Satakunnan maakunnan yhteistyöasiakirja

Transkriptio

1 Satakunnan maakunnan yhteistyöasiakirja

2 1 SISÄLLYS 1. Maakunnan yhteistyöasiakirjan tarkoitus Maakunnan yhteistyöasiakirja Maakunnan yhteistyöasiakirjan sisältö ja laatimisaikataulu 2 2. Satakunnan maakunta ja Euroopan Unionin alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite 4 3. Hallinnonalakohtainen rakennerahastovarojen jako 6 4. Toimenpideohjelmien painotukset ja alueelliset valintakriteerit Satakunnassa vuonna Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelma Manner-Suomen ESR toimenpideohjelma / Länsi-Suomen suuralueosio Rahoitustaulukot 13 - EAKR 2012 tarkennus (MYR ) 13 - EAKR 2012 alustava arvio (MYR ) 14 - EAKR 2013 TEM jako 2013 alustava (MYR ) 15 - ESR 2012 tarkennus (MYR ) 16 - ESR 2013 alustava arvio (MYR ) 17

3 2 EUROOPAN UNIONIN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE SATAKUNNAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA OSANA EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON (EAKR) LÄNSI-SUOMEN TOIMENPIDEOHJELMAA SEKÄ VALTAKUNNALLISTA ESR OHJELMAA (Hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä ). 1. MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN TARKOITUS 1.1. Maakunnan yhteistyöasiakirja Alueiden kehittämisestä annetun lain 17 :ssä tarkoitettu maakunnan yhteistyöryhmä ( /1653) yhteen sovittaa seuraavan varainhoitovuoden aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden kohdentumisen maakunnassa rakennerahasto- ohjelmaa rahoittaville valtion viranomaisille, maakunnan liitolle ja muille rakennerahasto-ohjelman rahoitukseen osallistuville. Niin ikään yhteistyöryhmä yhteen sovittaa seuraavan varainhoitovuoden sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion rakennerahastovarat ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden asianomaiselle hallinnonalalle sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä tai muita painavia syitä. Edellä tarkoitetuista tehtävistä hyväksytään asiakirja, jonka kaikki asianomaisessa maakunnassa toimenpideohjelmaa rahoittavat toimijat allekirjoittavat (maakunnan yhteistyöasiakirja) Maakunnan yhteistyöasiakirjan sisältö ja laatimisaikataulu Asetuksen rakennerahastoista nojalla Maakunnan yhteistyöasiakirja hyväksytään vuosittain talousarvioesityksen antamisen jälkeen samanaikaisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman käsittelyn kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa vuosittain tarkemmat ohjeet maakunnan yhteistyöasiakirjan laatimisessa noudatettavasta aikataulusta ja menettelystä.. Maakunnan yhteistyöasiakirjaan tulee seuraavan varainhoitovuoden jakoa ja sitä seuraavan vuoden talousarvioehdotusta koskevia neuvotteluja varten sisältyä ainakin: 1) arvio ohjelman rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden tarpeista sekä kuntarahoituksesta ja muun julkisen rahoituksen osuuksista toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain; 2) arvio toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoituksen jakaumasta hallinnonaloittain; 3) arviot 2 kohdassa tarkoitettujen varojen kunkin hallinnonalan keskeisistä tavoitteista; 4) arvio ohjelmareservin tarpeesta maakunnassa; 5) tieto rakennerahasto-ohjelman painotuksista; 6) tieto hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta, jos yhteistyöryhmä on siitä päättänyt.

4 3 Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion osalta noudatetaan, mitä rakennerahastolain 21 :n 1 momentin 2 kohdassa säädetään. Jos maakunnan yhteistyöryhmä katsoo olevan mainitussa kohdassa tarkoitettuja syitä poiketa hallinnonalalle sovitusta rahoituskehyksestä, tulee yhteistyöasiakirjassa esittää poikkeamiset ja niiden perusteet. Maakunnan yhteistyöryhmät neuvottelevat laatiessaan yhteistyöasiakirjaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa maakuntaan kohdentuvasta Euroopan sosiaalirahaston ja vastaavan valtion rahoitusosuuden määrästä ja hallinnonaloittaisesta kohdentumisesta. Maakunnan yhteistyöryhmä tarkistaa tarvittaessa maakunnan yhteistyöasiakirjan valtion talousarvion tai lisätalousarvion tultua hyväksytyksi välittömästi sen jälkeen, kun rakennerahastovarat ja vastaava valtion rahoitusosuus on jaettu välittäville toimielimille ja on maakunnittain tiedossa. Valtio aikoo budjettiesityksen mukaan leikata EU-rahoituksen ns. valtion vastinrahaosuuksiaan vuosina Vähennysesityksiä ei ole tässä yhteistyöasiakirjassa huomioitu, koska Länsi-Suomen maakuntavaltuustot ovat aikoinaan hyväksyneet Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman , jossa maakunnat ovat sitoutuneet ohjelma-asiakirjan mukaiseen kansalliseen vastinrahoitukseen valtion kanssa sovitun kuntaraharahoitusosuuden mukaisesti. Valtioneuvoston hyväksynnän jälkeen ohjelma esitettiin komissiolle, joka hyväksyi sen lopullisesti päätöksellään Länsi-Suomen maakuntien yhteistyöryhmät katsovat, että niillä ei ole oikeutta ilman maakuntavaltuustojen hyväksyntää muuttaa valtion ja komission kanssa tehtyä sopimusta. Lisäksi Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä arvioi, että työ- ja elinkeinoministeriön esittämä sopimusten vastainen maakunnan yhteistyöasiakirjojen tarkistusesitys ja valtion vastinrahoituksen leikkaus vuosilta 2012 ja 2013 ei ole kuntarahoituksen osalta toteutettavissa nykyisessä taloustilanteessa. Esityksen hyväksyminen merkitsisi EU:n rahoitusosuuden leikkautumista ja siitä kokonaan luopumista. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä on arvioinut maakunnan yhteistyöasiakirjojen vuosien 2012 ja 2013 rahoitustarpeet ja taulukot alkuperäisten sopimusten ja päätösten mukaisilla luvuilla.

5 4 2. SATAKUNNAN MAAKUNTA JA EUROOPAN UNIONIN ALUEELLINEN KILPAILUKY- KY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE Satakunnan maakunnassa toteutetaan Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelmaa sekä Länsi-Suomen suuralueen ESR toimenpideohjelmaa vuosille Lisäksi hankkeilla on mahdollista hakea tukea Manner-Suomen ESR ohjelman valtakunnallisesta osiosta. Ohjelmilla toteutetaan EU:n vuosien strategisten kasvua ja työllisyyttä edistävien suuntaviivojen mukaista koheesiopolitiikkaa. Hyväksyttyjen suuntaviivojen mukaisesti alue- ja rakennepolitiikassa tulee voimavaroja kohdistaa seuraavasti: 1) Tehdään jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia parantamalla saavutettavuutta, varmistamalla palvelujen riittävä laatu ja määrä sekä suojelemalla niiden ympäristöä. 2) Edistetään innovointia, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvan talouden kasvua tutkimus- ja innovointivalmiuksien, kuten uusien tieto- ja viestintätekniikoiden, avulla. 3) Luodaan uusia ja parempia työpaikkoja houkuttelemalla yhä useampia työelämään tai yrittäjyyteen, parantamalla työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä sekä lisäämällä inhimilliseen pääomaan tehtäviä investointeja. Nämä koheesiopolitiikan suuntaviivat ja uudistettu Lissabonin strategia yhdessä Suomen kansallisen Lissabonin strategian toteuttamisohjelman kanssa muodostavat sen yleisen viitekehyksen, jossa Länsi-Suomen alueellisen kehittämistyön painotukset nähdään. Länsi-Suomen EAKR- toimenpideohjelman toimintalinjat ovat seuraavat: 1. Yritystoiminnan edistäminen; 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen; 3. Alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen; 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen; 5. Tekninen apu. Länsi-Suomen kilpailukyky -ja työllisyysohjelman rahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta on ohjelmakaudella yhteensä euroa. Rahoitus jakaantuu seuraavasti: - haasteelliset alueet 67 % - suuralueen teemahankkeet 28 % - haasteellisten alueiden ulkopuoliset nimetyt kaupunkiseudut 5 % Satakunta kuuluu kokonaisuudessaan ns. haasteellisiin alueisiin. Lisäksi rahoitusta voidaan myöntää erillisiin teemahankkeisiin. Haasteellisten alueiden ulkopuolista nimettyihin kaupunkiseutuihin kohdistuvaa rahoitusta ei voida myöntää Satakunnassa.

6 5 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite Kehykset, äkillisten varaus ja kulmaluvut ohjelmittain milj.. EAKR 2012 Itä Pohjoinen Etelä Länsi Yhteensä Kehys 29,361 36,567 16,219 18, ,870 Tekn. tuki 1,453 1,849 0,820 0,947 5,069 4 % Varaus 1,936 2,311 1,025 1,183 6,455 Kulmaluku 25,972 32,407 14,374 16,593 89,346 Kainuu 4,747 Valtio 2012 Itä Pohjoinen Etelä Länsi Yhteensä Kehys 33,052 28,670 16,298 19,558 97,578 Vähennys -5,656-4,906-2,789-3,347-16,698 Tekn. tuki 1,453 1,849 0,820 0,947 5,069 Varaus 2,112 1,771 1,005 1,208 6,096 Kulmaluku 29,487 25,050 14,473 17,403 86,413 Uusi kulmaluku 23,831 20,144 11,684 14,056 Kainuu 5,129 Vähennys -0,878 Uusi kulmaluku 4,251 EAKR 2013 Itä Pohjoinen Etelä Länsi Yhteensä Kehys 13,351 30,150 13,373 15,435 72,309 Tekn. tuki 1,250 1,886 0,836 0,966 4,938 4 % Varaus 1,657 2,358 1,046 1,207 6,268 Kulmaluku 10,444 25,906 11,491 13,262 61,103 Kainuu 2,175 Valtio 2013 Itä Pohjoinen Etelä Länsi Yhteensä Kehys 27,298 22,436 12,754 15,305 77,793 Vähennys -5,901-4,842-2,757-3,304-16,804 Tekn. tuki 1,250 1,886 0,836 0,966 4,938 Varaus 2,124 1,806 1,027 1,232 6,189 Kulmaluku 23,924 18,744 10,891 13,107 66,666 Uusi kulmaluku 18,023 13,902 8,134 9,803 49,862 Kainuu 3,994 Vähennys -0,866 Uusi kulmaluku 3,128

7 3. HALLINNONALAKOHTAINEN RAKENNERAHASTOVAROJEN JAKO 6 Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjekirjeellään pyytänyt toimittamaan maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymän maakunnan yhteistyöasiakirjan sekä sen sisältämät rahoitustaulukot 2012 (ja arvio vuodesta 2013) Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman osalta mennessä. Määrärahojen kokonaismäärässä on lähdetty ministeriön esittämistä kokonaisluvuista. Vuoden 2012 rahoitus on 20 % pienempi. Se on ennakkobudjetoitu ja jaettu vuonna Vuoden 2013 rahoitusta siirrettiin 20 % jaettavaksi vuonna Maakunnan yhteistyöasiakirjaa on valmisteltu maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön keskinäisissä viranomaisneuvotteluissa. Sihteeristö on lisäksi valmistellut maakunnan yhteistyöasiakirjan tekstiosan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Seuraavassa työ- ja elinkeinoministeriön toimittamat kulmaluvut vuosille (1000 euroa): SATAKUNTA EAKR (haasteelliset alueet) 3,644 2,908 valtio 3,086 2,151 EAKR (teemaosio) 0,777 0,854 valtio 0,814 0,895 ESR (Länsi-Suomi) 1,292 1,073 valtio 1,194 0,870 Rahoittajia ovat maakunnan liitot ja elinkeino- liikenne, ja ympäristökeskukset (ELY keskus). Aiempi lääninhallituksen rahoitus on kohdennettu EAKR:n osalta liitoille ja ESR:n osalta ELY keskuksiin. Koska rahoitus ohjelmakauteen verrattuna on vähentynyt selkeästi, on pitänyt miettiä entistä tarkemmin rahoituksen kohdentamista. Satakunnan osuus Länsi-Suomen EAKR- ohjelmalle asetetuista uusien yritysten ja työpaikkojen tavoitteista on noin 20 %, josta yli 90 % kohdistuu toimintalinjaan 1. Tämä merkitsee sitä, että 1. toimintalinjan hankkeiden tulisi kyetä myötävaikuttamaan koko ohjelmakaudella noin 400 uuden yrityksen (keskimäärin 57 kpl/v) ja n uuden työpaikan (keskimäärin 285 kpl /v) syntymiseen. Näin ollen toimintalinja 1:n rahoitus kohdennetaan kokonaisuudessaan Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle myönnettäväksi suorina yritystoiminnan tukina. Osa yritystoiminnan rahoituksesta kohdistetaan edelleen Finnvera Oyj:n myöntämiin korkotukiluottoihin suoraan työ- ja elinkeinoministeriöstä. Toimintalinja 2:n osalta on pyritty säilyttämään TEKES rahoitus lähes entisellään. ELY keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella on päädytty ratkaisuun, jolla vähennetään rahoittajien määrää rahastokohtaisesti. Satakuntaliitto on luopunut kokonaan sille jyvitetystä ESR:n rahoitusosuudesta. ELY keskus ei puolestaan rahoita EAKR toimenpiteitä työvoimapoliittisen lainsäädännön piiriin kuuluvin rahoitusinstrumentein. Haasteellisten alueiden osalta alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantamisen toimintalinjassa 3 on rahoittavia alueviranomaisia Satakuntaliiton lisäksi Varsinais-Suomen ELY keskus, josta rahoitusta varataan satakuntalaisiin ympäristöhankkeisiin myönnettäväksi. Euroopan sosiaalirahaston alueosion rahoitus allokoidaan kokonaisuudessaan ELY keskuksen kautta.

8 4. TOIMENPIDEOHJELMIEN PAINOTUKSET JA ALUEELLISET VALINTAKRITEERIT SATAKUNNASSA VUONNA Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöryhmä saa tiedoksi yhteensovitusta varten maakunnan yhteistyöasiakirjan laatimisen yhteydessä suunnitelmat ja raportit maaseuturahaston alueellisesta rahoituksesta, kalatalousrahastosta rahoitettavista toimenpiteistä ja sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman valtakunnallisen osion rahoituksesta ja varmistaa eri toimenpiteiden yhteensovituksen ja eri rahastojen osallistumisen laajojen ja aluekehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamiseen. Lain mukaan maakunnan yhteistyöryhmä päättää yhteistyöasiakirjassa myös rakennerahasto-ohjelmassa olevien hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta. Maakunnan yleiset kehittämisen painopisteet hyväksytään maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa. Lain mukaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja laaditaan samanaikaisesti ja valtion budjetin rahoituskehysvuosien mukaisesti. Käytännössä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja yhteistyöasiakirjan painotusten tulee olla yhteneväiset. EU-ohjelmien toteutuksessa huomioidaan myös vuonna 2010 tarkistetun Lounais-Suomen ympäristöohjelman painotukset. Lisäksi huolehditaan hankkeiden ympäristövaikutusten toteutumisesta. EU-ohjelmat täydentävät ja osin toteuttavat yleisiä kehittämisen painopisteitä ja tavoitteita. Maakunnan yhteistyöasiakirjan painotukset koskevat kuitenkin vain alueellisia Länsi-Suomen EAKR ja ESR toimenpideohjelmia. Seuraavassa on esitetty vuoden Euroopan unionin alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelman Länsi-Suomen alueosioiden toteuttamisen alueelliset valintakriteerit ja toimintalinjoittain. 4.1 Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelma Toimintalinja 1. Yritystoiminnan edistäminen EU-osarahoitteista avustusmuotoista rahoitusta suunnataan erityisesti kasvuhakuisille pienille ja keskisuurille yrityksille laadullisesti korkeatasoisiin ja vaikuttavuudeltaan, esim. työllisyyden, liikevaihdon ja viennin kasvun kannalta, merkittäviin hankkeisiin. Alle 10 henkeä työllistävien mikroyritysten kasvu ja kehittäminen on tarkoituksenmukaisinta turvata EU-ohjelmien toteuttamisen näkökulmasta erityisesti Finnveran korkotuetun lainoituksen sekä Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman mikroyrityksille tarkoitetun rahoituksen avulla, aina kun se on mahdollista Toimintalinjassa 1. tuetaan: * uuden yritystoiminnan syntymistä * kasvuyrityksiä * pk-yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa sekä innovaatioiden edistämistä * liiketoimintaosaamisen kehittämistä ja pk-yritysten verkostoitumista Uuden yritystoiminnan syntymistä edistetään erityisesti Finnveran korkotuetuin lainatuottein (investointi-, yrittäjä-, pienyrittäjä- ja naisyrittäjälainat). Myös ELY-keskuksen myöntämiä kehittämisavustuksia voidaan myöntää pienille aloittaville yrityksille esim. aineellisiin investointeihin ja palkkamenoihin, mikäli avustuksen ei arvioida vinouttavan yritysten välistä kilpailua eikä valtiontueksi katsottavan tuen enimmäismäärä hankkeessa ylity. Kasvuyritys määritellään laadullisen tarkastelun perusteella, jossa huomioidaan mm. yrityksen kasvuhakuisuus (mm. halu kasvaa, johdon ja omistajien sitoutuminen, pyrkimys kansainvälistymiseen), kasvukyky (yrityksen resurssit ja osaaminen), kilpailuetu (tuote, palvelu, innovatiivisuus) sekä markkinapotentiaali. Toimiville yrityksille EU-osarahoitteisia kehittämisavustuksia suunnataan erityisesti yrityksiä kokonaisvaltaisesti (samanaikaisesti sekä osaamista että teknologiaa) kehittäviin hankkeisiin. Mikäli kehittämishankkeet ovat kone-, laite-

9 8 tai rakennusinvestointipainotteisia, rahoitettavien hankkeiden tulee edistää 1. toimintalinjan erityisiä painopisteitä esim. * yritysten verkostoitumista (esim. järjestelmätoimittaja-alihankkijayhteistyötä tai muunlaista yritysten syvällistä verkostoitumista lisäävät hankkeet) * ympäristöä säästävän/ystävällisen tuotantoteknologian kehittämistä ja käyttöönottoa * tietoyhteiskuntakehitystä * tasa-arvon edistämistä (esim. naisten toteuttamat tai naisia työllistävät hankkeet) tai * energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Pelkästään aineellisia investointeja sisältäviä hankkeita voidaan tukea ohjelma-asiakirjan mukaan EU-osarahoitteisesti varsin valikoidusti. Nykyisessä heikentyneessä taloudellisessa ja työllisyystilanteessa on kuitenkin perusteltua ainakin vielä v tukea myös yritysten tuotannollisia investointeja erityisesti silloin, kuin ne parantavat tai turvaavat työllisyyttä tai nopeuttavat pk-yritysten teknologisen tason nostoa ja kehittävät yritysten kilpailukykyä. Mittavien rakennushankkeiden rahoittamiseen suhtaudutaan määrärahojen niukkuuden vuoksi pääsääntöisesti pidättyvästi, mutta rakennushankkeiden tukeminen on mahdollista määrärahojen niin salliessa, mikäli hanke muutoin täyttää edellä esitetyt kriteerit. Valmiiden rakennusten ostoa ei tueta. Koneiden ja laitehankintojen osalta rahoitetaan pääsääntöisesti vain uutena hankittavia koneita. Korvausinvestointeja ei tueta. Toimintalinjassa 1 tuettavaa toimintaa on lisäksi ympäristöä säästävän / ympäristöystävällisen tuotanto-teknologian kehittäminen ja käyttöönotto sekä energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen yrityksissä. Ohjelma-asiakirjan valintakriteerit: mm. tukee kestävää kehitystä, edistää vahvojen priorisoitujen toimialaklustereiden ja uusien kilpailukykyisten toimialojen kehittämistä, parantaa yritysten kilpailukykyä. Toimintalinja 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Länsi-Suomen EAKR-ohjelman linjaukset ja periaatteet ovat edelleen rahoituksen kohdentamisen perustana. Toimintalinjassa 2 tuetaan erityisesti maakunnan kehittämiseen liittyvien suunnitelmien ja ohjelmien painotuksia ja toimenpidekokonaisuuksia kuten maakuntaohjelman ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (TOTSU) toimenpiteitä ja hankkeita. Uusi maakuntaohjelma on hyväksytty maakuntavaltuuston kokouksessa Korkeakoulutasoisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen on edelleen rahoituksen keskeisin kohde. Myös yliopistojen tutkimusyksiköitä ja muita keskeisiä tutkimusyksiköitä sekä osaamiskeskusohjelmaa tuetaan edelleen. Tukea suunnataan myös TEKES-rahoitteisiin tutkimushankkeisiin ja yritysten toimintaympäristöä parantaviin kehittämishankkeisiin, jotka edistävät alueen innovaatioympäristön ja osaamisrakenteiden uusiutumista ja vahvistumista, edistävät alueella tapahtuvaa innovaatiotoimintaa, luovat uutta, alueen elinkeinoelämän hyödynnettävissä olevaa osaamista, edistävät alueen innovaatioympäristön verkottumista ja kansainvälistymistä. Tuettavaa toimintaa on lisäksi alueen tarpeeseen perustuvan ja ympäristön tilan parantamiseen ja säilyttämiseen liittyvän tuotekehitystoiminnan ja soveltavan tutkimuksen edistäminen ml. uusiutuvat energialähteet, ilmastonmuutoksen hallinta ja torjunta, energiansäästö, jätevesien käsittely, jätteet, melu jne. Rahoituksen vähentyessä näihin kohteisiin ei voida enää kohdentaa. Lääninhallinnolta vuoden 2010 alusta Satakuntaliitolle siirtyneen rahoituksen painopisteenä on ollut ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä korkea-asteen koulutuksen kehittäminen vastaamaan alueen työvoiman osaamis- ja työllisyystarpeita. Koulutuksen kehittäminen ja uudistaminen toteutetaan investoimalla uuden tyyppisiin ja teknologialtaan korkea tasoisiin oppimis- ja innovaatioympäristöihin. Tavoitteena on ollut ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen ja laadun parantaminen. Tuetaan osaamisen, tiedon ja t&k toiminnan vuorovaikutusta oppilaitosten ja yritysten välillä osana toimivan innovaatioympäristön luomista. Lääninhallinnon käynnistämien projektien rahoitus turvataan niiden koko toteutusajalle.

10 9 Toimintalinja 3. Alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen Edistetään ensisijaisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (TOTSU) toimenpiteitä ja hankkeita. Kehittämishankkeisiin voi sisältyä tarvittaessa jossain määrin myös materiaalihankintoja. Tuetaan hankkeita, jotka vahvistavat maakunnan ja seutujen ulkoista kuvaa sekä edistävät matkailua. Pääsääntöisesti tuetaan vain sellaisia kulttuuri-, taide- ja liikuntahankkeita, joilla on valtakunnallinen tai vähintäänkin maakunnallinen merkitys. Tuettavaa toimintaa on myös mm. luonnonvarojen hallitun käytön edistämiseen, luonnon- ja kulttuuriympäristöihin sekä rakennusperinnön hoitoon liittyvät hankkeet. Toimintalinjassa tuetaan myös ympäristön tilaa ja veden laatua parantavia sekä vesistöjen käyttömahdollisuuksia lisääviä ja SATAVESI ohjelman tavoitteita tukevia toimenpiteitä sekä yhdyskuntatekniikan uudenlaisten ratkaisujen kehittämistä Itämeren kuormituksen vähentämiseksi. SATAVESI ohjelmaa toteutetaan tukemalla Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman mukaisten hankkeiden toteuttamista. Ohjelma-asiakirjan valintakriteerit: mm. edistää kestävää kehitystä ja luonnonvarojen hallittua käyttöä, parantaa elinympäristön laatua, parantaa alueen vetovoimaisuutta, parantaa matkailualan toimintaympäristöä. Lääninhallinnolta vuoden 2010 alusta Satakuntaliitolle siirtyneellä rahoituksella tuetaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvia hankkeita, jotka tukevat elinkeinoelämän kehitystä, työllisyyttä ja maakunnan vetovoimaa sekä parantavat alan toimintamahdollisuuksia ja luovat toimivia verkostoja. Lääninhallinnon käynnistämien projektien rahoitus turvataan niiden koko toteutusajalle. Teemahankkeet (ohjelmassa erityisteemat) Teemahankkeet edistävät alueen kärkiklustereiden, innovaatio- ja oppimisympäristöjen sekä hyvinvointipalvelujen innovatiivista kehittämistä. Tuetaan maakunnassa syntyneiden ja syntyvien teemahankeaihioiden kehittämistä laajemmiksi teemahankkeiksi. Teemahankkeiden rahoitusta ei jyvitetä erikseen v ja Ne sisältyvät haasteellisten alueiden toimintalinjoihin.

11 Manner-Suomen ESR toimenpideohjelma / Länsi-Suomen suuralueosio Suhdannetilanteeseen liittyen rakennerahastojen rahoitusta suunnataan 2012 mahdollisimman nopeasti etenkin yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutus- ja innovaatiotoimenpiteisiin, nuoriin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Toimintalinja 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden edistäminen Osaavan työvoiman saatavuus korostuu ikäluokkien pienentyessä ja työvoiman ikääntyessä. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen ja työvoimapulan ehkäisy ovat kasvavia haasteita, erityisesti offshore- ja muussa teknologiateollisuudessa ja sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla. Osaavan työvoiman saatavuutta tuetaan pk-yritysten henkilöstön koulutus- ja kehittämistoimenpiteillä, rekrytointeihin liittyviin koulutustarpeisiin vastaamalla ja työorganisaatioiden kokonaisvaltaisella kehittämisellä. Toimenpiteillä kehitetään henkilöstön ammattitaitoa ja monitaitoisuutta, liiketoimintaosaamista sekä työssä jaksamista. Tuetaan hankkeita, joissa edistetään muun muassa yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdoksia, innovaatiojohtamista ja vastuullisuutta liiketoiminnassa. Työllisyyden parantamiseksi edistetään uusien elinkelpoisten yritysten syntymistä ja painotetaan hankkeita, jotka edesauttavat elinkeino- ja toimialarakenteen monipuolistumista. Uusia ja nuoria yrityksiä tuetaan alkuun mm. yrityshautomotoiminnalla. Edistetään erityisesti palvelualojen, luovien alojen sekä osaamisintensiivisten yritysten syntymistä ja kasvua ja tuetaan yksinyrittäjiä. Toimintalinja 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Käynnistetään hankkeita, joiden avulla välityömarkkinoilla olevien, heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden mahdollisuudet työllistyä normaaleihin työsuhteisiin avoimille työmarkkinoille paranevat. Hankkeilla tuetaan poikkihallinnollista viranomaisyhteistyötä ja viranomaisten, koulutusorganisaatioiden sekä kolmannen sektorin ja yritysten välistä yhteistyötä. Erityisesti painotetaan nuorten ja vastavalmistuneiden pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Toimenpiteinä painotetaan koulutukseen hakeutumisen aktivointia, koulutuksen nivelvaiheiden toimivuuden kehittämistä, koulutuksen keskeyttämisen vähentämisen toimenpiteitä, koulutuksesta työelämään siirtymistä tukevien palvelujen kehittämistä ja työpajatoiminnan kehittämistä osana välityömarkkinoita, erityisesti yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kanssa. Rakennetaan yksilöllisiä koulutuspolkuja vastaamaan erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille sekä luovien alojen toimijoiden työllistymisedellytysten parantamiseen. Hankkeissa painotetaan uusien koulutus- ja työllistämismallien kokeilua, kehittämistä ja käyttöä sekä sosiaalisen median hyödyntämistä. Toimintalinja 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinjan hankkeissa tuetaan muun muassa oppilaitosten innovaatioympäristöjen ja oppilaitosten välisen toiminnallisen yhteistyön kehittämistä, ohjaus- ja neuvontapalveluiden järjestämistä ja työelämälähtöisten koulutusten järjestämistä. Hankkeissa tuetaan myös opettajien osaamista ja valmiuksia vastaamaan työelämän tarpeisiin. Työelämälähtöisissä hankkeissa painotetaan vahvasti yritysten osaamis- ja kehittämistarpeiden tunnistamista, yritysten ja oppilaitosten välisten yhteistyö- ja verkostorakenteiden vahvistamista, ennakointiosaamista, kehittämis- ja osaamistarveanalyysien tekemistä ja osaamisperustaisten yritysverkostojen luomista veturiyritysten ja pk-yritysten välillä. Lisäksi vahvistetaan oppilaitosten yrittäjyyshautomotoimintaa, koulutustarjonnan tuotteistamista ja palvelutuotteiden räätälöintiä työelämän tarpeisiin soveltuviksi.

12 11 Keskeisenä painopisteenä on läpäisyperiaatteella osaamisen ja innovaatioiden siirtymisen tukeminen eri koulutusasteiden oppilaitoksista yrityksiin ja yrityksistä oppilaitoksiin. Toimintalinja 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR -toiminnassa Toimintalinjan hankkeissa painotetaan maahanmuuttajien koulutus- ja rekrytointiprosessien ja -mallien kehittämistä, alkuvaiheen palvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittämistä ja vakiinnuttamista sekä sähköisten palvelujen kehittämistä.

13 12 Porissa SATAKUNTALIITTO Pertti Rajala maakuntajohtaja Heikki Juurinen aluekehitysjohtaja SATAKUNNAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Marja Karvonen ylijohtaja Juhani Sundell yksikön päällikkö VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Pekka Sundman johtaja Kirsi Kärpijoki aluekehityspäällikkö

14 13 5. RAHOITUSTAULUKOT MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSI: 2012 lopullinen Myrsihteeristö MYR OHJELMA: MAAKUNTA: ELY: RAHASTO: Länsi-Suomi Satakunta Satakunnan ja Varsinais-Suomen EAKR VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Satakuntaliitto HALLINNONALA TEM SatE- LY YM VarELY MMM TEM OKM STM Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 3,059 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 3,059 EAKR 1,224 0,000 1,224 VALTIO 1,703 1,703 Kuntarahoitus 0,132 0,132 TL 2 1,072 0,000 0,000 2,855 0,334 0,000 0,000 4,261 EAKR 0,427 0,000 1,133 0,133 0,000 1,693 VALTIO 0,450 0,000 0,974 0,068 0,000 1,492 Kuntarahoitus 0,195 0,000 0,748 0,133 0,000 1,076 TL 3 0,000 0,902 0,000 0,824 0,106 0,000 0,000 1,832 EAKR 0,358 0,327 0,042 0,000 0,727 VALTIO 0,308 0,274 0,044 0,000 0,626 Kuntarahoitus 0,236 0,223 0,020 0,000 0,479 TL 4 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 VALTIO 0,000 Kuntarahoitus 0,000 TL 5 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 VALTIO 0,000 Kuntarahoitus 0,000 YHTEENSÄ 4,131 0,902 0,000 3,679 0,440 0,000 0,000 9,152 EAKR 1,651 0,358 0,000 1,460 0,175 0,000 0,000 3,644 VALTIO 2,153 0,308 0,000 1,248 0,112 0,000 0,000 3,821 Kuntarahoitus 0,327 0,236 0,000 0,971 0,153 0,000 0,000 1,687 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 * Pääomasijoitusrahastoon varatut resurssit jaetaan TEM:stä Finnvera Oyj:lle ** Sovitaan Finnvera Oyj:n ja ELY -keskuksen välillä. Jaetaan suoraan Finnvera Oyj:lle Ohjelmareserviä ei varata

15 14 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA Myr-sihteeristö MYR VUOSI: 2012 alustava OHJELMA: Länsi-Suomi MAAKUNTA: Satakunta Miljoonaa euroa ELY: Satakunnan ja Varsinais-Suomen RAHASTO: EAKR VÄLITTÄVÄ Liiken TOIMIELIN ELY virasto Satakuntaliitto Finnvera Oyj Pää- HALLINNONALA TEM SatE- LY YM VarE- LY MMM LVM TEM OKM STM oma- sijoi- tus * Laina ja takaus ** Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 2,967 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 2,967 EAKR 1,187 1,187 VALTIO 1,665 1,665 Kuntarahoitus 0,115 0,115 TL 2 1,039 0,000 0,000 0,000 2,770 0,325 0,000 0,000 0,000 0,000 4,134 EAKR 0,414 0,000 1,099 0,129 1,642 VALTIO 0,434 0,000 0,939 0,066 1,439 Kuntarahoitus 0,191 0,000 0,732 0,130 1,053 TL 3 0,000 0,876 0,000 0,000 0,800 0,101 0,000 0,000 0,000 0,000 1,777 EAKR 0,348 0,318 0,040 0,706 VALTIO 0,297 0,264 0,042 0,603 Kuntarahoitus 0,231 0,218 0,019 0,468 TL 4 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 VALTIO 0,000 Kuntarahoitus 0,000 TL 5 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 VALTIO 0,000 Kuntarahoitus 0,000 YHTEENSÄ 4,006 0,876 0,000 0,000 3,570 0,426 0,000 0,000 0,000 0,000 8,878 EAKR 1,601 0,348 0,000 0,000 1,417 0,169 0,000 0,000 0,000 0,109 3,644 VALTIO 2,099 0,297 0,000 0,000 1,203 0,108 0,000 0,000 0,000 0,114 3,821 Kuntarahoitus 0,306 0,231 0,000 0,000 0,950 0,149 0,000 0,000 0,000 0,051 1,687 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 * Pääomasijoitusrahastoon varatut resurssit jaetaan TEM:stä Finnvera Oyj:lle ** Sovitaan Finnvera Oyj:n ja ELY -keskuksen välillä. Jaetaan suoraan Finnvera Oyj:lle Pääomarahasto-osuus kokonaisuudessaan varattu vuoden 2010 TL 1 teemarahasta

16 15 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSI: 2013 alustava Myrsihteeristö MYR OHJELMA: MAAKUNTA: ELY: RAHASTO: Länsi-Suomi Satakunta Satakunnan ja Varsinais-Suomen EAKR VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Satakuntaliitto TEM SatELY YM VarELY MMM TEM Ohjelmareservi HALLINNONALA OKM STM YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 2,495 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 2,495 EAKR 0,972 0,972 VALTIO 0,961 0,961 Kuntarahoitus 0,562 0,562 TL 2 0,874 0,000 0,000 2,329 0,273 0,000 0,000 3,476 EAKR 0,340 0,000 0,907 0,106 1,354 VALTIO 0,337 0,000 0,897 0,105 1,339 Kuntarahoitus 0,197 0,000 0,524 0,062 0,783 TL 3 0,000 0,737 0,000 0,673 0,085 0,000 0,000 1,494 EAKR 0,287 0,262 0,033 0,582 VALTIO 0,284 0,259 0,033 0,576 Kuntarahoitus 0,166 0,151 0,019 0,336 TL 4 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 VALTIO 0,000 Kuntarahoitus 0,000 TL 5 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 VALTIO 0,000 Kuntarahoitus 0,000 YHTEENSÄ 3,368 0,737 0,000 3,002 0,358 0,000 7,465 EAKR 1,312 0,287 0,000 1,169 0,140 0,000 2,908 VALTIO 1,298 0,284 0,000 1,156 0,138 0,000 2,876 Kuntarahoitus 0,759 0,166 0,000 0,676 0,081 0,000 1,681 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000

17 16 ESR -RAHOITUSOSUUDEN JA VALTION KANSALLISEN RAHOITUSOSUUDEN SUUNNITELMA VUODEN 2012 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JAKOA VARTEN Myr-sihteeristö VUOSI: 2012 MYR OHJELMA: Länsi-Suomen suuralue MAAKUNTA: Satakunta 17,7 Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR VÄLITTÄVÄ TOIMIE- LIN ELY Maakunta HALLINNONALA TEM OPM STM TEM Yhteensä TOIMINTALINJA JA SEN OSUUS OHJEL- MASSA % KEHYK- SESTÄ TL 1 YHT / 32 % 1,113 0,000 0,000 0,000 1,113 1,113 ESR 0,413 0,413 0,413 VALTIO 0,382 0,382 0,382 Kuntarahoitus 0,225 0,225 0,225 Muu julkinen 0,093 0,093 0,093 TL 2 YHT / 31 % 1,287 0,000 0,000 0,000 1,287 1,287 ESR 0,479 0,479 0,479 VALTIO 0,442 0,442 0,442 Kuntarahoitus 0,260 0,260 0,260 Muu julkinen 0,107 0,107 0,107 TL 3 YHT / 31 % 1,078 0,000 0,000 0,000 1,078 1,078 ESR 0,401 0,401 0,401 VALTIO 0,370 0,370 0,370 Kuntarahoitus 0,218 0,218 0,218 Muu julkinen 0,090 0,090 0,090 TL 4 YHT / 6 % 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 ESR 0,000 VALTIO 0,000 Kuntarahoitus 0,000 TL:t YHTEENSÄ 3,478 0,000 0,000 0,000 3,478 3,479 21,985 ESR 1,293 0,000 0,000 0,000 1,293 1,292 8,165 VALTIO 1,194 0,000 0,000 0,000 1,194 1,193 7,541 Kuntarahoitus 0,703 0,000 0,000 0,000 0,703 0,702 4,438 Muu julkinen 0,290 0,000 0,000 0,000 0,290 0,291 1,841 Hallinnonalojen rahoitusosuudet vuonna 2012 Länsi-Suomen osiossa, perustuu valtioneuvoston päätökseen Muu L-S S-V 89,4 10,6 TEM OPM STM Yht yht 19, ,33041 ESR, miljoonaa euroa 0,788 0,465 0,039 1,292 ers 7, ,86549 ESR % 61,0 36,0 3,0 100,0 fin 6, , kunta 3, , Ohjelmareservi jätetään hallinnonaloittain jakamatta. muu julk 1, , Taulukossa ohjelmaosion kulmaluvut merkitty punaisella. ESR:stä on poistettu tekninen tuki 4%, 40 % ESR:stä ja 60 % valtion osuudesta. Molemmista on vähennetty joustovaraus äkillisiin rakennemuutoksiin 5 %. Vähennykset on laskettu peruskehyksestä ilman ennakkobudjetoitua 20 % osuutta. Kulmaluvuissa ESR ja valtio on huomioitu vähennyksenä ennakkobudjetoinnin 20 % osuus. Kuntaraha on laskettu peruskehyksestä.

18 17 ESR -RAHOITUSOSUUDEN JA VALTION KANSALLISEN RAHOITUSOSUUDEN SUUNNITELMA VUODEN 2012 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JAKOA VARTEN Myr-sihteeristö VUOSI: 2013 MYR OHJELMA: Länsi-Suomen suuralue MAAKUNTA: Satakunta 17,7 RAHASTO: ESR Miljoonaa euroa VÄLITTÄVÄ TOIMIE- LIN ELY Maakunta HALLINNONALA TEM OPM STM TEM Yhteensä TOIMINTALINJA JA SEN OSUUS OHJEL- MASSA % KEHYK- SESTÄ TL 1 YHT / 32 % 0,948 0,000 0,000 0,000 0,948 0,948 ESR 0,343 0,343 0,343 VALTIO 0,278 0,278 0,278 Kuntarahoitus 0,229 0,229 0,229 Muu julkinen 0,097 0,097 0,097 TL 2 YHT / 31 % 1,096 0,000 0,000 0,000 1,096 1,096 ESR 0,397 0,397 0,397 VALTIO 0,322 0,322 0,322 Kuntarahoitus 0,265 0,265 0,265 Muu julkinen 0,112 0,112 0,112 TL 3 YHT / 31 % 0,918 0,000 0,000 0,000 0,918 0,918 ESR 0,333 0,333 0,333 VALTIO 0,270 0,270 0,270 Kuntarahoitus 0,222 0,222 0,222 Muu julkinen 0,094 0,094 0,094 TL 4 YHT / 6 % 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 ESR 0,000 VALTIO 0,000 Kuntarahoitus 0,000 TL:t YHTEENSÄ 2,962 0,000 0,000 0,000 2,962 2,962 18,718 ESR 1,073 0,000 0,000 0,000 1,073 1,073 6,78 VALTIO 0,870 0,000 0,000 0,000 0,870 0,870 5,5 Kuntarahoitus 0,716 0,000 0,000 0,000 0,716 0,716 4,527 Muu julkinen 0,302 0,000 0,000 0,000 0,302 0,302 1,911 Hallinnonalojen rahoitusosuudet vuonna 2012 Länsi-Suomen osiossa, perustuu valtioneuvoston päätökseen Muu L- S S-V 89,4 10,6 TEM OPM STM Yht yht 16,734 1,984 ESR, miljoonaa euroa 0,654 0,386 0,032 1,073 ers 6,061 0,719 ESR % 61,0 36,0 3,0 100,0 fin 4,917 0,583 kunta 4,047 0,480 Ohjelmareservi jätetään hallinnonaloittain jakamatta. muu julk 1,708 0,203 Taulukossa ohjelmaosion kulmaluvut merkitty punaisella. ESR:stä on poistettu tekninen tuki 4%, 40 % ESR:stä ja 60 % valtion osuudesta. Molemmista on vähennetty joustovaraus äkillisiin rakennemuutoksiin 5 %. Vähennykset on laskettu peruskehyksestä ilman ennakkobudjetoitua 20 % osuutta. Kulmaluvuissa ESR ja valtio on huomioitu vähennyksenä ennakkobudjetoinnin 20 % osuus. Kuntaraha on laskettu peruskehyksestä.

19 18