c Alueellisen geokemiallisen kartoituksen tulosten tulkinta Enonkosken Ni-Cu-malmin ympäristössä.

Transkriptio

1 l )_./(~,;) /,_/ 4,:(!,/... jj.nc;.tli,-/c~ij,<_;~7'--il /$f!'j ARKISTCJ\APPHE c Alueellisen geokemiallisen kartoituksen tulosten tulkinta Enonkosken Ni-Cu-malmin ympäristössä. Jari Mäkinen Geologian tutkimuskeskus Geokemian osasto

2 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä..... Aineisto ja sen laatu...! Aineiston käsittely ja kuvaus... 3 Tulosten tulkinta Jatkotutkimukset Yhteenveto () KIRJALLISUUSLUETTELO... 8 LIITTEIDEN SELITYKSET... 9 TAULUKKO. LIITTEET - 4.

3 MUISTIO ( ) Martti KokkolajKET KOMMENTTEJA JARI MÄKISEN ENONKOSKEN YMPÄRISTÖSTÄ LAATIMAAN GEOKEMIALLISEEN TUTKIMUSRAPORTTIIN Yleistä Kyseessä olevaan harvapisteaineistoon ja sen aiemmin esitettyihin karttaversioihin nähden tutkimuksen tulos on yllättävän hyvä ja kokonaisuudessaan geokemialliselta kannalta varmasti hintansa väärtti. Mikäli työstä halutaan etsiä puutteita, sellaisia ovat: Raportin selkeys ja kielellinen asu voisi olla selvempikin. Tasoitus- ja korjauslaskujen osalta selitykset voisivat olla täydellisempiäkin (tosin ne saatiin myöhemmin suullisesti). Faktorianalyysissä on käsitelty koko aineistoa sitä "riisumatta", jolloin alta olisi voinut paljastua nyt esitettyä kiehtovampi vihje. Koko tulkinta perustuu ns. glasigeeniseen anomaliamuodostus teoriaan. Jos, kuten monet viimeaikaiset tutkimukset antavat aiheen olettaa, anamalianmuodostus moreenin hienofraktioon on pikemminkin hydro- tai atmomorfinen, anomalioiden aiheuttajia tulisi etsiä, ei yksinomaan maanpintatasosta vaan myös syvyyssuunnassa. Martti Kokkola

4 Yleistä Outokumpu Oy:n malminetsinnän toimeksiannosta suoritti geologian tutkimuskeskuksen geokemian osasto alueellisen geokemiallisen kartoituksen tulosten tulkinnan Enonkosken alueella. Tulkinta liittyy Ni-Cu-malmien etsintään Enonkosken kaivoksen ympäristössä. Tutkimusalueeksi määritettiin koko Savonlinnan karttalehti (42) sekä N-puoleisen Savonrannan lehden (422) SW-osa. Tutkimus aloitettiin ja päättyi Aikaa k~ytettiin Aineisto ja sen laatu 33 tutkijan työpäivää. Aineisto käsitti moreenin alueellisen geokemiallisen kartoituksen näytteet karttalehdiltä 3233,, 2; 42; 422, 2, 3, 4, 5, 7, 8, ja 423, 2, 3 (liite ). Näytepisteitä kerättiin tasoitusta varten tutkimusaluetta laajemmalta alueelta. Näytteitä oli 6 kpl. Tiedot sisältyv~t pääasiassa syksyllä 989 julkaistuun 42-lehden (:4 ) tulosaineistoon. Näytteenottotiheys on n. näyte/4 km 2 Näytteet on seulottu ja moreenin raekooltaan alle.6 mm:n fraktiosta on määritetty kuumaan kuningasvesiuutokseen (=osittaisuutos) liukenevat alkuaineet ICP-laitteistolla. Analyysipakettiin kuuluu kaikkiaan 34 alkuainetta mutta vain yhdeksäntoista katsottiin analyyttisesti riittävän luotettaviksi. Näitä olivat Al, Ba, Co, Cr, Cu, Fe, K, La, Li, Mg, Mn, Ni, P, Se, Ti, V, Y, Zn ja zr. Näytteenottomenetelmät poikkeavat sikäli osa-alueittain, että 422-lehden näytteet on muodostettu aikaisemmin tiheydellä n. näytettä/km 2 otetuista näytteistä yhdistämällä kahdeksan näytettä koko neljän km 2 :n ruudun alueelta. Muut näytteet muodostuvat neljästä osanäytteestä, jotka on otettu muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Tulkintaa ajatellen

5 laajemmalta alueelta kerätty aineisto muodostaa loivamman geokemiallisen reliefin kuin pisteittäin kerätty aineisto. 2 Johtuen vaihtelevista näytteenottomenetelmistä, olivat 422- lehdellä taustapitoisuudet lähes kaikkien alkuaineiden osalta korkeammat kuin S-puoleisilla karttalehdillä. Tasoero kuvastui pitoisuuksilla, jotka olivat pienemmät kuin 7 %:n - 8%:n prosenttipisteiden arvot. Suurimmilla pitoisuuksilla karttalehtien välistä tasoeroa ei ollut. Aineiston yhdenmukaistamiseksi alennettiin alkuaineiden taustapitoisuudet 422-lehdellä samoille tasoille muun aineiston kanssa. Tasoerot korjattiin laatimalla kullekin alkuaineella kerroin, joka muuttui pitoisuuden funktiona; kerroin sai pienimmän arvon alhaisella pitoisuustasolla ja kasvoi pitoisuuden kohotessa. Riittävän korkealta pitoisuustasolta lähtien kertoimen arvo pysyi yhtenä. Kertaimien lähtöarvot olivat välillä.5 - O.BS. Pienin lähtöarvo oli Zn:llä. Cu:n, P:n, Y:n ja Zr:n pitoisuuksia ei muutettu. Tulosten oikeellisuutta tarkasteltiin alkuainekohtaisesti jakaumakuvioilla sekä alueellisilla kartoilla. Lisäksi molempien osa-alueiden aineistoista suoritettiin faktorianalyysit, ja tuloksia verrattiin koko aineistosta suoritettuun faktorianalyysiin. Tulokset olivat kaikissa tapauksissa lähes samoja, joten tasoitusta pidettiin onnistuneena.

6 3 Aineiston käsittely ja kuvaus Analyysitietoa tarkasteltiin ensinnä frekvenssikuvaajien avulla, ja pitoisuudet rajattiin 98 %:n tai 99 %:n prosenttipisteiden arvoihin, jotta voimakkaasti anomaaliset pitoisuudet eivät vääristäisi korrelaatiokertoimia. Aluksi piirrettiin kunkin alkuaineen pitoisuuksista pallosymbolikartat (liiteet 2-2). Luokkia oli 2 ja ylimmän luokan alarajaksi määrättiin 95 %:n pitoisuus. Vastaavasti alimman luokan ylaraja on %:n pitoisuus. Luokkaväli kasvaa prosenttipisteiden välillä logaritmisesti, Alkuaineiden välisten korrelaatioiden selvittämiseksi suoritettiin faktorianalyysi (taulukko, liittet 2-24, 33-36). Tulkinnassa huomioitiin vain neljä ensimmäistä faktoria, koska viides faktori kuvaa pääasiassa lantaanin käyttäytymistä. Seuraavaksi kuvattiin faktoripistemäärien alueellinen heterogeenisuus geokemian osastossa kehitetyllä ohjelmalla (liittet 25-28, 37-4). Tuloksena on geokemiallinen jäännösanomaliakartta, jossa suurimmat arvot sijoittuvat alueille, missä vierekkäisten pisteiden väliset erot ovat suuria. Kun menetelmällä kuvataan faktoripistemäärät, voidaan siitä päätellä alueen geokemiallista heterogeenisuutta aiheuttavan tekijän luonne ja levinneisyys. Ohjelmassa määritetään jokaisen näytepisteen kohdalle solu, jonka sisään osuvien näytteiden välisiä pitoisuuseroja verrataan. Solun säteenä käytettiin kolmea km:a. Lopuksi faktoripistemäärät, heterogeenisuudet sekä Co:n, Cu:n, Ni:n ja Zn:n pitoisuudet kuvattiin väripintakartoilla (liittet 33-4).

7 4 Tulosten tulkinta Tutkimusalueen näkyvimpiä piirteitä ovat kaksi monielementtianomaliaa, joista toinen sijoittuu 422-lehdelle ja toinen 42-lehdelle (liitteet 2, 24, 33 ja 34). Anomalioiden erillisyys tulee parhaiten esille väripintakartoilla sekä faktorianalyysissä, sillä anomaliat kuvastavat eri faktoreissa. Yksittäisten alkuaineiden pallosymbolikartoista vain osassa (Co, Cr, Cu, Fe, Mg, Mn, Ni, V ja Zn) voi hahmottaa erilliset anomaliavyöhykeet. Ensimmäinen faktori kuvaa pääasiassa 422-lehdelle sijoittuvaa monielementtianomaliaa (liitteet 2, 33). Latausten perusteella anomalian pitoisuudet määräytyvät pitkälti kiillefraktiosta (taulukko ). Anomalian jakaantuminen väripintakartalla kahteen osaan johtunee näytepisteiden puuttumisesta anomalian keskeltä. Faktorille ei löydy Koistisen (987) laatiman kartan pohjalta selitystä (liite 4). Myöskään maaperän morfologiassa ei ole vastaavia piirteitä, joten kysymys lienee kallioperän ruhjeisuudesta tai ympäristöään runsaammin kiillettä sisältävästä kivilajihorisontista. Toiseen faktoriin (liitteet 22, 34) kuuluva anomaliavyöhyke sijoittuu 42-lehdelle. Yleisenä piirteenä on suurien faktoripistemäärien sijoittuminen geosutuurin S-puolelle kun taas ensimmäisen faktorin pistemäärät jakaantuvat päinvastaisesti. Toisessa faktorisaa ei kiilteiden osuus ole yhtä merkittävä kuin ensimmäisessä faktorissa, koska Al:n, K:n ja Sc:n lataukset ovat suhteessa alhaisempia. Kallioperäkartan mukaan geosutuurin S-puolella on runsaasti mafisia kivilajeja, jotka yhdessä kiillegneissien kanssa voivat selittää faktorin. On huomattava kuitenkin, että tutkimusalueen NE-puoleisilla alueilla on paikoin korkeita toisen faktorin pistemääriä.

8 5 Kolmas merkittävä piirre on tutkimusalueen aineistossa kuvastava suliidifaktori (=faktori 3, liitteet 24, 36), jonka suurimmat pistemäärät sijoittuvat mafisten vulkaniittien alueelle. 3-faktorista ei näinollen voi suoraan päätellä Ni Cu-malmeille potentiaalisia alueita, vaikkakin anomaliavyöhyke sijoittuu geosutuurin S-puolelle. C "' Sulfidifaktorin anomaliakuvio poikkeaa Co:n, Ni:n ja Zn:n väripintakartoista, joissa näkyy lievä "sulfidivyöhykkeen" kaksijakoisuus Enonkosken intruusion SE-puolella. Ero johtuu Cu:n voimakkaasta latauksesta sulfidifaktorissa. Litologinen selite sulfidifaktorin jakaantumiselle on mafiset vulkaniitit. Muista kivilajeista saatava informaatio jää vähemmälle, koska mafiset vulkaniitit jauhautuvat glasiaatiossa esim. noriitteja herkemmin. Mustaliuskeet liittyvät tutkimusalueen Ni-Cu-malmeihin, joten Co-, Ni- ja Zn-karttoja voidaan käyttää malmipotentiaalisten alueiden arviointiin. Pidettäessä Enonkosken intruusion ympäristön pitoisuuksia referenssitasoina, on intruusion SEpuoleinen alue malmipotentiaalisesti mielenkiintoisin. Enonkosken W-puoleisen alueen moreenissa on mafisten vulkaniittien vaikutus niin suuri, että kyseisillä perusteilla ei alueen malmipotentiaaliauudesta voi sanoa paljoakaan. Neljäs faktori kuvaa koko tutkimusalueen mittakaavassa gra- () niittisten kivien esiintymistä sillä La, P ja Y saavat voimakkaimmat lataukset, ja korkeimmat pistemäärät sijoittuvat graniittisten kivien alueelle. Samantyyppinen faktori esiintyy Pyhäsalmen alueella. (Koistinen and Gaal 988, kuva 7. 3). Mielenkiintoisena piirteenä on kuitenkin ympäristöönsä nähden korkeat neljännen faktorin pistemäärät Enonkosken intruusion läheisyydessä, jossa on lisäksi korkeita Co-, Ni- ja Znpitoisuuksia. Alkuaineassosiaation (Co, La, Ni, P, Y ja Zn) sekä kallioperäkartan perusteella kysymys ei ole suurten graniittimassiivien luonnehtimaata alueesta kuten kartoitusalueen NE-osassa. Neljännen faktorin korkeat pistemäärät

9 Enonkosken Ni-Cu-malmin ympäristössä on mahdollista selittää mafisten intrusiivikivien korkeilla P-pitoisuuksilla, sillä Enonkosken intruusion kivissä esiintyy paikoin runsaasti apatiittikiteitä. Toinen selite on intruusion yhteydessä esiintyvät pegmatiittigraniitit. 6 " Kyseinen alkuaineassosiaatio kuvastuu voimakkaana Enonkosken malmin NW-puoleisella geosutuuria myötäileväliä alueella (42 3), jossa kallioperäkartan mukaan on vähän graniittiala kivilajeja. Enonkosken malmin NW-puoleista aluetta lähinnä oleva granitoidi on Äimisvedellä, joten sen vaikutus P-pitoisuuteen on pieni. Mafiset vulkaniitit eivät ole alkuaineassosiaation kannalta kriittisiä kivilajeja, joten yleisenä piirteenä voidaan ainakin sanoa, että alkuaineassosiaatio liitty geosutuurin läheisyydessä vallinnaisiin tapahtumiin. Alueella esiintyy kuitenkin paikoin korkeita zr-pitoisuuksia, joten pienialaisten pegmatiittigraniittien osuus saattaa olla alkuaineassosiaatioon merkittävä. Enonkosken intruusion yhteydessähän esiintyy samanaikaisesti mustaliuskeita ja pegmatiitteja, joten kivilajiassosiaatiolla on mahdollista selittää erikoinen alkuaineyhdistelmä. Mafisten intrusiivikivien suuria P-pitoisuuksia ei myöskään voi jättää huomiotta. Mustaliuskeista ja pegmatiittigraniiteista syntyvät Co-, La-, Ni-, P-, Y- ja Zn-anomaliat voisivat siis olla tutkimusalu- ~) eella parhaita Ni-Cu-malmien geokemiallisia indikaattoreita. Mainittakoon, että Tavanniemen intruusiossa esiintyy pegmatiittigraniitteja kuten Enonkoskella. Tavanniemen intruusio sijaitsee Enonkosken malmin NW-puoleisella alueella, jossa on suuret Co-, Ni- ja Zn-pitoisuudet sekä korkeat neljännen faktorin pistemäärät. Enonkosken kaltaisia mutta heikommin kolmos- ja nelosfaktorikartoilla erottuvia alueita on Joutsenmäki-Tolvaniemen intruusion E-osassa 42 5-lehdellä sekä idempänä 8-lehdellä. Pegmatiitteja esiintyy runsaimmin Joutsenmäki-Tolvaniemen intruusion E-osassa, missä neljännen faktorin pistemäärät ovat kohonneet (Parkkinen 975, kuva 8). Suuret

10 kolmannen faktorin pistemäärät intruusion N-puolella johtunevat mafisista vulkanliteista. Huolimatta samanaikaisesti kohonneista Co-, La-, Ni-, Zn- ja zr-pitoisuuksista kysymys ei tässä tapauksessa liene suuresta malmipotentiaalisuudesta. 7 Jatkotutkimukset Moreenianomalioiden tulkinnan kannalta olisi syytä selvittää P:n esiintyminen mafisissa ja ultramaflsissa intruusioissa ja niiden läheisyydessä olevassa moreeniaineksessa. p voi esiintyä sekä pegmatiiteissa että mafiiteissa, kuten esim. Enonkosken gabroissa. Runsaasti P:a sisältävien kivilajien esiintyminen yhdessä mustaliuskeiden kanssa on geologiaesti erikoinen yhdistelmä. Näinollen kivilajiassosiaatiosta saatu geokemiallinen informaatio poikkeaa riittävän selvästi alkuaineiden alueellisesta taustavaihtelusta ja sitä voidaan pitää Ni-Cu-malmien kannalta kriittisenä. Yhteenveto c Tutkimusalue voidaan jakaa geokemiallisin ja geologisin perustein neljään pääluokkaan. Kaksi voimakkaimmin korostuvaa aluetta rajoittuvat NW-SE-suuntaiseen geosutuuriin, jonka N puoleisella alueella on kiilleliuskeita ja S-puoleisella alueella kiillegneissejä ja niihin liittyviä mafisia vulkaniitteja. Kolmantena on itse geosutuuri ja neljäntenä on tutkimusalueen NE-osassa granitoidien luonnehtima geologinen kokonaisuus. Malminetsinnällisesti mielenkiintoisin alue sijoittuu geosutuurin S-puolelle Enonkosken ympäristöön ja sen NW-SE-jatkeille. Moreenin geokemiallisen kartoituksen kannalta informatiivisin kivilajiassosiaatio on mafisten intruusioiden yhteydessä esiintyvät mustaliuskeet ja pegmatiitit. Johtuen ympäröiviln kiviin nähden voimakkaasta geogemiallisesta poikkeavuudesta erottuu mustaliuskeiden ja pegmatiittien yhteisvaikutus selkeästi anomaliakartoilla. On myös mahdol-

11 lista, että korkeat P-pitoisuudet liityvät suoraan mafisiin 8 kivilajeihin. Siksi moreeniaineksen geokemiallisissa kartoissa esiintyviä Co-, La, Ni-, P- ja Zn-anomalioita pidetään tässä tutkimuksessa osoituksena alueen malmipotentiaalisuudesta. KIRJALLISUUSLUETTELO () Koistinen, E. and Gaål, G., 988. Integration of geological data. In Exploration target selection by integration of geodata using statistical and image processing techniques: an example from Central Finland. Ed. by Gaål, G. Geol. Surv. Finland, Rep. Invest. 8, Koistinen, T., 987. Review of the geology of North Karelia. Geol. Surv. Finland, Spec. Pap., Parkkinen, J., 975. Deformation analyses af a precambrian mafic intrusive: Haukivesi area, Finland. Geol. Surv. Finland, Bull. 278, l-6.

12 9 LIITTEIDEN SELITYKSET Liite : Tutkimusalueen karttalehtijako 2: Alkuaineiden pitoisuudet pallosymbolikart Liitteet 2 - toina. Liitteet 2-24: Faktoripistemäärät pallosymbolikarttoina. Facl = ensimmäinen faktori jne. Liitteet 25-28: Geokemialliset jäännösanomaliakartat. Kuvat esittävät faktoripistemäärien eroja vierekkäisiin pisteisiin nähden. ETFl = ensimmäisen faktorin jäännösanomalia jne. Liitteet 29-32: Co:n, Cu:n, Ni:n ja Zn:n pitoisuudet väripintakarttoina. Liitteet 33-36: Faktoripistemäärien väripintakartat. Liitteet Jäännösanomaliakarttojen väripintaesitys. Liite 4: Tutkimusalueen kallioperäkartta Koistisen (987) mukaan.

13 Taulukko. FAC FAC 2 FAC 3 FAC 4 Al Oo67 Oo5 Oo6 -Oo8 Ba Oo82 Oo6 Oo32 Oo9 Co Oo55 6 Oo5 Oo3 Cr Oo8 Oo35 Oo39 -Oo2 Cu 4 Oo23 Oo84 Oo7 Fe Oo72 Oo37 Oo48 Oo6 K Oo87 Oo23 Oo5 Oo26 La Oo23 Oo3 Oo3 Oo5 Li Oo52 Oo74 Oo8 Oo Mg 77 Oo49 Oo35 Oo9 Mn Oo53 Oo63 Oo29 Oo32 Ni Oo5 Oo53 Oo59 -Oo3 p Oo6 - o Oo2 Oo95 Se Oo8 Oo46 Oo27 o Ti Oo74 Oo55 Oo23 ol3 V Oo76 Oo45 Oo43 Oo6 y Oo3 Oo34 Oo4 Oo84 Zn Oo48 Oo67 Oo42 Oo9

14 C) C) LIITE

15 LIITE 2

16 LIITE 3 '.. :.. o : -~... "... c":l,m!wo' ~ ~... -,..!. ;.. ~ ~ f ~ ~ :.: " : ~.,.,. GEOKEMIALLINEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto ' 2, 4, 5, 7, 8, 423,2,3 3233,,2 Barium Moreeni <.6 mm- froktio 2 km Ni:lytemooro 58 Bo ppm

17 n LIITE 5

18 LIITE 6 " ". ol GEOKEMIALLINEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto oe oeo , 2, 4, 5, 7, 8, ol 423, 2, ,, 2 Koboltti Mor<>t-ni <.6 mm- fraktio ',.. ' ''. '. 2 km Ni:iytoemoorQ 58 : Co ppm 2.6 i ~~.. Oo "" ,. lo _ : o ' ' ' '. 9,J " ",..., ::,. ~ <>,

19 LIITE 7 " ;o "" " GEOKEMIALLINEN KARTTA i. ' Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto ,2,4,5,7,8, 423, 2, ,,2 " --.-t.- ~ - i Moreeni <.6 mm- froktio ' Rauta 2 km " Fe % a.s NoytemaOra 58' " a.s " a.s " ~ " ;o " "" " " ~ ::<: <)...

20 LIITE 8 oe GEOKEMIALLINEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto , 2, 4, 5, 7, 8,.., i o 423, 2, ,, 2 Kalium Moreeni <6 mm- troktro 2 km Naytemoari:! 58< K % ' _,. ; ' '

21 LIITE 9 ' - --,--- ' GEOKEMIALLINEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto , 2, 4, 5, 7, 8, 423, 2, ,, 2 Lantaani Mort>en.::6mm-fraktio 2 km ' Noytemoaro 58 La ppm ;o.. i ' ~-..~. o

22 LIITE,:. : :'~ ::_ :~~ :::... a :.... oe '.- J GEOKEMIALLINEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto , 2, 3, 2, 4, 5, 7, 8, 3233,, 2 Litium Moreeni <.5 mm- traktio 2 km. f-.,-.c_o-~.l_~ '~.---i.., ~ o. t\.. ~-.. ~ Oo i Li ppm to.a 2.3 Naytemaaro 58

23 LIITE " "... ;o!e '. i....~~. ".-.:-r -. -~ ;o. ".. ' '... ' "jo. ~!'.~.!. j,.. ' " ;o ;o,.=.. : " II, jl _j _L GEOKEMIALLINEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto , 2, 4, 5, 7, 8, 423, 2, ,, 2 Magnesium Mor<>eni <.6 mm -lroktro 2 km Noytemoara 53 Mg% ' o.s.--.. o.s

24 LIITE GEOKEMIALLINEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto so[ ' -- i ~;\~ ~ ::~;~:~ : '... ~ ~. '. :....,..._ ~ ~ ;..' i. '. " ' 2, 4, 5, 7, 8, 423, 2, ,, 2 Mangaan; f.oreenr < _6 mm - Iraktie 2 km Noytemaaro 58 Mn ppm ss.o

25 () LIITE 3 " " GEOKEMIALLINEN KARTTA " " Geologian tutkimusk~skus geokemian osasto , 2, 4, 5, 7, 8,, 423, 2, ,,2 Nikkeli..! Moreeni <.5 mm- froktio -- : 2 km " Ni:tytemi:lcira 58 N; ppm ! ;o ~ ~, ~ } ":;:. -,.: (\) Q

26 LIITE 4

27 LIITE 5 GEOKEMIALLINEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto , 2, 4, 5, 7, 8, 423, 2, ,, 2 Skandium Moreen < 6 mm - lrokl " ',.. j J..'t.. ~ J..!. =--'-~~~ _.---~---!.. ie ".. ~~... '..: J ~ _. _~ ! '. r:: ;-ta;-.,..... i, ~... '. : '.. '. :.. " 2 km NaytemCora 58 Se ppm !.9 2.!

28 LIITE 6 '. :--.-: ;--~---:. i,.. i.i. ;. f L ".. ' GEOKEMIAU.INEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto ' 2, 4, 5, 7, 8, 423, 2, ,, 2 Titaani Moreen <.6 mm - froktio 2 km Ni:lytemaaro 58 Ti%

29 LIITE 7

30 LIITE 8. ~ ~. f r "! oo -. ' i'... -=. '.... GEOKEMIALLINEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto , 2, 4, 5, 7, 8, 423, 2, ,, 2 Yttrium Moreeni <.6 mm- frakto 2 km Noytemooro 58 y ppm ""' o". Oo s 2.4

31 ~~--~~- -- LIITE 9 " " " GEOKEMIALLINEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto ' , 2, 4, 5, 7, 8, IL_. 423, 2, ,, 2 ---~r -- Sinkki Moreeni <.6 mm- froktio "" ' " Noytemoorci., 2 km.. Zn ppm s.s. o, " "l ' r ~ j , r " " "" Q ".._. ' ~ ~

32 " GEOKEMIALLINEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto LIITE , 2, 4, 5, 7, 8, 423, 2, ,, 2 Zirkonium Moreeni <.6 mm- frakto.. e... L. ~.. ' ~....!.. " '. e.... r-....!.. '... "'... ' ' 2 km Ni:tytemoorb 58 Zr ppm I s

33 LIITE 2 " " " " ;o ;o " GEOKEMIALLINEN KARTTA " Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto , 2, 4, 5, 7, 8, j. j 423, 2, ,, 2 " -t..., Faktoripistemäärät Moreen <:.5 mm- lrakto.. ~- " ~ 2 km '. Naytemaaro 58 Fac ".,.. ~ '.. o ~ ~ ~ ~ ! ~ Q.l o...,j ~ "----- ' ',.' ' ' ' o.s. ;! II rl ;o ;o " ".. 8 " "... f t:!

34 LIITE 22 i",.,.: ~ i. '. '. ' GEOKEMIALLINEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto , 2, 4, 5, 7, 8, 423, 2, ,, 2 Faktoripistemäärät Moreeni <.6 mm- Iraktie 2 km NaytemooriJ 58 Foc2. -~.r ; ~ ~ o l ~==============~, ============ ============ ============ ============ ============" ~==~ ~~ _j~ -.;. " ~

35 LIITE 23 " " " "" GEOKEMIALLINEN KARTTA geokemian osasto Geologian tutkimuskeskus , 2, 4, 5,7,8, 423, 2, ,, 2 " Faktoripistemäärät Moreeni <.6 mm - froktio.. 2 km " ' Noytemaoro 58 "j' J. Fac " ~ " ~ Q.l! : !. j !. ' ' -- -.s "!.9 o " " " " ;::. " ~ \\ ~

36 LIITE 24 ~...:...,. ~, " ~-~- ~ ', i,~ t , '..! ;. : i!"..,.. :.. '.. i. '! '.... "" "" GEOKEMIALLINEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto , 2, 4, 5, 7, 8, 423, 2, ,, 2 Faktoripistemäärät Moreeni <.6 mm- Iraktie 2 km Naytemooro 58 Fac ~----- ~--- _-.8 ~ o.o -3 o.s ""

37 LIITE 25 GEOKEMIALLINEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto.... i " , 2, 4, 5, 7, 8, 423, 2, ,,2 Etäisyys Moreenr < 6 mm- fraktio 2 km... ~... ""'--~.-..+~--- -' =-.IÄ. "j -.!-_! ,... r ' ~ -~ " A ;: ~~ ::.:E.e;. '--~---.~ ~.--'--- _c""""." :-;t~ :----- ~ ;--;-~ ! M:. - i!. '..! ~ '. Noytemoora 58 F Etä ~- j

38 " " " " ;o " " GEOKEMIALLINEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto ' , 2, 4, 5, 7, 8, ',' 423, ,, 2! ~- Etäisyys ' :....,. More-eni <.6 mm -lrcktoo,. '. 2 km : Nayl~Cmoori:! F3 Etö ,, o.s " ", " " " "!.3 LIITE 26!;: ~ ~

39 LIITE 27 " CO GEOKEMIALLINEN KARTTA~ " Geologian tutkimuskeskus r geokemian osasto " ' , 2, 4, 5, 7, 8, 423, 2, ,, 2.:~; Etäisyys Moreeni <.6 mm - froktio ~.j 2 km. ' ' ". " Noytemdilra 58 "" " "" F4 Etä " ' o.s ' o.s o.a.~ !. " ;o ;o " ' "::::: ~ 'l "'

40 " " GEOKEMIALLI'NEN KARTTA Geologian tutkimuskeskus geokemian osasto -~' ~..... ~...,." , 2, 4, 5, 7, 8, 423, 2, ,, 2., ' Etäisyys Moree"i <.5 mm- fraktio Noytemaori:J 58 F2 Etä " i ~.3 ~. -~ o.s -.,o o.s -~-... ~ : ' "" 2 km LIITE 28 r--.. :;:. ::.:. \'\ ~

41 _... ~ ~IITE QJO 6QQO GTK Geokemia Co 66QO PUrrott,.: 28.. geg C'I'K

42 L ITE GTK Geokemia Cu 69 eeso eeao 667 eeao

43 eg2o 9 GTK Geokemia Ni eeao Pilrrel\y: 26..GeG C'!K

44 L fi!e GTK Geokemia Zn 69 88GO 6SM Pilrretty: U.t t.ju6~ C'I'l(

45 GTK Geokemia F K Ba Cr Se Mg V Ti Fe Al Co Mn Li Ni Zn Cu Pi.k retty: 2 4. fi. IQ 8~ G'l'K

46 6Q2 G9l 8GOO GTK Geokemia F2 Li Zn Mn Co n Ni Al Mg Se V Pilmtttr. 2"..88> cnc

47 liite 35 GTK Geokemia Cu Ni Co Fe V Zn F3 88' 688> P.iir'rvlty. 2?.t.fQSQ GK

48 ----. LIITE GTK Geokemia F4 p y La 669 eaeo 68? esao PUrrett: ~ C'Tl<

49 ' LIITE ijg!o 69 GTK Geokemia ETF ~~l'lllliilfd'. 689 ltl p; 66 86? 686

50

51 -- LIITE ~ : km GTK Geokemia ETF3 669 eeeo ~~ '\!lll\lllillll""!nl,w ij'.) 8? 686 Pem~ttr. 28.l J.JQOQ C'K ~ ~ ~

52 () LIITE GTK Geokemia ETF Iiv \li,9"' ''l'' \II 868C ee?o PLrrotty: 26..8i CTK

53 --- ~,.._, ~,.._, ~ EZJ E±J ~ f m / \ EJ - Grnllttl Tonlllttl- trondhjemllttl Grnodlorllttl- kvrtldlorllttl / porfyyrlnen Dioriitti Mlomtllttlnen kiinelluk Mlomtllttlnen klllleonel.. l Mflnen vulknllttl Geoutuurl Sovonlonno