JULKISEN JA YKSITYISEN TYÖVOIMAPALVELUN YHTEISTYÖ JA TYÖVOIMAN VUOKRAUS

Transkriptio

1 Työministeriö Kimmo Ruth Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL Merru Tuliara, Minna Vanhala-Harmanen JULKISEN JA YKSITYISEN TYÖVOIMAPALVELUN YHTEISTYÖ JA TYÖVOIMAN VUOKRAUS 1. TAUSTAA Yksityiset työvoimapalvelut Yksityisten henkilöstöpalveluyritysten toiminta on laajentunut voimakkaasti Suomessa viime vuosien aikana. Tämän seurauksena työnhakua ja henkilöstön rekrytointia tukee laaja julkisen työvoimapalvelun ja yksityisten työnvälitystoimistojen kokonaisuus. Yksityisten työvoimapalvelujen kehityksellä on vaikutuksia myös julkisen työvoimapalvelun asemaan työmarkkinoilla, sillä se ei enää yksin vastaa työmarkkinoiden toimintaa tukevista palveluista. Tämä on sekä Suomessa että muissa Euroopan maissa johtamassa siihen, että julkiset ja yksityiset työvoimapalvelut ovat hakeutumassa aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön, jossa julkisten ja yksityisten toimijoiden vahvuudet pyritään yhdistämään. Yksityisten työvoimapalvelujen lisääntymiselle on useita eri syitä. Yritysten välinen kilpailu on lisääntynyt sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla, mikä on johtanut yritysten tehokkuus- ja joustovaatimusten kasvuun. Tämä ilmenee mm. yritysten keskittymisenä ydintoimintoihinsa ja ostopalvelujen käytön ja alihankinnan lisääntymisenä. Tässä yhteydessä yritykset ovat ulkoistaneet henkilöstötoimintojaan. Toinen muutos on ollut pyrkimys työvoiman käyttötapojen joustavoittamiseen, minkä seurauksena mm. vuokratyövoiman käyttö on lisääntynyt. Yksityisten työvoimapalvelujen asema vahvistettiin kansainvälisesti vuonna 1997 ILO:n yleissopimuksella 1. Suomessa yksityisen työnvälityksen lainsäädännölliset esteet poistettiin jo vuonna 1994, jolloin ainoana rajoituksena säilytettiin työnvälityksen maksukielto. Toimialan hallinnollisen sääntelyn poistuttua on tullut mahdolliseksi kehittää yhteistyötä, joka perustuu julkisen ja yksityisten toimijoiden vahvuuksien yhdistämiseen työvoimapalveluissa. ILO:n sopimusta yksityisistä työnvälitystoimistoista seurasikin suositus 2, jossa määritellään yksityisen ja julkisen työvoimapalvelujen mahdollisia yhteistyöalueita. Yhteistoiminta-alueet liittyvät 1) työn ja työmarkkinainformaation välitykseen ja 2) täydentäviin palveluihin tietyillä työmarkkinasegmenteillä. Sopimuksen mukaan mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä voivat olla: - työmarkkinainformaation yhdistäminen - työpaikkailmoitusten välittäminen - yhteisten projektien, kuten koulutuksen toteuttaminen - erityishankkeet, kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien integrointi työmarkkinoille - henkilöstökoulutus - konsultointi toimintakäytäntöjen parantamiseksi 1 ILO:n yleissopimus yksityisistä työnvälitystoimistoista No. 181 (1997) 2 ILO:n suositus yksityisistä työnvälitystoimistoista No. 188 (1997) 1

2 Työvoiman vuokraus Suomessa Työvoiman vuokrauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on työsuhteessa henkilöstöpalveluyritykseen, mutta antaa työpanoksensa käyttäjäyritykselle. Tällöin henkilöstöpalveluyritys maksaa työntekijän palkan ja työnantajamaksut ja laskuttaa työntekijän tekemästä työstä ko. käyttäjäyritystä. EK:n työvoimatiedustelun mukaan vuokratyövoiman määrä on lähes kaksinkertaistunut yksityisellä sektorilla kolmessa vuodessa. Lokakuussa 2004 yksityisissä yrityksissä oli vuokratyöntekijöitä noin , mikä oli 2,3 prosenttia yritysten omasta henkilöstöstä. Vuokratyövoiman osuus koko työvoimasta kokoaikaisiksi työsuhteiksi muutettuna oli Suomessa 0,6 prosenttia. Työvoiman vuokrauksen voidaan olettaa lisääntyvän Suomessa edelleen lähitulevaisuudessa. Useissa Euroopan maissa luku onkin huomattavasti Suomen lukua suurempi. Työvoiman vuokrausta käytetään hyvin erityyppisissä töissä. Perinteisesti vuokratyötä on käytetty suoritustason tehtävissä nopeaan työvoiman tarpeeseen ruuhkahuippujen tasaamiseksi ja sijaisuuksien järjestämiseksi. Näiden lisäksi vuokratyöntekijöitä käytetään väliaikaiseen työvoiman tarpeeseen esimerkiksi projektiluonteisissa töissä ja asiantuntijatehtävissä. Uutena vuokratyön käyttöalueena ovat työvoimapulan vaivaamat alat, joista yhtenä esimerkkinä ovat keikkalääkärit. Kaikille näille tilanteille yhteistä on se, että työvoimaa tarvitaan pikaisesti ja/tai väliaikaisesti eikä yrityksellä itsellään ole riittäviä resursseja tai ammattitaitoa sopivan henkilön löytämiseksi. Ilman vuokratyövoiman käyttömahdollisuutta olisi vaarana, että nämä työtilaisuudet teetettäisiin ylityönä tai ne jätettäisiin kokonaan teettämättä. Työntekijät hakeutuvat vuokratöihin monista eri syistä. Merkittävin syy on se, että vakituista työtä on vaikea saada. Muita merkittäviä syitä ovat vakituisen työn haun hankaluus, lisäansioiden tai jopa vakituista työsuhdetta parempien ansioiden hankkiminen, monipuolisen työkokemuksen saaminen, jatkuvaan kokopäivätyöhön sopimaton elämäntilanne sekä halu nähdä ja kokea erilaisia työpaikkoja ja työtehtäviä. Vuokratyösuhteiden pituus on suoraan suhteessa vuokratyötä teettävän yrityksen toimialaan ja teetättävän työn luonteeseen. Toimistotyössä vuokratyösuhteet ovat keskimäärin kuuden kuukauden pituisia, kun ravintoloissa teetettävät työsuhteet kestävät vain joitakin viikkoja. Vuokratyö toimii monille väylänä vakituiseen työsuhteeseen, % vuokratyöntekijöistä saa vuokratyön avulla vakituisen työpaikan. Työvoiman vuokraukseen liittyvät aloitteet työttömyyden alentamiseksi Kuluneen vuoden aikana on tehty useita poliittisia aloitteita, jotka tähtäävät työttömyyden alentamiseen tai yritysten työllistämisriskin helpottamiseen vuokratyön avulla. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen politiikkariihen ( ) päätelmien mukaan pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi olisi tutkittava edellytykset sille, että työvoimatoimistot vuokraisivat työvoimaa yrityksille yrittäjien riskin välttämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre on esittänyt (UP Demari ) sellaisen työnvälityksen käyttöön ottamista, joka houkuttelisi nykyistä paremmin lyhytkestoisen työn vastaanottamiseen ja tarjoamiseen. Ehdotuksella pyritään lieventämään tilapäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvää yrittäjän riskiä. Toisena tavoitteena on tehdä lyhytkestoisen työn vastaanottaminen houkuttelevaksi helpottamalla sosiaalietuuksien haku- ja myöntämismenettelyä 2

3 työsuhteen päättyessä. Ehdotuksen mukaan perustettaisiin yleishyödyllisiä työnvälitysyrityksiä, jotka välittäisivät työtä kaikkein vaikeimmin työllistettäville. Työnhakija olisi työsuhteessa työn välittäjään, jolloin työhönottoon liittyvä työnantajan riski poistuisi. Työtön saisi työnteon ajalta enemmän rahaa kuin työttömyysetuuksina, mutta henkilön toimeentulo ei katkeaisi tilapäisen työnteon päättymiseen. Esityksen mukaan määräaikaisen työn välittäjinä voisivat toimia esimerkiksi työvoiman palvelukeskukset. Suomen Yrittäjät ry on tehnyt työministeriölle aloitteen pitkään työttömänä olleiden työllistämiseksi yrityksen työsopimusriskiä pienentämällä. Esityksen mukaan yritysten työllistämisvalmiutta lisäisi muiden keinojen ohella se, että työntekijän voisi saada palvelukseen vuokratyöntekijänä. Ehdotetussa mallissa vuokratyönantajana voisi olla sekä työhallinto että henkilöstöpalveluyritykset, ja työllistymistä vuokratyösuhteeseen tuettaisiin olemassa olevin tukimuodoin. SAK on työllisyyspoliittisessa puheenvuorossaan 3 esittänyt kolmikantaista selvitystä siitä, voisivatko työpoolit tai työvoiman vuokraus joko työhallinnon omana tai sen hankkimana palveluna helpottaa työttömän työllistymisen alkuvaihetta. Näiden kautta työnhakija voisi päästä kiinni uuteen pysyvään työpaikkaan. Edellytyksenä on, että vuokrayritysten noudattamien työehtojen valvonta on riittävää. Työntekijöiden edelleen sijoittamisen toimintamallit työhallinnossa Työvoimatoimistojen keinovalikoimassa on tai on ollut käytössä erilaisia työntekijöiden edelleensijoitukseen ja vuokraukseen liittyviä toimintamalleja seuraavasti. - henkilöstövuokrausta järjestetään maksullisena palveluna kuudessa työvoimatoimistossa 4. - useat työvoimatoimistot ovat jo tehneet tiivistä paikallistason yhteistyötä yksityisten henkilöstöpalveluyritysten kanssa työvoiman vuokrauksessa, tästä ei kuitenkaan ole valtakunnallisia linjauksia - valtion työllistämispalvelussa työttömiä työnhakijoita palkattiin työvoimatoimiston palvelukseen ja sijoitettiin sieltä yhdistyksiin työhön. Työllistämispalvelu lopetettiin vuoden 1998 alussa. - sosiaalinen yritys ja työpaja voivat sijoittaa (työllistämistuella) työllistämänsä pitkäaikaistyöttömän yritykseen. Yritykseltä voidaan tällöin periä enintään työllistämisestä aiheutuvien kustannusten ja maksettavan työllistämistuen ja yhdistelmätuen erotus. Yksityisellä yrityksellä, kuten esimerkiksi henkilöstöpalveluyrityksellä ei nykylainsäädännön mukaan ole oikeutta tukityöllistetyn edelleensijoittamiseen. 2. TYÖVOIMAVUOKRAUKSEN PILOTTIHANKE-ESITYS Työvoimapalvelujen lainsäädännön muuttaminen ja yksityisten työvoimapalvelujen lisääntyminen ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia työhallinnon ja yksityisten työvoimapalvelujen yhteistyöhön, jolla voidaan tukea työmarkkinoiden toimivuutta. Sekä Suomessa että useissa muissa EU-maissa on käyty keskustelua julkisen ja yksityisten työvoimapalvelujen yhteistyöstä. Nykyistä tiiviimpää yhteistyötä voidaan perustella useilla tekijöillä: 3 Paremman työllisyyden puolesta SAK:n työllisyyspuheenvuoro , s Helsinki, Lahti, Oulu, Pori, Turku, Tampere 3

4 - työvoiman saatavuusongelmat ovat kiristymässä samanaikaisesti kun työttömien työnhakijoiden määrä työvoimatoimistoissa on edelleen korkea, - valtioneuvoston kehyspäätös ja julkisen sektorin tuottavuusohjelma edellyttävät työhallinnoltakin henkilöstön vähentämistä sekä hallinnon tuottavuuden ja palvelujen tehokkuuden lisäämistä. Koska työhallinnon kohtaamat haasteet työmarkkinoilla pysyvät suurina, edellyttää tämä uusia yhteistyökumppanuuksia - Yksityisillä palvelutuottajilla on mahdollisuus erikoistua toiminnassaan esimerkiksi tietyille toimialoille tai työntekijöiden ammattiaseman mukaan. Erikoistuminen voi johtaa palvelujen parempaan laatuun ja tehokkuuteen (esim. työnantajien ja työntekijöiden tarpeiden tarkka tuntemus ja yhteensovitus). - Julkinen työvoimapalvelu on laaja-alaista, se tarjoaa palveluja kaikille asiakasryhmille, ja se huolehtii työnvälityksen lisäksi monista muista työmarkkinoihin ja työelämään liittyvistä tehtävistä. Hankkeen tavoitteet ja toimintamalli Ehdotettavassa työministeriön ja Henkilöstöpalveluyritysten liiton pilottihankkeessa työvoimatoimistot ja henkilöstöpalveluyritykset kehittävät vuokratyövoiman välitykseen säännöllisen ja pysyvän yhteistyömallin, jonka avulla alennetaan työnhakijoiden työllistymiskynnystä, nopeutetaan työllistymistä ja ratkaistaan henkilöstöpalveluyritysten ja niiden toimeksiantajien työvoimatarpeita. Tarkoituksena on helpottaa työnhakijoiden sijoittumista vuokratyösuhteisiin ja tukea vuokratyösuhteiden mahdollisimman keskeytymätöntä jatkumista, ja tätä kautta myös helpottaa työllistymistä pysyviin työsuhteisiin. Hanke osaltaan tukee työmarkkinoilla vallitsevan kohtaanto-ongelman ratkaisua. Alueellisen liikkuvuuden helpottaminen on yksi keskeinen keino tavoitteiden saavuttamiseksi. Pilottihankkeessa kysymys on työvoimatoimistojen ja yksityisten henkilöstöpalveluyritysten pidemmän aikavälin kehittämishankkeesta, jossa kehitetään yhteisiä työkäytäntöjä ja luodaan toimijoiden välinen yhteistyömalli. Kokemusten tulee jatkossa olla hyödynnettävissä myös muualla kuin kokeilualueilla. Työvoimatoimiston palvelujen saatavuus on avointa kaikille yrityksille, mutta käynnistettävässä pilottihankkeessa ko. palveluja kehitetään erikseen valittavien henkilöstöpalveluyritysten kanssa. Yhteistyömalli rakennetaan pilottihankkeessa kolmetasoisena: a) työvoimatoimistot ja henkilöstöpalveluyritykset kehittävät peruspalvelujaan (työnantajapalvelut ja työnhakijan palvelut), siten että palvelutuotannossa otetaan huomioon työvoiman vuokraukseen liittyvät erityistarpeet b) erityisillä palveluilla helpotetaan vaikeammin työllistyvien sijoittumista vuokratyöpaikkoihin ja tuetaan työssä jatkamista c) pilottihankkeen yhteydessä selvitetään pidemmällä aikavälillä lisämahdollisuuksia työvoimapoliittisen tuki- ja palvelujärjestelmän kehittämiseen, jotta voitaisiin edelleen helpottaa vaikeammin työllistyvien työnhakijoiden sijoittumista vuokratyöhön. a) Työvoimatoimiston peruspalvelut Työvoimatoimistot ja henkilöstöpalveluyritykset kehittävät peruspalvelujen tuotannossa yhteistyömallin, jonka avulla helpotetaan työnhakijoiden sijoittumista vuokratyösuhteisiin. Toimintamalliin liittyviä käytäntöjä levitetään projektin aikana ja sen jälkeen myös muiden käyt- 4

5 töön. Pilottihankkeeseen osallistuvat työvoimatoimistot ja henkilöstöpalveluyritykset järjestävät työnhakija- ja työnantajapalveluja yhteistyössä seuraavasti: - henkilöstöpalveluyritysten ilmoittamat yksilöidyt avoimet työpaikat viedään työnvälityksen tietojärjestelmään. Tietojärjestelmään vietävien ilmoitusten laatua kontrolloidaan voimassa olevan TM:n ohjeen mukaisesti. - työnhakijoiden palveluinfossa tiedotetaan myös vuokratyömahdollisuuksista - työvoimatoimisto ja henkilöstöpalveluyritykset järjestävät työnhakijoille teematilaisuuksia ja rekrytointitilaisuuksia, joissa esitellään tarjolla olevia työmahdollisuuksia - työvoimatoimisto voi luovuttaa työnhakijoiden tietoja työnantajalle työnhakijan suostumuksella (mm. kielitaito, koulutustiedot, työhistoria, erityisosaaminen, työ- ja koulutustoiveet, työnhakuesittely ym.). Työvoimatoimisto voi tehdä kokeiluhankkeessa vuokratyöpaikkoihin ehdolleasetteluja ja yksilöityjä työhönosoituksia vastaavalla periaatteella kun muillekin työnantaja-asiakkaille - henkilöstöpalveluyrityksille tarjotaan mahdollisuuksia rekrytoida työntekijöitä työnhakuryhmistä ja kursseilta sekä välitetään tietoja päättyvistä työvoimakoulutuksista - työvoimatoimistot ja henkilöstöpalveluyritykset järjestävät yhteistyötä muiden työvoimatoimistojen kanssa työntekijöiden alueellisen liikkuvuuden helpottamiseksi b) Erityiset keinot työnhakijoiden sijoittumiseksi vuokratyöpaikkoihin Pitkään työttömänä olleiden ja pitkäaikaistyöttömyyden riskissä olevien työnhakijoiden työllistymistä vuokratyösuhteeseen helpotetaan ja työssä pysymistä tuetaan peruspalvelujen lisäksi erityisten palvelujen avulla. Kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat, joiden nopea sijoittuminen työpaikkoihin avoimille työmarkkinoille ei ole todennäköistä, kuten esimerkiksi: - ikääntyneet työttömät - vammaiset ja vajaakuntoiset - perhevapaalta palaavat - maahanmuuttajat - nuoret, joiden työttömyys on pitkittymässä - työnhakijat, joilla muuten on riskejä työttömyyden pitkittymiseksi Pilottihankkeessa käytettäviä mahdollisia erityisiä tukia ja palveluja voivat olla mm. seuraavat: - Ammatillinen täydennyskoulutus vuokratyön yhteydessä. Koulutuksen tavoitteena voi olla sekä nopea työllistyminen että vuokratyösuhteiden jatkuminen katkoksia välttäen. Koulutus tähtää jonkin työssä tarvittavan ammatillisen valmiuden tai puuttuvan todistuksen hankkimiseen, joka mahdollistaa työllistymisen. Työllistymistä tukevaa koulutusta voidaan järjestää - henkilöstöpalveluyritysten (tai niiden toimeksiantajien) järjestämänä henkilöstökoulutuksena - työvoimakoulutuksen yhteishankintana, jolloin koulutuksen hankintakustannukset jaetaan työhallinnon ja työnantajan kesken. Opiskelijoille maksetaan tällöin työvoimakoulutuksen koulutustuki - pidempikestoisen ammatillisen koulutuksen tarpeeseen voidaan vastata esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella. - Ohjaus, valmennus tai perehdyttäminen ennen työsuhdetta tai sen aikana. Tavoitteena on työelämään palaaminen ja työssä pysyminen. 5

6 - Työharjoittelupaikkojen etsintä työttömille nuorille (tarkoituksena nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen). c) Pidemmän aikavälin kehittämismahdollisuuksia Pilottihanke ehdotetaan käynnistettäväksi toteuttamalla kohdissa a) ja b) mainittuja toimenpiteitä työvoimatoimistojen ja henkilöstöpalveluyritysten välisessä yhteistyössä. Pitkään työttömänä olleiden tai pitkäaikaistyöttömyyden riskissä olevien työnhakijoiden sijoittumiseksi vuokratyöhön voidaan lisäksi harkita myös muita tuki- ja palvelumahdollisuuksia. Toimenpiteet edellyttävät työvoimapalvelujen lainsäädännön muutoksia tai muutoin laajaa valmistelua. Pitkäaikaistyöttömien työllistymistä vuokratyösuhteeseen olisi mahdollista helpottaa palkkatuen avulla. Tuen myöntäminen henkilöstöpalveluyritykselle edellyttäisi työvoimapalvelulain muuttamista siten, että työntekijän edelleensijoitus ja tuen myöntäminen määräaikaiseen työsuhteeseen yksityisellä sektorilla tehtäisiin mahdolliseksi. Tuki tulisi loppukäyttäjän (toimeksiantajayrityksen) hyväksi siten, että henkilöstöpalveluyritys perisi toimeksiantajaltaan palkkion alennettuna. Työnhakijan työllistymistä vuokratyösuhteesta pysyvään työsuhteeseen voitaisiin tukea työnetsintäpalkkion avulla. Kohderyhmänä olisi erikseen määritellyt työttömät työnhakijat tai ryhmät. Myös työllistymisen tukisetelin käyttömahdollisuudet tässä yhteydessä on tarpeen selvittää. Projektin yhteydessä on tarpeen kehittää toimenpiteitä, jotka kannustavat työntekijöiden alueelliseen liikkuvuuteen tai pendelöintiin myös määräaikaisissa työsuhteissa. Vaihtoehtona työhallinnon olemassa olevien yksittäisten tukien ja palvelujen käytölle voitaisiin pilottihankkeen yhteydessä aloittaa kehittämään ja kokeilemaan toimintamallia, jossa tiettyjen vaikeammin työllistyvien työnhakijoiden työllistymiseen tähtäävä palveluprosessi siirrettäisiin kokonaisuudessaan työvoimatoimistolta henkilöstöpalveluyrityksen toteutusvastuulle. Tällöin työvoimatoimisto vastaisi pelkästään työnhakijoiden rekisteröimisestä, palvelutarpeen arvioinnista ja työttömyysturvaan liittyvistä tehtävistä, kun työllistymiseen tähtäävä palveluprosessi siirrettäisiin kokonaisuudessaan henkilöstöpalveluyrityksen vastuulle. Pilottihankkeen toteutusalueet ja toimijat Pilottihankkeessa käynnistetään nopealla aikataululla em. kohtien a) ja b) mukaisia toimenpiteitä. Toteutuksesta vastaavat työvoimatoimistot ja henkilöstöpalveluyritykset erikseen valittavilta paikkakunnilta. Paikkakunnat valitaan seuraavien kriteerien mukaan: - alueella tai paikkakunnalla on runsasta työvoiman kysyntää - paikkakunnalla on suurempien henkilöstöpalveluyritysten toimipisteitä - valitaan paikkakuntia, joilla on työvoimatoimiston omaa henkilöstövuokraustoimintaa, sekä alueita joilla tätä ei ole Alustavasti on keskusteltu, että kokeilupaikkakunnat voisivat olla seuraavat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä, Joensuu ja Pori. Hankkeeseen osallistuisivat erikseen valittavat Henkilöstöpalveluyritysten liiton jäsenyritykset. Valittavat yritykset edustavat monipuolisesti eri toimialoja, ja niiden toimipisteiden ver- 6

7 kosto on riittävän laaja. Valittavilla yrityksillä tulee olla pitkäjänteisen kehittämisyhteistyön vaatimat henkilöresurssit ja kiinnostus kehittämistyöhön. Pilottihankkeeseen valittavat yritykset ja työvoimatoimistot toimivat tiiviissä yhteistyössä hankkeen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. Työnantajien tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi myös niillä henkilöstöpalveluyrityksillä, jotka eivät osallistu pilottihankkeeseen, on työvoimatoimiston asiakkaina mahdollisuus käyttää työvoimatoimiston palveluja. Pilottihankkeeseen osallistuvat työvoimatoimistot ja henkilöstöpalveluyritykset nimeävät vastuuhenkilöt hankkeen toimeenpanoa varten. Vastuuhenkilöt huolehtivat hankkeen tavoitteiden toteutumisesta ja siitä, että työvoimatoimistojen ja henkilöstöpalveluyritysten välinen yhteistyö ja siihen liittyvät prosessit toimivat tehokkaasti. Toimeenpano Toimeenpanoa varten kootaan tarpeen mukainen projektiorganisaatio. Valtakunnallinen projektiryhmä määrittelee toiminnan tavoitteet ja yhteistyöprosessit ja seuraa toimeenpanoa. Työministeriö ja HPL vastaavat osaltaan hankkeen toimeenpanon vaatimasta tuesta: - käynnistysvaiheen tuki työvoimatoimistoille ja henkilöstöpalveluyrityksille (koulutus, infotilaisuudet, tiedotusmateriaali yms.) - tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihto kokeiluhankkeen aikana - seuranta ja arviointi sekä tulosten hyödyntäminen julkisen ja yksityisten työvoimapalvelujen kehittämiseksi - tuki viestinnälle: sisäinen viestintä, viestintä sidosryhmille ja asiakkaille, viestintä laajalle yleisölle Projektin kesto on kolme vuotta, jonka päätyttyä toiminnan kehittämis- ja laajentamistarpeet arvioidaan. Hankkeen toimeenpanoa käsitellään valtakunnan tasolla kolmikantaisesti. 7