R JERUSALEM, MAAILMAN KESKIPISTE

Transkriptio

1 Juha Muukkonen R JERUSALEM, MAAILMAN KESKIPISTE JÄSENNYS 1. JERUSALEM-NIMI HEPREAKSI 2. JERUSALEM-NIMI UT:SSA 3. NIMEN MERKITYS 4. JERUSALEMIN HISTORIAA 5. JERUSALEMIN HENGELLIS-TEOLOGINEN MERKITYS 1. JERUSALEM-NIMI HEPREAKSI Saalem Shale m erisn. paik. (2x, 7751, 1. Moos. 14:18, Ps. 76:3) שׁ ל ם (KR 1992 Salem) Katso sanajuuri 'H2A שׁ ל ם shalém olla kokonainen', Jerushalém, myöhempi nimi י ר ו שׁ לם Jerushaláim, nykyinen nimi יר ושׁ ל י ם Jerusalem mainitaan Tanachissa eli Heprealaisessa Vanhassa testamentissa 669 kertaa (joidenkin lähteiden mukaan 641kertaa), ensimmäisen kerran Joos. 1:10, ja jo sitä ennen Shalém-nimisenä (1. Moos. 14:18, samoin Ps. 76:3). ירושלם Ketiv eli kirjoitettu (יר ושׁ ל ם > ( יר ושׁ ל י ם Qere eli luettu 2. JERUSALEM-NIMI UT:SSA Uuden testamentin kreikankielisessä tekstissä Jerusalemista käytetään kahta eli muotoa: Hieroso lyyma ja Jeruusale em. Ἱεροσο λυμα τα Hieroso lyyma erisn. paik. mon. neutri (62x, LK2396, Matt. 2:1) 1

2 Jerusalem, 'rauhan temppeli' tai 'pyhä rauha' (katso myös Ilm. 21:10) ι ερο ν το hierón (71x, LK2393) temppeli, pyhäkkö ι ερο ς hiero s adj. (2x, LK2395) pyhä Ἱεροσολυμι της o hierosolyymi tees adj., subst. henk. (2x, LK2397, Mark. 1:5, Joh. 7:25) jerusalemilainen, Jerusalemin asukas Ἰερουσαλη μ Jeruusaléem erisn. paik. (77x, LK2401) Jerusalem 3. NIMEN MERKITYS Jerusalemin nimen merkitystä voi selittää joko akkadin tai heprean kielen kautta. Akkadin kielen mukaisesti (mainittu noin vuonna 1330 ekr. diplomaattisissa Amarna-kirjeissä muodossa Urushalim) tarkoittaisi 'rauhan perustus' tai 'rauhan kaupunki'. Heprean kielen mukaan Jerusalem tarkoittaa 'rauhan opetus'. Nykyinen nimen muoto Jerushaláim voidaan mieltää myös kaksikkomuotoiseksi (duaali). Silloin se tarkoittaisi silloin 'kaksoisrauhan opetus/perustus/kaupunki'. jará 'heittää kohti maalia': opettaa, sataa maahan י ר ה Torá Toora, 'opetus' eli Viisi Mooseksen kirjaa תוֹר ה moré opettaja; syyssade מוֹר ה 4. JERUSALEMIN HISTORIAA Arkeologisten tutkimusten mukaan Jerusalemin kaupunkimainen asutus on alkanut varhaisella pronssikaudella ( ekr.). Asukkaina ovat olleet kanaanilaiset. Ofelin kukkula eli Siionin vuori on ollut sopiva maanteiden risteyskohdassa oleva paikka sotilaalliselle linnoitukselle. Kukkulan itäpuolella olevassa Kidronin laaksossa virtaava Giihonin lähde on tarjonnut vesihuollon. Jerusalem mainitaan Raamatussa ensimmäisen kerran Shale m-nimisenä (1. Moos. 14). Tässä kerrottu Abramin ja Melkisedekin (Ps. 110, Hebr. 7) kohtaaminen on tapahtunut Raamatun kronologian mukaan noin vuonna 2050 ekr. Varhaisin Raamatun ulkopuolinen maininta Jerusalemista on egyptiläisissä lähteissä noin vuodelta 1900 ekr. muodossa Rushalim. Seuraava Raamatun maininta on maanvalloituksen ajalta, 1400-luvun lopusta ekr. Tässä 2

3 on kerrottu myös silloisen Jerusalemin kuninkaan nimi, Adonisedek 'minun herrani on vanhurskaus' (Joos. 10:1). Kuningas Daavid valloitti Jerusalemin noin vuonna 1000 ekr. kanaanilaisiin kansoihin kuuluvilta jebusilaisilta. Daavidin poika Salomo rakensi Jerusalemin ensimmäisen temppelin, jonka Babylonian suurkuningas Nebukadnessar tuhosi 586 ekr. Serubbaabelin johdolla rakennettiin uusi temppeli 500-luvun loppupuolella. Herodes Suuri laajensi merkittävästi tätä toista ns. Serubbaabelin temppeliä. Roomalaiset valloittivat ja tuhosivat Jerusalemin ja sen temppelin ns. ensimmäisen juutalaissodan päätteeksi vuonna 70 jkr. sotapäällikkö Tituksen (39-81 jkr.) johdolla. Tituksesta tuli myöhemmin keisari isänsä Vespasianuksen jälkeen (79-81 jkr.). "Titus hyötyi isänsä Vespasianuksen suhteista keisari Neron hoviin. Hän sai korkeatasoisen koulutuksen ja oppi tuntemaan valtakunnan tärkeimpiä vaikuttajia. Vuonna 67 Vespasianus sai tehtäväkseen Juudean kapinan kukistamisen (ns. ensimmäinen juutalaissota), ja Titus seurasi isäänsä tuolle sotaretkelle." "Kun Vespasianus vuonna 69 nimitettiin Rooman keisariksi, siirsi hän vastuun kaikista sotatoimista Titukselle. Kapina oli tosin jo suurimmaksi osaksi kukistettu, vain Jerusalem teki yhä sitkeää vastarintaa roomalaisille. Titus aloitti Jerusalemin piirityksen, ja vuoden 70 syksyllä hän lopulta valtasi kaupungin. Suurin osa Jerusalemia tuhottiin maan tasalle, ja Titus kohteli julmasti henkiin jääneitä juutalaisia kapinallisia. Valtauksen yhteydessä tuhoutui myös kuuluisa Jerusalemin temppeli." (Wikipedia) 5. JERUSALEMIN HENGELLIS-TEOLOGINEN MERKITYS Jerusalem on maailman keskipiste. Se on myös kolmen mantereen (Eurooppa, Aasia ja Afrikka) maantieteellinen kohtauspaikka. Jerusalem on suuren Kuninkaan kaupunki (Ps. 48:2-3, Matt. 5:35). Vanhan liiton aikana se oli Jumalan maanpäällinen asuinpaikka (1. Kun. 8:13). Vapahtajamme Jeesus Kristus kärsi, kuoli ja nousi kuolleista Jerusalemissa. Sinne Hän on aikojen lopulla myös palaava (Sak. 14:5). Pyhä Henki vuodatettiin helluntaina Jerusalemissa. Jerusalem on esikuva Jumalan seurakunnasta, sekä Vanhan että Uuden liiton. Jerusalem tarkoittaa: - Moorian vuorta (2. Aik. 3:1), jonka kupeessa Vapahtajamme kärsi ja nousi kuolleista (Luuk. 24:47) 3

4 - Iisak ja sijaisena uhrattu pässi (1. Moos. 22:2) - temppeli veriuhreineen - Saalemin kuningas Melkisedek - esikuva Kristuksesta leipä ja viini - esikuva Herran Pyhästä Ehtoollisesta - Vanhan liiton seurakuntaa, joka valtaosin nousi Herraansa vastaan - Uuden liiton seurakuntaa eli taivaallista seurakuntaa 6. RAAMATUNKOHTIA Mutta minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, 35 Älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta, älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki [Ps. 48:3]. (Matt. 5:34-35) Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet. 38 Katso, 'teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi'. 39 Sillä minä sanon teille: tästedes te ette näe Minua, ennenkuin sanotte: 'Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimeen.' (Matt. 23:37-39) Ja juuri sillä hetkellä hän [Hanna, Fanuelin tytär] tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta. (Luuk. 2:38) Samalla hetkellä tuli hänen luoksensa muutamia fariseuksia, ja he sanoivat hänelle: "Lähde ja mene täältä pois, sillä Herodes tahtoo tappaa sinut". 32 Niin hän sanoi heille: "Menkää ja sanokaa sille ketulle: 'Katso, minä ajan ulos riivaajia ja parannan sairaita tänään ja huomenna, ja kolmantena päivänä minä pääsen määräni päähän.' 33 Kuitenkin minun pitää vaeltaman tänään ja huomenna ja ylihuomenna, sillä ei sovi, että profeetta saa surmansa muualla kuin Jerusalemissa. 34 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet. 35 Katso, 'teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi'. Mutta minä sanon teille: te ette näe minua, ennenkuin se aika tulee, jolloin te sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen.'" (Luuk. 13:31-35) Nainen sanoi hänelle: "Herra, minä näen, että sinä olet profeetta. 20 Meidän isämme ovat kumartaen rukoilleet tällä vuorella; ja te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee kumartaen rukoilla." 21 Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. 22 Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista. 23 Mutta tulee aika ja on jo, 4

5 jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo. 24 Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla Hengessä ja Totuudessa." (Joh. 4:19-24) Onhan kirjoitettu, että Aabrahamilla oli kaksi poikaa, toinen orjattaresta, toinen vapaasta. 23 Mutta orjattaren poika oli syntynyt lihan mukaan, vapaan taas lupauksen voimasta. 24 Tämä on kuvannollista puhetta; nämä naiset ovat kaksi liittoa: toinen on Siinain vuorelta, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Haagar; 25 sillä Haagar on Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia, joka elää orjuudessa lapsineen. 26 Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme. (Gal. 4:25-26) Sillä te ette ole käyneet sen vuoren tykö, jota voidaan käsin koskea ja joka tulessa palaa, ettekä synkeyden, ette pimeyden, ette myrskyn, 19 ette pasunan kaiun ettekä äänen tykö, joka puhui niin, että ne, jotka sen kuulivat, pyysivät, ettei heille enää puhuttaisi; 20 sillä he eivät voineet kestää tätä käskyä: "Koskettakoon vuorta vaikka eläinkin, se kivitettäköön"; 21 ja niin hirmuinen oli se näky, että Mooses sanoi: "Minä olen peljästynyt ja vapisen"; 22 vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö, 23 taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö, 24 ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri. (Hebr. 12:18-24) Joka voittaa, sen Minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja Minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta Minun Jumalani tyköä, ja oman uuden Nimeni. (Ilm. 3:12) Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. 2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu. 3 Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; 4 ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt." (Ilm. 21:1-4) Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä, 11 ja siinä oli Jumalan kirkkaus; sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, niinkuin kristallinkirkas jaspis-kivi; 12 siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet; 13 idässä kolme 5

6 porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme porttia ja lännessä kolme porttia. 14 Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä. (Ilm. 21:10-14) 6