Hyvinvointikatsaus Lapset ja nuoret

Transkriptio

1 Hyvinvointikatsaus 2010 Lapset ja nuoret

2 Sisällys Johdanto...2 Inledning Väestö ja elinympäristö...5 Neljäsosa vantaalaisista lapsia ja nuoria... 5 Lapsiperheiden osuus vähenemässä... 6 Turvallinen ja monimuotoinen elinympäristö lisää lasten liikkumista... 6 Vantaan liikenneturvallisuus tyydyttävä... 8 Ympäristömyönteisyys on asenne, joka opitaan Kulttuurin merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille...10 Kirjasto lasten ja nuorten elämässä...10 Kulttuurin kokeminen ja tekeminen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistäjänä Lasten ja nuorten osallisuutta edistetään...12 Lasten ja nuorten vaikuttamistavat Vantaalla Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen...14 Suurin osa vantaalaislapsista osallistuu varhaiskasvatukseen...14 Tukea tarvitsevien lasten osuus alkanut kasvamaan...14 Varhaiskasvatusikäiset lapset muodostavat monikielisen ja -kulttuurisen joukon...14 Koulunkäynti ja koulutus merkittävä osa yksilön elämänkulkua...15 Perusopetuslain uudistus korostaa moniammatillista yhteistyötä, ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista tukea...16 Perusopetusryhmät pienentyneet...16 Maahanmuuttajataustaisia oppilaita tuetaan...16 Huolenaiheita varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Nuorten Vantaa...18 Koulutustakuun varmistamisella edistetään nuorten hyvinvointia...18 Valtaosa vantaalaisnuorista lähtee opiskelemaan peruskoulun jälkeen...19 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus vantaalaisnuorista on vähentynyt...19 Lama lisäsi nuorisotyöttömyyttä...20 Naisten ja miesten tuloerot näkyvät jo työuran alussa...22 Nuorille sopivista vuokra-asunnoista on pula Lasten ja nuorten terveyserot...25 Lapsuudessa ja nuoruudessa muotoutuu terveyden ja hyvinvoinnin perusta...25 Säännöllinen arkirytmi on välttämätön lapsen ja nuoren terveydelle ja hyvinvoinnille...25 Lasten ja nuorten yhä lisääntyvä ylipaino on uhka terveydelle...25 Lasten ja nuorten runsas arkiliikunta on harrastusliikuntaa tärkeämpää terveydelle...26 Lasten ja nuorten hampaiden harjauksessa on parantamisen varaa...26 Myös seksuaalinen riskikäyttäytyminen lisääntyy nuorilla sosiaalisen pahoinvoinnin kasautuessa?...26 Nuorten tupakointi vähentynyt...27 Nuorten humalajuominen vähentynyt...28 Huumeita kokeilleiden nuorten osuus noussut...28 Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt yleisempiä kuin yleensä luullaan...29 Huolena kiusaaminen ja yksinäisyys Vanhempien terveys ja hyvinvointi vahvistavat lasten ja nuorten hyvää elämää...31 Lapsiperheiden toimeentulotuen tarve kääntynyt nousuun...31 Vanhempien päihteiden käyttö heikentää vanhemmuutta...32 Vanhemmille aikaa ja voimavaroja läsnäoloon...33 Vanhemmuutta tuetaan Vantaalla...33 Nostot lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi...35 Åtgärder för att främja välfärden hos barn och unga...37 Lähteet...39 Liite 1. Hyvinvointi-indikaattorit Liite 2. Hyvinvointikatsauksen 2010 laadintaan osallistuneet ryhmät ja asiantuntijat...44 Liite 3. Hankkeet...46

3 Johdanto Hyvinvointikertomuksia ja -katsauksia on Vantaalla tehty jo liki kymmenen vuotta, vuodesta Kaikkien vantaalaisten hyvinvointia käsittelevä kertomus tehdään kerran valtuustokaudessa. Välivuosina tehtävät katsaukset, jollainen tämäkin asiakirja on, kohdistuvat eri ikäryhmiin. Työ tehdään yhdessä eri toimialojen kanssa hyvinvointityöryhmässä, jonka puheenjohtajuus kiertää toimialojen välillä. Tänä vuonna aiheena on lasten ja nuorten hyvinvointi. Katsauksessa käsitellään pääasiassa alle 18-vuotiaiden hyvinvointia, mutta joiltakin osin kohderyhmänä ovat pääasiassa nuoret aikuiset (esim. työllisyysasioiden suhteen). Katsauksessa tuodaan esiin myös sukupuolten välisiä eroja. Niiden tarkastelussa on tehty yhteistyötä valtakunnallisen Valtavirtaistaminen käytäntöön -tasa-arvohankkeen kanssa. Hyvinvointityöryhmän tehtävät ovat kuluvana vuonna laajentuneet niin, että kolmen palvelutoimialan, sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen sekä vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan yhteinen strategioita yhteen sovittava ryhmä (sito-soster-vapas -työryhmä) on yhdistetty hyvinvointityöryhmään. Uudistuneessa Hyvinvointityöryhmässä työn painopiste on yhteisissä strategioissa sekä toimialojen välisten projektien ohjaamisessa. Kertomukset muodostavat enää neljäsosan koko työstä. Voimavarat lisätyöhön tulevat sito-sostervapas -työryhmän lopettamisesta. Maankäytön ja ympäristön toimialan mukaantulo yhteiseen strategiakeskusteluun on yksi uuden järjestelyn hyöty. Lasten ja nuorten tukeminen on ollut osa sitovaa strategiatyöskentelyä vuodesta 2003 lähtien. Tämän lisäksi on laadittu kaupungin toimialojen yhteistyöllä lasten ja nuorten hyvinvointistrategia (2004) ja Vantaan lastensuojelusuunnitelma (2008). Lastensuojelusuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain talousarvion yhteydessä. Lapsuudessa ja nuoruudessa useimmiten muotoutuvat ne elämäntavat, jotka luovat pohjan terveys- ja hyvinvointieroille. Siksi kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen yhteinen vastuu varhaisesta puuttumisesta ja ennalta ehkäisevästä lastensuojelusta on keskeinen asia. Poikkihallinnollisuus ei ole uusi asia, mutta todellinen yhdessä toiminen on vieläkin haaste. Saumattomuus, se että lasten, nuorten tai heidän vanhempiensa ei tarvitse tietää kuka palvelun kussakin vaiheessa tuottaa, vaan siirtyminen vaiheesta toiseen tapahtuu katkoitta, on yksi toiminnan lähtökohta. Ilman peruspalvelujen kunnollista laatua hyvätkään menettelytavat eivät tuota tulosta. Opetusryhmäkokojen pienentyminen on hyvä esimerkiksi siitä, että laatu antaa paremman mahdollisuuden yksilöiden huomioimiseen ja kokonaisuuden hallintaan. Tämä katsaus nostaa esille niitä riskitekijöitä, joita lasten ja nuorten hyvinvoinnin toteutumisessa Vantaalla on. Taloudellinen ja sosiaalinen huono-osaisuus, kasvavat terveys- ja hyvinvointierot sekä kyvyttömyys vaikuttaa omaan elämäntilanteeseen ovat tällaisia tekijöitä. Koulutuksesta, työmarkkinoilta ja asuntomarkkinoilta syrjäytyminen ovat niin ikään riskitekijöitä. Vantaalainen koulutustakuu sisältäen oppisopimuspaikkojen lisäämisen, sekä nuorille ja yrityksille suunnatut projektit, ovat parantaneet tilannetta. Silti katsaus osoittaa, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilanne ja siihen liittyvät erot ovat menossa huonompaan suuntaan. Työtä riittää edelleen. Katsaus nostaa esille myös kulttuurin merkityksen lapsen hyvinvoinnille. Yhdessä tekeminen, itsensä toteuttaminen ja lasten osallisuus toteutuvat esimerkiksi Vantaan lastenorkesteri Tempon toiminnassa, joka on koonnut noin 50 maahanmuuttajataustaista ja suomalaista lasta yhteisen musiikkiharrastuksen pariin. Kirjastot panostavat lasten ja nuorten omien tilojen ja palvelujen luomiseen. Lasten ja nuorten osallisuutta edistetään monin tavoin, esimerkkeinä ovat Vaikuttajapäivä sekä 6-vuotiaille lapsille tehty päivähoidon käyttäjäkysely, joita on myös hyödynnetty palvelujen suunnittelussa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kivijalka on turvallisen aikuisen läsnäolo ja tuki heidän elämässään. Parhaimmillaan tämä toteutuu toimivana vanhemmuussuhteena lapsen ja vanhemman välillä. Perhepalveluissa halutaan tukea vantaalaisia lapsiperheitä vanhemmuustyön kehittämisohjelman avulla, jossa vanhemmuuden tukeminen ja tämän työn kehittäminen nostetaan näkyväksi osaksi lasten, nuorten ja aikuisten palveluja. 2

4 Inledning Välfärdsberättelser och -översikter har sammanställts i Vanda i nästan tio år, allt sedan I välfärdsberättelsen behandlas välfärden hos alla Vandabor och berättelsen sammanställs en gång per fullmäktigeperiod. Översikter som utarbetas mellan perioderna, såsom detta dokument, behandlar olika åldersgrupper. Arbetet utförs tillsammans med olika verksamhetsområden i en välfärdsarbetsgrupp och verksamhetsområdena turas om med ordförandeskapet för gruppen. Årets tema är välfärden hos barn och unga. Översikten behandlar huvudsakligen välfärden hos barn och unga under 18 år, men till vissa delar är målgruppen unga vuxna (t.ex. i fråga om sysselsättningsfrågor). I översikten redogörs också för skillnaderna mellan könen. Undersökningen av dessa har gjorts i samarbete med det riksomfattande jämställdhetsprojektet om jämställdhetsintegrering i praktiken, Valtavirtaistaminen käytäntöön. Under innevarande år har välfärdsarbetsgruppens uppgifter breddats på så vis att den gemensamma gruppen för serviceverksamhetsområdet, social- och hälsovårdsväsendet, bildningsväsendet samt verksamhetsområdet för fritid och invånarservice som sammanjämkar strategier (arbetsgruppen sito-soster-vapas) har förenats med välfärdsarbetsgruppen. Tyngdpunkten i den förnyade välfärdsarbetsgruppens arbete ligger på gemensamma strategier samt på styrningen av projekten verksamhetsområdena emellan. Välfärdsberättelserna utgör endast en fjärdedel av det totala arbetet. I och med att arbetsgruppen sito-soster-vapas upphör får man resurser för tilläggsarbetet. En av fördelarna med omorganiseringen är att verksamhetsområdet för markanvändning och miljö deltar i den gemensamma strategidiskussionen. Att stödja barn och unga har varit en del av det bindande strategiarbetet från och med Utöver detta har stadens verksamhetsområden i samarbete utarbetat en välfärdsstrategi för barn och unga (2004) och en barnskyddsplan för Vanda stad (2008). Verkställandet av barnskyddsplanen utvärderas varje år i samband med budgeten. Under barndomen och ungdomsåren utformas ofta de levnadssätt som bildar en grund för hälso- och välfärdsskillnaderna. Därför är det viktigt att alla instanser som samarbetar med barn och unga gemensamt tar ansvar för tidig intervention och förebyggande barnskydd. Tväradministration är inte något nytt, men ett djupare samarbete utgör fortfarande en utmaning. En av verksamhetens utgångspunkter är smidighet, dvs. att barn, unga eller deras föräldrar inte behöver veta vem som är serviceproducent i respektive skede, utan att övergången från ett skede till ett annat sker utan avbrott. Om inte basservicen är av god kvalitet leder inte ens goda tillvägagångssätt till resultat. Ett gott exempel på att kvalitet ger bättre möjligheter till att individer tas i beaktande och att helheten hålls under kontroll, är att storleken på undervisningsgrupperna blivit mindre. Denna översikt lyfter fram sådana riskfaktorer som förekommer vid förverkligandet av välfärden hos barn och unga i Vanda. Ekonomisk och social fattigdom, tilltagande hälso- och välfärdsskillnader samt oförmåga att inverka på sin egen livssituation är sådana faktorer. Marginalisering från utbildning, arbetsmarknaden och bostadsmarknaden är också riskfaktorer. En garanti för utbildning i Vanda inklusive utökning av läroavtalsplatser samt projekt för unga och företag har förbättrat situationen. Översikten visar ändå att välfärdssituationen bland barn och unga och därtill hörande skillnader går mot en dåligare riktning. Det finns fortfarande jobb att göra. Översikten betonar kulturens betydelse för barnets välfärd. Samarbete, självförverkligande och barnens delaktighet uppnås t.ex. i Vandas barnorkester Tempos verksamhet. Orkestern har sammanfört ca 50 finska barn och barn med invandrarbakgrund som alla har en gemensam musikhobby. Biblioteken satsar på att skapa egna utrymmen och tjänster för barn och unga. Delaktigheten bland barn och unga främjas på många sätt, till exempel genom Påverkardagen samt dagvårdens användarenkät för 6-åriga barn, vilken också utnyttjats vid serviceplaneringen. 3

5 Grundvalen till välfärd hos barn och unga är att en trygg vuxen är närvarande och stödjer dem i deras liv. I bästa fall uppfylls detta i form av ett fungerande föräldraförhållande mellan barnet och föräldern. Inom familjeservicen vill man stödja barnfamiljer i Vanda med hjälp av ett utvecklingsprogram för föräldraskapsarbetet där stödjandet av föräldraskapet och utvecklingen av arbetet framhävs tydligt som en del av servicen för barn, unga och vuxna. 4

6 1 Väestö ja elinympäristö Neljäsosa vantaalaisista lapsia ja nuoria Lähes joka neljäs vantaalainen on alle 19-vuotias. Heistä on miespuolisia niukka enemmistö. Vaikka kaupungin ikärakenne vanhenee hiljalleen, vuonna 2020 lasten ja nuorten osuuden ennustetaan olevan vain hieman nykyistä alempi. (Ks. kuvio 1.). Väestö säilyy nuorena ennen kaikkea syntyvyyden, mutta myös ulkomailta muuttavan väestön seurauksena. Kuvio 1. Nuorten ikäryhmien väestökehitys vuosina ja ennuste Lähde: Tilastokeskus Kokonaismuuttoliike on ollut 2000-luvun alkuvuodet tappiollinen 0 10-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta voitollinen niitä vanhemmissa sitä enemmän mitä vanhemmasta ikäluokasta on kysymys (kuvio 2). Ulkomailta muuttovoittoa on tullut kaikissa 0 18-vuotiaiden ikäluokissa, nuorimmissa enemmän kuin vanhemmissa. Nettomuutto on tässä alle 19-vuotiaiden ikäryhmässä ollut miesvaltaista. Kuvio 2. Alle 19-vuotiaiden nettomuutto Vantaalle , kotimaan ja maahanmuutto erikseen Lähde: Tilastokeskus 5

7 Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus koko Vantaan väestöstä oli vuoden 2010 alussa 9,2 prosenttia. Alle 19- vuotiaissa heidän osuutensa oli suurempi, 10,5 prosenttia. Osuus oli suurin nuorimmissa ikäluokissa. Muuta kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista oli niukka enemmistö miehiä. Vieraskielisen väestön osuuden ennustetaan kasvavan Vantaalla 11,4 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä ja 13,7 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Alle 19-vuotiaiden vieraskielisten osuus kaikista Vantaan samanikäisistä kohoaa 14,1 prosenttiin vuonna 2015 ja 16,8 prosenttiin vuonna Lapsiperheiden osuus vähenemässä Vantaalla oli vuoden 2010 alussa kaikkiaan perhettä. Perheväestön osuus kaikista vantaalaisista oli 78 prosenttia. Vielä 20 vuotta aiemmin osuus oli 86 prosenttia. Perheiden keski-koko on samassa ajassa pienentynyt 2,95 henkilöstä 2,82 henkilöön. Sellaisia perheitä, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia (lapsiperheitä) oli eli 45 prosenttia kaikista perheistä. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on vähenemässä. Vuoden 2005 alussa lapsiperheiden osuus oli parisen prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2010 alussa. Yhden huoltajan perheitä Vantaalla oli vuoden 2010 alussa eli 14,5 prosenttia kaikista perheistä. Niistä perheistä, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia, yhden huoltajan perheiden osuus oli 23,1 prosenttia. Yhden huoltajan perheistä 86 prosenttia on sellaisia, joissa huoltaja on nainen. Sukupuolten välinen ero on pysynyt samana viime vuodet. (Ks. kuvio 3.) Kuvio 3. Perheet, joissa lapsia perhetyypin mukaan Lähde: Tilastokeskus Turvallinen ja monimuotoinen elinympäristö lisää lasten liikkumista Vantaalaiset lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisen ja monimuotoisen elinympäristön. Kansainvälisissä ja suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että lapset itse pitävät lapsiystävällisen elinympäristön kannalta tärkeimpinä ominaisuuksina itsenäisen liikkumisen mahdollisuutta ja monipuolisia tekemisen mahdollisuuksia. Muita tärkeitä ominaisuuksia lasten mielestä ovat mm. sosiaalinen yhdenmukaisuus, alueen vahva yhteishenki ja yhdessä tekeminen, tapaamispaikat, joissa voi kohdata ikätovereita sekä turvalliset viheralueet, pe- 6

8 ruspalvelut, yleinen turvallisuus sekä asumisen jatkuvuus. Lasten käsityksissä hyvästä elinympäristöstä on havaittu olevan yllättävän vähän kulttuuritaustasta tai kansallisuudesta johtuvia eroja. 1 Tutkimuksissa on todettu 2, että mitä turvallisemmaksi ympäristö koetaan, sitä enemmän lasten ja nuorten itsenäinen liikkuminen lisääntyy. Suomalaislapset saavat, ainakin toistaiseksi, liikkua omassa lähiympäristössä varsin itsenäisesti, mikä moniin muihin maihin verrattuna on poikkeuksellista. Elinympäristön koettu turvallisuus on oleellinen seikka kaikille väestöryhmille ja se vaihtelee paljon asuinalueen ominaisuuksien mukaan. Vantaalla asuinalueiden koettua turvallisuutta on tutkittu vähän, erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta. Sen sijaan on selvitetty esimerkiksi viheralueita koskevia toiveita. Vuonna 2010 asukkaiden toiveita selvitettiin nettikyselyllä ja tavoiteseminaarissa, lisäksi lasten ja nuorten toiveita kartoitettiin nuorisovaltuustossa ja kaikissa aluetoimikunnissa. Puistoleikkipaikat ja toimintapuistot ovat tärkeitä paikkoja lapsille ja lapsiperheille, ja niiden suunnitteluun vaikuttaminen koetaan tärkeäksi. Päiväkotien eniten käyttämiä viheralueita kartoitettiin erikseen yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa. Tapauskohtaisesti kunkin alueen suunnittelussa ja toteutuksessa läheiset päiväkodit, koulut ja erilaiset lasten sekä nuorten kanssa toimivat sidosryhmät ovat luontevia ja toimivia kanavia lasten ja nuorten tavoittamiseen. Suurimpia viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia lasten ja elinympäristön suhteessa on se, että ulkona liikkumista on alettu rajoittaa enemmän, yleensä vanhempien toimesta, ja ulkona liikkumisesta on tullut vähemmän kiinnostavaa johtuen mm. virtuaalimaailman voimakkaasta kehityksestä (mm. videot ja pelit). Suomessa lasten ulkona liikkumisen mahdollisuudet ovat kuitenkin pysyneet parempina kuin esim. Englannissa ja Saksassa. Lasten itsenäisen liikkumisen mahdollistamisella on suuri merkitys lapsen motorisen kehityksen, fyysisen kunnon, sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen ja vastuullisen ympäristösuhteen kehittymisen kannalta. Huolestuttava kehitys kansainvälisesti ja myös Suomessa on ollut se, että elinympäristö koetaan nykyisin entistä vaarallisemmaksi, vaikka tilasto- ja tutkimustieto kertoo monin paikoin päinvastaista 3. Koettu turvattomuus johtaa helposti ulkona liikkumisen vähentymiseen ja sitä kautta sosiaalisen kontrollin vähentymiseen sekä lasten liikkumisen rajoittamiseen. Liikkumisen rajoittaminen muokkaa väistämättä lasten käsitystä elinympäristöään kohtaan. 4 Turussa tehdyssä lasten liikkumista koskevassa tutkimuksessa 5 pääosa lasten ja nuorten matkoista tehtiin itsenäisesti kävellen tai pyöräillen kodin ja koulun välillä. Tutkimus toteutettiin osana Urbaani onni -hanketta ja siihen osallistui yhteensä 35 alakouluikäistä lasta, joista 17 oli tyttöjä ja 18 poikia. Lasten liikkumisen todettiin olevan ennen kaikkea sosiaalista eli pääasiassa liikuttiin kaverin tai kavereiden seurassa. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös aiemmin. Vain 22,2 prosenttia tutkimukseen osallistuneiden lasten matkoista tapahtui aikuisen seurassa ja kansainvälisestikin huomionarvoista oli, että koulumatkat tehdään itsenäisesti ja aktiivisesti liikkuen. 6 Itsenäisellä liikkumisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin sekä ylipainoisuuteen liittyviin ongelmiin. Lasten on havaittu kulkevan mutkikkaampia reittejä sekä fyysisesti aktiivisemmin ilman aikuisen seuraa. Lisäksi on havaittu, että lapset jotka matkustavat vähemmän autolla, ovat fyysisesti aktiivisempia myös kaikenlaisessa muussa toiminnassa. Tutkimuksessa todettiin, että tyttöjen reitit ovat lyhyempiä kuin poikien ja että pojat liikkuvat tyttöjä nopeammin kodin lähistöllä ja omalla asuinalueella. Poikien voidaankin sanoa olevan tyttöjä aktiivisempia; pojat liikkuvat tyttöjä enemmän, mikä johtaa myös korkeampaan liikkumisnopeuteen. 1 Kyttä Fagerholm 2010; Kyttä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Suomalaisten kokema väkivalta Kyttä Fagerholm ml. 7

9 Vantaan liikenneturvallisuus tyydyttävä Vuoden 2010 toukokuussa järjestettiin nettikysely Vantaan asukkaille ja luottamushenkilöille liikenneturvallisuudesta. Vajaa kolmannes vastaajista piti Vantaan liikenneturvallisuustilannetta hyvänä, kaksi kolmannesta tyydyttävänä ja 7 prosenttia huonona. Vastaajista lähes kolmannes (31 %) koki kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana liikenneturvallisuuden Vantaalla muuttuneen huonompaan suuntaan. Vastaajien mielestä eniten liikenneturvallisuusongelmia aiheuttavat huonokuntoiset kadut, näkemäesteet esim. kasvillisuus, kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen puute ja turvattomat katujen ylitykset. Muiden kuin liikenneympäristöön liittyvien asioiden osalta eniten ongelmia aiheuttavat autojen ylinopeudet, autoilijoiden piittaamattomuus jalankulkijoista ja pyöräilijöistä sekä liikennesäännöistä. Kaikki vastaajat asuinalueesta riippumatta pitivät näitä kolmea asennetekijää merkittävinä ongelmina. 7 Vantaalla vuonna 2006 tehty kouluympäristöjen liikenneturvallisuusselvitys kohdistui peruskoulujen luokkiin. Kouluja tai niiden toimipisteitä oli mukana 32. Uudenmaan tiepiirin vuonna 2005 laatimassa samantapaisessa selvityksessä oli mukana parikymmentä vantaalaiskoulua, jotka sijaitsivat maanteiden varrella. Näissä selvityksissä esitettiin lähes 220 liikenneturvallisuuden parannustoimenpidettä. Niistä yleisimpiä olivat nopeusrajoitusten alentaminen sekä nopeusrajoituksen noudattamista tehostavat toimenpiteet, kuten heräteraidat ja ajoratamaalaukset. Kohteita on otettu rakentamisohjelmiin arvioidun kiireellisyyden ja määrärahatilanteen mukaisesti. Yli puolet selvityksissä esitetyistä parantamiskohteista oli silti vuoden 2010 loppuun mennessä toteuttamatta. Koulutien vaarallisuus oli kaupungin kustantaman koulukuljetuksen perusteena 155 oppilaalla. Sivistystoimen vaarallisimmiksi luokittelemat tiet ja tiekohdat sijoittuivat pääosin kaupungin luoteisosaan (Kivistö) ja kaakkoisosaan (Hakunila). Syynä oli yleisimmin kevyen liikenteen väylän tai tievalaistuksen puuttuminen vilkkaan väylän varresta tai puutteet kadun tai tien ylitysjärjestelyissä. 8 Ympäristömyönteisyys on asenne, joka opitaan Lapset ja nuoret oppivat ympäristömyönteisyyttä ja kestävää kehitystä edistäviä toimintatapoja monesti parhaiten aikuisten esimerkistä. Kun esimerkiksi jätteet lajitellaan kotona, valot ja sähkölaitteet sammutetaan, kun niitä ei käytetä ja noudatetaan yleistä säästäväisyyttä, oppii myös lapsi ne luonnolliseksi toimintatavaksi. Lapsen kuljettaminen harrastuksiin aina omalla autolla opettaa lapselle, etteivät käveleminen ja pyöräily ole luonnollisin tapa paikasta toiseen siirtymiseen, vaikka se olisi mahdollistakin. Vanhemman kannalta helpoimmalta vaikuttava ratkaisu ei välttämättä ole lapsen kannalta paras. Ympäristökasvatus ei jää pelkästään vanhempien vastuulle, sillä erityisesti koulut ja päiväkodit ovat lapselle tärkeitä oppimisympäristöjä. Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen on oleellinen osa kasvatus- ja opetustyötä ja se on ollut perinteisesti käytössä myös taidekasvatuksessa ja nuorisotoiminnassa. Kestävä kehitys kuuluu kaikissa kouluissa opetussuunnitelmiin ja sen on tultava esille kaikissa oppiaineissa. Ympäristökasvatusta ei voida nähdä erillisenä osana muuta kasvatusta, vaan sen pitää olla osa jokapäiväistä elämää. Lasten ja nuorten kannalta keskeisiä ovat erityisesti varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja kulttuuri- ja taidelaitoksissa toteuttavat kestävän kehityksen hankkeet. Varhaiskasvatuksessa painopisteenä on toimintavuonna Ympäristö ja luonto. Teemaa toteutetaan kaikissa päivähoitoyksiköissä ja henkilöstö saa vuoden aikana paljon koulutuksellista tukea sen toteuttamiseen. Sivistystoimi osallistuu perusopetuksen osalta HSY:n ja pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen kummikouluhankkeeseen "Kukko", jossa on mukana viisi vantaalaista peruskoulua. Sivistystoimen toteuttama EkoTeko- säästä sähköä kilpailu ( ) tuotti energiansäästöä kwh ja rahallista säästöä n euroa ja lisäsi oppilaiden tietoa energiatehokkuudesta. Hyviä käytäntöjä on levitetty myös muihin toimialan yksiköihin syksyn 2010 aikana. Kilpailu on herättänyt kiinnostusta laajemminkin ja se on saanut julkisuutta myös mediassa. Yksi siihen osallistunut yksikkö, Havukosken koulu voitti HSY:n IlmastoJuniori -palkinnon kampanjallaan "Älä ole apina". 7 Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma 8 ml. 8

10 Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelma. Siinä yhdistyvät ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasvatus sekä lasten ja nuorten oma osallistuminen. Vantaalta yksi päiväkoti ja kaksi koulua ovat saaneet Vihreän lipun. Vuonna 2010 Helsinge skolalle myönnettiin oikeus Vihreän lipun käyttöön onnistuneesta hankkeesta tehostaa koulun jätteiden kierrätystä ja vähentää jätteiden määrää. 9

11 2 Kulttuurin merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille Kirjasto lasten ja nuorten elämässä Kirjasto tarjoaa laajoine aukioloineen ja tiheine verkkoineen kaikille vantaalaisille lapsille ja nuorille tiloja, joihin on vapaa pääsy ja aina aikuisia paikalla. Kaikissa kirjaston 11 toimipisteessä on osoitettu sekä lapsille että nuorille oma tila, jonka suunnittelussa ja sisustuksessa on pyritty ottamaan huomioon ikäryhmän vaatimukset. Kaikille avoin kirjastotila, jossa on paikalla henkilökuntaa ja jossa on hyväksytty ilman mitään velvoitteita, on turvallinen paikka oleskella. Kirjaston tilojen merkitys kasvaa silloin, jos kotiolot ovat vaikeat, rauhattomat tai turvattomat. Joskus lapsi tai nuori viettää kirjastossa niin paljon aikaa, että henkilökunta huolestuu ja joutuu ottamaan yhteyttä joko kouluun, kotiin tai muihin viranomaisiin. Ensin kuitenkin pyritään selvittämään asiaa keskustelemalla lapsen tai nuoren kanssa. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat kirjastoissa tärkeä ja näkyvä asiakasryhmä. Kirjaston tilat koetaan turvalliseksi ja neutraaliksi tilaksi kokoontua ja viettää aikaa. Kirjastossa palvellaan myös useilla kielillä: koko HelMet-kirjastossa voi saada palvelua 20 kielellä. Lasten ja nuorten hektinen maailma muuttuu koko ajan ja tämä vaatii myös henkilökunnalta jatkuvaa kouluttautumista. Vantaalaisilla lapsilla ja nuorilla on HelMet-kirjastojen yhteistyön tuloksena ilmaiseksi käytössään kaikki pääkaupunkiseudun kirjastojen lasten ja nuorten aineistot. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kirjojen osalta käytännössä kaikkea suomeksi ilmestynyttä lasten ja nuorten kauno- ja tietokirjallisuutta. Varaamisen maksuttomuus on tärkeä tasa-arvoa lisäävä tekijä: pienimpäänkin kirjastopisteeseen saa varaamalla kaikkea haluamaansa lasten ja nuorten aineistoa. Vielä tänäkin päivänä kirjasto tasaa erilaisista kotitaustoista tulevien lasten ja nuorten mahdollisuuksia opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Kirjastosta löytyy myös luotettavaa tietoa vaikeista ja arkaluonteisista aiheista. Kirjastossa on mahdollisuus käyttää Internetiä valvotuissa oloissa. Internetiä käyttävät tiedonhakuun ja seurusteluun erityisesti sellaiset nuoret, joiden kotona ei tätä mahdollisuutta ole. Peruspalveluiden lisäksi kirjastossa pyritään järjestämään erilaisia kulttuuritilaisuuksia. Koulun kanssa tehtävä yhteistyö on vakiintunutta ja keskittyy lähinnä tiedonhallintataitojen opetukseen ja lukuharrastuksen edistämiseen. Koulun lisäksi vakiintuneita yhteistyökumppaneita ovat nuorisotoimi, päiväkodit ja kulttuuritoimi. Myös lasten vanhemmille pyritään järjestämään tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista, esimerkiksi mediakasvatuksesta ja netin käytöstä. Kulttuurin kokeminen ja tekeminen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistäjänä Taide- ja kulttuuritoiminta antaa lapsille ja nuorille valmiuksia ilmaista heille itselleen tärkeitä asioita ja tarjoaa samalla sellaisia henkisiä, kulttuurisia ja sosiaalisia taitoja, jotka tekevät mahdolliseksi itselle hyvän elämän. Taiteen ja kulttuurin merkitys hyvinvointinäkökulmasta toteutuu sosiaalisuuden - osallistumisen ja yhdessä olemisen - ja itsensä toteuttamisen kautta. Kulttuurin kokeminen ja tekeminen ohjaavat lapsen elämän hallinnan taitojen kehittymistä ja lisäävät lapsen hyvinvointia sekä kasvattavat kykyä kohdata erilaisuutta ja muutoksia. Kulttuurin kulutuksella ja sellaisilla kulttuuriharrastuksilla, joissa ihminen on mukana katsojana, kuuntelijana tai tekijänä on tutkitusti positiivista vaikutusta terveydentilaan ja hyvinvointiin. Taideaineita harrastavat lapset voivat paremmin kuin niitä harrastamattomat. Kulttuurikasvatus on kokonaisvaltainen prosessi, ei yksittäinen taiteellinen elämys tai tuotos. Se tukee ja täydentää opetusta sekä integroituu laajasti eri oppiaineisiin ja opetuksen sisältöihin sekä päivähoidon ja koulun toimintakulttuuriin. Vantaan kaupungin päiväkodeista ja perusopetuksesta vastaavista kouluista on valittu kulttuuriyhdysopettajat, joiden kautta lastenkulttuurin tulosyksikkö tiedottaa kulttuuri- ja taidekasvatustoiminnasta, kursseista, koulutuksista, tapahtumista, seminaareista ja taiteen perusopetuksesta. Haasteena on 10

12 kuitenkin tarjota ja taata kaikille lapsille esi- ja perusopetuksen aikana samankaltaiset mahdollisuudet kulttuuri- ja taideopetukseen luokasta, koulun, sijainnista tai koulun vaihdosta huolimatta. Perinteiset kulttuuripalvelut, kuten kirjastot, museot, opistot ja teatterit luovat perusedellytyksiä taiteesta ja kulttuurista nauttimiseen ja tekemiseen. Osana hyvinvointivaltion palveluja näiden instituutioiden toiminta on pyritty tuomaan mahdollisimman laajan yleisön ulottuville. Vantaalla lapset ja nuoret tuodaan tai hakeutuvat kulttuurin pariin ja he pääsevät toteuttamaan itseään ja omia ideoitaan monenlaisten taiteellisten menetelmien kautta. Näiden palveluiden lisäksi tuhannet vantaalaiset lapset nauttivat myös taiteen perusopetuksesta vapaa-ajallaan. Taiteen perusopetus on tavoitteellista, opetussuunnitelmaan perustuvaa lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa toiminnassa monikulttuurisessa kaupungissa pidetään tärkeänä asiana suvaitsevaisuuskasvatusta. Vantaan monikulttuurisuusohjelman tavoitteena on lisätä myös monikulttuurisen henkilöstön, myös taiteilijoiden ja taidekasvattajien määrää. Tavoitteena on myös ehkäistä monikulttuuristen lasten ja nuorten syrjäytymistä vahvistamalla osallisuutta ja edistämällä suvaitsevaisuutta. Monikulttuuristen yhteisöjen ja järjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä paneudutaan palvelujen saavutettavuuden parantamiseen ja sisältöjen laadukkaaseen kehittämiseen. Suvaitsevaisuuskasvatusta edistetään myös sisällyttämällä ja integroimalla se taidekasvatushankkeisiin ainekohtaisten opetussuunnitelmien puitteissa. Tärkeänä toiminnan tavoitteena on erityisesti sellaisten lasten ja nuorten itseymmärryksen ja kulttuurisen identiteetin vahvistaminen ja tukeminen, jotka maahanmuuton tai vaikeiden sosiaalisten olosuhteiden vuoksi ovat syrjäytymisvaarassa. Heille tuotetaan myös yksilöidysti suunniteltuja taidekasvatushankkeita monialaisena yhteistyönä. Perinteiset kulttuuripalvelut ja taidemuodot ovat vain yksi kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia lisäävistä mahdollisuuksista. On monia muita taidepohjaisia hankkeita, jotka ilmenevät sosiaalisissa yhteyksissä mahdollistaen uusia kohtaamisia sektorien välisille rajapinnoille. Näitä kohtaamisia kutsutaan eri nimityksillä kuten taiteen soveltava käyttö, voimauttavat taidehankkeet, taidelähtöiset työskentelymenetelmät, yhteisötaide tai sosiokulttuuriset menetelmät. Ne ymmärretään yhteydestä riippuen yhä enemmän voimavarana ja mahdollisuutena terveyden edistämistyössä, elinympäristöjen kohentamisessa ja yhteisöllisen toiminnan vahvistamisessa. 11

13 3 Lasten ja nuorten osallisuutta edistetään Osallisuudella tarkoitetaan yksilön oikeutta rakentaa omaa identiteettiään tasavertaisena yhteisön jäsenenä. Osallisuuden muodot ovat erilaisia eri-ikäisillä, ja jo alle kouluikäiset osaavat tuoda mielipiteensä esille ja neuvotella asioista. Parhaimmillaan lasten ja nuorten osallistuminen tapahtuu arjen tilanteissa ja kohtaamisissa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on tuottanut koko Suomen kattavan kyselyn ( ), jossa kartoitettiin lasten ja nuorten näkemyksiä oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa. Kyselyn tulosten perusteella voi todeta, että suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin. Hyvinvoinnin puutteita oli eniten kuitenkin lapsen edun ja osallistumisoikeuksien toteutumisessa (artiklat 3 ja 12). Lasten ja Nuorten Vantaa toimintaohjelma ( ) on hyväksytty syksyllä 2010 Vantaan kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Toimintaohjelman tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia heitä koskevissa asioissa. Lapsilla on Suomessa sekä Lapsen oikeuksien sopimuksen että oman perustuslakimme mukaan oikeus ilmaista mielipiteensä, vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Toimintaohjelman toimenpiteiden kohteena ovat lähes kaikki vantaalaiset lapset ja nuoret. Lapset ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Lasten osallistuminen vaatii aikuisilta aikaa ja asennemuutosta. Tarvitaan lapsia arvostavia, kuuntelemaan ehtiviä ja vuoropuheluun halukkaita aikuisia niin kotona kuin erilaisissa palveluissakin. Toimintaohjelmassa korostetaan sitä, että lasten ja nuorten tulee oppia arvioimaan toimintamahdollisuuksiaan ja heidän tulee tuntea keskeiset vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet, edut sekä velvollisuudet. Lasten ja Nuorten Vantaa toimintaohjelman avulla luodaan edellytyksiä nuorten hyvinvoinnille ja sitä kautta tehdä vaikuttavaa ehkäisevää työtä lasten ja nuorten parissa. Lapsi- ja nuorisovaikutuksia tullaan arvioimaan osana ohjelmaa jokaisella toimialalla ja tulosalueilla. Lasten ja nuorten vaikuttamistavat Vantaalla Vuonna 2008 toteutettiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen päivähoidon asiakaskysely ja vastaavanlainen tutkimus toteutettiin lapsille vuonna Tutkimus oli osa Nuori vantaalainen - aktiivinen vaikuttaja - hanketta, jonka yhtenä tavoitteena oli ideoida rakenteita 5 6-vuotiaiden kuulemisjärjestelmälle. Tutkimuksessa haastateltiin Vantaan päiväkodeissa olevia 5 6-vuotiaita lapsia ja se rajattiin käsittelemään lapsen kasvatukseen ja yksilölliseen huomioimiseen sekä osallisuuteen liittyviä kokemuksia. Tämä oli ensimmäinen kerta Vantaalla, kun lapset olivat asiantuntijoina arvioimassa päivähoidon laatua ja omaa osallisuuttaan päiväkodissa. Tutkimuksen mukaan päiväkodissa viihdytään ja lisäksi siellä tehdään asioita, joista lapset pitävät. Lapsia myös kuunnellaan päiväkodin arjessa ja lapset saavat osittain olla mukana suunnittelemassa päiväkotien toimintaa ja sääntöjä. Haasteena on lasten oikean osallisuuden lisääminen, esimerkiksi lasten ottaminen mukaan pohtimaan päiväkodin toimintaa ja sen seurauksena päiväkodin toimintojen muuttaminen. Myös sovittujen asioiden toteutumisessa sekä päiväkodin sääntöjen päättämisessä yhdessä lasten kanssa on merkittäviä eroja päiväkotien välillä. Päiväkodit ovat asettaneet tulosten pohjalta kehittämistavoitteita, joilla edistetään lasten osallisuutta, ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä on ohjattu ottamaan lapsi mukaan vanhempien kanssa vuosittain käytävään varhaiskasvatuskeskusteluun. Vuosittain järjestettävä Vaikuttaja-päivä koskee kaikkia vantaalaisia 5 17-vuotiaita lapsia ja nuoria. Vaikuttaja-päivässä ja siihen liittyvässä koulujen ja oppilaitosten kautta jaettavassa ennakkotehtävässä lapset ja nuoret tekevät kysymyksiä, ehdotuksia ja aloitteitta ja tuovat siten päättäjien tietoon itselleen merkityksellisiä asioita. Näin he pääsevät vaikuttamaan kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon. Oppilaskuntatoiminta on osa koulujen arkea. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat ja opiskelijat. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan hallituksen, joka edustaa koko oppilaskuntaa. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuden osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun. Oppilaskunnan kautta oppilaat ovat mukana suunnittelemassa koulun sääntöjä, fyysisiä puitteita ja tapahtumia. 12

14 Nuorisovaltuustoon kuuluu 20 varsinaista jäsentä ja 10 varajäsentä ja se valitaan vaaleilla kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Nuorisovaltuusto kehittää nuorten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja kunnalliseen päätöksentekoon. Nuorisovaltuuston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnissa ja aluetoimikunnissa. Nuorisovaltuuston edustaja osallistuu myös kaupunginvaltuuston kokoukseen. Nuorisovaltuusto kokoontuu yleiskokoukseen kuukausittain, tekee aloitteita kaupunginhallitukselle, informoi mediaa nuorten asioista ja järjestää nuorille suunnattuja tapahtumia. Lisäksi nuorisovaltuusto tekee yhteistyötä oppilaskuntien hallitusten kanssa ja osallistuu Vaikuttaja-päivän järjestelyihin. Vantaalla toimii seitsemän aluetoimikuntaa ja Svenska kommittén. Aluetoimikunnat edistävät alueensa kaikkien asukkaiden hyvinvointia tavoitteenaan viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä monipuoliset ja omaleimaiset yhdyskunnat. Suuralueilla järjestetään myös asukasiltoja, asukasfoorumeita ja tapahtumia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia tavata paikallisia tekijöitä ja toimijoita sekä osallistua kaupunkikulttuurin luomiseen. Myös vantaalaiset nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöt ja yhteisöt tarjoavat lapsille ja nuorille kanavia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja toimimiseen eri asioiden edistämiseksi. Vantaalla lapset ja nuoret osallistuvat lukuisiin kulttuuritapahtumien järjestämisiin ja ideointeihin. Esimerkiksi 9.-luokkalaisista kootaan vuosittain ryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa yhdeksäsluokkalaisille tarkoitetut Ysibileet yhdessä ammattilaisten kanssa. Lisäksi pääkaupunkiseudullisena yhteistyönä järjestetään kouluikäisille lapsille ja nuorille tapahtumatuottajakoulutusta, jonka kaikki kurssit tähtäävät yleisötapahtumiin ja lisäävät osaltaan nuorten itse järjestämien tilaisuuksien määrää. Jos haluamme olla osallisuuden keinoin edistämässä lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia, meidän on oltava valmiita kääntymään heidän puoleensa ja uskallettava rakentaa toimintaa ja näkemystämme tästä maailmasta yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Osallisuuden edistäminen voi tapahtua vain lähellä lasten ja nuorten maailmaa. Lapsilla ja nuorilla on tulevaisuuden visioinnissa muita laajempi näkökulma; nykyisyyden ja tulevaisuuden kaksoiskansalaisuus. 13

15 4 Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen Suurin osa vantaalaislapsista osallistuu varhaiskasvatukseen Vantaalla noin 40 prosenttia alle 3-vuotiaiden lasten ikäluokasta ja noin 90 prosenttia 3 5-vuotiaiden lasten ikäluokasta on päivähoidossa tai käyttää avoimen varhaiskasvatuksen palveluja, joita ovat kerhotoiminta, avoimet päiväkodit ja asukaspuistot. Esiopetukseen osallistuu 95 prosenttia 6-vuotiaiden ikäluokasta. Siten vantaalaislapsista merkittävän osan hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja opetuksesta huolehtii päivittäin tai viikoittain vanhempien lisäksi ammattikasvattajat. Varhaiskasvatuspalveluissa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen sekä vanhempien oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka. Peruslähtökohtana varhaiskasvatuspalveluissa on lapsen edun ja oikeuksien toteutuminen. Lapsen vanhemmilla on aina ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu. 9 Vantaalla lapsen edun ja oikeuksien toteutumista ja vanhempien kasvatusvastuuta edistetään mm. palveluohjauksella, jossa varhaiskasvatuksen henkilöstö ja vanhemmat miettivät yhteistyössä lapsen ja perheen kuhunkin elämäntilanteeseen soveltuvaa varhaiskasvatuspalvelua. Lisäksi vanhemmat ovat aiempaa tiiviimmin mukana toiminnassa. Vuonna 2010 toteutettu lapsen päivähoidon ja esiopetuksen aloitus- ja muiden lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelukäytäntöjen muutos on ollut myönteinen lapsen ja perheen sekä yhteistyön näkökulmasta. Jokaiselle päivähoidossa ja varhaiskasvatuksen kerhoissa olevalle lapselle tehdään vähintään vuosittain varhaiskasvatuksen suunnitelma (vasu) yhteistyössä vanhempien kanssa. Suunnitelma edistää yhtenäisten kasvatuskäytäntöjen sopimisista ja varhaista puuttumista lapsen erilaisiin tuen tarpeisiin. Lapsi osallistuu suunnitelman laadintaan ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lasten kasvun ja kehityksen tukeminen toteutuu varhaiskasvatuksen arjessa laadukkaan pedagogiikan keinoin. Varhaiskasvatuksen pedagogiikka on kehittynyt viime vuosina. Lasten kasvatuksesta ollaan tietoisempia, pedagogisesti orientoitunut työtapa on kehittynyt ja lapsen kohtaaminen varhaiskasvatuksessa edistynyt. Tässä merkittävä rooli on täydennyskoulutuksella ja toiminnan kehittämiskäytäntöjen uudistamisella. Vantaan varhaiskasvatuksen opetuksellinen sisältö on korkeatasoista ja sitä on kehitetty jo pitkään luvulta alkaen esimerkiksi systemaattisen opetussuunnitelmatyön keinoin. Lisäksi työtapoja on kehitetty pienryhmäpainotteisemmiksi. Yksittäisen lapsen kohtaaminen ja kehityksen sekä tukemisen tarpeiden havainnointi on helpompaa kuin suurryhmässä toimittaessa. Tukea tarvitsevien lasten osuus alkanut kasvamaan Lapsen tuen tarpeen havainnoinnissa varhaiskasvatuksen etuna on se, että aina on läsnä ns. vertailuryhmä, johon voi peilata kunkin lapsen tukemisen tarpeita. Ensisijaisesti ei etsitä diagnoosia vaan keskustellaan huolen aiheista vanhempien ja kasvattajien kesken sekä tuetaan lasta laadukkaan varhaiskasvatuksen keinoin ja tarpeen mukaan erilaisilla tukitoimilla. Päivähoidossa olevista lapsista noin 8 prosenttia tarvitsee laajempaa kasvun ja oppimisen tukea. Osuus pieneni noin yhdellä prosenttiyksiköllä vuosikymmenen puolivälissä, mutta on lähtenyt uudelleen kasvuun. Osatekijänä kasvussa saattaa olla varhaiserityiskasvatuksen linjausten uudistaminen vuonna 2009 (aiemmin erityispäivähoito). Tällöin tehostettiin kaikkien lasten kohtaamista ja havainnointia sekä lasten tuen tarpeiden tunnistamista, varhaista tukemista ja seurantaa. Samalla uudistettiin tukemisen käytäntöjä. Varhaiskasvatuksessa ei tilastoida lapsen tuen tarpeen syitä, siten ei ole mahdollista arvioida, mitkä taustatekijät vaikuttavat lasten tuen tarpeeseen ja onko niissä tapahtunut muutosta. Varhaiskasvatusikäiset lapset muodostavat monikielisen ja -kulttuurisen joukon Maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuoden 2010 lopulla kunnallisen suomenkielisen päivähoidon lapsista 13,5 prosenttia oli muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Vantaan suuralueiden väliset erot monikulttuuristen lasten osuudessa ovat merkittäviä, mikä saattaa lisätä alueiden 9 STM Varhaiskasvatuksen uudistamisen linjauksia 14

16 polarisoitumista. Nyt monikulttuuristen lasten osuus vaihtelee päivähoidossa ja varhaiskasvatuksen kerhoissa suuralueesta riippuen 5,1 22,3 prosentin välillä. Vantaalaiset varhaiskasvatusikäiset lapset muodostavat monikielisen ja -kulttuurisen joukon. Yleisimmät puhutut kielet ovat venäjä, somali, viro, albania ja arabia. Erilaisten taustojen ymmärtäminen ja huomioon ottaminen esimerkiksi lapsen ja vanhempien kohtaamisessa edellyttää henkilöstöltä perehtymistä ja opiskelua. Monikulttuurisuuden "haltuun otossa" on vielä paljon työtä. Monikulttuurista kasvatusta ja opetusta on kehitetty mm. kouluttamalla S2-kielen opettajia varhaiskasvatukseen. Lisäksi esimerkiksi kulttuuri- ja taidekasvatusta järjestävät tahot huomioivat monikulttuurisista kodeista tulevat lapset ja heidän perheensä tarjoamalla heille yksilöidysti suunniteltuja taide- ja kulttuurikasvatushankkeita monialaisena yhteistyönä. Tämän lisäksi tarvitaan lisää toimenpiteitä, joilla edistetään lasten ja perheiden integroitumista. Koulunkäynti ja koulutus merkittävä osa yksilön elämänkulkua Lasten ja nuorten tasapainoisen kehityksen perustana ovat turvalliset ja kannustavat kasvu- ja kehitysolosuhteet kotona, koulussa ja vapaa-aikana sekä mahdollisuus saada matalalla kynnyksellä apua ja tukea, silloin kun siihen on tarvetta. Koulu tavoittaa koululaisten kokonaiset ikäluokat ratkaisevien kasvu- ja kehitysvuosien ajan. Koulutuksessa edistymisellä ja kouluyhteisöön kuulumisella on merkittävä vaikutus yksilön yhteiskuntaan integroitumiseen ja yhtälailla syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseen. Koulunkäyntiin sitoutuminen on yksi tärkeimmistä suojaavista tekijöistä, joka varjelee lasta ja nuorta syrjäytymiseltä ja edistää hyvinvointia. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Arvioinnin tavoitteena on tukea perusopetuksen laadun kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Perusopetuksessa toteutettiin keväällä 2010 kaikilla kolmansilla, kuudensilla ja yhdeksänsillä luokilla oppimaan oppimisen arviointi yhteistyössä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kanssa. Arvioinnin kohteena olivat ne yleiset osaamis- ja uskomustekijät, jotka ohjaavat oppilaan oppimista ja näkyvät koulumenestyksenä ja myöhempänä valmiutena uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Arviointiin osallistui yhteensä oppilasta. Perusopetuksessa edistetään lasten oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä muokkaamalla oppimisympäristöä jokaisen oppilaan yksilöllisiä tarpeita huomioiden. Kouluissa hyvinvointia tukevan oppimisympäristön luominen edellyttää koko kouluyhteisön vastuuta ja yhteistyötä. Jokaisen opettajan ammattitaito ja vuorovaikutustaidot ovat ratkaisevia tekijöitä oppimisen ja koulunkäynnin esteiden ennaltaehkäisyssä. Lapsen kehitysriskit huomaavat ja tunnistavat useimmiten ne lapsen kanssa työskentelevät aikuiset, jotka kohtaavat lapsen päivittäin arjessa. Opettajan velvollisuutena on kertoa huolensa lapsen kehityksestä huoltajille ja oppilashuollon työntekijöille riittävän varhaisessa vaiheessa. Opettajat ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa myös lapsen hyvinvoinnin tukijoina ja itsetunnon vahvistajina. Havaitun ja tunnistetun tuen tarpeen mukaan oppilaalle suunnataan seuraavia tuen muotoja: ohjaustoiminta, oppilashuolto, kodin ja koulun yhteistyö, tukiopetus, avustaja- ja tulkitsemispalvelut, apuvälineet, osaaikainen erityisopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, kerhotoiminta sekä pienryhmäopetukseen perustuva tuki. Myös oppilaan arviointi on hyvin toteutettuna edistämässä oppilaan opiskelua ja koulunkäyntiä. Tuen järjestämisessä on Vantaalla onnistuttu lisäämään opettajien yhteissuunnittelua ja -toimintaa sekä oppilashuollon henkilöstön jalkautumista oppilasryhmiin. Koulu toimii yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa perusopetuksen työtavoista, tarjolla olevista tukimuodoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Yhteistyössä on keskeistä toisen osapuolen kuuleminen ja kunnioitus, jonka kautta myös keskinäistä luottamusta rakennetaan. Luottamuksen rakentuminen on prosessi, joka vaatii aikaa ja sitä, että huoltajat ovat 15

17 tietoisia kaikista lapsensa koulunkäynnin kannalta oleellisista asioista. Parhaimmillaan vanhemmuus ja huoltajien asiantuntijuus omasta lapsestaan sekä koulun työntekijöiden ammatillinen asiantuntijuus ja osaaminen yhdistyvät lapsen koulunkäyntiä ja hyvinvointia tukevaksi yhteistyöksi. Kodin ja koulun välinen laadukas yhteistyö on perusopetuksessa yksi lukuvuoden strategisista painopistealueista. Perusopetuslain uudistus korostaa moniammatillista yhteistyötä, ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista tukea Vuoden 2010 elokuussa tulivat sovellettavaksi perusopetuslain muutokset, jotka koskivat oppilashuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja tiedonsaantioikeutta. Muutokset korostavat moniammatillisen oppilashuollon merkitystä ja ennaltaehkäisevää työtä sekä varhaista puuttumista, joilla tuetaan oppilaiden hyvinvointia. Opetushallitus antoi osittain uudistetut esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen järjestämisestä lokakuussa Oleellinen muutos aiempaan normistoon on tuen järjestäminen kolmitasoisesti: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilashuollon sekä kodin ja koulun yhteistyön osuudet laaditaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden kanssa. Pedagogisen tuen kehittäminen on lukuvuosina ja Vantaan perusopetuksen strategisena painopistealueena. Vuonna 2010 pedagogisen tuen kehittämisessä on tuotettu kaupungintasoinen opettajien täydennyskoulutuskalenteri, joka kattaa teemaan liittyviä kursseja ja seminaareja sekä kaikkia opettajia velvoittavia koulutuksia. Perusopetusryhmät pienentyneet Vantaalla perusopetusryhmät ovat vuoden 2010 aikana pienentyneet, mikä parantaa oppilaiden oppimisympäristöä sekä opettajan mahdollisuutta tutustua oppilaisiinsa ja reagoida varhemmin heidän erilaisiin tuen tarpeisiinsa joko omin toimenpitein tai oppilashuollon tuella. Vantaalaisissa kouluissa opetusryhmien kokoa pienennettiin siten, että vuosiluokkien 1 6 keskimääräinen luokkakoko oli 21,7 (2009: 23,3) ja ensimmäisten luokkien keskikoko oli 19,7 (2009: 21,9). Vuonna 2010 tukiopetusta annettiin 0,8 vuosiviikkotuntia oppilasta kohden. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oli 195 osa-aikaisen erityisopetuksen oppilasta /opettaja. Koulupsykologeilla oli keskimäärin 977 oppilasta/psykologi. Yhä useammalla koululla otettiin käyttöön joustavia opettajien yhteistoimintaan perustuvia tuen järjestämismuotoja. Erityisopetuksessa opiskeli 10,2 prosenttia oppilasmäärästä Eri kieli ja kulttuuritaustaisten oppilaiden osuus oppilasmäärästä oli 15,6 prosenttia. Ilman päättötodistusta olevia oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen oli 4. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita tuetaan Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on oikeus saada samoja tukimuotoja oppimiseensa, koulunkäyntiinsä ja kasvuunsa kuin muillakin oppilailla. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa hyödynnetään oman äidinkielen opettajien, suomi toisena kielenä -opettajien sekä perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajien osaamista. Opettajien ja kouluyhteisöjen kieli- ja kulttuuritietoisuutta kartutetaan koulutuksen ja ohjauksen avulla. Vuoden 2009 aikana toteutettu koulupsykologien, perheneuvoloiden, psykologipalvelujen, lastenkotien ja kehitysvammahuollon psykologien yhteinen monikulttuurisen asiakastyön koulutus loi pohjaa yhteiselle työlle monikulttuuristen lasten ja nuorten psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen ja heidän vanhempiensa tukemiseen tässä työssä. Tämä poikkihallinnollinen yhteistyö on jatkunut mm. kehittämällä perheenyhdistämisperheiden varhaisen tuen mallia sekä psykososiaalisen konsultaatioryhmän toimintaa tukemaan Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston lasten ja nuorten ja heidän perheittensä kanssa tehtävää asiakastyötä. Monikulttuuriset vanhempainryhmät kouluissa ovat antaneet vertaistukea ja ammatillista tukea maahanmuuttajataustaisille vanhemmille heidän kasvatustyössään sekä tietoa siitä, mistä ja minkälaista tukea on 16

18 mahdollista saada lasten ja nuorten kasvatukseen sekä oppimiseen ja mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa. Huolenaiheita varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Monimuotoinen tuen tarve kasvaa ja samanaikaisesti tiukassa talouskurissa riittävistä tukemisen resursseista huolehtiminen jää taka-alalle. Varhaiskasvatustyön trendikkyys heikkenee, pula koulutetusta henkilöstöstä heijastuu lasten kasvatukseen ja opetukseen heikompana ammatillisena osaamisena. Lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstön taidoissa toimia monikulttuuristen lasten ja perheiden kanssa on merkittäviäkin eroja. Perusopetuksessa osalla oppilaista huonovointisuus on kärjistynyt. Muutos näkyy esimerkiksi käyttäytymisongelmien, poissaolojen ja väkivaltaisuuden lisääntymisenä. Myös moniongelmaisten oppilaiden määrä kasvaa. Koulujen keinot puuttua oppilaan tuen tarpeeseen koetaan osittain riittämättömiksi, jonka seurauksena turvaudutaan liian usein oppilaiden koulupäivien lyhentämiseen ja yksityisopetukseen. Kaikkien opettajien osaaminen ei riitä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kielitaidon ja kotouttamisen tukemiseen. Erityisen tuen tarve, erityisesti autismin kirjoon kuuluva oirehtiminen, on yleistynyt. Sairaalakouluopetuksen järjestämisessä on ongelmia. Sairaalakouluopetukselle suunniteltiin rakennettavan omat tilat Peijaksen sairaalan yhteyteen. Tarkoitus oli perustaa Peijakseen lasten ja nuorten psykiatrinen osasto, mikä olisi edellyttänyt myös sairaalaopetuksen järjestämistä. Hanke kaatui vuoden 2010 lopussa kuitenkin siihen, että HUS päätti perua osaston perustamisen ja siirtyä vahvemmin jalkautuvan hoidon toimintatapoihin. Vuoden 2010 lopusta lähtien ryhdyttiin suunnittelemaan Vantaan opetustoimen ja HUS:n yhteistyötä hyvin toimivan sairaalakoulutoiminnan (Honkapuisto) jatkumon takaamista Vantaalla. 17

19 5 Nuorten Vantaa Koulutustakuun varmistamisella edistetään nuorten hyvinvointia Vantaa on asettanut tavoitteekseen, että perusopetuksen päättäneille tarjotaan toisen asteen koulutuspaikka, ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutuspaikka, lisäopetus- tai työpajapaikka. Perusopetuksen jälkeinen koulutus on erityisen merkittävä tekijä nuorten ja aikuisten syrjäytymisen ehkäisyssä. Aloituspaikkoja on lisätty sekä Vantaan lukioihin että ammatilliseen koulutukseen. Nuoria, jotka eivät saa opiskelupaikkaa lukiosta tai ammattiopistosta, ohjataan perusopetuksen lisäopetukseen (kymppiluokille) tai ammattiopintoihin valmistavaan koulutukseen (ammattistartit, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus sekä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus). Tämä ns. nivelvaiheen koulutus kestää yhden lukuvuoden. Keväällä 2010 suomenkielisen perusopetuksen päätti nuorta. Syksyllä 2010 alkaneisiin ammatilliseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen ja suomenkieliseen lukiokoulutukseen oli Vantaalla varattu yhteensä aloituspaikkaa, joten aloituspaikkoja oli laskennallisesti 88 prosentille peruskoulun päättäneistä. Tämän lisäksi oli varattu 286 paikkaa ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja perusopetuksen lisäopetukseen, jolloin aloituspaikkoja oli laskennallisesti 98 prosentille. Yhteishaun jälkeen ilman koulutuspaikkaa oli 443 nuorta, joista heinä-elokuun aikana 100 sai paikan ammatillisesta oppilaitoksesta ja noin 50 lukiokoulutuksesta. Lisäksi ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja perusopetuksen lisäopetukseen sijoittui 279 nuorta. Nuorten työpajoille pääsi 23 perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen päättänyttä. Syyskuun lopussa ilman paikkaa oli noin 22 peruskoulun keväällä 2010 päättäneistä. Ilman paikkaa jääneitä yritettiin tavoittaa syksyn aikana ja heille tarjottiin vapaita paikkoja ammattistarteilta ja nuorten työpajoilta. Kaikki perusopetuksen päättäneet ruotsinkieliset oppilaat saivat toisen asteen koulutuspaikan. Vantaalla on kehitetty monia tukitoimia niille nuorille, jotka ovat jäämässä ilman opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen. Nuorten Kesäohjaamo on toiminut kesäisin ohjaamassa ja tukemassa nuoria opiskelupaikan saamiseksi. Kipinä-työryhmä on toiminut tukena peruskoulun päättäneille vuotiaille nuorille, jotka ovat jäämässä jatko-opintojen ulkopuolelle. Ohjauksen rakenteita on kehitetty yhdistämällä Kesäohjaamon ja Kipinän toimintaa siten, että loppuvuonna 2010 käynnistettiin ympärivuotinen nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinä yhteistyössä nuorisopalveluiden, perusopetuksen sekä nuoriso- ja aikuiskoulutuksen kesken. Ohjaus- ja tukikeskus Kipinän työntekijät ohjaavat vuotiaita nuoria muun muassa uusiin opiskelupaikkoihin, työelämään ja työpajoille sekä tarvittaessa erilaisiin psykososiaalisiin palveluihin. Se myös järjestää päivätoimintaa niille nuorille, jotka eivät pysty opiskelemaan tai työskentelemään kokopäiväisesti. Kipinässä ohjattiin syksyn 2010 aikana 38 nuorta, minkä lisäksi nuorten työpajoille otettiin suoraan 35 ohjauskeskuksen kohderyhmään kuuluvaa nuorta. Niille yli 17-vuotiaille, joilta puuttuu perusopetuksen päättötodistus, on tarjottu mahdollisuus perusopetuksen oppimäärän loppuun saattamiseen syksystä 2009 alkaen. Opiskelijat ohjataan ryhmään työ- ja elinkeinotoimiston ja nuorten työpajojen kautta; opetus annetaan nuorten työpajojen tiloissa. Yksilöllisen tehostetun neuvonnan ja ohjauksen avulla pyritään saamaan nuoret löytämään oma väylänsä koulutukseen tai työelämään päättötodistuksen saamisen jälkeen. Vuonna 2010 tässä järjestelyssä on opiskellut 36 nuorta (20 poikaa ja 16 tyttöä). Yhteydenottoja nuoriin, joilla on peruskoulu kesken, on ollut kaikkiaan 67. Päättötodistuksen sai vuonna 2010 kaikkiaan 9 nuorta ja luokka-asteen (7. tai 8. lk) sai suoritettua 18 nuorta. Oppivelvollisuusiän ylittäneet (17 24-vuotiaat) maahanmuuttajataustaiset nuoret saavat tarvittaessa perusopetukseen valmistavaa opetusta ja perusopetusta Vantaan aikuisopistossa. Vuonna 2010 oppilaita oli edellä mainitussa opetuksessa

20 Uutena tukitoimena on aloittanut toimintansa vuonna 2010 myös nuorten kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä vuotiaille. Työryhmä etsii etenemisvaihtoehtoja nuoren tilanteeseen silloin, kun hänen koulutus-, työllistymis- tai kuntoutumisasioihinsa ei ole syystä tai toisesta löytynyt ratkaisua. Työryhmän vetovastuu on sosiaali- ja terveystoimella, ja ryhmään kuuluu jäseniä myös sivistystoimesta, nuorisopalveluista, HUS:sta, Kelasta sekä työ- ja elinkeinotoimistosta. Valtaosa vantaalaisnuorista lähtee opiskelemaan peruskoulun jälkeen Vantaalaisista nuorista valtaosa jatkaa suoraan peruskoulun jälkeen lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Vuonna 2010 lähes kaikilla keväällä peruskoulun päättäneellä oli opiskelupaikka tai muu kiinnekohta elämässä. Koulutustakuun toteutuminen on onnistunut Vantaalla viime vuosina varsin hyvin. Lukio-opintojen keskeyttäminen on pysynyt Vantaalla alhaisena useita vuosia, lukiokoulutuksen keskeyttää alle kolme prosenttia opiskelijoista. Yhtenä tekijänä myönteiseen kehitykseen on ollut opinto-ohjauksen tietoinen tehostaminen kaikissa lukioissa. Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäneiden määrä on korkeampi kuin lukiokoulutuksessa, vuonna 2010 keskeyttäneitä oli 13 prosenttia. Ammattiopisto Variassa selvitetään jokaisen opintonsa keskeyttävän opiskelijan keskeyttämisen syitä. Viime vuosina vajaa puolet keskeyttäneistä on ilmoittanut keskeyttämisen syyksi oppilaitos- tai alanvaihdon, noin 10 prosenttia on siirtynyt työelämään tai oppisopimuskoulutukseen. Muita yksittäisiä syitä keskeyttämiselle olivat opiskelijan henkilökohtaiset syyt kuten paikkakunnalta muutto ja terveydelliset syyt. Kolmannesta keskeyttäneistä ei ole tavoitettu yrityksistä huolimatta, joten näiden osalta keskeyttämisen syytä ei ole saatu tietoon. Tilastokeskuksen henkilörekisteripohjaisen seurantatietojen mukaan negatiivinen keskeyttäminen on Variassa vähentynyt hieman viime vuosina. Keskeyttämisen syyt luokitellaan negatiivisiksi, jos keskeyttänyt jää kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Vantaan ammattiopistosta valmistuneet opiskelijat ovat työllistyneet erittäin hyvin, yli 80 prosenttia on saanut työtä koulutuksen jälkeen. Siksi Variassa kiinnitetäänkin erityistä huomiota opintojen etenemiseen ja niiden loppuun saattamiseen. Tavoitteena on vähentää opintojen keskeyttäneiden määrä 10 prosenttiin ja lisätä koulutuksen määräajassa suorittaneiden opiskelijoiden määrää lisäämällä työelämälähtöisyyttä sekä kehittämällä opintojen ohjausta, opiskelun tukiprosesseja ja erityisopetusjärjestelyitä. Vantaan lukioista päättötodistuksen saaneista kolmessa vuodessa valmistuneita on noin 89 prosenttia, mikä on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Neljännen vuoden opiskelijoiden määrä on vantaalaisissa lukioissa pääkaupunkiseudun ja valtakunnallista keskiarvoa pienempi ja edelleen laskussa. Ylioppilaskirjoitusten Vantaan tulokset ovat lähes maan keskitasolla. Vantaan lukioiden ylioppilaista noin kolmannes on sijoittunut vuosittain välittömästi jatkokoulutukseen, mikä on hieman muita pääkaupunkiseudun kuntia ja koko maan keskiarvoa vähemmän. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus vantaalaisnuorista on vähentynyt Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita vuotiaista nuorista oli Vantaalla vuoden 2009 lopussa alle 70 prosenttia. Nuoret naiset olivat miehiä useammin suorittaneet tutkinnon. Kaiken kaikkiaan tutkinnon suorittaneiden osuus on vähentynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan. (Ks. kuvio 4.) Syyt vähenemiseen eivät ole tiedossa. Yhtenä oletuksena on nuorten muuttaminen; koulutetut nuorten muuttavat kouluttamattomia nuoria useammin muihin kuntiin ja samanaikaisesti Vantaalle muuttaa nuoria, joilla ei ole tutkintoa. 19