Yhteisöllisen verkkopalvelun analysoiminen ja kehittäminen. Joakim Hilska

Transkriptio

1 Yhteisöllisen verkkopalvelun analysoiminen ja kehittäminen Joakim Hilska Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Vuorovaikutteinen teknologia Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Saila Ovaska Heinäkuu 2011

2 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Vuorovaikutteinen teknologia Joakim Hilska: Yhteisöllisen verkkopalvelun analysoiminen ja kehittäminen Pro gradu -tutkielma, 71 sivua Heinäkuu 2011 Viimeisen kymmenen vuoden aikana internet on kehittynyt kaikenlaisten ihmisten jokapäiväiseksi työkaluksi. Erilaiset yhteisöpalvelut ovat saavuttaneet suuren suosion miljoonien ihmisten käyttäessä niitä päivittäin yhteydenpitoon sosiaalisen verkostonsa kanssa. Tässä tutkielmassa käsitellään tämän kehityksen taustaa ja teoriaa, sekä analysoidaan yhtä yhteisöpalvelua, H7:aa. H7 on alunperin kaveripiirin kommunikointitarpeisiin kehitetty sovellus. Vuonna 2007 julkaistu palvelu uusittiin vuoden 2010 alussa, ja tässä tutkielmassa hahmotellaan muutos- ja parannusehdotuksia sen kolmatta versiota varten. Tutkielmassa kootaan yhteen H7:n käytöstä kerättyjä lokitietoja ja käyttäjäpalautetta. Palautteen pääasiallinen kanava on ollut H7:ssa oleva kehitysryhmä, jossa käyttäjät ovat voineet käydä keskustelua palvelun käytöstä ja antaa kritiikkiä ja parannusehdotuksia. Kerätyn tiedon analysointi paljasti ongelmia ja kehityskohteita, joiden pohjalta hahmoteltiin parannusehdotuksia sovelluksen käyttöliittymään, rakenteeseen ja toimintalogiikkaan. Avainsanat ja -sanonnat: yhteisöpalvelu, käyttöliittymä, käytettävyys, yksityisyys, jakaminen, sosiaalisuus, yhteisöllisyys, verkkoyhteisö, sosiaalinen media.

3 Sisällys 1. Johdanto Sosiaalinen internet taustaa ja teoriaa Virtuaalisen kanssakäymisen historia Virtuaalinen vuorovaikutus Web Yhteisöpalvelut verkossa Yksityisyys H7-verkkopalvelun historia ja nykytila Versio Versio H7-verkkopalvelun käyttöliittymä ja ominaisuudet Profiili Kontaktiverkosto ja ryhmät Keskustelut Kuva-albumit Tapahtumat H7-verkkopalvelun analysointi Tutkimuksen aineisto Lokitietojen analysointi Tukiryhmästä kerätyn palautteen analyysi Yhteisöllisyys Huomautukset ja päivitykset Kehitysideat Päivitykset ja huomautukset Uutisnäkymä Profiili Kuva-albumit Yksityisviestit Keskustelut Pohdinta Yhteisöpalvelun kehityksen haasteita Yksityisyyden säilyttämisen haasteita Kehitysehdotukset Jatkokehitysideoita Yhteenveto...66 Viiteluettelo...68

4 Huomautus: Tutkielmassa H7-verkkopalvelun näytönkuvissa esiintyvät nimet ja kommentit ovat fiktiivisiä, ja kuvat palvelevat vain sovelluksen esittelytarkoitusta. Yhtymäkohdat todellisiin henkilöihin, joko eläviin tai kuolleisiin, ovat jokseenkin sattumanvaraisia.

5 1 1. Johdanto Ihmisten elämä on yhä enemmän sidoksissa erilaisiin internetissä toimiviin yhteisöpalveluihin. Kun vielä kymmenen vuotta sitten tärkein sosiaalinen yhteydenpidon muoto suurimmalla osalla ihmisistä internetissä oli sähköposti, nykyään ihmiset hoitavat sosiaalisia suhteitaan monipuolisten yhteisöllisten sovellusten kautta. Ne mahdollistavat yhteydenpidon kavereihin, työtovereihin, tuttaviin ja sukulaisiin, ihmisten tai heihin liittyvien tietojen hakemisen, reaaliaikaisen keskustelun sekä monipuolisen sisällön julkaisemisen. Palveluiden kautta voi julkaista blogeja, valokuvia, tiedostoja sekä lyhyitä statuspäivityksiä. Ja tätä kaikkea voi kommentoida, tai jos tuntuu siltä että ei ole mitään sanottavaa, monet palvelut tarjoavat mahdollisuuden tykätä erilaisista asioista ei tarvitse kuin painaa linkkiä, ja laskuri vaikkapa valokuvan alla kasvaa yhdellä: 7 käyttäjää tykkää tästä. Sen lisäksi, että erilaisissa yhteisöpalveluissa voi kommunikoida ja julkaista erilaista sisältöä, palvelut tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden kertoa itsestään monin eri tavoin (Conti et al., 2011). Voi listata kotikaupunkinsa, mielimusiikkinsa, kielet joita osaa puhua, sukulaisensa ja parisuhdetilanteensa lähes mitä vain, mitä ihmiset keksivät itsestään kertoa luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla ihmisten elämä on siirtymässä internetiin. Sen lisäksi, että ihmisillä on tosimaailman sosiaalinen elämä, verkostot ja julkisuuskuva, sen päällä on yhä tärkeämmäksi käyvä virtuaalinen elämä ja julkisuuskuva. Uuden ihmisen tavattuaan on helppo käydä etsimässä hänet virtuaaliyhteisöstä, jossa voi löytää hänestä lisää tietoja (Joinson, 2008). Myös ammatilliset verkostot ovat siirtyneet verkkoon. Pelkästään tällaisiin yhteyksiin keskittyneissä palveluissa ihmiset luovat kontakteja työkavereiden kanssa ja rakentavat virtuaalista ansioluetteloa. Tavallisten ihmisten siirtyminen passiivisista internetin selaajista aktiivisiksi sisällöntuottajiksi voidaan mieltää kuuluvaksi Web 2.0 -ilmiöön, joka lasketaan alkaneeksi IT-kuplan puhkeamisesta vuonna Kun aikaisemmin sisältö webissä oli staattista, toiselle vaiheelle ominaista on sosiaalisuus, käyttäjien luoma sisältö ja dynaamiset sovellukset. Ensimmäisessä vaiheessa internetissä tarjottu sisältö oli pääosin valmiiksi tehtyä ja staattista, kuten kotisivut, tietosanakirjat, ja palvelut joista voi ladata tiedostoja. Loppukäyttäjän rooli oli passiivinen vastaanottaja ja tarkkailija. Oman sisällön luomiseen tarvittiin teknistä kompetenssia, jota harvalla oli. (O'Reilly, 2005) Web 2.0 webin toinen vaihe on muuttanut internetin staattisesta dynaamiseksi ja tehnyt loppukäyttäjästä aktiivisen osallistujan ja tärkeän sisällöntuottajan. Kynnys osallistua on madaltunut lähes olemattomaksi, kun aikaisemmin ohjelmointitaitoa vaatineiden kotisivujen tilalle on syntynyt

6 2 blogeja ja yhteisöpalveluita, joita lähes kuka tahansa kykenee käyttämään. Sisällön tuotto on siirtynyt yrityksiltä yksityishenkilöille. Tyypillisessä web 2.0 -palvelussa yritys tuottaa vain alustan, joka mahdollistaa palvelun käyttäjille sisällön lisäämisen. Webin toinen vaihe on tuonut mukanaan sovelluksia, jotka helpottavat ja laajentavat kaikenlaisten ihmisten jokapäiväistä elämää, minkä seurauksena ihmiset liittyvän sankoin joukoin erilaisiin Web 2.0 -palveluihin. Kesäkuussa 2010 yhteisöpalvelu Facebook raportoi saavuttaneensa 500 miljoonan käyttäjän rajapyykin (Zuckerberg, 2010). H7 on eräs Web 2.0 -palvelu, joka on syntynyt pienen kaveripiirin tarpeista helpottaa sosiaalista kanssakäymistä hyödyntäen internetin vuorovaikutteisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia. H7:n kehitys alkoi vuoden 2006 loppupuolella, jolloin syntyi idea kehittää keskustelufoorumi kaveripiirin tarpeisiin. Aikaisemmin sähköposti oli vakiintunut kommunikoinnin välittäjänä, kun järjestettiin kaveriporukalla erilaisia tapahtumia, mutta sen rajoittuneisuus tuli nopeasti vastaan. Tilalle ideoitiin keskustelufoorumi, johon liitettiin tapahtumatietokanta ja kuvagalleria-ominaisuus. Ensimmäinen versio julkaistiin maaliskuussa Palvelua on kehitetty koko ajan perustuen käyttäjien tarpeisiin ja havaittuihin ongelmiin. Vuoden 2009 alussa julkaistiin täysin uusittu versio, jonka myötä palvelu siirtyi verkostopohjaiseksi. Aikaisemman yhden yhteisön mallista siirryttiin verkostoon, joka perustuu kaverisuhteisiin ja ryhmiin. Olen ollut itse päävastuussa palvelun kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Ensimmäisen version tapahtumatietokantaominaisuus oli toisen henkilön tekemä, mutta toinen versio on täysin itsetekemäni. Monissa teknisissä asioissa liittyen muun muassa palvelimen asennukseen ja konfigurointiin olen saanut apua muilta. Edelleen palvelun ytimessä on keskusteluominaisuus, joka on ollut ahkerassa käytössä palvelun alusta saakka. Se on myös oletettavasti syy, miksi H7 on edelleen käytössä, vaikka suurin osa sen pienestä käyttäjämäärästä käyttää myös muita yhteisöpalveluita. Suurin haastaja on selkeästi Facebook, mutta H7 on pitänyt paikkansa käyttäjiensä arjessa tarjoamalla hieman erilaisia ominaisuuksia. Kun Facebookissa vuorovaikutus on lyhytjänteistä ja pinnallista, H7:n ominaisuudet tähtäävät syvällisempään ja pitkäjänteisempään vuorovaikutukseen. Facebookin tyypillinen sisältö on statuspäivitys, joka kertoo vaikkapa siitä, että käyttäjä joi kahvia aamulla. Tämä saattaa johtaa muutamaan yhtä pinnalliseen kommenttiin ja pariin tykkäämiseen. H7:lle ominaista on taas pitkäjänteiset ja syvälliset keskustelut, jotka saattavat kestää vuosia ja sisältää jopa satoja viestejä.

7 3 Tällä hetkellä H7-verkkopalveluun kuuluu noin 90 käyttäjää, jotka tuottavat noin 100 kirjautumista ja 1000 sivulatausta joka päivä. Pieni, mutta aktiivinen käyttäjäyhteisö kannustaa jatkamaan sovelluksen kehittämistä. Tässä tutkielmassa analysoidaan H7-verkkopalvelun tämänhetkistä tilannetta käyttäjien kannalta ja sen avulla pyritään selvittämään, millaisia muutoksia ja parannuksia palvelun kolmanteen versioon tulisi tehdä, jotta se palvelisi käyttäjiään entistä paremmin nyt ja tulevaisuudessa. Erityisenä tavoitteena on aktivoida jo palvelussa olevia käyttäjiä, jotka eivät palvelua käytä kovin säännöllisesti, sekä helpottaa uusien käyttäjien aloittamista palvelussa. Keskeisimmät kysymykset ovat: 1. Mikä on palvelun tämänhetkinen tila, ja kuinka hyvin se palvelee käyttäjiään? 2. Mitkä ovat oleellisimpia ongelmia palvelun käyttöliittymässä ja ominaisuuksissa? 3. Miten palvelua voitaisiin kehittää, jotta se voisi vastata paremmin tämän hetken ja tulevaisuuden käyttäjätarpeisiin? Kysymyksiin pyritään vastaamaan tutkimalla H7:n tilastoja käyttäjämääristä, käyttäjien aktiivisuudesta sekä sisällön luomisesta. Tämän lisäksi tarkastellaan käyttäjäpalautetta, jota on kertynyt itse palvelussa käydyissä palautekeskusteluissa ja myös henkilökohtaisissa keskustelutilanteissa. Lisäksi analysoidaan muita yhteisöllisiä palveluita ja erilaisia aiheeseen liittyviä teknologioita. Koska teknologiat ja käytännöt ovat uusia ja nopeasti kehittyviä, on syytä ottaa huomioon että tutkimuksen tulokset eivät ole lopullisia, vaan tärkeintä on olla menossa oikeaan suuntaan, valmiina kehittymään ja muuttumaan uusien mahdollisuuksien ja vaatimusten ilmaantuessa. Palvelun onnistumista tehtävässään voidaan mitata kolmella osa-alueella: käyttäjämäärällä, sisällön määrällä ja käyttäjien aktiivisuudella. Käyttäjämäärän lisääminen on tärkeä tavoite, koska mitä enemmän käyttäjiä palvelulla on, sitä hyödyllisempi se on käyttäjilleen. Esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä on melko oleellista, että riittävä määrä tapahtumaan mahdollisesti osallistuvia käyttää palvelua. Käyttäjämäärä ei kuitenkaan yksin riitä. Jos suuri määrä ihmisiä luo tilin palveluun, mutta ei koskaan luo uutta sisältöä, on konsepti epäonnistunut. Siksi kehityksen on tähdättävä myös siihen, että käyttäjät luovat entistä enemmän sisältöä, oli se sitten osallistumista keskusteluun, kommentteja, kuvia tai tapahtumia. Kolmanneksi voidaan mitata käyttäjien

8 4 aktiivisuutta: kuinka usein käyttäjät kirjautuvat palveluun? Päivittäin vaiko vain kerran kuukaudessa? Viettävätkö käyttäjät aikaa sivustolla? Palvelun ominaisuuksien olisi tähdättävä siihen, että käyttäjät viihtyvät sivustolla ja palaavat sinne mahdollisimman usein. Tutkielman luvussa 2 käydään läpi sosiaalisen internetin ja siihen kiinteästi liittyvän Web 2.0 -ilmiön historiaa. Lisäksi esitellään yhteisöpalveluja ja yksityisyyteen liittyviä kysymyksiä. Luvussa 3 käydään läpi H7verkkopalvelun historiaa ja nykytilannetta, ja luvussa 4 kuvataan sovelluksen käyttöliittymää ja ominaisuuksia. Luvussa 5 analysoidaan palvelua eri näkökulmista ja nostetaan esille ongelmia ja kehityskohteita. Luvussa 6 esitetään kehitysehdotuksia aikaisemmin löydettyihin ongelmiin. Luvussa 7 pohditaan yhteisöpalvelun kehittämisen haasteita yleisesti, ja erikseen yksityisyyden näkökulmasta. Lisäksi pohditaan kehitysehdotuksien toteuttamisen vaikutuksia palveluun, ja otetaan esille muutamia jatkokehitysideoita. Tutkielman päättää yhteenveto.

9 5 2. Sosiaalinen internet taustaa ja teoriaa Seuraavassa käydään läpi sosiaalisen internetin ja niin sanotun Web 2.0:n taustaa ja teoriaa, jota tullaan käyttämään myöhemmin H7:n nykytilan arviointiin ja kehitykseen Virtuaalisen kanssakäymisen historia Virtuaalisten yhteisöjen historia alkoi tietoverkkojen kehityksestä ja käyttöönotosta 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Vaikka tietokoneiden verkottaminen oli aluksi kehitetty tietokoneiden laskentakapasiteetin jakamiseen eri paikkojen välillä, siitä tuli nopeasti kätevä tapa saavuttaa ihmisiä siinä missä tietokoneitakin ja 1980-lukujen aikana tietoverkkoja luotiin lisää. Näihin aikoihin myös kirjoitettiin sähköposti- ja Bulletin Board System (BBS) -ohjelmistot, jotka edustivat merkittävää edistysaskelta tietoverkkojen kehityksessä. Nämä ohjelmistot tekivät tietoverkoista aikaisempaa käyttökelpoisempia ihmistenvälisen kommunikaation välineenä. (Sproull & Arriaga, 2007) Sosiaalinen kanssakäyminen verkossa alkoi ARPAnetin kehittäjien keskuudessa luvun puolivälissä ARPA-ohjelmassa mukana oleva henkilöstö alkoi käyttää joukkosähköposteja tietojen jakamiseen, keskusteluun ja tapaamisten organisointiin. Osa tästä joukosta käytti sähköpostia myös vapaa-ajan asioiden jakamiseen kuten ravintoloiden arvosteluun sekä kirjoista ja elokuvista keskusteluun. Näin ARPA-ohjelman tutkijat kehittivät sekä teknologiaa että uutta sosiaalisen vuorovaikutuksen tapaa. (Sproull & Arriaga, 2007) 1990-luvun puolivälissä elektronisesta kommunikaatiosta oli tullut normaali käytäntö yliopistoissa, tiedeyhteisöissä ja yrityksissä. Huolimatta sen käytön nopeasta kasvusta, tässä vaiheessa keskusteluyhteisöitä käyttivät suurimmaksi osaksi vain nuoret, teknisesti orientoituneet miehet luvun loppuvaiheessa nettikommukaatio siirtyi valtavirran työkaluksi teknisen kehityksen siirtyessä tasolle, jossa tavallisten ihmisten oli helpompaa käyttää internetiä luvun aikana Webin tekninen kehitys ja graafiset selaimet mahdollistivat elektronisen kommunikaation käyttöönoton miljoonille ihmisille ympäri maailmaa. 2000luvun ensimmäisten vuosien aikana teknologioiden kehitys mahdollisti helpomman verkkojulkaisemisen, mikä johti sosiaalisten yhteisöpalveluiden ja blogien räjähdysmäiseen kasvuun. (Sproull & Arriaga, 2007) 2.2. Virtuaalinen vuorovaikutus Virtuaalinen kommunikointi ja vuorovaikutus verkossa poikkeaa jo lähtökohtaisesti kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta. Epäsuoran vuorovaikutuksen

10 6 toteutukseen sisältyy paljon haasteita. Yleisesti myönnetään, että tällainen välitetty kommunikaatio kärsii sosiaalisten vihjeiden puutteesta, koska oleellisia asioita kuten eleet ja fyysinen ympäristö on hankalaa tai käytännössä mahdotonta kommunikoida verkon yli. Virtuaalisessa ympäristössä myös sosiaalisten normien vaikutus heikkenee, mikä saattaa johtaa negatiiviseen käytökseen. Lisäksi virtuaalisen ympäristön mahdollistama suuri osallistujamäärä hankaloittaa keskustelun hahmottamista ja yhteisymmärrykseen pääsemistä. Samasta syystä johtuva informaatiotulva saattaa hankaloittaa keskustelua ja muuta vuorovaikutusta. Liian suuri määrä informaatiota johtaa siihen, että relevantin tiedon löytäminen on niin työlästä, että käyttäjät eivät viitsi nähdä tarvittavaa vaivaa sen eteen ja jättäytyvät sivuun keskusteluista. Lisäksi virtuaalisen ryhmän keskustelulla on taipumusta päätyä muutamien henkilöiden hallitsemaksi, toisin kuin reaalimaailman ryhmässä, jossa osallistuminen on tasaisempaa. (Ma & Agarwal, 2007) Näitä ongelmia voi havainnollistaa helposti miettimällä tyypillistä julkista keskustelufoorumia verkossa. Suuri määrä osanottajia, joista käytännössä kukaan ei tunne toisiaan, käy yhtä aikaa kymmeniä eri keskusteluja. Se, että lähes kaikki esiintyvät nimimerkkien suojassa, aiheuttaa hyvin kärkeviä ja loukkaavia kommentteja ja hyökkäyksiä toisten kirjoittajien henkilöä vastaan (Kilner & Hoadley, 2005). Toisaalta anonyymiys vähentää sosiaalisten normien ja sääntöjen noudattamista siksi, että kenenkään ei tarvitse vastata kommenteistaan kellekään henkilökohtaisesti, ja toisaalta se, että muut eivät ole muuta kuin nimimerkki, alentaa kynnystä kohdella heitä epäinhimillisesti. Erilaisia foorumeita tarkkailemalla voidaan huomata, että verkkokeskustelussa esiintyy huomattavasti jyrkempiä mielipiteitä kuin tosimaailman vastaavissa tilanteissa. Henkilökohtaisessa vuorovaikutustilanteessa ihmiset ovat varovaisempia sanomaan julki konflikteja aiheuttavia mielipiteitä ja pyrkivät löytämään jonkinlaista yhteisymmärrystä. Henkilökohtaisessa vuorovaikutustilanteessa kaikki ovat suunnilleen tietoisia siitä, mistä keskustellaan, keskustelu koskee yhtä asiaa kerrallaan ja kaikki voivat suhteellisen helposti hahmottaa tilanteen. Internetin keskustelufoorumeilla taas on käynnissä kymmeniä keskusteluja yhtä aikaa, joita eri ihmiset käyvät päivittämässä. Yhden keskustelun hahmottaminen saattaa olla vaikeaa, koska se on voinut jatkua jopa vuosia ja sisältää satoja viestejä. Kaikkien käynnissä olevien keskustelujen hahmottaminen on jo usein mahdotonta. Tämä nostaa kynnystä osallistua keskusteluihin tai edes jatkaa foorumin lukemista passiivisesti. Harva foorumin käyttäjä tekee muuta kuin lukee muiden kirjoittamia viestejä, ja aktiivisesti uutta sisältöä luovat ovat vähemmistössä.

11 7 Vaikka internetissä on valtava määrä erilaisia keskustelufoorumeita, empiirinen tutkimus paljastaa, että hyvin harvat kykenevät säilyttämään jäseniään ja motivoimaan heitä osallistumaan keskusteluihin. Esimerkiksi yli 90 prosenttia MSN:n yhteisöistä koostuu vähemmästä kuin 25 jäsenestä ja niiden keskimääräinen viestimäärä on yhden ja kahdenkymmenen välillä. (Ma & Agarwal, 2007) Edellä kuvatut ongelmat eivät toki koske pelkästään keskustelufoorumeita. Samat ongelmat saattavat nousta esiin missä tahansa sosiaalisen internetin ilmentymässä kuten blogeissa ja kaikkialla muualla, missä käydään keskustelua. Monet palvelut lisäävät sivuilleen sosiaalisia ominaisuuksia, joista ehkä yleisimpiä on kommentointiominaisuus. Esimerkiksi uutisia julkaisevat sivustot antavat ihmisille mahdollisuuden kommentoida uutisia. Tällaiset ominaisuudet uutissivustoilla ovatkin lisääntyneet viime vuosina nopeasti, mutta tuoneet mukanaan moderointitarpeen: asiattomat kommentit on poistettava Web luvulla ajateltiin, että internetin perusidea ja toimintaperiaate on julkaiseminen, ei osallistuminen (O'Reilly, 2005). Sen aikainen internetin sisältö koostui lähinnä kotisivuista ja muista staattisista sivustoista, joita loppukäyttäjät selasivat omalta tietokoneeltaan. Tieto kulki lähes yksinomaan yksisuuntaisesti, palvelimilta loppukäyttäjän selaimelle tehden suurimmasta osasta internetin käyttäjiä pelkästään passiivisia tarkkailijoita. Julkaiseminen oli harvojen käsissä. Vain ne, joilla oli teknistä osaamista, kykenivät luomaan sisältöä ja tuomaan sen muiden saataville internetin kautta. Tämä ryhmä käsitti koodaamiseen perehtyneitä henkilöitä sekä yrityksiä ja organisaatioita, jotka kykenivät ostamaan palveluita tältä ihmisryhmältä. Tähän aikaan webjulkaiseminen ei poikennut lähtökohtaisesti konventionaalisista medioista kuten radio, televisio ja sanomalehdet, joissa harvat päättävät, mitä ja koska julkaistaan, ja suurille massoille jää passiivinen vastaanottajan ja tarkkailijan rooli. Vaikka työkaluja osallistumiseen ja sisällön luomiseen muutenkin kuin pelkästään sivuja koodaamalla olikin, vielä 1990-luvun aikana vieraskirjat, kommentointilomakkeet ja keskustelufoorumit pysyivät omina pieninä saarekkeina sivussa siitä, missä oikeasti tapahtui. Liikenne internetissä kasaantui muutamien suurten staattisten sivustojen ympärille ja pienet, yksityisten ihmisten ylläpitämät sivustot jäivät syrjempään. Niin sanotun IT-kuplan puhkeamisen myötä monet tekivät johtopäätöksen, että internet oli ylimainostettu. Kuitenkin tällaiset murrokset ovat tyypillisiä, kun uusi, nouseva teknologia kypsyy valmiiksi siirtymään pienten piirien leikkikentästä valtavirran työkaluksi. Päinvastoin kuin miltä saattoi näyttää,

12 8 murros ei ollut vain pettymys tyhjiin lupauksiin vaan käännekohta webin kehityksessä, jonka jälkeen se oli valmis ottamaan paikkansa massojen jokapäiväisen elämän työkaluna. Konsepti Web 2.0 syntyi vuonna 2004 O'Reilly and Associatesin ja MediaLive Internationalin järjestämän konferenssin myötä. Termi perustui ajatukseen siitä, että web ei ollut romahtanut, vaan pikemminkin merkittävämpi kuin koskaan, uusien sovellusten ja sivustojen syntyessä tiuhaan tahtiin. Yrityksillä, jotka olivat selvinneet IT-kuplan puhkeamisesta, näytti olevan jotain yhteistä. Tätä uutta ajattelutapaa ja sen pohjalta kehitettyjä sovelluksia ja tekniikoita alettiin nimittää termillä Web 2.0 eli webin toinen vaihe. Aikaisempaa vaihetta kuvattiin vastaavasti termillä Web 1.0 eli webin ensimmäinen vaihe. (O'Reilly, 2005) Yksi oleellisimpia Web 2.0 -ajattelutapoja on kollektiivisen informaation valjastaminen hyötykäyttöön (O'Reilly, 2005). Miljoonien internetin käyttäjien ja sisällöntuottajien panos saadaan uusien sovellusten käyttöön, mikä mahdollistaa täysin uusia ja ennennäkemättömän tehokkaita tapoja tuottaa palveluita. Ensimmäisiä ja menestyneimpiä tällaisia sovelluksia on Googlen hakupalvelun käyttämä PageRank-järjestelmä, joka käyttää internetin linkkipohjaista rakennetta tuottaakseen hakutuloksia. Ebayn tuote puolestaan on kaikkien sen käyttäjien kollektiivinen toiminta. Yritys ei itse tuota sisältöä, vaan sen sijaan tarjoaa alustan käyttäjille tarjota tuotteita myytäväksi ja ostaa niitä sekä siirtää rahaa ostotapahtumien yhteydessä. Tämä on toinen tärkeä Web 2.0 -periaate: enemmän kuin palveluiden tuottamista, se on alustan luomista; se on viitekehys, jonka puitteisiin sovelluksen käyttäjät luovat varsinaisen sisällön ja lisäarvon (O'Reilly, 2005). Samalla periaatteella toimii Wikipedia-verkkotietosanakirja, jota kuka tahansa voi muokata ja laajentaa. Aikanaan radikaali ajatus sisällön tuottamisen avaamisesta kenelle tahansa mahdolliseksi on vuosikymmenessä luonut valtavan monikielisen sanakirjan, jota miljoonat ihmiset käyttävät päivittäin. Elokuussa 2010 Wikipedia.org keräsi 310 miljoonaa kävijää (DoubleClick 2010). Eräs esimerkki kollektiivisen informaation valjastamisesta internetsovelluksen käyttöön on Amazonin verkkokauppa. Sen lisäksi että Amazon hyödyntää käyttäjien kirjoittamia arvosteluja ja arvioita, kaikkea käyttäjän aktiviteettia käytetään hakutuloksien järjestämiseen ja tuotteiden ehdottamiseen muille käyttäjille. Kuvassa 1 on esimerkkejä Amazonin verkkokaupan kollektiivisen tiedon hyödyntämisestä: käyttäjän tarkastellessa tuotetta järjestelmä ehdottaa tuotteita, joita muut kyseisen tuotteen ostaneet ovat ostaneet sen lisäksi. Käyttäjän osallistumisesta on tehty oleellinen osa koko palvelun ydintoimintoja. Miljoonat sivujen kävijät tuottavat jatkuvasti uutta tietoa, jota käytetään reaaliaikaisesti palvelun tekemiseen älykkäämmäksi. O'Reillyn (2005) mukaan käyttäjien osallistumisesta seuraa verkostovaikutus

13 9 joka on yksi tärkeä avainkohta markkinoiden hallitsemiseen Web 2.0 -aikakaudella. Tähän ajatusmalliin perustuvat sovellukset muuttuvat sitä paremmiksi ja tehokkaammiksi, mitä enemmän ihmisiä niitä käyttää. Verkostovaikutusta ei käytetä pelkästään käyttäjien houkuttelemiseen palveluun, vaan myös heidän käyttäytymisestään opitaan ja palvelua rakennetaan heidän luomansa sisällön varaan (O'Reilly & Battelle, 2009). Kuva 1. Amazonin verkkokauppa. ( ) Web 2.0 -palveluiden ytimessä on data, jonka päälle palveluita ja sovelluksia rakennetaan. Googlen hakupalvelun ytimessä on valtavat tietokannat internetin sivuista ja niiden linkeistä, Facebookin tärkein resurssi on sen tietokantoihin tallennettu data käyttäjistä ja heidän yhteyksistään ja Amazonin pinnan alla on valtava määrä tietoa tuotteista, käyttäjistä ja heidän toiminnastaan sivustolla. Sovellus itsessään, ilman tietokantaa joka sen taustalla on, ei ole niin tärkeä kuin aikaisemmin on totuttu ajattelemaan. Siksi myös hyvin paljon ohjelmistoista julkaistaan avoimena lähdekoodina. Esimerkiksi videonjakopalvelu Youtuben arvo koostuu palveluun ladatuista videoista ja niiden tiedoista. Varsinainen Youtuben sovellus on hämmästyttävän yksinkertainen.

14 10 Tärkein sivu on pelkkä flash-tekniikkaan perustuva videon toistosivu, jossa on lista ehdotetuista muista videoista sekä kommentointimahdollisuus ja hakutoiminto (kuva 2). Lisäksi sivustolla on etusivulla listoja suosituimmista videoista eri kategorioissa. Näiden peruselementtien lisäksi palvelussa on mahdollisuus luoda käyttäjätilejä ja kanavia sekä olla vuorovaikutuksessa eri tavoin muiden käyttäjien kanssa, mutta peruskonsepti sisältää hyvin vähän asioita. Youtuben todellinen arvo onkin pinnan alla eli tietokannoissa, joihin videot ja muut tiedot tallennetaan. Kuva 2. Youtuben videonkatselusivu ( ) Youtube käyttää myös yhtä tärkeää Web 2.0 -ominaisuutta eli tageja. Hunterin, Khanin ja Gerberin (2008) mukaan tagit ovat yksinkertaisia avainsanoja, joita käyttäjä voi liittää sisältöön (esimerkiksi blogikirjoitus, video tai kuva) sen kuvaamiseksi, eli metatiedon lisäämiseksi, ja luokittelemiseksi. Tagit mahdollistavat sisällön organisoinnin kategorioihin, jotta ne voidaan löytää helpommin myöhemmin. Ne ovat erityisen käyttökelpoisia, kun pitää organisoida ja jakaa suuria määriä informaatiota (Nov & Ye, 2010). Tagien käytön hyviä puolia on se, että käyttäjät itse kiinnittävät tageja sisältöön, eli niiden luomisessa hyödynnetään tehokkaasti kollektiivista tietoa. Esimerkiksi etukäteen määriteltyihin kategorioihin verrattuna tagit ovat joustavampi ja kattavampi tapa luokitella ja organisoida sisältöä. Ilman

15 11 metatietoa joidenkin sisältötyyppien kuten videoiden ja kuvien hakeminen on hyvin hankalaa. Ne eivät itsessään sisällä mitään tietoa, jonka perusteella niitä voitaisiin lajitella ja kategorisoida tai hakea avainsanoilla. Otsikoiden ja kuvailevien tekstien lisääminen auttaa huomattavasti tähän ongelmaan, mutta tageilla voidaan täydentää näitä tietoja ja lopputulos on hyvin tehokas haku ja lajittelu. (Hunter et al., 2008) Tagien käytön kääntöpuolena on järjestelmän altistaminen väärinkäytöksille, koska ei voida olla varmoja siitä, että käyttäjät ovat rehellisiä tageja luodessaan. Tageja voidaan väärinkäyttää liittämällä sisältöön avainsanoja, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mutta jotka ovat tunnetusti paljon käytettyjä hakusanoja. Näin epärehellinen käyttäjä saattaa keinotekoisesti saada aikaan sisältönsä näkymisen hakutuloksissa. Hakuja tekeviä käyttäjiä tämä luonnollisesti hermostuttaa tilanteessa, jossa hakutuloksissa näytetään epärelevanttia ja harhaanjohtavaa sisältöä. Tahallisen väärinkäytön lisäksi käyttäjien lisäämä metadata on monesti epäjohdonmukaista ja epätarkkaa, mikä johtaa sisällön joutumiseen väärään kategoriaan ja sen löytymättömyyteen. (Hunter et al., 2008) Riippuvuus käyttäjistä tagien luomisessa on myös sikäli hankalaa, että kaikki eivät halua tai viitsi tageja julkaisemaansa sisältöön lisätä. Tavallisesti käyttäjät lisäävät tageja vain murto-osaan sisällöstä jättäen osan ilman riittävää metatietoa (Budura et al., 2008). Web 2.0 -sovellukset poikkeavat perinteisistä ohjelmistoista myös versioiden julkaisupolitiikassa. Perinteisen mallin mukaan versioita kehitellään kuukausia, jopa vuosia, ennen julkaisemista loppukäyttäjille. Web 2.0 -sovellukset ovat selainkäyttöisiä, joten ne eivät vaadi käyttäjää lataamaan itselleen sovellusta, vaan hän käyttää sitä suoraan palveluntarjoajan palvelimelta. Tämä mahdollistaa sovellusten jatkuvan päivittämisen. Muutokset eivät vaadi käyttäjältä mitään toimia, kuten uuden ohjelmistoversion asentamista, joten uusia ominaisuuksia voidaan lisätä ja vanhoja uudistaa jatkuvasti. (O'Reilly, 2005) Kun kaikista internetin käyttäjistä tehdään sisällöntuottajia ja osallistujia sen sijaan, että he olisivat pelkästään passiivisia tarkkailijoita, se muuttaa internetselailun luonnetta muutenkin kuin palveluiden tehokkuudessa ja monipuolisuudessa. Nykyaikaisessa internetissä käyttäjä on aivan uudella tavalla läsnä jättäen jälkiä toiminnastaan ja olemalla vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kanssa. Tämä on luonut aivan uuden sosiaalisen vuorovaikutuksen muodon. Aikaisempien kotisivujen, keskustelupalstojen ja vieraskirjojen lisäksi ovat tulleet blogit ja sosiaaliset yhteisöpalvelut, joissa käyttäjät luovat virtuaalisen minänsä, luovat suhteita toisten kanssa, julkaisevat kuvia ja kirjoituksia, keskustelevat ja kommentoivat. Nämä palvelut

16 12 perustuvat vahvasti Web 2.0 -ajattelulle ja tekniikoille. Sovellukset tarjoavat vain alustan ja työkalut, joiden avulla käyttäjät luovat itse varsinaisen arvon palveluun tuottamalla sisältöä ja luomalla linkkejä toisiin ihmisiin, yrityksiin, tuotteisiin, tapahtumiin ja organisaatioihin. Kaiken tämän ytimessä ovat tietokannat, joiden päälle koko järjestelmä on rakennettu. Merkillepantavaa on se, että palvelu ei itse tuota käytännössä yhtään tietokantojen datasta, vaan sen luovat palvelun loppukäyttäjät itse (Li & Lee, 2007). Ilman muita käyttäjiä sosiaalisesta yhteisöpalvelusta olisi hyvin vähän hyötyä kenellekään, mutta mitä useampi ihminen käyttää palvelua, sitä useampien ystäviensä kanssa yksittäinen käyttäjä voi sen kautta olla vuorovaikutuksessa. Tyypillisesti tällaisen palvelun aloittaminen on hyvin haastavaa, koska palvelun yleistymiseen vaaditaan kriittinen massa käyttäjiä, jonka kerääntymiseen voi mennä kauan aikaa. Koska palvelun arvo käyttäjälle perustuu sen käytön yleisyyteen, vakiintuneilla toimijoilla on hyvin suuri etu muihin nähden. Käyttäjä ei helposti siirry uuden palvelun käyttämiseen, jos kaikki hänen ystävänsä ovat jo vanhassa palvelussa. Puhtaalta pöydältä aloittaminen on myös siksi haasteellista, että sosiaalisessa yhteisöpalvelussa vuorovaikutus perustuu usein jo julkaistuun sisältöön vastaamiseen. Mitä enemmän sisältöä julkaistaan, sitä enemmän myös syntyy vastauksia. (Raban et al., 2010) Käytettävyys on myös yksi tärkeä ulottuvuus uuden sukupolven internetsovelluksissa. Onnistuneimmat ja suosituimmat palvelut ovat yksinkertaisia. Ei riitä, että tarjotaan oikeat ominaisuudet, niiden pitää olla myös helposti saatavilla ja intuitiivisia käyttää. Perusperiaate ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen suunnittelussa on se, että käyttöliittymien on oltava helppokäyttöisiä ja niiden toimintojen pitää olla helposti ennustettavissa. Internetsovelluksissa tämä on erityisen tärkeää ottaa huomioon, koska webin käyttäjät ovat kärsimättömiä ja poistuvat sivulta, jos eivät heti ymmärrä, miten sitä käytetään. (Pilgrim, 2008) Käyttöliittymän pitää olla toteutettu niin, että kynnys käytön aloittamiselle on mahdollisimman matala. Koska internetistä on tullut osa suurten massojen arkea, pitää ottaa huomioon, että internetissä toimiva sovellus ei voi olettaa käyttäjiltä teknistä kompetenssia ja viitseliäisyyttä opiskella monimutkaisia käyttöliittymiä. Käytettävyyden lisäksi pitää ottaa huomioon myös kokonaisvaltainen käyttökokemus. Käytettävyyden eli käyttäjän toiminnallisuuteen liittyvien tarpeiden tyydyttämisen lisäksi siihen kuuluu myös psykologiset ja emotionaaliset tarpeet kuten itseilmaisu ja sosiaalisten suhteiden tarve. (Väänänen-Vainio-Mattila & Wäljas, 2009)

17 Yhteisöpalvelut verkossa Boyd ja Ellison (2008) määrittelevät yhteisöpalvelun verkkopohjaiseksi palveluksi, jonka ominaisuuksiin kuuluu käyttäjän julkinen tai puolijulkinen profiili, lista palvelun käyttäjistä, joihin käyttäjä on yhteydessä, ja mahdollisuus katsella ja selata omia ja muiden yhteyslistoja. Vaikka yhteisöpalveluja on monenlaisia, niiden kaikkien perusrakenneosia ovat profiilit ja yhteysverkostot. Vaikkakin alunperin näitä ominaisuuksia on sivustoille luotu erilaisista motiiveista ja eri tarkoituksia varten, oleellisin funktio niille on luoda kaikille käyttäjille oma verkostonsa, jonka puitteissa voi jakaa tietoa ja olla kanssakäymisissä sivuston tarjoamia työkaluja käyttäen. Käyttäjästä itsestään on kiinni, haluaako hän rakentaa verkostonsa vastaamaan omaa todellisessa maailmassa olemassaolevaa sosiaalista verkostoaan vai kelpuuttaako hän mukaan tuntemattomia ihmisiä, joihin tutustuu yhteisöpalvelun kautta. Jälkimmäisessä tapauksessa voidaan ajatella, että henkilö luo palveluun ikään kuin virtuaalisen rinnakkaismaailmansa, joka on irrallinen todellisesta maailmasta. Monissa suurimmissa yhteisöpalveluissa käyttäjät eivät pyri verkostoitumaan vaan kommunikoivat lähinnä sellaisten ihmisten kanssa, jotka jo ovat osa heidän sosiaalista verkostoaan (Boyd & Ellison, 2008). Profiili on sivu, jossa käyttäjä voi luoda virtuaalisen persoonallisuuden itsestään. Tyypillisiä tietoja profiileissa ovat maantieteellinen sijainti, ikä, kiinnostuksen kohteet, ja omasanainen kuvailu. Lisäksi sivusto tyypillisesti rohkaisee käyttäjiä lisäämään profiilikuvan. Jotkut sivustot mahdollistavat erilaisten sovellusten ja multimediasisältöjen lisäämisen profiiliin. Profiilin julkisuus vaihtelee eri sivustoilla. Joillakin sivustoilla profiilit ovat julkisia kenelle tahansa, ja niitä voi tarkastella, vaikka ei omistaisikaan käyttäjätiliä palveluun. Toisilla sivustoilla profiilien julkisuus on rajoitettu, ja jotkut sivustot antavat käyttäjän määritellä itse, kuka voi hänen profiilinsa nähdä. Suurin osa yhteisöpalveluita antaa käyttäjien kirjoittaa viestejä toistensa profiileihin. Lisäksi monissa palveluissa on yksityisviestien lähettämismahdollisuus, mikä muistuttaa paljolti sähköpostien lähettämistä. Kommentit ja yksityisviestit ovat hyvin suosittu ominaisuus, vaikka kaikissa yhteisöpalveluissa ei niitä olekaan. (Boyd & Ellison, 2008) Uusia yhteisöpalveluja syntyi 2000-luvun ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, toisten kerätessä enemmän käyttäjiä kuin toiset. Suurin osa kuitenkin hiipui ja monet alkujaan onnistuneet konseptit suljettiin käyttäjämäärien romahtaessa luvun alussa on selvää, että suurimmaksi onnistujaksi näistä on kohonnut vuonna 2004 perustettu Facebook. Elokuussa 2010 julkaistun tilaston mukaan se on internetin eniten vierailtu sivusto. Se keräsi kuukauden aikana 540 miljoonaa kävijää (DoubleClick, 2010).

18 14 Toisin kuin monet muut yhteisöpalvelut, Facebook tehtiin alunperin pelkästään Harvardin yliopiston opiskelijoiden käyttöön. Liittyäkseen palveluun käyttäjällä tuli olla harvard.edu-sähköpostiosoite. Loppuvuodesta 2005 Facebook alkoi hyväksyä käyttäjiksi myös muiden yliopistojen opiskelijoita ja työyhteisöjen jäseniä. Lopulta palvelusta tehtiin kaikille avoin. Facebookin erotti muista vastaavista palveluista sen yksityisyys. Profiilia ei voinut tehdä julkisesti kaikkien nähtäväksi. Toinen Facebookille uniikki ominaisuus on sovellukset. Kuka tahansa voi kehittää sovelluksia, joita muut käyttäjät voivat lisätä profiiliinsa. Erilaisia sovelluksia ovat esimerkiksi sovellus, jolla käyttäjät voivat verrata elokuvamakuaan, ja matkustussovellus, jolla käyttäjät voivat merkitä käymiään paikkoja maailmalla. (Boyd & Ellison, 2008) Oleellisimpia ominaisuuksia Facebookissa on seinä käyttäjän profiilissa sekä uutissyötevirta. Käyttäjät voivat postittaa omille ja toistensa seinille lyhyitä viestejä ja linkkejä, videoita ja kuvia. Lisäksi kunkin käyttäjän seinälle listataan käyttäjän tekemisiä. Jos hän esimerkiksi vaihtaa profiilikuvaansa tai hyväksyy uuden kaverin, se julkaistaan hänen seinällään. Viestejä tai tapahtumia voi kommentoida kavereiden seinillä. Uutissyötevirtaan listataan käyttäjän kavereiden tekemisiä. Se on eräänlainen yhteenveto kavereiden seinien sisällöistä. Näin käyttäjän ei tarvitse käydä erikseen selaamassa muiden profiileita vaan hän näkee yhteenvedon oleellisimmista tapahtumista uutissyötevirrassa. Facebookin profiiliin voi listata monia erilaisia asioita, joista tyypillisimpiä on perustietojen lisäksi kiinnostuksen kohteita, lainauksia joista pitää ja parisuhdetilanne. Käyttäjä voi myös tykätä erilaisista sivuista Facebookissa, ja ne listataan profiilissa. Tällaisia sivuja on esimerkiksi yrityksillä, poliitikoilla ja bändeillä Yksityisyys Sosiaalisen internetin nousun myötä sovelluskehittäjät joutuvat kohtaamaan aivan uusia haasteita. Yksi suurimpia näistä on käyttäjien yksityisyys. Koska käyttäjät ovat aivan uudella tavalla läsnä uuden sukupolven internetissä, heidän yksityisyytensä on otettava huomioon. Aikaisemmin julkaiseminen verkossa oli hankalaa ja harvinaista, ja siksi yksityisen tiedon julkaisemisesta ei muodostunut kovin paljoa ongelmia. Uuden sukupolven internet mahdollistaa kaikenlaisen tiedon julkaisemisen, ja huolimattomat käyttäjät saattavat paljastaa itsestään asioita ihmisille, joiden eivät haluaisi niitä tietävän. Päivittäin ihmiset julkaisevat valtavia määriä valokuvia, blogitekstejä, kommentteja ja yksityisviestejä, ja jos käyttäjä on huolimaton tai tietämätön, kaikki tämä mahdollisesti hyvin henkilökohtaiseksikin tarkoitettu sisältö saattaa päätyä koko maailman tietoisuuteen (Gross & Acquisti, 2005).

19 15 Suurimmalla osalla internetin käyttäjistä on puutteelliset tiedot riskeistä, jotka liittyvät yksityisyyteen, kun he julkaisevat tietoja sosiaalisissa yhteisöpalveluissa. Yllätyksenä monille on tullut esimerkiksi se, että joissakin palveluissa tiettyjä tallennettuja tietoja ei voi poistaa tai että joitakin tietoja myydään mainostajille. Lisäksi palveluun tallennetun tiedon riski paljastua hakkereiden hyökkäysten takia tai vain vahingossa on merkittävä. (Tootoonchian et al., 2009) Vaikka palvelut tarjoaisivatkin monipuolisia ja kattavia toimintoja yksityisyyden hallitsemiseen, käyttäjät ovat usein epävarmoja valinnoistaan ja tekevät päätöksiä, jotka eivät ole loppuun ajateltuja. Kokemus on yksi tekijä, joka vaikuttaa vahvasti ihmisen käyttäytymiseen hänen määrittäessään sisällön yksityisyyttä. Aluksi käyttäjä voi olla hyvinkin huoleton, mutta negatiivinen kokemus saattaa aiheuttaa äärimmäisyyksiin menevää varovaisuutta, jolloin käyttäjä poistaa sisältöään kokonaan tai lopettaa jakamisen. Vaikka käyttäjän päätökset ovatkin hänen omiaan, ihmiset usein olettavat palvelun tarjoajalta vastuullisuutta, ja hermostuvat tuntiessaan, että eivät olleet tarpeeksi tietoisia riskeistä, joita sisältyy sisällön jakamiseen. (Lam & Churchill, 2007) Jos käyttäjä on puutteellisesti informoitu siitä, miten hänen tietojaan jaetaan palvelussa, saattaa henkilökohtaista tietoa joutua vääriin käsiin. On tärkeää, että käyttäjä tietää esimerkiksi kenellä on pääsy hänen profiilitietoihinsa tai valokuviinsa. Jos näin ei ole, saattaa käyttäjä luulla vaikkapa jakavansa tietoja vain valittujen ystäviensä kanssa, mutta tosiasiassa kyseisiä tietoja voi katsella kuka tahansa. Se, että täysin julkisia tietoja voidaan löytää helposti hakukoneilla, ei ollenkaan paranna tilannetta. Tietojen yksityisyyden lisäksi käyttäjät eivät välttämättä tiedosta, miten heidän toimintaansa sivustolla voidaan seurata. Monet palvelut julkaisevat tietoa käyttäjän toiminnasta ja tämä tieto saattaa olla hyvinkin julkista ja sen julkisuuteen voi olla vaikea vaikuttaa. Tämä tapahtuu vaikkapa käyttäjän kommentoidessa ryhmässä tai toisen käyttäjän profiilissa. Tällöin yksityisyyden määrittelee ryhmän yksityisyysasetukset tai toisen käyttäjän profiilin julkisuus.

20 16 3. H7-verkkopalvelun historia ja nykytila H7 on verkkopalvelu, joka on syntynyt kaveriporukan käytännön viestintätarpeista, ja kehittynyt käyttäjien tarpeiden muuttuessa ja uusien teknologioiden mahdollistaessa kehittyneempiä ratkaisuja. Sovelluksesta on julkaistu kaksi täysin uudistettua versioita, minkä lisäksi sitä on kehitetty jatkuvasti päivittäen palvelun ominaisuuksia. Tämä tutkielma tähtää kolmanteen uusittuun versioon, joka tulee pohjautumaan kakkosversion käytössä ilmenneisiin ongelmiin, kehitystarpeisiin ja uusiin ideoihin. Tässä luvussa kuvataan verkkopalvelun eri versiot Versio 1 H7:n kehitys alkoi vuoden 2006 loppupuolella, jolloin syntyi idea kehittää keskustelufoorumi kaveripiirin tarpeisiin. Idea juonsi juurensa siitä, että oli huomattu kommunikoinnin suuren ihmismäärän kesken sähköpostitse olevan hankalaa. Kun yksi henkilö lähetti monelle sähköpostin, ja monet vastaanottajat vastasivat siihen, vastaukset menivät helposti sekaviksi. Sähköpostiin vastatessa kaikilla on oma tapansa muotoilla vastaus. Sisällyttääkö kaikki aikaisemmat viestit vastaukseen? Vastatako kaikille vastaanottajille vaiko vain lähettäjälle? Laittaako oman viestinsä ennen vai jälkeen aikaisempia viestejä? Sekavat käytännöt näissä kysymyksissä aiheuttivat sen, että alettiin miettiä olisiko jotain kätevämpää keinoa, jolla voisi korvata sähköpostin massaviestityksissä. Vuoden 2007 alussa projekti lähti liikkeelle. Siihen päätettiin sisällyttää keskustelupalstojen lisäksi myös kuvagalleria, ja myöhemmin myös tapahtumatietokanta. Valmiita avoimen lähdekoodin ratkaisuja käytiin läpi, mutta lopulta päädyttiin siihen, että haluttu lopputulos saavutetaan vain tekemällä koko sovellus alusta asti itse. Monista oleellisista ominaisuuksista olisi jouduttu tinkimään, jos valmiiseen ratkaisuun olisi päädytty. Näitä ominaisuuksia olivat yhtenäisyys, muokattavuus ja yksityisyys. Yhtenäisyys ei olisi valmiilla sovelluksilla toteutunut, koska eri komponentit olisi pitänyt yhdistellä eri sovelluksista. Tämä olisi johtanut visuaaliseen ja toiminnalliseen yhteensopimattomuuteen. Vähintään koodia olisi pitänyt muokata niin paljon, että se olisi saattanut olla jopa suurempi työ kuin alusta asti oman sovelluksen tekeminen. Myös muokattavuudesta olisi jouduttu tinkimään valmiiden ratkaisujen kanssa, koska niitä olisi ollut huomattavasti vaikeampaa muokata myöhemmin ilmenneiden kehitystarpeiden mukaisiksi. Omassa ratkaisussa voitiin ennakoida tulevia muutoksia, jolloin järjestelmä oli jo alusta asti soveltuva jatkokehitykseen.

21 17 Yksityisyys haluttiin pitää ehdottomana: ilman käyttäjätiliä ei voisi päästä palveluun ollenkaan. Tämä siksi että tiedettiin julkisuuden tason lisäämisen vaikuttavan käänteisesti julkaistun sisällön tasoon ja määrään. Monet ihmiset eivät halua julkaista materiaalia, jos kuka tahansa voi päästä sitä katselemaan. Täysin julkisessa ympäristössä taas monikaan ei halua esiintyä omalla nimellään, mikä pakottaisi nimimerkkien käyttöön. Tällaisen anonyymiyden on havaittu vaikuttavan negatiivisesti keskustelun tasoon (Kilner & Hoadley, 2005). H7:n yksi tärkeitä periaatteita on alusta alkaen ollut, että kaikki esiintyisivät omalla nimellään. Tämä johtaa tasokkaampaan ja luonnollisempaan vuorovaikutukseen. Kun kaikki tietävät, kuka on minkäkin kommentin kirjoittanut, ihmiset pidättäytyvät ylilyönneistä ja loukkaavasta kielenkäytöstä. Ensimmäinen versio julkaistiin Tuolloin se käsitti keskustelualueen ja kuvagallerian. Hyvin pian julkaisun jälkeen lisättiin tapahtumat-toiminto, joka tarjosi mahdollisuuden ilmoittaa erilaisista tapahtumista muille käyttäjille. Kuvassa 3 on ensimmäisen version etusivu, jossa näytettiin tilastoja sisällön kokonaismäärästä, viimeksi palveluun kirjautuneiden nimet sekä ajankohtaisia tapahtumia ja viimeksi lisätty kuva. Keskiosa etusivusta oli varattu erilaisille ajankohtaisille viesteille ja päivityksille koskien palvelun käyttöä ja ominaisuuksia.

22 18 Kuva 3: Ensimmäisen H7-version etusivu Melko aikaisessa vaiheessa tuli vastaan ensimmäisen H7-version rajoittuneisuus. Suurimpia ongelmia oli se, että avoimesta rakenteesta johtuen kaikki käyttäjät näkivät lähes kaiken sisällön. Kuvassa 4 on keskustelualue sellaisena kuin se näkyi kaikille käyttäjille. Julkiset alueet olivat kaikkien nähtävissä, ja rajoitetuille alueille pystyi luomaan keskusteluja, joihin käyttäjä saattoi valita osallistujat yksitellen palvelun muista käyttäjistä. Lisäksi ajatuksena oli, että rajoitettuja alueita voisi luoda lisää. Nämä alueet olisivat sitten olleet oletusarvoisesti vain tiettyjen käyttäjien nähtävissä. Lopulta yleisen alueen lisäksi ei kuitenkaan luotu uusia rajattuja alueita.

23 19 Kuva 4: ensimmäisen H7-version keskustelualue Palvelun avoimuudesta johtuen käyttäjämäärää ei voinut kasvattaa kovin paljoa. H7 jäi yhden kaveriporukan jutuksi. Uusia kavereita ei oikein voitu ottaa mukaan, jos suurin osa vanhoista käyttäjistä ei heitä tuntenut. Lisäksi alustan toteutuksessa oli puutteita, jotka hidastivat sovelluksen toimintaa. Niitä pyrittiin paikkaamaan, mutta lopullisesti ongelmista ei päästy eroon. Täysin uuden sovelluksen toteuttaminen alkoi näyttää ainoalta järkevältä vaihtoehdolta Versio 2 Uusi versio toteutettiin melko nopealla aikataululla vuoden 2010 alussa, ja se julkaistiin käyttöön 29. tammikuuta Suurin edistysaskel oli palvelun muuttaminen verkostopohjaiseksi. Kaikki julkaistava sisältö voitiin nyt jakaa käyttäjän itse valitsemien kavereiden tai ryhmien kanssa. Tällä päästiin eroon käyttäjämäärää rajoittavasta avoimuudesta ja mahdollistettiin edistyneempi yksityisyyden hallinta. Perusominaisuudet säilyivät, kuitenkin huomattavasti kehitettyinä. Uusi versio myös toteutettiin niin, että se taipuu helpommin muutoksiin ja ominaisuuksien lisäämiseen. Myös suorituskykyyn kiinnitettiin aikaisempaa enemmän huomiota, ja sivujen latausaikoja saatiin pienennettyä huomattavasti. Lisäksi toiseen versioon toteutettiin edistyneempi järjestelmä uuden sisällön ilmoittamiseen. Aikaisemmin käyttäjä joutui selailemaan monia sivuja, jos

24 20 halusi tarkistaa, onko palveluun luotu uutta sisältöä. Nyt kaikki ilmoitukset laitettiin näkymään keskitetysti profiilisivulle päivityssyötteeseen, ja mahdollistettiin myös sähköpostipäivitysten vastaanottaminen. Lisäksi käyttäjälle annettiin mahdollisuus vaikuttaa siihen, mistä hän haluaa ilmoituksia. H7:n toinen versio tarjoaa mahdollisuuden luoda ja jakaa erilaisia sisältöjä palvelun muiden käyttäjien kanssa. Erilaisia sisältöjä ovat keskustelut, kuvaalbumit ja tapahtumat. Käyttäjät muodostavat oman sosiaalisen verkostonsa palvelun sisällä luomalla kaverisuhteita muiden käyttäjien kanssa ja liittymällä ryhmiin. Sisältöä voi jakaa vain niiden käyttäjien kanssa jotka kuuluvat käyttäjän verkostoon. Verkostoon kuuluvat siis ne käyttäjät, jotka ovat käyttäjän kavereita tai kuuluvat samaan ryhmään. Kaikilla käyttäjillä on myös profiili, johon on kerätty listauksia käyttäjät luomista sisällöistä, kontakteista ja ryhmistä joihin käyttäjä kuuluu. Omassa profiilissa listataan myös päivityksiä muiden käyttäjien luomasta sisällöstä, uusista kontakteista ja kutsuja ryhmiin ja tapahtumiin. Sovelluksessa on myös huomautukset-ominaisuus, joka listaa päivityksiä sisältöihin, esimerkiksi uusista kommenteista keskusteluun. Lisäksi käyttäjillä on mahdollisuus lähettää yksityisviestejä toisilleen. Kuten ensimmäinenkin versio, toinen H7-verkkopalvelun versio on toteutettu PHP-kielellä, ja se käyttää MySQL-tietokantaa tiedon varastoimiseen. Toisessa versiossa on lisäksi käytetty huomattavasti enemmän JavaScripttekniikkaa kuin aikaisemmin. Lisäksi useissa paikoissa käytetään nyt Ajaxtekniikkaa, joka mahdollistaa käyttöliittymän nopeamman ja miellyttävämmän toiminnan, koska nyt tiedon siirtämiseksi palvelimelta käyttäjän selaimeen tai toisinpäin ei tarvitse aina suorittaa uutta sivulatausta. Version 2 käyttöliittymä kuvataan tarkemmin seuraavassa luvussa.

25 21 4. H7-verkkopalvelun käyttöliittymä ja ominaisuudet Tässä luvussa kuvataan tarkemmin nykyisen version käyttöliittymää ja vuorovaikutusta yhteisössä. Aluksi tarkastellaan profiilia Profiili Käyttäjän profiili toimii käyttäjälle lähtökohtana palvelun käyttöön. Kuvassa 5 on Allan Ahokkaan profiilisivu, jossa näkyy hänen valitsemansa profiilikuva, kalenteri, sekä välilehdet, joista ensimmäisellä näytetään päivityssyöte. Muissa välilehdissä listataan käyttäjän luoma sisältö: keskustelut, kuva-albumit ja tapahtumat. Omassa profiilissaan käyttäjä voi lisäksi valita keskustelutvälilehdellä listattavaksi kaikki keskustelut, joita hän seuraa. Kalenterissa listataan tapahtumat, joihin käyttäjä on ilmoittanut osallistuvansa tai mahdollisesti osallistuvansa. Kuva 5: Profiilinäkymä Profiilisivun oleellisimpia ominaisuuksia on päivityssyöte, joka näytetään vain käyttäjän omassa profiilissa. Päivityssyöte listaa erilaisia tapahtumia käyttäjän kontaktiverkostossa kuten erilaisten sisältöjen luomisia sekä uusien kontaktien

26 22 syntymisiä. Esimerkiksi jos joku luo keskustelun ryhmään, jossa käyttäjä on jäsenenä, siitä näytetään päivitys käyttäjän profiilisivulla. Päivitykset on hyvin oleellinen ominaisuus, sillä se ohjaa käyttäjän huomiota kohdistumaan häntä mahdollisesti kiinnostaviin asioihin sekä rohkaisee aloittamaan vuorovaikutusta muiden kanssa. Päivityksiä listataan oletusarvoisesti käyttäjän kavereiden luomasta sisällöstä sekä ryhmistä, joihin käyttäjä kuuluu. Halutessaan käyttäjä voi valita ryhmän etusivulta, että kyseisestä ryhmästä päivityksiä ei näytetä. Toinen tapa käyttäjien informoimiseen tapahtumista palvelussa on huomautukset. Huomautukset kertovat lisäyksistä jo olemassa olevaan sisältöön, mikä tarkoittaa pääasiallisesti kommentointia. Kun esimerkiksi keskustelun aloittamisesta tiedotetaan päivityksellä, kommentin lisääminen keskusteluun luo huomautuksen käyttäjille, jotka seuraavat kyseistä keskustelua. Huomautukset näytetään sovelluksen vasemmassa alareunassa työkalupalkissa, joka näytetään jokaisessa palvelun näkymässä. Kuvassa 5 käyttäjällä on 3 uutta huomautusta. Klikkaamalla huomautusikonia avautuu lista, jossa uudet huomautukset näytetään erivärisellä taustalla kuin ne, jotka on jo käyty katsomassa Kontaktiverkosto ja ryhmät Palvelun käyttöön tarvitaan käyttäjätili, jonka voi luoda, jos saa kutsun palvelun käyttäjäksi. Kutsuja voivat lähettää kaikki jo palvelussa olevat käyttäjät. Ilman käyttäjätiliä ei voi selata mitään sisältöä. Kun käyttäjä ensimmäisen kerran kirjautuu palveluun, hänellä on jo yksi kontakti, henkilö joka hänet palveluun kutsui. Näin uudella käyttäjällä on jo mahdollisuus selata jotain sisältöä ja myös löytää uusia kontakteja ensimmäisen kontaktinsa kaverilistasta. Lisäksi hän voi liittyä avoimien ryhmien jäseneksi, joiden kautta hän pääsee mukaan keskusteluihin, tapahtumiin ja näkemään muiden käyttäjien kuva-albumeita. Kontaktiverkosto, tai toisin sanoen käyttäjän kaverit ovat palvelun muita käyttäjiä, jotka ovat hyväksyneet käyttäjän kaverikseen. Kaverisuhteen syntymiseen vaaditaan toisen osapuolen kaveripyyntö ja toisen hyväksyminen. Näin varmistetaan se, että molemmat osapuolet ovat halukkaita jakamaan sisältöä toistensa kanssa. Palvelun ideana on myös, että kaverisuhteella H7:ssa on vastineensa reaalimaailmassa eli että henkilöt, jotka ovat kavereita H7:ssa, tuntevat toisensa myös H7:n ulkopuolella. Kontaktiverkoston ulkopuolisista käyttäjistä näytetään vain hyvin rajoitettu määrä tietoa: nimi, profiilikuva ja yhteiset kaverit. Tarkoituksena on mahdollistaa omien kavereiden ja tuttujen löytäminen palvelusta, mutta ei tarjota mitään muuta tietoa. Tämä siksi, että

27 23 voitaisiin luoda luottamuksen ja yksityisyyden tuntua palveluun, jotta käyttäjät voivat jakaa sisältöä ja keskustella vapaasti ja suhteellisen luottamuksellisesti. Monissa muissa palveluissa on mahdollista ja joskus jopa oletusarvoista olla koko maailman nähtävissä. Se on myös yksi ominaisuus, jonka avulla H7 pyrkii erottumaan muista vastaavista palveluista. Ryhmät ovat kontaktiverkostolle vaihtoehtoinen tapa jakaa sisältöä. Kun kontaktiverkosto edustaa käyttäjän sosiaalista verkostoa, ryhmien on tarkoitus kerätä yhteen käyttäjiä, jotka eivät välttämättä tunne toisiaan mutta joilla on yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Toisaalta ryhmä voi olla myös kaveriverkostoa yksityisempi, pienen porukan yksityinen kanava. Kuka tahansa voi luoda ryhmän. Ryhmällä on kaksi yksityisyyden tasoa: avoin ja suljettu. Avoin ryhmä jäsenineen, keskusteluineen ja muine sisältöineen näkyy kaikille ja siihen voi liittyä kuka haluaa, kun taas suljettuun ryhmään liittymiseksi tarvitaan kutsu ryhmän ylläpitäjältä ja ryhmä jäsenineen ja sisältöineen näkyy vain ryhmän jäsenille. Ryhmän ulkopuoliset käyttäjät eivät näe edes ryhmän olemassaloa. Ryhmän luoja voi nimittää ryhmän jäseniä ylläpitäjäksi, jolloin heillä on samat oikeudet kuin luojalla. Ylläpitäjät voivat poistaa ryhmästä sisältöä, kommentteja ja käyttäjiä. Kuvassa 6 on esimerkki siitä, minkälaisista elementeistä käyttäjän verkosto palvelussa voi koostua. Ensinnäkin käyttäjällä on oma kontaktiverkostonsa (a), jonka kautta hän voi tavoittaa henkilöitä. Lisäksi käyttäjä kuuluu kolmeen eri ryhmään, jotka laajentavat tavoitettavien henkilöiden määrää, mutta rajoitetusti: jos käyttäjä pelkästään kuuluu samaan ryhmään toisen käyttäjän kanssa, eivätkä he ole toistensa kontaktiverkoissa, heidän vuorovaikutuksensa rajoittuu vain kyseiseen ryhmään. Esimerkissä osa käyttäjän kontakteista kuuluu H7 kehitys -ryhmään (b), ja jotkut kuuluvat samaan avoimeen ryhmään (c), johon voi liittyä kuka tahansa. Osa käyttäjistä kuuluu myös suljettuun ryhmään (d), joka ei näy kuin ryhmän jäsenille, ja siihen voi liittyä vain ryhmän ylläpitäjän kutsusta. Käyttäjällä ei ole mahdollisuutta olla vuorovaikutuksessa kontaktiverkoston ja ryhmien ulkopuolisiin henkilöihin muuten kuin pyytämällä heitä kaveriksi. Yksityisviestejäkään ei voi lähettää muuta kuin kontaktiverkostoon kuuluville käyttäjille.

28 24 a) Kontaktit b) H7 kehitys -ryhmä Allan Ahokas d) Suljettu ryhmä c) Avoin ryhmä Kuva 6: Käyttäjän sosiaalinen verkosto palvelussa (esimerkki) Kontaktiverkostoa ja ryhmiä käytetään sisällön jakamiseen. Kun käyttäjä luo uuden keskustelun, kuva-albumin tai tapahtuman, hän valitsee, miten jakaa sisällön. Vaihtoehtoja on kolme: sisältöä voi jakaa joko kaikkien kontaktien, valittujen kontaktien tai tietyn ryhmän kanssa (kuva 7).

29 25 Kuva 7: Jakamisen valinta keskustelun luonnin yhteydessä 4.3. Keskustelut Keskustelun voi aloittaa joko ryhmässä tai valittujen kavereiden kanssa. Aloittaja kirjoittaa keskustelun otsikon ja aloitusviestin, jonka jälkeen muut voivat jatkaa kirjoittamalla omia vastineitaan. Keskustelusäie voi jatkua määräämättömän pitkän ajan; vanhat viestit piilotetaan, mutta ne saa näkyviin, jos niin haluaa. Keskustelun aloittajalla on valta poistaa keskustelusta käyttäjiä (jos keskustelu ei ole ryhmässä) ja viestejä. Uudesta keskustelusta tiedotetaan siihen mukaan valituille käyttäjille päivityksellä heidän profiilisivulleen. Jos käyttäjä merkitsee keskustelun seurattavaksi, hän saa uusista viesteistä huomautuksia. Keskustelunäkymässä (kuva 8) näytetään otsikkopalkissa keskustelun omistajaelementti, joka on joko käyttäjä tai ryhmä. Jos keskustelun omistajaelementti on käyttäjä, jolloin käyttäjä on valinnut keskustelussa mukana olevat käyttäjät kontaktilistaltaan, näytetään mukana olevat käyttäjät ylhäällä harmaassa laatikossa. Oikeassa yläreunassa on hehkulamppukuvake, joka osoittaa, seuraako käyttäjä keskustelua vai ei. Klikkaamalla hehkulamppukuvaketta keskustelun saa joko seurattavaksi tai sen seuraamisen voi lopettaa. Kommenteissa näytetään aina keskustelun aloitusviesti ylimpänä, sekä kymmenen uusinta vastausviestiä, uusin alimpana. Muut viestit piilotetaan, ja ne saa näkyviin klikkaamalla linkkiä, joka näytetään aloitusviestin alapuolella. Jos käyttäjä seuraa keskustelua, uudet viestit näytetään erivärisellä taustalla. Viestien jälkeen on tekstilaatikko, johon voi kirjoittaa vastauksen keskusteluun.

30 26 Kuva 8: Keskustelunäkymä Keskusteluominaisuus oli ensimmäinen ja tärkein ominaisuus H7:n ensimmäisessä versiossa, ja se on säilynyt käytetyimpänä ominaisuutena siitä lähtien. Se on myös oleellisin H7:aa muista vastaavista palveluista erottava tekijä. Siinä missä muut palvelut keskittyvät lyhytjänteiseen vuorovaikutukseen, H7:n keskustelut mahdollistavat pitkäjänteisen ja syvällisemmän keskustelemisen, mistä kertoo se, että useat keskustelut ovat jatkuneet jopa vuosia ja sisältävät satoja viestejä. Keskusteluominaisuus on myös todennäköisesti syy, miksi H7 on pysynyt olemassa, vaikka suurin osa sen käyttäjistä käyttää aktiivisesti myös muita sosiaalisia yhteisöpalveluita kuten Facebookia Kuva-albumit Kuva-albumeita voi luoda joko ryhmään tai omaan profiiliin. Kuva-albumin luomisen yhteydessä sille annetaan otsikko ja kuvausteksti. Kun albumi on luotu, siihen voi lisätä kuvia yksi kerrallaan. Luodusta albumista ei lähetetä päivityksiä vaan vasta lisätyistä kuvista. Lisäksi päivitykset ryhmitellään niin,

31 27 että jos albumiin on lisätty monta kuvaa suhteellisen lyhyen ajan kuluessa, ne näytetään yhtenä päivityksenä. Kuva-albumin yleisnäkymässä (kuva 9) listataan albumin kuvat. Tässä näkymässä albumin luoja voi myös muokata albumin tietoja sekä lisätä uusia kuvia ja poistaa albumin. Työkalut näihin toimintoihin ovat oikeassa yläreunassa. Otsikkorivillä näytetään albumin omistajaelementti ja otsikko kuten keskustelussakin. Kuva 9: Kuva-albumi Klikkaamalla yksittäistä kuvaa yleisnäkymässä kuva avautuu täysikokoisena omaan näkymäänsä (kuva 10). Kuvanäkymässä näytetään kuvan kommentit, joiden lopussa olevalla lomakkeella voi lisätä uuden kommentin. Otsikkorivin oikeassa laidassa on linkit albumin edelliseen ja seuraavaan kuvaan sekä kuvake, jota klikkaamalla kuvan voi poistaa.

32 28 Kuva 10: Kuvanäkymä Kaikki, jotka voivat nähdä albumin, voivat kommentoida siinä olevia kuvia. Albumeissa ei ole "seuraa"-ominaisuutta, vaan sen sijaan huomautukset kommenteista näytetään kuvien luojalle ja niille, jotka ovat aikaisemmin kommentoineet kyseistä kuvaa. Albumin luojalla on oikeus poistaa sekä kuvia että kommentteja albumista Tapahtumat Tapahtumat on toiminto, jonka avulla voi kutsua H7:n käyttäjiä erilaisiin tapahtumiin. Käyttäjä luo tapahtuman, kutsuu sinne haluamansa ihmiset ja kutsutut voivat ilmoittaa, ovatko osallistumassa tapahtumaan. Lisäksi tapahtumasta voidaan käydä keskustelua. Tapahtumalle voidaan tietoina antaa otsikko, alkamisaika, loppumisaika, paikka, kuvausteksti sekä kuva.

33 29 Tapahtumanäkymässä (kuva 11) näytetään vasemmalla tapahtuman kuva, jota tapahtuman ylläpitäjä voi muuttaa klikkaamalla sitä. Kuvan alapuolella näytetään linkki vieraslistaan. Tapahtuman ylläpitäjälle näytetään tässä myös linkki asetussivulle, jossa voi muokata esimerkiksi kellonaikoja tai vieraslistaa. Alimpana vasemmassa palstassa on valinta, jossa tapahtumaan kutsutut voivat osoittaa, ovatko osallistumassa tapahtumaan. Vieraslistalla listataan kaikki tapahtumaan kutsutut käyttäjät sekä heidän vastauksensa kutsuun. Oikealla palstalla näytetään tapahtuman tiedot. Kuten muissakin sisällöissä, ensin näytetään omistajaelementti sekä otsikko. Niiden alla listataan tapahtuman luoja, alku- ja päättymisaika, paikka sekä kuvausteksti. Näiden alle käyttäjät voivat lisätä kommentteja. Kuva 11: Tapahtuma Jos tapahtuman luo ryhmässä, se näkyy kaikille ryhmän jäsenille. Jos taas tapahtuman luo profiilinäkymässä, käyttäjä kutsuu kontaktilistaltaan valitsemansa henkilöt. Tapahtuman luoja voi lisätä muita käyttäjiä ylläpitäjiksi, jolloin myös heillä on oikeudet muokata tapahtuman tietoja sekä kutsua lisää ihmisiä. Tapahtumat, joihin käyttäjä on ilmoittanut osallistuvansa tai mahdollisesti osallistuvansa, näytetään hänen profiilinsa kalenterissa. Päivä, jolloin tapahtuu jotain, on kalenterissa merkitty vihreällä. Klikkaamalla päivää pääsee

34 30 tapahtumalistaukseen jossa on linkki kyseisenä päivänä oleviin tapahtumiin. Luotu tapahtuma näkyy päivityksenä profiilisivulla tapahtumaan kutsutuille. Kommentit näkyvät huomautuksina niille, jotka ovat ilmoittaneet joko osallistuvansa tai mahdollisesti osallistuvansa.

35 31 5. H7-verkkopalvelun analysointi Tässä luvussa kerrotaan ensin tutkielmassa käytetystä aineistosta, sen jälkeen käydään läpi H7:n lokitiedot ja käyttäjäpalaute sekä analysoidaan palvelua eri näkökulmista, jotta löydettäisiin ongelmakohtia sekä kehitysmahdollisuuksia Tutkimuksen aineisto Minulla on täydelliset oikeudet kaikkiin H7-verkkopalvelun tietoihin, mutta tutkielman aineistoa kootessani olen pitäytynyt vain H7-kehityksen kannalta olennaiseen sisältöön. Tietojen käsittelyssä on otettu huomioon käyttäjien yksityisyys: näytönkuvista on muutettu käyttäjien nimet ja kuvat, sekä käyttäjien luoma tekstisisältö. Tietokannan tietoja käsiteltäessä tehdään yhteenvetoja yleisistä trendeistä niin, että yksittäisten käyttäjien tiedot eivät tule esille. Palvelun käytöstä on olemassa lokitietoja toisen version julkaisusta lähtien ( ). Ensimmäisessä versiossa ei ollut käytössä minkäänlaista tilastointia sisäänkirjautumisista eikä sivulatauksista, ja muutenkin sen rakenne oli niin erilainen, että tämän tutkielman puitteissa tarkastellaan vain toisen version tilastoja. Tilastot koostuvat MySQL-tietokantaan tallennetusta datasta, joka voidaan jakaa kahteen ryhmään: lokitiedot ja varsinainen palvelun tietokantadata. Lokitietoja on kerätty sisäänkirjautumisista ja sivulatauksista. Niistä on käytössä käyttäjäid, aika sekä haettu sivu. Näistä tiedoista voidaan koostaa tilastoja siitä, kuinka aktiivisesti palvelua käytetään yleisellä tasolla. Varsinaisesta palvelun tietokantadatasta voidaan tilastoida, kuinka paljon palveluun luodaan sisältöä. Toinen osa tutkimuksen aineistoa on käyttäjäpalaute, jota on kerätty sekä H7:n keskusteluissa että henkilökohtaisissa keskusteluissa palvelun käyttäjien kanssa. Käyttäjäpalautetta varten H7:ssa on oma ryhmä, jossa on mahdollisuus kysyä palvelun käytöstä ja keskustella ominaisuuksista, päivityksistä, ongelmista ja kehityksestä. Käyttäjiä on alusta asti kannustettu kommentoimaan ja keskustelemaan, jotta palvelua voitaisiin kehittää niin että se palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkia käyttäjiä. Ryhmään kuuluu 65% ( ) kaikista käyttäjistä, joten voidaan sanoa otoksen olevan melko kattava. Tukiryhmässä on useita keskusteluja kuten H7:n käyttökokemus, jossa ihmisiä kannustetaan kertomaan, kuinka he ovat yleisellä tasolla kokeneet palvelun käytön, Miten H7 toimii?, jossa voi kysyä erilaisista toiminnoista, Uudet ominaisuudet, jossa keskustellaan uusista lisätyistä ominaisuuksista, sekä Kehitys, jossa keskustellaan kehitysehdotuksista ja siitä, mihin suuntaan palvelua pitäisi kehittää. Nämä keskustelut ovat olleet tärkeä työkalu palvelun

36 32 kehittämisessä. Niissä on saatu suoraa palautetta siitä, mitkä ovat käyttäjäyhteisön tarpeet ja miten kukin uudistus on otettu vastaan. Keskustelut ovat myös olleet tärkeä työkalu uusia ominaisuuksia lisättäessä, koska käyttäjät ovat löytäneet nopeasti virheet, joita toteutukseen on jäänyt, ja palautetta on tullut lähes reaaliaikaisesti. Tämä on nopeuttanut kehitystä huomattavasti, sillä testaus on voitu jättää osittain käyttäjien tehtäväksi. Olisi ollut myös hankalaa testata palvelua niin monessa eri ympäristössä kuin mitä H7:n käyttäjillä on ollut käytössään Lokitietojen analysointi Ensimmäiseksi tarkastellaan palvelun käyttäjien määrän kehitystä. Kuvasta 12 nähdään, että uusia käyttäjiä on tullut lähinnä palvelun ensimmäisen kolmen käyttökuukauden aikana. Tämä selittyy suurelta osin sillä, että ensimmäisestä H7-versiosta ei siirretty automaattisesti käyttäjiä uuteen versioon, vaan kaikki liittyivät itse, vanhan palvelun jäädessä pikkuhiljaa pois käytöstä. Uusia käyttäjiä/kuukausi Uusia käyttäjiä Kuukausi Kuva 12: Uusien käyttäjien määrä kuukausittain Suurin osa ensimmäisen kolmen kuukauden aikana liittyneistä on siis käyttäjiä, jotka ovat siirtyneet ensimmäisestä versiosta. Sen jälkeen uusien käyttäjien liittyminen on ollut vähäisempää, mutta melko tasaista. Vuoden 2011 aikana uusien käyttäjien määrä on kuitenkin lähes olematon, mikä on hieman huolestuttavaa. Selkeästi olisi panostettava siihen, kuinka uusia käyttäjiä saadaan liittymään palveluun. Käyttäjien määrän kehityksestä voidaan

37 33 päätellä, että palvelu on melko pienen ryhmän juttu, ja uusien käyttäjien on mahdollisesti vaikea päästä mukaan. Kuvassa 13 on koottu käyttäjät ryhmiin sisäänkirjautumisten määrän mukaan. Siitä voidaan päätellä, kuinka suuri määrä käyttäjiä käyttää palvelua aktiivisesti. Voidaan huomata, että suurin osa käyttäjistä on kirjautunut palveluun alle sata kertaa, mitä voidaan pitää vähäisenä suhteessa muihin käyttäjiin. Näitä alle sadan kirjautumisen käyttäjiä voidaan pitää passiivisina. Kehitettäessä ominaisuuksia, jotta käyttäjiä saataisiin aktivoitua, on syytä keskittyä juuri näihin käyttäjiin. Miksi osa käyttäjistä on joko jäänyt sivuun palvelun käytöstä, tai ei ole palannut ollenkaan käytettyään sitä jonkun aikaa? Käyttäjät luokiteltuna kirjautumisten määrän mukaan Käyttäjiä Alle Yli 2000 Kirjautumista Kuva 13: Käyttäjät luokiteltuna kirjautumisten määrän mukaan Seuraavaksi tutkitaan sivupyyntöjen määrää. Kuvassa 14 on kuvaaja sivupyyntöjen määrän kehityksestä kuukausittain. Siitä voidaan huomata, että sivupyyntöjen määrä on laskenut palvelun käyttöönoton jälkeen. Tämä on jokseenkin vastoin odotuksia, koska odotusarvo olisi, että käyttäjien aktiivisuus olisi noussut tai pysynyt samalla tasolla.

38 34 Sivupyyntöjä/kuukausi Sivupyynnöt Kuukausi Kuva 14: Sivupyynnöt, kuukausittain ryhmiteltynä Terävä piikki alussa ja aktiivisuuden lasku vuoden 2010 aikana ja tasoittuminen melko säännölliseksi vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla voidaan myös tulkita niin, että alussa käyttäjät ovat olleet innostuneempia uuden palvelun käytöstä, mutta myöhemmin sen uutuudenviehätys on kadonnut ja käyttöaste on sen myötä hieman laskenut. Tätä teoriaa tukee myös kuva 12, joka osoittaa, että palveluun on liittynyt paljon ihmisiä ensimmäisten kuukausien aikana, mutta sen jälkeen uusien määrä on laskenut merkittävästi. Kun tarkastellaan sisäänkirjautumisien määrää (kuva 15), huomataan, että se on kuitenkin pysynyt hyvin tasaisena. Käyttäjät siis kirjautuvat sivustolle säännöllisesti, mutta varsinainen aktivisuus on laskenut selkeästi. Kuvasta 16 voidaan tarkastella, mitä käyttäjät ovat sivustolla tehneet. Siinä kaikkien sivupyyntöjen määrä on jaoteltu sivuston osioiden mukaan. Käyttäjän oma profiilisivu on ylivoimaisesti ladatuin sivu. Seuraavaksi suosituimpia ominaisuuksia ovat keskustelut, kuva-albumit ja tapahtumat. Toisen käyttäjän profiilin tarkastelun määrä on hyvin vähäinen.

39 35 Sisäänkirjautumisia/kuukausi Sisäänkirjautumisia Kuukausi Kuva 15: Sisäänkirjautumiset kuukauden mukaan ryhmiteltynä Suurelta osin kuvan 16 tietoja voidaan selittää sillä, että sivuston rakenteesta johtuen suurin osa liikenteestä menee profiilisivun kautta. Käyttäjä ohjataan automaattisesti sisäänkirjautumisen jälkeen profiilisivulle, joten yhtä kirjautumista kohden syntyy vähintään yksi profiilisivun lataus. Profiiliin tullaan siis automaattisesti kirjautumisen jälkeen, ja siitä näkee päivitykset ja huomautukset. Päivitysten ja huomautusten kautta siirrytään myös suoraan kuva-albumeihin, keskusteluihin ja tapahtumiin. Siksi muiden henkilöiden profiilit ja ryhmien sivut ovat melko vähän käytettyjä. Yleensä ihmiset selaavat mielellään toisten ihmisten profiileja (Iriberri & Leroy, 2009). Arvattavasti selailun vähäisyys johtuu osaltaan H7:n profiilien tietojen vähäisyydestä. Tämä olisi tilastojen valossa hyvin vahva kehityskohde. Jos profiileista saadaan mielenkiintoisempia, on hyvin todennäköistä, että liikenteen määrää sivustolla saadaan kasvatettua. Kuvasta 16 voidaan myös huomata, että yksityisviestiominaisuuden käyttöaste on hyvin alhainen. Se voisi olla myös yksi kehityskohde.

40 Sivupyyntöjä Keskustelu Haku Tapahtuma Apua Jonkun muun profiili Albumi Ryhmä Yksityisviesti Asetukset Kaverit Oma profiii Moduuli Kuva 16: Sivupyyntöjä moduulia kohti Lopuksi tarkastellaan varsinaisen sisällön määrää. Tätä tarkastelua varten erilaiset sisällöt on jaoteltu kahteen ryhmään: ylemmän ja alemman tason elementit. Ylätason elementtejä ovat elementit, joiden sisään voidaan luoda muita, alemman tason elementtejä. Ylätason elementit ovat siis säiliöitä alatason elementeille. Siksi eri tason elementtien määriä ei ole järkevää tarkastella samassa kuvaajassa. On selvää, että esimerkiksi viestien määrä keskusteluissa on moninkertainen suhteessa keskustelujen määrään. Ylemmän tason elementtien lukumäärien kuvaajasta (kuva 17) voidaan huomata, että keskustelut on näistä selkeästi suosituin.

41 37 Ylemmän tason elementtien määrä Lukumäärä Albumi Keskustelu Tapahtuma Ryhmä Elementti Kuva 17: Ylemmän tason elementtien määrä Kuva-albumien määrä on melko pieni verrattuna muihin elementteihin. Tähän on syytä kiinnittää huomiota. Miksi albumeita ei luoda kovin paljoa? Jopa tapahtumia luodaan enemmän, mikä on hieman yllättävää. Alemman tason elementtien määrien tarkastelu (kuva 18) vahvistaa epäilystä, että kuva-albumeissa on kehittämisen varaa. Kuvien määrä ei ole kovin suuri. Keskusteluviestit ovat selkeästi kärjessä, ja kommenttien määrä on vain noin kolmasosa siitä. Koska kommentteja voi kirjoittaa kuviin ja tapahtumiin, olisi syytä odottaa että niiden määrä olisi hieman suurempi. Kuva-albumit ovat selvästi yksi kehityskohde, jota voidaan lähestyä kahdesta suunnasta: kuvien lisäämistä ja niiden kommentointia täytyy kehittää. Myös yksityisviestien vähäinen määrä kertoo siitä, että ominaisuutta olisi syytä tarkastella hyvin kriittisesti.

42 38 Alemman tason elementtien määrä Lukumäärä Kommentti Yksityisviesti Keskusteluviesti Kuva Elementti Kuva 18: Alemman tason elementtien määrä Yhteenvetona voidaan todeta, että tilastojen pohjalta nousee esille kahdenlaisia haasteita: käyttäjien aktiivisuuteen ja tiettyihin ominaisuuksiin liittyviä. Palveluun ei liity uusia käyttäjiä kovin paljoa, ja nykyisissä käyttäjissä on paljon sellaisia, jotka eivät käytä palvelua kovin aktiivisesti. Palvelu näyttää muodostuneen tietyn ryhmän leikkikentäksi, ja uusia ei kovin aktiivisesti pyydetä mukaan. Lisäksi palveluun on liittynyt henkilöitä, jotka näyttävät jääneen hieman sivuun, koska he eivät ole palanneet sivustolle kovin usein. Eri ominaisuuksien käyttöastetta tarkasteltaessa huomataan, että käyttö on keskittynyt paljolti keskusteluominaisuuden ympärille, ja muut ominaisuudet ovat jääneet vähemmälle käytölle. Erityisesti huomio kiinnittyy siihen, että toisten käyttäjien profiileja ei katsota, kuva-albumien ja kuvien luominen on yllättävän vähäistä eikä yksityisviestejä lähetetä juuri ollenkaan Tukiryhmästä kerätyn palautteen analyysi Tarkasteluun otettiin mukaan viestejä H7:n tukiryhmästä ajalta 29. tammikuuta lokakuuta Tuona aikana ryhmään oli kirjoitettu yhteensä 450 viestiä kahdeksaan eri keskusteluun. Viestejä oli kirjoittanut 22 eri käyttäjää. Analysoitaessa käytyjä keskusteluja tiettyjä käytettävyysongelmia nousee selkeästi esille.

43 39 Sisällön merkitseminen seurattavaksi Keskustelut toimivat siten, että jos haluaa saada huomautuksia uusista viesteistä, se pitää merkitä seurattavaksi. Tämä tapahtuu klikkaamalla hehkulamppukuvaketta (kuva 19). Kuva 19: Hehkulamppukuvake, jota klikkaamalla keskustelu muuttuu seurattavaksi Keskustelu muuttuu seurattavaksi käyttäjälle automaattisesti vain, jos hän lisää viestin keskusteluun, muuten pitää klikata kuvaketta. Toimintalogiikka on selvästi epäintuitiivinen, ja monet eivät aluksi ollenkaan ymmärtäneet, miten se toimii, ja ihmettelivät, miksi eivät saa mitään tietoa keskusteluista. Toistuvasti ihmiset ilmoittivat keskusteluihin, että eivät ymmärtäneet ollenkaan ominaisuutta tai sitten heille oli jäänyt epäselväksi joitakin yksityiskohtia sen toimintalogiikasta. Myös ero ryhmissä tapahtuvien ja muiden keskustelujen välillä herätti kysymyksiä. Lisäksi keskustelua käytiin yleensä eri tyyppisten sisältöjen generoimista huomautuksista. Palautteesta pystyy selvästi päättelemään, että huomautusominaisuutta haluttaisiin selkeämmin näkyviin ja käyttäjät haluaisivat hallita sitä tarkemmin. Kun ajatellaan uusien käyttäjien saamista aktiivisiksi palvelun käyttäjiksi, nämä ongelmat ovat erityisen hankalia, sillä ne saattavat aiheuttaa käyttäjän jäämisen syrjään keskusteluista ja sitä kautta johtaa mielenkiinnon lopahtamiseen palvelun käyttöön.

44 40 Kuva-albumien huomautukset Kuva-albumien generoimat huomautukset herättivät paljon kritiikkiä ja kehitysehdotuksia. Albumeista tulee huomautuksia vain silloin, kun joku kommentoi käyttäjän itsensä lisäämää kuvaa tai jos käyttäjä on aikaisemmin jo kommentoinut kuvaa ja joku kommentoi kyseistä kuvaa sen jälkeen. Käyttäjät ilmaisivat selkeästi, että he haluaisivat saada enemmän huomautuksia kuvista. Tyypillinen tilanne on, että käyttäjä on kiinnostunut jonkun muun albumista, mutta koska ei ole kommentoinut kaikkia kuvia, hän joutuu käymään läpi kaikki kuvat, jotta löytäisi uudet kommentit. Selvästi voidaan huomata, että tästä syystä kuvat eivät ole kyenneet ylläpitämään keskustelua niin paljon kuin olisi ollut mahdollista ja mihin käyttäjät olisivat olleet halukkaita. Verrattuna ensimmäiseen H7-versioon ero on selvästi huomattavissa. Siellä yksittäiseen kuvaan saattoi kerääntyä jopa satoja kommentteja. Monen kuvan lisääminen kerralla Usean kuvan lisääminen albumiin koettiin hankalaksi, koska kuva-albumiin voi ladata kerralla vain yhden kuvan (kuva 20). Lisäksi suuret kuvat vievät paljon aikaa latautua. Kuvien lisäämistä pitäisi helpottaa ja nopeuttaa. Kuva 20: Kuvan lisääminen albumiin Yksityisyystason näkyvyys Paljon keskustelua on käyty siitä, että monet eivät selvästi tiedosta tietyn keskustelun yksityisyystasoa. Vaikka keskustelussa näkyykin, millä ryhmällä tai yksittäisillä käyttäjillä on pääsy keskusteluun, jotkut ovat kritisoineet sitä, että ei voi tietää kuka niitä lukee. Kritiikkiä tuli myös siitä, että keskustelun aloittaja pystyy jälkeenpäin lisäämään keskusteluun ihmisiä.

45 41 Yksityisviestiominaisuus Yksityisviestiominaisuuden toimintalogiikka on herättänyt hämmennystä. Kaikki viestit menevät toiseen kahdesta kansiosta: vastaanotetut ja lähetetyt. Jos joku vastaa viestiin, se liitetään alkuperäiseen viestiin viestiketjuna ja ketju näkyy edelleen käyttäjällä siinä kansiossa, johon se alunperin tallennettiin. Jos käyttäjä on itse aloittanut viestiketjun, se näkyy lähetetyt-kansiossa ja jos joku muu on sen aloittanut, se näkyy vastaanotetut-kansiossa (kuva 21). Kuva 21: Yksityisviestiominaisuus Toteutus on jokseenkin epästandardi verrattuna vastaaviin ominaisuuksiin muissa palveluissa ja webmail-sovelluksissa. Tavallisempaa on, että kaikki uudet saapuneet viestit näkyvät yhdessä kansiossa, ja lähetetyt kansioon tallennetaan vain käyttäjän itse lähettämiä viestejä. Toiminta eri laitealustoille Sivustoa ei edes ole yritetty kehittää mobiililaitteilla toimivaksi, mutta siitä tuli jonkin verran palautetta, joten tarve on selkeästi olemassa. Lisäksi on selvää, että internetin selaaminen mobiililaitteilla on koko ajan lisääntymässä. Hyvin monilla vastaavilla sivustoilla on erillinen mobiililaitteille optimoitu sivusto tai sovellus, jonka kautta tärkeimpiä sivuston ominaisuuksia voidaan käyttää helpommin kännykällä. Suurin osa raportoiduista ongelmista koski tietyillä puhelintyypeillä ilmenneitä ongelmia. Muita toiveita Edellä lueteltujen ongelmien lisäksi keskusteluissa tuli esiin seuraavia kehitysehdotuksia: syntymäpäivät kalenteriin näkyviin profiilikuva pitäisi voida valita omissa albumeissa olevista kuvista pikaviestintäominaisuus tekstin muotoilumahdollisuus viesteissä kuvasta toiseen siirtyminen nuolinäppäimillä albumeissa

46 42 enemmän tietoja profiiliin haun laajentaminen käsittämään myös keskustelut mahdollisuus luoda keskusteluja, joihin voisi osallistua ilman käyttäjätiliä. Nämä kehitysehdotukset kuvaavat sitä, kuinka arvokas resurssi aktiivinen käyttäjäyhteisö on verkkopalvelulle. Kaikilla käyttäjillä on oma tapansa käyttää palvelua ja näistä tavoista nousee esille odottamattomiakin kehitysehdotuksia. Tärkeää on jatkuvasti rohkaista käyttäjiä antamaan palautetta ja jakamaan omia ideoitaan. Seuraavaksi tarkastellaan H7-verkkopalvelua yhteisöllisyyden ja yhteisölle tärkeän tiedon jakamisen näkökulmasta nostaen esille lähdekirjallisuudesta löytyviä yhteisöpalveluiden kehitystavoitteita Yhteisöllisyys Yleensä verkkoyhteisöjen käyttäjät mielellään selaavat toistensa profiileja ja sitä kautta oppivat tuntemaan toisiaan. Oleellisimpia asioita tässä ovat käyttäjän profiilitietojen lisäksi kuvat käyttäjästä. (Iriberri & Leroy, 2009) H7:ssa ei ole panostettu profiiliin kovin paljoa. Johtuen ehkä osin alunperin palvelun luonteesta pienen kaveripiirin työkaluna, ei ole ollut tarpeellista, että profiilitietojen kautta voisi oppia tuntemaan toisia. Sittemmin käyttäjämäärä on lisääntynyt, ja nyt palvelussa on ihmisiä, jotka eivät tunne toisiaan ollenkaan tai tuntevat toisiaan melko vähän. Siksi profiilia olisi syytä kehittää sellaiseen suuntaan, että sitä kautta voisi kertoa itsestään muille palvelun käyttäjille. Sen, mitä käyttäjä tekee, olisi syytä jossain määrin olla näkyvissä sekä käyttäjälle itselleen että muille. Tällä hetkellä päivitykset kaikkien kavereiden toiminnasta tulevat näkyviin etusivulle, mutta missään ei voi tarkastella yksittäisen käyttäjän toimintaa. Girgensohn ja Lee (2002) määrittelevät yhteisösivuston yhdeksi tärkeäksi kehitystavoitteeksi ihmisten ja heidän tekemisensä näkyvyyden tukemisen. Tämä on selkeästi puutteellisesti toteutettu H7:ssa ja siinä voidaan nähdä yksi selkeä kehityssuunta. Joiltakin käyttäjiltä on tullut suullista palautetta siitä, että he mielellään kirjoittaisivat kommentteja toisten profiileihin. Koska tämä on selvästi yksi oleellisimpia ominaisuuksia muissa vastaavissa yhteisöpalveluissa, pitäisi se lisätä myös H7:aan. Profiilien kommentointi mahdollistaisi henkilökohtaisemman vuorovaikutuksen sivustolla, ja uutena tapana olla vuorovaikutuksessa potentiaalisesti lisäisi sivuston käyttöastetta. Myös Girgensohn ja Lee (2002) listaavat sosiaalisen vuorovaikutuksen edistämisen yhtenä kolmesta tärkeästä kehitystavoitteesta. Erilaisen sisällön listaaminen on ongelmallista H7:ssa. Esimerkiksi käyttäjä näkee oman profiilinsa keskustelut-välilehdellä itse aloittamiensa keskustelujen

47 43 lisäksi kaikki keskustelut, joita hän seuraa. Tämä saattaa olla hämmentävää, koska seurattavissa keskusteluissa on myös ryhmiin kuuluvia keskusteluja. Olisi syytä listata vain kontekstiin liittyvää sisältöä kaikissa näkymissä. Toisin sanoen, omassa profiilissa ei pitäisi listata keskusteluina muita kuin käyttäjän itsensä omaan profiiliin luomia keskusteluja. Käyttäjän johonkin ryhmään luomat keskustelut pitäisi listata vain kyseisessä ryhmässä. Kun käyttäjä luo sisältöä, kontekstista riippumatta käytetään nyt vain yhtä lomaketta, jossa valitaan yksityisyysasetukset sisällölle. Tämän oli tarkoitus helpottaa yksityisyystason määrittämistä, mutta se näyttää johtavan siihen, että monet eivät ajattele yksityisyyttä kovin paljoa julkaistessaan sisältöä. Muissakin tutkimuksissa on havaittu vastaavaa käyttäytymistä (Gross & Acquisti, 2005). Valitaan helpoin tapa, joka on usein se, että käytetään jotain ryhmää julkaisuun. Tämä johtaa sisällön julkaisemiseen ryhmässä, vaikka sen oikea paikka ei välttämättä siinä olisikaan. Lopputuloksena on, että käyttäjät eivät tiedosta selkeästi, mikä sisältö on ryhmässä ja mikä taas muualla. Esimerkiksi on tullut palautetta siitä, että käyttäjä on vasta myöhemmin huomannut, että keskustelu olikin ryhmässä, ja monet ihmiset, joita hän ei tunne, voivat sitä lukea Huomautukset ja päivitykset Yksi oleellisimpia ominaisuuksia sosiaalisessa verkkopalvelussa on käyttäjien informoiminen toisten käyttäjien tekemisistä. Tämä on tärkeä osa sosiaalisen läsnäolon kokemuksen luomista ja käyttäjien aktivointia (Preece, 2000). Kun käyttäjä on tietoinen siitä, että hänen luomansa sisältö on kiinnostanut muita, tämä motivoi häntä jatkossakin luomaan uutta sisältöä (Ma & Agarwal, 2007). On siis oleellista, että muut palvelun käyttäjät ovat riittävän tietoisia uudesta sisällöstä, jota palveluun on luotu. Lisäksi käyttäjiä pitää informoida riittävästi sisältöön tehdyistä päivityksistä. Jos albumiin lisätään kuva tai keskusteluun lisätään kommentti, pitää käyttäjien olla siitä tietoisia, jotta he voivat käydä katsomassa ja mahdollisesti kommentoimassa näitä päivityksiä. Mutta jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, suunnittelijalla on myös vastakkainen tarve: käyttäjää ei saa kuormittaa liiallisella informaatiolla (Nielsen, 2005). Olisi helppoa päivittää käyttäjän profiilia kaikista palvelun tapahtumista, mutta se johtaisi siihen, että käyttäjä joutuisi liiallisen ja suurelta osin epärelevantin tiedon kuormittamaksi. Tällöin voisi käydä niin, että monet eivät jaksaisi käydä läpi kaikkia päivityksiä, jolloin kiinnostavatkin päivitykset menisivät ohi. Toisaalta liiallinen suodattaminen johtaa siihen, että kiinnostavaakin tietoa menee ohi. Käyttäjän informoiminen päivityksistä on siis hyvin tarkkaa tasapainoilua. Erilaiset päivitykset voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: uusi sisältö, päivitetty sisältö ja tiedotus erilaisista toiminnoista. Uusi sisältö tarkoittaa

48 44 muun muassa uutta keskustelunaloitusta, uutta kuva-albumia tai uutta tapahtumaa. Näistä tiedottaminen on tärkeää, koska ilman tiedottamista muut käyttäjät jäisivät täysin tietämättömäksi uudesta sisällöstä. Nämä päivitykset ovat tärkeysjärjestyksessä kaikista oleellisimpia, koska ne tukevat sosiaalisen kanssakäymisen aloittamista palvelussa. Kuvassa 22 on H7:n päivityssyöte käyttäjän profiilisivulla. Siinä listataan ilmoituksia sekä uudesta sisällöstä että tiedotuksia muiden käyttäjien toiminnasta. Kuva 22: Päivityssyöte H7:n profiilisivulla Päivitetty sisältö tarkoittaa kaikenlaisia lisäyksiä olemassaolevaan sisältöön. Tärkein lisäystapa kommentointi. Käyttäjät voivat kommentoida muun muassa kuvia, keskusteluja sekä tapahtumia. Nämä päivitykset voidaan luokitella toiseksi tärkeimmiksi, koska ilman niitä sosiaalinen kanssakäyminen jäisi irralliseksi. Ne tukevat sosiaalisen kanssakäymisen jatkuvuutta palvelussa. Kun käyttäjät ovat tietoisia siitä, kuinka paljon muut käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa erilaisten sisältöjen kanssa, se ohjaa heitä keskittymään kaikista kiinnostavimpaan sisältöön. Esimerkiksi jos tiettyyn keskusteluun kertyy paljon kommentteja, näistä tiedottaminen ohjaa käyttäjiä käymään usein lukemassa kyseistä keskustelua. H7:n huomautussyötteessä (kuva 23) listataan ilmoituksia uusista kommenteista keskusteluissa, tapahtumissa ja kuva-albumeissa.

49 45 Kuva 23: H7:n huomautussyöte Kolmas päivitystyyppi, ilmoitukset muiden käyttäjien toimista, tarkoittaa käyttäjän informoimista muiden käyttäjien tekemisistä, jotka eivät välttämättä ole ensisijaisen kiinnostavia. Esimerkiksi on hyvä, että käyttäjät ovat tietoisia siitä, jos heidän kontaktinsa solmii uusia kontakteja. Tämä ei kuitenkaan välttämättä kiinnosta käyttäjää paitsi siinä tapauksessa, että tätä kautta löytyy ihmisiä, jotka käyttäjä haluaa itse lisätä kontakteihinsa. Toinen esimerkki toimista tiedottamisesta on tilanne, jossa käyttäjät vaihtavat profiilikuvaansa. Yhtä tärkeää kuin päivitysten luominen käyttäjälle on päivitysten suodattaminen. Jos kaikesta mahdollisesta annetaan päivitys kaikille, lopputuloksena on valtava määrä epärelevanttia informaatiota käyttäjille, mikä saattaa tehdä palvelun käytöstä turhauttavaa. Suodattaminen voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: rakenteellinen, automaattinen ja käyttäjälähtöinen. Rakenteellinen suodattaminen tarkoittaa päivitysten suodattamista perustuen olemassa oleviin rakenteisiin palvelussa. Tärkeimpiä rakenteita ovat kontaktit ja ryhmät eli käyttäjän verkosto palvelussa. Käyttäjille päivitetään tietoa vain tapahtumista, jotka tapahtuvat heidän omassa verkostossaan. Tällä saadaan jo oleellisesti pienennettyä epärelevantin informaation määrää. Käyttäjää kiinnostaa paljon todennäköisemmin sisältö, jonka on luonut joku joka on osa hänen verkostoaan palvelussa, kuin jonkun muun luoma sisältö. Rakenteellinen suodattaminen on teknisesti suoraviivaisin ja ongelmattomin tapa suodattaa päivityksiä.

50 46 Automaattinen suodattaminen on kaikista haastavin osa-alue päivitysten suodattamisessa. Se tarkoittaa päivitysten suodattamista automaattisesti perustuen algoritmeihin, jotka päättelevät onko tietty tapahtuma kiinnostava tietylle käyttäjälle vai ei (Foltz & Dumais, 1992). Tämä on ongelmallista siksi, että käyttäjän kiinnostusta on hyvin vaikeaa päätellä. Esimerkkitapauksena vaikkapa H7:n kakkosversion kuvien kommenttien päivitys. Tässä sovellus päättelee, että uusista kommenteista ovat kiinnostuneet henkilö, joka on kuvan ladannut, sekä kaikki jotka ovat kuvaa kommentoineet. Tässä kuitenkin jätetään ulkopuolelle ne, jotka eivät ole kommentoineet, mutta silti saattaisivat olla kiinnostuneet uusista kommenteista. Tätä voisi ehkä kehittää siten, että päivityksiä annetaan kaikille, jotka ovat kuvan käyneet katsomassa. Mutta sekään ei olisi välttämättä vedenpitävä ratkaisu. Voi olla, että joku ei erikseen katso jokaista albumin kuvaa läpi, mutta silti voisi olla hyvinkin kiinnostunut kommenteista, joita kuviin lisätään. Siksi onkin tehtävä johtopäätös, että automaattista suodattamista on käytettävä hyvin varovasti, jotta se ei johda siihen, että käyttäjät eivät saakaan päivityksiä tapahtumista jotka kiinnostavat heitä. Käyttäjälähtöinen suodattaminen tarkoittaa päivitysten suodattamisen antamista käyttäjän tehtäväksi. Käyttäjä voi joko valita haluavansa päivityksiä jostain, mistä ei muuten niitä saisi, tai sitten piilottaa päivitykset jostain, mistä hän niitä muussa tapauksessa saisi. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on vaikkapa se, että käyttäjä saa automaattisesti päivityksen uudesta kuvasta, jonka joku muu on lisännyt, mutta kyseisen kuvan kommenteista ei päivityksiä tule ellei käyttäjä itse niin valitse. Tällaista suodattamista voidaan kutsua sisällyttäväksi suodattamiseksi. Tällaista suodattamista täytyy käyttää varovasti, koska se vaatii käyttäjän aktiivisuutta, joka on melko satunnaista, kuten kokemus H7:n käyttäjien keskuudessa osoittaa. Kakkosversion päivitykset keskustelujen kommenteista toimii osittain sisällyttävän suodattamisen periaatteella, ja kyseinen ominaisuus on osoittautunut ongelmalliseksi käytettävyydeltään. Toinen käyttäjälähtöisen suodattamisen tyyppi on poissulkeva suodattaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjän annetaan piilottaa päivityksiä jostain lähteestä, josta hän muuten niitä saisi. Esimerkkinä vaikkapa käyttäjän kontakti, jota käyttäjä ei halua poistaa, mutta ei halua saada päivityksiä kyseisen kontaktin tekemisistä. Toisena esimerkkinä käyttäjä voi haluta piilottaa päivitykset tietystä ryhmästä. Voi olla, että jostain ryhmästä tulee suuri määrä päivityksiä, jotka kylläkin kiinnostavat käyttäjää, mutta käyttäjä haluaa itse ajoittain käydä katsomassa ryhmän uuden sisällön mieluummin kuin että kaikki näkyy hänen kotisivullaan. Voidaan sanoa, että päivitykset muodostavat sovelluksen sosiaalisen vuorovaikutuksen selkärangan. Ne auttavat sosiaalisen vuorovaikutuksen

51 47 aloittamisessa ja ylläpitämisessä. Siksi on hyvin tärkeää, että päivitysten toimintalogiikka on hyvin selkeä. Jotta käyttäjät voivat ymmärtää ja käyttää niitä tehokkaasti, niiden täytyy toimia johdonmukaisesti ja erilaisista järjestelmän tiloista suhteessa päivityksiin täytyy olla riittävästi vihjeitä. H7:n päivityksien suurimpia ongelmia on epäjohdonmukainen toteutus. Vain keskustelussa voi valita, haluaako siitä huomautuksia, ja vain ryhmässä voi valita, haluaako siitä päivityksiä. Kuva-albumien huomautukset ja päivitykset luodaan automaattisesti, käyttäjän voimatta vaikuttaa niihin mitenkään. Sama koskee tapahtumia, joista huomautukset luodaan sen perusteella, onko käyttäjä ilmoittanut osallistuvansa kyseiseen tapahtumaan. Tämä kaikki johtaa siihen, että käyttäjille ei muodostu selkeää kuvaa siitä, kuinka päivitysten ja huomautusten luominen tapahtuu. Yhdessä paikassa opittu malli ei pädekään toisessa paikassa. Tavoitteeksi pitää ottaa järjestelmän uudistaminen siten, että se on looginen, selkeä ja yksinkertainen. Tähän voidaan päästä yhtenäistämällä toimintalogiikka, uudistamalla käyttöliittymää ja ulkoasua sellaiseksi että se kommunikoi tehokkaammin mitä sovellus tekee, ja myös viestii mitä käyttäjän on mahdollisuus tehdä.

52 48 6. Kehitysideat Tähän mennessä on käyty läpi H7-verkkopalvelun tilannetta niin käyttäjäpalautteen kuin lokitietojen pohjalta. Niitä tutkimalla löydettiin erilaisia ongelmia ja kehityskohteita palvelun toiminnassa ja käyttöliittymässä. Seuraavassa kaavaillaan ratkaisuja näihin ongelmiin Päivitykset ja huomautukset Päivitysten ja huomautusten suurin ongelma on epäjohdonmukaisuus. Toimintalogiikkaa täytyy yhdenmukaistaa ja sen täytyy olla selkeämmin näkyvillä. Näin käyttäjille muodostuu mentaalinen malli siitä, kuinka päivitykset toimivat, ja käyttäjät voivat mahdollisimman tehokkaasti hallita mitä asioita haluavat pitää tietoisuudessaan etualalla ja mitkä asiat jäävät taustalle. Ratkaisuna esitetään koko huomautus- ja päivitysjärjestelmän uusimista siten, että luodaan yksi johdonmukainen ja selkeä malli, jota käytetään kautta koko sovelluksen kaikissa sisällöissä saman logiikan mukaan. Käytetään jo aikaisemmin esiteltyä sisältöelementtien jakoa ylemmän ja alemman tason elementeiksi. Kaikki elementit, jotka voivat sisältää toisia elementtejä, ovat ylemmän tason elementtejä, ja kaikki muut alemman tason elementtejä. Lisäksi on syytä erottaa omaksi tasokseen käyttäjät, ryhmät ja tapahtumat, joita voidaan kutsua omistajaelementeiksi, koska kaikki sisältö kuuluu joko jollekin käyttäjälle, johonkin ryhmään tai tapahtumaan. Käytännössä ylemmän tason elementtejä ovat kuva-albumit, keskustelut ja kuvat, ja alemman tason elementeiksi jäävät kommentit (kuva 24). Aiemmin keskusteluviestit jaoteltiin eri ryhmään kuin kommentit, mutta jatkossa näitä kaikkia tullaan kutsumaan kommenteiksi.

53 49 Omistajaelementit Käyttäjä Ryhmä Tapahtuma Ylemmän tason elementit Keskustelu Kuva-albumi Kuva Alemman tason elementti Kommentti Kuva 24: Elementtien jaottelu Päivitykset ja huomautukset sovitetaan tähän malliin siten, että kun käyttäjä luo ylemmän tason elementin, siitä luodaan päivitys, ja alemman tason elementin luonti tuottaa huomautuksen. Päivitykset julkaistaan omistajaelementtiensä päivityssyötteessä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi uuden keskustelun luominen tuottaa päivityksen omistajaelementin eli vaikkapa ryhmän päivityssyötteessä. Näistä syötteistä voi käyttäjä suodattaa pois ne, joita ei halua näytettäväksi omassa uutissyötteessään. Kuvassa 25 on havainnollistettu huomautusten ja päivitysten luomista ja suodattamista. Käytännössä käyttäjä saa päivityksiä kontakteiltaan, ryhmistä, joihin kuuluu, ja tapahtumista, joissa on mukana. Halutessaan hän voi suodattaa pois niitä omistajaelementtejä, joista ei halua nähdä päivityksiä.

54 50 Huomautussyöte Uutissyöte Käyttäjä suodattaa Käyttäjä suodattaa Omistajaelementti Ylemmän tason elementti Luodaan päivitys Luodaan huomautus Alemman tason elementti Kuva 25: Päivitykset ja huomautukset Kun aikaisemmin kuvista tuli päivitykset automaattisesti valikoiduille käyttäjille ja keskusteluista käyttäjän piti itse laittaa huomautukset päälle, uuden mallin mukaan kaikki huomautukset ovat oletusarvoisesti päällä, ja käyttäjälle annetaan mahdollisuus laittaa ne pois päältä. Tätä varten tarvitaan visuaalisesti, loogisesti ja terminologisesti yhtenäinen järjestelmä, jotta syntyy yhtenäinen käyttökokemus. Ensiksi täytyy valita kuvaava termi, jollaiseksi on vakiintunut vastaavissa palveluissa termi seurata. Jotta käyttäjät voivat hallita eri elementtien seuraamista, tarvitaan valikko, jota voidaan käyttää kaikissa eri tilanteissa, joissa tarvitaan tätä toiminnallisuutta. Kuvassa 26 on pudotusvalikon ulkoasu. Sitä voidaan käyttää kaikissa tilanteissa, oli sitten kyse huomautuksista tai päivityksistä. Kuvake pohjautuu selainohjelmissa standardiksi muodostuneeseen RSS-syötekuvakkeeseen.

55 51 Kuva 26: Seuraa-pudotusvalikko Käyttäjät voivat siis joko seurata tai lopettaa jonkun elementin seuraamisen, käytännön esimerkkinä vaikkapa ryhmä. Niin kauan kun käyttäjä seuraa ryhmää, hän saa uutissyötteeseensä päivityksiä kaikesta uudesta sisällöstä kuten keskusteluista, kuvista ja tapahtumista. Seuraamisen lopettaminen johtaa kaikkien kyseisen ryhmän päivitysten piilottamisen käyttäjän uutissyötteestä Uutisnäkymä Aikaisemmin käyttäjälle hänen seuraamistaan käyttäjäprofiileista ja ryhmistä tulevat päivitykset (uutissyöte) ja kalenteri näytettiin hänen omalla profiilisivullaan. Tämä on huono ratkaisu siksi, että uutissyöte ja kalenterissa näytettävät tapahtumat eivät suoranaisesti liity profiilitietoihin. Lisäksi vastaavaa välilehteä ei ole muiden käyttäjien profiilisivulla, mikä tekee käyttäjän omasta tarpeettomasti erilaisen kuin hänen kontaktiensa profiilisivut. Tämä ongelma voidaan ratkaista luomalla erillinen uutisnäkymä (kuva 27), joka on omistettu pelkästään uutissyötteelle ja kalenterille. Uutissyötteessä näytetään vain uutispäivityksiä, joita käyttäjä voi hallita valitsemalla seuraako yksittäisiä ryhmiä ja käyttäjiä. Uutissivusta tehdään palvelun aloitussivu, johon käyttäjä ohjataan kirjautumisen jälkeen.

56 52 Kuva 27: uusi uutisnäkymä 6.3. Profiili Lokitiedoista huomattiin, että käyttäjät eivät tarkastele toistensa profiileita kovinkaan paljoa. Koska yleensä muiden käyttäjien profiilien selaaminen on hyvinkin suosittua, tämä on selvästi tärkeä kehityskohde. Jos profiileista voidaan saada kiinnostavampia, voidaan sivuston käyttöastetta mahdollisesti nostaa. Nykyisessä palvelussa profiilien tiedot ovat hyvin rajoittuneita. Tässä valossa toisten profiilien vähäinen selaaminen on ymmärrettävää: niissä ei ole oikeastaan mitään kiinnostavaa. Alueet, joissa profiileja voisi kehittää, on sosiaalisuus ja käyttäjän toiminnan näyttäminen (Girgensohn & Lee, 2002). Sosiaalisuutta voitaisiin lisätä sillä, että annetaan mahdollisuus jättää kommentteja omaan ja toisten profiileihin. Sitä kautta mahdollistetaan uudenlainen, henkilökohtaisempi vuorovaikutus sivustolla. Näin myös profiilisivusta tulee aktiivinen sosiaalisen vuorovaikutuksen tapahtumapaikka. Käyttäjän toiminnan näyttämisellä saadaan kiinnostavuutta lisättyä vielä enemmän. Näin esimerkiksi ensimmäistä kertaa uuden kontaktin profiilisivulle päätynyt käyttäjä saa jonkinlaisen kuvan siitä, mitä kyseinen henkilö on sivustolla tehnyt viime aikoina. Käytännössä tämä toteutetaan siten, että profiilisivulle (kuva 28) tehdään aktiivisuussyöte, johon listataan päivityksiä käyttäjän toiminnasta. Esimerkiksi uuden keskustelun tai tapahtuman luominen näytetään päivityksenä aktiivisuussyötteessä, ja siitä tulee myös päivitys käyttäjää seuraavien henkilöiden uutissyötteisiin.

57 53 Kommentointi toteutetaan siten, että kommentin voi kirjoittaa aktiivisuussyötteen yläosassa olevaan lomakkeeseen, ja kommentti näytetään aktiivisuussyötteen päivityksenä. Käyttäjä voi kommentoida sekä omaansa että kontaktiensa profiileja. Kontaktin kommentti käyttäjän profiiliin näytetään myös päivityssyötteessä uutissivulla. Lomakkeen muissa välilehdissä käyttäjä voi luoda keskustelun, albumin tai tapahtuman. Käyttäjän luomat keskustelut, albumit ja tapahtumat listataan profiilin oikeassa reunassa. Kuva 28: uusi profiilisivu Keskipalstan yläosaan varataan tila, jossa näytetään käyttäjän henkilökohtaisia tietoja. Kokonaista profiilia ei edelleenkään näytetä niille, jotka eivät ole kyseisen käyttäjän kontakteja. Tätä tarkoitusta varten tehdään erillinen rajoitettu profiilinäkymä Kuva-albumit Aikaisemmin tultiin siihen tulokseen, että kuva-albumien suurin ongelma on huomautukset. Sen lisäksi, että asiasta on tullut suoraa palautetta käyttäjiltä, myös lokitiedot kertovat, että kuvaominaisuus on melko vähän käytetty verrattuna muihin ominaisuuksiin. Kohdassa 6.1. kuvattu huomautusten ja päivitysten uudenlaisen toiminnan soveltamisen myös kuva-albumeihin pitäisi parantaa tilannetta. Kun huomautukset kuvien kommenteista tulevat oletusarvoisesti kaikille käyttäjille, jotka voivat nähdä albumin, huomautuksia

58 54 tulee aikaisempaa suuremmalle käyttäjämäärälle. Tämän voisi olettaa lisäävän kuvaominaisuuden käyttöä. Kuvien lataaminen albumeihin on ollut hankalaa ja aikaavievää, jopa siinä määrin, että voidaan olettaa sen vähentäneen käyttäjien kiinnostusta kuvien lisäämiseen. Suurin syy ongelmiin on se, että useiden kuvien latausominaisuutta ei voi toteuttaa pelkästään HTML/JavaScript/PHPtoteutuksella niin, että toiminto toimisi niin kuin suuri osa käyttäjistä sen olettaisi toimivan, ja lisäksi että lataaminen ei kestäisi hermostuttavan kauan. Kuvien lataamisen tulisi toimia siten, että käyttäjä valitsee tiedostot dialogiikkunassa, ja kun valinta on hyväksytty, valitut tiedostot ladataan palvelimelle. Tällainen toiminta noudattaa logiikkaa, jolla myös työpöytäsovelluksissa vastaava toiminto suoritetaan. Ikävä kyllä HTML/JavaScript-toteutustekniikalla ei voi valita useita tiedostoja kerralla, vaan näillä tekniikoilla voidaan päästä enintään siihen, että lomakkeessa on useita kenttiä, joihin pitää valita tiedosto jokaiseen erikseen (kuva 29). Tällaisessa toteutuksessa on myös mahdollista antaa käyttäjän lisätä kenttiä, jolloin periaatteessa ladattavien kuvien määrällä ei ole rajaa. Toteutus ei kuitenkaan ole kovin elegantti ja työllistää käyttäjää turhaan. Kuva 29: Facebookin vaihtoehtoinen kuvien latauslomake ( ) Joka tapauksessa törmätään latausaikaongelmaan. Nykyaikaiset digitaalikamerat ja myös monet kännykkäkamerat tallentavat tiedostot hyvin suurilla pikselimäärillä, mikä tarkoittaa hyvin suurta tiedostokokoa. Tällaiset kuvakoot ovat aivan liian suuria käytettäväksi H7:n albumeissa, mikä tarkoittaa sitä, että siirretään tietoa turhaan käyttäjän selaimen ja palvelimen välillä. Optimaalinen ratkaisu olisi pienentää kuvat jo selaimessa ennen niiden lataamista palvelimelle.