Johdanto: Parametrigrafiikka Parametriyhtälöiden piirtämisen vaiheet Parametri- ja funktiografiikan eroja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto: Parametrigrafiikka Parametriyhtälöiden piirtämisen vaiheet Parametri- ja funktiografiikan eroja"

Transkriptio

1 Kappale 7: Parametrigrafiikka 7 Johdanto: Parametrigrafiikka Parametriyhtälöiden piirtämisen vaiheet Parametri- ja funktiografiikan eroja Tässä kappaleessa kerrotaan, miten parametriyhtälöitä piirretään TI-89 / TI-92 Plus-laskimella. Ennen tätä kappaletta kannattaa lukea kappale 6: Tavallinen funktiografiikka. Parametriyhtälöt koostuvat x- ja y-komponentista, jotka ovat saman riippumattoman t-muuttujan funktioita. Parametrisillä yhtälöillä voit mallintaa projektiililiikkeen. Liikkuvan ammuksen (projektiili) sijainti sisältää horisontaalisen (x) ja vertikaalisen (y) komponentin, joka ilmaistaan ajan funktiona (t). Esimerkiksi: y(t) = v 0 t sin q (g/2)tñ (x(t),y(t)) x(t) = v 0 t cos q Kuvaaja näyttää ammuksen liikkeen, kun oletetaan että ammukseen vaikuttaa vain yhdensuuntainen vetovoima (ei kitkaa tms.). Kappale 7: Parametrigrafiikka 127

2 Johdanto: Parametrigrafiikka Piirrä parametriyhtälöt, jotka kuvaavat potkaistun pallon lentorataa, jonka kulma (q) on 60 ja alkunopeus (v 0 ) 15 metriä sekunnissa. Vetovoimavakio g = 9.8 metriä sekunnissa 2. Jos ilmanvastus ja muut kitkatekijät jätetään huomiotta, mikä on pallon maksimikorkeus ja milloin se osuu maahan? Vaihe ³ TI-89 Näppäimet TI-92 Plus Näppäimet Näyttö 1. Avaa MODE-valintaikkuna. Valitse Graph-tilaksi PARAMETRIC. 3 B 2 3 B 2 2. Avaa ja tyhjennä Y=editori. Määrittele horisontaalinen komponentti xt1(t) = v 0 t cos q. Syötä arvot v 0 ja q. TI-89: Näppäile T p2x, älä T 2X. TI-92 Plus: Näppäile T p X, älä T X. Syötä -symboli. Näppäile joko 2 tai 2I2 1. Näin varmistat, että lukua tulkitaan asteena, vaikka kulmatilana olisikin radiaani. # ƒ8 2X60 2 d # ƒ8 X60 2 d xt1(t)=15tù cos(60 ) 3. Määritä vertikaalinen komponentti yt1(t) = v 0 t sin q (g/2)t 2. Syötä arvot v 0,q ja g. 2W60 2 d c 9.8e2d TZ2 W60 2 d c 9.8e2d TZ2 4. Avaa Window-editori. Syötä sopivat ikkunamuuttujat. Voit syöttää arvon ja siirtyä seuraavaan muuttujaan näppäimellä D tai. $ 0D3D.02D 2D 25D5D 2D10D 5 $ 0D3D.02D 2D 25D5D 2D10D 5 5. Mallinna pallon lentorata. Piirrä parametriyhtälöt. 6. Valitse Trace. Siirrä kohdistin sitten rataa pitkin, niin löydät: y:n arvon maksimikorkeudessa. t:n arvon, missä pallo osuu maahan. % % B tai A tarpeen mukaan B tai A tarpeen mukaan 128 Kappale 7: Parametrigrafiikka

3 Parametriyhtälöiden piirtämisen vaiheet Kun piirrät parametriyhtälöitä, noudata kappaleessa 6 Tavallinen funktiografiikka y(x) -funktioille annettuja ohjeita. Parametriyhtälöitä koskevat poikkeukset kuvataan seuraavilla sivuilla. Parametriyhtälöiden piirtäminen Aseta Graph-tilaksi (3)PARAMETRIC. Aseta myös kulmatila, jos se on tarpeen. Määritä x- ja y- komponentit Y=editorilla ( #). Vihje: Jos haluat kytkeä tilastokaavioita (kappale 16), pois, paina 5 tai poista valinta -näppäimellä. Vihje: Tämä on valinnainen useampien yhtälöiden erottamista toisistaan. Vihje: Zoom vaihtaa myös tarkasteluikkunan. Valitse ( ) piirrettävät yhtälöt. Valitse x- tai y- komponentti, tai molemmat. Aseta yhtälölle esitystyyli. Voit asettaa joko x- tai y- komponentin. TI-89: 2 ˆ TI 92 Pl ˆ Määritä tarkasteluikkuna ( $). Muuta grafiikan esitystapaa, jos tarpeen. ƒ 9 tai TI-89: Í TI-92 Plus: F Piirrä valitut kuvaajat ( %). Kuvaajan tutkiminen Grafiikkanäytössä: Voit nähdä minkä tahansa pikselin koordinaatit vapaasti liikkuvalla kohdistimella. Merkityn kohdan koordinaatit näet, kun jäljität parametriyhtälön. Voit suurentaa tai pienentää osan kuvaajasta Zoom - työkalupalkkivalikon toiminnoilla. Voit etsiä derivaattoja, tangentteja jne. Math -työkalupalkkivalikon avulla. Eräitä valikkotoimintoja ei voi valita parametriyhtälöille. Kappale 7: Parametrigrafiikka 129

4 Parametri- ja funktiografiikan eroja Tässä kappaleessa oletetaan, että tiedät jo, miten y(x)-funktioita piirretään (kappale 6: Tavallinen funktiografiikka). Tässä osassa kuvataan parametriyhtälöiden piirtämisen erikoispiirteitä. Graph-tilan asetukset Aseta 3-näppäimellä Graph = PARAMETRIC, ennen kuin määrittelet yhtälöitä tai asetat ikkunamuuttujia. Y=editorissa ja Window-editorissa voit syöttää vain nykyisen Graph-tilan asetuksia. Parametriyhtälöiden määrittely Y=editorilla Kun piirrät parametriyhtälön, määrittele sekä x- että y-komponentit. Jos määrittelet vain yhden komponentin, yhtälöä ei voi piirtää. (Yksittäisillä komponenteilla voit kuitenkin luoda automaattisen taulukon kappaleessa 13 kuvatulla tavalla.) Syötä x- ja y-komponentit eri riveille. Voit määritellä xt1(t) xt99(t) ja yt1(t) yt99(t). Ole varovainen, kun käytät kertomerkitöntä kertolaskua t:n kanssa. Esimerkiksi: Huom! Kun käytät t:tä, varmista, että kertomerkitön kertolasku soveltuu tilanteeseen. Syötä: Älä syötä: Koska: tù cos(60) tcos(60) tcos tulkitaan käyttäjäkohtaiseksi funktioksi nimeltä tcos, ei kertomerkittömäksi kertolaskuksi. Useimmissa tapauksissa yllämainitun nimistä funktiota ei ole olemassa. Silloin TI-89 / TI-92 Plus palauttaa funktion nimen, ei numeroa. Vihje: Voit määritellä funktioita ja yhtälöitä missä tahansa grafiikkatilassa Perus-näytön Definekomennolla (ks. Liite A). Y=editorissa on riippumaton funktioluettelo kaikista Graph-tilaasetuksista. Oletetaan esimerkiksi: Määrittelet FUNCTION-grafiikkatilassa sarjan y(x)-funktioita. Vaihdat PARAMETRIC-grafiikkatilaan ja määrittelet sarjan x- ja y- komponentteja. Kun palaat FUNCTION-grafiikkatilaan, ovat määrittelemäsi y(x)- funktiot edelleen Y=editorissa. Kun palaat PARAMETRICgrafiikkatilaan, ovat x- ja y-komponentit edelleen määriteltyjä. 130 Kappale 7: Parametrigrafiikka

5 Parametriyhtälöiden valitseminen Kun haluat piirtää parametriyhtälön, valitse joko sen x- tai y-komponentti tai molemmat. Kun syötät tai muokkaat komponenttia, se valitaan automaattisesti. Komponenttien x ja y valitseminen erikseen voi olla käytännöllistä taulukoissa, kuten kerrotaan kappaleessa 13. Moninkertaisissa parametriyhtälöissä voit valita ja verrata kaikkia x-komponentteja tai kaikkia y-komponentteja. Esitystyylin valitseminen Vihje: Jos haluat nähdä mielenkiintoisia ammuksen liike-efektejä, käytä tyylejä Animate ja Path. Ikkunamuuttujat Voit valita joko x- tai y-komponentin tyylin. Jos esimerkiksi haluat asettaa x-komponentin tyyliksi Dot, TI-89 / TI-92 Plus asettaa y- komponentin tyyliksi myös Dot. Et voi valita parametriyhtälöille tyylejä Above ja Below. Ne näkyvät himmeinä Y=editorin Style -työkalupalkkivalikossa. Window-editorissa on kaikille Graph-tila-asetuksille riippumaton sarja ikkunamuuttujia (aivan kuten Y=editorissa on riippumattomat funktioluettelot). Parametrikuvaajissa käytetään seuraavia ikkunamuuttujia. Huom! Voit käyttää myös negatiivista tstep-muuttujaa. Silloin tmin-muuttujan pitää olla suurempi kuin tmaxmuuttujan. Muuttuja tmin, tmax tstep xmin, xmax, ymin, ymax xscl, yscl Kuvaus Pienimmät ja suurimmat laskettavat t:n arvot. t:n arvon lisäys. Parametriyhtälöt lasketaan kohdissa: x(tmin) y(tmin) x(tmin+tstep) y(tmin+tstep) x(tmin+2(tstep)) y(tmin+2(tstep))... lisäys lisäys... x(tmax) y(tmax) Tarkasteluikkunan rajat. x- ja y-akselin merkkien välinen etäisyys. Standardiarvot (jotka saat kun valitset Zoom -työkalupalkkivalikosta 6:ZoomStd): tmin = 0. xmin = ë 10. ymin = ë 10. tmax = 2p ( radiaania tai 360 astetta) xmax = 10. ymax = 10. tstep =p/24 ( radiaania tai 7.5 astetta) xscl = 1. yscl = 1. Jos haluat varmistaa, että pisteitä kaavioidaan riittävästi, voit muuttaa t-muuttujien standardiarvoja (tmin, tmax, tstep). Kappale 7: Parametrigrafiikka 131

6 Kuvaajan tutkiminen Voit tutkia kuvaajaa samoilla työkaluilla kuin funktiografiikassa. Työkalu Vapaasti liikkuva kohdistin Parametrikuvaajissa: Toimii samoin kuin funktiokuvaajissa. Zoom Toimii samoin kuin funktiokuvaajissa, paitsi: Vaikuttaa vain x- (xmin, xmax, xscl) ja y- (ymin, ymax, yscl) ikkunamuuttujiin. Ei vaikuta t-ikkunamuuttujiin (tmin, tmax, tstep) ellet valitse 6:ZoomStd (joka asettaa tmin = 0, tmax = 2p, ja tstep = p/24). Vihje: Jos haluat laskea x(t):n ja y(t):n jäljityksen aikana, syötä t:n arvo ja paina. Vihje: QuickCenteriä voi käyttää milloin tahansa jäljityksen aikana, vaikka kohdistin olisikin vielä näytössä. Trace Voit siirtää kohdistinta kuvaajaa pitkin yhden tstep:in kerrallaan. Kun aloitat jäljityksen, kohdistin on ensimmäisen valitun parametriyhtälön kohdassa tmin. QuickCenter vaikuttaa kaikkiin suuntiin. Jos siirrät kohdistimen pois näytöstä (ylös tai alas, vasemmalle tai oikealle), keskitä tarkasteluikkuna kohdistimen sijaintiin -näppäimellä. Automaattinen vaakavieritys ei toimi. Jos siirrät kohdistimen näytön vasemman tai oikean reunan yli TI-89 / TI-92 Plus ei automaattisesti siirrä tarkasteluikkunaa. Voit kuitenkin käyttää QuickCenter-toimintoa. Math Vain 1:Value, 6:Derivatives, 9:Distance, A:Tangent ja B:Arc ovat valittavissa parametrikuvaajille. Nämä työkalut perustuvat t:n arvoihin. Esimerkiksi: 1:Value esittää x- ja y-arvot määritetylle t:n arvolle. 6:Derivatives etsii dy/dx, dy/dt tai dx/dt t:n arvolle määritetystä pisteestä. 132 Kappale 7: Parametrigrafiikka

Kappale 9: Lukujonografiikka

Kappale 9: Lukujonografiikka Kappale 9: Lukujonografiikka 9 Johdanto: Sekvenssigrafiikka... 128 Sekvenssigrafiikan vaiheet... 129 Sekvenssi- ja funktiografiikan erot... 130 Aika- ja verkkokaavioiden sekä kustomoitujen kaavioiden akseleiden

Lisätiedot

Johdanto: Jaetut näytöt Jaetun näytön asetukset ja näytöstä poistuminen Aktiivisen sovelluksen valitseminen

Johdanto: Jaetut näytöt Jaetun näytön asetukset ja näytöstä poistuminen Aktiivisen sovelluksen valitseminen Kappale 14: Jaetut näytöt 14 Johdanto: Jaetut näytöt... 232 Jaetun näytön asetukset ja näytöstä poistuminen... 233 Aktiivisen sovelluksen valitseminen... 235 TI-89 / TI-92 Plus:ssä voit jakaa näytön ja

Lisätiedot

Numeerinen ratkaisija on erityisen käyttökelpoinen yllä olevan kaltaisten yhtälöiden ratkaisussa.

Numeerinen ratkaisija on erityisen käyttökelpoinen yllä olevan kaltaisten yhtälöiden ratkaisussa. Kappale 19: Numeerinen ratkaisija 19 Johdanto: Numeerinen ratkaisija... 334 Ratkaisijan avaaminen ja yhtälön syöttäminen... 335 Tunnettujen muuttujien määritteleminen... 337 Tuntemattoman muuttujan ratkaiseminen...

Lisätiedot

Kappale 6: Tavallinen Funktiografiikka

Kappale 6: Tavallinen Funktiografiikka Kappale 6: Tavallinen Funktiografiikka 6 Johdanto: Tavallinen funktiografiikka... 94 Funktioiden piirtämisen vaiheet... 95 Graph-tilan asetukset... 96 Funktioiden määritteleminen piirtämistä varten...

Lisätiedot

Piirtäminen napakoordinaatistossa

Piirtäminen napakoordinaatistossa 8 Piirtäminen napakoordinaatistossa Yleiskatsaus: piirtäminen napakoordinaatistossa... 132 Napakoordinaattikuvaajan määrittäminen... 133 Piirtotyökalujen käyttäminen napakoordinaattipiirtotilassa... 136

Lisätiedot

Kappale 14: Jaetut näytöt

Kappale 14: Jaetut näytöt Kappale 14: Jaetut näytöt 14 Johdanto: Jaetut näytöt... 220 Jaetun näytön asetukset ja näytöstä poistuminen... 221 Aktiivisen sovelluksen valitseminen... 223 TI-89:ssä voit jakaa näytön ja käyttää kahta

Lisätiedot

Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen

Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 11 Johdanto: Differentiaaliyhtälön piirtäminen... 164 Yleiskatsaus: Differentiaaliyhtälöiden piirtämisen vaiheet... 166 Differentiaaliyhtälöiden ja funktioiden

Lisätiedot

TI-89 / TI-92 Plus ratkaisee tavallisten differentiaaliyhtälöiden ensimmäisen kertaluvun järjestelmiä. Esimerkiksi:

TI-89 / TI-92 Plus ratkaisee tavallisten differentiaaliyhtälöiden ensimmäisen kertaluvun järjestelmiä. Esimerkiksi: Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 11 Johdanto: Differentiaaliyhtälön piirtäminen... 176 Yleiskatsaus: Differentiaaliyhtälöiden piirtämisen vaiheet... 178 Differentiaaliyhtälöiden ja funktioiden

Lisätiedot

Kappale 10: Kolmiulotteinen grafiikka

Kappale 10: Kolmiulotteinen grafiikka Kappale 10: Kolmiulotteinen grafiikka 10 Johdanto: Kolmiulotteinen grafiikka... 142 Kolmiulotteisten yhtälöiden piirtäminen... 144 Kolmiulotteisen grafiikan ja funktiografiikan erot... 145 Kohdistimen

Lisätiedot

Kappale 16: Tilastot ja datakaaviot

Kappale 16: Tilastot ja datakaaviot Kappale 16: Tilastot ja datakaaviot 16 Johdanto: Tilastot ja datakaaviot... 242 Tilastollisen analyysin vaiheet... 246 Tilastollisen laskutoimituksen suorittaminen... 247 Tilastollisten laskutoimitusten

Lisätiedot

Funktiot. 3.1 Itse määritellyn funktion lauseke Y = Funktio määritellään Y= -editorissa, jonne päästään näppäilemällä Y =.

Funktiot. 3.1 Itse määritellyn funktion lauseke Y = Funktio määritellään Y= -editorissa, jonne päästään näppäilemällä Y =. 0 Funktiot 3.1 Itse määritellyn funktion lauseke Y = Funktio määritellään Y= -editorissa, jonne päästään näppäilemällä Y =. Esim. 1 a) Kirjoita lauseke Y 1 = + 3 (kuva 1) ja paina ENTER. Muuttuja (suuri

Lisätiedot

Luvuilla laskeminen. Esim. 1 Laske 6 21 7

Luvuilla laskeminen. Esim. 1 Laske 6 21 7 Luvuilla laskeminen TI-84 Plus käyttää laskujen suorittamiseen ns. yhtälönkäsittelyjärjestelmää (EOS TM, Equation Operating System), jonka avulla lausekkeiden syöttö tapahtuu matemaattisessa kirjoitusjärjestyksessä.

Lisätiedot

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0, Kertausosa. a),6 60 576 Peruuttaessa pyörähdyssuunta on vastapäivään. Kulma on siis,4 60 864 a) 576 864 0,88m. a) α b 0,6769... 0,68 (rad) r,m 8cm β,90...,9 (rad) 4cm a) α 0,68 (rad) β,9 (rad). a) 5,0

Lisätiedot

12. Differentiaaliyhtälöt

12. Differentiaaliyhtälöt 1. Differentiaaliyhtälöt 1.1 Johdanto Differentiaaliyhtälöitä voidaan käyttää monilla alueilla esimerkiksi tarkasteltaessa jonkin kohteen lämpötilan vaihtelua, eksponentiaalista kasvua, sähkölatauksen

Lisätiedot

Mukavia kokeiluja ClassPad 330 -laskimella

Mukavia kokeiluja ClassPad 330 -laskimella Mukavia kokeiluja ClassPad 330 -laskimella Tervetuloa tutustumaan Casio ClassPad laskimeen! Jos laskin ei ole yksin omassa käytössäsi, on hyvä tyhjentää aluksi muistit ja näytöt valikosta Edit->Clear All

Lisätiedot

19 Sovellukset TI -86 F1 F2 F3 F4 F5. M1 M2 M3 M4 M5 Petoeläin-saalis-malli... 299

19 Sovellukset TI -86 F1 F2 F3 F4 F5. M1 M2 M3 M4 M5 Petoeläin-saalis-malli... 299 19 Sovellukset TI -86 Matemaattisten toimintojen käyttö matriiseissa... 284 Kuvaajien välisen alueen täyttäminen... 284 Integrointilaskennan perusteoreema... 286 Sähköpiirit... 287 Ohjelma: Sierpinskin

Lisätiedot

E 3.15: Maan pinnalla levossa olevassa avaruusaluksessa pallo vierii pois pöydän vaakasuoralta pinnalta ja osuu lattiaan D:n etäisyydellä pöydän

E 3.15: Maan pinnalla levossa olevassa avaruusaluksessa pallo vierii pois pöydän vaakasuoralta pinnalta ja osuu lattiaan D:n etäisyydellä pöydän HARJOITUS 2 E 3.9: Fysiikan kirja luisuu pois pöydän vaakasuoralta pinnalta nopeudella 1,10 m/s. Kirja osuu lattiaan 0,350 sekunnin kuluttua. Jätä ilmanvastus huomiotta. Laske a) pöydän pinnan etäisyys

Lisätiedot

POHDIN - projekti. Funktio. Vektoriarvoinen funktio

POHDIN - projekti. Funktio. Vektoriarvoinen funktio POHDIN - projekti Funktio Funktio f joukosta A joukkoon B tarkoittaa sääntöä, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon jonkin alkion joukosta B. Yleensä merkitään f : A B. Usein käytetään sanaa kuvaus synonyymina

Lisätiedot

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Luento 2 https://geom.mathstat.helsinki.fi/moodle/course/view.php?id=360 Luennon tavoitteet: Vektorit tutuiksi Koordinaatiston valinta Vauhdin ja nopeuden ero

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.09 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti

Lisätiedot

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Condess ratamestariohjelman käyttö Aloitus ja alkumäärittelyt Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Kun kysytään kilpailun nimeä, syötä kuvaava nimi. Samaa nimeä käytetään oletuksena

Lisätiedot

Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Ensimmäisen asteen polynomifunktio Ensimmäisen asteen polnomifunktio Yhtälön f = a+ b, a 0 määrittelemää funktiota sanotaan ensimmäisen asteen polnomifunktioksi. Esimerkki. Ensimmäisen asteen polnomifuktioita ovat esimerkiksi f = 3 7, v()

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 201 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus 6 1..201 1. Tarkastellaan Gouraudin sävytysmallia. Olkoon annettuna kolmio ABC, missä A = (0,0,0), B = (2,0,0) ja C = (1,2,0)

Lisätiedot

AUTOMAATTINEN LASER-VAAIITUSLAITE. Malli: ALL-100 www.nomenta.com

AUTOMAATTINEN LASER-VAAIITUSLAITE. Malli: ALL-100 www.nomenta.com AUTOMAATTINEN LASER-VAAIITUSLAITE Malli: ALL-100 www.nomenta.com FI Turvaohjeet Alla olevien ohjeiden noudattamatta jättäminen saattaa aiheuttaa omaisuus- tai henkilövahingon. Lue ja omaksu kaikki ohjeet

Lisätiedot

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1 Mapu. Laskuharjoitus 3, Tehtävä Lineaarisessa approksimaatiossa funktion arvoa lähtöpisteen x 0 ympäristössä arvioidaan liikkumalla lähtöpisteeseen sovitetun tangentin kulmakertoimen mukaisesti: f(x 0

Lisätiedot

5. Trigonometria. 5.1 Asteet ja radiaanit. Radiaanit saadaan lausekkeesta. Kun kulma on v radiaania ja n astetta, tästä seuraa, että 180

5. Trigonometria. 5.1 Asteet ja radiaanit. Radiaanit saadaan lausekkeesta. Kun kulma on v radiaania ja n astetta, tästä seuraa, että 180 5. Trignmetria 5.1 Asteet ja radiaanit Radiaanit saadaan lasekkeesta v b r. Kn klma n v radiaania ja n astetta, tästä seraa, että v n 180. Basic Frmat -tilaksi vimme valita Radian, Degree tai Grad. Käsittelemme

Lisätiedot

FUNKTION KUVAAJAN PIIRTÄMINEN

FUNKTION KUVAAJAN PIIRTÄMINEN FUNKTION KUVAAJAN PIIRTÄMINEN Saat kuvapohjan Plots/Insert Plot/XY plot Huomaa - ja y-akselin paikanvaraajat (ja näissä valmiina yksikön syöttöruutu). Siirrä - akselia ylös/alas. Palauta origo perinteiseen

Lisätiedot

Luento 3: Käyräviivainen liike

Luento 3: Käyräviivainen liike Luento 3: Käyräviivainen liike Kertausta viime viikolta Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat,! ja Yhdistetty liike 2015-09-14 13:50:32 1/40 luentokalvot_03_combined.pdf (#36) Luennon

Lisätiedot

YKSIKÖT Tarkista, että sinulla on valittuna SI-järjestelmä. Math/Units Ohjelma tulostaa/käyttää laskennassaan valittua järjestelmää.

YKSIKÖT Tarkista, että sinulla on valittuna SI-järjestelmä. Math/Units Ohjelma tulostaa/käyttää laskennassaan valittua järjestelmää. YKSIKÖT Tarkista, että sinulla on valittuna SI-järjestelmä. Math/Units Ohjelma tulostaa/käyttää laskennassaan valittua järjestelmää. HUOM! Käytettäessä yksikköjä on huomioitava dokumentissa käytettävät

Lisätiedot

origo III neljännes D

origo III neljännes D Sijoita pisteet A(1,4) ja B(4,5;5) sekä C(-3,4) ja D(-4,--5) y II neljännes C A I neljännes B x origo III neljännes D IV neljännes KOTIT. Sijoita ja nimeä koordinaatistoon pisteitä niin, että pisteet yhdistettäessä

Lisätiedot

Kun tilariville ilmestyy BATT-merkki, on aika vaihtaa paristot.

Kun tilariville ilmestyy BATT-merkki, on aika vaihtaa paristot. Liite C: Huolto- ja takuutiedot C Paristot... 578 Ongelmien ilmetessä... 581 TI-tuotepalvelu ja takuutiedot... 582 Tämä liitteen tiedot saattavat olla hyödyllisiä kun käytät TI-89 / TI-92 Plus-laskinta.

Lisätiedot

Aloitusohje versiolle 4.0

Aloitusohje versiolle 4.0 Mikä on Geogebra? Aloitusohje versiolle 4.0 dynaamisen matematiiikan työvälineohjelma helppokäyttöisessä paketissa oppimisen ja opetuksen avuksi kaikille koulutustasoille vuorovaikutteiset geometria, algebra,

Lisätiedot

Opiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin. Lassi Korhonen, Oulun yliopisto

Opiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin. Lassi Korhonen, Oulun yliopisto Opiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin Lassi Korhonen, Oulun yliopisto 21.3.2016 SISÄLLYSLUETTELO Oppaan käyttäminen... 2 Vastauksen syöttämisen perusteet... 2 Operaatiot... 2 Luvut ja vakiot... 3 Funktiot...

Lisätiedot

TI TestGuard. Pikaopas

TI TestGuard. Pikaopas TI TestGuard Pikaopas Ennen TI TestGuarden käyttöä TI TestGuard poistaa tiedot oppilaan laskimesta täydellisesti, se ei vain kytke niitä pois käytöstä. Kehota oppilaitasi tekemään sovelluksista ja RAM-muistin

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.

Lisätiedot

Liikkeet. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Liikkeet. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Liikkeet Haarto & Karhunen Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti = s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri = m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema) oidaan ilmoittaa

Lisätiedot

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa 9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.

Lisätiedot

Tilastolliset toiminnot

Tilastolliset toiminnot -59- Tilastolliset toiminnot 6.1 Aineiston esittäminen graafisesti Tilastollisen aineiston tallentamisvälineiksi TI-84 Plus tarjoaa erityiset listamuuttujat L1,, L6, jotka löytyvät 2nd -toimintoina vastaavilta

Lisätiedot

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77 Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty.5.07 Kertaus K. a) sin 0 = 0,77 b) cos ( 0 ) = cos 0 = 0,6 c) sin 50 = sin (80 50 ) = sin 0 = 0,77 d) tan 0 = tan (0 80 ) = tan 0 =,9 e)

Lisätiedot

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1 BM2A582 Integraalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 6, Kevät 26 Kaikissa tehtävissä tärkeintä ja riittävää on saada oikea lauseke aikaiseksi. Useissa tehtävissä integraalit eivät tosin ole niin vaikeita

Lisätiedot

Öljysäiliö maan alla

Öljysäiliö maan alla Kaigasniemen koulu Öljysäiliö maan alla Yläkoulun ketaava ja syventävä matematiikan tehtävä Vesa Maanselkä 009 Ostat talon jossa on öljylämmitys. Takapihalle on kaivettu maahan sylintein muotoinen öljysäiliö

Lisätiedot

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7. Quick Start - opas Condes 7. olfellows www.olfellows.net 1.

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7. Quick Start - opas Condes 7. olfellows www.olfellows.net 1. Condes Suunnistuksen ratamestariohjelmisto Versio 7 Quick Start opas Yhteystiedot: olfellows Jouni Laaksonen Poijukuja 4 21120 RAISIO jouni.laaksonen@olfellows.net www.olfellows.net olfellows www.olfellows.net

Lisätiedot

OHJELMOITAVA LASKIN SHARP EL-9400 PEREHTYMINEN ERIKOISNÄPPÄIMIIN

OHJELMOITAVA LASKIN SHARP EL-9400 PEREHTYMINEN ERIKOISNÄPPÄIMIIN OHJELMOITAVA LASKIN SHARP EL-9400 PEREHTYMINEN ERIKOISNÄPPÄIMIIN Virta päälle ja pois Ohjelmatila päälle Paluu laskintilaan yleisesti!!! Laskinasetukset: Kulma yms. A.Kontr. B.Muisti (EI: C-E) Luku muistipaikkaan

Lisätiedot

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, , Ratkaisut (Sarja A)

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, , Ratkaisut (Sarja A) Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, 2952018, Ratkaisut (Sarja A) 1 Anna kaikissa kohdissa vastaukset tarkkoina arvoina Kohdassa d), anna kulmat

Lisätiedot

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A) Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut

Lisätiedot

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2, MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +

Lisätiedot

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)

Lisätiedot

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä Matematiikka..5 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä merkittyjen (*) tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6.. a) Ratkaise epäyhtälö >.

Lisätiedot

Peilaus pisteen ja suoran suhteen Pythonin Turtle moduulilla

Peilaus pisteen ja suoran suhteen Pythonin Turtle moduulilla Peilaus pisteen ja suoran suhteen Pythonin Turtle moduulilla ALKUHARJOITUS Kynän ja paperin avulla peilaaminen koordinaatistossa a) Peilaa pisteen (0,0) suhteen koordinaatistossa sijaitseva - neliö, jonka

Lisätiedot

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO 3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Kuvasta voidaan arvioida, että frisbeegolfkiekko käy noin 9 metrin korkeudella ja se lentää noin 40 metrin päähän. Vastaus: Frisbeegolfkiekko käy n. 9 m:n

Lisätiedot

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6 MAA Koe, Arto Hekkanen ja Jussi Tyni 5.5.015 Loppukoe LASKE ILMAN LASKINTA. 1. Yhdistä kuvaaja ja sen yhtälö a) 3 b) 1 c) 5 d) Suoran yhtälö 1) y=3x ) 3x+y =0 3) x y 3=0 ) y= 3x 3 5) y= 3x 6) 3x y+=0 y=-3x+

Lisätiedot

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli BM0A5810 - Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus, Syksy 015 1. a) Funktio f ) = 1) vaihtaa merkkinsä pisteissä = 1, = 0 ja = 1. Lisäksi se on pariton funktio joten voimme laskea vain pinta-alan

Lisätiedot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0202 Syksy 2015 1 / 18

Lisätiedot

6.2 Laskimen käyttö. Mitä funktiolaskimet osaavat

6.2 Laskimen käyttö. Mitä funktiolaskimet osaavat Aluksi Tämä luku (luku 3) ei ole minkään laskimen käsikirja. Se ei myöskään ole tyhjentävä esitys laskimen käytöstä yleensä. Tarkoitukseni on tutkia joitakin laskinten perusominaisuuksia ja siten auttaa

Lisätiedot

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot. 7 Sovelluksia 90 a) Koska sin saa kaikki välillä [,] olevat arvot, niin funktion f ( ) = sin pienin arvo on = ja suurin arvo on ( ) = b) Koska sin saa kaikki välillä [0,] olevat arvot, niin funktion f

Lisätiedot

Lataussäädin 12/24V 10A. Käyttöohje

Lataussäädin 12/24V 10A. Käyttöohje Lataussäädin 12/24V 10A Käyttöohje 1 Yleistä Lataussäätimessä on näyttö ja sen latausmenetelmä on 3-vaiheinen PWM lataus. Siinä on myös kaksi USB liitintä pienten laitteiden lataamiseen. 2 Kytkentäkaavio

Lisätiedot

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p) Matematiikan TESTI, Maa7 Trigonometriset funktiot RATKAISUT Sievin lukio II jakso/017 VASTAA JOKAISEEN TEHTÄVÄÄN! MAOL/LIITE/taulukot.com JA LASKIN ON SALLITTU ELLEI TOISIN MAINITTU! TARKISTA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.

Lisätiedot

Lineaarialgebra MATH.1040 / trigonometriaa

Lineaarialgebra MATH.1040 / trigonometriaa Lineaarialgebra MATH.1040 / trigonometriaa 1 Aste, 1 (engl. degree) Täsi kierros on 360 (360 astetta). Yksi aste jaetaan 60 kulmaminuuttiin (1 = 60 ) ja ksi kulmaminuutti jaetaan 60 kulmasekuntiin (1 =

Lisätiedot

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus 8. Vektoriarvoiset funktiot 8.1. Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus 320. Olkoon u reaalimuuttujan vektoriarvoinen funktio R R n ja lim t a u(t) = b. Todista: lim t a u(t) = b. 321. Olkoon

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Huom: luvun 4 kohdalla luennolla ei ollut laskuesimerkkejä, vaan koko luvun 5 voi nähdä kokoelmana sovellusesimerkkejä edellisen luvun asioihin! Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen

Lisätiedot

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä? BM20A5840 - Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2017 1. Tunnemme vektorit a = [ 1 2 3 ] ja b = [ 2 1 2 ]. Laske (i) kummankin vektorin pituus (eli itseisarvo, eli normi); (ii) vektorien

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

Kappale 2: TI.89:n käyttäminen

Kappale 2: TI.89:n käyttäminen Kappale 2: TI.89:n käyttäminen 2 TI-89:n kytkeminen päälle ja pois... 10 Näytön sävyjen säätäminen... 11 Näppäimistö... 12 Entering Kirjainten syöttäminen... 15 Home Screen... 16 Lukujen syöttäminen...

Lisätiedot

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6 Alkeisfunktiot Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6. Funktion määrittely Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon

Lisätiedot

Tykillä ampuminen 2. missä b on ilmanvastuskerroin, v skalaarinen nopeus, nopeus vektorina ja nopeuden suuntainen yksikkövektori.

Tykillä ampuminen 2. missä b on ilmanvastuskerroin, v skalaarinen nopeus, nopeus vektorina ja nopeuden suuntainen yksikkövektori. Tykillä ampuminen Mallinnettaessa heittoliikettä, kuten esimerkiksi tykillä ampumista, keskeisinä vaikuttavina tekijöinä ovat painovoima sekä ilmanvastuksen aiheuttama nopeuelle vastakkaissuuntainen voima.

Lisätiedot

Fr ( ) Fxyz (,, ), täytyy integroida:

Fr ( ) Fxyz (,, ), täytyy integroida: 15 VEKTORIANALYYSI Luento Vektorikentän käyräintegraali Voiman tekemä työ on matka (d) kertaa voiman (F) projektio liikkeen suunnassa, yksinkertaisimmillaan W Fd. Jos liike tapahtuu käyrää pitkin ja voima

Lisätiedot

TI-30X II funktiolaskimen pikaohje

TI-30X II funktiolaskimen pikaohje 0 TI-30X II funktiolaskimen pikaohje Sisältö Näppäimet... 1 Resetointi... 1 Aiempien laskutoimitusten muokkaaminen... 2 Edellisen laskutoimituksen tuloksen hyödyntäminen (ANS) ja etumerkki... 3 DEL ja

Lisätiedot

MATHCAD. Kokeilemalla voi tarkistaa tunnistaako MATHCAD halutun kerrannaisyksikön: Siis ei tunnistanut millinewtonia

MATHCAD. Kokeilemalla voi tarkistaa tunnistaako MATHCAD halutun kerrannaisyksikön: Siis ei tunnistanut millinewtonia YKSIKÖT Valitsemalla Tools/Worksheet Options/Unit System nähdään, että Mcad:ssa on käytettävissä SI,MKS-, CGS-, U.S- yksikkövalikoimat sekä vaihtoehto None, jolloin käytettävät yksiköt voi määritellä itse.

Lisätiedot

Mb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/2

Mb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/2 Mb8 Koe 0.11.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/ Kokeessa on kaksi osaa. Osa A ratkaistaan tehtäväpaperille ja osa B ratkaistaan konseptipaperille. Osa A: saat käyttää taulukkokirjaa mutta et laskinta.

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

Mb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/3

Mb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/3 Mb8 Koe 4.11.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/3 Kokeessa on kaksi osaa. Osa A ratkaistaan tehtäväpaperille ja osa B ratkaistaan konseptipaperille. Osa A: saat käyttää taulukkokirjaa mutta et laskinta.

Lisätiedot

HDS Gen3 Pikaopas. Yleiskuvaus. Nro Näppäin Toiminto

HDS Gen3 Pikaopas. Yleiskuvaus. Nro Näppäin Toiminto HDS Gen3 Pikaopas FI Yleiskuvaus 1 4 6 5 7 2 3 8 9 10 11 Nro Näppäin Toiminto 1 Kosketusnäyttö 2 Sivut-näppäin Aktivoi aloitussivun Kohdistin- Siirtää kohdistinta, siirtyy valikkokohteissa ja säätää arvoja

Lisätiedot

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Yliopistonlehtori, tkt Sami Kujala Syksy 2016 Luento 2: Kertausta ja johdantoa Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia Ajankohtaista Presemokyselyn poimintoja Millä odotuksilla aloitat

Lisätiedot

Differentiaalilaskenta 1.

Differentiaalilaskenta 1. Differentiaalilaskenta. a) Mikä on tangentti? Mikä on sekantti? b) Määrittele funktion monotonisuuteen liittyvät käsitteet: kasvava, aidosti kasvava, vähenevä ja aidosti vähenevä. Anna esimerkit. c) Selitä,

Lisätiedot

Luento 2: Viivan toteutus

Luento 2: Viivan toteutus Tietokonegrafiikan perusteet T-111.4300 3 op Luento : Viivan toteutus Lauri Savioja 11/07 Primitiivien toteutus / 1 GRAAFISTEN PRIMITIIVIEN TOTEUTUS HUOM! Oletuksena on XY-koordinaatisto Suorien viivojen

Lisätiedot

Derivointiesimerkkejä 2

Derivointiesimerkkejä 2 Derivointiesimerkkejä 2 (2.10.2008 versio 2.0) Parametrimuotoisen funktion erivointi Esimerkki 1 Kappale kulkee pitkin rataa { x(t) = sin 2 t y(t) = cos t. Määritetään raan suuntakulma positiiviseen x-akseliin

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

(d) f (x,y,z) = x2 y. (d)

(d) f (x,y,z) = x2 y. (d) BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 2, Kevät 2017 Tässä harjoituksessa ja tulevissakin merkitään punaisella tähdellä sellaisia tehtäviä joiden tyyppisten osaamattomuus tentissä/välikokeessa

Lisätiedot

Vektorit Opiskelijan ohjeet

Vektorit Opiskelijan ohjeet Vektorit Opiskelijan ohjeet Ohjelmointipaketti lukioon Työ on tehty osana Helsingin yliopiston kurssia Ohjelmointi matematiikan opetuksessa. Työtä saa vapaasti jakaa eteenpäin, muokata sekä käyttää. Tekijät:

Lisätiedot

FUNKTION KUVAAJAN PIIRTÄMINEN

FUNKTION KUVAAJAN PIIRTÄMINEN FUNKTION KUVAAJAN PIIRTÄMINEN Saat kuvapohjan painamalla @-näppäintä tai Insert/Graph/X-Y-POT. Kuvapohjassa on kuusi paikanvaraaja: vaaka-akselin keskellä muuttuja ja päissä minimi- ja maksimiarvot pystyakselin

Lisätiedot

Geogebra -koulutus. Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen

Geogebra -koulutus. Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen Geogebra -koulutus Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen Geogebra Ilmainen dynaaminen matematiikkaohjelmisto osoitteessa http://www.geogebra.org Geogebra-sovellusversion voi asentaa tietokoneilla ja

Lisätiedot

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa.

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa. MAA 12 kertaus Funktion kuvaaja n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa. Funktion nollakohta on piste, jossa f () = 0, eli kuvaaja leikkaa -akselin. Kuvaajan avulla

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, 2) on ( x 0) Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y.

Tekijä Pitkä matematiikka Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, 2) on ( x 0) Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y. Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 37 Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, ) on ( x 0) + ( y ). Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y. Merkitään etäisyydet yhtä suuriksi ja ratkaistaan

Lisätiedot

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT 3.0.07 0 π TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT π = π 3π π = π 5π 6π = 3π 7π TRIGONOMETRISET FUNKTIOT, MAA7 Tarkastellaan aluksi sini-funktiota ja lasketaan sin :n arvoja, kun saa arvoja 0:sta 0π :ään

Lisätiedot

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

Ei-inertiaaliset koordinaatistot orstai 25.9.2014 1/17 Ei-inertiaaliset koordinaatistot Tarkastellaan seuraavaa koordinaatistomuunnosta: {x} = (x 1, x 2, x 3 ) {y} = (y 1, y 2, y 3 ) joille valitaan kantavektorit: {x} : (î, ĵ, ˆk) {y}

Lisätiedot

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta.

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Vastauksia kysymyksiin Miten hahmon saa hyppäämään? Yksinkertaisen hypyn

Lisätiedot

Yleistä vektoreista GeoGebralla

Yleistä vektoreista GeoGebralla Vektoreita GeoGebralla Vektoreilla voi laskea joko komentopohjaisesti esim. CAS-ikkunassa tai piirtämällä piirtoikkunassa. Ensimmäisen tavan etuna on, että laskujen tueksi muodostuu kuva. Tästä on varmasti

Lisätiedot

Kappale 18: Teksti-editori

Kappale 18: Teksti-editori Kappale 18: Teksti-editori 18 Johdanto: Tekstitoiminnot... 304 Text-editori-istunnon aloittaminen... 305 Tekstin syöttäminen ja muokkaaminen... 307 Erikoismerkkien syöttäminen... 311 Komentokielisen ohjelman

Lisätiedot

Samsung Galaxy Tab tietokoneen käyttöohje

Samsung Galaxy Tab tietokoneen käyttöohje Tervetuloa käyttämään Samsungin Galaxy Tab tietokonetta Laitteen keskeinen ominaisuus on 7 tuuman kosketusnäyttö, jonka alapuolella ole neljä (4) taustavalaistua ohjausnäppäintä, ja yläpuolella 1.3 pixelin

Lisätiedot

TWEN 131 PD / 1430 PD KÄYTTÖOHJE

TWEN 131 PD / 1430 PD KÄYTTÖOHJE TWEN 131 PD / 1430 PD KÄYTTÖOHJE 1 Virran kytkeminen ja paristonvaihto...3 Ennen virran kytkemistä...3 Virran kytkeminen...3 Varoitus...3 Pariston vaihto...3 2 Värinauhan vaihto...3 3 Kuittinauhan asetus...4

Lisätiedot

Fx-CP400 -laskimella voit ratkaista yhtälöitä ja yhtälöryhmiä eri tavoin.

Fx-CP400 -laskimella voit ratkaista yhtälöitä ja yhtälöryhmiä eri tavoin. 3. Yhtälöt Fx-CP400 -laskimella voit ratkaista yhtälöitä ja yhtälöryhmiä eri tavoin. 3.1 Ensimmäisen asteen yhtälöt Ratkaise yhtälö. 3 x ( x 3) 4x 5 Kirjoita tehtävä sellaisenaan, maalaa se ja käytä Interactive

Lisätiedot

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Yliopistonlehtori, tkt Sami Kujala Elektroniikan ja nanotekniikan laitos (ELE) Syksy 2017 Luento 2: Kertausta ja johdantoa Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet Liikkeet Antti Haarto.5.1 Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema)

Lisätiedot

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3 BM20A0900, Matematiikka KoTiB3 Luennot: Matti Alatalo Oppikirja: Kreyszig, E.: Advanced Engineering Mathematics, 8th Edition, John Wiley & Sons, 1999, luvut 1 4. 1 Sisältö Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt

Lisätiedot