Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä. Koulutuskeskus Salpaus OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Koulutuskeskus Salpaus OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA

2 Johdanto.1 1 Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen ja tutkintojen mitoitusperusteet Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuodot Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Osa opinnoista oppisopimuksella Pedagogisen toiminnan johtaminen Opetussuunnitelmatyö Koulutuskeskus Salpauksessa Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Henkilöstön osaamisen johtaminen ja varmistaminen Uudistuva opettajuus Käsityksiä oppimisesta, opettamisesta ja ohjaamisesta Opinto-ohjaus Opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen Opinto-ohjauksen toteuttaminen Opiskeluhyvinvointi Yhteisöllinen toimintakulttuuri Opiskelijahuolto Opiskeluhuollon toteuttaminen Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Oppimismaisemat ja - menetelmät Koulutuksen toteuttamistapoja ja oppimismenetelmiä Salpauksessa Lähiopetus Etäopetus Itsenäinen opiskelu Käännetty luokkahuone Yhteisten tutkinnon osien integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin Tiimioppiminen Työssäoppiminen Työssäoppiminen omassa yrityksessä Työssäoppiminen ja oppilaitosjaksot kansainvälisessä ympäristössä Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön linjaukset Yrittäjyysosaaminen ammatillisissa perustutkinnoissa Kilpailutoiminta huippuosaamisen ja hyvinvoinnin edistäjänä... 41

3 Pajaoppiminen osana ammattiin oppimista Projekteissa oppiminen Salpauksen koulutustarjonnan suunnittelu Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen ammatillisena peruskoulutuksena Salpauksessa Koulutukseen ohjaava ja hakeva toiminta, valmentava koulutus Opiskelijan siirtyminen Salpauksen sisällä suorittamaan samaa tai eri tutkintoa Opiskelijan siirtyminen toisesta oppilaitoksesta suorittamaan joko samaa tai eri tutkintoa Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, VALMA Opetuksen ja oppimisen ohjauksen suunnittelu Lukuvuosisuunnitteluprosessi Tutkinnon osan ohjaussuunnitelma Opetuksen ja oppimisen ohjauksen toteutus Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt prosessi Erityisopetuksen toteuttaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi Osaamisen tunnistaminen Osaamisen tunnustamisen vaihtoehdot Oppimisen arviointi Osaamisen arviointi Yhteisten tutkinnon osien osaamisen arviointi Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen Osaamisen arvioinnin oikaiseminen Oppimisen ja osaamisen arvioinnin asteikko eri koulutuksen toteutuksissa Ammatillinen perustutkinto näyttötutkintona Aikuispedagogisia lähtökohtia Aikuiskoulutus osana Koulutuskeskus Salpauksen strategiaa Näyttötutkintojärjestelmä Näyttötutkinnot ja niiden rakenne Tutkintotoimikunnat ja järjestämissopimukset Näyttötutkintotoiminnan laadun varmistaminen Aikuisopiskelijoiden ohjaus ja tuki Aikuiskoulutuksen kehittämishankkeet ja verkostoyhteistyö Asiakaspalautteet Lukiokoulutus Ammattiin opiskelevan lukio-opinnot ja ylioppilastutkinto Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuranta ja arviointi Toiminnan arviointi Sisäiset arvioinnit Kansalliset arvioinnit... 74

4 Muita arvioinnin menetelmiä Asiakaspalautteiden keruu ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuranta Arviointi-, palaute- ja seurantatiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä LIITTEET Liite 1 Liite 2a Liite 2b Liite 3 Polkujen kuvaus Jaksosuunnitelma kolmelle vuodelle Jaksosuunnitelma kahdelle vuodelle Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma LÄHDELUETTELO

5 1 Johdanto Päjät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän Koulutuskeskus Salpauksen (jatkossa Salpaus) opetussuunnitelman yhteinen osa toimii opetus- ja kehittämistoimintaa ohjaavana työskentelyn ja johtamisen välineenä. Yhteisessä osassa määritellään kaikkia ammatillisia perustutkintoja ja perustutkintoihin valmentavaa koulutusta sekä lukiokoulusta ohjaavat pedagogisen toiminnan periaatteet ja menettelytavat. Opetussuunnitelman yhteisen osan sisällöltä vaadittavan (A799/2014) lisäksi, tässä asiakirjassa esitetään taustoja ammatillisen koulutuksen nykytilanteeseen ja tulevaisuuden haasteisiin. Muutoksen aikaansaamiseksi ja oikeasti uuden pedagogiikan haltuun ottoon liittyen esitetään myös keskustelun aktivoimiseksi erilaisia uusia ja vanhoja näkemyksiä pedagogiikasta. Perusteluna laajemmalle esittämiselle on, että vaikka ammatillisten tutkintojen perusteet ovat jo 1990-luvun loppupuolelta saakka perustuneet osaamiseen, oppilaitosten arkeen osaamisperusteisuus ei ole juurikaan vaikuttanut. Opiskelijoiden osaamisen kehittämistä on suunniteltu pitkälti opetusaika-, oppiaine-, sisältö- ja jaksolähtöisesti. Osaamisperusteisuuden vieminen käytäntöön vaatii koko Salpauksen opetushenkilöstöltä sekä ajattelutavan että toiminnan muutosta. Opetuskeskeisestä ajattelusta on siirryttävä oppimiskeskeiseen ajatteluun, jossa opiskelija ja hänen osaamisensa ovat toiminnan keskiössä. Muutos edellyttää pedagogista johtamista, yhteistä suunnittelua, sitoutumista, ohjausta ja seurantaa ja muutoksen tulee näkyä kaikessa Salpauksen toiminnassa. Tulevaisuudessakin on tärkeää seurata ja arvioida, miten osaamisperusteisuutta korostavat säädökset ja määräykset muuttavat pedagogista johtamista, opetushenkilöstön ajattelua ja toimintatapoja, oppimisympäristöjä sekä opiskelijan saamaa opetusta ja ohjausta tai opiskelijoiden oppimistuloksia. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistyötä jatketaan edelleen (TUTKE3). Voidaan olettaa, että tuleva uusi ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä vauhdittaa positiivisesti osaamisperusteisuuden haltuunottoa. Työelämän osaamistarpeisiin vastaamisen ja tutkintojärjestelmän selkeyden näkökulmasta ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen on myös haasteellista. Nyt näyttää siltä, että murroksessa olevassa työelämässä tarvitaan lukuisten eriytyneisiin osaamistarpeisiin vastaavien tutkintojen asemesta aiempaa laajaalaisempia tutkintoja, joita voidaan esimerkiksi valinnaisuuden kautta suunnata johonkin työelämässä tarvittavaan erityisosaamiseen. Erityisosaamista hankitaan todennäköisesti aiempaa enemmän myös suorittamalla yksi tai useampi tutkinnon osa, ei koko tutkintoa. Keskeisimpiä ammatilliseen koulutukseen vaikuttavia muutostekijöitä ovat: resurssikehitys, Suomen talouden rakennemuutos, teknologinen kehitys ja osaamisvaatimusten muutos sekä väestökehitys Ammattiosaamisen barometrin, AMKE 2014, mukaan Rohkeimmissa visioissa on esitetty, että tulevaisuudessa ei tarvita lainkaan tutkintoja, vaan yksilöt suorittavat tutkinnon osia vastaavia osaamiskokonaisuuksia ja kokoavat niistä todennettua osaamista työmarkkinoille pääsyä, siellä pysymistä tai siellä etenemistä varten. TUTKE- työ kuitenkin osoitti, että tutkinnot eivät ole turhia. Ne ovat koulutuksen ja työelämän yhteinen tapa jäsentää työelämän moninaisia osaamistarpeita ymmärrettävällä ja yhdenmukaisella tavalla. Työmarkkinoilla toimivat työantajat ja työntekijät tarvitsevat tietoa yksilön ammatillisesta osaamisesta. Tutkinnot ja niiden osat todentavat osaamisen luotettavalla tavalla. Ne varmistavat osaamisen sisällön ja laadun. Vastaavalla tavalla tutkinnot toimivat myös silloin, kun ne määrittävät kelpoisuutta jatkoopintoihin. Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa suoritettu tutkinto näyttäisi olevan paras turva muuttuvilla työmarkkinoilla. Ammatillisen tutkinnon suorittaminen parantaa yksilön työllistymismahdollisuuksia ja tulotasoa. Se on myös pääsylippu tasolta toiselle elinikäisen oppimisen polulla. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole ikuisesti. Ainoa varma asia tulevaisuudessa on muutos. Työmarkkinat, yhteiskunta ja kulttuuri muuttuvat ja ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän on muututtava mukana ei vain muutoksia mukaillen, vaan niitä ennakoiden.( Mukaellen Seija Rasku 2015) Suomalainen työelämä on muuttunut entistä kansainvälisemmäksi ja kansainvälisen osaamisen eri muodot korostuvat. Jotta kansainvälisen osaamisen merkitys voidaan turvata, täytyy ymmärtää, mitä se tarkoittaa koko-

6 2 naisvaltaisesti ja mitä muuta se on kuin välineellisiä taitoa tai yleistä suvaitsevaisuutta. Tulevaisuudessa ihmisten uteliaisuus on se kyvykkyys, joka yhä laajemmassa määrin määrittää sen, miten yritykset ja kansakunnat menestyvät muuttuvassa maailmassa. Uteliaisuus se on myös se kyvykkyys, jota tarvitaan jotta ihmiskunta voi löytää toivottavia ja arvokkaita ratkaisuja tulevien vuosikymmenten ongelmiin. (Piilotettu osaaminen: Demos Helsinki, 2013) Valtakunnallisten säädösten ja määräyksien lisäksi Salpauksen ammatillisen koulutuksen toteuttamista ohjaavat maakunnan työ- ja elinkeinoelämän sekä opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien tarpeet ja odotukset. Jotta pystymme vastaamaan työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin, teemme koulutustarpeiden määrällistä ja laadullista ennakointia yhteistyössä Päijät-Hämeen ennakointiverkoston kanssa. Edelleen toimintaamme ohjaavat Päijät- Hämeen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelmassa (AmKesu) alueellisen kehittämisen painopisteet: alueen työelämän tarpeisiin vastaaminen, syrjäytymisen ehkäisy, koulutustakuun toteuttaminen ja läpäisyn tehostaminen. Salpauksen uuden strategian ( ) kehitysohjelmat ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet pyrkivät vastaamaan tulevaisuuden muutoksiin. Visiomme on: Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka. Arvot muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle, opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Uudet arvot otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta ja ne ovat oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne. Mottomme on: Me muutamme maailmaa. Opetussuunnitelman yhteistä osaa tarkennetaan syksyllä 2015, kun strategiset kehitysohjelmat ja toimintakulttuurin vahvistamisen ohjelmat ovat valmistuneet. Tavoitteena on luoda aktiivisesti mahdollisuuksia yhdessä oppimiseen, vahvistaa sen eri muotoja ja ottaa käyttöön oppimisen hyviä käytänteitä ( malli). Salpauksen kehitysohjelmat ovat: työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen taloudellinen perusta. Salpauksen toimintakulttuurin vahvistamisen ohjelmat ovat: opiskelijoiden osallistuminen koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen. Kuva 1. Koulutuskeskus Salpauksen strategia vuosille

7 3 1 Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää on kehitetty kahdessa kehittämishankkeessa (TUTKE1 vuosina ja TUTKE2 vuosina ). Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen vaatimat muutokset ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen säädöksiin ja määräyksiin vahvistettiin loka-marraskuussa Lait, asetukset ja Opetushallituksen määräykset astuvat voimaan Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen -tutkimus, Koordinoiva hanke ja klusteritutkimukset, Tilaustutkimuksen loppuraportti TUTKE 2 loppuraportti, TUTKE2:n tavoitteiden ja toimeenpanon lisäksi Salpaus huomio strategioissaan valtakunnallisen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) sekä alueellisen kehittämissuunnitelman (AmKesu). Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelman mukaan ammatillisten tutkintojen tulee perustua työelämän osaamistarpeisiin ja tutkintojärjestelmän tulee muodostaa selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus, joka tukee opintojen joustavaa suorittamista ja elinikäistä oppimista. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1, Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma (AmKesu) AmKesun tavoitteet: 1. Nostaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellisen tarkastelun pohjalta nousseet tavoitteet ja painopistealueet aiempaa vahvemmin koulutuspoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon 2. Sopia alueellisella tasolla yhteisistä keskeisistä koulutuspoliittisista tavoitteista ja kehittämistarpeista 3. Tukea koulutuksen järjestäjiä valtakunnallisten tavoitteiden, alueellisten kehittämistarpeiden sekä opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin tarpeiden yhteen sovittamisessa 4. Sopia keskeisistä kehittämiskohteista huomioiden resurssit ja eri rahoituslähteet 5. Hakea valtionavustusrahoitusta koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelman toimeenpanoon valtakunnalliset ja alueelliset tavoitteet huomioiden 6. Tuottaa seurantatietoa koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta ja toteutumisesta sekä alueellisella että koulutuksen järjestäjän tasolla 7. Edistää kaikkien alueella toimivien koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja työnjakoa koulutuksen suuntaamisessa ja toteutuksessa TUTKE2:n mukaan tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuutta ja reagointikykyä kehitetään edelleen tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkintotyypit, tutkinnot ja tutkinnon osat vastaavat keskeisiin työelämän osaamistarpeisiin siten, että tutkintojen edellyttämä osaaminen on laajasti hyödynnettävissä useammassa kuin yhdessä työpaikassa. Tutkintorakenteeseen kuuluu myös jatkossa kolme tutkintotyyppiä (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot), mutta tutkintotyyppien tutkinnoille määritellään nykyistä tarkemmat kriteerit. Tutkintojen perusteet koostuvat työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksiin pohjautuvista tutkinnon osista. Selkeästi osista rakentuvien tutkintojen avulla voidaan reagoida nykyistä ketterämmin työelämän muuttuviin ja yksilöiden erilaisiin tarpeisiin. Seuraavassa kuvassa esitetään uudistuksen tahtotila.

8 4 Kuva 2. Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2 L787/2014), OPH Ammatillisen tutkintorakenteen uudistusta jatkaa opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työelämän ohjausryhmä (ohjausryhmän asettamispäätös ) ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi (TUTKE3). Ohjausryhmän tehtävänä on laatia puitteet ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja tutkintojen kehittämiseksi erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalta ja arvioida tarve osaamispisteiden käyttöönotolle. Suomen ja Koulutuskeskus Salpauksen ammatillisen koulutuksen kehittämistä ohjaavat ja linjaavat lisäksi Euroopan tasolla tehdyt päätökset ja kehittämisohjelmat, joita ovat Lissabonin strategia 2010, Kööpenhaminan prosessi sekä Eurooppalainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys, European Qualification Framework (EQF) ja ammatillisen koulutuksen opintosuositusten eurooppalainen siirtojärjestelmä, European Credit system for Vocational Education and Training (ECVET). Lissabonin strategian eli Lissabonin prosessin tavoitteena on luoda Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja sekä lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Ammatillinen koulutus on keskeinen osa työllisyyttä edistävää Lissabonin strategiaa. Kööpenhaminan prosessin tarkoituksena on ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön vahvistaminen. Painopistealueita ovat ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen, ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen, ammatillisessa koulutuksessa olevien sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuuden edistäminen, Opetusministeriö 2008, Koulutus 2020 (Education and Training 2020) on eurooppalaisen koulutusyhteistyön strateginen kehys, jolle on asetettu neljä strategista tavoitetta: o Elinikäisen oppimisen ja liikkuvuuden toteuttaminen o Koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen o Tasapuolisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen o Luovuuden, innovoinnin ja yrittäjyyden edistäminen kaikilla koulutusasteilla

9 5 Eurooppalainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (EQF) muodostuu kahdeksasta tasosta. EQF -tasojen määrittely perustuu oppimistulosten kuvailuun. EQF kuvaa oppijan tietoja, taitoja ja pätevyyttä riippumatta siitä, missä järjestelmässä tutkinto on suoritettu tai pätevyys hankittu. Euroopan komissio antoi kesäkuussa 2009 jäsenmailleen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmää koskevan suosituksen, jota voidaan käyttää apuna toisessa Euroopan maassa hankitun osaamisen ja suoritettujen opintojen tunnustamisessa. Suomessa ECVET- järjestelmä otetaan käyttöön kaikissa ammatillisen koulutuksen tutkinnoissa yhtä aikaa. (OPH, Oppaat ja käsikirjat 2012:3) Suomalaisille koulutuksen järjestäjille eurooppalainen viitekehys tarkoittaa erityisesti arvojen ja asenteiden muutosta kohti opiskelija- ja työelämälähtöisempää toimintatapaa. Opettaja- tai oppiainelähtöisyys ei enää ole keskiössä vaan opetuksen järjestämisessä ja suunnittelussa oppimistulokset tulevat olemaan suunnittelun lähtökohtana aiempaa enemmän. Perusperiaate on, että osaamista voi hankkia mistä vain ja sitä voivat myös arvioida muut kuin oman oppilaitoksen opettajat, kunhan yhteistyö- ja oppimissopimuksissa varmistetaan, että tavoiteltu osaaminen ja osaamisen arviointi vastaavat Suomen tutkinnon perusteita. Lähtökohdat osaamisperusteisuuteen Suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa työelämälähtöisyys ja osaamisperusteisuus ovat olleet lähtökohtana jo parinkymmenen vuoden ajan. Ammatillisten tutkintojen valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita vuosina uudistettaessa oppimäärien, opintojaksojen ja oppiaineiden tilalle tulivat työelämän toimintakokonaisuuksiin perustuvat ammatilliset opintokokonaisuudet ja osaamisena määritellyt tavoitteet ja arviointikriteerit. Samaan aikaan aikuiskoulutukseen tuli näyttötutkintojärjestelmä. Sen jälkeen tulleiden opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden uudistusten yhteydessä osaamisperusteisuutta on viety pidemmälle. Muutokset ovat sekä kansallisella tasolla että koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opettajien toiminnassa vieneet varsin kauan, koska on pitänyt muuttaa ajattelua tiede- ja oppiainekeskeisestä, meillä kaikilla hyvin syvällä olevasta tavasta jäsentää maailmaa, työelämän toiminnan pohjalta tapahtuvaan ammatillisen opiskelun jäsentämiseen. Perusteluja työelämälähtöisyyteen ja osaamisperusteisuuteen o o o o o o o o vaatimukset koulutuksen työelämälähtöisyyden lisäämisestä ja osaavan työvoiman tarpeesta tarvittiin yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle tarve ilmaista opiskelijoille ja työelämälle selvästi ja konkreettisesti, mitä opiskelijoiden tulee osata koulutuksen jälkeen tarve saada selkeä perusta oppimistulosten arvioinnille tarve lisätä koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja parantaa koulutuksen laatua oppimistulosten merkitystä korostaen tarve siirtää koulutuksessa ja opetuksessa enemmän huomiota opetussisällöistä oppimistuloksiin ja osaamiseen eli siihen, mitä opiskelijan pitää osata koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen tarve suuntautua opetuskeskeisyydestä oppimiskeskeisyyteen tarve vahvistaa opiskelijakeskeisyyttä ja tuoda opiskelijat oppimis- ja arviointiprosessien subjekteiksi sosio-konstruktivistisen oppimiskäsityksen korostuminen oppimisympäristöjen monipuolistuminen työpaikoilla ja muissa erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan opiskelun lisääntyminen

10 6 o o aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen merkityksen arvostaminen opiskeltujen oppituntien ja yksityiskohtaisten -sisältöjen sijaan hankittu osaaminen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lähtökohdaksi Kuva 3. Osaamisperusteisuus, Seija Rasku, OKM (Ammattikasvatuksen aikakauskirjan erikoisnumero/ OKKA-säätiö 2015, Ammatillisen Koulutuksen tutkintojärjestelmä muutosten edessä, Seija Rasku, opetusneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö), OSAAMISPERUSTEISUUS Osaamisperusteisuuden toteutumisessa ajattelutavan muutos on keskeistä. Opiskelijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki tulee olla keskiössä ja pedagogisen toiminnan suunnittelun lähtökohta, jolloin huomio siirtyy määrällisestä suorittamisesta todelliseen osaamiseen. Osaaminen ei ole lopputulos vaan prosessi, joka jatkuu työelämässä. TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS Suppeimmillaan työelämälähtöisyys on työpaikan työympäristöön perehtymistä ja käytännön työtehtävien opiskelemista. Laajemmin ajateltuna työelämäyhteistyö työelämän ja oppilaitosten välillä toteutuu yhteiskunnallisten ja työelämässä tapahtuvien muutosten ennakointina ja niihin vastaamisena. Työelämälähtöisyys ilmenee kaikissa niissä yhteyksissä, joissa oppilaitokset ja työelämä kohtaavat toisensa. Tällaisia yhteyksiä ovat oppilaitosten strategiat, neuvottelukuntatoiminta, opetussuunnitelmien laadintaprosessi, työpaikalla tapahtuva oppiminen, oppilaitoskohtaiset hankkeet ja projektityöt, opetuksen sisältö ja opetusmenetelmät, opettajien työelämäyhteydet, opiskelijoiden työllistyminen, arviointi ja palautejärjestelmät sekä rekrytointi.

11 7 SELKEYS, KOKONAISUUS, JOUSTAVUUS ja REAGOINTIKYKY Uudistuksen tavoitteena on tutkintojärjestelmän kokonaisuus ja tutkintorakenteen selkeys ja joustavuus. Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluvia yhteisiä tutkinnon osia on selkeytetty ryhmittelemällä ne aiempaa laajemmiksi osaamisperusteisiksi tutkinnon osiksi ja tutkintojen mitoitusperusteena otetaan käyttöön ECVET-suosituksiin perustuvat osaamispisteet, jotka korvaavat nykyisin käytetyt opintoviikot. Reagointikyvyllä tarkoitetaan kykyä seurata ja ennakoida työvoimatarpeissa, valmistuneiden työllistymisessä sekä koulutuksen kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuvia lyhyen ja pitemmän aikavälin muutoksia. VALINNAISUUS JA YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT Perustutkinnon perusteet mahdollistavat erittäin laajan yksilöllisen valinnaisuuden opiskelijoille syventää, laajentaa tai täydentää osaamistaan. Opiskelija voi valita tutkinnon osia kaikista omaan tutkintoon sisältyvistä valinnaista ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi hän voi valita tutkinnon osia muista perustutkinnoista, ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista sekä ammattikorkeakouluopintoja. Opiskelijan on mahdollista valita myös lukio opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinto. Koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuuksia tarjonnan monipuolistamiseen työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Koulutuksen järjestäjä voi suunnitella ja tarjota tutkinnon osia paikallisen, alueellisen, kansainvälistyvän työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin vastaamiseksi. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Opiskelijan tulee hakea aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koulutuksen järjestäjältä. Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille osaamisen tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista. (Määräys 93/011/2014, OPH) 2 Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen ja tutkintojen mitoitusperusteet Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavassa perustutkinnossa on mitoitusperusteena osaamispisteet. Osaamispisteet pohjautuvat ECVET-suositukseen ja sen mukaisiin ECVET- pisteisiin. Ne korostavat osaamisperusteisuutta ja edistävät osaltaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Näyttötutkinnoissa ei ole laajuusmittaa. Näyttötutkintojärjestelmän kehittämistyön yhteydessä arvioidaan tarve ottaa laajuusmitta käyttöön myös näyttötutkinnoissa. Osaamispisteet Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää, laajuus voi poikkeustapauksessa olla yli 180 osaamispistettä. Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä.

12 8 Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava ammatillinen perustutkinto sisältää: ammatillisia tutkinnon osia (135 osaamispistettä) yhteisiä tutkinnon osia (35 osaamispistettä) Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 osp) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osp) vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osaamispistettä). Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) 801/2014, 5 Vapaasti valittavien tutkinnon osien tulee tukea tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Ne voivat olla: ammatillisia tutkinnon osia (yksilöllinen laajentaminen) paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia (yksilöllinen laajentaminen) yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat pääsääntöisesti yhteisiä tutkinnon osia tai ammatillisia pakollisia tai valinnaisia tutkinnon osia Salpauksessa. Näyttötutkinnot (perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto) sisältävät vain ammatillisia tutkinnon osia. Ammatilliseen tutkintoon tai siihen sisältyvään osaamisalaan sisältyy vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja vähintään yksi valinnainen ammatillinen tutkinnon osa. 3 Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuodot Koulutusta voidaan järjestää oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena (L787/2014, 8 a ). Ammatillinen perustutkinto suoritetaan yleensä oppilaitosmuotoisena ammatillisena peruskoulutuksena tutkinnon perusteiden mukaan. Aikuiset, joilla on riittävästi työelämäkokemusta, ohjataan suorittamaan ammatillinen perustutkinto pääsääntöisesti näyttötutkintojärjestelmän piirissä. Ammattitaitovaatimukset nuorten ja aikuisten tutkintosuoritusten osalta ovat samat.

13 9 AMMATTIKOULUTUS Ammatillinen peruskoulutus Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) Ammatillinen perustutkinto ammatillisena peruskoulutuksena Ammatillinen perustutkinto näyttötutkintona Ammatillinen perustutkinto näyttötutkintona Ammatillinen perustutkinto ammatillisena peruskoulutuksena Ammatillinen lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen koulutus Ammatti- ja erikoisammattitutkinto näyttötutkintona Tutkintoon johtamaton koulutus Oppisopimuskoulutus Ammatti- ja erikoisammattitutkinto näyttötutkintona Tutkintoon johtamaton koulutus Kuva 4: Koulutuksen järjestämismuodot 3.1 Oppilaitosmuotoinen koulutus Ammatillinen peruskoulutus on 14 :ssä (L787/2014) tarkoitetun koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman mukaan suoritettavaa koulutusta, joka johtaa ammatilliseen perustutkintoon. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa tässä laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (L788/2014) tarkoitettuna näyttötutkintona. Ammatillista peruskoulutusta järjestetään Salpauksessa kaikilla kahdeksalla koulutusalalla: Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Koulutusalat ovat OPH:n sivuilla Tutkinnot antavat laaja-alaiset perusvalmiudet alan tehtäviin ja lisäksi erikoistuneemman osaamisen yhdellä tutkinnon osaamisalueella. Tutkinnon suunnittelussa otetaan huomioon, miten ja millaisilla ammatillisten tutkinnon osien valinnoilla tutkinnon laaja-alainen ammatillinen osaaminen saavutetaan. Tutkintoon kuuluvan oman ammattialan ammattitaitovaatimusten tulee olla riittävät, jotta tutkinto- ja/tai osaamisalakohtainen osaaminen on työelämän vaatimusten mukaista ja tutkintonimikkeen käyttö on perusteltua. Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden.

14 10 Ammatillisessa peruskoulutuksessa ydinprosesseja ovat opetuksen suunnittelu ja toteutus, oppimisen ja osaamisen arviointi, opintojen ohjaus sekä opiskeluhyvinvointi. Opiskelijan ammatillinen kasvu tapahtuu erilaisissa oppimisympäristöissä oman opintopolun mukaisesti. Ammatillisessa peruskoulutuksessa keskeistä on opiskelijan oma polku ja polun aikana tehdyt valinnat, jotka tukevat opiskelua, työllistymistä ja/tai jatko-opintoja. 3.2 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja sitoutuu normaaleihin työnantajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Oppisopimusopiskelija sitoutuu opiskelemaan tutkinnon perusteiden mukaisia asioita työssä sekä noudattamaan työpaikan sääntöjä. Oppisopimuskoulutus tapahtuu pääasiassa työpaikalla, jonka lisäksi koulutusta täydennetään lähiopetusjaksoilla eli tietopuolisella koulutuksella oppilaitoksessa. Yrityksen työpaikkakouluttajalla on tärkeä rooli oppimisen edistäjänä. Oppisopimusopiskelijan työaika on oltava vähintään 25 tuntia viikossa. Oppisopimuksen kesto vaihtelee riippuen siitä suorittaako koko tutkinnon vai tutkinnon osia. Salpauksessa oppisopimuskoulutuksen koulutustarkastaja, opiskelija, työpaikkakouluttaja ja opettaja suunnittelevat opiskelijalle henkilökohtaisen opiskeluohjelman oppisopimuskoulutuksen ajalle. Teoria- eli tietopuoliset päivät voidaan valita sekä aikuiskoulutuksen että ammatillisen peruskoulutuksen sekä muiden koulutuksen järjestäjien tarjonnasta. Työpaikkakouluttaja arvioi säännöllisesti osaltaan opiskelijan oppimista ja koulutustarkastaja seuraa prosessin toteutumista. Salpaus myöntää perustutkinnon tutkintotodistuksen normaaliin tapaan, sen liitteeksi tulee myös arviointi työpaikalla tapahtuneesta oppimisesta. Opiskelijalta edellytetään itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, jotta työn ja opiskelun yhdistäminen onnistuu. Edelleen edellytetään, että löytyy sopiva tutkintoa vastaava oppisopimustyöpaikka ja työpaikalta löytyy asiantunteva työpaikkakouluttaja. Kun opiskelijasta tulee työntekijä, opintotuki ja opiskelijaalennus loppuvat, mutta tilalle tulevat palkka ja oppisopimukseen kuuluvat opintososiaaliset edut. Opiskelija saa työkokemusta ja työntekijän etuudet ja hänen työllistymismahdollisuutensa paranevat Osa opinnoista oppisopimuksella Yksilöllisten opintopolkujen toteutuksissa Salpauksessa hyödynnetään laajennetun työssäoppimisen kokeiluissa kehitettyjä vaihtoehtoisia tapoja suorittaa ammatillinen perustutkinto. Opintopoluissa voidaan yhdistää oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta. Salpauksessa kehitämme edelleenkin erilaisia pedagogisia malleja yksilöllisistä opintopoluista, joissa hyödynnetään monipuolisesti työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja integroidaan yhteisiä tutkinnon osia työssäoppimiseen. Ammatillisen tutkinnon voi suorittaa kokonaan oppisopimuskoulutuksena tai oppilaitosmuotoisesta opiskelusta voi siirtyä oppisopimuskoulutukseen ammatillisten opintojen aikana, mikäli opiskelija löytää sopivan työpaikan tai päinvastoin. Oppisopimuksen pituus voi vaihdella, oppisopimus voidaan solmia missä opintojen vaiheessa tahansa ja opiskelija voi myös palata takaisin oppilaitokseen suorittamaan tutkintonsa loppuun. Opiskelijoiden ohjauksen laatua ja reaaliaikaisuutta parantavat erilaiset mobiiliteknologian ja sosiaalisen median välineet.

15 11 Osa opinnoista oppisopimuksella on ollut TOPLaaja-hankkeessa kehittämisen kohteena. Seuraavissa linkeissä prosessikuvaus ja muuta TOPLaaja-hankeverkostossa kehitettyä. Kuva 5: Ammatillinen perustutkinto joko osittain tai kokonaan oppisopimuskoulutuksena Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalle laaditaan aina henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka perustuu opiskelijan todettuun osaamistarpeeseen. Henkilökohtainen opiskeluohjelma tehdään ja se liitetään oppisopimukseen ennen kuin oppisopimus allekirjoitetaan, jotta sopijaosapuolet tietävät, mihin sitoutuvat. Työpaikalla opiskelijan ohjauksesta ja arvioinnista vastaa työpaikkakouluttaja. Seuraavassa linkissä on kuvattu oppisopimuksen suorittamisvaihtoehtoja. Perustutkinto oppisopimuskoulutuksena suorittamisvaihtoehdot Salpauksessa 4 Pedagogisen toiminnan johtaminen Johtamisen ja esimiestyön merkistys korostuvat pyrkiessämme vahvistamaan yhteisöllistä toimintakulttuuria ja toteuttamaan strategiset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmat ovat: työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen taloudellinen perusta. Toimintakulttuurin vahvistamisen ohjelmat ovat: opiskelijoiden osallistuminen koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen.

16 12 Salpauksen prosessikartta kuvaa toimintaa kokonaisuudessaan. Ylimpänä prosessikartassa on kuvattu asiakkaan eli opiskelijan, tutkinnon suorittajan tai työelämän organisaatioiden prosessi. Ensimmäisessä vaiheessa asiakas pohtii koulutusvaihtoehtoja ja hakeutuu opiskelemaan tai suorittamaan tutkintoa. Tämän jälkeen opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee oppimistaan ja oppii ammattitaidon, jonka jälkeen hän siirtyy työelämään tai jatko-opintoihin soveltamaan osaamistaan. Salpaus tukee opiskelijaa ja tutkinnon suorittajaa eri vaiheissa ja Salpauksen ydinprosessit (ennakointi, strateginen suunnittelu, koulutustarjonnan suunnittelu, koulutukseen ohjaava ja hakeva toiminta sekä oppimis- ja koulutuspalvelut) on kuvattu prosessikartassa. Tärkeää on seurata ja arvioida toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä jatkuvasti parantaa toimintaa seuranta-, arviointi- ja palautetiedon pohjalta. Prosessikartan alaosassa on kuvattu edellytyksiä luovat palvelut sekä johtaminen ja esimiestyö ydinprosessien tukena. Salpauksen prosesseja on kuvattu tarkemmin opetussuunnitelman yhteisen osan eri luvuissa. Kuva 6. Salpauksen prosessikartta Pedagogisen johtajuuden perustana on opiskelijoista huolehtiminen ja hyvien oppimisedellytysten luominen (Helakorpi 2006). Pedagogisen johtamisen ulottuvuudet ovat oppilaitoksen hallinnosta, ihmissuhteista ja opetustyöstä huolehtiminen (Erätuuli ja Leino 1992). Pedagoginen johtaminen on kokonaisvaltaista ihmisten, asioiden ja tietämyksen jaettua ohjantaa, joka sallii ja hyödyntää yhteisöllisyyttä, erilaisuuksia ja innovatiivisuutta (Helakorpi 2006).

17 13 Laaja pedagoginen johtaminen on nykypäivän ja tulevaisuuden oppilaitosjohtamista. Pysyvyyteen, yksiselitteisiin käsitteisiin, selkeisiin hallinnollisiin rakenteisiin ja toiminnan seurausten ennustettavuuteen perustunut maailma on muuttunut maailmaksi, jolle on tyypillistä jatkuva muutos, käsitteiden monimerkityksisyys, monimuotoiset verkostot ja ennakoinnin vaikeutuminen. Pedagoginen johtajuus muodostuu vuorovaikutus- ja kehittämisprosessien verkostossa. Keskeistä pedagogista johtamista on opetussuunnitelman, toimintakulttuurin, visioiden ja strategioiden sekä perustehtävän laatimis-, toteuttamis-, arviointi- ja kehittämisprosessien johtaminen. Yhä voimakkaammin työelämään siirtyvä oppiminen ja osaamisen tunnistaminen sekä opiskelun henkilökohtaistaminen ovat lisänneet pedagogisen johtamisen haasteita, joista suurimmat liittyvät aidosti asiakaslähtöisten toimintatapojen luomiseen, oppilaitoskeskeisyydestä ja koulumaisuutta korostavista ajattelu- ja toimintatavoista poisoppimiseen ja ohjauspainotteisen opettajuuden vahvistamiseen. Tähän pedagogiseen uudistumiseen tarvitaan määrätietoista, koko organisaation ja henkilöstön kesken jaettua johtajuutta, jossa jokaisella tasolla ja toimijalla on oma merkittävä osuutensa. Viime kädessä pedagoginen johtajuus todentuu opettajan ja opiskelijan välisessä kohtaamisessa. Hallinnollinen vastuu on pedagogisen johtamisen merkittävä näkökulma. Pedagogista johtamista tulee tarkastella hallinnollisen vastuun lisäksi myös yksilöllistämisen, sosiaalistamisen ja sivistämisen näkökulmasta. Pedagogiikka on paljon muutakin kuin opetuksessa käytettyjä opetusmenetelmiä tai oppimateriaaleja. Se pitää kiinteästi sisällään ihmiseksi kasvattamisen ulottuvuuden ja velvoittaa tarkastelemaan opetusta, opiskelua ja oppimista monipuolisesti. Kaikelle tekemiselle ja erityisesti kehittämistyölle tarvitaan yhteisössä aina johtajuuden valtuutus. Johtaja viestii kaikissa tilanteissa arvoja ja arvostusta tai niiden puuttumista. Pedagogisella johtamisella luodaan merkityksiä asioille ja teoille. Merkityksellisiin asioihin jaksetaan ja halutaan panostaa, merkityksettömiin ei. Pedagoginen johtaminen on myös velvoittamista. Jokainen yhteisön jäsen ei voi vapaasti valita, mitä tekee ja mikä on keskeistä. Valintojen täytyy perustua yhdessä sovittuihin visioihin, tavoitteisiin ja päämääriin. Johtajan tehtävänä on pitää huolta, että sovitussa linjassa pysytään. Arvokeskustelu on pedagogisen johtamisen keskeisimpiä työkaluja. Työn on oltava arvojen ohjaamaa. Toiminnan eettisyys korostuu ja opiskelijan etu tulee näkyväksi. Pedagoginen johtajuus on mahdollistamista, rajaamista, suuntaamista ja valintoja.

18 14 Kuva 7. Pedagogisen toiminnan johtamisen malli, Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen kehittämishanke , AMKE Oy Kuva havainnollistaa, miten organisaation eri tasoilla johtamisen kohteet, prosessit ja vastuut vaihtelevat, mutta muodostavat saumattoman jatkumon strategisen suunnittelun ja toteutetun opetus- ja ohjaustyön välille. Kuva on esimerkki pedagogisen toiminnan johtamisen mallista. Pedagogisena ohjelmana voi olla erillinen ohje tai toiminta kirjataan koulutuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Oppiminen ja osaamisen kehittyminen toteutuu yhteisöissä. Niin organisaation oppimisen kuin yksilön oppimisen kannalta koulutuksen järjestäjän on luotava innovatiivisia foorumeja, joissa kehitystyöhön yhdistyy niin sisäinen kuin ulkoinen verkostoyhteistyö. Erityisen tärkeänä korostuvat työelämän yhteistyöfoorumit. Hankefoorumit tukevat kehitystyötä kohdennetusti ja moniammatilliset verkostot varmistavat niin työ- kuin oppimisympäristön hyvinvoinnin. (Kartta pedagogisen toiminnan johtamiseen, Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy, ) Koulutuskeskus Salpauksessa pedagogista johtamista toteuttavat kukin oman toimenkuvansa mukaisesti. Erityisesti pedagogiikasta vastaava vararehtori, pedagogisen kehittämisen lehtori ja tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön asiantuntijat ovat koulutusalojen, esimiesten, opettajien ja tukihenkilöstön sparraajia ja kouluttajia. Pedagogisen kehittämisen henkilöstön yksi keskeinen tehtävä on opetuksen tasalaatuisuuden ja opiskelijoiden oikeusturvan toteutumisen varmistaminen. Jotta kehittäminen ja kehittyminen ovat mahdollisia, tarvitaan myös tilaa luovuudelle ja uuden syntymiselle. Kokeilemisen ja riskien ottamisen kulttuurissa sallitaan myös virheiden tekeminen ja silloin pystymme suhtautumaan muutokseen luonnollisena osana työtämme. Muutos syntyy yhdessä tekemällä.

19 15 Salpauksessa luomme puitteita ja edellytyksiä rakenteisiin ja resursseihin liittyviin järjestelyihin, koska ne ovat myös oleellinen osa pedagogista johtamista. Niillä luodaan puitteet, joissa työskennellään. Rakenteellisiin ratkaisuihin kuuluvat mm. tilajärjestelyt, laite- ja oppimisympäristöt, työjärjestykset ja tiimirakenteet. Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen on tämän päivän pedagogisen johtamisen kulmakiviä. Yhteisöllinen toimintakulttuuri on kuitenkin resursseista suurin. Yhdessä tekemisen ja opettamisen/oppimisen onnistunut toteuttaminen vaatii rohkeutta, uskallusta ja luottamusta itseen ja työtovereihin. Olipa kyse opetustilanteesta, palaverista, projektista tai mistä tahansa arjen hetkestä ja kohtaamisesta, yhdessä tekemisen taito ei ole itsestään selvyys. Miten annamme oman osaamisemme toisten käyttöön, miten osaamme hyödyntää toistemme osaamista? Miten hyödynnämme tieto- ja viestintätekniikkaa osaamisen jakamiseen ja yhteisölliseen työskentelyyn? Yhdessä tekemisen kulttuuri ja opetuksen mallit vaativat kokonaan uudenlaista opettajuutta. Opettaja pedagogisena johtajana Opettajan pedagoginen johtajuus konkretisoituu ja todentuu erityisesti koko opiskelijan oppimisprosessin johtamisessa ja arvioinnin asiantuntijuudessa. Ammattiosaamisen näytön arvioinnissa toteutuu ns. moderation -menetelmä, joka tarkoittaa opettajan tekemää arvioinnin tulkintaa ja kohtuullistamista, jos työpaikkaohjaajan käyttämä arviointiskaala ei ole tarkoituksenmukainen. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun yhä lisääntyessä syntyy uusia haasteita myös opettajan pedagogiselle johtajuudelle. Työssäoppimisen pedagogiikassa on keskeistä huomioida teorian ja käytännön integraatio sekä selkeyttää pedagogisen ja substanssiosaamisen vaade opettajan ja työpaikkaohjaajan välillä. Yhä haasteellisempaa on ottaa huomioon erilaisten ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien ohjaukselliset tarpeet. Pedagoginen johtaminen rakentuu paljolti opettajien ja opiskelijoiden kohtaamisille. Pedagoginen johtaminen on kohtaamisten johtamista. Jokainen oppilaitoksen aikuinen kohtaa päivittäin suuren määrän nuoria. Yksikään kohtaaminen ei ole merkityksetön. Tylyys ja kylmä kohtaaminen jäävät aina mieleen. Siksi hyvä arki opiskelijalle rakentuu hyvistä, kunnioittavista kohtaamisista. Opiskelijat innostuvat kaikesta siitä, mistä opettajakin on innostunut. Hyvään pedagogiikkaan kuuluu aitoa huolenpitoa, oikeudenmukaisuutta ja totuudellisuutta, joita täsmennetään seuraavassa taulukossa (taulukko 1). HUOLENPITO OIKEUDENMU- KAISUUS TOTUUDELLI- SUUS Välittämisen pedagogiikka Opettaja on turvallinen, kuuleva ja kuunteleva. Viipyilemisen pedagogiikka Hiljaisuus, hitaus ja rohkeus edistävät kasvamista. Suvaitsevaisuuden pedagogiikka Jokainen ihminen on arvokas ja ainutkertainen. Vaihtelevuuden pedagogiikka Oppimisympäristön ja menetelmien monipuolisuus tukee oppimista. Kriittisyyden pedagogiikka Ajantasainen tieto, arviointi, erilaisten näkemysten huomioon ottaminen ja luottamus luovat pohjan yhteiselle ajattelulle. Uteliaisuuden pedagogiikka Kysyvä ja utelias mieli etsii vastauksia ja perusteluja ja auttaa ymmärtämään todellisuutta. Taulukko 1. Ihmiseksi kasvamisen ulottuvuus pedagogiikassa (Atjonen 2009, mukaillen)

20 16 5 Opetussuunnitelmatyö Koulutuskeskus Salpauksessa Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Koulutuksen järjestäjän tulee päättää opetussuunnitelmassaan ainakin seuraavista järjestettävää koulutusta koskevista asioista (Asetus 799/2014, 3 ). Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen. Opetussuunnitelman yhteinen osa: koulutuksen toteuttamistavat työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen opiskelijan yksilöllisen valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa opinto- ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta erityisopetuksen toteuttaminen opiskelijan arvioinnin yleiset periaatteet aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelytavat Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa: tutkinnon osien tarjonta tutkinnon osien suorittamisjärjestys opiskelijan osaamisen arviointi koulutuksen toteuttamistavat ja ajat oppimisympäristöt Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Koulutuksen järjestäjällä on laissa määritelty velvoite laatia opiskelijoille henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. 5.1 Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat Kaikille ammatillisille perustutkinnoille on laadittu tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat, jotka Salpauksen rehtori on hyväksynyt. Ammattiosaamisen toimikunta on hyväksynyt suunnitelman liitteet mukaan lukien arvioinnin ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman. Näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa ei tehdä opetussuunnitelmia, vaan valtakunnallisen tutkintotoimikunnan kanssa solmitaan ko. tutkinnon järjestämissopimus ja sen liitteeksi tulee tutkinnon järjestämissuunnitelma. Opetussuunnitelmia päivitetään tarvittaessa. Opetussuunnitelmatyötä Salpauksessa johtaa opetuksen kehittämisestä vastaava vararehtori. Opetusalajohtajat vastaavat perustutkintojen opetussuunnitelman tutkinnon perusteiden mukaisuudesta. Heidän vastuullaan on myös huolehtia, että työelämän ja opiskelijoiden näkemykset otetaan suunnitelmissa huomioon. Opetussuunnitelmatyö on prosessi, jota arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Prosessin aikana opetussuunnitelman sisältö syvenee, käsitteet täsmentyvät ja eri näkemykset jäsentyvät. Kirjattuihin suunnitelmiin palataan uusien kokemusten myötä, uusista näkökulmista.

21 17 Opetussuunnitelmien käsittely ja hyväksyntä Salpauksessa alkaen esitetään rehtorin viranhaltijapäätöksessä ( ). Koulutuskeskus Salpauksen rehtori hyväksyy opetuksen kehittämisestä vastaavan vararehtorin esittelystä: kokonaan uudistettavat opetussuunnitelmat oleelliset muutokset jo aiemmin hyväksyttyihin opetussuunnitelmiin, kuten uudet tutkinnon osat (paikallisesti tarjottavat, vapaasti valittavat). Hyväksytystä opetussuunnitelmasta tehdään rehtorin viranhaltijapäätös. Ammattiosaamisen toimikunta hyväksyy kaikki ammattiosaamisen näyttöjen toteutukseen ja arviointiin liittyvät osuudet. 5.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L787/2014) on säädetty, että koulutuksen järjestäjän on laadittava opetussuunnitelma siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin. Edelleen säädetään, että koulutuksen järjestäjän tulee laatia yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (L787/2014, 29 a ), jota päivitetään opiskelun aikana. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan toteutetaan opetus, ohjaus ja arviointi tarvittavine tukitoimineen. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi. Siihen merkitään opiskelijakohtaisesti osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, opiskelun etenemismahdollisuus osaamisen tunnustamisen jälkeen, opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat sekä työssäoppiminen, työssäoppimispaikat ja -ajat. Oppimisen arviointi dokumentoidaan myös henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tulee huomioida myös opiskeluvalmiuksien erilaisuus. Kun ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijalle tunnustetaan aikaisemmin hankittua osaamista, merkitään osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja osaamisen hankkiminen suunnitellaan jo opitun pohjalta. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tehdään aina ennen kyseisen tutkinnon osan toteuttamista, mutta opiskelijoille tulee antaa mahdollisuus osaamisen tunnustamiseen myös tutkinnon osien opiskelun aikana (L787/2014, 30 ). Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opettajat ja opinto-ohjaaja yhdessä opiskelijan kanssa. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tulee päivittää opintojen edetessä. 5.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityisopetuksena annettavassa opetuksessa opiskelun ensisijaisena tavoitteena on perustutkinnon suorittaminen sellaisen tuen ja ohjauksen sekä erityisjärjestelyjen avulla, jotka ovat opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaista. Mikäli opiskelija ei jossain tutkinnon osassa saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1 -tason ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, opetus voidaan mukauttaa (L787/2014, A329/2015). Tutkinnon osalle laaditaan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Salpauksessa opiskelijoita kuitenkin tuetaan mahdollisimman paljon ja monipuolisesti mm. oppimisstudioissa, kaksoisopettajuudella, pienryhmäopetuksella, ohjaajien antamalla tuella, pajaopinnoilla jne., jolloin tavoitteita ei useinkaan tarvitse mukauttaa.

22 18 Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet voidaan tehdä opiskelijalle yhteen tai useampaan tutkinnon osaan. Säädösten mukaan erityisopetuksessa opetus on mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Mukautettaessa opiskelijalle tulee aina tehdä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon sisältyy muun muassa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Näihin asiakirjoihin dokumentoidaan syy, miksi opiskelija tarvitsee erityistä tukea, sekä suunnitelmat erityisistä tukitoimista ja niiden toteutumisen seuranta ja opiskelijan osaamisen arviointitiedot. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan koko koulutuksen ajan ja toiminta dokumentoidaan luotettavasti. Mukauttamisen tarpeen toteaa yleensä opettaja omien havaintojensa perusteella. Ennen mukauttamispäätöstä opiskelijan tulee toimittaa mahdolliset lausunnot ja muut tarpeelliset dokumentit. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit tulee laatia ennen opetuksen alkamista ja mukautus tulee dokumentoida HOJKS:iin. Jos opiskelija oppii ja edistyy tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden mukaisesti, hänen osaamistaan arvioidaan perustutkinnon perusteissa olevien arvioinnin kriteereiden mukaisesti. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa koko perustutkinto mukautettujen ammattitaitovaatimusten, osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien mukaisesti tai vain joitakin tutkinnon osia mukautetusti. 6 Henkilöstön osaamisen johtaminen ja varmistaminen Koulutuskeskus Salpauksessa osaamisen johtamisella tarkoitetaan organisaation ja sen henkilöstön osaamisen systemaattista arviointia ja varmistamista toiminnan tavoitteista lähtien. Osaamisen johtamiseen kuuluu olennaisena osana myös osaamisen ennakointi ja ennakoiva henkilöstösuunnittelu. Arvomme: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne ovat perusta toimintakulttuurillemme ja ohjaavat kehittämistyötämme. Osaamisen johtamisen strateginen vastuu on Salpauksen johtoryhmällä. Yksittäisen esimiehen tasolla tämä merkitsee toimenpiteitä joilla sovittaa yhteen strategiset tavoitteet ja omien työntekijöiden osaaminen ja vahvuudet sekä työtehtävien sisältö.

23 19 Kuva 8: Osaamisen johtamisen kokonaisuus Osaamisen johtamisen kokonaisuus Salpauksessa sisältää kolme keskeistä elementtiä: osaamisen ennakointi, henkilöstösuunnittelu ja osaamisen varmistaminen. Osaamisen ennakointi lähtee tulevaisuuteen vaikuttavien keskeisten muutostekijöiden tunnistamisessa ja päätyy muutoksen johtamiseen organisaation ja yksilön osaamisessa. Laajalti ymmärrettynä osaamisen ennakointi tuottaa tietoa ja ymmärrystä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti opetussuunnitelmien ja tutkintojärjestelmien kehittämiseen Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua tehdään Salpauksessa useasta näkökulmasta. Henkilöstösuunnittelun tarkastelunäkökulmia ovat mm. henkilöstön ikärakenne, koulutustaso, osaamisen poistuminen, rekrytointiongelmat, työhyvinvointi ja henkilöstökulut. Osaamisen varmistamisen toimintamuotoja on useita: kehityskeskustelut, perehdyttäminen, mentorointi, tehtävä- ja urakierto sekä koulutus- ja valmennus. Vaihtoehtona perinteiselle koulutukselle on työssä oppiminen, kuten parityöskentely, varjostaminen, kehittämistehtävät, tehtäväkierto ja tiimityö. Osaamisen ennakointia, henkilöstösuunnittelua ja osaamisen varmistamista tukevat tietojärjestelmät ovat osaamisen johtamisen ohjelmisto (OJO) ja tietovarasto (HR-DW).

24 20 Kuva 9: Siikaniemi, L. & Sundqvist, L Mukaellen Lombardo, M. M. & Eichinger, R.W. 1996; Hätönen, H. 2007; Saarinen, J Uusi pedagogiikka ja uuden ajan oppiminen ovat uudistamisen keskiössä koko henkilöstöllä. Osaamisen varmistamisen toimenpiteet on johdettu strategian tavoitteista ja tulosyksiköitten toimintasuunnitelmista. Keskeiset vuosittaiset toimenpiteet on koottu Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan henkilöstöryhmittäin (opetushenkilöstö, muu henkilöstö, esimiehet, koko henkilöstö). Osaamisen varmistamisen tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita ovat nopea uuden oppiminen ja pois oppiminen ja se miten eri työssä oppimisen muotoja voidaan paremmin hyödyntää osaamisen varmistamisessa. Mallin idea on se, että ihminen omaksuu työelämässä 70 % oppimistaan asioista kokemuksen kautta: työssä oppimalla, tarttumalla uusiin haasteisiin ja ratkaisemalla ongelmia. 20 % oppimisesta tapahtuu toisilta henkilöiltä vuorovaikutuksen ja palautteen annon kautta sekä jakamalla kokemuksia tai seuraamalla esimiehen tai kollegan työtä. Vain 10 % oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen, valmennuksen ja itseopiskelun kautta. Tavoitteena on, että malli tulisi Salpauksen esimiesten ja henkilöstön tietoisuuteen ja näkyväksi osaksi arjen toimintaa.

25 Uudistuva opettajuus Merkittävä muutos perinteiseen opettajuuteen nähden on opettajan autonomisen roolin vaihtuminen jatkossa taustalla vaikuttavaksi yhteispelaajaksi. Jo nykyään ja yhä enenevässä määrin tulevaisuudessa, opetusta, sisältöjä ja menetelmiä suunnitellaan yhdessä kollegoiden kanssa aina toteutukseen asti. Myös opiskelija saa näkyvämmän roolin niin opintopolkuja ja toteuttamistapoja suunniteltaessa kuin itse oppimistilanteessa. Parhaimmillaan myös työelämän edustaja osallistuu suunnitteluun. Vanha asiantuntijuus Uusi asiantuntijuus Uusi opettajuus Ammattikuntakohtainen asiantuntijuus Ammattikuntien ja ammattialojen rajat ylittävä laaja-alainen asiantuntijuus Oppiainerajat ylittävä jaettu asiantuntijuus ja opetuksen yhteissuunnittelu Ammattikunnan yksinoikeus työtehtäviin ja asiantuntijuuksien kilpailu Asiantuntijan autonomia työssään Asiantuntija asian legitimoijana Useita asiantuntijuuksia samalle ongelma-alueelle Asiantuntijoiden tiimityö ja verkostoituminen Asiantuntija asioiden tulkitsijana koulutukseen (tietämys) ja kokemukseen nojaten Useita opettajia ja erilaisia oppimisympäristöjä oppimistilanteeseen Tukiverkostojen hyödyntäminen tarvittaessa Työparit, tiimit ja yhteisopettajuus Asiantuntija eri teemojen esille ottajana nojaten tietoihinsa, taitoihinsa ja kokemukseensa. Asiantuntijuuden nojaaminen objektivistiseen tieteen ihanteeseen: universaali totuus Asiantuntijoiden hierarkisuus Asiantuntijuuden stabiilisuus Kaavamaiset ratkaisumallit ongelmiin Asiantuntijan työn kohteena asiakas Asiantuntijuus sisältää relativistista tietoa ja sisältää myös tietoista arvopohdintaa Tasavertaiset suhteet asiantuntijoiden ja ei-asiantuntijoiden välillä Dynaaminen asiantuntijuus, jatkuva uusiutuminen, osaamisen kehittäminen Tilannekohtainen analyysi ja luovat ratkaisut, tutkiva ja kehittävä ote Asiakas kumppanina, yhteistyö, asiakkuus laajempana käsitteenä (myös yhteisöt) Asiantuntijuus sisältää relativistista ja kollektiivista tietoa sekä tietoista arvopohdintaa. Tasavertaiset suhteet eri aineiden opettajien, tukihenkilöstön, työssäoppimisen ohjaajien kanssa. Ajassa elävä asiantuntijuus, jatkuva uusiutuminen, osaamisen kehittäminen. Opiskelijakohtainen polku ja luovat ratkaisut, valmentava ja kehittävä ote. Opiskelija (asiakas) on kumppani ja yhteistyöpari Taulukko 2. (Uusi osaaja 2, Uudenmaan alueen ammatillisen koulutuksen OSAAVA-hanke, Opettajasta oppimisen valmentajaksi )

26 22 Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus Aila Paason mukaan ammatillisen opettajan professio on muuttunut: opettaja- ja oppilaitoskeskeinen ajattelu ja toiminta ovat väistymässä ja yhteydet työelämään tiivistymässä. Ammatilliselta opettajalta edellytetään etenkin dynaamisuutta, joustavuutta, vahvaa kehittymishalua ja verkostoitumisen taitoja. Ammatillisen opettajan odotetaan tulevaisuudessa kehittävän omaa alaansa saumattomassa yhteistyössä työelämän kanssa. Uusien ammattilaisten kouluttamisen lisäksi opettajan tulisi ennakoida työelämän tarpeita ja toteuttaa yritysten tarpeista kumpuavaa yritys- ja alakohtaista koulutusta. Opettajan tehtävään nivoutuu tulevaisuudessa myös säännöllisiä työelämäjaksoja sekä erilaisia työelämälähtöisiä projekteja yritysten kanssa. Opiskelijoihin tulevaisuuden ammatillisen opettajan tulee suhtautua yksilöinä kuunnellen ja kohdaten. Paason mukaan opettajien peruspedagogiset tiedot ja taidot ovat jo nykyisin hyvällä tasolla, samoin kuin opetussuunnitelmien tuntemus. Ongelmia on kuitenkin taidoissa kohdata erilaisia oppijoita, oppimisvaikeuksien tunnistamisessa, yksilöllisyyden huomioimisessa sekä erilaisten opetusmenetelmien käytössä. Opiskelijan ammatti-identiteetin tukemisessa tarvitaan opettajan ja opiskelijan dialogista kohtaamista. Opettajan työssä korostuvatkin tulevaisuudessa ohjaajan ja oppimisen tukijan roolit. Koulutusorganisaatioissa on myös sosiaalisen muutoksen tarve. Tulevaisuuden opettajan työ edellyttää yhdessä tekemistä. Perinteinen yksin työskentely ei enää riitä, ja kollegiaalisuus ja työyhteisöllisen osaamisen vaatimukset haastavatkin opettajan professionaalisen autonomian. Vaatimusten vastapainoksi opettajilla tulee olla tilaa ja aikaa jakaa kokemuksiaan, kehittää työtään ja toimintaansa työyhteisössään organisaation strategian suuntaisesti. (Paaso, A, & Korento, K. Osaava opettaja ,Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaaminen, Loppuraportti. OPH) Yksintekijästä työyhteisölliseksi osaajaksi Työssäoppimisen ohjaajasta - koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajaksi Didaktisesta osaajasta - opiskelijan kohtaajaksi ja kuuntelijaksi Oman työn taitajasta - opiskelijan ja oppimisprosessin tukijaksi ja ohjaajaksi Ammattialan osaajasta alansa vastuulliseksi kehittäjäksi (Ammattikasvatuksen aikakauskirjan erikoisnumero/ OKKA-säätiö 2015, Tulevaisuuden ammatillisen opettajan osaamisen ja tiedon tarpeet, Aila Paaso) Opettajuuden muutoksessa on jo nähtävissä, että yrittäjämäisyys ja opettajan työn muuttuminen projektimaisemmaksi ovat monen opettajan arkipäivää. Pedagogisen johtamisen keskeiseksi haasteeksi nouseekin yhä useammin erilaisten hankkeiden priorisointi syntyvän osaamisen näkökulmasta ja tavoitteiden asettaminen niin, että ne synnyttävät innostusta. Osaamisen kehittymiselle ja yhteiselle innovoinnille pitää olla riittävästi aikaa! Syntyvän osaamisen tulisi olla aina kaiken toiminnan tavoitteena: valmistuvien opiskelijoiden palaute ja työllistyminen ovat keskeisiä vaikuttavuuden mittareita. 7 Käsityksiä oppimisesta, opettamisesta ja ohjaamisesta Opettajuuden muutos edellyttää myös jatkuvaa pedagogista keskustelua ja tässä luvussa esitetään joitakin käsityksiä ja näkemyksiä keskustelun virittämiseksi. (Patrikainen, R Opettajuuden laatu, ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys opettajan pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa, Opetus Gummerus, Jyväskylä)

27 23 Ihmiskäsityksiä Opetus- ja kasvatustyössä korostuvat humanistinen ja holistinen ihmiskäsitys. Salpauksessa opetuksen ja opetussuunnitelmatyön lähtökohtana on näkemys, että jokainen ihminen on arvokas ja ainutkertainen. Jokaisella on oikeus opiskella ja kehittyä ammatillisesti henkilökohtaiset lähtökohdat, elämäntilanne ja persoonallisuus huomioon ottaen. Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on oikeus Salpauksen arvojen mukaiseen vuorovaikutukseen kaikilla tasoilla. Humanistinen ihmiskäsitys Humanistisen ihmiskäsityksen omaavat uskovat ihmisen tahtoon, hyvyyteen, luovuuteen sekä kykyyn kasvuun ja kehittymiseen. Humanistinen ihmiskäsitys ymmärtää ihmisen vapaana, itseohjautuvana ja tavoitteellisesti toimivana ihmisenä, joka luottaa itse omiin kehitysmahdollisuuksiinsa. Kehittyäkseen ihminen tarvitsee osakseen myönteistä huomiota ja rakkautta. Tämä ihmisnäkemys korostaa myös ihmisen vastuullisuutta, yksilöllisyyttä ja ainutkertaisuutta. Humanistisen psykologian kehittäjä Abraham H. Maslow ( ) korosti luovuuden ja kasvumotivaation merkitystä. Jokaisen ihmisen päämääränä on kehittyä täyteen mittaansa, omaksi itsekseen ja suvaita muiden ihmisten erilaisia vakaumuksia ja päämääriä. Ihanneihmisen ominaisuuksia humanismissa ovat järjenkäyttö, suvaitsevaisuus, kriittisyys ja ihmisyys. Holistinen ihmiskäsitys Holistinen ihmiskäsitys lähtee ajatuksesta, että ihmisen tarpeisiin, elämään ja vaikeuksiin on aina olemassa monta tarkastelunäkökulmaa. Rauhalan mukaan ihminen koostuu kolmesta olemassaolon muodosta, jotka kietoutuvat toisiinsa monimutkaisella ja vuorovaikutuksellisella tavalla. Tajunnallisuus:olemassaolo psyykkisenä ja henkisenä toimintona. Tajunnallisuus muodostuu ihmisen kokemisen kokonaisuudesta. Tajunnallisuudessa asiat ilmenevät abstrakteina elämyksinä (tunne, tahto, ymmärtäminen) eikä tajunnassa ole mitään käsin kosketeltavaa. Muutokset tajunnallisuudessa tapahtuvat hitaasti; kun tajunnallisuuteen pyritään vaikuttamaan esim. opettamalla ja kasvattamalla. Situationaalisuus: olemassaolo suhteissa omaan elämäntilanteeseen eli situaatioon. Ihminen on aina suhteessa sekä fyysiseen että henkiseen (arvot, normit, henkinen ilmapiiri) ympäröivään todellisuuteen. Situaatiossa ihmiselle osa asioita elämässä määräytyy kohtalonomaisesti (esim. geenit), osaan asioita ihminen voi itse vaikuttaa (esim. ammatti, työ, aviopuoliso). Kehollisuus: kehollisen olemisen syvin ydin on elämä. Elämän ylläpitämiseksi on kehon aineellinen olomuoto ja sen toiminta välttämätöntä (esim. sydän lyö, lihakset toimivat). Kehon toiminta ei kuitenkaan selitä itse elämän olemassaoloa. Esimerkiksi ihmisen ajatukset, tunteet tai persoonallisuus tai niiden häiriöt eivät selity aivojen tai hermoston toiminnalla. Tähän tarvitaan myös kokemuksia ja suhdetta ympäröivään maailmaan. Oppimiskäsityksiä Konstruktivistinen Konstruktivismissa on kyse tiedon uudelleen rakentamisesta aikaisempaa kokemus- ja tietopohjaa hyödyntäen. Keskeisenä ajatuksena on, että tieto ei vaan siirry, vaan oppija rakentaa eli konstruoi sen itse uudelleen omiin kokemuksiinsa perustuen. Oppiminen on siis opiskelijan oman toiminnan tulosta.

28 24 Sosiokonstruktuvistinen Sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan keskeisenä oppimiseen vaikuttavana tekijänä on otettava huomioon sosiaalinen vuorovaikutus. Opiskelija ei ole oppimistilanteessa yksin, vaan hyvin monimuotoisessa ja monitahoisessa vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden, opettajien ja ohjaajien kanssa ja työympäristössä toisten työntekijöiden ja esimiesten kanssa. Toisten kanssa käytävät keskustelut, muiden esittämät näkökulmat ja asioiden pohtiminen yhdessä auttavat vahvistamaan tai muuttamaan omia käsityksiä ja helpottavat asioiden ymmärtämistä ja uuden oppimista. Kognitiivinen Kognitiivisen oppimiskäsityksen mukaan opiskelija nähdään erilaisen tiedon aktiivisena käsittelijänä: tietoa vastaanottavana, havaintoja tekevänä, valikoivana, taltioivana, tulkitsevana ja aktiivisesti kehittävänä olentona. Kognitiivinen oppimisajattelu pitää tärkeänä myös opiskelijoiden metakognitiivisten taitojen kehittämistä. Humanistinen Humanistisessa oppimiskäsityksessä tärkeimpänä nähdään opiskelijan kehittyminen kokonaisvaltaiseksi ja eheäksi ihmiseksi. Oppimiseen liittyy myös motivaatio, vapaa tahto ja vastuu: opiskelijalla on vastuu omasta oppimisestaan. Behavioristinen Behavioristisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on ulkoisesti säädeltävää käyttäytymisen muuttumista, uusien ärsyke-reaktiokytkentöjen muodostumista. Sen mukaan oppimista tapahtuu, kun opettaja siirtää tietoa oppijalle. Opetuksen kohteena oleva oppija nähdään passiivisena tiedon vastaanottajana. Behavioristinen näkemys korostaa opettajan toimintaa: opettaja on aktiivinen, oppija vastaanottajan roolissa. Sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys toimii Salpauksessa opetuksen viitekehyksenä, mutta on tärkeätä ymmärtää, että oppimiskäsitykset eivät sulje toinen toisiaan pois, vaan pikemminkin lomittuvat toisiinsa. Opettajan on hyvä omaksua piirteitä useammasta oppimiskäsityksestä yhden sijasta. Valmiita, kaikkiin tilanteisiin sopivia pedagogisia ratkaisuja ei ole olemassa. Opettaja joutuu itse ratkaisemaan kuhunkin pedagogiseen tilanteeseen soveltuvimman toimintamallin. Oppimisesta Oppiminen tarkoittaa behavoristisesti käsitettynä käyttäytymisessä havaittavia pysyviä muutoksia, jotka syntyvät pääasiassa ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Oppiminen voi tapahtua joko tahattomasti, itseoppimisena tai ympäristön systemaattisella tuella eli opetuksella. Mielekäs oppiminen Mielekäs oppiminen alkaa käytännön elämän ongelmista ja ristiriidoista. Opiskelijan mielessä syntyy tiedollinen ristiriita, kun hänen tietonsa ja taitonsa eivät riitäkään tilanteen hallitsemiseen. Opiskelija pyrkii ratkaisemaan ristiriidan joko hankkimalla uutta tietoa (assimilaatio) tai hän järjestää aiemman tiedon uudella tavalla (akkommodaatio). Oppimisen tuloksena syntyy jäsentyneitä ajatuksia sekä selittäviä periaatteita, joista muodostuu opiskelijalle toimintaa ohjaavia sisäisiä rakenteita ja malleja, skeemoja. Uuden tiedon omaksuminen nähdään aina riippuvaisena aikaisemmasta tiedosta. Metakognitiiviset taidot Metakognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan oman oppimisen kriittistä arviointia: miten oppii ja miten voi kehittää oppimistaan. Nämä taidot kuvaavat kykyä tulla tietoiseksi omasta tiedonkäsittely- ja oppimisprosessistaan. Arkikielisesti voisi sanoa, että metakognitiiviset taidot tarkoittavat sitä, että oppija ymmärtää, mitä ymmärtää ja ymmärtää, mitä ei ymmärrä.

29 25 Elinikäinen oppiminen Oppiminen on elinikäistä (lifelong learning)- toisin sanoen oppiminen ei rajoitu vain koulunkäyntiin lapsuuden ja nuoruuden aikana vaan se jatkuu koko elämän ajan. Elinikäinen oppiminen- käsite viittaa ajan mittaan tapahtuvaan, pitkittäiseen eli vertikaaliseen oppimiseen. Salpauksen tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa avataan elinikäisen oppimisen avaintaidot, mitä ne juuri siinä tutkinnossa konkreettisesti tarkoittavat. Elämänlaajuinen oppiminen Oppiminen on elämänlaajuista (lifewide learning). Opimme merkityksellisiä asioita erilaisissa elämäntilanteissa eikä pelkästään koulussa. Oppimista tapahtuu laajasti elämän eri konteksteissa, kuten työssä, vapaa-aikana ja koulutuksessa. Elämänlaajuisella oppimisella tarkoitetaan poikittaista, horisontaalista oppimista. Formaalinen oppiminen Formaalioppiminen toteutuu sellaisissa tilanteissa ja ympäristöissä, jotka on alun perin suunniteltu oppimista varten, esimerkiksi koulussa. Nonformaalinen oppiminen Nonformaalilla oppimisella tarkoitetaan sellaista opiskelua, joka ei ole tutkintotavoitteista. Se voi olla esimerkiksi täydennyskoulutusta työväenopiston kurssilla, tai työpaikalla uusiin haasteisiin tarttumista ja työssä oppimista. Koulutus on kuitenkin strukturoitua (oppimistavoitteet, oppimisaika, oppimisen tuki) ja oppijan näkökulmasta tarkoituksellista. Informaalinen oppiminen Informaalinen oppiminen tarkoittaa arkielämän tiedostamatonta ja tahatonta oppimista. Opettamisesta Mitä tahansa opettajalta vaadittaneenkaan, tärkeintä on, että hän on persoonallisuus, ihminen (J.E. Salomaa 1955). Opettajan työ on tästä näkökulmasta enemmän kuin tietojen ja taitojen opettamista tai oppimisen ohjaamista. Se on tietynlainen ihmisenä olemisen tapa, omalla erityisellä tavallaan rakentuva ammatillinen identiteetti. Perinteisesti ajattelemme, että ihminen syntyy omaten tietyt lahjat. Syntymälahjaksi saatu geeniperintö ohjaa oppimistamme. Asia on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Kyse on enemmänkin asenteesta. Älykkyys selittää elämässä onnistumisesta vain noin 10 prosenttia. Uusin aivotutkimus on tuonut lisätietoa aivojemme toiminnasta ja sitä kautta olemme saaneet lisää tietoa oppimisesta ja muistamisesta. Ihmisen aivot muovautuvat tahdottuun suuntaan. Aivoja voi jumpata ja osaamista voi ohjata haluttuun suuntaan. Omaa minäkäsitystään voi myös muuttaa. Jos kirjoittaa kolme positiivista asiaa ylös joka päivä, se muuttaa jo henkilön käsitystä itsestään. Koulun on samalla tavalla rakennettava nuorelle vahvuuksia. Nuoren on tärkeätä oppia sietämään omaa osaamattomuutta ja epäonnistumista. Kun Thomas Edisonilta kysyttiin, miltä tuntuu epäonnistua tuhansia kertoja ennen kuin keksii hehkulampun, hän vastasi, että en ole epäonnistunut kertaakaan, olen onnistuneesti eliminoinut toimimatonta tapaa valmistaa hehkulamppu. On oleellista ymmärtää, että epäonnistuminen on osa oppimisprosessia. (Uusi oppiminen, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013)

30 26 Ohjauksesta Ohjaustilanteessa ohjaaja antaa ohjattavalle aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Ohjaus on vuorovaikutuksellista tukemista. Se ei ole opettamista eikä se ole neuvomista ja vastausten antamista. Ohjaus on kaikkien oppilaitoksessa sekä erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä. Koulun toimintakulttuuri tukee ohjauksen järjestämistä. Ohjaus on yhteistoimintaa, jossa tuetaan ja edistetään ohjattavan oppimis-, kasvu-, työ- tai ongelmanratkaisuprosesseja sellaisilla tavoilla, että ohjattavan toimijuus vahvistuu. (Vehviläinen, Ohjaustyön opas, Yhteistyössä kohti toimijuutta 2014). Elinaikainen ohjaus Elinikäinen oppiminen -käsitteen rinnalle on tullut käsite elinaikainen ohjaus. Elinaikaisella ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa missä tahansa elämänvaiheessa, tehdä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä sekä hallita yksilöllistä kehityskaartaan oppimisessa, työssä ja muussa sellaisessa toiminnassa, jossa valmiuksia ja taitoja opitaan ja/tai käytetään. OPH on laatinut ns. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadun kehittämistä ja varmistamista varten. Hyvän ohjauksen valtakunnallisten kriteereiden tavoitteena on tukea ohjauksen korkeaa laatua ja monipuolista tarjontaa sekä varmistaa lasten ja nuorten laadukkaan ohjauksen saatavuus asuinpaikasta ja olosuhteista riippumatta. Kriteerien avulla turvataan eri puolella Suomea oppilaille ja opiskelijoille tarjolla olevien ohjauspalvelujen tasapuolisuus, laatu ja saatavuus. (Hyvän ohjauksen kriteerit (OPH 2014), Ohjauksella tarkoitetaan jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa opiskelija oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus on kaikkien Salpauksessa ja erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistyötä. Ammatinopettajat, ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat, opiskelijahuoltopalveluiden, opiskelijapalveluiden henkilöstö, johto jne. osallistuvat opiskelijoiden ohjaukseen kukin oman toimenkuvansa mukaisesti. Salpauksen yhteisöllinen toimintakulttuuri tukee ohjauksen järjestämistä. Ohjauksen tavoitteena on yhteiskuntaan kiinnittynyt tasapainoinen nuori aikuinen, jolla on valmiudet siirtyä jatko-opintoihin ja työelämään. Hyvän ohjauksen kriteereitä on avattu Peda-pajassa opetusalojen esimiesten kanssa ja pohdittu, miten kriteerit näyttäytyvät Salpauksessa. Jatkossa pohdinnan tuloksia hyödynnetään kehittämisen tukena. 8 Opinto-ohjaus Ohjauksen lähtökohtana on opiskelijan oman roolin vahvistaminen oppijana. Tavoitteena on, että opiskelija ottaa vastuuta omaan elämäänsä ja oppimiseensa liittyvissä prosesseissa ja päätöksenteossa. Ohjaus vahvistaa opiskelijan osallisuutta opiskelija- ja oppilaitosyhteisössä sekä kasvattaa yhteiskunnan ja työelämän jäsenyyteen.

31 Opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta (L787/2014, 29 ). Ohjausmahdollisuudet varmistetaan opetus- ja ohjaushenkilöstön vuosityösuunnitelmissa ja henkilökohtaistamisen kautta HOPS-keskusteluissa. Ohjaus tukee ammatillisten opintojen suorittamista yksilöllisten tavoitteiden mukaan sekä opiskelijan työllistymistä ja/tai sijoittumista jatko-opintoihin. Opiskelijan yksilöllisen valinnaisuuden toteutumiseksi laaditaan opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijan terveydentila, toimintakyky, yksilölliset voimavarat ja mahdollisen erityisen tuen tai apuvälineiden tarve. 8.2 Opinto-ohjauksen toteuttaminen Salpauksessa opinto-ohjauksesta on laadittu prosessikuvaus jossa määritellään opintoohjauksen tavoitteet, sisällöt ja ohjaus opintopolun eri vaiheissa. Prosessissa on kuvattu, miten opiskelun ja opiskelutaitojen ohjaus, henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaus sekä opiskelijan ammatillisen kasvun ohjaus ammatilliseksi asiantuntijaksi tapahtuu ja ketkä toimijat vastaavat ohjauksesta. Ohjaus on kuvattu opintopolun vaiheittain: opintojen alkaessa, opintojen aikana, opintojen päättövaiheessa. Päävastuu opiskelijan henkilökohtaisesta ohjauksesta on ryhmänohjaajalla. Ryhmänohjaaja vastaa opiskelijan perehdyttämisestä ja ryhmäyttämisestä perehdytyssuunnitelman mukaan, ohjaa opiskelijaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa, seuraa opintojen edistymistä ja huolehtii siitä, että opiskelija saa tarvittaessa oppimisensa edellyttämät tukitoimet. Opintojen päättövaiheessa ryhmänohjaaja huolehtii siitä, että opiskelijalla on tutkinnon edellyttämät suoritukset koossa. Opinto-ohjaaja on ohjauksen erityisasiantuntija, joka ohjaa opiskelijaa mm. valinnaisten opintojen valinnassa, osaamisen tunnustamisprosessissa, ammatillisessa suuntautumisessa sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisessä. Opinto-ohjaaja tukee opiskelijaa joustavien opintopolkujen suunnittelussa kun kyseessä on esim. tutkinnon vaihtaminen, siirtyminen oppilaitoksesta toiseen tai siirtyminen koulutusmuodosta toiseen. Ohjaus on henkilökohtaista tai ryhmäohjausta. Mikäli opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyy rajoituksia valtioneuvoston määrittelemissä tutkinnoissa ja hänen opiskeluoikeuttaan ao. tutkinnossa joudutaan harkitsemaan, selvitetään opiskelijan kanssa mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelijalle pyritään tarjoamaan opiskelupaikka toisella alalla edellyttäen, että hänellä on edellytykset saavuttaa tutkintovaatimukset ao. alalla. 9 Opiskeluhyvinvointi Salpauksessa tavoitteena on tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua ja tasapainoista kehitystä ammattilaiseksi, sekä opiskelijan kykyä toimia muuttuvassa työelämässä. Salpauksessa opiskelijan hyvinvointi on koko henkilöstön vastuulla. Opiskelijan aito kohtaaminen, kuuleminen ja yksilöllinen kunnioittaminen lisäävät turvallisuutta ja luottamuksen tunnetta. Henkilöstön moniammatillinen yhteistyö tukee laadukasta kasvatusta ja koulutusta. Opiskeluhuollon tärkeä tehtävä on edistää välittämisen kulttuuria oppilaitoksessa. Jokainen opiskelija vaikuttaa omalla toiminnallaan Salpauksen hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen.

32 28 Kuva 10: Hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksessa, Opiskelijoiden hyvinvointisuunnitelmasta, Yhteisöllinen toimintakulttuuri Yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen on keskeinen tavoite Salpauksen strategiassa. Yhteisöllisen toimintakulttuurin piirteitä ovat esimerkiksi opiskelijoiden osallistaminen, osaamisen jakaminen, sitoutuminen, avoin vuorovaikutus, luottamus, kannustus ja kehittäminen sekä onnistunut esimiestyö ja johtaminen. Salpauksen toimintakulttuuria tarkastellaan seuraavista näkökulmista: opetussuunnitelman tavoitteet, opetus- ja ohjausmenetelmät, opetusmateriaali, opetuksen sisällöt, säännöt ja ohjeet, koko henkilöstön vuorovaikutus oppimistilanteessa ja sen ulkopuolella, tilat, kampus kokonaisuutena. Salpauksen toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueiksi on valittu: Opiskelijoiden osallistuminen, koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen ja Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen. 9.2 Opiskelijahuolto Opetushallitus määrää kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista sekä opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista (L787/2014, 37 a )

33 29 Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. (1287/2013, 3 ) Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. (1287/2013, 4 ) Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia 1) opiskeluterveydenhuollon palveluja, 2) opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja ja 3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. (1287/2013, 5 ) Opetussuunnitelman mukaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimia, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. (1287/2013, 6 ) Opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Hän tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea. Hän osaa hakea ja saa hyvissä ajoin ja riittävästi tietoa opiskelemaansa tutkintoon liittyvistä terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista, muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä ja tarjolla olevista ohjaus- ja tukimuodoista. Tavoitteena on, että opiskelijan terveydentilasta tai toimintakyvystä mahdollisesti aiheutuvia opiskelun esteitä voidaan poistaa tai vähentää. Parhaiten tähän voidaan vaikuttaa eri oppimisympäristöissä esimerkiksi työsaleissa ja oppimislaboratorioissa tapahtuvan opiskelun sekä työssäoppimisen aikana. Hän osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Tavoitteiden saavuttamista tukee koulutuksen järjestäjän velvoite tiedottaa ala-ikäisen opiskelijan huoltajille ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä. (OPH, Määräys 38/011/2011) Opiskeluhuollon toteuttaminen Koulutuksen järjestäjä vastaa opetussuunnitelman mukaisesta opiskeluhuollosta. Oppilaitoksen sijaintikunnat vastaavat opiskeluterveydenhuollosta sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista opiskelijoiden kotipaikasta riippumatta. Opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten on laadittu oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma (Opetushallituksen määräys 101/011/2014; 1287/2013, 13 ). Suunnitelmaan on kirjattu: 1) opiskeluhuollon kokonaistarpeen arviointi 2) yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut, 3) yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa, 4) suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä 5) opiskeluhuollon toteutuminen ja seuranta.

34 30 Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona yhteistyössä opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Ennaltaehkäisevän toiminnan tulee olla opiskeluhuollon painopisteenä. Varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn avulla pyritään ehkäisemään ongelmien syntymistä ja koulutuksen keskeytymistä. Koulutuskeskus Salpaus vastaa siitä, että opiskelijoilla ja heidän huoltajilla on tieto oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstöllä on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja. Koulutuksen alkaessa opiskelijalle tiedotetaan opiskeluhuollon palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja toimijoista. Opiskelijoille selvitetään oppilaitoksessa noudatettavat järjestyssäännöt ja korostetaan opiskelijan omaa vastuuta oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa. Opiskelijoita rohkaistaan osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Kuraattori on oppilaitoksen sosiaalityöntekijä. Kuraattoritoiminnan tavoitteena on tukea oppilaitoksen opetus- ja kasvatustyötä sekä edistää hyvinvointia. Kuraattorityön tavoitteena on opiskelijan hyvinvoinnin edistäminen, opiskelun tukeminen ja oppimisen esteiden poistaminen. Kuraattori tukee opettajia ja oppilaitosyhteisöä vaikeiden tilanteiden selvittämisessä. Työskentely edellyttää jatkuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta huoltajien, opettajien, oppilaitoksen muun henkilöstön ja muiden nuoren psykososiaaliseen verkostoon kuuluvien kanssa. Kuraattorityön keskeisiä toimintamuotoja ovat yksilölliset tukikeskustelut opiskelijan kanssa, yhteisöllinen työ oppilaitoksen sisällä sekä vanhempien ja huoltajien kanssa sekä monipuolinen verkostotyö. Kuraattori osallistuu opiskeluhuoltoryhmien työskentelyyn ja on tarvittaessa mukana erityisopiskelijoiden henkilökohtaisen opetusjärjestelyn suunnittelussa ja seurannassa. Kuraattori voi ennalta ehkäisevänä työnä osallistua opiskeluhuollon asiantuntijana oppilaitoksen toimintasuunnitelmien sekä ohjeiden laadintaan. Psykologi on oppilaitoksen mielenterveys- ja kriisityön asiantuntija. Psykologin työ sisältää oppimisvaikeuksien kartoitusta ja jatkotoimenpiteiden suunnittelua. Psykologin toiminnan tavoitteena on olla opiskelijan tukena mielenterveyteen ja oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa. Tavoitteena on myös tukea oppilaitoksen opetus-, kasvatus- ja hyvinvointityötä sekä tuoda psykologista asiantuntemusta koko oppilaitosyhteisön henkilöstön käyttöön opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Psykologityön keskeisiä toimintamuotoja ovat yksilölliset keskustelut opiskelijan, huoltajien ja opetusja tukihenkilöstön kanssa tilanteen kartoittamiseksi, psykologiset arviot, tutkimukset ja lausunnot, hoitoonohjaus, tukikäynnit- ja keskustelut sekä oppilaitoksen henkilöstön konsultointi. Sekä kuraattorin että psykologin työssä noudatetaan vaitiolovelvollisuutta ja salassapitosäännöksiä. Opiskelijan kanssa työskentely edellyttää opiskelijan omaa suostumusta tapaamisiin. Periaatteina ovat opiskelijan osallisuuden vahvistaminen sekä jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Opiskelijalla on lain mukaan oikeus saada psykologi- tai kuraattoripalveluja viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä pyynnöstä. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Opiskeluterveydenhuollon keskeisenä tehtävänä on opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyyden seuranta ja edistäminen. Opiskeluterveydenhuollossa toimivat terveydenhoitaja ja lääkäri. Opiskeluterveydenhuollon toimintaa ovat terveystarkastukset ja terveysneuvonta. Opiskeluterveydenhuollossa opiskelijalle tulee tehdä terveydenhoitajan terveystarkastus ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja lääkärin tarkastus ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Tarkastuksessa on

35 31 tärkeä saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Huomiota kiinnitetään opiskelijan elämäntilanteeseen, opiskelumotivaatioon ja terveysriskeihin. Opiskelijan terveydentilaa arvioidaan erityisesti opinnoista selviytymisen kannalta. Opiskelijan terveysneuvonta on yksilöllistä ja sillä tuetaan itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja, hyvää kuntoa, mielenterveyttä ja ehkäistään kiusaamista. Oppilaitoksen kanssa yhdessä jaetaan tietoa ammattiin liittyvistä edellytyksistä ja keskeisistä terveys- ja turvallisuusriskeistä sekä tavoista suojautua niiltä. Terveyden edistämisen lisäksi tarkastuksen tavoitteena on tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat varhain. Tunnistamisessa käytetään terveyskyselyä sekä mieliala- ja päihdetestejä. Tuen järjestämisessä tehdään yhteistyötä muun opiskeluhuollon, opettajien ja hoitotahojen kanssa. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on myös tärkeä tuki nuoren selviytymisessä. Opiskeluterveydenhuolto tukee nuorta omalta osaltaan yhdessä tehdyn suunnitelman mukaisesti. Terveydellisten, opiskelukykyyn vaikuttavien asioiden selvittely on opiskeluterveydenhuollon tehtäväaluetta ja opiskeluterveydenhuollossa tehdään laajaa yhteistyötä muiden opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat opiskelijan käytössä koko opintojen ajan. Lain mukaan terveydenhoitajan työaika on järjestettävä siten, että opiskelija voi päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja kiireellinen hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 :n mukaisesti. Opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen tai huumausainetestaukseen liittyvissä tehtävissä joudutaan käsittelemään arkaluonteisia tietoja. Näitä ovat opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvät lausunnot asetuksen määrittelemissä tutkinnoissa, rikostaustaotteet ja huumausainetestaukseen liittyvät päätökset ja testiä koskevat todistukset. Tietojen käsittelijät, dokumenttien säilytysajat ja paikat on määritelty ao. asioista koskevassa ohjeistossa Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Kodin ja oppilaitoksen välisessä yhteistyössä huomioidaan opiskelijan ikä ja tarvittaessa suostumus yhteistyöhön. Salpauksen opinto-ohjaajat järjestävät infoja peruskoulun 9-luokkalaisille, lukiolaisille ja heidän huoltajilleen. Tällä tavoin huoltajat pääsevät tutustumaan Salpauksen koulutustarjontaan. Opiskelijoita ja heidän vanhempia ja/tai kotiväkeä autetaan muissakin valintaan liittyvissä asioissa, kuten esim. opintoihin liittyvissä terveydellisissä ja sosiaalisissa kysymyksissä. Huoltajille tiedotetaan myös tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista. Opiskelijavalintavaiheessa huoltajiin ollaan yhteydessä tarpeen mukaan. Kotiväenillat pidetään vuosittain opiskelijoiden vanhemmille, huoltajille ja perheille. Tavoitteena on luoda pohja avoimelle vuorovaikutukselle opintojen alusta asti. Opintojen edetessä kotiin toimitetaan kaksi kertaa lukuvuodessa opiskelijan mukana opintosuoritusote, josta huoltajat näkevät opintojen edistymisen. Huoltaja voi seurata opintojen edistymistä myös Winha Wilho huoltajaliittymän kautta. Mikäli opiskelijan opinnot eivät edisty suunnitellulla tavalla esim. poissaolojen tai elämänhallintaan liittyvien asioiden vuoksi, kotiin otetaan yhteyttä. Ryhmänohjaaja on tärkein henkilö kodin ja oppilaitoksen välisessä yhteistyössä. Tarvittaessa yhteistyössä ovat mukana muu henkilöstö.

36 32 Tavallista tiiviimpää yhteistyötä kodin ja oppilaitoksen välillä tehdään erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), yhdessä alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa. Alaikäisen opiskelijan huoltajaa kuullaan aina kurinpidollisissa toimenpiteissä. Huoltajalle ilmoitetaan myös huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta. Huumausainetestaukseen ja opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen liittyvissä tehtävissä joudutaan käsittelemään arkaluonteisia tietoja. Näitä ovat opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvät lausunnot asetuksen määrittelemissä tutkinnoissa, rikostaustaotteet ja huumausainetestaukseen liittyvät päätökset ja testiä koskevat todistukset. Tietojen käsittelijät, dokumenttien säilytysajat ja -paikat on määritelty ao. asioista koskevassa ohjeistossa. Oppilaitoksen juhlat ovat osa oppilaitoksen toimintaa. Opiskelijoille ja huoltajille tiedotetaan oppilaitoksessa järjestettävistä tapahtumista ja niiden sisällöstä. Opintojen päättyessä opiskelijan kotiväki ja/tai huoltajat kutsutaan päättäjäisjuhlaan. Päättäjäisjuhla on mieleenpainuva tapa päättää kodin ja oppilaitoksen yhteistyö opiskelijan viimeisenä opiskeluvuonna. 10 Oppimismaisemat ja - menetelmät Koulutuskeskus Salpauksen oppimisympäristöjä rakennettaessa huomioidaan erityisesti opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. Tässä suunnittelussa perinteiset luokkatilat vähenevät ja kehitetään oppimisympäristöjä ja kokonaisia oppimismaisemia, jotka ovat joustavia ajan, paikan, menetelmien, toteutustapojen ja oppimissisältöjen suhteen. Oppimismaisema -käsitteen käyttöönotolla pyrimme Salpauksessa ilmaisemaan laajemmin ja syvällisemmin sitä kokonaisuutta, missä oppimista tapahtuu. Opetushallitus määrittelee oppimisympäristön fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuudeksi, jossa opiskelua ja oppimista tapahtuu. Fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta muodostuu yhdessä pedagogisen oppimisympäristön ulottuvuus. Kaikki oppimisympäristön ulottuvuudet sekä myös se, millaiseksi opiskelijat hahmottavat oppimisympäristönsä, vaikuttavat opiskelijoiden oppimistulokseen. Hyvässä oppimisympäristössä on yhdistetty fyysinen ulottuvuus ja teknologia siten, että ne luovat mahdollisuuden kehittää oppimisympäristön psyykkistä ja sosiaalista ulottuvuutta, joilla nykyisten oppimiskäsitysten mukaan on keskeisin merkitys oppimiselle. (OPH) Uudistavassa oppimisympäristössä korostuu kehittäminen, jolle tunnusomaista on yhteisöllinen oppiminen ja jaettua hyötyä tuottava toimintatapa. Oppiminen nähdään vahvasti kontekstuaalisena ja eri toimijatahojen rajapinnoilla tapahtuvana toimintana. Osaaminen on tietoisesti tulevaisuusorientoitunutta. Uudistava oppimisympäristö on dynaaminen ja jatkuvasti kehittyvä. Digitaalisia tietoverkkoja hyödynnetään uusien sosiaalisten verkostojen rakentamiseen ja uudenlaisen yhteisöllisyyden luomiseen. Oppimisympäristöissä pyritään uudenlaisten toimintamallien, -käytäntöjen ja kulttuurien oppimiseen. Oppimisympäristöjen kokonaisuudesta käytetään termiä oppimaisema. Oppimaisema voi sisältää useita eritasoisia ja -laatuisia oppimisympäristöjä, ja se voidaan nähdä erilaisista sulautuneista tai erillisistä oppimisympäristöistä koostuviksi tarjoumiksi. Näistä tarjoumista opettaja ja opiskelijat voivat valita erilaisia vaihtoehtoja opetuksen ja oppimisen tueksi. Se on alueellinen ja moniaistisesti havaittava kokonaisuus, joka havaintohetkellä ympäröi opiskelijaa ja mahdollistaa sekä tukee oppimista. Oppimaisemassa oppimista tapahtuu myös ilman opettajan suoranaista ohjeistusta ja tukitoimia, ja tämän vuoksi sitä onkin vaikea rajata perinteisen oppimisympäristöajattelun keinoin. Opettaja suunnittelee ja toteuttaa opetustaan oppimaiseman tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa sekä hyödyntää

37 33 sitä omasta pedagogista näkökulmastaan mahdollistaen samalla opiskelijoiden joustavan työskentelyn. (Tiina Heino toim. Kokemukset kiertoon, Ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen, OPH 2013/8). Tulevaisuudessa erilaiset oppimisympäristöt muodostavat modernin oppimismaiseman (learning space), johon liittyy kokonaisvaltaisen elämisen, kuten hengailun, syömisen, liikunnan ja vapaa-ajan tiloja. Oppimismaisemat integroituvat yhteiskunnan, kaupungin, työelämän ja vapaa-ajan toimintaan ja niissä toteutuvat seuraavat tavoitteet: laadukas oppimiskokemus ja laadukas elämä oppimisen ja ihmisten verkostot koulutuksen ja työelämän välillä oppilaitos avoimena tiedon ja oppimisen tilana kaupungin vilske ja kulttuuri. (Carina Savander-Ranne, Juha Lindfors, Pasi Lankinen & Leila Lintula (toim.) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja TAITO-TYÖELÄMÄKIRJAT , Kehittyvät oppimisympäristöt) Erilaiset oppimistyylit oppimismaisemassa Jokaisella yksilöllä on omin tapansa ottaa vastaan uutta tietoa ja käsitellä sitä. Tätä kutsutaan oppimistyyliksi. Oppimistyylin mukaan opiskelija voi olla: Aktiivisen osallistujan kannattaa osallistua projektitöihin, sillä hän oppii saadessaan kehitellä uutta. Hän oppii saadessaan haastavia tehtäviä, ollessaan samanaikaisesti mukana monessa lyhyessä ja nopeatahtisessa toiminnassa. Hän oppii hyvin myös, kun oppimistilanteeseen liittyy jännitystä ja jos oppimista tuetaan visuaalisin keinoin, esimerkiksi kuvin, videoin jne. Käytännön toteuttajan kannattaa opetella uudet asiat mahdollisimman lähellä omaa työtä, tekemällä ja harjoittelemalla, jotta uuden soveltaminen käytäntöön onnistuu helposti ja nopeasti. Hän oppii parhaiten tekemällä ja kehittämällä omia taitojaan sekä seuraamalla muiden työskentelyä. Looginen ajattelija viihtyy kursseilla ja muodollisissa koulutusohjelmissa, sillä hän oppii teorioiden, mallien ja käsitteiden kautta. Hän oppii parhaiten houkuttelevien ideoiden avulla, lukemalla, tutkimalla ja päättelemällä sekä oppimistilanteissa, joissa on mahdollisuus kysellä ja kokeilla. Harkitsevan tarkkailijan oppimistyyliin soveltuu itseopiskeluohjelmat, joissa voi edetä omaa tahtia noudattaen. Hänelle luontaista on vetäytyä hiukan syrjään tarkkailemaan tilannetta voidakseen tarkastella tapahtumia eri näkökulmista. Hän oppii parhaiten seuratessaan asioita sivusta, huomioimalla sekä analysoimalla. Oppimista edesauttaa myös riittävä aika pohtimiselle sekä ajattelu ennen toimintaa. Oppimistyylit voidaan luokitella myös sen mukaan, millä aisteilla opiskelija parhaiten vastaanottaa uutta tietoa. Tämän jaottelun mukaan oppimistyyli voi olla: Auditiivinen eli kuulemalla oppiminen opiskelija muistaa parhaiten puhutut esitykset. Opiskelijan kannattaa hakeutua ja järjestää itselleen mahdollisuuksia osallistua luennoille tai kuunnella luentotallenteita. Kinesteettinen eli liikunnallinen oppiminen opiskelija muistaa parhaiten asiat joissa voi itse liikkua mukana tai asiat, joita voi testata liikkumalla. Tällöin kannattaa yhdistää liikkuminen keskeisien asioiden kertaamiseen, joka puolestaan edesauttaa asioiden mieleenpainamista. Visuaalinen eli näkemällä oppiminen opiskelija muistaa parhaiten erilaiset kuviot, kaaviot ja videot. Tällöin kannattaa kiinnittää huomiota kaavioihin, käsitekarttoihin ja kuviin opiskellessaan.

38 34 Taktiilinen eli kosketusaistien avulla oppiminen opiskelijat oppivat kokeilemalla ja koskettamalla eri materiaaleja. Koskettaminen ja liikkuminen liittyvät toisiinsa, joten usein nämä kaksi ovatkin yhdistetty samaan kategoriaan. Tavoitteena on saada mahdollisimman laaja ja monipuolinen oppimistyyli ja tätä kautta mahdollisimman hyvä oppimiskyky. Tämän vuoksi omia oppimistyylejä tulee tarkastella ja kehittää Koulutuksen toteuttamistapoja ja oppimismenetelmiä Salpauksessa Seuraavassa kuvataan esimerkkejä siitä, millaisilla eri tavoilla ja millaisissa oppimismaisemissa Salpaus toteuttaa koulutusta. Oppimismaiseman/oppimisympäristön sekä oppimismenetelmän käsitteet ovat osin päällekkäisiä, joten niitä kuvataan rinnakkain. Koulutuksen toteuttamistapoja ei luetella säädöksissä, ne jäävät koulutuksen järjestäjän päätettäväksi. Työssäoppiminen säilyy kuitenkin pakollisena koulutuksen toteuttamistapana Lähiopetus Lähiopetuksessa opettaja ja opiskelija ja/tai ryhmä, jossa opiskelu tapahtuu, ovat välittömässä keskinäisessä yhteydessä toisiinsa. Aika ja paikka ovat selvästi määriteltyjä. Lähiopetus sisältää esimerkiksi oppilaitoksen tiloissa tapahtuvaa opetusta, ryhmätyöskentelyä, seminaareja, harjoitustöitä ja teknisten apuvälineiden käyttöä yhteydenpidossa. Lähiopetus voi pitää sisällään myös asiakastöitä, vierailuja alan kohteisiin jne. Lähiopetuksen osuus oppimismaisemassa ja oppimismenetelmissä on kuvattu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien ohjaussuunnitelmissa tutkinnon osittain Etäopetus Etäopetus on ohjattu tai ohjeistettu opetusmuoto, jossa opiskelija itsenäisesti opiskelee ohjeiden mukaan tiettyä aineistoa esimerkiksi kotona, työpaikalla tai verkko-opiskeluna. Tarvittaessa opiskelija saa ohjausta ohjaajalta esimerkiksi verkkoympäristössä, ohjausaikoina tai sähköpostilla. Etäopiskeluosuus voi olla osa kokonaisuutta, joka alkaa ja päättyy lähiopetusjaksoilla Itsenäinen opiskelu Opiskelija työskentelee yksin tai ryhmänsä kanssa hakien itse tarvitsemaansa tietoa ja aineistoa sekä muokaten sitä omaehtoisesti. Itsenäinen opiskelu ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua vaan opiskelijan oman suunnitelman mukaisesti etenevää Käännetty luokkahuone Flipped classroomin idea on nimensä mukaisesti kääntää perinteinen luentopainotteinen opetus päälaelleen. Kyse on konstruktivistisesta oppimiskäsityksestä, jonka mukaan oppiminen on aktiivista uusien kokemusten ja tietojen sovittamista aiempiin tietorakennelmiin. Oppimista siis tapahtuu, kun opiskelija tekee jotakin opittavaan asiaan liittyvää eli käsittelee tietoja keskustelemalla, kirjoittamalla, testaamalla jne. koska vain siten uusi tieto tulee osaksi aiempia tietokokonaisuuksia. Flipped classroomin kritiikki luentopainotteisuutta kohtaan on erittäin aiheellista. Konstruktivismin kulmakiviä on, että oppimisen oivallusta ei saa viedä opiskelijalta pois esittämällä tiedot valmiiksi pureskeltuina faktoina. Jos opetus nähdään tietojen kaatamisena opiskelijan päähän eli faktoja luettelevana luentona, niin se on syvällistä oppimista poissulkevaa toimintaa.

39 35 Käänteisen luokkahuoneen keskeinen ajatus on se, että opiskelija tutustuu opiskeltavaan asiaan ennakkoon kotitehtävänä. Ennakkomateriaalien muoto vaihtelee kuvista tekstiin tai videosta äänitiedostoon. Lähiopetuksessa opiskelijat sitten syventävät yhteisöllisesti teema-aluetta. (Sosiaalisen median opetuskäyttö, Oppimisen teoriaa ja kokemuksia DevelOPE-hankkeesta, toim. Pönkä, Impiö, Vallivaara, Oulu 2012) Opettajalle toimintamalli tuo joustavuutta mahdollisuutena keskittyä vaikeiden asioiden opettamiseen ja ohjaamiseen sekä huomioimaan paremmin ne opiskelijat, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea. Toimintamallin on todettu lisäävän opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta, sitoutumista oppimisprosessiin sekä vähentävän tarpeettomia poissaoloja. Lisäksi malli kehittää myös opettajan pedagogista ja didaktista orientaatiota. Nykypäivän opiskelijoilla on yhä useammalla omassa päätelaitteissaan verkkoyhteys sekä riittävän kokoinen näyttö, joka mahdollistaa paitsi videoiden katsomisen missä tahansa, niin myös niiden tuottamisen missä tahansa. Vaikka informatiivisen opetusvideon tuottaminen alkaakin olla jo varsin helppoa, niin osa opettajista saattaa kokea opetusvideoiden tuottamisen haastavana. Opiskelijat voivat olla tässä kohdassa hyvä tekninen resurssi opetussisältöjen tuottamiseen ja toimimaan myös vertaisopettajina. Flipped classroom kannustaa yhä useampia opettajia nykyaikaisen oppimiskäsityksen mukaiseen opetukseen (johon sisältyy TVT:n käyttö opetuksessa) tai peräti oppimisen johtamiseen opettajajohtoisen opetuksen sijasta Yhteisten tutkinnon osien integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin Yhteisten tutkinnon osien integroinnissa etsitään yhtymäkohdat yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteiden ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten ja kriteerien kanssa. Integrointi voi olla ajallista (samanaikaisopettajuus) tai sisällöllistä Integrointia. Joka tapauksessa integroinnin tulee olla tarkoituksenmukaista. Yhteisten tutkinnon osien tavoitteet saattavat jäädä opiskelijalle irrallisiksi eikä hän saa niille tarttumapintaa ammattinsa työtehtäviin Tästä seuraa usein oppimisen motivaatio-ongelmia. Yhteisten tutkinnon osien integroinnilla halutaan tuoda yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteet lähelle ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia, jolloin opiskelijalle muodostuu yhtenäinen kuva ammatin osaamisvaatimuksista. Oppiminen on mielekästä silloin kun opiskelija pystyy liittämään sen suoraan oman ammattialansa työtehtäviin. Ihanteellista on, jos opiskelija oivaltaa, että elinikäisen oppimisen kannalta hän tarvitsee myös niitä yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteista, jotka eivät suoraan kytkeydy hänen sen hetkiseen työtehtäväänsä. Integroitaessa yhteisiä tutkinnon osia ammattiaineisiin opetustilanteessa voi olla useampi opettaja samanaikaisesti. Tavallisin tilanne on se, että paikalla on samanaikaisesti yhteisten tutkinnon osien opettaja ja ammattiaineiden opettaja. Lisääntynyt yhteistyö on osoittautunut hyödylliseksi. Yhteisten tutkinnon osien opettajat ovat olleet enenevässä määrin myös työelämäjaksoilla ja olleet mukana opetustilanteissa erilaisissa työvaltaisissa oppimisympäristöissä. Tällöin on varmistuttu työturvallisuudesta ja muista määräyksistä. Integrointi kirjataan tutkintokohtaisen opetussuunnitelman jokaisen tutkinnon osan ohjaussuunnitelmaan Tiimioppiminen Tutkinnon osan pedagogiikka perustuu tiimioppimiseen ja tekemällä oppimiseen. Näitä toteutetaan opiskelijan tiimissä, jossa opiskelijat oppivat toinen toiseltaan sekä jossa he toteuttavat tekemällä oppimista.

40 36 Tiimioppimista toteutetaan tutkinnon osan aikana monin eri tavoin. Yleisin tapa toteuttaa sitä ovat tiimin treenit, joissa opiskelijat keskustelevat dialogisesti ohjelman aikana oppimistaan asioista sekä suunnittelevat tulevia toimia. Dialogia ohjaa tiimin oma tiimivalmentaja, eli opettaja joka toimii tiimivalmentajan roolissa. Hän fasilitoi keskusteluja, eli ohjaa niitä kysymyksien ja puheenvuorojen avulla niin, että opiskelijat voivat oppia toinen toiseltaan ja voivat saada keskusteluista tietoa ja kokemuksia tutkinnon osan aihealueista. Tiimioppimista toteutetaan tutkinnon osassa treenien lisäksi myös muun muassa erilaisissa yhteisöllisissä foorumeissa ja tapahtumissa, jossa opiskelijatiimit kohtaavat ja jossa he vaihtavat ajatuksia ja kokemuksia (yhteisöllinen oppiminen). Tekemällä oppimisessa opiskelijat toteuttavat erilaisia projekteja ja toimeksiantoja niin koulussa kuin koulun ulkopuolelle (esim.kuluttaja-asiakkaille tai yrityksille). Keskeistä tässä oppimismuodossa on se, että töitä tehdään tiimin voimin tai tiimin jäsenistä muodostetuissa pienemmissä ryhmissä (esim. projektiryhmissä). Näin myös tekeminen on yhteisöllistä, aivan kuten edellä mainittu tiimioppiminenkin. Tekemällä oppiminen mahdollistaa niin ammatillisten taitojen kuin yleismaailmallisten työelämätaitojen harjoittamisen käytännössä. Tutkinnon osan opiskelussa kiinnitetään erityistä huomiota yrittäjyystietojen ja taitojen harjoittamiseen. Tekemällä oppiminen mahdollistaa näiden tietojen ja taitojen kehittämisen, sillä opiskelijoilla on tutkinnon osan opiskelun aikana mahdollisuus toimia pedagogisen osuuskunnan jäseninä. Osuuskunta toimii tekemisen alustana ja toimii myös työssäoppimisjaksojen toteutuspaikkana. Tiimioppiminen ja tekemällä oppimien vuorottelevat tutkinnon osan opiskelussa ja muodostavat näin oppimissyklin. Esimerkiksi tiimin treeneissä ideoitu ja suunniteltu projekti (tiimioppiminen) voidaan toteuttaa käytännössä asiakastoimeksiantona (tekemällä oppiminen) jonka jälkeen toimeksiannoista opittuja asioita käsitellään uudelleen tiimin treeneissä (tiimioppiminen). Ideana on, että syklin kierroksia pystytään toteuttamaan mahdollisimman monta tutkinnon osan opiskelun aikana. Kunkin kierroksen aikana opiskelijat oppivat uutta ja pystyvät sisällyttämään teoreettista tietoa käytäntöön (ja päinvastoin). Edellä kuvattu pedagogiikan teoreettiset taustat perustuvat sosiokonstruktivismiin, joskin pedagogiikka on saanut vaikutteita myös perinteisestä tekemällä oppimisesta (learning by doing). Sosiokonstruktivismilla tarkoitetaan tutkinnon osan yhteydessä oppimista, jossa opiskelija rakentaa ( konstruoi ) omat yksilölliset tietosisältönsä muiden kanssa ( sosio ). Opettajan rooli tiimivalmentajana on ohjata koko oppimisprosessia. Hän organisoi opiskelijoille oppimistilanteita (kuten esimerkiksi edellä mainittuja tiimin treenejä) sekä ohjaa oppimistilanteissa tapahtuvia keskusteluja (dialogia). Opettajan tehtäviin kuuluu myös luonnollisestikin opiskelijoiden arviointi, yksilöllinen ohjaaminen sekä tutkinnon osan opiskelun ja kouluorganisaation edellyttämät hallinnolliset työt. Hän myös vastaa omalta osaltaan pedagogiikan ja tutkinnon osan toteutuksen kehittämisestä yhteistyössä muiden opettajien ja kouluorganisaation toimijoiden kanssa Työssäoppiminen Työssäoppiminen on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä muutoin kuin oppisopimuskoulutuksena toteutettavaa tavoitteellista ja ohjattua koulutusta. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, josta työpaikalla hankittua osaamista tulee olla vähintään 30 osaamispisteen laajuisesti kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa. Työssäoppimiseen voidaan sisällyttää osaamisen hankkimista sekä ammatillisiin tutkinnon osiin että yhteisiin tutkinnon osiin. Työssäoppimisen

41 37 kautta hankittu osaaminen voi olla huomattavasti laajempi kuin 30 osaamispistettä, eli ylärajaa työssäoppimisen kautta hankitun osaamisen laajuudelle ei ole asetettu. Sopiva koulutuksen toteuttamistapa harkitaan aina opiskelijakohtaisesti, ja osaamispisteet kertyvät tutkinnon osittain, kun osaaminen on saavutettu ja arvioitu. Kuva 11. Opiskelijan erilaiset mahdollisuudet hankkia osaamista työpaikalla, Työssäoppiminen omassa yrityksessä Työpaikalla järjestettävä koulutus ja opiskelu ovat mahdollisia myös yhden henkilön yrityksessä tai opiskelijan omassa yrityksessä. Tällöin työpaikalla koulutusta ohjaa henkilö toisesta yrityksestä, esimerkiksi toinen yrittäjä, joka osaamisensa puolesta soveltuu ohjaustehtävään ja jolla on riittävästi aikaa ohjaukseen. Tämä on tärkeää myös osaamisen arviointiin liittyvien mahdollisten jääviystekijöiden kannalta. Koulutuksen järjestäjä vastaa ja varmistaa sen, että työpaikalla voidaan tehdä perustutkinnon ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan osaamistarpeiden mukaisia työtehtäviä ja opiskelija saa riittävästi ohjausta ja palautetta oppimisestaan, Työssäoppiminen ja oppilaitosjaksot kansainvälisessä ympäristössä Työssäoppiminen voidaan toteuttaa myös ulkomailla. Ulkomailla järjestettävää työssäoppimista koskevat samat säädökset ja määräykset kuin työssäoppimista kotimaassa. Lisäksi tarvitaan ohjeita erilaisista käytännön järjestelyistä, kuten matkustamisesta ja asumisesta. Koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välisellä kirjallisella sopimuksella sovitaan tehtävistä, työnjaosta ja opiskelijan HOPSin mukaisesta työssäoppimisesta. Sopimuksessa sovitaan myös oppimisen ja osaamisen arvioinnista ja dokumentoinnista sekä opiskelijan ohjauksesta. Ulkomailla järjestettävän työssäoppimisen ohjauksen päävastuu on vastaanottavalla organisaatiolla, mutta koulutuksen järjestäjän tuen merkitys opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle on tärkeää. Työpaikan soveltuvuus, työpaikkaohjaajan ja arvioijien pätevyys varmistetaan ennen ulkomailla järjestettävää työssäoppimista. Opiskelija hankkii työssäoppimisen aikana itselleen osaamista HOPSinsa mukaisesti, ja HOPSia päivitetään tarvittaessa. Koulutuksen järjestäjä tunnistaa ja tunnustaa ulkomailla hankitun ja arvioidun osaamisen. Euroopan komissio antoi jäsenmailleen suosituksen ECVET (European Credit System forvocational

42 38 Education and Training) -järjestelmästä kesäkuussa 2009, ja järjestelmä otetaan käyttöön Suomessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. ECVET-järjestelmää voidaan käyttää apuna toisessa Euroopan maassa hankitun osaamisen tunnustamisessa. Lisätietoja: ja Koulutuskeskus Salpaus on kansainvälinen oppilaitos, jolla on pysyvät ja työelämän tarpeisiin kehittyvät kansainväliset suhteet kaikilla koulutusaloilla. Menestyvät työnantajat ymmärtävät uusien tietojen, tiedonlähteiden ja taitojen merkityksen tai toisinpäin, ellei yrityksellä ole uteliasta työvoimaa, voimaa kehittää uusia ratkaisuja, se ei kykene kehittymään kansainvälisessä verkostoituneessa taloudessa. Megatrendien aikakaudella kaikki työt ovat kansainvälisiä, sillä ilman ymmärrystä, mitä maailmassa tapahtuu, on mahdotonta kehittää ratkaisuja globaalin toimintaympäristön vaatimuksiin. Kaikissa perustutkinnoissa on yleiset ja yhtäläiset mahdollisuudet opintoihin tai työssäoppimiseen ulkomailla. Myös opiskelijoille, jotka eivät suorita opintoja ulkomailla taataan riittävät tiedot ja taidot toimia globaalisti verkottuneessa maailmassa. Opiskelijalle mahdollistetaan yksilöllinen, joustava kansainvälisesti suuntautunut opintopolku ja myös yksilöllisen kansainvälisesti painottuneen opintopolun suorittaminen on mahdollista. Kansainväliset opintopolut koostuvat sisällöllisistä ja toiminnallisista osuuksista, jotka voivat sisältyä yhteisiin tutkinnon osiin, ammatillisiin tutkinnon tai vapaasti valittaviin tutkinnon osiin. Kansainvälisen työssäoppimisen prosessikuvauksessa on mallinnettu työssäoppimiseen liittyvät menettelyt. Kotikansainvälisyys Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan kotimaassa tapahtuvaa kansainvälistymistä monissa eri muodoissaan; se voi tarkoittaa mm. sellaisia kansainvälisiä oppimisympäristöjä ja oppimisen sisältöjä, joissa voidaan hyödyntää oman koulun tiloja ja lähiympäristöjä, esimerkiksi syventymistä oman koulun ja seudun kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, osallistumista kansainvälisyyshankkeisiin tai tutustumista lähialueen yritysten kansainvälisyyteen Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön linjaukset Digitalisaatio ja ammatillinen koulutus Digitalisaatio murtaa koulutusalaa vapauttaen koulutuspalvelut luokista sopeutuakseen opiskelijoiden muuttuviin tarpeisiin ajan, paikan, oppimistyylin ja aiemmin opitun suhteen. Opettajan rooli muuttuu tiedon jakajasta kohti tutoria, mentoria ja valmentajaa. Digitalisaation tulolle koulutussektorille on katsottu olevan useita syitä. Digitaalinen oppiminen tavoittaa nuoria entistä paremmin. Digitaalisuus tarjoaa kiinnostavia oppimisalustoja ja entistä joustavampia, sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä, toimintatapoja. Lisäksi digitaalinen koulutusmateriaali on paremmin tallessa ja helposti saatavilla. Sisällöltään se on monipuolista, autenttista, ajankohtaista ja ajan tasalla. Julkisen sektorin ja koulutusalan määrärahojen leikkaukset puolestaan kannustavat etsimään ja hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia kustannussäästöjen saamiseksi. (Mukaellen Koulutuksen digitalisaation nykytilanne koulutuspalveluissa, Pekka Lampelto, Amke ry, Helsinki 2015) Salpauksen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön linjaukset Seuraavassa kuvataan toimintatavat ja työvälineet, joilla opettaja saa parhaiten opetuskäyttöön tietoja viestintäteknologian (TVT) - niin perinteisen verkko-oppimisalustan kuin uudet pilvipalvelut, mobiilit sovellukset ja laitteet. TVT:n opetuskäyttöä laajentamalla ja monipuolistamalla rakennetaan Salpauk-

43 39 seen tulevaisuuden monimuotoista oppimismaisemaa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria, tuetaan yksilöllisten opintopolkujen toteutumista, sekä varmistetaan opetuksen, oppimisen ja ohjauksen laatua. Hyvät käytännöt ovat syntyneet opettajien, suunnittelijoiden ja hankeverkostokumppaneiden yhteistyön tuloksena. Keväällä 2015 Oppimisen kehittämispalveluiden ja Tietohallinnon asiantuntijat kokosivat tiedossa olevista hyvistä käytännöistä linjaukset (7). Linjaukset tukevat osaltaan oppilaitoksen strategisten tavoitteiden ja toimintaohjelmien toteutumista. Salpauksen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön linjaukset (7): Verkko-oppimisalusta Opettaja tai opettajaryhmä yhdessä rakentaa verkko-oppimisalustalle osaamisala- tai tutkinnon osakohtaiset verkkokurssit. Sisältönä on monimediaista, joko itse tehtyä tai verkosta löydettyä opetusmateriaalia ja verkkoa hyödyntäviä oppimistehtäviä. Oppimisalusta auttaa hahmottamaan opittavaa kokonaisuutta ja jäsentelemään sisältöä. Oppimisalusta toimii oppimisen ja osaamisen arvioinnin dokumentointi- ja koontipaikkana. Sinne linkitetään myös muut, esimerkiksi oppimisen dokumentointiin ja yhteisölliseen työskentelyyn käytetyt sosiaalisen median palvelut, kuten blogit ja Facebook-ryhmä. Salpauksen ensisijainen verkko-oppimisalusta on elsa Moodle Sähköinen työssäoppimispäiväkirja Opiskelijan sähköinen työssäoppimispäiväkirja tallentaa ja tekee näkyväksi oppimisprosessin opiskelijalle, opettajalle ja työpaikkaohjaajalle. Jaetut ja/tai julkiset oppimispäiväkirjat tukevat vertaisoppimista. Oppimispäiväkirjan säännöllisellä kommentoinnilla opettaja varmistaa oppimisen arvioinnin riittävyyttä ja oikea-aikaisuutta. Monimediainen verkkosisältö on hyödynnettävissä ja voi tuoda lisäarvoa osaamisen arviointiin. Suositeltavia työvälineitä blogit (Blogger, Wordpress) ja elsaan integroitu Kyvyt.fi eportfolio, Sähköinen portfolio Opiskelija rakentaa opinnoistaan ammatillista sähköistä portfoliota, jonne hän ohjatusti pidemmällä aikavälillä tallentaa vaikoitua monimediaista sisältöä oppimistehtävistä, työssäoppimispäiväkirjasta, oppimisensa reflektoinnista ja saamastaan palautteesta. Näyteportfolio on sopiva väline ammatillisen osaamisen esittelyyn myös työnhaussa. Suositeltavia työvälineitä ovat elsan Kyvyt.fi eportfolio, blogit ja wikit. Työssäoppimisen ohjaus ja arviointi verkossa Työssäoppimisen ohjauskäyntikertoja täydennetään tai voidaan tarpeen mukaan korvata etätapaamisilla verkossa. Ohjauskeskustelu yksittäisen opiskelijan tai ryhmän kanssa voidaan toteuttaa videopuheluna tai chattina (synkroninen), tai verkkokeskusteluna (asynkroninen), laitteena on joko tietokone tai mobiililaite. Osaamisen arviointikeskustelu onnistuu etäkokoushuoneessa ja istunto voidaan myös tallentaa. Suositeltavia työvälineitä ovat Lync (Skype for Business) ja Adobe Connect (AC). Opetustallenteet Opetuksen tallentaminen videoksi onnistuu parhaiten tilassa, jossa on tietokoneen lisäksi valmiina mikrofoni ja web-kamera. Opetustallenteita voi tehdä myös etukäteen tietokoneella tai mobiililaitteella. Videojakopalvelusta verkkosivulle linkitetty tallennetta voi hyödyntää itsenäisesti opiskeltavana alustuksena ja ennakkotehtävänä lähiopetuksen syventäville ja soveltaville oppimistehtäville, ks. käänteinen opetus luku Suositeltavia työvälineitä ovat tietokoneella Adobe Connect (AC) ja mobiililaitteilla laitekohtaiset sovellukset.

44 40 Pelillisyys opetuksessa Oppimiseen saadaan pelillisyyttä opettajan tai opiskelijoiden yhdessä rakentamilla mobiililaitteilla pelattavilla oppimispeleillä. Pelaaminen motivoi oppimaan uudella, innostavalla ja yhteisöllisellä tavalla. Pedagogisesti hyvin suunniteltu ja toteutettu oppimispelikerta opettaa paitsi ammatillisia sisältöjä myös ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitoja. Suositeltavia työvälineitä SmartFeet (seppo) (pilottina saakka) ja QR-koodit. Verkko-opinnot Kokonaan verkossa toteutettavaksi suunniteltu opetus, opiskelu ja ohjaus ovat ajan ja paikan suhteen joustavia. Verkko-opinnot tarjoaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa yksilöllisiä opintopolkuja, sekä integroida ammatillisia ja yhteisiä tutkinnon osia. Suositeltavia työvälineitä ovat elsa Moodle, sekä edellä kuvatut muut opetuksen ja ohjauksen välineet Yrittäjyysosaaminen ammatillisissa perustutkinnoissa Yrittäjyys (entrepreneurial alertness) on ainutkertainen, inhimillinen voima ja pohjimmiltaan epätavallinen resurssi. Sitä ei voi rinnastaa työkaluun, jonka voi tarvittaessa ottaa laatikosta. Yrittäjyydessä näkemyksellisyys on tärkeämpää kuin aineelliset voimavarat ja sen ideat ovat jaettavissa. Jos perinteiseltä kokilta loppuvat kanamunat, kakunteko keskeytyy. Kokki, joka on havainnut uusia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia, käyttää näkemyksellisyytensä tämän ongelman ratkaisemiseksi. Yrittäjyyden merkitys ilmenee tilanteissa, joissa vaaditaan tavanomaisen ylittäviä ratkaisuja. (Harisalo R & Rannikko P: Julkinen hallinto yhteiskunnan rakentajana. Johtamistieteen laitos - Tampereen Yliopisto. T-Print, Hyvinkää s ) Yrittäjyys on ensimmäisen, kaikille pakollisen osaamispisteen osalta integroitu jokaisen koulutusalan alakohtaisiin pakollisiin perusopintoihin. Opintojen ensisijainen tarkoitus on opintojen alkuvaiheessa antaa opiskelijalle ajatusherätteitä omista osaamislähtökohdistaan toimia sisäisen yrittäjyyden periaatteilla omalla alallaan työelämässä. Sisäinen yrittäjyys ohjaa toimimaan työssä työyhteisön ja työpaikan yhteisen hyvän puolesta. Pakollisiin vaihtoehtoisiin valinnaisiin opintoihin sisältyvät kolme ensimmäistä osaamispistettä painottuvat tähän näkökulmaan toteutuksen ja arvioinnin tapahtuessa tiiviisti ammatillisen oppimisen ja opetuksen yhteydessä. Yrittäjyyden polun edetessä tulee opetukseen enenevässä määrin mukaan taloudellisten näkökulmien ja taitojen kehittäminen käsi kädessä markkinoinnillisten perustaitojen kanssa. Oman osaamisen tuotteistaminen ja sen markkinointi kannattavasti tulee olemaan monelle opiskelijalle tulevaisuudessa varsin tarpeellinen taito. Näiden taitojen harjoittamiseen käytännössä on käytettävissä työelämälähtöisinä oppimisympäristöinä muun muassa Salpauksen oma pedagoginen osuuskunta Taidottaja, jonka suojissa voi tiimissä oppien tehdä asiakastöitä niiden sopimusneuvotteluista laskutukseen asti ja oppia kantamaan vastuuta, kehittämään luovaa näkemyksellisyyttään ja tekemään tiimityötä muiden osuuskuntalaisten kanssa. NY- ja osuuskuntatoimijat voivat toimia toistensa vertaistukena ja yhteistyöverkoston osalta haetaan niitä yrittäjiä, jotka ovat vapaaehtoisesti käytettävissä nuorten mentoreina yrittäjäasioissa. Näin opiskelijalle luodaan edellytyksiä aloittaa oma yritystoiminta tai sivuansiomahdollisuus vaikka toiselta alalta, kuin mitä on pääasiallisesti opiskellut. Alkuun pääsee sujuvasti jo opiskeluaikana hankituilla aidoilla asiakaskokemuksilla ja kontakteilla ja tutulla vertaisyrittäjäverkostolla. NY-toiminta NY- toiminta on suunnattu vuotiaille ollen oma opinto-ohjelmansa, jota ylläpitää ja kehittää valtakunnallinen Nuori Yrittäjyys ry. NY rekisteröidään Nuori Yrittäjyys yhdistyksen rekisteriin ja yhdistys määrittää ja ohjaa NY:n toimintaa. NY- toiminta vaatii ammattiopettajan sitoutumisen ohjaukseen ja sitä on toteutettukin opettajien erilaisilla tavoilla koko luokan yhteisistä yrityksistä

45 41 yksilöyrityksiin. Ohjelman kesto on yksi lukuvuosi, mutta se ei pääsääntöisesti mahdollista kesätöitä. NY -yritystä ei lueta virallisesti yritykseksi, joten sen liikevaihdon on jäätävä alle arvonlisävelvollisuuden alarajan. Osuuskunta Taidottaja Osuuskunta Taidottaja- toiminta on mahdollista kaikille 15 vuotta täyttäneille salpauslaisille opiskelijoille. Osuuskunnan toiminta perustuu osuuskuntalakiin ja se toimii pedagogisista lähtökohdista Salpauksen yhteydessä. Osuuskunta on rekisteröity syksyllä 2014 patentti- ja rekisterihallituksessa ja se aloittanut toimintansa vuosien vaihteessa. Opiskelija voi toimia osuuskunnassa koko Salpauksessa opiskelun ajan sekä vielä kolme vuotta valmistumisensa jälkeen joko keikkailijana tai oikeasti yrittäjyyttä harjoitellen. Muiden osuuskuntalaisten kanssa toimiessa on helppo verkottua muiden alojen osaajien kanssa jäsenistön tapaamisissa ja halutessaan voi osallistua myös osuuskunnan hallintoon ja päätöksentekoon. Osuuskuntalainen etsii, neuvottelee ja toteuttaa työt asiakkaiden kanssa itse, laskutus tehdään osuuskunnan kautta eikä ansiorajoja ole. Oman yrityksen aloittamisen kynnys madaltuu, kun voi kerätä asiakaskuntaa vuosien mittaan valmiiksi. Toisaalta toiminta osuuskunnassa ei estä mahdollisen työttömyyden sattuessa päivärahan saantia, vaan mahdolliset keikkatulot huomioidaan soviteltuna päivärahana. Tämä on mahdollista siksi, että osuuskunnassa on jo kymmeniä muita jäseniä. Näin opiskelijalle luodaan edellytyksiä aloittaa oma yritystoiminta tai sivuansiomahdollisuus vaikka toiselta alalta, kuin mitä on pääasiallisesti opiskellut. Alkuun pääsee sujuvasti jo opiskeluaikana hankituilla aidoilla asiakaskokemuksilla ja kontakteilla ja tutulla vertaisyrittäjäverkostolla. Kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa opiskelijoilla on mahdollisuus valita valinnaisista tutkinnon osista Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp. ja Yrityksessä toimiminen 15 osp. Yrittäjyyden pedagogiikasta voi saada lisätietoa väitöskirjasta: Taina Järvi Yrittäjyyden oppiminen ammatillisella toisella asteella väitöskirja 2013, Kilpailutoiminta huippuosaamisen ja hyvinvoinnin edistäjänä Kilpailutoiminnan osa-alueet ja tarkoitus Koulutuskeskus Salpauksen kilpailutoiminta sisältää kolme osa-aluetta: ammattitaitokilpailutoiminta, kulttuurikilpailutoiminta sekä urheilukilpailutoiminta ja kaikkiin kilpailumuotoihin osallistutaan sekä Suomessa että ulkomailla. Kilpailutoiminnalla yleisesti pyritään parantamaan ammatillisen koulutuksen oppimistuloksia, kehittämään uusia koulutusmalleja, lisäämään ammatillisen koulutuksen vetovoimaa sekä edistämään ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Ammattitaitokilpailutoiminta henkilöstön osaamisen edistäjänä Kilpailutoiminta on erinomainen tapa kehittää ja ylläpitää opettajien ammattitaitoa, sekä verkostoitua muiden oppilaitosten ja kollegoiden kanssa. Kilpailutoiminta tuottaa tutkitusti ainutlaatuisen pedagogisen foorumin, joka synnyttää pedagogisia innovaatioita ja kehittää koulutuksen laatua. Huippuosaajien valmennus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja työelämän kanssa, mikä synnyttä myös uudenlaisia yrityskumppanuuksia ja yhteistyöverkostoja. Salpaus tukee henkilöstönsä osallistumista erilaisiin valmentajaverkostoihin ja pyrkii tiiviiseen valtakunnalliseen verkostoyhteistyöhön. Salpauksen kilpailutoiminnan organisointi, resursointi ja sisäiset sekä valtakunnalliset toimijat löytyvät:

46 42 SkillsFinland ry valtakunnallisena kumppanina ja toiminnan runkona Ammattitaitokilpailutoiminnan tärkeimpänä yhteistyökumppanina on Skills Finland ry, jonka koordinoima Taitaja kilpailu muodostaa Salpauksen kilpailutoiminnan vuotuisen rungon, joka sisältää oppilaitoksen esikarsinnan, semifinaalivaiheen ja valtakunnallisen finaalin, eli Taitaja-tapahtuman. Finaali on tärkeä vuotuinen katselmus ja oman tason arviointimahdollisuus, mutta pedagogisesti suurin vaikuttavuus oppilaitoksessa syntyy esikarsinta- ja finaalivaiheissa. Nämä vaiheet ovat Salpauksen pedagogisia painopistealueita. Taitaja kilpailun lisäksi alat järjestävät sekä osallistuvat erilaisiin alakohtaisiin kilpailuihin ja tapahtumiin. EuroSkills ja WorldSkills kilpailut järjestetään vuorovuosin ja Salpaus toimii useissa lajeissa kansallisena huippuvalmennusyksikkönä, mikä mahdollistaa myös ylikansallisen osaamistason vertailun sekä avaa Salpaukselle uusia kansainvälisiä verkostoja ja edistää opiskelijoiden sekä opettajien mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan ja kokemuksiin. Skills Finlandin kehittämän ja ylläpitämän ammattitaitovalmennusjärjestelmän avulla edistetään valtakunnallisesti suomalaista ammatillista huippuosaamista. Finnish Academy for Skills Excellence (FASE) toimii HAMK:n alaisuudessa valtakunnallisena tutkimus- ja kouluttajaosapuolena Skills Finlandin valmennusjärjestelmissä. Salpaus toimii tiiviissä hallinnollisessa ja hankeyhteistyössä FASE:n kanssa ja siten edistää huippuosaamisen tuottamisen tutkimusta ja koulutusta sekä hyödyntää sen tuloksia. Kilpailutehtävät pedagogisena työkaluna ja testattuna osaamisen mittarina SkillsFinland ry ylläpitää tehtäväpankkia, johon on koottu Taitaja kilpailuissa käytettyjä tehtäviä. Tehtävät ovat työelämälähtöisiä, vastaavat vaatimustasoltaan K3 tasoa ja niiden sisältö sekä arviointi perustuvat perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteisiin. Tehtävien arvioinnin toteutus on hiottu korkeatasoiseksi, jolloin valmiiden kilpailutehtävien käyttö ja osallistuminen tehtävien tekemiseen kehittävät myös henkilöstön arviointiosaamista. Salpauksessa tehtäväpankkia hyödynnetään pedagogisena työkaluna opetuksessa. Kilpailutehtävien käyttäminen ja kilpailuun valmentautuminen on tehokas tapa oppia, mutta samalla kilpailutoimintaa ja -tehtäviä voidaan käyttää kansallisesti sekä kansainvälisesti erinomaisena ammattitaidon mittarina ja oppilaitosten välisen laaduntarkkailun välineenä. SkillsFinlandin tehtäväpankki löytyy: Valmentautumalla opiskelijasta huippuosaajaksi Opiskelijoille kilpailutoiminta tarjoaa mahdollisuuden syventää osaamistaan ja kehittyä alansa huippuosaajaksi. Ammattitaitokilpailu ja kilpailutehtävät ovat osa ammatillisia opintoja ja niille löytyy sopiva tutkinnon osa useimmista perusteista. Lisäksi uusissa tutkinnon perusteissa Huippuosaajana toimiminen -tutkinnon osa mahdollistaa aktiivisen kilpailutoiminnan osana opintoja. Suunnitellessaan opintojaan opiskelija voi valita huippuosaajan polun, joka sisältää esimerkiksi huippuosaajana toimiminen tutkinnon osan ja muita huippuosaamista edistäviä opintoja. Kaiken kilpailutoiminnan lähtökohtana on vapaaehtoisuus ja opiskelijan oma halu kilpailla, jolloin kilpaileminen pedagogiikkana kannustaa sekä motivoi oppimiseen parhaalla tavalla. Kilpailutoiminnan myötä opiskelijan on mahdollista saada valmennusta oman alansa huippuosaajien ohjauksessa. Kilpailut ja niihin valmentautuminen tarjoavat paljon ainutlaatuisia kokemuksia sekä valtakunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja, joilla voi olla merkittävä vaikutus opiskelijan työllistymiseen opintojen jälkeen. Kulttuuri- ja urheilukilpailutoiminta hyvinvoinnin ja työkyvyn edistäjänä Kulttuurikilpailutoiminnan tärkeimpänä yhteistyökumppanina on Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry, jonka tavoitteena on edistää työ- ja toimintakykyisyyttä, hyvinvointia, yhdessä tekemistä sekä elämäniloa ammatillisessa koulutuksessa liikunnan ja kulttuurin keinoin. Koulutuskeskus Salpaus on Saku ry:n jäsen ja sitoutunut SAKU ry:n toimintaperiaatteisiin sekä pyrkii omalla toiminnallaan edesauttamaan sen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa.

47 43 SAKU ry järjestää urheilu- ja liikuntakilpailuja sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Lisäksi joka kevät järjestetään SAKUstars-kulttuurikilpailut, johon on perinteisesti osallistunut joukko Salpauksen opiskelijoita. Urheilemalla ammattiin Koulutuskeskus Salpaus on Olympiakomitean huippu-urheiluverkostoon kuuluva oppilaitos, jossa tuetaan urheilevaa opiskelijaa kokonaisvaltaisesti. Opetusministeriö on määrännyt Koulutuskeskus Salpaukselle erityistehtävän urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi. Urheilupainotteisessa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa on mahdollisuus sisällyttää 180 osaamispisteen tutkintoon maksimissaan 37 osaamispistettä urheiluvalmennusta. Pääsääntöisesti urheilijoiden koulutus on keskittynyt Lahden toimipisteisiin, mutta on mahdollista myös muiden kuntien toimipisteissä urheilulajista ja valmennuksesta riippuen. Urheilijoiden koulutuksen toteutusmuoto vaihtelee koulutusaloittain, johtuen tutkintojen erilaisista opiskeluvaatimuksista ja toimipisteiden sijainnista sekä urheilulajista Pajaoppiminen osana ammattiin oppimista Työpajapedagogiikka on joustavissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa yksilön edellytysten mukaista tekemällä oppimista korostavaa yhteisöllistä ja suunnitelmallista valmennusta (Hämäläinen & Palo 2014: Työpajapedagogiikka. Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla) Päijät-Hämeen alueen työpajat toimivat oppimisympäristöinä Salpauksen opiskelijoille ja ammatillisia opintoja suunnitteleville nuorille. Tässä mallissa pajatyöskentely on opinnollistettu ja työpajoilla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on kehitetty yhteistyössä paja- ja projektitoimijoiden kanssa. Pajaoppiminen soveltuu opiskelijalle, joka tarvitsee tiiviimmän ohjauksen ja toiminnallisen oppimisympäristön oppimisensa tueksi ja on motivoitunut työntekoon. Työssäoppimisjaksot toteutetaan erikseen. Oppilaitos määrittelee oppimistavoitteet pajajaksolle (ammatilliset, ammattitaitoa täydentävät ja vapaasti valittavat tutkinnon osat). Lisäksi oppilaitos seuraa sovittujen tavoitteiden toteutumista ja varmistaa oppimisen. Oppilaitos tarjoaa opiskelijalle opiskelijapalveluita opiskelun tueksi sekä arvioi osaamista ja kirjaa suoritukset. Oppilaitoksen henkilöstö on perehdytetty pajaoppimisen mahdollisuuksiin ja opiskelijoiden ohjausprosessien rakentamiseen. ja Työpajatoiminnassa korostuvat seuraavat kasvatuksen ideat: Koulutus on osa elämää, ei erillään siitä Yksilön taipumukset ohjaavat oppimista ulkoa asetettujen tavoitteiden sijaan Oppiminen tapahtuu aktiivisesti kokeilevassa toiminnassa, ei vain tietoa vastaanottamalla Oppiminen perustuu kokemuksen jatkumolle sen pirstomisen sijaan Oppiminen tähtää kokemuksen jatkuvaan uudistamiseen, annetun elämäntavan omaksumisen sijaan Pedagoginen rakkaus merkitsee yksilön hyväksymistä sellaisenaan ja uskoa jokaisen arvokkuuteen. Kasvattajan tehtävä on tukea yksilön minuuden kasvua ja itse kasvatus on yksilöön sisältyvän potentiaalisen hyvän kasvamaan saattamista. Opetus, valmennus ja koulutus ovat kaikki kohtaamista, jonka laadulla on suuri merkitys. Työpajojen valmennuksessa pedagoginen rakkaus näkyy yksilöiden kohtaamisen tavassa.

48 44 OPINpaja Opinpaja tarjoaa keskeyttämisaikeissa oleville opiskelijoille väliaikaista tukea opiskeluun. Tavoitteena on opintojen eteneminen/jatkaminen. Opiskelija saa tukea ja apua opiskelumotivaation hakemiseen ja nuorten arjen ongelmiin. Pajajaksolla hankittu osaaminen voidaan tunnustaa osaksi ammatillista tutkintoa. Opinpajalle opiskelija voi hakeutua ryhmänohjaajan, ervan, kuraattorin, opinto-ohjaajan tai opiskelijahuoltoryhmän kautta. KohtaAmo Kohtaamo tarjoaa henkilökohtaista ohjausta koulutukseen hakeutumisen ja koulutuksen aloittamisen tueksi. Kohtaamossa opiskelija voi keskustella ohjaajien kanssa toiveistaan ja tilanteestaan. Ohjaajat ovat opiskelijan tukena hänen suunnitellessaan tulevaisuuttaan Projekteissa oppiminen Ilmiöpohjainen lähestymistapa opetussuunnitelmissa tukee erityisesti tutkivan oppimisen, ongelmakeskeisen oppimisen sekä projekti- ja portfolio-oppimisen mukaista oppimista ja käytännön toteuttamista oppilaitoksissa. Projektioppimisella ei ole yhtä teoreettista lähtökohtaa, vaan sitä on perusteltu monenlaisista näkökulmista. Useimmissa perusteluissa projektioppimisen teorian nähdään perustuvan konstruktivistisiin oppimisteorioihin, jonka mukaan oppijat eivät ole tiedon passiivisia vastaanottajia, vaan rakentavat oman tietämyksensä ja taitonsa itse. Projektioppimiseen liitetään myös käsitykset oppijan itseohjautuvuudesta ja aktiivisesta oppimisesta. Lisäksi projektiopiskeluun liittyvät käsitykset projektiperustaisesta ohjaamisesta ja jaetusta asiantuntijuudesta. Oppimisen organisoinnin lähtökohtana pidetään opiskelijoiden kesken tapahtuvaa sosiaalista vuorovaikutusta (dialogia) ja käsitystä oppimiskontekstista. (HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, 2003, Jari Vesterinen, päivitetty , Projektioppiminen), Projektioppiminen ja pedagogiikka Kuten konstruktivismikin, projektioppiminen rohkaisee opiskelijoita ottamaan oppimisen omiin käsiinsä, kannustaa heitä kriittiseen ajatteluun ja metakognitiivisten taitojen kasvattamiseen käytännönläheisten oppimistehtävien ja ongelmanasettelun kautta. Projektiperusteinen oppiminen on myös hyvin lähellä tutkivaa oppimista, ja tukeutuu samoihin pedagogisiin periaatteisiin. Projektioppimisen mallin taustalla olevia pedagogisia ajatuksia voidaan kuvata alla olevan kuvan mukaisesti. (Mukaillen Ilomäki, Lakkala, Kuusela) Kuva 12: Projektioppimisen pedagogiikka

49 45 Projektioppimisen ydin on mielekkäiden ongelmien ympärille rakentuva prosessi. Menetelmässä pyritään siihen, että opiskelijat pyrkivät ratkaisemaan autenttisia ja mahdollisimman todellisen tuntuisia ongelmia täsmentämällä ongelmanasettelujaan, kokoamalla tietoa, keskustelemalla ideoista, keräämällä ja analysoimalla dataa, tulkitsemalla tuloksia, tekemällä johtopäätöksiä sekä kommunikoimalla ideoitaan ja löydöksiään muille. Opinnäytteet ovat olleet pääasiassa toiminnallisia projekteja ja nyt kun jälkeen opinnäyte ei enää kuulu tutkinnon muodostumiseen, niin projektien kautta osaamisen hankinta todennäköisesti entisestään lisääntyy. Salpauksella on loistavat mahdollisuudet laaja-alaisena koulutuksen järjestäjänä toteuttaa moniammatillisia yhteistyöprojekteja työelämän kanssa, jolloin parhaimmillaan toteutuu vastavuoroisuus työelämäyhteistyössä, win-win -periaate! Tutkiva oppiminen Tutkiva oppiminen on uusimpia oppimisen lähestymistapoja, joka korostaa opiskelijalähtöisyyttä. Suuntauksen taustalla on myös konstruktivistinen oppimiskäsitys. Tarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään ja selittämään tutkimuksen kohteena olevia ilmiöitä muodostamalla ongelmia ja kysymyksiä, laatimalla hypoteeseja, teorioita ja tulkintoja sekä tekemällä empiirisiä havaintoja. Ongelmalähtöisen oppimisen lähtökohtana on jokin todellinen ongelma ja opetus rakennetaan ongelmien tai esimerkkitapausten ympärille. Tällaiseen oppimiseen pyritään esim. erilaisilla projekteilla. 11 Salpauksen koulutustarjonnan suunnittelu Salpauksessa koulutustarjonnan määrällisen ja laadullisen suunnittelun tavoitteena on suunnata koulutustarjontaa alueen ja valtakunnan työelämän tarpeiden sekä peruskoulun päättävien ikäluokkien ja jo aiemmin ilman opiskelupaikkaa jääneiden nuorten aikuisten tarpeiden mukaisesti. Koulutuksen järjestämisluvan mukaisista koulutuspaikoista osa kohdennetaan nuorten oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja osa ammatilliseen peruskoulutukseen näyttötutkintona. Paikkojen jakautumista ja tarvetta tarkastellaan vähintään kaksi kertaa vuodessa yhteisvalinnan paikkasuunnittelun yhteydessä. Koulutustarjonnan suunnittelussa käytetään monipuolisesti tietoa alueen ikäluokkakehityksestä, valtakunnallisesta ja alueellisesta työvoimatarpeesta, työllistymisestä ja eri tutkintojen vetovoimaisuudesta. Lisäksi hyödynnetään ennusteita alueen ja toimialojen kehityksestä. Säännöllisellä yhteistyöllä työelämän edustajien kanssa saadaan tietoa yrityksen tarpeista koulutuksen suunnitteluun. Lisäksi tietoa saadaan Salpauksessa tehdyistä selvityksistä sekä opettajilta työssäoppimiskäyntien aikana ja ammattiosaamisen näyttöjen / tutkintotilaisuuksien yhteydessä. Tietoa koulutustarpeista saadaan myös erilaisten yksittäisten kehittämishankkeiden kautta. Koulutustarjonnan suunnittelun pohjaksi saadaan reaaliaikaista tietoa keskeisistä tuloksista Tietovarasto-raporteista. Tietovarastosta seurataan mm. suoritettujen tutkintojen, opiskelijatyöpäivien ja eronneiden opiskelijoiden määrää sekä voimassaolevia ja purkautuneita oppisopimuksia. Näiden tietojen pohjalta ennakoidaan mm. uusien aloituspaikkojen määrää ja tehdään tarvittavia korjaavia toimenpiteitä. Koulutustarjonnan suunnittelussa on käytössä myös suunnittelutyökalu, jolla ennakoidaan yksikköhintarahoituksen opiskelijamääriä tutkinnoittain kahtena seuraavana lukuvuotena. Koulutuksia suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyötä tehdään mm. työssäoppimisen ohjauksessa ja perehdytyksessä sekä kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulutustarjonnasta ja koulutustarpeista käydään keskusteluja toimialakohtaisesti ja johtoryhmässä. Olennaisista koulutustarjonnan muutoksista päättää yhtymähallitus.

50 46 ELY-keskuksen ja TE-toimistojen kanssa käydään säännölliset suunnittelu- ja kehittämispalaverit, joissa arvioidaan toimintaa ja suunnitellaan tulevaa. Työvoimakoulutuksen suunnittelu tehdään tarjouskilpailun ja tarvittavan koulutuskapasiteetin pohjalta. Koulutustarjonnan suunnittelussa hyödynnetään Hämeen Ely-keskuksen työllisyyskatsauksia ja alueellisia kehitysnäkymiä sekä koulutusten loppuraporteista saatavaa palautetta. 12 Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Yhteistyövelvoite Koulutuksen järjestäjille on säädetty velvoite olla yhteistyössä alueella toimivien ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muiden koulutuksen järjestäjien kuten perusopetuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyötä koskeva velvoite on kirjattu yhtäpitävästi sekä lakiin ammatillisesta koulutuksesta että lukiolakiin (L787/2014) Koulutuskeskus Salpaus haluaa olla aktiivinen kansallinen ja kansainvälinen toimija. Salpaus kehittää määrätietoisesti yhteistyöverkostojaan ja erilaisia kehittämishankkeita alueen kuntien, koulutusorganisaatioiden, muiden kehittäjäorganisaatioiden sekä kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Koulutuskeskus Salpaus toimii mm. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (AMKE) eri verkostoissa. Lisäksi Salpaus tekee opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä jatkuvaa yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Johdon tasolla säännöllistä yhteistyötä tehdään mm. Koulutuskeskus Sedun, Oulun seudun ammattiopiston ja Kainuun ammattiopiston kanssa. Lisäksi lähialueiden koulutuksen järjestäjien kanssa suunnitellaan koulutustarjontaa niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita. Yhteistyö perusopetuksen kanssa Perusopetuksen opiskelijoille ja huoltajille tiedotetaan ammatillisista opinnoista monipuolisesti ja tarjotaan heille mahdollisuuksia tutustua eri vaihtoehtoihin. Avoimin ovien päivät, ammatillisen koulutuksen infotapahtuma, koulutusalakohtaiset tutustumispäivät, Taitaja9 kisat ja erilaiset tapahtumat yhteistyössä verkostokumppaneiden kanssa sekä liikkuva oppimisympäristö Linkku tarjoavat mahdollisuuksia koulutusaloihin ja tutkintoihin tutustumiseen. Ohjaushenkilöstölle tiedotetaan Salpauksen koulutuksen ajankohtaisista asioista Ajankohtaista Amiksesta päivissä, koulutusalakohtaisissa infoissa ja Ohjausuutiset tiedotteessa, joka ilmestyy Salpauksen www-sivuilla muutaman kerran vuodessa. Tiedottamisessa panostetaan sähköiseen viestintään kehittämällä www-sivuja ja oppaita hakijoita ja ohjaushenkilöstöä mahdollisimman hyvin palvelevaksi. Sosiaalista mediaa (Facebook, Twitter, Instagram, LinkedIn) hyödynnetään koulutusten markkinoinnissa. Hakuaikoina panostetaan someohjaukseen. Päävastuu perusopetuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä on opinto-ohjaajilla. Työtä tukevat Salpauksen viestinnästä ja markkinoinnista vastaavat alan ammattilaiset.

51 47 Toisen asteen yhteistyö Alueellista toisen asteen koulutuksen yhteistyötä ohjaa Toisen asteen koulutuksen kehittämisryhmä. Kehittämisryhmän työn tukena toimii kolme työryhmää: ohjauksen kehittämisryhmä, oppimisen kehittämisryhmä ja lukion kehittämisryhmä. Sosiaali- ja terveysalalla toimii tiivis alueellinen yhteistyö työssäoppimisjaksojen suunnittelussa ja aikataulutuksessa Dilan ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Valtakunnallisesti yhteistyötä muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa toteutetaan erityisesti hankkeiden kautta. Niiden avulla kehitetään yhdessä opetuksen ja oppimisen ohjauksen toimintamalleja, ympäristöjä ja menetelmiä. Lisäksi koulutuksen järjestäjien välisellä hankeyhteistyöllä kehitetään mm. henkilöstön osaamista. Syksyllä 2014 valmisteltiin alueen toisen asteen ammatillisen koulutuksenjärjestäjien yhteistyönä Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (AmKesu) Opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti. Suunnitelman tavoitteena on sopia alueellisella tasolla keskeisistä koulutuspoliittisista tavoitteista ja kehittämistarpeista sekä sopia keskeisistä kehittämiskohteista huomioiden resurssit ja eri rahoituslähteet. Lisäksi tavoitteena on edistää kaikkien alueella toimivien koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja työnjakoa koulutuksen suuntaamisessa ja toteutuksessa. Suunnitelmassa Päijät-Hämeen alueellisen kehittämisen painopisteiksi määriteltiin: 1. Alueen työelämän tarpeisiin vastaaminen 2. Syrjäytymisen ehkäisy, koulutustakuun toteuttaminen 3. Läpäisyn tehostaminen Päijät-Hämeen AmKesun toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti toisen asteen koulutuksen kehittämisryhmässä. Päijät-Hämeen ja muiden maakuntien AmKesu-suunnitelmat löytyvät OPH:n Hyvät käytännöt -sivustolta. Korkea-asteen yhteistyö Koulutuskeskus Salpauksen tärkeimmät korkea-asteen yhteistyökumppanit ovat Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden yliopistokeskus (Helsingin yliopisto, Teknillinen Korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto) ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulun kanssa kehitetään ns. väyläopintoja toiselta asteelta korkea-asteelle. Lisäksi Lahden ammattikorkeakoulun kanssa tarjotaan ja tuotetaan työelämälle tarjottavia koulutuspalveluja. Yhteistyön muotoja ovat tuotteiden innovointi, suunnittelu, markkinointi ja toteuttaminen. Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa yhteistoiminta on pääasiassa opettajankoulutukseen ja henkilöstön osaamisen varmistamiseen liittyvää. Kaikkien alueella toimivien korkeakoulujen kanssa on tavoiteltavaa tehdä yhteisiä alueellisia EU-rahoitteisia kehittämisprojekteja. 13 Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen ammatillisena peruskoulutuksena Salpauksessa Tässä luvussa kuvataan opiskelijan polkua ammatillisen peruskoulutuksen prosessissa. Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien tutkinnon osakohtaisissa ohjaussuunnitelmissa on kuvattu, miten opetus ja oppimisen ohjaus toteutetaan.

52 48 Ammatillisen perustutkinnon osalta Salpauksen prosessikartta on avattu seuraavassa. Siihen on nimetty keskeisiä osaprosesseja. Kuva 13: Ammatillisen peruskoulutuksen prosessi 13.1 Koulutukseen ohjaava ja hakeva toiminta, valmentava koulutus Ammatillisesta koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen opiskelijoille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria ohjataan yhdessä alueellisen yhteistyöverkoston kanssa (mm. muut oppilaitokset, työvoimatoimisto, nuorisopalvelut, työpajat, sosiaalitoimi). Suurimpaan osaan perustutkinnoista haetaan kevään yhteishaussa. Yleensä haetaan johonkin perustutkintoon, mutta hakukohteena voi olla myös osaamisala. Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen hakeminen tapahtuu valtakunnallisen Opintopolkupalvelun kautta ( Ammatillisten perustutkintojen pohjakoulutusvaatimuksena on peruskoulun/perusopetuksen oppimäärän suorittaminen tai vastaavat opinnot ulkomailla. Jos opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon, hän hakeutuu opiskelemaan ammatillisia perustutkintoja ylioppilaiden kiintiöpaikoilla (yhteishaussa oma yo-linjakoodi). Jos opiskelija on jo suorittanut jonkin ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon, hän ei voi hakea ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa. Hänen pitää hyödyntää erillishaun tarjontaa tai hakeutua aikuiskoulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin Opiskelijan siirtyminen Salpauksen sisällä suorittamaan samaa tai eri tutkintoa 1) Opiskelija täyttää Tutkinnon vaihtaminen Salpauksen sisällä lomakkeen ja toimittaa sen koulutusalan opinto-ohjaajalle.

53 49 2) Opetusalapäällikkö ja opinto-ohjaaja keskustelevat siirtoa hakevan opiskelijan kanssa. Opintoohjaaja laatii puolto- tai ei-puoltolauselman opiskelijan ottamisesta tutkintoon. Opinto-ohjaaja lähettää lauselman opetusalapäällikölle tarkistettavaksi ja allekirjoitettavaksi. Opinto-ohjaaja toimittaa ammatillisten opintojen opettajalle edellisen tutkinnon opetussuunnitelman ja mahdollisen toteutussuunnitelman sekä keskustelee osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. 3) Vastaanottavan tutkinnon opintosihteeri antaa kopion lomakkeesta opiskelijalle ja aikaisemman tutkinnon opintosihteerille. 4) Opiskelija aloittaa uudessa tutkinnossa. Ryhmänohjaaja varmistaa, että opiskelija on tehnyt keskeytykseen/eroamiseen liittyvät toimenpiteet edellisestä tutkinnosta (ei voi olla opiskelijana kahdessa tutkinnossa yhtä aikaa). Linkki tarkempaan toimintaohjeeseen: Opiskelijan siirtyminen Salpauksen sisällä suorittamaan joko samaa tai eri tutkintoa Opiskelijan siirtyminen toisesta oppilaitoksesta suorittamaan joko samaa tai eri tutkintoa 1) Opiskelija hakee opiskelupaikkaa Salpauksesta täyttämällä hakulomakkeen ja toimittamalla sen liitteineen koulutusalan opinto-ohjaajalle. 2) Opetusalapäällikkö ja opinto-ohjaaja haastattelevat hakevan opiskelijan. Opinto-ohjaaja laatii puolto- tai ei-puoltolauselman opiskelijan ottamisesta opiskelemaan Salpaukseen. Opinto-ohjaaja lähettää lauselman opetusalapäällikölle tarkistettavaksi ja allekirjoitettavaksi. Opetusalajohtaja puoltaa tai ei-puolla opiskelijaksi ottamista. Opinto-ohjaaja toimittaa ammatillisten opintojen opettajalle edellisen oppilaitoksen opetussuunnitelman ja mahdollisen toteutussuunnitelman sekä keskustelee osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. 3) Oppimis- ja koulutuspalveluista vastaava vararehtori tekee viranhaltijapäätöksen opiskelijaksi ottamisesta. 4) Opiskelija aloittaa opiskelun uudessa tutkinnossa. Ryhmänohjaaja tarkistaa, että opiskelija on tehnyt keskeytykseen/eroamiseen liittyvät toimenpiteet edellisessä oppilaitoksessa (ei voi olla opiskelijana kahdessa oppilaitoksessa yhtä aikaa). Linkki tarkempaan toimintaohjeeseen: Opiskelijan siirtyminen toisesta oppilaitoksesta suorittamaan joko samaa tai eri tutkintoa Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu vailla toisen asteen tutkintoa oleville perusopetuksen päättäneille nuorille. Koulutukseen voivat kuitenkin osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi.

54 50 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa opiskelijalla on mahdollisuus valmentautua oppisopimuskoulutukseen yksilöllisten valintojen avulla. Opiskelija voi missä tahansa vaiheessa valmentavaa koulutusta siirtyä suorittamaan tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta joko ammatillisena peruskoulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena, jos hänellä on riittävät valmiudet. Oppisopimuskoulutukseen siirtyminen edellyttää sopivan oppisopimuspaikan löytymistä. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä, opiskeluaika pääosin yksi vuosi. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus korvaa aiemmat valmistavat ja valmentavat koulutukset: - Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus - Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus - Kotitalousopetus (talouskoulu) ja - Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Kuva 14: Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, Valma, OPH Valma-koulutus on opiskelijalle kasvun, suunnittelun ja vaihtoehtojen punnitsemisen aikaa. Koulutuskeskus Salpauksen Valma-koulutuksessa opiskelijalla on mahdollisuus valita pakollisen osion jälkeen oma polku kuudesta eri vaihtoehdosta. Koulutuksen aikana tutustutaan erilaisiin koulutusalavaihtoehtoihin ja ammatteihin. Työelämän tutustumisjakso tarjoaa kaikille opiskelijoille mahdollisuuden pohtia omaa alavalintaa kerryttämällä työelämäkokemusta ja vahvistamalla työelämässä ja ammatillisessa koulutuksessa tarvittavia valmiuksia. Yhteistyössä Salpausselän peruskoulun kanssa Valma tarjoaa mahdollisuuden korottaa peruskoulun numeroita neljässä eri oppiaineessa. Maahanmuuttajaopiskelijan polulla opiskellaan suomi toisena kielenä opintoja. Arjen taitojen monipuolinen opiskelu ja oppimisvalmiuksien lisääminen auttavat nuorta omalla koulutuspolulla eteenpäin. Valma-koulutus tarjoaa mahdollisuuden yksilölliseen ohjaukseen ja monipuoliseen omien vahvuuksien, kiinnostuksen kohteiden ja mahdollisuuksien pohtimiseen.

55 51 Valma-koulutusta toteutetaan Lahdessa, Orimattilassa ja Heinolassa. Aloituspaikkoja on v yhteensä 134. Koulutukseen voi hakeutua vailla toisen asteen tutkintoa olevat, myös lukion keskeyttäneet ja ammatillisen koulutuksen pudokkaat voivat pohtia omia koulutuspolkujaan uudelleen Valmakoulutuksessa, joka tarjoaa monipuolisesti erilaisia opiskelupolkuvaihtoehtoja ja yksilöllistä tukea kohti ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoa. Osa Valma-koulutuksen opinnoista on tunnustettavissa osaksi tutkintoon johtavia opintoja. Valma-koulutuksen aikana on mahdollista suorittaa myös tutkinnon osia tai osa-alueita niin ammatillisissa opinnoissa kuin yhteisissä opinnoissakin Opetuksen ja oppimisen ohjauksen suunnittelu Salpauksessa opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa korostetaan jaettua asiantuntijuutta ja opetuksen yhteissuunnittelua. Kuva 15: Oppimisen ohjaus, opettaminen ja arviointi, Seija Katajisto 2014 Aiemmin opetus suunniteltiin ryhmälle (vrt. ryhmänohjaaja) ja opettajat toimivat melko yksin oman oppiaineensa kanssa. Kuva 16: Oppimisen ohjaus, opettaminen ja arviointi, Seija Katajisto 2014

56 52 Nyt lähtökohtana on opiskelijan osaaminen ja opetus ja ohjaus suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijan puuttuvalle osaamiselle. Opiskelijat nähdään yksilöinä ja opettajat toimivat ryhmänä/tiiminä. Em. muutos ajattelussa on välttämätöntä osaamisperusteisuuden toteutumisessa Lukuvuosisuunnitteluprosessi Lukuvuosisuunnittelun pohjana ovat Salpauksen tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat liitteineen. Tutkintokohtaiset polkukuvaukset esitetään opetussuunnitelmien liitteessä 1, opintojen jaksotus liitteissä 2a ja 2b (liite 2a, jaksosuunnitelma kolmelle vuodelle ja liite 2b, jaksosuunnitelma kahdelle vuodelle). Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma esitetään liitteessä 3. Opetussuunnitelmassa oleva ohjaussuunnitelma ohjaa pedagogisten ratkaisujen suunnittelua ja siten opintojen resursointia. Opinnot jaksotetaan Salpauksessa lukuvuoden ajalle neljäksi noin kymmenen viikon mittaiseksi jaksoksi. Jaksojen rajat eivät ole ehdottomia. Tutkintoperheittäin tai kampuksittain sovitaan, milloin jakson vaihto onnistuu. Kesäkaudelle on suunniteltu viides jakso kesäajan opintoja varten. Opetusalajohtajat sopivat yhteistoiminta-ajoista Lahden, Heinolan, Nastolan ja Orimattilan kampusalueilla. 1) Opetusalapäällikkö ja/suunnittelija yhdessä opettajien kanssa sijoittavat ja 3. lukuvuoden tutkintokohtaisen opetussuunnitelman opinnot ns. polkuryhmille. Polkuryhmät viedään suunnittelutyökaluun (excel). 2) Tiimeillä/opettajilla on mahdollisuus osallistua työjärjestyksien tekemiseen 3) Winhojen pääkäyttäjä luo uudet ryhmät opiskelijahallinto-ohjelmaan, WinhaPro 4) Opetusalapäällikkö ja/tai suunnittelija suunnittelee jaksot OPSn ohjausuunnitelman ja sen tarkjennetun lukuvuosikohtaisen suunnitelman perusteella työjärjestysohjelmaan, WinhaResurssi 5) Opetusalapäällikkö ja/tai suunnittelija ja/tai vastuuopettaja tekevät työjärjestykset WinhaResurssi-ohjelmassa 6) Opintosihteeri siirtää toteutukset WinhaResurssit-ohjelmasta WinhaPro-ohjelmaan sekä ilmoittaa/siirtää opiskelijat WinhaPro:n toteutuksille 7) Opiskelija tulostaa opiskelijakohtaisen työjärjestyksen WinhaWille:stä. Linkki tarkempaan toimintaohjeeseen: Salpauksen lukuvuosisuunnittelu Tutkinnon osan ohjaussuunnitelma Jokaiseen tutkinnon osaan on laadittu ohjaussuunnitelma osana OPS-työtä. Suunnitelmaa tarkennetaan osana lukuvuosikohtaista suunnittelua opetushenkilöstön kanssa. Yhteissuunnittelu on pedagogisesti laadukkaan suunnitelman ehdoton edellytys (vrt. Uusi opettajuus, Taulukko 2.)

57 53 Kuva 17. Tutkinnon osan oppimismaisema, Seija Katajisto 2014 Tutkinnon osan ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppimismaisema/-t, missä osaaminen hankitaan. Opiskelijan tulee voida itse vaikuttaa siihen, millaisessa oppimismaisemassa ja millaisella oppimismenetelmällä hänelle on luontaista oppia. Salpauksessa työssäoppiminen on aina aito vaihtoehto. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja sisältö avataan oppimistavoitteiksi, joista muodostuu selkeitä työkokonaisuuksia. Ammattitaitovaatimukset on avattu sellaisella tasolla, että ne palvelevat oppimisen arviointia (S-merkinnät) ja oppimisen etenemisen seurantaa. S-merkintä tulee työkokonaisuuksista ja tarkoittaa, että oppiminen sujuu. Ammattitaitovaatimusten avaamisen voi myös esittää osaamiskarttana, työanalyysina, työtehtävinä jne. Edelleen ohjaussuunnitelmassa esitetään, mikä/mitkä yhteisten tutkinnon osien osa-alue/osa- alueet integroidaan ko.ammatillisiin pakollisiin tutkinnon osiin. Vastaavasti kirjataan yhteisten tutkinnon osien kohtaan se ammatillinen pakollinen tutkinnon osa, johon ja millä tavoin ko. osa-alue (esim. äidinkieli 5 osp) integroidaan. Kuva 18. Työssäoppiminen koulutuksen järjestäjän ops:ssa, Pirkko Laurila, OPH 2014

58 54 Ohjaussuunnitelmassa kuvataan, missä oppimisympäristöissä tämän tutkinnon osan osaaminen todennäköisesti hankitaan (työsalit, Salpauksen työelämälähtöiset oppimisympäristöt, NY-yritykset, osuuskunnat, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työpaikat, luokkahuoneet jne.). Osaamista hankitaan työssäoppimisen kautta vähintään 30 osp koko tutkinnossa. Ohjaussuunnitelmassa näkyy pedagoginen osaaminen ja valinnat (mm. projektioppiminen, pelit, simulaatiot, luennot, itseoppiminen, verkko-oppiminen, työssäoppiminen, portfolio, oppimispäiväkirja, yhteistoiminnallinen oppiminen, tiimioppiminen). Oppimisen ohjaaminen verkossa tai työssäoppimisen ohjaus mobiileilla kuvataan myös ohjaussuunnitelmassa. Ammattitaitovaatimusten avaaminen tehdään sellaisella tasolla, että se palvelee opetusalan resurssisuunnittelua esim. oppimisympäristöjen, erikoistilojen, työtoiminnan vaatimusten tms osalta. Ohjaussuunnitelmia voi olla useita erilaisia, jotka ovat vaihtoehtoisia esim. eri vuosina tai eri opiskelijoille Opetuksen ja oppimisen ohjauksen toteutus Työpaikalla tapahtuva oppiminen (työssäoppiminen) on olennainen osa ammatillista peruskoulutusta. Eri kehittämishankkeiden hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämiseen, yksilöllisesti suunniteltuihin ja toteutetuihin työvaltaisiiin opintopoluihin sekä sähköisten oppimisympäristöjen ja mobiilaitteiden hyödyntämiseen ohjauksessa, kuvataan monipuolisesti OPH:n julkaisussa Rikasta ja Rakasta oppimista- uusia ideoita ammatillisen peruskoulutuksen toteutukseen. (OPH, Oppaat ja käsikirjat 2015:4, Kuva 19. Opetuksen toteutus, Pirkko Laurila, OPH 2014

59 55 Kuva 20. Työssäoppiminen Salpauksen opetuksen toteutuksessa, Seija Katajisto, Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt prosessi Suunnittelu ja ohjaus ennen työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöä Tutkinnon opetussuunnitelma ja opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ovat työsäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun lähtökohtina. Työssäoppimista ohjaava opettaja esittelee opiskelijalle työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteet sekä tunnistaa ja tunnustaa aiemmin hankitun osaamisen. Hän laatii yhdessä opiskelijan kanssa ammattiosaamisen näyttösuunnitelman. Ohjaa opiskelijaa työssäoppimispaikan hakemisessa, täyttää ja allekirjoittaa työssäoppimisen sopimuksen. Lisäksi hän toimittaa työssäoppijat lmoituslomakkeen opintotoimistoon. Opettaja suunnittelee työssäoppimisen toteutuksen yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa ja perehdyttää työpaikkaohjaajaa, tunnistaa työpaikkaohjaajan tai organisaation muun koulutustarpeen ja ohjaa tarvittaessa käyttämään Salpauksen www-sivujen koulutustarjontaa. Opiskelija asettaa työssäoppimisjaksolle omat tavoitteet ja laatii ammattiosaamisen näyttösuunnitelman yhdessä opettajan kanssa. Hän hakee työssäoppimispaikkaa ohjatusti koulutusalalla sovitun Oppiminen työpaikalla ja työssäoppimisen ohjaus menettelyn mukaisesti. Opiskelija täyttää ja allekijoittaa työssäoppimisen sopimuksen työssäoppimista ohjaavan opettajan kanssa. Työpaikkaohjaaja tai työpaikan edustaja allekirjoittaa työssäoppimisen sopimuksen. Työpaikkaohjaajaperehtyy opiskelijan työssäoppimisen tavoitteisiin, ohjaukseen ja arviointiin. Opintosihteeri kirjaa tiedot työssäoppimispaikoista ja työpaikkaohjaajista WinhaPro-ohjelmaan. Tehtävään nimetty opintosihteeri kirjaa tutkinnon osan ja työpaikkaohjaajan koulutustiedot työssäoppimispaikoista ja työpaikkaohjaajista AHA-ohjelmaan.

60 56 Oppiminen työpaikalla ja työssäoppimisen ohjaus Työpaikkaohjaaja tutustuttaa opiskelijan työyhteisöön ja perehdyttää työpaikan käytäntöihin, työtehtäviin ja työturvallisuuteen. Hän ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista ja on tarvittaessa yhteydessätyössäoppimista ohjaavaan opettajaan. Opiskelija perehtyy työpaikan käytäntöihin, työtehtäviin ja työturvallisuuteen. Hän oppii työpaikalla ja arvioi omaan osaamistaan sekä dokumentoi oppimisen etenemisen esim. blogiin. Työssäoppimista ohjaava opettaja ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista, antaa palautetta ja tukee työpaikkaohjaajaa. Opettaja kirjaa työssäoppimiseen liittyvät työtehtävänsä Sähköiseen päiväkirjaan. Lisäksi hän kirjaa opiskelijan oppimisen arvioinnin WinhaWiiviin. Ammattiosaamisen näyttö, arviointi ja dokumentointi Opiskelija tarkentaa ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaa tarpeen mukaan yhdessä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Opiskelija näyttää osaamistaan ammattiosaamisen näytössä. Hän arvioi omaa osaamistaan arviointikeskustelussa ja antaa palautetta työpaikkaohjaajalle. Työssäoppimista ohjaava opettaja seuraa ja arvioi opiskelijan osaamista ja antaa palautetta. Hän johtaa arviointikeskustelua, arvioi opiskelijan osaamista arviointikeskustelussa, kirjaa ja dokumentoi arvioinnin. Opettaja ohjaa työpaikkaohjaajaa antamaan palautetta työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutumisesta Surveypal-ohjelmaan. Lisäksi opettaja keskustelee ja arvioi työpaikkaohjaajan ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittymistä sekä ohjaa tarvittaessa täydentämään osaamista. Opettaja kirjaa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön arvioinnin kahden viikon kuluessa WinhaPro-ohjelmaan ja toimittaa alkuperäisen arviointilomakkeen ja työssäoppimisen sopimuksen opintotoimistoon arkistoitavaksi. Työpaikkaohjaaja seuraa, ohjaa tarvittaessa ja arvioi opiskelijan osaamista sekä antaa palautetta. Hän arvioi opiskelijan osaamista arviointikeskustelussa. Työpaikkaohjaaja antaa palautetta työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutumisesta. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt prosessin arviointi ja kehittäminen Työssäoppimista ohjaava opettaja käy palautekeskustelun opiskelijoiden kanssa ja kokoaa keskeiset havainnot ja toimittaa ne opetusalapäällikölle. Opetusalapäällikkö käsittelee opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien (Surveypal) antamat palautteet. Keskustelee opiskelijoiden ja opettajan kanssa, jos ilmenee välitöntä puuttumista vaativaa syytä. Opetusalapäällikkö osallistuu kampus-/koulutusalakohtaiseen palauteanalyysiin kerran vuodessa (yhteenveto palautteista, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset). Opetusalajohtaja johtaa palauteanalyysiä. Ammattiosaamisen toimikunta käsittelee säännöllisesti työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutumista ja palautteita sekä kansallisia oppimistuloksia. Tarkempi kuvaus työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt prosessista on prosessikuvauksessa.

61 Erityisopetuksen toteuttaminen Salpauksen erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa sellaisen ammatillisen pätevyyden, joka auttaa hänen työllistymistään ja työssä menestymistään. Erityisopetuksen järjestämisellä ja suunnittelulla pyritään henkilökohtaisiin opintopolkuihin ottamalla huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet ja näin parantamaan opiskelumotivaatiota sekä ehkäisemään opintojen keskeyttämistä ja syrjäytymistä. Tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Opetuksessa voidaan kuitenkin poiketa tutkinnon perusteista mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. Erityisopetuksessa käytetään yksilön huomioon ottavia opetusmenetelmiä ja työjärjestelyjä, joilla turvataan opiskelijan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetuksessa keskeisiä asioita ovat opiskelijalähtöisyys, elämänkaariajattelu, hyvät huoltajayhteydet, hyvät työelämäyhteydet ja itsenäistymiskasvatus. Erityisopetukseen liitetään tarvittavia tukitoimia yhteistyössä asianomaisten viranomaistahojen kanssa. Opetuksessa noudatetaan pääsääntöisesti integraatioperiaatetta, jossa opetus järjestetään ensisijaisesti tavallisissa ryhmissä muiden kanssa. Opiskelijan yksilölliseen ohjaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pääsääntöisesti opiskelija opiskelee oman ryhmänsä mukana, mutta tarvittaessa hänelle voidaan antaa erityisopetusta yksilöllisesti, pienessä ryhmässä tai pajaopetuksena. Erityisopetuksen järjestämisessä toimitaan yhteistyössä huoltajien, työnantajien ja opiskelijan tukena toimivien verkostojen kanssa. Erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla voi olla apunaan kotikuntansa järjestämä vammaispalvelulain järjestämä tulkki, henkilökohtainen avustaja, apuväline tai muu vastaava tuki opintojen suorittamiseksi. Opetuksessa noudatetaan inkluusioperiaatetta, jossa kaikkien opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden ja edellytysten huomioon ottaminen ikätovereiden kanssa samoissa ryhmissä on tärkeää. Jokaisen opiskelijan opetus pyritään yksilöllistämään. Toimenpiteitä ei kohdisteta pelkästään opiskelijaan vaan kehitetään myös oppimisympäristöä. Koulutuksen järjestämisluvan mukaisesti Salpauksessa järjestetään lisäksi erityisenä koulutustehtävänä yhteistyössä Kaarisilta ry:n kanssa kuvallisen ilmaisun perustutkintoon (kuva-artesaani) ja musiikkialan perustutkintoon (muusikko) johtavaa koulutusta sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta. Tämä oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikainen ja säännöllinen erityinen oppimisen ja opiskelun tuki ja opetus annetaan erityisopetuksena sitä tarvitseville opiskelijoille. Suunnitelmallinen pedagoginen tuki sekä tarvittavat opetus- ja opiskelujärjestelyt perustuvat opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin. Erityiset opiskelujärjestelyt Tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla on käytössä ns. siirtohojks järjestelmä, jonka mukaan lähettävä koulu voi siirtää opetuksen kannalta välttämättömiä tietoja ammatilliseen koulutukeen. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen ryhmissä opiskelee erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan opetuksen

62 58 järjestämisestä erityisopetuksena sekä tarvittaessa tavoitteiden mukauttamisesta. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka on voimassa niin kauan kuin opiskelija tarvitsee tukea oppimiseensa. Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa ja päivitetään kahdesti vuodessa. Suunnitelma laaditaan yhdessä opiskelijan ja alaikäisen huoltajan kanssa. Opiskelussa voidaan poiketa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista myös silloin, jos tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat olosuhteet tai aikaisemmin hankittu osaaminen huomioiden joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia tai poikkeaminen on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Tavoitteena on, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon tai koulutuksen, vaikka hän em. syistä johtuen joiltakin osin ei voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Vaatimuksista ja tavoitteista voidaan poiketa vain siinä määrin, kuin se em. syiden vuoksi on välttämätöntä. Oppimisen tuki integroiduissa ryhmissä Tuen tarve vaihtelee. Se voi olla rästiin jääneiden opintojen suorittamista erilaisina opintokokonaisuuksina, jolloin opiskeltavasta aineesta tai aineista laaditaan opiskelijalle yksilöllinen opetussuunnitelma, jossa keskitytään yleensä perusasioihin. Opetus on yksilöllisempää kuin tavanomaisessa luokkatilanteessa ja siinä pyritään toiminnallisuuteen ja käytännön läheisyyteen. Opetus suunnitellaan huomioiden opiskelijan yksilölliset tarpeet. Oppimisen tukena voidaan käyttää kaksois- ja/tai rinnakkaisopettajuutta, ohjaajan tukea, oppimisstudio-opetusta, työpajaopintoja tai työpainotteisia koulutuspolkuja. Yhteisten tutkinnon osien integrointi ammatillisiin opintoihin osaltaan auttaa tukea tarvitsevaa opiskelijaa. Tuen tarve voi olla myös tukea tehtävien tekemisessä sekä henkilökohtaista ohjausta, niin arjessa kuin opiskelussa hankaliksi koetuissa asioissa. Oppimisen tukipalveluiden yhtenä tavoitteena on myös lisätä opiskelijan opintomotivaatiota sekä kannustaa ja aktivoida opintojen suorittamisessa Erityistä tukea tarvitseva opiskelija tarvitsee tavallista enemmän tukitoimenpiteitä myös työssäoppimiseen ohjattaessa ja tiivistä opettajan yhteydenpitoa sen aikana. Opiskelijaa ohjataan työpaikkoihin, joissa voidaan tarjota opiskelijan taitoja vastaavia tehtäviä, ja joissa opiskelija voi käyttää omia vahvuuksiaan. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen ja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytöillä koulun työpisteissä. Opiskelijan kanssa sovitaan yhdessä asiat, joista kerrotaan työnantajalle. Opittavat asiat suunnitellaan etukäteen ja ne käydään läpi opiskelijan kanssa ennen työssäoppimista. Työnantajan kanssa arvioidaan ne tehtävät, joista erityistä tukea tarvitseva opiskelija suoriutuu itsenäisesti ja missä hän tarvitsee henkilökohtaista valvontaa ja ohjausta. Työssäoppimisen onnistumisen edellytys on, että kaikki työpisteessä työskentelevät tietävät erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan rajoitteet ja hyväksyvät hänet joukkoonsa. Hyvin hoidettu työssäoppiminen kantaa opiskelijaa itsenäiseen ja osallistuvaan elämään. Koulutusaloilla toimivat erityisopetuksen vastuuopettajat (ervat). Erva on koulutusalansa erityisopetuksen asiantuntija, joka koordinoi ja kehittää alansa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukitarpeiden toteuttamista sekä tukee ryhmänohjaajia HOJKS-työssä. Oppimisen yksilöllistäminen ja toisaalta eriyttäminen edellyttävät opetus- ja muulta henkilöstöltä uudenlaisen opettajuuden sisäistämistä, jossa opiskelijan oppimiseen, ohjaukseen ja kasvuun liittyvät tarpeet ovat keskiössä.

63 59 14 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta, varmistetaan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Arvioinnin tulee olla monipuolista ja opiskelijan pitää saada palautetta riittävän usein. (L787/2014, 24 a ) 14.1 Osaamisen tunnistaminen Kuva 21. Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa peruskoulutuksessa olla? Arvioinnin opas 2015, Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Osaamisen tunnistaminen tehdään opintojen alussa, ennen uuden tutkinnon osan opintojen aloittamista tai opiskelun aikana. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista opettajien tulisi selvittää opiskelijoille tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit tarkasti, jotta opiskelija saisi käsityksen siitä, onko tutkinnon osassa sellaista osaamista, jota hänellä jo on. Tämän perusteella opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista, jolloin hänellä on oltava riittävä selvitys osaamisestaan. Jos osaamisesta ei ole riittävää selvitystä (tutkintotodistuksia, opintojen todistuksia, työtodistuksia ym.), käytetään osaamisen tunnistamisessa muita menetelmiä, kuten opetettavaan asiaan liittyvien tehtävien tekemistä (työn seuraaminen), haastatteluja tai oman osaamisen kuvaamista. Ammatillisen peruskoulutuksen aloitusvaiheessa opiskelijoiden osaamisen tunnistaminen toteutetaan usein ns. opiskelijan lähtötason kartoituksena. Tässä kartoituksessa selvitetään tavallisimmin matemaattista ja kielellistä osaamista. Lähtötason kartoittamisen pääasiallinen tarkoitus on

64 60 selvittää opiskelijan valmiuksia ja oppimisen edellytyksiä selviytyä suoritettavasta perustutkinnosta. Opiskelijan mahdolliset luku- ja kirjoitushäiriöt tai matematiikan vaikeudet, jotka kartoituksella selviävät, otetaan huomioon ohjaus- ja tukitoiminnan tarvetta määriteltäessä. Opiskelijan oikeudesta saada suoritettavan perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita vastaavaa osaamistaan tunnistettua ja tunnustettua on määrätty laissa ja asetuksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta (L787/2014 ja A799/2014) Opetushallitus on antanut osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista ja arvosanojen muuntamisesta ammatillisessa peruskoulutuksessa erillismääräyksen no 93/011/2014. Näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt ovat osittain erilaiset kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa. Näitä käytäntöjä on kuvattu luvussa Näyttötutkintojärjestelmä. Opiskelija voi saada osaamisen tunnustamisella suoritettua perustutkintoon sisältyviä tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita. Aikaisemmin hankittu osaaminen voi kattaa koko tutkinnon osan tai vain osia tutkinnon osasta. Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa noudatetaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 25 :n säännöksiä osaamisen arvioinnista, 25 b :n säännöksiä arvioinnista päättämisestä ja 25 c :n säännöksiä arvioinnin oikaisemisesta. Osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään opiskeluaikaa. Näitä muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voivat olla esimerkiksi ammatilliset opinnot, lukio-opinnot, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suoritetut opinnot, muut erilliset peruskoulun jälkeiset koulutukset ja kurssit, ulkomailla suoritetut opinnot, opinnot avoimessa korkeakoulussa, kansanopistossa, kansalais- ja työväenopistossa sekä työssä ja harrastustoiminnassa hankittu osaaminen. Osaamista tunnustettaessa Salpaus vastaa siitä, että tunnustettu osaaminen vastaa suoritettavan perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä tunnustettavasta osaamisesta on riittävä selvitys tunnustettava osaaminen on ajantasaista. Jos muualla suoritetuista opinnoista tai muutoin hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueista ei ole arvosanaa, tulee järjestää arviointi ja arvioida osaaminen suoritettavan perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Salpauksen vastuulla (opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat ja tutkinnon osaa opettavat opettajat) on tiedottaa opiskelijoille osaamisen tunnustamisen mahdollisuudesta, minkälaista aineistoa ja millaisia selvityksiä osaamisen tunnustaminen edellyttää, keneen otetaan yhteyttä ja milloin osaamisen tunnustamista voidaan hakea (osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessikuvaus). Tarkemmin Salpauksen menettelytapoja on kuvattu osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessikuvauksessa. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia. Mikäli osaamisen tunnustamisessa on opiskelijan osaamista verrattava suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin, osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten tutkinnon osien tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden opettajat.

65 61 Opettajan arviointitehtävää ei voi delegoida muulle henkilöstölle, vaan kyseessä oleva opettaja päättää aina osaamisen vastaavuudesta. Osaamisen tunnustamisella suoritetuksi saatujen perustutkinnon tutkinnon osien määrällä ei ole ylärajaa. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei säädöksissä ole määrätty mitään yleistä aikarajaa, jota ennen hankittua osaamista ei voitaisi tunnustaa. Mikäli aikaisemmin joko tutkinnon suorittamisella tai muulla tavoin hankittua osaamista ei ole ylläpidetty tai osaamisalueella on tapahtunut suuria muutoksia, osaaminen voi vanhentua. Osaamisen ajantasaisuus varmistetaan tarvittaessa, esimerkiksi työtodistusten, tehtävien, haastattelun tai ammattiosaamisen näytön perusteella. Osaamisen tunnustamisella suoritetuksi saatujen perustutkinnon osien tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Korotukset voivat tulla kyseeseen, kun osaamista on tunnustettu esimerkiksi lukion päättötodistuksen pohjalta. Lukion todistuksessa voi esimerkiksi pitkä matematiikka olla heikolla arvosanalla, josta arvosanamuunnoksella tulee myös heikko osa-alueen arvosana, ja se vaikuttaa siten koko kyseisen tutkinnon osan arvosanaan. Opiskelija voi korottaa yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanaa joko lukiossa lukion tavoitteiden mukaisesti tai ammatillisessa oppilaitoksessa ammatillisen perustutkinnon osaamistavoitteiden mukaisesti. Jälkimmäisessä tapauksessa tulee siis ammatillisen peruskoulutuksen mukainen suoritus, eikä opintosuoritusrekisteriin tule mainintaa lukiosta Osaamisen tunnustamisen vaihtoehdot Seuraavassa esitetään, mistä kaikesta opiskelija voi saada osaamisen tunnustamista. Tarkemmin asia esitetään OPH:n julkaisussa Osaamisen tunnustaminen lukion koko oppimäärästä, 15 osp valinnaiset, 10 osp vapaasti valittavat ja 32 osp yhteiset tutkinnon osat, yhteensä 57 osp. Lukion yksittäisten oppiaineiden oppimäärien tunnustaminen, niin että näitä oppimääriä vastaavat yhteisten tutkinnon osien osa-alueet tulevat suoritetuiksi. Lukion erillisten kurssien tunnustaminen, perustutkinnon perusteissa on määritelty, mitkä lukion erilliset kurssit vastaavat ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien osa-alueita. o Lukion erillisten kurssien (ei lopullista oppimäärän arvosanaa) tunnustaminen tarkoittaa sitä, että opiskelijan ei tarvitse opiskella ammatillisessa oppilaitoksessa perustutkinnon niitä tutkinnon osien osa-alueita, jotka hän on opiskellut lukion kursseina. Näissä tapauksissa ammatillisen perustutkinnon osaamistavoitteiden mukainen osaaminen on käyty hankkimassa lukiossa. Nämä suoritetut lukion kurssit merkitään yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteina opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan HOPS:iin ja opintosuoritusrekisteriin tai muuhun viralliseen opiskelijatietohallinnon järjestelmään. Lukion kurssien ja yhteisten tutkinnon osien osa-aluiden sisältämän osaamisen vastaavuus Arvioinnin opas 2015 s. 23 Ammatillisen perustutkinnon täydentämiseen liittyvä osaamisen tunnustaminen o Mikäli vuosina tai vuosina vahvistettujen perustutkinnon perusteiden mukaan aloitetut opinnot ovat jääneet kesken, on opiskelijalla aikaa suorittaa perustutkintonsa loppuun näiden perustutkinnon perusteiden mukaisesti uuden lain voimaantuloon saakka eli mennessä. o Jos opinnot ovat tämän aikarajan jälkeen edelleen kesken, perustutkinto on suoritettava loppuun uusien säädösten ja vuonna 2014 vahvistettujen perustutkinnon perusteiden mukaisesti. Tällöin osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan jo suoritettujen opintojen ja uusien perustutkinnon perusteiden tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteiden vastaavuuden mukaisesti.

66 62 Osaamisen tunnustaminen ammattikorkeakouluopinnoista, opiskelijalle voidaan tunnustaa osaamista aikaisemmin suoritetuista ammattikorkeakouluopinnoista ammatillisiin tutkinnon osiin, jos hankittu osaaminen vastaa suoritettavan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osien tunnustaminen Toisen ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osien tunnustaminen, toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, joka on suoritettu vuosina tai vahvistettujen perustutkinnon perusteiden mukaisesti, voidaan tunnustaa osaamista seuraavasti: ammatillisiin tutkinnon osiin, jos hankittu osaaminen vastaa suoritettavan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin (tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, osp) enintään 15 osaamispisteen laajuisesti yhteisiin tutkinnon osiin, jolloin osaamisen tunnustamisella kertyy osaamista 32 osaamispisteen laajuisesti jäljempänä olevan listauksen mukaisesti ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin (Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp) vapaasti valittaviin tutkinnon osiin 10 osaamispisteen laajuisesti, mikäli suoritetut tutkinnon osat sisältävät uuden asetuksen 801/2014 vapaasti valittavilta tutkinnon osilta edellyttämän sisällön. Ammatillisiin valinnaisiin sisältyvään Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta (10-15 osp), tunnustetaan osaamista aikaisemmin suoritetusta perustutkinnosta enintään 15 osaamispisteen laajuisesti. Opintoviikkoina määriteltyjen tutkinnon osien laajuus määräytyy niiden sisältämän osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan suhteessa suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Erillispätevyyksien tunnustaminen, mikäli perustutkintoon sisältyy erillispätevyyksien suorittamisia ja niistä on opiskelijalla jo olemassa todiste (hygieniaosaamistodistus, EA1-kortti, tulityökortti jne.), ne tunnustetaan. Tällöin on kuitenkin varmistettava niiden voimassaoloaika ja ajantasaisuus. Työkokemuksella hankitun osaamisen tunnustaminen Opiskelijan työtehtävissä (mm. kesätyö ja koulutuksen aikainen työkokemus) hankkima osaaminen voidaan tunnustaa suoritettavassa perustutkinnossa. Jos työkokemuksella hankittu osaaminen kattaa perustutkinnon perusteissa sellaisen tutkinnon osan, jonka ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja arviointikriteerit on perusteissa määrätty, on opiskelijan arvosanan saadakseen osoitettava osaamisensa ammatillisissa tutkinnon osissa ammattiosaamisen näytöllä ja yhteisissä tutkinnon osissa siten kuin se muutenkin tehdään. Jos työssä hankittu osaaminen kattaa vain osittain tutkinnon osan, on tarvittava osaaminen hankittava, jonka jälkeen koko tutkinnon osan kattava osaaminen arvioidaan. Työssäoloaikaa ei sinällään voi mihinkään tutkinnon osiin tunnustaa työpaikka on paikka, missä asioita opitaan, ja näin hankittu osaaminen tunnustetaan. Jos työkokemuksella hankittua osaamista tunnustetaan vapaasti valittaviin tutkinnon osiin, pitää aina selvittää, mitä opiskelija on työssä oppinut. Hankittu osaaminen määritellään tutkinnon osana, jolle merkitään nimi ja laajuus tutkintotodistukseen. Laajuus määritellään osaamispisteinä sen mukaan, mikä on kyseiseen tutkinnon osaan sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa tutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteisiin. Tutkintotodistuksessa vapaasti valittavissa tutkinnon osissa pitää aina olla tutkinnon osien nimi ja laajuus, työkokemus tai työssäoppiminen eivät ole tutkinnon osien nimiä. Työkokemuksella hankitun osaamisen tulee kaikissa tapauksissa tukea suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. (A 801/2014, 5 ). Ulkomailla suoritettujen opintojen ja ulkomailla työkokemuksella hankitun osaamisen tunnustaminen, ulkomailla suoritetut opinnot ja ulkomailla työkokemuksella hankittu osaaminen voidaan tunnustaa, jos osaaminen vastaa ammatillisen perustutkinnon perusteissa määriteltyjen tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä ja osaaminen on arvioitu

67 63 Osaamisen tunnustaminen ammattitaitokilpailuista, Taitaja-kilpailujen kilpailutehtävät perustuvat ammatillisten perustutkintojen tutkinnon osienammattitaitovaatimuksiin. Kilpailusuorituksia arvioivat niin opetuksen kuin työelämänkin edustajat. Kilpailijoiden käytössä olevat koneet, laitteet ja työskentely-ympäristö on tehty mahdollisimman hyvin vastaamaan työelämän tilanteita. Näistä lähtökohdista katsottuna kyseessä on vastaavanlainen tilanne kuin oppilaitosnäytössä. Jos kilpailuihin valmennettava on vielä kilpailusuorituksen aikana ammatillisessa peruskoulutuksessa, hänen osaamisensa semifinaalien tai kilpailujen aikana arvioidaan osana tai kokonaan ammattiosaamisen näyttönä. Tämä mahdollisuus on kirjattu Salpauksen tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmassa, ammattiosaamisen toimikunnan hyväksymässä ammattiosaamisen näytön arviointisuunnitelmassa sekä tarkemmin opiskelijoiden henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Muu osaamisen tunnustaminen, kansanopistoissa, kansalais- ja työväenopistoissa ja muualla suoritetut opinnot, jotka vastaavat suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, voidaan tunnustaa suoritettavaan perustutkintoon. Salpaus vastaa siitä, että aikaisemmin suoritetut opinnot vastaavat suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä. Jos aikaisemmin suoritetuista opinnoista ei ole arvosanaa, järjestetään osaamisen arviointi, jotta tutkintotodistukseen saadaan arvosana. Se vapaasti valittaviin tutkinnon osiin tunnustettu osaaminen, joka on jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja (4.4) tai työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia (4.5), voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida hyväksytty/hylätty merkinnällä. Salpauksen linjaus on hyväksytty/ hylätty. Asetus muutos 329/2015,10, OPH määräys 43/011/2015, , Myös epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen tuottamaa, muutakin kuin työkokemuksella hankittua osaamista, voidaan tunnustaa. Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin, miten osaamista tunnustetaan esimerkiksi varusmies- tai siviilipalveluksesta, harrastustoiminnoista, vapaaehtoistyöstä, autokoulusta jne. ja miten osaaminen arvioidaan ja miten se nimetään. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sen pohjalta, miten hankittu osaaminen vastaa perustutkinnon perusteissa määriteltyjen ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä tai asetuksessa säädettyjä vapaasti valittavia tutkinnon osia (A 801/2014, 5, muutettu 329/2015, 10 ) 14.3 Oppimisen arviointi Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta on säädetty oppimisen arviointi L787/2014,24 b ). Sen mukaan oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä vielä pitää oppia, jotta päästään tutkinnon perusteissa määrättyihin ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Opettajien sekä työpaikkaohjaajien tehtävänä on arvioida opiskelijan oppimista ja antaa kannustavaa palautetta. Keskeistä on myös opiskelijan itsearviointitaidon kehittyminen. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään mahdolliset muutokset opetukseen ja oppimisen tukemiseen parempiin oppimistuloksiin pääsemiseksi. Opiskelijan kanssa tulee keskustella annetusta palautteesta ja hänelle tulee antaa mahdollisuus kehittää toimintaansa saamansa palautteen jälkeen. Oppimisen arviointi ei vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan, joten arvosanoja ei anneta. Oppimisen arviointi dokumentoidaan opiskelijahallintajärjestelmään työkokonaisuuksittan S-merkinnällä.

68 64 Salpauksen tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa voi olla etenemisehtoja opinnoissa etenemiselle. Etenemisehdoilla seurataan ja varmistetaan osaamisen riittävyys esimerkiksi uuden tutkinnon osan opiskeluun, työssäoppimisjaksolle tai ammattiosaamisen näyttöihin. Etenemisehdot on selvitettävä opiskelijalle ennakkoon, ja mikäli on ilmeistä, että opiskelijalla on esteitä oppimisessaan, ne pyritään poistamaan riittävillä tukitoimilla. Itsearviointitaidon kehittäminen on oppimisen arvioinnin toinen tärkeä tavoite. Itsearviointitaito on keskeinen osa ammattitaitoa työelämässä. Työnantaja asettaa tavoitteet laadukkaalle työlle, ja työntekijän on itse kyettävä suunnittelemaan työnsä sekä arvioimaan, milloin työ täyttää laatuvaatimukset. Opiskelijaa tulee ohjata vastaanottamaan ja käyttämään työnantajan, työtovereiden ja asiakkaiden antamaa palautetta itsearvioinnissaan. Kun opettaja arvostaa opiskelijan halua oppia ja kehittää itseään, hän suhtautuu pieniinkin edistysaskeliin myönteisesti. Opettajan myönteinen asenne välittyy opiskelijaan ja vaikuttaa opiskelijan käsitykseen itsestään oppijana. Opiskelijaa ohjataan havainnoimaan ja tiedostamaan omaa toimintaansa ja oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien pohjalta Osaamisen arviointi Opetussuunnitelman liitteessä kolme esitetään, miten opiskelijoiden saavuttama osaaminen arvioidaan. Suunnitelman pohjana ovat aina perustutkinnon perusteissa määriteltyjen tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat. Näitä ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja arviointikriteereitä ei saa muuttaa eikä niihin lisätä omia kriteereitä arviointisuunnitelmaa laadittaessa, vaan tehdään suunnitelma siitä, miten arviointi toteutetaan. Salpauksessa osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti ammattiosaamisen näytössä. Muuta osaamisen arviointia toteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin. Muuta arviointia voivat olla esim. erilaiset korttikoulutukset, turvallisuus- sekä sosiaali- ja terveysalan erityiskysymykset. Salpauksen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien ammattiosaamisen näytön kuvauksissa kuvataan lyhyesti, selkeästi ja konkreettisesti, mitä opiskelija tekee ammattiosaamisen näytössä, näyttöympäristö, näytön ajoitus ja kesto. Salpauksessa opettaja ja/tai opettaja ja työelämän edustaja yhdessä osallistuvat arviointiin, mutta tutkinnon osan arvosanasta päättää opettaja. Salpauksessa opettaja ja opiskelija osallistuvat arviointikeskusteluun, kun kyseessä on oppilaitoksessa toteutettava ammattiosaamisen näyttö. Työpaikalla toteutettavan ammattiosaamisen näytön arviointikeskusteluun osallistuvat aina opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Arviointikeskustelu voidaan toteuttaa myös videolaitteiden avulla ja käyttää osaamisen todentamisessa erilaisia dokumentointeja osaamisesta. Salpauksen nimeämä ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava ammattiosaamisen toimikunta hyväksyy tutkintokohtaisten arviointisuunnitelman, joka on suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. (Liite 3. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma) Tutkintokohtainen arviointisuunnitelma tarkentuu opiskelijakohtaisesti, kun tehdään työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen sopimus. Opiskelijan ja työpaikkaohjaajan perehdyttämiseen kuuluu oleellisesti, että ennen työssäoppimisen alkamista he tietävät, mitä osaamista suorituksissa edellytetään; mitkä ovat tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet, mitkä arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

69 65 sekä ammattiosaamisen näytön ajankohta. Arvioinnista tiedottamista säätelee laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L787/2014, 14 a ) Yhteisten tutkinnon osien osaamisen arviointi Osaaminen arvioidaan erilaisissa oppimisympäristöissä ja erilaisia menetelmiä hyödyntäen suullisilla ja kirjallisilla suorituksilla tai osana ammattiosaamisen näyttöä. Erilaisia oppimisympäristöjä ovat oppilaitoksen omat oppimisympäristöt ja -tilat, työssäoppimispaikka, verkko-oppimisalusta, blogi tai vastaava. Menetelminä käytetään osallistumista ammattialakohtaiseen opetukseen, esimerkiksi asiakaspalvelutilanteiden simulointiin lähiopetuksessa. Mahdollisuuksien mukaan käytetään mm. samanaikaisopettajuutta (ammattialan opettaja-yhteisten tutkinnon osien opettaja) yhteisten tutkinnon osien ja ammatillisten tutkinnon osien integroinnissa. Oppimista ohjataan sekä lähiopetuksessa että tarvittaessa verkossa tai mobiilisti. Tutkinnon osien arvosanan määräytyminen Tutkinnon osien arvosana muodostuu painotetusti siten, että osa-alueiden opettajat arvioivat kunkin osa-alueen erikseen ja arviointi painotetaan yhteisessä arviointikeskustelussa. Arviointimenetelmät yhteisissä tutkinnon osissa, jos ne on integroitu ammatillisiin tutkinnon osiin ja osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytössä. Ammattialan opettaja, työssäoppimisen ohjaaja, opiskelija ja mahdollisuuksien mukaan yhteisten tutkinnon osien opettaja arvioivat ammattiosaamisen näytön yhteydessä yhteisen tutkinnon osan käyttäen menetelminä opiskelijan itsearviointia sekä suullista palaute- ja arviointikeskustelua Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen Salpaus järjestää mahdollisuuden osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty. Salpaus myös järjestää mahdollisuuden 25 :n 3 momentissa tarkoitetun osaamisen arvioinnin perusteella annetun hyväksytyn arvosanan korottamiseen. Jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty, koulutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa varata opiskelijalle mahdollisuus muutoin osoittaa sellainen osaaminen, joka mahdollistaa opiskelun etenemisen (L787/2014, 25 d ) Osaamisen arvioinnin oikaiseminen Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa, miten hänen osaamisensa on arvioitu, ja tehdä arvioinnista oikaisupyyntö tarvittaessa. Oikaisua voidaan pyytää tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanoista. (L787/2014, 25 c :n) Opiskelijan ja opettajien on oltava tietoisia arvioinnin oikaisun toimenpiteistä. Ensisijaisesti opiskelija keskustelee arvosanoistaan arvioinnin suorittaneen opettajan/opettajien kanssa, mutta jos tämän keskustelun jälkeenkin opiskelija on tyytymätön saamaansa arvosanaan, hänellä on oikeus tehdä asiasta oikaisupyyntö. Osaamisensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta, opettajalta tai muulta päätöksen tehneeltä henkilöltä. Ensimmäinen oikaisupyyntö on tehtävä suullisesti tai kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltamisen perusteet tietoonsa. Oikaisupyyntö tehdään arvioinnin tehneelle opettajalle/opettajille tai rehtorille. Oikaisupäätöksessä voidaan päätyä siihen, että arviointi on tehty perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden mukaisesti, tai päätyä määräämään uusi arviointi. Jos opiskelija on esitetyn oikaisupyynnön jälkeen tyytymätön tehtyyn päätökseen, hän voi tehdä arviointiinsa kirjallisen oikaisupyynnön ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vas-

70 66 taavalta ammattiosaamisen toimikunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon ensimmäisen oikaisupyynnön päätöksestä. Ammattiosaamisen toimikunta voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos arviointipäätös on ilmeisesti virheellinen. Opiskelijan arvioinnin perusteista tiedotetaan opiskelijoille jo ennen opintojen alkamista. Näin varmistetaan, että opiskelija pystyy asettamaan oppimiselleen tavoitteet, ymmärtää, mistä arvosanat muodostuvat (arvioinnin kriteerit), ja osaa verrata omaa osaamistaan ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin (arviointikeskustelut, itsearviointi). Näin ehkäistään tarpeettomia oikaisupyyntöjä Oppimisen ja osaamisen arvioinnin asteikko eri koulutuksen toteutuksissa 1. Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen arviointi Ohjaussuunnitelman työkokonaisuudet Osaamisen arviointi Ammatilliset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat 4.1, 4.2 ja 4.3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 4.4 ja 4.5 Valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin tai vapaasti valittaviin tutkinnon osiin sisältyvä ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osa Mukautetut tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet Arviointi S = oppiminen sujuu Arviointi kiitettävä (K3), hyvä (H2) ja tyydyttävä (T1) kiitettävä (K3), hyvä (H2) ja tyydyttävä (T1) kiitettävä (K3), hyvä (H2) ja tyydyttävä (T1) hyväksytty / hylätty hyväksytty / hylätty kiitettävä (K3), hyvä (H2) ja tyydyttävä (T1), lisäksi sanallisesti 2. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) Oppimisen arviointi Pakolliset ja valinnaiset koulutuksen osat sekä mahdolliset perustutkinnon osat tai osa-alueet Osaamisen arviointi Pakolliset ja valinnaiset koulutuksen osat Mahdolliset ammatillisen perustutkinnon osat tai osa-alueet Arviointi S = oppiminen sujuu Arviointi hyväksytty / hylätty Kiitettävä (K3), hyvä (H2) ja tyydyttävä (T1) 3. Näyttötutkinnot Oppimisen arviointi Tutkinnon suorittaja on saavuttanut tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja on valmis suorittamaan tutkinnon osan. Tutkinnon suorittaja on osallistunut henkilökohtaistamissuunnitelmassa määriteltyyn tutkinnon osan työkokonaisuuteen / aiheeseen Suoritus puuttuu tai on kesken Osaamisen arviointi Ammatillinen perustutkinto Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Suullinen tai kirjallinen palaute oppimisen edistymisestä V = valmiudet suorittaa tutkinnon osa / Waikon merkintä S = oppiminen sujuu / Waikon merkintä A = arviointi kesken / Waikon merkintä Arviointi kiitettävä (K3), hyvä (H2) ja tyydyttävä (T1) hyväksytty / hylätty Taulukko 3. Oppimisen ja osaamisen arvioinnin asteikko eri koulutuksen toteutuksissa, (A329/2015)

71 67 15 Ammatillinen perustutkinto näyttötutkintona Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta, ja lisäksi työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa, jolla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja (Laki 788/2014 ja Asetus 800/2014). Ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävänä on tuottaa ja ylläpitää osaamista työelämän tarpeisiin ja kysyntään. Työntekijöiltä vaaditaan kykyä jatkuvaan uuden oppimiseen; teknisen ammattitaidon lisäksi työelämässä edellytettävät ongelmanratkaisun, viestinnän ja vuorovaikutuksen, yhteistyön sekä eettisen ja moraalisen toiminnan taidot. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa keinoja näiden saavuttamiseen Aikuispedagogisia lähtökohtia Osaamisperusteinen aikuispedagogiikka painottaa asiakas- ja työelämälähtöisyyttä, aikuisopiskelijoiden sekä työelämän osaamistarpeiden tunnistamista ja tarkoituksenmukaisten oppimispolkujen löytämistä. Työelämä edellyttää koulutuksen järjestäjiltä osaamistarpeisiin räätälöityjä koulutusmalleja ja - tuotteita välittömiin osaamistarpeisiin. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävänä on varmistaa työvoiman osaaminen ja saatavuus myös tulevaisuudessa, alueelliset, kansalliset ja kansainväliset tarpeet huomioon ottaen. Aikuiskoulutuksen on vastattava myös monikulttuurisuus- ja innovaatiohaasteisiin. Aikuisopiskelijan oppimisessa keskeistä on motivaatio ja taito merkityksellisten oppimiskokemusten kriittiseen reflektioon eli kokemusten uudelleen tarkasteluun. Aiemmin hankitut merkitykselliset oppimiskokemukset ohjaavat aikuisten henkilökohtaisia polkuja ammatillisten tavoitteita ja päämääriä kohti. Oman osaamisen ja tulevaisuuden pohtiminen virittää halun osaamisen uudistamiseen, ammattitaidon osa-alueiden päivittämiseen ja aikuisille suunnattuun koulutukseen hakeutumiseen. Aikuiskoulutuksessa on tärkeää ymmärtää, että oppimista tapahtuu ja sitä voidaan edistää monenlaisissa oppimisympäristöissä ja tilanteissa: työpaikoilla, koulutuksessa sekä erilaisissa luottamus-, harrastus- ja vapaa-ajan toiminnoissa. Mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen, ammatilliseen uudistumiseen ja kehittymiseen vahvistaa aikuisopiskelun merkitystä Säädösperusta Koulutuskeskus Salpaus noudattaa toiminnassaan voimassaolevia lakeja, asetuksia, määräyksiä ja ohjeita, jotka velvoittavat näyttötutkinnon järjestäjiä ja tutkintotoimikuntia. Opetushallituksen näyttötutkintoja koskevat määräykset, ohjeet ja lomakkeet ovat osoitteessa /nayttotutkinnot. Keskeisiä oppaita ovat Näyttötutkinto-opas (OPH 2012, uusi tulossa 2015) ja Arvioinnin opas (OPH 2015). Ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lain (L 788/2014) tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Lisäksi tarkoituksena on edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista. Ammatillista aikuiskoulutusta koskeva laki sisältää määräyksen aikuisopiskelun henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamismääräyksen (OPH, 43/011/2006) mukaan, uusi asetus tulossa 2015, aikuisopiskelijan näyttötutkinnon suorittaminen on henkilökohtaistettava koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon

72 68 suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijaksi hakeutuvan aiemmat tiedot, taidot, elämäntilanne ja tarpeet otetaan huomioon tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavien opintojen suunnittelussa ja järjestelyissä. Lain mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava myös aikuisopiskelijan tarvitsemasta tuesta, ohjauksesta ja neuvonnasta. Lisäkoulutuksen sisällöstä, laajuudesta ja järjestämisestä päättää koulutuksen järjestäjä. Perustutkinnon opiskelijaksi ottamisesta päättää vararehtori. Opetushallituksen määräykset, ohjeet ja lomakkeet: Näyttötutkinto-opas. (OPH, Oppaat ja käsikirjat 2012:11) Näkökulmia henkilökohtaistamiseen. Onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. (OPH, Oppaat ja käsikirjat 2014:7) Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. (OPH, Ohjeet ja käsikirjat 2015:2) Aikuiskoulutus osana Koulutuskeskus Salpauksen strategiaa Ammatillisten aikuiskoulutusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteinen haaste on yritysten kilpailukyvyn parantaminen, alueiden elinvoimaisuuden nostaminen ja yhteistyön tehostaminen ammatillisen koulutuksen saralla. Koulutuskeskus Salpauksella on toistaiseksi voimassaoleva työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, joka toteutuu alueen pk-yritysten ja julkisyhteisöjen oppimis- ja kehittämiskumppanuutena. Työelämäpalvelujen kehittämiseksi ja palvelutarjonnan monipuolistamiseksi on perustettu myynti- ja markkinointiryhmä, jossa toimii aikuiskoulutuksen opettajia kaikkien koulutusalojen yksiköistä ja jota johtaa myyntijohtaja. Tässä työssä toimivat opettajat, jotka osallistuvat yhteistyön suunnitteluun, verkoston luomiseen ja palvelujen tuottamiseen yritykslle ja yhteisöille. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän asianmukainen ja menestyksekäs hoitaminen edellyttää näyttötutkintojärjestelmän hyödyntämistä, palveluprosessien sujuvuudesta ja joustavuudesta huolehtimista sekä henkilöstön osaamisen ja asiantuntemuksen täysimääräistä käyttämistä. Palvelumuotoja ovat yritysten omista tarpeista nousevat henkilöstökoulutukset, lyhytkurssit, lupa- ja korttikoulutukset, oppisopimuskoulutus sekä yhteistyössä työvoimahallinnon ja yritysten kanssa toteutettava yhteishankinta- ja muuntokoulutukset, johon kuuluvat mm. rekrytointiin ja yrityksen muutostilanteisiin sovitettu koulutus. Koulutuspalveluja tarjotaan myös projektiyhteistyön kautta.

73 69 16 Näyttötutkintojärjestelmä 16.1 Näyttötutkinnot ja niiden rakenne Aikuisväestölle tarkoitettu näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä myös uuteen ammattiin. Henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnistetaan ja tunnustetaan eri tavoilla hankittu osaaminen. Seuraavassa esitetyt tiedot ja käsitteet perustuvat Opetushallituksen vuonna 2012 uudistamaan Näyttötutkinto-oppaaseen. (Näyttötutkinto-opas, 2012) Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistava koulutus on ammatillista lisäkoulutusta. Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita ovat: kolmikantayhteistyö: työnantajatahojen, työntekijätahojen ja opettajien tiivis yhteistyö tutkintorakenteesta päätettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa, koulutustoimikunnissa, tutkintotoimikunnissa sekä näyttötutkintoja suunniteltaessa, järjestettäessä ja arvioitaessa tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen osoittamalla ammattitaito tutkintotilaisuuksissa henkilökohtaistaminen. Henkilö, jolla on laaja ja monipuolinen alan ammatillinen osaaminen, voi osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa ilman näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta, muutamaa poikkeusalaa lukuun ottamatta. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ei käytetä osaamispisteitä. Myöskään tutkintotodistuksiin ja todistuksiin suoritetuista tutkinnon osista ei merkitä osaamispisteitä, ei edes koko tutkinnon nimellislaajuutta osoittamaan (OPH:n tiedote ). Ammatillisen perustutkinnon tutkintosuorituksessa osoitetaan saavutetut perustutkinnon edellyttämät tiedot ja taidot. Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito. Perustutkinnon suorittaminen ennen ammatitutkinnon suorittamista ei ole välttämätöntä, jos vastaavat tiedot ja taidot on hankittu työelämässä. Useiden ammattitutkintojen ammatitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttää noin kolmen vuoden työkokemusta alalla. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Erikoisammattitutkintojen perusteissa ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että viiden vuoden työkokemusksen perusteella pystyy suoriutumaan ko. erikoisammattitutkinnosta. Edellä esitetyt näyttötutkintojen tasokuvaukset eivät tarkoita sitä, että ammattitutkintoon tai siihen valmistavaan koulutukseen hakeutujalta vaadittaisiin kolmen vuoden (vastaavasti erikoisammattitutkinnossa viiden vuoden) työkokemusta ja/tai ammatillisen perustutkinnon suorittamista, mikäli tutkinnon suorittaja pystyy hyväksyttävästi osoittamaan osaamisensa tutkintosuorituksessa. Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. (

74 70 Vuonna 2015 tutkintorakenteessa oli yhteensä 374 ammatillista tutkintoa, joista ammatillisia perustutkintoja oli 52, ammattitutkintoja 190 ja erikoisammattitutkintoja132. Voimassa olevat näyttötutkintojen perusteet löytyvät osoitteesta > tutkintojen perusteet. Koulutuskeskus Salpauksessa on voimassaolevia järjestämissopimuksia 33 perustutkintoon, 53 ammattitutkintoon ja 36 erikoisammattitutkintoon, yhteensä Tutkintotoimikunnat ja järjestämissopimukset Opetushallituksen asettamat tutkintotoimikunnat johtavat näyttötutkintotoimintaa. Alan keskeiset järjestöt ja muut asiantuntijayhteisöt nimeävät tutkintotoimikuntaan enintään 9 jäsentä, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja tarvittaessa itsenäisiä ammatinharjoittajia tai muita asiantuntijoita. Työelämän edustajat ovat toimikunnissa enemmistönä. Tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä, valvonnasta ja ohjaamisesta, tekevät sopimukset näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien kanssa, vahvistavat tutkintosuoritusten arvioinnit, antavat tutkintotodistukset, päättävät tutkintosuoritusten arvioinnin oikaisemisesta ja toimivat yleensäkin aloitteellisesti oman alansa tutkintotoiminnan kehittämiseksi. Myös Koulutuskeskus Salpauksen opettajia on mukana eri alojen tutkintotoimikunnissa. Koulutuskeskus Salpaus on tehnyt tutkintotoimikuntien kanssa järjestämissopimuksen 122:een perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoon (2015). Järjestämissopimuksen liitteeksi laaditaan tutkintokohtainen näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti, miten näyttötutkinto ja tutkinnon osat käytännössä järjestetään ja arvioidaan. Järjestämissopimuksessa nimetään myös tutkinnon yhteyshenkilö eli tutkintovastaava, joka toimii tutkintotoimikunnan ja Salpauksen yhteyksien ylläpitäjänä. Salpauksen näyttötutkintotoiminnassa noudatetaan kyseessä olevan tutkintotoimikunnan antamia ohjeita ja määräyksiä. 17 Näyttötutkintotoiminnan laadun varmistaminen Koulutuskeskus Salpauksessa toimii näyttötutkintotoiminnan kehittämisryhmä, jonka jäseniä ovat eri aloilta nimetyt näyttötutkintomentorit, tutkintotoimikuntiin kuuluvat opettajat sekä muita asiantuntijoita. Kehittämisryhmää johtavat opetusalajohtajat. Ryhmässä käydään vuoropuhelua yli yksikkörajojen, minkä kautta voidaan vaikuttaa käytäntöihin ja toimintatapoihin ja huolehtia näyttötutkintotoiminnan laadusta Salpauksen eri koulutusaloilla. Kehittämisryhmä toimii ohjausryhmänä näyttötutkintotoiminnan kehittämishankkeille. Näyttötutkintomentorit mentoroivat yksikköönsä tulevia uusia opettajia näyttötutkintotoimintaan. Opetusalapäälliköt ja tiiminvetäjät huolehtivat yhdessä tutkintovastaavien ja näyttötutkintomentoreiden kanssa oman alansa näyttötutkintotoiminnan toteuttamisesta ja kehittämisestä. Tutkintotoimintaa kehitetään asiakaspalautteiden avulla. Palautetta ja kehittämisehdotuksia kerätään myös työelämästä. Palautteen perusteella määritellään vuosittain kehittämiskohteet.

75 Aikuisopiskelijoiden ohjaus ja tuki Aikuiskoulutuksessa toimii opinto-ohjaaja, jonka päätehtävänä on neuvoa ja ohjata alueen aikuisväestöä ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa. Henkilökohtaistaminen ja asiakkaan tarvitsema ohjaus varmistetaan laadukkailla ja oikea-aikaisilla ohjauspalveluilla, joiden avulla pyritään Oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja oppimisen esteiden poistamiseen. Oppimisprosessin aikana opettajat huolehtivat oppimisen ohjaamisesta ja ohjaavat tarvittaessa opiskelijoita muihin tukitoimiin. Useilla aloilla ammatillisten opettajien rinnalla toimii ohjaavia opettajia. Tavoitteena on keskeyttämisten vähentäminen, opintojen loppuun suorittaminen ja tutkinnon suorittaminen. Koulutuskeskus Salpauksessa toimii ohjauspalvelujen kehittämisryhmä, jonka tehtävänä on varmistaa ohjauspalvelujen laatua ja saatavuutta ja kehittää aikuisopiskelijoiden tarvitsemia ohjauspalveluja. Ryhmään kuuluu eri aloilla toimivia ohjauksen asiantuntijoita. Ryhmää vetää opiskelijapalvelujohtaja Aikuiskoulutuksen kehittämishankkeet ja verkostoyhteistyö Koulutuskeskus Salpaus osallistuu valtakunnalliseen ja alueelliseen näyttötutkintotoiminnan kehittämistyöhön, jota rahoitetaan pääosin ammatillisen lisäkoulutuksen kehittämiseen osoitettujen valtionavustusten kautta. Hankerahoituksen turvin on mm. yhdenmukaistettu henkilökohtaistamisen käytäntöjä, laadittu näyttötutkintostrategiaa, kehitetty ohjaustoiminnan mallia, tutkinnon suorittamisen tukitoimia ja henkilökohtaistamisen sähköistä dokumentointia sekä lisätty työelämän näyttötutkinto-osaamista. Hanketoiminnan avulla aikaan saadaan ja ylläpidetään aikuiskoulutustoimijoiden vuorovaikutusta sekä koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä hyvien käytäntöjen levittämiseksi ja näyttötutkintotoiminnan työelämälähtöisyyden varmistamiseksi. Salpauksella on useita toimivia yhteistyöverkostoja alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Koulutuskeskus Salpauksessa toteutetaan lisäksi tarpeen mukaan sisäisiä kehittämishankkeita aikuisopiskelun ja näyttötutkintotoiminnan kehittämiseksi. Merkittävää kehittämistyötä tehdään osallistumalla näyttötutkintojen perusteiden uudistamiseen. Salpauksen opettajia on mukana eri alojen tutkintotoimikunnissa sekä valtakunnallisissa työryhmissä Asiakaspalautteet Näyttötutkintoihin valmistavissa koulutuksissa osallistujilta kerätään asiakaspalautteet. Lyhyissä koulutuksissa palautteet kerätään koulutuksen lopussa. Pitkissä koulutuksissa palautetta kerätään muutaman kuukauden välein väliarviointina ja koulutuksen lopussa yhteenvetoarviointina. Palautteiden keräämisessä käytetään välineinä valtakunnallisia AIPAL- ja OPAL-verkkopalautejärjestelmiä. AIPAL on näyttötutkintojen ja aikuisopiskelun henkilökohtaistamisen toteutumiseen kohdentuva arviointiväline. OPAL on työ- ja elinkeinohallinnon ylläpitämä palautejärjestelmä, joka kohdistuu työvoimakoulutuksiin. Lyhyissä työvoimakoulutuksissa, kuten työnhakuvalmennuksissa, OPAL-palautteen sijaan käytetään käsin täytettävää palautelomaketta. Asiakaspalautteen saamiseksi käytetään lisäksi koulutusalojen omia palautekyselyjä. Koulutusalat määrittävät vuosittain toimintasuunnitelmiinsa asiakaspalautteiden tavoitetason. Palautteen perusteella määritetään näyttötutkintotoiminnan kehittämiskohteet.

76 72 18 Lukiokoulutus Lukiolain (L 629/1998) mukaan lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikaan. Koulutuskeskus Salpauksen lukion nimi on Koulutuskeskus Salpaus, Salpauksen lukio. Aikuislinjan nimi on Koulutuskeskus Salpaus, Salpauksen lukion aikuislinja, Nastola. Lukio sijaitsee Nastolassa Nastopoli -nimisessä kiinteistössä, osoitteessa Rakokiventie 2, Nastola. Lukio toimii normaalina yleislukiona noudattaen valtakunnallista tuntijakoa. Lisäksi lukiolla on opetusministeriön myöntämä tekniikkaan painottuva erityinen tehtävä, jota toteutetaan ns. tekniikkalinjalla. Opetus Nastolassa tapahtuu joustavasti, ammattitaitoisesti ajan muutoksia seuraten ja vahvassa yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen ammatillisen koulutuksen sekä Päijät-Hämeen lukioiden kanssa. Oppitunnit ovat yleisesti käytetyn 75 minuutin mittaisia. Lisäksi hyödynnetään pienten ryhmien kohdalla videoneuvotteluopetusta yhteistyössä alueen muiden lukioiden kesken sekä laajasti myös muuta verkko-opetusta. Kaikki lukion opiskelijat totutetaan mm. verkko-oppimisalustan käyttöön. Salpauksen lukiossa Nastolassa toimii kolme linjaa: nuorten lukiokoulutus, jossa opetus toteutetaan valtakunnalliseen lukion opetussuunnitelman perusteisiin perustuvan opetussuunnitelman ja tuntijaon mukaisesti tekniikkalinja, jolla opiskelija voi painottaa opintojaan tekniikkaan (tekniikkalinjan tuntijako) aikuislinja, jolla toteutetaan valtakunnallista aikuislukion opetussuunnitelmaa ja tuntijakoa 18.1 Ammattiin opiskelevan lukio-opinnot ja ylioppilastutkinto Ammatillista koulutusalaa opiskeleva voi suorittaa Koulutuskeskus Salpauksen määrittämillä aloilla ammatilliseen perustutkintoon sisältyvänä lukio-opintoja ja lisäksi ylioppilastutkinnon. Tällöin opiskeluaika peruskoulupohjaisena on 3 3,5 vuotta. Opiskelija voi suorittaa myös yhdistelmän ammatillinen perustutkinto, lukion koko oppimäärä sekä ylioppilastutkinto. Tällöin opiskeluaika on pääsääntöisesti 4 vuotta. Ammattiin opiskelevalla on oikeus osallistua ylioppilaskokeeseen opiskeltuaan 90 osp omaa ammatillista tutkintoaan. Ylioppilaskokeet kuitenkin laaditaan lukion oppimäärän kunkin aineen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien sisällön pohjalta. Tämän vuoksi Koulutuskeskus Salpauksessa tarjotaan ammatillisen tutkinnon ohessa ylioppilastutkintoon tähtääville mahdollisuus opiskella neljän pakollisen ylioppilaskokeen aineiden lukion pakolliset sekä mahdollisuuksien mukaan valtakunnallisia syventäviä lukiokursseja ennen ylioppilastutkinnon kokeisiin osallistumista. Kurssit toteutetaan pääsääntöisesti lähiopetuksena, mutta myös verkkoavusteista opetusta kehitetään jatkuvasti vastaamaan tarvetta. Opiskelija voi omakustanteisesti tai koulun luvalla suorittaa opintoja myös ilta-, aikuis- ja etälukioissa.

77 73 Opintoihin pääsyn rajana on pääsääntöisesti perusasteen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo vähintään 7 tai suunnitellun ylioppilaskokeen aineissa arvosana 7. Lukio-opintoja ei suositella aloitettavaksi tätä heikommilla arvosanoilla, koska kokemus on osoittanut alle 7 arvosanoin aloitettujen lukio-opintojen keskeytyvän lähes poikkeuksetta. Lukio-opinnot suoritetaan joko puhtaina lukiojaksoina tai ns. sekajaksoina, jolloin samassa jaksossa on osa päivistä ammatillisia ja osa lukio-opintoja. Lukio-opintojen toteutus Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksilla opiskeleville Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksilla opiskeleville tarjotaan mahdollisuus lukio-opintoihin siten, että lukiokurssien opetus järjestetään keskitetysti Ståhlberginkadun kampuksella. Lukio-opintojen toteutuksesta vastaa Koulutuskeskus Salpaus, Salpauksen lukio. Opetuksessa noudatetaan lukion aikuislinjan opetussuunnitelmaa, ja ylioppilaskokeeseen osallistutaan Koulutuskeskus Salpauksen lukiokoulutuksen aikuislinjan kautta ja kokeen suorittamispaikka on pääsääntöisesti Nastola. Opetettavat aineet ovat äidinkieli (ÄI), toinen kotimainen B-taso (RUB), vieraana kielenä A-tason englanti (EA), lyhyt matematiikka (MAB) sekä reaaliaineena psykologia (PS). Muiden lukioaineiden, kuten esimerkiksi pitkän matematiikan, fysiikan tai terveystiedon opetuksen toteutus riippuu kysynnän määrästä. Tarkemmin lukio-opintojen toteutuksesta prosessikuvauksessa Yhdistelmätutkinnon suorittaminen Lahdessa. Ammattiin opiskelevien lukio-opinnot Nastolassa Nastolan toimipisteessä ammattiin opiskelevalla on mahdollisuus suorittaa yksittäisiä lukiokursseja, vain ylioppilastutkintoon tähtääviä lukio-opintoja tai koko lukion oppimäärä. Lukio-opintojen toteutustapa (lukioryhmiin integroituna vai omana ryhmänään) sekä ajoitus riippuu opiskelijamäärästä. Lukio- opinnot muissa Koulutuskeskus Salpauksen toimipisteissä Muissa Koulutuskeskus Salpauksen toimipisteissä lukio-opintoja toteutetaan yksilöllisten suunnitelmien mukaisesti. Toteutuksesta laaditaan paikalliset yhteistyösopimukset, joissa määritellään toteutustapa, -vastuu sekä kustannukset ja niiden jakaminen. Kesäajan lukio-opinnot Lahdessa saattaa olla mahdollisuus opiskella joitakin lukion kursseja kesälukiossa. Näihin opintoihin on yhdistelmätutkintoa opiskelevalla mahdollisuus osallistua omakustanteisesti tai koulun luvalla. Kesäopintojen ajasta ja toteutuksesta vastaa Lahden Yhteiskoulun aikuislukio. 19 Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuranta ja arviointi 19.1 Toiminnan arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta (1998/630, 24 ) määrää, että koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkoiseen toimintansa arviointiin. Koulutuksen arvioinnin tarkoitus on varmistaa toiminnan laatua ja tukea koulutuksen kehittämistä. Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan arviointisuunnitelma on keskeinen osa Salpauksen laadunhallintaa. Sen avulla organisoidaan arviointitoiminnan suunnittelua, toteutusta ja arvioinneista saadun

78 74 tiedon hyödyntämistä. Arviointitoiminnan avulla tuotetaan tietoa eri vastuutahoille ydin- ja tukiprosessien toimivuudesta, tuloksellisuudesta, tehokkuudesta, taloudellisuudesta ja laadusta. Salpauksen toiminnan arviointisuunnitelmassa kuvataan yleiset arvioinnin periaatteet ja toimintatavat sekä vuosittain toteutettavat arvioinnit. Arvioinneilta edellytetään systemaattisuutta, kattavuutta ja kehittämistoimenpiteiden aikaansaamista. Arviointien tulee kohdistua oppimiseen, oppimisedellytyksiin ja koko oppimisympäristöön sekä koulutuksen ja sen vaikuttavuuden arviointiin. Salpauksen arviointi toteutetaan strategisten tavoitteiden pohjalta kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon seuraavat tavoitteet: Arviointiin osallistuu koko henkilöstö. Laadunvarmistaminen ja kehittäminen ovat osa jokaisen salpauslaisen työtä. Arvioinnissa otetaan huomioon, ettei opiskelijoita, henkilöstöä ja sidosryhmiä kuormiteta liiaksi kyselyillä ja muilla arvioinneilla. Arviointituloksia hyödynnetään Salpauksessa organisaation eri tasoilla toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Kehittämisehdotukset perustuvat arvioinnissa saatuun tietoon. Ne ovat perusteltuja, selkeitä ja realistisesti saavutettavissa. Vuosittain kehittämisen kohteiksi valitaan vain muutama toiminnan kehittämisen kannalta keskeinen asia. Keskeisistä arviointituloksista ja kehittämistoimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja asiakkaille mm. www-sivuilla, Kori-intranetissa ja henkilöstökokouksissa. Salpauksen arviointisuunnitelma uudistetaan syksyllä 2015 vastaamaan Salpauksen strategian vaatimuksia Sisäiset arvioinnit Koulutuskeskus Salpauksessa sisäisen arvioinnin keskeiset arviointitavat ovat itsearviointi, ohjaus- ja strategiakeskustelut, tulosanalyysi sekä sisäinen tarkastus ja valvonta. Salpauksen arviointisuunnitelma uudistetaan syksyllä 2015 vastaamaan Salpauksen strategian vaatimuksia ja siinä yhteydessä sisäisen arvioinnin menettelytapoja kehitetään niin, että ne entistä paremmin tuottavat oleellista tietoa toiminnan kehittämisen pohjaksi Kansalliset arvioinnit Korkeakoulujen arviointineuvoston, Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetushallituksen arviointitoiminnot yhdistyivät Kansalliseksi koulutuksen arviointikeskukseksi Arviointikeskuksen tehtävänä on tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten. Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta (Karvi) annetussa laissa (L1295/2013) on määritelty sen tehtävät kuten lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettujen oppimistulosten arvioinnit. Koulutuksen arvioinnin kohteet ja arviointien aikataulu tarkentuvat arviointikeskuksen yhteydessä toimivan arviointineuvoston laatimassa ja OKM:n hyväksymässä arviointisuunnitelmassa. Arviointien tulee kohdistua oppimiseen, oppimisedellytyksiin ja koko oppimisympäristöön sekä koulutuksen ja sen vaikuttavuuden arviointiin. Kansalliset oppimistulosten arvioinnit Opetushallitus on vuodesta 2002 kehittänyt kansallista näyttöperusteista arviointimallia, jossa lähtökohtana on kansallisen arvioinnin integrointi ammatillisen perustutkintojen näyttöihin. Erillisiä tehtäviä

79 75 tai näyttöjä ei kansallista arviointia varten organisoida, vaan arviointitieto tuotetaan suoraan koulutuksen järjestäjän toteuttamista ammattiosaamisen näytöistä. Tietoa tuotetaan ammatillisen peruskoulutuksen oppimistuloksista ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta. Oppimistuloksista ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta kerättävää tietoa voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä kansallisella ja koulutuksen järjestäjän tasolla. Oppimistulostiedon avulla voidaan seurata opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja työelämän edellyttämän ammattiosaamisen saavuttamista. Lisätietoja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen sivuilta Muita arvioinnin menetelmiä Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee toiminnan kehittämistä sekä laadunvarmistamista ja -parantamista arvioitavissa oppilaitoksissa. Vertaisarviointi on kriteeriperusteista. Vertaisarvioijat ovat oppilaitoksen ulkopuolisia henkilöitä, jotka työskentelevät vastaavassa ympäristössä ja ovat arvioitavan aihepiirin asiantuntijoita ja ammattilaisia. Arvioijat ovat riippumattomia ja arvioivat vastaavalla organisaatiotasolla olevien henkilöiden toimintaa. Vertaisarvioijia nimitetään usein kriittisiksi ystäviksi. Opetushallitus on kehittänyt ammatillisen koulutuksen asiantuntijoiden käyttöön vertaisarviointioppaan, joka opastaa käytännönläheisesti vertaisarvioinnin käyttöön laadunvarmistuksen viitekehyksen (CQAF) periaatteiden mukaisesti. Lisätietoa vertaisarvioinnista OPH:n www-sivuilta. Benchmarking tarkoittaa parhaista käytännöistä oppimista, oman yksikön tai organisaation toiminnan systemaattista vertailua muiden yksiköiden tai organisaatioiden toimintaan. Vertailukumppani etsitään yleensä itseä jossakin suhteessa paremmasta organisaatiosta. Benchmarkingilla voidaan vertailla esim. strategioita, toimintatapoja, prosesseja ja tunnuslukuja. Benchmarkingin avulla saadaan tietoa, joka auttaa organisaatiota parantamaan suorituskykyään Asiakaspalautteiden keruu ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Opiskelijapalautteet Ammatillisessa peruskoulutuksessa on käytössä Inka koulutuksen arviointijärjestelmän palautekyselyt. Lukuvuoden aikana otetaan käyttöön uudistettu toimintatapa opiskelijapalautteen keruuseen ja käsittelyyn. Palautekyselyiden määrä vähenee kolmeen: aloitusvaiheen kysely, hyvinvointikysely (2. vuosi) ja päättövaiheen kysely. Palautekyselyiden lisäksi uutena toimintamallina otetaan käyttöön toimipiste- / koulutusalakohtaiset opiskelijafoorumit, joihin kutsutaan opiskelijoita keskustelemaan opetuksen ja ohjauksen, oppimisympäristöjen, opiskelijapalvelujen tai muiden ajankohtaisten teemojen kehittämisestä. Näyttötutkintoina suoritettavan koulutuksen opiskelijapalautteita on kuvattu luvussa Työpaikkaohjaajien palautekysely Ammatillisessa peruskoulutuksessa on käytössä työpaikkaohjaajien palautekysely, jonka tavoitteena on saada palautetta työssäoppimisen suunnittelun, ohjauksen ja arvioinnin onnistumisesta. Palautteen pohjalta työssäoppimisen toteutusta voidaan jatkuvasti kehittää niin, että se tukee mahdollisimman hyvin opiskelijoiden ammatillista kasvua ja edistää työelämäyhteistyötä. Kyselyn tulokset raportoidaan Kori-intrassa tutkinnoittain. Opetusalapäällikkö vastaa kyselyn tulosten käsittelystä ala-/tutkintokohtaisesti oman aikataulun mukaisesti. Tuloksia käsitellään Salpauksen johtotiimissä kaksi kertaa vuodessa.

80 76 Lisäksi palautetta työpaikkaohjaajalta ja opiskelijalta voidaan kerätä suullisesti ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelun yhteydessä. Opiskelijoiden yhteiset palautekeskustelut ovat myös hyvä tapa kerätä palautetta ja kehittää työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutusta Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuranta Ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuutta seurataan tuloskorttimittareilla. Tavoitteet asetetaan vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion laatimisen yhteydessä. Tammikuussa tulosanalyysissä tarkastellaan edellisen vuoden tuloksia koulutusaloittain ja tutkinnoittain sekä määritellään kehittämistoimenpiteitä. Kori-intranetissa on koko henkilöstöllä käytössä reaaliaikaiset raportit, joista voi tarkastella opetukseen, henkilöstöön ja talouteen liittyviä keskeisiä tuloksia. SuperTietovarasto tarjoaa nuorten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijatietoa. Se mahdollistaa esimerkiksi ryhmäkohtaisen suoritustiedon seurannan nopeasti ja vaivattomasti. Tieto on aina ajantasaista, sillä se päivittyy WinhaPron tiedoista päivittäin. Ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoitus Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa otettiin vuonna 2006 käyttöön tulosrahoitus. Tuloksellisuuden perusteella jaettavan rahoituksen tavoitteena on tukea ammatillisen koulutuksen laadun kehittämistä ja parantamista sekä kannustaa koulutuksen järjestäjiä pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen kehittämistyöhön. Tuloksellisuusrahoituksen osuus on kolme prosenttia yksikköhintojen laskennassa käytettävien kokonaiskustannusten määrästä. Tuloksellisuusrahoitusta jaetaan 4/5 tulosrahoituksen piiriin kuuluvalle koulutuksen järjestäjälle. Rahoituksen jakamisen perusteena käytetään koulutuksen järjestäjäkohtaista laskennallista tulosrahoitusindeksiä, joka muodostuu seuraavista mittareista (suluissa mittarin painoarvo): Vaikuttavuusmittari (90 %) Opettajien kelpoisuusmittari (7 %) Henkilöstön kehittämismittari (3 %) 19.4 Arviointi-, palaute- ja seurantatiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Arviointi-, palaute- ja seurantatiedon ja tulosten hyödyntäminen organisaation eri tasoilla toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä on olennaista. Kehittämisehdotusten tulee perustua arvioinnissa saatuun tietoon ja niiden on oltava perusteltuja, selkeitä ja realistisesti saavutettavissa. Vuosittain kehittämisen kohteiksi valitaan vain muutama toiminnan kehittämisen kannalta keskeinen asia. Arviointi-, palaute- ja seurantatietoja käsitellään tarpeen mukaan yhtymähallituksessa, ammattiosaamisen toimikunnassa, Salpauksen johtoryhmässä, johtotiimissä ja koulutusaloilla henkilöstökokouksissa tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa. Syksyllä 2015 tarkistettavassa toiminnan arviointisuunnitelmassa tarkennetaan arviointi-, palaute- ja seurantatiedon käsittelyn ja hyödyntämisen toimintatapoja.

81 Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien liitteet Liite 1, Polkujen kuvaus

82

83 Liite 2a, Jaksosuunnitelma kolmelle vuodelle

84 Liite 2b, Jaksosuunnitelma kahdelle vuodelle

85 Liite 3, Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma