman toteutus ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen). Kaupungin rakennusten energiankulutuksen ja -tehokkuuspotentiaalin kartoituksessa tieto tuotetaan rakennuksittain ja luodaan rajapinta kaupungin 3D-malliin. Kartoitus liittyy yleiskaavan toteutussuunnitelmaan. Irtaimen omaisuuden hankintoihin on myönnetty euroa. Lautakunnan keväällä tekemä ehdotus oli euroa. Määräraha käytetään tietojärjestelmien kehittämiseen ja atk-laitteisiin. Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet 1) Suunnitelmalliseen tarkastukseen kuuluvia tarkastuksia tehdään ympäristövalvonnassa 400 tarkastusta elintarvikevalvonnassa Oiva-järjestelmän mukaista tarkastusta ja terveydensuojelussa ja tupakkavalvonnassa yhteensä 350 tarkastusta. 2) Luonnon monimuotoisuutta turvataan laatimalla hoitoja käyttösuunnitelmat sekä rauhoitusesitykset kolmelle alueelle. (Lisätty talousarvioehdotuksen jälkeen) 3) Ympäristötalon kokonaisenergiankulutus vuonna 2017 on 6% pienempi kuin vuoden 2014 kokonaisenergiankulutus.

7 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Yj/2 Muut toiminnalliset tavoitteet Pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevista ilmoituksista 80 % ratkaistaan 80 vuorokauden kuluessa ilmoituksen vireille tulosta. Oleskelutilojen, mm. päivähoitotilat, koulut, majoitustilat ja nk. hygieniaa edellyttävien huoneistojen käyttöönottoa koskevista ilmoituksista 80 % käsitellään alle 120 vuorokaudessa. Asumisterveyttä koskevista toimenpidepyynnöistä 80% ratkaistaan 220 vuorokaudessa asian vireille tulosta. Yksittäisten ruokamyrkytysepäilyjen keskimääräinen käsittelyaika on enintään 6 vuorokautta. Energiatehokkuutta ja ympäristöä koskevat tavoitteet Toteutetaan toimenpiteet, jotka on aikataulutettu Ekokompassin ympäristöohjelmassa vuodelle Tunnuslukujen ja muiden tavoitteiden osalta tulosbudjetti on keväällä annetun talousarvioehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Esa Nikunen Johanna Salo, controller, puhelin: johanna.salo(a)hel.fi Liitteet 1 TULOSBUDJETTI 2017 Ympäristökeskus Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunginkanslia

8 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Yj/3 3 Vuonna 2016 käyttämätöntä investointimäärärahaa vastaava ylitysesitys vuoden 2017 talousarvioon HEL T Esitysehdotus esittää kaupunginhallitukselle yhteensä euron ylitystä vuoden 2017 talousarvion investointiosan talousarviokohdalle perusteena vuoden 2016 investointimäärärahoista jäänyt vastaavan suuruinen säästö. Vuoden 2016 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lautakunta voi tehdä investointimäärärahojen ylitysesityksen vuoden 2017 talousarvioon, mikäli lautakunnalla on loppuvuoteen ajoittuvia tai aikataulultaan siirtyneitä investointihankkeita, joiden seuraavalle vuodelle siirtyvä rahoitustarve on selvinnyt vasta vuoden 2017 talousarvion käsittelyn jälkeen. Perusteena tulee olla vastaavan suuruinen määrärahasäästö vuonna Ylitystä esitetään talousarviokohtaan: Irtaimen omaisuuden hankinta euroa Johtamisjärjestelmän muutostöiden takia vuoden 2016 loppuvuoden laitehankintoja on viivästetty, jotta toimialalle ehtisi ensin syntyä laitehankintoihin liittyvä laitepolitiikka, jonka mukaisesti laitteet voitaisi hankkia vuoden 2017 aikana. Lisäksi luontotietojärjestelmän ylläpito-osion kehittämisessä on toteutettu vuoden 2016 aikana tarve- ja vaatimusmäärittely sekä selvitys tietokantakonversiosta. Nykyisen järjestelmän toimittajalta on pyydetty hinta-arvio, joka osoittautui ennakkoarvioita korkeammaksi. Järjestelmän toteutus tehdään kaupungin kilpailuttamien avoimen lähdekoodin toimittajien kanssa ja kaupungin tietotekniikkaohjelman mukaisesti. Toimittajia ei ole kuultu vielä vuoden 2016 aikana, siksi toteutus siirtyy vuoden 2017 puolelle. Vuonna 2016 käyttämättä jäänyttä investointimäärärahaa vastaava ylitys vuonna 2017 on tarpeen edellä olevien investointien loppuun toteuttamiseksi. Esittelijä ympäristöjohtaja Esa Nikunen Lisätiedot

9 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Yj/3 Muutoksenhaku Johanna Salo, controller, puhelin: johanna.salo(a)hel.fi Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

10 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/1 1 Ilmoitusasiat Päätösehdotus Esittelijän perustelut 1. Ympäristönsuojelupäällikön pöytäkirjat päättää merkitä tiedoksi kohdat (1 ) Ympäristönsuojelupäällikön pöytäkirjan pitäminen nähtävänä vuonna (2 3 ) STARAn erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhintatyö Seurasaaressa SRV Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhintatyö, Gadolininkatu (4 ) NHP-Yhtymä Oy:n eerityisen häiritsevää melua aiheuttava louhinta- ja murskaustyö, Uutiskatu 3/Radiokuja (5 6 ) Kreate Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava eritasoliittymän porapaalutustyö Herttoniemessä Graniittirakennus Kallio Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhinta Helen Oy:n energiatunnelissa välillä Pasila-Sörnäinen 2. Katsaus työmaiden jätehuoltoon ja siirtoasiakirjamenettelyn käytäntöihin Ympäristökeskuksessa on tehty vuonna 2016 selvitys Javanainen J.: Katsaus työmaiden jätehuoltoon ja siirtoasiakirjamenettelyn käytäntöihin. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2016. Selvityksessä tarkastellaan Helsingin kaupungin alueella käynnissä olleiden rakennus-, purku- ja saneeraustyömaiden jätehuoltoa sekä niiden käytäntöjä siirtoasiakirjamenettelyyn liittyen. Tavoitteena oli selvittää työmaiden jätteiden reitti työmaalta hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen sekä tarkastella siirtoasiakirjamenettelyn käytäntöjä ja sen kautta saatavia tietoja jätehuollon valvonnan näkökulmasta. Tarkasteltaviksi valittiin pääsääntöisesti kerrostalokokoisia työmaita, joiden yhteystiedot löytyivät kuntarekisteristä sekä ennen rakennuslu-

11 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/1 paa varten täytetyistä rakennusjäteilmoituksista. Työmaiden jätehuoltoon ja siirtoasiakirjoihin liittyvät tiedot hankittiin haastattelemalla työmaasta vastannutta työnjohtajaa paikan päällä tai sähköisesti. Tarkastelluilla työmailla lajiteltiin useimmiten kahdesta kolmeen massaltaan suurinta jaetta. Lajiteltavien jakeiden valintaan näyttivät vaikuttavan eniten niiden keräämisen liittyvät taloudelliset puolet, käytettävissä oleva tila sekä käynnissä oleva työvaihe. Osa työnjohtajista koki haasteelliseksi saada alaisensa noudattamaan lajitteluohjeita. Jätehuollon logistinen puoli oli poikkeuksetta ulkoistettu jätehuoltopalveluja tarjoavalle yritykselle. Työmailta jätteet toimitettiin useimmiten pääkaupunkiseudulla sijaitseville käsittelylaitoksille tai siirtokuormausasemille. Poikkeuksena betonijäte, josta suuremmilla saneeraus- ja purkutyömailla syntyvistä valtavista määristä reilu puolet toimitetaan suoraan työmailta maanrakennuskäyttöön. Jätteiden kuljetuksen ohessa laadittavat siirtoasiakirjat oli tarkastelluilla uudisrakennustyömailla sekä suuremmilla saneeraus- ja purku-urakoitsijoilla poikkeuksetta laadittu ja ne toimitettiin useimmiten viimeistään parin viikon kuluttua pyynnöstä. Pienemmille purku- ja saneerausurakoitsijoille käytäntö vaikutti olevan välillä vieras, siirtoasiakirjojen toimitus kesti useita viikkoja ja toimitetut asiakirjat eivät aina olleet lainsäädännön mukaisia. Siirtoasiakirjojen hallinnoinnista oli usein tehty toimeksianto jätehuollosta vastaavalle yritykselle, jolloin heidän kuljettajansa usein huolehtivat myös siirtoasiakirjan täyttämisestä. Tämä johti usein jätteen haltijalta vaaditun lähetyskuittauksen puuttumiseen. Jätteen haltijan siirtoasiakirjakopioiden säilytys oli useimmiten hoidettu joko työmaalla paikan päällä tai sovittu, että jätehuoltoyhtiö lataa ne verkkopalveluunsa nähtäville ja toimittaa kopiot laskun mukana. Valvonnan kannalta tärkeimmät siirtoasiakirjoista usein puuttuvat tiedot olivat jätteen kuljetuksen kesto, sekä arvio jätteen määrästä kuljetuksen alkaessa. Etenkin purkubetonin maanrakennuskäytön yhteydessä tarkkaa tietoa käytetystä määrästä on vaikea muodostaa, koska kuormia ei päästä punnitsemaan missään vaiheessa ja tiedot perustuvat pitkälti arvioihin. Joissain tapauksissa kuljetuksen eri osapuolten tunnistaminen oli epäselvän käsialan tai nimenselvennyksen puutteen takia hankalaa. Julkaisu on saatavissa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen Internet-sivuilla osoitteessa

12 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/1 Esittelijä ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

13 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/2 Asia tulee käsitellä Ympäristölautakunnan lausunto asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12434, Patterimäen Raide-Jokeri HEL T Lausuntoehdotus Esittelijän perustelut antaa seuraavan lausunnon. Ympäristölautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää lausuntoa mennessä. Alue sijaitsee Pitäjänmäen Patterimäen alueella. Kaavaratkaisu mahdollistaa Raide-Jokerin toteutuksen Pitäjänmäentien katualueella, Patterimäen alittavassa tunnelissa sekä Patterimäen länsipuolisella lähivirkistysalueella. Kaavamuutos sisältää myös raidelinjan edellyttämiä katualueiden liikennejärjestelyjä, pysäköintialueen sekä Pitäjänmäentielle uuden alikulkureitin, joka yhdistää virkistysreitin ja Mätäjoen purouoman. Raidelinjauksen vuoksi on myös ollut tarpeen muuttaa teollisuustontin 46038/10 muotoa. Kaavamuutosaluetta on supistettu kaavaluonnoksen nähtävilläolovaiheen jälkeen aikataulusyistä koskemaan vain Raide-Jokerin linjausta koskevaa aluetta siihen liittyvine välttämättömine liikennejärjestelyineen. Kaavatyötä on tarkoitus jatkaa vuoden 2017 aikana. Muuta aluetta koskevasta kaavaehdotuksesta tullaan pyytämään myös lausunnot viranomaisyhteistyötahoilta. Patterimäki on merkitty Helsingin uuden yleiskaavan kaupunkiluonto - liitekartassa suojeltavaksi alueeksi. Tällä merkinnällä on merkitty Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa esitetyt alueet. Tarkka rajaus selvitetään luonnonsuojelualueen tarkemmassa suunnittelussa. Raide-Jokerin linjaus kulkee tällä luonnonsuojelualueen osalla tunnelissa. Tulevan luonnonsuojelualueen kohta on kaavaehdotuksessa merkitty VL/s-1 -merkinnällä. Merkinnän mukaan alue on lähivirkistysaluetta, jolla luonnonympäristö ja alueella olevat sotahistoriaan liittyvät rakenteet tulee säilyttää. Alueella tehtävistä toimenpiteistä on neuvoteltava kaupungin ympäristökeskuksen ja museoviranomaisten kanssa.

14 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/2 Lähivirkistysalueelle on merkitty joukkoliikenteelle varattu alueen osa raideyhteyttä varten. Patterimäen kukkulan itäpuolella raideosuus on tunnelissa tai betonikannen alla, mutta länsipuolella maan pinnalla lyhyttä n. 10 m kansiosuutta lukuun ottamatta. Lähivirkistysalueelle tehtävät tekniset rakennelmat ja laitteet tulee tehdä arvokkaan puistoympäristön edellyttämällä tavalla. Alue tulee rakentamisen jälkeen kunnostaa puistoalueen kokonaisuutta ja arvoa vastaavaan tilaan. Maanpäällisellä osalla Patterimäen itäpuolella tämä joukkoliikenteelle varattu alueen osa on aidattava. Joukkoliikennealueen rakentamiseen liittyvät välttämättömät leikkaukset ja pengerrykset tulee tehdä siten, että ei tarpeettomasti vahingoiteta kasvillisuutta tai turmella maisemakuvaa. Joukkoliikenteen tunnelin suuaukot on toteutettava siten, että maisemalle ja virkistyskäytölle ei aiheudu haittaa. Tunnelin ilmanvaihto suuaukkojen kautta tulee suunnitella siten, että siitä ei aiheudu ympäristöhaittaa virkistykselle tai asumiselle. Virkistysalueelle sijoittuvat myös raideyhteyden tunneliosan sen molemmissa päissä kattavat betonikannet. Kaavan mukaan betonikannet tulee rakentaa siten, että niille tulee voida sijoittaa ulkoilutiet. Virkistysreitit tulee voida rakentaa jatkuviksi kansiosuuksilla. Tunnelin itäpään pidemmälle osuudelle on kaavaan merkitty myös likimääräinen korkotaso Suuaukon ja betonikannen maisemoinnista on annettu kaavassa määräys, jonka mukaan alue tulee rakentamisen jälkeen kunnostaa alueen maisemallisia arvoja vastaavalla tavalla. Kansirakenteen kantavuutta ja korkeutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon lähivirkistysalueen istutuksiin tarvittavan kasvualustan paksuus ja paino. Asemakaavaratkaisu parantaa Mätäjoen ekologista jatkuvuutta. Asemakaava esittää, että nykyisellään betonisena siltarumpuna toteutettu Mätäjoen Pitäjänmäentien alitus avataan leveämmäksi, mikä mahdollistaa yhdistetyn alikulun Mätäjoen uomalle ja kevyen liikenteen yhteydelle. Pitäjänmäentien alitus on arvioitu Mätäjoen valuma-alueen hulevesiselvityksessä ja suunnitelmassa (2014) erityiseksi tulvariskikohteeksi. Esitetty yhdistetty alikulku vähentää myös Strömbergin puiston tulvariskiä. Pikaraitiotien liikenteestä aiheutuva runkomelu ja tärinä tulee lähtökohtaisesti torjua radan rakenteissa. Kaavassa on annettu raitiotien suunnittelua koskeva määräys, jolla pyritään varmistamaan, ettei raitiotieliikenteestä tulevaisuudessa aiheudu sen lähiympäristön rakennuksiin merkittävää runkomelu- tai tärinähaittaa. Teknos Oy:n toiminnan riskit on selvitetty työn aikana. Asemakaavassa on määräys, jonka mukaan maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ja kunnostustarve tulee selvittää.

15 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/2 Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: anu.haahla(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria HEL T Päätös päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristölautakunta. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: anu.haahla(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Ksv 0563_2, karttaruutu Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asettaa päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusase-

16 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/2 tuksen 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin tonttia 10, puisto- ja lähivirkistysaluetta sekä katualueita antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä. Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen nro hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Esittelijä Lisätiedot vs. asemakaavapäällikkö Annukka Lindroos Johanna Mutanen, arkkitehti, puhelin: johanna.mutanen(a)hel.fi Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: taina.toivanen(a)hel.fi Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: raila.hoivanen(a)hel.fi Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: jarkko.nyman(a)hel.fi Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: niina.strengell(a)hel.fi Lauri Kangas, projektipäällikkö, liikennesuunnittelu, puhelin: lauri.kangas(a)hel.fi Kiinteistövirasto Geotekninen osasto HEL T

17 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/2 Kiinteistöviraston geoteknisellä osastolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kiinteistövirasto Geotekninen osasto Lisätiedot Ilkka Vähäaho, osastopäällikkö, puhelin: ilkka.vahaaho(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö HEL T Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Pitäjänmäen (46.KO) Patterimäen täydennetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, viitesuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta. Kaupunginmuseo lausuu asiasta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Suunnittelualueeseen kuuluu koko Patterimäen puistoalue, Takkatien ja Arinatien eteläpuolella olevat työpaikkakorttelit, asuinkerrostalotontti Pitäjänmäentien varressa sekä Pajamäen jalkapalloilun virkistyspalvelualue. Lisäksi alueeseen kuuluu lännessä Takkatien jatke sekä Pitäjänmäentien ja Pajamäentien katualueita ja puistoaluetta. Patterimäen alueelle suunnitellaan asemakaavan muutosta tulevaa Raide-Jokerin pikaraitiotietä varten. Raitiotien linjaus kulkee Pitäjänmäentien ja Takkatie-Ravitien välillä osittain tunnelina alueen muinaismuistolain perusteella suojellun arvokkaan 1. maailmansodan aikaisen linnoitusalueen alitse. Pitäjänmäentien ja Pajamäentien risteys suunnitellaan uudelleen Raide-Jokerin pikaraitiotietä ja sen pysäkkiä varten. Samalla tutkitaan uutta asuntorakentamista Patterimäen puistoalueen itäosaan uuden risteyksen kohdalla. Lisäksi tutkitaan vuonna 2008 suunnitellun, rakennusviraston Patterimäen alapuolisen maanalaisen kalliovarikon ja mäen länsipuolelle Arinatien varrelle sijoitettavan varikkotontin toteutumisedellytyksiä. Patterinmäen puistoalueella on voimassa vuoden 1960 asemakaava. Patterimäen sorasiiloluolaa varten on laadittu erillinen maanalaista osaa koskeva asemakaava vuonna Kaupunginmuseon lausunto koskee etupäässä suunnittelualueen keskiosassa Patterimäen korkealla kalliolla sijaitsevaa ensimmäisen maail-

18 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/2 masodan aikana rakennettua Helsingin maalinnoituksen arvokasta tukikohta XXXV:n asemaa 11. Mäellä on runsaasti erilaisia linnoitteita. Osa asemasta on täytetty. Kukkulalla sijaitsee myös toisen maailmansodan aikainen ilmatorjuntapatteri (Paja), jonka tykkiasemia ja muita suojia on tehty vanhojen linnoituslaitteiden viereen ja toisinaan myös päälle. Ammusvarasto louhittiin kallion kylkeen. Asemasta johtaa itään Pitäjänmäentielle nykyisin ulkoilutienä oleva ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkitie. Kaikki ensimmäisen maailmasodan aikaiset linnoitusrakenteet ovat muinaismuistolain (295/1963) mukaan kiinteitä muinaisjäännöksiä ja siten lain suojaamina ne pitää merkitä asemakaavaan sm merkinnällä ja tarkemmilla kaavamäärityksillä. Asemakaavaluonnoksessa linnoitusalue sisältyy VL/s-1 alueeseen; Lähivirkistysalue, jolla luonnonympäristö ja alueella olevat sotahistoriaan liittyvät rakenteet tulee säilyttää. Alueella tehtävistä toimenpiteistä on neuvoteltava kaupungin ympäristökeskuksen ja kaupunginmuseon kanssa. RKY 2009 listauksessa Patterimäki kuuluu osana Pääkaupunginseudun I maailmansodan linnoitteisiin ja sen rajat ovat lännessä laajemmat kuin VL/s alueen rajat. Toisen maailmansodan linnoitteita käsitellään kiinteiden muinaismuistojen tavoin, mutta niitä ei vielä suojella kaavoissa sm - merkinnällä. Raide-Jokerin pikaraitiotie on suunniteltu kulkemaan Patterinmäen alitse tunnelissa. Tunnelin läntinen suuaukko on melko lähellä linnoitteita. Itäinen suuaukko sijaitsee kauempana linnoitteista. Tunnelin rakennustyöt tulee suorittaa linnoitteita ja niiden ympäristöä vahingoittamatta. Tunneli ei tarvitse ilma-, savunpoisto- ja/tai poistumiskuiluja tunneliosuudella. Patterimäen länsireunaan aivan linnoitteiden länsipuolelle on suunniteltu mahdollisen kalliovarikon sisäänajo ja varikon maanpäälliset toiminnat. Vuoden 2008 kaavaluonnoksessa kolmikerroksinen korkea rakennus, rinteen tasaus ja ulkoilutien siirtäminen lähemmäksi linnoitusta vaikuttavat merkittävästi huonontavasti linnoitusmäen hienon kokonaisuuden säilymiseen länteen päin. Nyt linnoitteita ympäröi kaikilta suunnilta rinteillä olevat metsäalueet. Suojametsävyöhyke vähenisi varikon kohdalla merkittävästi ja korkeat rakennukset tulisivat eteen. Varikon suunnitellut rakennukset sijaitsevat RKY kohteen alueella. Maanalaisen varikon ilma-, savunpoisto- ja/tai poistumiskuilujen paikat ja maanpäälliset rakenteet sijoitetaan linnoitusrakenteiden ulkopuolelle ja sovitetaan maastoon. Kaupunginmuseon mielestä varikkoa ei tule sijoittaa aiemmin esitettyjen suunnitelmien mukaisena aivan linnoitusten viereen. Patterinmäen itäpuolelle Pitäjänmäentien ja Pajamäentien risteyksen luokse on ehdotuksessa osoitettu uutta asuntorakentamista puistoalueelle Helsingin vuoden 2002 yleiskaavan mukaisesti. Kohdealueen läpi

19 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/2 kulkee Patterinmäeltä Pitäjänmäentielle ulkoilutie, joka on muinaismuistolain suojelema tykkitie. Tykkitien itäosa tulee tuhoutumaan näiden suunnitelmien mukaan kohdalle rakennettavan maanalaisen autohallin takia. Muinaisjäännökseen kajoamisesta tulee neuvotella Museoviraston kanssa ennen asemakaavaehdotusta. Heti tykkitien kohdalle ja eteläpuolelle tulee uusi yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie, jolla pelastus- ja huoltoajo on sallittu. Se on jatko länsiosan tykkitielle. Kaupunginmuseo esittää, että suunnittelualueen olemassa olevaan rakennuskantaan liittyvät mahdolliset suojelutavoitteet selvitetään asemakaavatyön yhteydessä. Kaupunginmuseo osallistuu arvotustyöhön. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja asemakaavan muutosluonnokseen. Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Lisätiedot Sari Saresto, tutkija, puhelin: sari.saresto(a)hel.fi Rakennusvirasto HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa täydennetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, viitesuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta mennessä (Pitäjänmäen (46.ko) asemakaavan muutos, Patterimäen alue). Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa Raide-Jokerin pikaraitiotien ja siihen liittyvän asuntojen täydennysrakentamisen toteuttaminen. Lisäksi asemakaavalla mahdollistetaan nykyisin Atomitiellä sijaitsevan Staran varikon toimintojen sijoittaminen kallioluolastoon Patterimäen alle. Muinaismuistolailla suojeltu ensimmäisen maailmansodan ilmatorjuntapatteri arvokkaine luontokohteineen suojellaan asemakaavassa. Kaavaluonnoksessa suojelualueen raja on linjattu suurimmalta osaltaan patterimäkeä kiertävän puistokäytävän sisäreunaan. Nykyinen leikkipaikka Pajamäentien varresta siirretään uuteen paikkaan rakennettavan uuden kadun, Pajamäenkujan, päähän nykyiselle metsäalueelle.

20 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/2 Asemakaavaluonnoksessa on osoitettu kevyenliikenteen alikulku nykyisen Mätäjoen siltarummun kohdalle. Tämä mahdollistaa Mätäjoen uoman ja kevyen liikenteen alikulun yhdistämisen samaan silta-aukkoon. Siltarumpu on käyttöikänsä päässä ja sen uusiminen on perusteltua ennen Raide-Jokerin rakentamista, koska sen uusiminen Raide-Jokerin rakentamisen jälkeen lisää huomattavasti kustannuksia. Tasoero on perusteltua ratkaista tukimuurilla, jotta Raide-Jokerin myötä tarvittava Pitäjänmäentien levennys ei aiheuttaisi katuluiskien laajentumista arvokkaaseen Strömbergin puistoon. Rakennusvirasto esittää tarvittavan tukimuurin merkitsemistä asemakaavaan. Edellä esitetyn lisäksi rakennusvirastolla ei ole muuta huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, viitesuunnitelmasta ja asemakaavaluonnoksesta. Rakennusviraston yhteyshenkilöinä kaavahankkeessa ovat lisätiedon antajat. Rakennusvirasto Lisätiedot Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: jere.saarikko(a)hel.fi Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri, puhelin: olli.haanpera(a)hel.fi Rakentamispalvelu (Stara) HEL T Viite: Lausuntopyyntönne numero HEL T LA 23 Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Staran kannanottoa täydennetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä viitesuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta koskien Pitäjänmäen (46.ko) Patterimäen aluetta. Suunnittelualueeseen kuuluu koko Patterimäen puistoalue, Takkatien ja Arinatien eteläpuolella olevat työpaikkakorttelit. Patterimäen alueelle suunnitellaan asemakaavan muutosta tulevaa Raide-Jokerin pikaraitiotietä varten. Raitiotien linjaus kulkee Pitäjänmäentien ja Takkatien-Ravitien välillä osittain tunnelina alueen arvokkaanlinnoitusalueen alitse. Kannanottona esitettyyn viitesuunnitelmaan ja asemakaavaluonnokseen, Helsingin kaupungin rakentamispalvelu, Stara, ilmoittaa seuraavaa:

21 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/2 Staralla on tällä hetkellä Pitäjänmäen Atomitiellä toimiva työtukikohta, josta hoidetaan Helsingin luoteisosien katu- ja viheralueiden ylläpito ja rakentaminen. Kiinteistö sijaitsee teollisuusalueella ja sen pysyvyys nykyisessä käytössä on ollut vuosien mittaan useaan otteeseen vaakalaudalla. Tämän johdosta laadittiin vuonna 2007 selvitys, jonka pohjalta tarkemmin tutkittavaksi sijainniksi valittiin Patterinmäki ja nykyisten tilojen sijoittaminen maanalaisiin kalliotiloihin, jos Atomitiestä joudutaan luopumaan. Hankkeesta laadittiin tuolloin yleissuunnitelma (HKR: Patterimäen työtukikohta, yleissuunnitelma, Sito Oy, 2008), joka on KSV:n osallistumis- ja arviointisuunnitelman selvitysliitteenä. Atomitien tukikohdasta luopuminen ei tällä hetkellä käytössä olevien tietojen pohjalta ole ajankohtaista. Jos uhka kuitenkin tulevaisuudessa aktivoituu, esittää Stara, että Patterimäen alueen kaavaluonnoksessa ja Raide-Jokerin yksityiskohtaisessa linjauksessa huomioidaan maanalaisen kalliotukikohdan sijoittamisedellytysten säilyminen suunniteltuun paikkaan. Tämän lisäksi Patterimäessä tällä hetkellä toimivan hiekkaja suolasiilon toimintaedellytykset tulee jatkossakin turvata. Lisätiedot Jyrki Määttänen, toimitilapäällikkö, puhelin: jyrki.maattanen(a)hel.fi Nimistötoimikunta HEL T Nimistötoimikunta päätti esittää Pitäjänmäen kaupunginosassa Pajamäen osa-alueella sijaitsevalle nk. Patterimäen alueelle seuraavia uusia nimiä: Pajamäenkuja Smedjebackagränden (katu) Perustelu: Liitynnäinen, Pajamäentien mukaan; Patterimäenpuisto Batteribacksparken (lähivirkistysalue) Perustelu: Liitynnäinen, Patterimäen mukaan; ja Patterimäki Batteribacken (mahdollinen luonnonsuojelualue) Perustelu: Muinaismuistolailla suojellun ensimmäisen maailmansodan

22 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/2 tukikohdan mukaan, jossa on myös toisen maailmansodan aikainen, vuonna 1940 rakennettu ilmatorjuntapatteri. Nimitys Patterimäki Batteribacken on ollut tähän asti yleisesti tunnettu ja epävirallisessa käytössä; nimistötoimikunta on esittänyt tätä nimeä jo Nimistötoimikunta on esittänyt myös nimeä Pajamäen Patterimäki Smedjebacka Batteribacke Pajamäki-seura ry:n aloitteesta. Lisätiedot Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: johanna.lehtonen(a)hel.fi Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL:ltä lausuntoa Pitäjänmäen Patterimäen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Suunnittelualueeseen kuuluu koko Patterimäen puistoalue, Takkatien ja Arinatien eteläpuolella olevat työpaikkakorttelit, asuinkerrostalotontti Pitäjänmäentien varressa sekä Pajamäen jalkapalloilun virkistyspalvelualue. Lisäksi alueeseen kuuluu lännessä Takkatien jatke sekä Pitäjänmäentien ja Pajamäentien katualueita ja puistoaluetta. Patterimäen alueelle suunnitellaan asemakaavan muutosta tulevaa Raide-Jokerin pikaraitiotietä varten. Raitiotien linjaus kulkee Pitäjänmäentien ja Takkatie-Ravitien välillä osittain tunnelina alueen arvokkaan linnoitusalueen alitse. Pitäjänmäentien ja Pajamäentientien risteys suunnitellaan uudelleen tulevaa Raide-Jokerin pikaraitiotietä ja sen pysäkkiä varten. Samalla tutkitaan uutta asuntorakentamista Patterimäen puistoalueen itäosaan uuden risteyksen kohdalla. Lisäksi on tarkoitus tutkia vuonna 2008 suunnitellun, rakennusviraston maanalaisen kalliovarikon ja varikkotontin toteutumisedellytyksiä. HKL:n kantana on, että pikaraitiotie tulee sijoittaa omalle väylälleen ja sille tulee myös taata esteetön kulku. Liikennöintiolosuhteet tulee tehdä niin, että valo-ohjaamaton vasemmalle kääntyminen raitiotien yli on estetty. Jalankulkijoiden suojateitä tulee osoittaa harkiten raitiotieradan yli ja vain sellaisiin kohtiin, jossa se ei hidasta raitiovaunun kulkua. Liikennelaitos muistuttaa, että pikaraitioliikenne aiheuttaa melu- ja tärinähaittoja, jotka tulee huomioida raitiotien lähialueen kiinteistöjen suunnittelussa. Kaavoituksen raitiotiesuunnittelussa tulee jatkossa käyttää valmistumassa olevaa Ksv:n ja HKL:n yhteistä raitioteiden suunnitteluohjetta,

23 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/2 jossa määritellään raitiotien ja pikaraitiotien katutilasta vaatima tilantarve, jonka toteutumisesta tulee kaavoituksessa huolehtia. Lisätiedot Jaakko Laurila, projekti-insinööri, puhelin: jaakko.laurila(a)hel.fi

24 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/3 3 Lausunto kaupunginhallitukselle ja ESAVI:lle TeliaSonera Finland Oyj:n palvelinkeskuksen ympäristölupahakemuksesta HEL T Lausuntoehdotus Asia tulisi käsitellä kokouksessa päättää Helsingin kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle TeliaSonera Finland Oyj:n palvelinkeskuksen ympäristölupahakemuksesta. TeliaSonera Finland Oyj:n palvelinkeskus muodostaa toteutuessaan Helsingin suurimman varavoimakoneiden keskittymän. Laitokseen sijoitettavien varavoimakoneiden ei katsota hätäkäyttöyksiköinä ja käytön rajoittuessa koekäynnistyksiin aiheuttavan ympäristö- tai terveyshaittaa, koska käyttötunnit jäävät hyvin vähäisiksi. Tilanteessa, jossa varavoimakoneita jouduttaisiin käyttämään yhtäjaksoisesti, käyttö voisi aiheuttaa ilmanlaatu- ja meluhaittoja. Varavoimakoneiden pakokaasujen päästöpitoisuudet (erityisesti NO2) ovat verrattain suuria ja päästöjen purkautumiskorkeus suhteellisen alhainen. Laitoksen normaalitoiminnassa jäähdytyskoneistot voivat aiheuttaa jonkin verran meluhaittaa. Helsingin ympäristökeskukselle on viime vuosina tullut yhteydenottoja myös yksittäisistä varavoimakoneistoista niiden koekäyttöjen aiheuttamiin savuhaittoihin liittyen. Tapauksissa hyvin lähellä asutusta sijaitsevien varavoimakoneiden pakoputket on sijoitettu niin, että pakokaasut ovat voineet sopivalla tuulella päätyä suoraan asuintalojen ilmanvaihtoon. Tällaisen tilanteen syntyminen tulisi suunnittelussa estää myös lähimmät liike- ja toimistorakennukset huomioiden. Laitoksen jäähdytyskoneistot voivat aiheuttaa meluhaittaa normaalitoiminnassa erityisesti yöaikaan, jos jäähdytystehon tarve on suuri (kesällä). Varavoimakoneiden koekäyttöjen ei sen sijaan katsota aiheuttavan merkittävää meluhaittaa, jos käytöt rajoittuvat päiväaikaan. Päiväajan ohjearvo (55 db) ei ylity normaalitoiminnassa, mutta yöajan ohjearvo (50 db) ylittyy lähimmän asuinrakennuksen julkisivulla. Häiriötilanteessa yöajan ohjearvo ylittyy monien asuinrakennusten julkisivulla. Yöajan melutasot nousevat liikenteen taustameluun nähden paikoin noin 4-8 db ja häiriötilanteessa noin 4-10 db. Tämä on yöaikaan merkittävä melutason nousu, mikä korostuu etenkin niiden asuinrakennusten kohdalla, jotka nykyisin jäävät etummaisten rakennusten katvee-

25 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/3 Esittelijän perustelut seen suojaan liikennemelulta. Hankkeessa tulisikin kiinnittää erityistä lisähuomiota jäähdytyskoneiden meluntorjuntaan ohjearvoylitysten estämiseksi. Palvelinkeskuksen hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpönä on ympäristönäkökulmasta erittäin myönteistä, koska toiminnalla voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaukolämmöntuotannossa. Varavoimakoneiden jatkuvan käytön korkeiden päästöjen vuoksi laitosta ei kuitenkaan tulisi käyttää kapasiteettireservinä lisäten ympäristöhaittojen todennäköisyyttä Helsingissä. Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto ) laitoksen lähiympäristöön on osoitettu asuntovaltaista aluetta ja kantakaupunkia, eli laitoksen ympäristö tulee muuttumaan nykyistä haastavammaksi jatkossa. puoltaa ympäristöluvan myöntämistä TeliaSonera Finland Oyj:lle edellyttäen, että ympäristöluvassa annetaan riittävät määräykset meluntorjuntaan ja ilmanlaadun heikkenemisen estämiseksi. TeliaSonera Finland Oyj hakee Helsingin Pitäjänmäessä osoitteessa Valimotie 3-5 sijaitsevalle palvelinkeskukselle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaista ympäristölupaa sekä lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Palvelinkeskuksen ympäristöluvanvaraisuus aiheutuu keskukseen tulevista varavoimageneraattoreista sekä niiden tarvitseman polttoaineen varastoinnista. Laitosta ympäröivä rakennuskanta koostuu pääosin erilaisista liike- ja toimitilarakennuksista. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä palvelinkeskuksesta. Palvelinkeskuksessa tulee täydessä kapasiteetissa olemaan jopa serveriä, ja sen IT-teho on 24 MW. Palvelinten toiminnassa muodostuva hukkalämpö kerätään ja siirretään mahdollisimman suurelta osin kaukolämpöverkkoon. Tarvittava lisäjäähdytys toteutetaan laitoksen katolle asennettavilla jäähdytyskoneilla. Ensimmäiset vuodet ennen kaukolämmön tuotantoa keskuksen jäähdytys toteutetaan vapaajäähdytyksellä ja konejäähdytyksellä. Palvelinkeskuksen varavoimageneraattorit ovat ns. PiPo-asetuksen (750/2013) tarkoittamia hätäkäyttöyksiköitä, joiden käyttöaika on enintään 500 tuntia vuodessa viiden vuoden liukuvana keskiarvona laskettuna. Varavoimageneraattorit tullaan asentamaan vaiheittain ja laitoksen polttoaineteho olisi täydessä kapasiteetissa 130 MW. Täydessä ka-

26 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/3 pasiteetissa ovat mukana toiminnan varmistamiseksi tarvittavat varayksiköt. Täyden kapasiteetin sähkötehosta (51,4 MW) tulisi enimmillään käyttöön 38 MW. Generaattoreita olisi laitoksessa täydessä kapasiteetissa 24 kpl. Generaattorien pakokaasut johdetaan generaattorikohtaisia savukaasukanavia pitkin rakennuksen katon läpi. Savupiippujen päät (24 kpl) nousevat noin 5 metriä palvelinkeskuksen kattorakenteita ylemmäs, eli noin tasolle +45m mpy. Savukaasujen suuri virtausnopeus kasvattaa efektiivistä päästökorkeutta noin 5-10 metrillä riippuen tuuliolosuhteista. Seinustan maanpinnan tasosta mitattuna savupiippujen päät ovat noin 33 metrin korkeudella. Generaattorit käynnistyvät ainoastaan sähkönsiirtohäiriöiden aikana, jotka ovat olleet 110 kv:n verkossa hyvin harvinaisia. Lyhyitä sähkökatkoja varten palvelinkeskuksen laitteilla on akkuvarmennus. Generaattorien toimintakunto varmistetaan kuukausittain suoritettavalla noin puoli tuntia tai tunnin generaattoria kohti kestävällä koekäytöllä. Koekäytöissä generaattoreita käytetään 1-6 konetta kerrallaan. Lisäksi kerran vuodessa tehdään sähkökatkotilannetta simuloiva koekäyttö, jonka yhteydessä kaikki varavoimageneraattorit käyvät yhtä aikaa noin puolen tunnin tai tunnin ajan. Koekäytöt tehdään päiväaikaan välillä Hakemuksen mukaan tulevaisuudessa on mahdollista, että palvelinkeskus sitoutuu avustamaan kantaverkon tasapainottamisessa sähkönjakelun häiriötilanteissa. Tällöin palvelinkeskus kytkettäisiin irti kiinteästä verkosta sähkönjakelun häiriötilanteissa ja palvelinkeskus tuottaisi häiriön aikana tarvitsemansa sähkön itse varavoimageneraattoreillaan. Tällaiseen sopimukseen liittyminen kasvattaisi hieman todennäköisyyttä, jossa varavoimageneraattorit jouduttaisiin käynnistämään ns. tarveajoon. Ilmapäästöjen mallinnuksessa havaittiin, että vähäisestä ajomäärästä johtuen ajon aikaisella säällä on merkittävä vaikutus ympäristössä havaittaviin savukaasukomponenttien pitoisuuksiin. Yksittäisen koneen vaikutus jatkuvassa ajossa typpidioksidin vuorokausikeskiarvoon olisi korkeimmillaan µg/m3, mikä on noin 20 % typpidioksidin vuorokausiohjearvosta (70 µg/m3). Kuuden koneen koeajossa lähimmillä asuinalueilla pitoisuudet voisivat kohota epäsuotuisissa sääoloissa tasolle µg/m3 tuntikeskiarvona. Keskimäärin pitoisuudet olisivat kuitenkin huomattavasti alhaisempia, ja selvästi alle typpidioksidin tuntiraja-arvon 200 µg/m3. Mallinnettu vaikutus hengitettävien hiukkasten vuorokausikeski-arvoon kuuden koneen yhtäjaksoisessa ajossa olisi koneiden välittömässä lä-

27 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/3 heisyydessä 1-6 µg/m3. Lyhyemmässä ajossa ja kauempana pitoisuudet olisivat pienempiä. Sähkökatkotilanteissa päästöjä arvioitiin kolmen vuoden sääaineistoilla ja tilanteista kerättiin ne, joissa havaittiin suurin pitoisuus. Kyseessä oli siis teoreettinen maksimi, joka toteutuu vain silloin, jos sähkökatko ja pitoisuuksien laimenemiselle epäsuotuisat sääolot sattuvat samaan ajankohtaan. Näissä epätodennäköisissä tilanteissa NO2-pitoisuuksien tunti- ja vuorokausikeskiarvot voivat mallinnuksen perusteella nousta tasolle µg/m3 eli yli tuntiraja-arvon 200 µg/m3. Varavoimakoneiden päästöarviot on tehty kansallisen BAT-julkaisun (SY649/2003) parhaan käyttökelpoisen tekniikan päästötasoilla mg NOx/m3n ja 60 mg PM10/m3n. Hankittavilta koneilta edellytetään, että niiden päästöt alittavat em. BAT-julkaisun mukaiset päästötasot. BAT-dokumentin päästötasot ovat tiukemmat kuin VNA 750/2013 hätäkäyttöyksiköille sallimat päästörajat. Ilmanlaatumallinnuksen perusteella generaattorien koekäyttöjen vaikutus alueen ilmanlaatuun jää kokonaisuutena vähäiseksi. Palvelinkeskuksen katolla olevat liuosjäähdyttimet toimivat silloin, kun laitoksen hukkalämpöä ei saada siirrettyä kaukolämpöverkkoon, eli silloin kun ulkoilman lämpötila ylittää 15 astetta. Jäähdytyskoneiden toiminnasta aiheutuu melua. Melun vaikutukset ympäristön melutasoihin on mallinnettu tietokonepohjaisilla leviämismalleilla. Meluselvityksessä huomioitiin myös liikennemelu, joka on alueella määräävä tekijä melutasojen kannalta. Asuinrakennusten julkisivuilla melutasot kasvavat datakeskuksen vaikutuksesta noin 0-2 db verrattuna tieliikenteen aiheuttamiin melutasoihin. Yöaikana melutasot nousevat paikoin 4-8 db. Aluehallintovirasto on pyytänyt Helsingin kaupungin lausuntoa mennessä. Helsingin ympäristökeskukselle on myönnetty lisäaikaa lausunnon antamiseen helmikuun 2017 loppuun saakka. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Jukka-Pekka Männikkö, ympäristötarkastaja, puhelin: jukkapekka.mannikko(a)hel.fi Liitteet 1 ESAVI, lausuntopyyntö ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselle Hakemus 3 Suunnitelma 4 Hakemuksen liite 5-8

28 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/3 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

29 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/4 Asia tulisi käsitellä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös Jätkäsaaren vanhan kaatopaikan kunnostamisesta ja jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa sekä toiminnan aloittamisesta HEL T ESAVI/2570/2015 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen , nro 8/2017/1 ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 3 ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaisesta Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koski Jätkäsaaren vanhan kaatopaikan kunnostamista ja jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Valitusaika aluehallintoviraston päätöksestä päättyy toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Alueella oleva vanha kaatopaikka oli toiminnassa vuosina , jonka jälkeen aluetta käytettiin rakennus- ja purkujätteen läjittämiseen 1950-luvulle asti. Sen jälkeen alue on toiminut tavarasatamana ja nykyisin lähinnä pysäköinti- ja katualueena. Alueelle on tullut voimaan Jätkäsaaren liikuntapuiston asemakaavan muutos nro 12277, joka kattaa lupa-alueen suurelta osin. Asemakaavassa alue on merkitty pääasiassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Aluehallintoviraston päätöksen mukaan lupa-alueen maarakentamisessa saa hyödyntää hakemuksen mukaisesti pilaantumatonta maa-ainesta ja mineraalista rakennusjätettä sisältävää maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen alempien ohjearvojen, sekä kaupallisilla sideaineilla stabiloituja pilaantumattomia sedimenttejä ja/tai savia sekä betoni- ja tiilijätettä. Helposti haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet eivät hyödynnettäväs-

30 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/4 sä materiaalissa saa kuitenkaan ylittää kynnysarvoja eivätkä materiaalit saa olla haitta-aineille tai muutoin haisevia. Jätteitä saa hyödyntää enintään m³, ja niiden tulee olla peräisin ensisijaisesti Jätkäsaaren tai Helsingin kaupungin muista rakennuskohteista. Jätteiden on lisäksi oltava teknisiltä ja ympäristökelpoisuuksiltaan hyödyntämiseen soveltuvia ja pysyväksi tai sen kaltaiseksi tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia. Orgaanisen aineksen pitoisuus saa olla enintään 10 %. Betoni- ja tiilijätteen hyödyntämiselle on annettu omia määräyksiä. Aluehallintoviraston päätöksessä annetaan lisäksi useita lupamääräyksiä, jotka koskevat muun muassa alueen toimintaa, hoitoa ja järjestystä, tiedottamista, erilaisia päästöjä, vesien hallintaa ja käsittelyä, jätehuoltoa sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä, kaivun toteutusta, maaperätutkimuksia, eristämistä sekä tarkkailua ja raportointia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan saajalle toiminnan aloitusluvan muutoksenhausta huolimatta. Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on antanut hakemuksesta lausunnon Lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Erja Puntti-Hannuksela, ympäristötarkastaja, puhelin: erja.puntti-hannuksela(a)hel.fi Liitteet 1 ESAVI:n päätös nro 8/2017/1, Jätkäsaaren vanha kaatopaikan kunnostaminen 2 Kuulutus , Jätkäsaaren vanhan kaatopaikan kunnostaminen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Ympäristönsuojeluosasto

31 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/4 Päätöshistoria Kaupunginhallitus HEL T ESAVI/2570/2015 Päätös Kaupunginhallitus päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta Jätkäsaaren vanhan kaatopaikan kunnostamiseksi seuraavan lausunnon: Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausunnon hakemuksesta Jätkäsaaren vanhan kaatopaikan alueen kunnostamisesta. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon ja puoltaa hakemuksen hyväksymistä. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: timo.linden(a)hel.fi HEL T ESAVI/2570/2015 Lausunto Toimintahistoria, joka on kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen, antoi seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Jätkäsaaren vanhan kaatopaikan kunnostamista Länsisatamassa. Kiinteistövirasto on myös hakenut lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta Länsisatamassa on sijainnut vuodesta 1936 lähtien satamarakennusosaston ja puhtaanapitolaitoksen kaatopaikka. Jäte on enimmäkseen ol-

32 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/4 lut erityisesti toiminnan alkuvaiheessa ylijäämämaita sekä rakennus- ja purkujätettä. Jätteet on läjitetty rannalta suoraan mereen. Alueelle aiemmin rakennettu louhepenger on rajannut kaatopaikkajätteen leviämistä meressä. Puhtaanapitolaitos toi sotavuosina kaatopaikalle paljon jätepaperia, pilaantuneita juureksia, risuja, lehtiä ja joulukuusia. Lisäksi kaatopaikalle tuotiin kuonaa ja puutuhkaa. Puhtaanapitolaitos lopetti kaatopaikan käytön vuoden 1943 lopussa, mutta satamarakennusosasto käytti aluetta edelleen rakennus- ja purkujätteen läjittämiseen luvulle asti. Sotavuosina alueelle on ilmeisesti tuotu pommituksissa hajonneiden talojen purkujätettä. Lisäksi on arvioitu, että kaatopaikalle on viety vähäisiä määriä Jätkäsaaren alueen teollisuuden ja satamatoiminnan jätteitä, kuten rakennusjätettä, öljyjätettä, ja erilaisia teollisuusjätteitä. Kaatopaikkatoiminnan jälkeen alue on ollut tavarasataman käytössä, ja alueen eteläosassa on sijainnut mm. vuonna 1974 rakennettu Sataman varastorakennus, joka purettiin vuonna Nykyisin alue on lähinnä pysäköintialuetta ja alueella toimivien urakoitsijoiden varastoaluetta sekä katualuetta ja osin vuokrattuna Helsingin Satamalle. Kaavatilanne ja tuleva käyttö Ympäristölupa-alue ulottuu kolmelle eri asemakaava-alueelle: Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren (AK1), Jätkäsaaren liikuntapuiston (AK4) ja Jätkäsaaren matkustajasataman (AK7) asemakaava-alueille. Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava on tullut voimaan Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Jätkäsaaren liikuntapuiston asemakaavan muutoksen nro Asemakaavassa alue on merkitty pääasiassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Matkustajasataman asemakaavan muutosluonnos on valmisteilla. Ympäristölupa-alueen pinta-ala on noin seitsemän hehtaaria, josta kaatopaikka-aluetta on noin 3,2 hehtaaria. Ympäristölupa-alue sisältää Jätkäsaaren liikuntapuiston asemakaava-alueen lähes kokonaan sekä asemakaava-alueista AK1 ja AK7 ne alueet, joihin entinen kaatopaikka ulottuu. Ympäristölupa-alueen rajaus ja eri asemakaava-alueet on esitetty alla olevassa kuvassa.

33 Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (71) Ysp/4 Alueen valmistuttua liikuntapuisto tarjoaa ulkoliikunta-alueet Jätkäsaaren peruskouluille ja lähialueen asukkaille. Erilaisten kenttien lisäksi liikuntapuistoon on tulossa huoltorakennus ja pysäköintitiloja. Alueen yleistasaus muuttuu rakentamisen vuoksi. Maanpintaa korotetaan nykyisestä noin +2,2 +3,0 metrin tasosta tasoon +4,2 +5,7 metriä. Täyttömäkien kohdalla maanpinta nousee paikoin tasolle +7,7 metriä. Alueen pohjoisosaan Jätkäsaaren liikuntapuiston asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennetaan pysäköintilaitos, jonka eteläkulma sijaitsee entisen kaatopaikan alueella noin m²:n laajuudelta. Pysäköintilaitoksen rakentamistapa ei ole vielä varmistunut. Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesitiedot Kallionpinta on ylimmillään alueen pohjoisosassa Länsisatamankujan itäpäässä noin tasolla -3-6 metriä. Liikuntapuiston luoteisnurkassa kallionpinta on tasolla -22 metriä ja keskiosassa noin tasolla metriä. Alueen eteläreunalla kallio on todettu tasolla -5,5-10 metriä. Kaatopaikkatäyttö on tehty suoraan mereen. Tehtyjen pohjatutkimusten perusteella noin 8 10 metriä paksun täyttökerroksen alla oleva savikerros on enimmillään noin viisi metriä paksu. Täyttökerros on osittain sekoittunut alla olevaan saveen. Tutkimusten perusteella täyttö on paikoitellen syrjäyttänyt saven ja ulottuu kovaan pohjaan asti. Tutkimusten perusteella saven vesipitoisuus on noin %. Idässä kaatopaikkaa rajaa louhepenkka, joka on rakennettu ennen vuotta 1936 ja kaatopaikkatoiminnan aloittamista.