klo yhtymähallinnon neuvotteluhuone G340

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 3/2012 Kokousaika Kokouspaikka klo yhtymähallinnon neuvotteluhuone G340 Osallistujat Läsnä :t Kyösti Juujärvi Eija Säilynoja Tuija Haikola Jari Latvala Kaija Sepponen Esko Valikainen Tuulikki Ukkola Maire Mäki Juha Kukkonen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Muut osallistujat Läsnä :t Risto Säkkinen Niilo Keränen Lauri Louhivirta Mikko Raudaskoski Hannu Leskinen Aino-Liisa Oukka Jarkko Raatikainen Juha Jääskeläinen Sari Haataja valtuuston pj valt. 1. varapj valt. 2. varapj valt. 3. varapj sh-piirin johtaja johtajaylilääkäri talousjohtaja henkilöstöjohtaja hallintolakimies sihteeri Asiat :t Laillisuus ja päätösvaltaisuus, 37 Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Allekirjoitus Kyösti Juujärvi Puheenjohtaja Sari Haataja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Esko Valikainen Tuulikki Ukkola Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuntayhtymän yhtymähallinnossa Todistaa Hallituksen sihteeri Sari Haataja

2 PÖYTÄKIRJA 3/2012 Hallituksen kokouksen pöytäkirja Kokousaika Kokouspaikka klo yhtymähallinnon neuvotteluhuone G340 Asian no Asia Sivu 37 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 38 Pöytäkirjan tarkastajien vaali 3 39 Katsaus 4 40 Liite 4 Ensihoidon palvelutasopäätös 5 41 Liite 5 Sairaanhoitopiirin tilinpäätös Liite 6 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Vastine valtuustoaloitteeseen Liite 8 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lausunto kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Viranhaltijoiden päätösten ottaminen Liite 10 Tiedoksiantoasiat 25

3 PÖYTÄKIRJA 3/ Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Hall 37 Päätös: Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 38 Pöytäkirjan tarkastajien vaali Pöytäkirjan tarkastajiksi valittaneen Esko Valikainen ja Tuulikki Ukkola (varalla Maire Mäki ja Juha Kukkonen) Hall 38 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Esko Valikainen ja Tuulikki Ukkola (varalla Maire Mäki ja Juha Kukkonen). Valtuusto

4 PÖYTÄKIRJA 3/ DIAARI:38 / Katsaus - Raahen ja Oulaskankaan sairaaloiden välinen työnjako - PPSHP:n omaisuuden myynti - HCM-ensihoitajat Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: Katsaus merkitään tiedoksi Hall 39 Päätös: Merkittiin tiedoksi käsitellyt asiat: 1) Raahen ja Oulaskankaan sairaaloiden välinen työnjako - Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka ja vastuualueen johtaja Juha Tapanainen kertoivat asiasta. Katsausta jatkettiin asian 10 ( 46) jälkeen, jolloin käsiteltiin ajankohtaiset prosessit. Merkittiin tiedoksi: 2) Ajankohtaiset prosessit. Valtuusto

5 PÖYTÄKIRJA 3/ DIAARI:371 / Ensihoidon palvelutasopäätös Ensihoidon järjestäminen on ollut kuntakohtaista, mikä on johtanut siihen, että palvelutasot eri puolilla Suomea ovat olleet hyvin vaihtelevat voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa ( /1326, ja 46 ) ensihoidon järjestäminen on siirretty sairaanhoitopiireille mennessä. Muutoksen tavoitteena on palvelutason parantuminen niin saatavuuden kuin laadun osalta sekä kansalaisten tasavertaisuus. Ensihoidon järjestämistä ohjeistetaan lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (340/2011) ensihoitopalvelusta (liite 1) sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohjekirjalla 2011:11 (Ensihoidon palvelutaso; Ohje ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen laatimiseksi sairaanhoitopiireille, liite 2). Sairaanhoitopiiri voi järjestää ensihoidon omana toimintana, yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa tai hankkimalla palvelun muulta toimijalta. Ensihoidon järjestämiseksi sairaanhoitopiirien on tehtävä palvelutasopäätös, jonka valtuusto hyväksyy. Palvelutasopäätökseen määritellään ensihoitopalvelun sisältö sairaanhoitopiirin alueella. Tavoitteena on 1) turvata palvelutarpeeltaan samanlaisille alueille samantasoinen palvelu; 2) tuottaa käytettävissä olevilla resursseilla ensihoitopalvelua mahdollisimman tehokkaasti, ja 3) tavoittaa valtaosa alueen ensihoitoa tarvitsevista potilaista tavanomaisesta elinympäristöstään (koti, työpaikka, yms.) alueellisesti määritellyssä enimmäisajassa. Palvelutasopäätöksen toteutumista seurataan ja sen sisältöä voidaan tarvittaessa muuttaa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin on järjestettävä oman alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Ensihoitopalvelu on terveydenhuollon päivystävä peruspalvelu, jonka tulee kattaa koko sairaanhoitopiirin alue tehokkaasti. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on valmistellut palvelutasopäätöstä lain voimaantulosta lähtien. Aluksi kartoitimme nykyisen palvelutason ja tuottamismallit ja kustannukset alueellamme. Valmistelutyöstä on raportoitu omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmälle, jonka asettamien linjausten pohjalta työtä on tehty. Peruslinjauksina oli palvelutason noston porrastaminen ja monituottajamalli siten, että kaksi aluetta tullaan hoitamaan yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa ja neljä aluetta kilpailutetaan. Syksyllä 2011 esitys oli lausunnoilla kunnissa ja saatujen lausuntojen pohjalta palvelutasopäätöstä muokattiin. Alkuvuodesta 2012 käytiin kunnissa esittelemässä päätöstä ja kuntakierroksella saatujen kommenttien pohjalta päätösesitystä vielä muokattiin. Valtuusto

6 PÖYTÄKIRJA 3/ Kuntakierroksiin liittyvä aineisto löytyy PPSHP:n internet-sivuilta (ammattilaisille / ensihoito / ensihoidon palvleutasopäätöksen valmistelua). Yhteenveto ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen aluekierroksista on liitteenä 3. Kustannukset ja niiden jako on myös keskusteluttanut, vaikka se ei varsinaisesti kuulu palvelutasopäätökseen. Selvitystemme mukaan tällä hetkellä toiminnassa olevan ensihoitojärjestelmän kustannusarvio on n. 15 milj. euroa. Hinta muodostuu kunnilta saatujen ensihoitoon liittyvien kustannusten ja KELA:n sairaanhoitopiirin alueelle maksamien korvausten perusteella. Kunnilta kerätyissä ensihoidon kustannuksia koskevissa tiedoissa on puutteita, koska esimerkiksi kaikki kunnat eivät ole toimittaneet kustannuksia koskevia tietoja. Kelan tiedot löytyvät suoraan heidän tilastoista. Tulevan ensihoitojärjestelmän kustannuksia on arvioitu valtakunnallisten ensihoitoyksiköiden hinta-arvioiden perusteella. Esimerkiksi yhden 24/7 välittömässä valmiudessa olevan ensihoitoyksikön kustannus vuodessa on noin euroa. Vuoden 2013 alusta ensihoitohenkilöstön peruskoulutusvaatimukset nousevat, yksikkömäärä lisääntyy ja yksiköiden valmius paranee. Tästä aiheutuva hinnan nousu tulee olemaan koko sairaanhoitopiirin alueella noin 3,2 milj. euroa. Vuoden 2018 alusta voimaan tuleva lopullinen suunnitelma nostanee nykyisiä kustannuksia noin 6,2 milj. euroa. Kunnallisjohdon kokoontuessa Oulussa PPSHP:n perussopimuksen muuttamiseksi, sovittiin samalla, että ensihoidon kustannusten jakoa varten sairaanhoitopiirin johtaja asettaa työryhmän. Ensivaste sisällytetään palvelutasopäätökseen. Tulevan ensivastetoiminnan kustannukset on arvioitu nykyisten tehtävämäärien ja nykyisen hintatason mukaan. Ensivasteen kustannukseksi on arvioitu sairaanhoitopiirin alueella euroa. Palvelutasopäätösesitys on liitteenä 4. Liitteet Liite 1: STM:n asetus (340/2011) ensihoitopalvelusta Liite 2: STM:n ohje 2011:11 Ensihoidon palvelutaso; ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen laatimikseksi sairaanhoitopiireille Liite 3: Yhteenveto ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen aluekierroksista Liite 4: Palvelutasopäätösesitys Liite 5: Nykyvalmiudet ja suunnitellut valmiudet Ensihoidon ja päivystyksen johtaja Matti Martikainen ja ensihoidon projektityöntekijä Iiro Anttila esittelevät asian kokouksesssa. Valtuusto

7 PÖYTÄKIRJA 3/ Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: esittää, että valtuusto päättää 1) hyväksyä liitteenä 4 olevan esityksen palvelutasoksi 2) käynnistää neuvottelut Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitosten kanssa ja kilpailutuksen muilla alueilla; 3) todeta, että ensihoidon kustannusten jaosta päätetään talousarvion 2013 käsittelyn yhteydessä 4) että hallitus voi tehdä täsmennyksiä ja muutoksia mm. kuvattuihin alueisiin Hall 40 Ensihoidon ja päivystyksen johtaja Matti Martikainen ja ensihoidon projektityöntekijä Iiro Anttila esittelivät asian. Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Kuntien kommentit liite Valtuusto

8 PÖYTÄKIRJA 3/ DIAARI:91 / Sairaanhoitopiirin tilinpäätös 2011 Tilinpäätöstä koskevat säännökset Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kuntayhtymän, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntayhtymäkonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Sairaanhoitopiirin perussopimuksen 18 mukaan kuntayhtymän kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolain säännöksiä. Kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tilinpäätöksen laadinnasta on säännökset kuntalaissa ja kirjanpitolaissa. Kuntayhtymän hallitus laatii tilinpäätöksen tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja antaa sen kuntayhtymän johtajan ja hallituksen jäsenten allekirjoituksen jälkeen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on tilintarkastuskertomuksessaan otettava kantaa, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Tilintarkastuskertomukseen liittyvien asioiden valmistelu kuuluu tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunnan on näin ollen myös otettava kantaa tilinpäätöksen hyväksyttävyyteen ja vastuuvapauden myöntämiseen. Tältä osin tilinpäätöstä käsitellään valtuustossa tarkastuslautakunnan esityksen pohjalta. Sen sijaan itse tilinpäätös on hallituksen laatima ja se käsitellään valtuustossa hallituksen valmistelun pohjalta. vastaa tilinpäätöksen sisällöstä. Kuntalain 68 :n mukaisesti toimintakertomus on osa kuntayhtymän virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain 69 :n mukaisesti hallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa on annettava tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan kehittämistä koskevista tärkeistä seikoista. Kirjanpitoasetuksen mukaan toimintakertomuksessa tulee esittää tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen, arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja selvitys tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajuudesta. Valtuusto

9 PÖYTÄKIRJA 3/ Sairaanhoitopiirin tilinpäätös vuodelta 2011 Tilinpäätös 2011 Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista. Esityslistan liitteenä oleva Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätös muodostuu seuraavista asiakokonaisuuksista: 1. Toimintakertomus 2. Talousarvion toteutuminen 3. Tilinpäätöslaskelmat 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 5. Allekirjoitukset ja merkinnät 6. Luettelot ja selvitykset 7. Liiteosa Määrä-, tunnusluku- ja taloudellisuustavoitteet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa sai jäsenkuntien väestöstä erikoissairaanhoitoa eri potilasta, mikä on 2,2 % enemmän kuin vuonna Sairaanhoidon palvelujen määrätavoitteista laskutettavien avohoitokäyntien tavoite ylittyi 7,2 %, ja avohoitokäynnin kokonaismäärä oli 5,6 % suurempi vuoteen 2010 verrattuna. Avohoitokäynneistä erityisesti perusterveydenhuollon päivystyskäynnit kasvoivat yli 6,4 %, erikoissairaanhoidon osalta käyntien määrä kasvoi 5,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuodeosastohoidon jaksojen määrä oli 7,7 % arvioitua pienempi ja toteutuneiden hoitojaksojen lukumäärä (56 257) oli 1,5 % pienempi kuin vuonna Vuodeosastohoidon hoitopäivämäärä ( ) oli 5,2 % alhaisempi kuin talousarviossa ennakoitiin ja vähennystä vuoteen 2010 verrattuna muodostui hoitopäivää. Potilaiden hoidon siirtyminen yhä enemmän avohoitoon on sairaanhoitopiirin perustavoitteen mukaista. Hoidossa olleiden jäsenkuntien potilaiden määrä ( ) oli noin arvioitua suurempi, mikä on talousarviossa asetettua tavoitetta 2,9 % korkeampi. Kehitysvammahuollon osalta laitoshoidon hoitopäivien määrä laski edelleen voimakkaasti. Laitoshoidon käyttö oli 13,9 % vähäisempää kuin vuonna Asumispalveluja käytettiin 0,7 % enemmän kuin edellisenä vuon- Valtuusto

10 PÖYTÄKIRJA 3/ na. Sen sijaan neuvolapalvelujen käyttö ylitti suunnitelman yli 38 %. Kyseinen kehitys on sekä sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon että valtakunnallisten tavoitteiden suuntainen. Vuodeosastoilla hoidettujen keskimääräinen hoitoaika (4,8 vrk) laski 0,1 vuorokautta edelliseen vuoteen verrattuna ollen kuitenkin 0,1 vuorokautta tavoitetasoa (4,7 vrk) korkeampi. Päiväkirurgisten leikkausten osuus kaikista leikkauksista oli 38,6 prosenttia ja ajanvaraukseen perustuvista leikkauksista päiväkirurgian osuus oli viime vuonna 52,4 prosenttia. Molempien toteutuma on edellisvuotta ja talousarviossa asetettua tavoitetta parempi. Jäsenkuntien laskutus asukasta kohti oli 827 euroa vuonna 2011, mikä ylittää toiminta- ja taloussuunnitelman luvun 12 eurolla/asukas. Kasvua vuoteen 2010 verrattuna on 50 euroa/asukas. Jäsenkuntalaskutuksen arvioitua suurempi kasvu pohjautuu hoidossa olleiden potilaiden ennakoitua merkittävästi suurempaan määrään sekä sairaanhoitopiirin vastuulle jäsenkunnilta, erityisesti Oulun kaupungilta siirtyneiden uusien toimintojen johdosta. Lisäksi hoitotakuun velvoitteiden vaatima lisätyö ja arvioitua korkeampi hoidon tarve ovat omalta osaltaan lisänneet jäsenkuntalaskutuksen ennakoitua suurempaa kasvua. Sairaanhoitopiirin talousarvion tuloslaskelman mukaiset sairaanhoidon välitettyjen palveluiden tulojen ja menojen määrärahat toteutuivat joulukuussa tarkistetun talousarvion mukaisesti 15,7 milj. euron suuruisina (TA 16,0 milj. euroa). Kasvua edelliseen vuoteen on noin 1,0 milj. euroa. Tuloslaskelman rahoituskulujen netto-osuuden osalta vuosi 2011 toteutui -1,15 milj. euron suuruisena, kun talousarviossa summaksi arvioitiin -1,0 milj. euroa. Ylitys talousarvioon nähden on euroa. Ylitys johtuu arvioitua korkeammasta korkotasosta sekä talousarviolainojen suunnitelmasta poikkeavista nostoajankohdista. Lainakanta kasvoi tilikauden aikana yhteensä 19,1 milj. eurolla 94,6 milj. euroon 75,5 milj. euron tasosta. Talousarvion sitovana tavoitteena lainakannan muutoksen osalta oli 19,7 milj. euroa. Toimintakertomuksen eri osissa on esitetty valtuuston sitovuusmäärittelyn mukaisesti tulosalueiden talouden ja toiminnan toteuma asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Hoitoonpääsyyn liittyvät säännökset Säännösten mukaan lähetteen perusteella tapahtuva hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Lähetteiden käsittelyaika on joissakin sairaanhoitopiirin yksiköissä edelleen liian pitkä. Keskimääräinen käsittelyaika oli 2 vrk, mutta yli määräajan (21 vrk) käsittelyä odottaneita lähetteitä kaudella oli 1,6%. Toukokuun alusta 2011 lähtien myös ensikäyntien osalle on säädetty aikarajat. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoissairaanhoidon arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on Valtuusto

11 PÖYTÄKIRJA 3/ saapunut. Ensikäyntiä odottavien osalta tilanne on tältä osin huonohko; yli 3 kk odottaneita oli yhteensä Hoitoon pääsyn osalta tilanne on säilynyt kohtuullisen hyvänä; yli 6 kuukautta leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottaneita oli vuoden lopussa 89. Vuoden 2010 lopussa näitä potilaita oli 54. Maaliskuun alussa 2011 toimintansa aloittaneen uuden avohoitotalon rooli on hyvin keskeinen jäsenkuntiemme asukkaiden hoitoon pääsyn turvaamisessa lähivuosina. Avohoitotaloon sijoittuu myös Oulun kaupungin kuvantamistoiminta. Taloudellinen tilanne Talouden tunnusluvuilla mitattuna sairaanhoitopiirin taloudellinen tilanne vuonna 2011 vakaantui edelleen. Tilikauden ylijäämä on 3,0 milj. euroa, mikä on 1 % -yksikön alhaisempi kuin vuoden 2010 ylijäämä. Edellisten tilikausien alijäämät on saatu katettua ja sairaanhoitopiirin kertynyt ylijäämä on yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin tuloksen tulisi olla vuosittain ylijäämäinen, jotta toiminta olisi kustannusvastaavaa ja myös lainojen lyhennykset voitaisiin hoitaa tulorahoituksella. Sairaanhoitopiirin taseen loppusumma on 358 milj. euroa. Vastattavaa puolella jäsenkuntien peruspääoma on 148,6 milj. euroa, edellisten tilikausien ylijäämä 1,5 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 3,0 milj. euroa. Oma pääoma on yhteensä 153,8 milj. euroa. Taseen vastattavaa puolelle sisältyy tehtyjä investointivarauksia yhteensä 11,5 milj. euroa kohdistettavaksi OYS:n rakennushankkeisiin ja peruskorjauksiin. Huolimatta ylijäämäisestä tuloksesta sairaanhoitopiirin omavaraisuusaste heikkeni ollen tilikauden lopussa 46,2 % (49,6 %). Vuosikatteen ja poistojen suhdeluku vuonna 2011 on 114 %, kun vuonna 2010 se oli 144 %. Merkittävien rakennusinvestointien takia sairaanhoitopiirin velkaantuminen jatkui suunnitelman mukaisesti ja lainanhoitokate heikkeni ollen vuoden lopussa 3,5 (6,1). Lainanhoitokyky säilyi kuitenkin edelleen hyvällä tasolla. Investointien tulorahoituksen prosenttiosuus heikkeni myös ollen 61,9 % (66,2 %). Kassan riittävyyden päivämääräluku oli vuoden 2011 lopussa 26 päivää, vuoden 2010 vastaavana ajankohtana 25 päivää. Toimintatuotot Tilinpäätöksen mukaan sairaanhoitopiirin vuoden 2011 toimintatuotot 520,4 milj. euroa ylittävät talousarvion 2,1 % ja olivat 6,6 % (32,1 milj. euroa) suuremmat kuin vuonna Vähentämällä siirtyneiden toimintojen ja kertaluonteisten erien osuus toimintatuotoista on vertailukelpoinen sairaanhoitopiirin tulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna noin 4,3 %. Jäsenkuntalaskutus oli kertomusvuonna 331,6 milj. euroa, ja se kasvoi vuoteen 2010 verrattuna 7,4 %. Jäsenkuntalaskutus ylitti käyttösuunnitelman 2,2 %. Jäsenkuntalaskutuksen osalta edellisvuoteen nähden vertailukelpoinen luku on 6,2 %. Sairaanhoidollisten palvelujen myynti (51,4 milj. euroa) erityisvastuualueen sairaanhoitopiireille ja muille jäsenkuntien ulkopuolisille kasvoi 10,4 %. Valtuusto

12 PÖYTÄKIRJA 3/ Muiden toimintatuottojen osuus ylitti suunnitelman 1,2 miljoonalla eurolla. Tähän tuottoerään kirjautui toimintavuonna tapahtunut Tahkokankaan alueella sijaitsevan tontin myynti 0,4 milj. euroa, lakisääteisestä tapaturmavakuutusta koskevan varauksen purku 0,6 milj. euroa sekä shp:lle Oulun kaupungilta siirtyneiden henkilöiden siirtymähetkeen mennessä ansaitut pitämättä ja korvaamatta olevat vuosilomat, lomakorvaukset ja lomarahat yhteensä 0,35 milj. euroa. Toimintakulut Sairaanhoitopiirin alkuperäistä talousarviota tarkistettiin joulukuun valtuuston kokouksessa toimintakulujen osalta yhteensä 16,5 milj. eurolla (3,4 %). Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat viime vuonna 496,4 milj. euroa. Kulujen toteutuma talousarviossa on 100,35 % ja kulujen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 7,2 %. Huomioimalla kulujen kasvuun vaikuttaneet siirtyneet toiminnot on vertailukelpoinen toimintakulujen kasvu 4,1 %. Tämä luku sisältää välitettyjen palvelujen kasvun. Vertailua edellisen vuoden toiminnan kuluihin hankaloittaa siirtyvät toiminnot, joita ovat mm. kuvantamistoimintoihin ja puhtaanapitoyksikköön Oulun kaupungilta siirtyneet henkilöt. Toimintakulujen kasvu on ennakoitua suurempi ja myös omistajastrategista linjausta korkeampi. Ylitys on huomioitu vuoden 2012 talousarvion laadinnassa. Jotta pysymme omistajastrategisen linjauksen mukaisessa menokehyksessä edellyttää se, että toiminnan volyymi ei tule vuoden 2012 aikana kasvamaan. Alkuperäinen talousarvio ylittyi välitettyjen palvelujen osalta n. 3,6 milj. euroa muissa sairaanhoitopiireissä, pääasiassa HUS:ssa, hoidettujen vaikeiden sairauksien mm. elinsiirtojen takia. Edellisen vuoden toteumaan nähden välitettyjen palveluihin kertyi kasvua 6,3 % (0,9 miljoonaa euroa). Jäsenkuntien potilaita ohjattiin myös kansallisen erikoissairaanhoidon työnjaon mukaisesti tai heitä joutui muilla paikkakunnilla oleskellessaan muiden sairaahoitopiirien hoitoon. Hoitotakuun tavoitteiden saavuttamisen johdosta sairaanhoitopiiri osti n. 4,0 milj. euron edestä ulkopuolisilta palvelun tuottajilta palveluja. Tähän liittyen sairaanhoitopiirin oma henkilökunta teki lisätöitä noin 2,4 milj. euron palkkasumman verran. Menolajeittain tarkasteltuna henkilöstömenot, kasvoivat vuoteen 2010 verrattuna 6,7%. Vertailukelpoisella tavalla laskettuna henkilöstömenojen kasvu oli 3,5 %. Henkilöstömenot olivat 317,0 milj. euroa vuonna 2011, mikä on 64 % sairaanhoitopiirin kokonaismenoista. Korjattuun talousarvioon nähden varatut henkilöstömenojen määrärahat ylittyivät ainoastaan 57 tuhannella eurolla. Henkilöstömenojen kasvu pysyi kohtuullisena perustuen siihen, että sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti työpanoksen määrää ei kasvateta. Lomapalkkavelan laskentatavassa tapahtui tilikauden aikana muutos. Uudessa kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa B- vuosilomataulukot poistettiin ja lomakorvaus määräytyy ns. vanhojen A- taulukoiden vuosilomapäivien mukaan. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistuksen mukaisesti tämä aiheutti ylimääräisen noin 3 miljoonan euron lisäkirjauksen. Valtuusto

13 PÖYTÄKIRJA 3/ Aineet, tarvikkeet ja tavaraostot pysyivät käyttösuunnitelman mukaisella tasolla, 93,7 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 9,2 %. Apteekkitarvikemenot olivat noin 1,0 milj. euroa alhaisemmat kuin edellisenä vuonna (-3,6 %). Hoito-, kuvantamis- ja laboratoriotarvikkeiden sekä kuntoutustarvikkeiden menokehitys oli yhteensä noin 7,1 milj. euroa korkeampi kuin edellisenä vuonna (kasvua yhteensä 18,5 %). Näiden tarvikeryhmien suurehkosta menokehityksestä selittää osan kertakäyttöisiin tarvikkeisiin siirtyminen ja osan ns. välivarastojen laskennasta luopuminen. Aiemmin radiologian ja kardiologian tarvikkeet on inventoitu ja arvostettu tilinpäätöksessä erikseen. Summa oli vuoden 2010 tilinpäätöksessä n. 1,1 milj. euroa, mikä vuoden 2011 tilinpäätöksessä kirjattiin kuluksi. Potilasvakuutusmeno oli vain 3,7 milj. euroa, mikä on 1,7 milj. euroa suurempi kuin vuonna Tilikauden tulos Tuloslaskelman mukainen vuosikate oli kertomusvuodelta 24,4 milj. euroa. Vuosikate heikkeni 2,1 milj. eurolla vuoden 2010 vuosikatteesta. Sairaanhoitopiirin poistot kasvoivat merkittävästi edellisestä vuodesta (16,2 %) johtuen mm. avohoitotalon käyttöönotosta. Poistot olivat 21,4 milj. euroa (edellisenä vuonna 18,5 milj. euroa). Investointien bruttomenoiksi vuodelle 2011 vahvistettiin alkuperäisessä talousarviossa 35,5 milj. euroa. Valtuuston vahvistamien talousarviomuutosten jälkeen investointimenoihin varattiin kaikkiaan 47,6 milj. euroa. Investoinneista toteutui vuoden 2011 aikana 39,5 miljoonaa euroa. milj. euroa. Investoinneista noin 7 milj. euroa siirtyi toteutettavaksi vuodelle Näistä ohjelmistojen, koneiden ja laitteiden osuus on 4,8 milj. euroa ja rakennusten osuus 2,2 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin tilikauden tulos on ,70 euroa ja tilikauden ylijäämä poistoeron kirjauksen jälkeen muodostuu ,74 euroa. Sairaanhoitopiirin henkilöstö Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2011 aikana keskimäärin henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi edellisestä vuodesta 153 henkilöllä. Henkilöstön kokonaismäärää lisäsi uuden avohoitotalon käyttöönotto, mikä edellytti merkittävää henkilöstöresurssilisäystä sekä operatiiviseen toimintaan että tukipalveluihin. Lisäksi sairaanhoitopiirin toiminnaksi siirtyi kuntayhteistyön mukaisin sopimuksen mm. Oulun kaupungin ja Haukiputaan kunnan radiologian palvelut. Toimintavuonna perustettiin uusi alueellinen apuvälinekeskus ja Oulun Serviisi -liikelaitokselta osa sairaalahuoltopalveluista siirtyi sairaanhoitopiirin Sairaalahuolto- ja välinehuolto vastuualueen tehtäväksi, mikä lisäsi henkilöstömäärää. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Valtuusto

14 PÖYTÄKIRJA 3/ Henkilöstön lukumäärä oli henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa henkilöä, Oulaskankaan sairaalassa 366 ja Visalan sairaalassa 150 henkilöä sekä kehitysvammahuollon palveluksessa 328 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden lopussa 16,7 % (1 147 miestä), naisten osuus vastaavasti 83,3 % (5 722 naista). Miesten ja naisten suhteellisessa osuudessa ei tapahtunut juuri muutosta edellisvuoteen. Henkilöstömäärät tulosalueittain ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liitteenä tämän tilinpäätöksen lopussa. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 76,9 % henkilöstöstä (5 283 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus nousi hieman ollen vuoden lopussa 23,1 % (22,6 % ). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä, mikä selittyy vakanssien alhaisella täyttöasteella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 715 henkilöä. Osaaikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten (13,1 %) tutkimusta- ja hoitoa avustavien henkilöstöryhmässä. Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 423 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,0 vuotta. Naisten ja miesten keski-iässä oli noin yhden vuoden ero (miehet 43,4 vuotta, naiset 44,1 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,6 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 35,2 vuotta. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli huoltohenkilöillä ja tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä 48,6 vuotta. Lääkäreiden ammattiryhmässä keski-ikä oli alhaisin 41,8 vuotta. Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 196 henkilöä, lähes saman verran kuin edellisvuonna. Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (50,5 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 77 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja osakuntoutustuella 164 henkilöä. Määräaikaisella kuntoutustuella vuoden aikana oli 46 henkilöä. Eläkepoistuma sairaanhoitopiirissä vuonna 2011 oli 2,9 %, mikä oli jonkin verran alempi kuin koko kunta-alalla keskimäärin (3,2 %). Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuonna 2011 eläkkeelle siirtyneiden keskiikä oli 59,7 vuotta (58,8 vuotta vuonna 2010 /Kevan uusin tilastopäivitys). Kuntatyöntekijät Suomessa jäivät vuonna 2011 eläkkeelle keskimäärin 59,8-vuotiaina, mikä oli lähes sama kuin edellisvuonna. Sairaanhoitopiirissä on laadittu erillinen henkilöstökertomus, joka on kokonaisuudessaan tilinpäätöksen liiteosassa. Valtuusto

15 PÖYTÄKIRJA 3/ Talousjohtajan ehdotus: päättää a) allekirjoittaa vuoden 2011 tilinpäätöksen b) esittää valtuustolle tilikauden ,70 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: - poistoeroa vähennetään ,04 euroa, - tilikauden ylijäämä ,74 euroa siirretään taseen tilikauden yli-/alijäämätilille, c) antaa tilinpäätöksen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja lähettää tilinpäätöksen tarkastuslautakunnalle, d) saattaa tilinpäätöksen valtuuston käsiteltäväksi, e) antaa valmisteleville viranhaltijoille oikeuden tehdä toimintakertomukseen mahdollisia painatuksen edellyttämiä teknisiä korjauksia. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä talousjohtajan ehdotuksen Hall 41 Talousjohtaja Jarkko Raatikainen ja johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka esittelivät asian. Kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa oli kehitysjohtaja Pasi Parkkila. Kokouksessa jaettiin tilinpäätöksen korjattu sivu 170. Kokouskutsun sivun 10 esittelytekstin kolmannen kappaleen viimeinen virke "Potilasvakuutusmeno oli vain 3,7 milj. euroa, mikä on 1,7 milj. euroa suurempi kuin vuonna 2010." Muutetaan siten, että vain-sana poistetaan. Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto

16 PÖYTÄKIRJA 3/ DIAARI:92 / Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Tausta Oulun kaupunginvaltuusto sekä Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnanvaltuustot ovat päättäneet, että kaikki kyseiset kunnat lakkaavat ja perustetaan uusi yhdistynyt kunta, jonka nimi on Oulun kaupunki. Valtioneuvoston päätöksellä nro 866 on kyseinen kuntajaon muutos hyväksytty ja asiasta on annettu tätä koskeva asetus n:866. Kaikki kyseiset monikuntaliitoksen kunnat ovat tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkuntia. Monikuntaliitosta valmisteleva uuden Oulun yhdistymishallitus on käsitellyt kokouksessaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perussopimuksen muuttamista liittyen uuden Oulun muodostamiseen. Yhdistymishallitus on päättänyt esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se tekee muille Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kuntien valtuustoille hyväksyttäväksi seuraavat perussopimuksen muutosesitykset: 1. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksesta poistetaan Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien nimet. 2. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen luvun 2, pykälä 7 nykyinen teksti: Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy kunnan kunnallisvaalivuoden asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. muutetaan muotoon: Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy kunnan kunnallisvaalivuoden asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään kolmekymmentäviisi (35) prosenttia kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. 3. Uusi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimus tulee voimaan alkaen (liite). Valtuusto

17 PÖYTÄKIRJA 3/ Jäsenkuntien neuvottelu Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajat ja kunnanjohtajat ovat käyneet edellä mainitusta asiasta keskinäisen neuvottelun Oulussa Neuvottelussa on päädytty seuraavaan esitykseen kohdan 2 osalta: Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy kunnan kunnallisvaalivuoden asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään kolmekymmentäkolme (33) prosenttia kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Neuvottelussa sovittiin myös, että Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on aktiivinen tässä asiassa ja lähettää neuvottelussa sovitut asiat eteenpäin jäsenkuntien valtuustoille. Nykytilanne Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän voimassa olevan perussopimuksen 7 :n mukaan äänimäärä voi olla enintään viidennes kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Edellä kerrottuun perustuen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perussopimuksen 7 esitetään jäsenkunnille muutettavaksi vastaamaan muuttuvaa tilannetta. Päätösmenettely Paras -laki Voimassa olevan perussopimuksen mukaan kuntayhtymän perussopimusta voidaan muuttaa kuntalain säätämässä järjestyksessä. Kuntalain 79 :n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Jos kunnan on lain mukaan oltava kuntayhtymän jäsen jollakin toimialalla ja määrätyllä alueella, voidaan kuntayhtymän perussopimusta muuttaa, jos vähintään 2/3 jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Jäsenkuntaa ei kuitenkaan voida ilman suostumusta velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. Kunta- ja peruspalvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 6 :n mukaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan erikoissairaanhoitolain 7 :ssä lueteltuihin kuntayhtymiin. Kunnan tulee kuulua yhteen kuntayhtymään. Äänivallasta kuntayhtymässä on voimassa, mitä erikoissairaanhoitolain 17 :ssä säädetään, jolleivät kunnat toisin sovi. Lain 15 :n mukaan laki on voimassa vuoden 2012 loppuun. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää - hyväksyä alla olevan ehdotuksen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen 7 :n muuttamiseksi alkaen ja Valtuusto

18 PÖYTÄKIRJA 3/ lähettää sen jäsenkuntien kunnan-/kaupunginvaltuustojen käsiteltäväksi ja ehdottaa, että ne valtuuston päätöksellä päättäisivät muuttaa voimassa olevan Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen 7 :n Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen hyväksymän ehdotuksen mukaiseksi. Perussopimuksen 3 :ssä luetellut kuntayhtymän jäsenkunnat päivitetään vastaamaan tilannetta siten, että Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksesta poistetaan Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli- Iin kuntien nimet. Voimassa oleva perussopimus: 7 Valtuuston jäsenten lukumäärä, toimikausi ja äänivalta Jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän valtuustoon jäseniä seuraavasti: Kunnan asukasluku kunnallisvaalivuonna Jäsenten lukumäärä tai vähemmän tai enemmän 5 Lisäksi Oulun yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Valtuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy kunnan kunnallisvaalivuoden asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Oulun yliopiston edustajien äänimäärä valtuustossa on 10 prosenttia kuntien kuntayhtymän valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopiston valtuustoon valitsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta hallitusta valittaessa. Valtuusto

19 PÖYTÄKIRJA 3/ Ehdotus perussopimuksen muuttamiseksi: 7 Valtuuston jäsenten lukumäärä, toimikausi ja äänivalta Jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän valtuustoon jäseniä seuraavasti: Kunnan asukasluku kunnallisvaalivuonna Jäsenten lukumäärä tai vähemmän tai enemmän 5 Lisäksi Oulun yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Valtuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy kunnan kunnallisvaalivuoden asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään kolmekymmentäkolme (33) prosenttia kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Oulun yliopiston edustajien äänimäärä valtuustossa on 10 prosenttia kuntien kuntayhtymän valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopiston valtuustoon valitsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta hallitusta valittaessa Hall 42 Kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa oli kehitysjohtaja Pasi Parkkila. Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto

20 PÖYTÄKIRJA 3/ DIAARI:93 / Vastine valtuustoaloitteeseen Valtuutettu Jorma Kivioja valtuutettu Markku Laitilan kannattamana on tehnyt valtuustoaloitteen , että sairaanhoitopiiri järjestää iltakoulun/infon ennen talousarviokokousta valtuustolle. Talousjohtaja Jarkko Raatikaisen vastine valtuustoaloitteeseen: Valtuuston työjärjestyksen 2 mukaisesti valtuustoaloitteeseen ei ole vielä annettu kirjallista vastausta. Kuitenkin sairaanhoitopiiri on järjestänyt iltakoulun valtuustoaloitteen mukaisesti vuoden 2010 syksyllä. Vuonna 2011 iltakoulua ei järjestetty. Sairaanhoitopiirin valtuusto saattaa kokoontua toimintavuoden aikana ainoastaan kaksi kertaa: kesäkuussa tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja joukukuussa talousarvion käsittelyn yhteydessä. Valtuuston kokouksia ennen on järjestetty informaatiotilaisuus valtuutetuille. Kyseiset infotilaisuudet ovat olleet aikataulullisista syistä melko lyhyitä ja niiden sisältämää informaatiota on jouduttu rajaamaan ainoastaan keskeisiin asiakohtiin. Yhtymähallinnon mielestä on tarkoituksenmukaista lisätä valtuutettujen saaman informaation määrää sairaanhoitopiirin toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston iltakoulu on hyvä tapa kertoa sairaanhoitopiirin ajankohtaisista asioista laajemmin. Talousjohtaja ehdottaa, että sairaanhoitopiirin valtuuston jäsenille ja heidän varajäsenilleen järjestetään vuosittain infotilaisuus ennen talousarviokokousta. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: hyväksyy valtuustoaloitteeseen annetun vastineen ja antaa sen tiedoksi valtuustolle Hall 43 Lisäksi hallitus esittää valtuustolle, että se merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa oli kehitysjohtaja Pasi Parkkila. Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto

21 PÖYTÄKIRJA 3/ DIAARI:58 / Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lausunto kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Valtiovarainministeriö on lähettänyt päivätyn lausuntopyynnön Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista, liite 1. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiriin lausuntoa pyydetään 1. kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä ja esityksistä sekä 2. selvityksen vaikutuksista. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lausuntoluonnos on liitteenä 2. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: käy keskustelun lausuntoluonnoksen pohjalta ja antaa lausunnon valtiovarainministeriölle Hall 44 Kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa oli kehitysjohtaja Pasi Parkkila. Kokouksessa jaettiin STM:n asettamispäätös (STM020:00/2012) "Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys" (liite 1 44). Päätös: kävi keskustelun ja hyväksyi valtiovarainministeriölle annettavan liitteenä olevan lausunnon Liite 2 44 Valtuusto

22 PÖYTÄKIRJA 3/ DIAARI:39 / Viranhaltijoiden päätösten ottaminen Viranhaltijoiden päätökset (nähtävissä sihteerillä): Yhtymähallinto - sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen, PPSHP:n aloiteasiamiehen määrääminen, päätös 7/2012; Kokonaisturvallisuus terveydenhuollossa -projektin hallinnointi, koordinointi ja kustannusten hyväksymisvaltuudet, päätös 8/2012; ErvaKpp-hankkeen toiminnallisesta toteutuksesta vastaavan vastuuyksikön muutos, päätös 10/2012; kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisymalli -hankkeen (KYTEM) ohjausryhmän kokoonpanon päivitys, päätös 11/2012; yhtymähallinnon vastuualuejohtajat, heihin rinnastettavat henkilöt, vastuuyksikköpäälliköt sekä heidän henkilöstöhallinnollisen päätösvallan ja hankintavaltuuksien PÄIVITYS, päätös 12/2012 (kumoaa päätöksen 48/2010); tulospalkkauksen perusteiden määrittäminen medisiinisen tulosalueen syöpätautien ja hematologian vastuualueelle, päätös 13/2012; tulospalkkauksen perusteiden määrittäminen sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen potilashoidon palvelut vastuualueelle, sairaalahuollon toimialueelle, lääkintätekniikan yksiköihin sekä laboratorioon, päätös 14/2012; nimityspäätös 15/ henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen, toimivallan (HS 22 ) siirtopäätökset 4-6/2012 Sairaanhoidolliset palvelut tulosalue - tulosalueen johtaja Osmo Tervonen, vastuuyksikköpäällikön sijaisen määrittäminen lääkintätekniikan vastuuyksiköissä (vy P2641-P2645, P2649), päätös 10/2012; - vastuualueen ylihoitaja Riitta-Liisa Heikkilä (laboratorioalat), nimityspäätökset 3-7/ vastuualueen ylihoitaja Eila Alavahtola (kuvantaminen), toimivallan osittainen siirtäminen, päätös 11/ toimialuejohtaja Marja Rahkola (potilashoidon palvelut / apuvälinepalvelut), alueellisen apuvälinekeskuksen työryhmävastaavien nimeäminen, päätös 4/2012 (kumoaa VIPS:n 23/2011) - vastuualueen johtaja Sirpa Pekkala (sairaala- ja välinehuolto), sairaala- ja välinehuollon vastuualueen johtoryhmän kokoonpano alkaen, päätös 5/ vastuualueen johtaja Pasi Keskitalo (tekniikan palvelut), lääkintätekniikan toimialan vastuuyksiköiden (P2641-P2645, P2649) esimiesten varahenkilöiden määrittäminen, päätös 5/2012; LVI-tekniikan esimiesten varahenkilöiden määrittäminen, päätös 6/2012; sähkötekniikan esimiesten varahenkilöiden määrittäminen, päätös 7/2012; nimityspäätökset 8-9/2012 Medisiininen tulosalue - tulosalueen johtaja Antero Kesäniemi, palvelutodistusten antaminen medisiinisellä tulosalueella (HS kohta), päätös 7/ vastuualueen ylihoitaja Päivi Lavander (yhteispäivystys), nimityspäätös 9/2012 Valtuusto

23 PÖYTÄKIRJA 3/ vastuualueen ylihoitaja Tarja Kukkonen (kardiologia), vakinaisesta toimesta siirtyminen toisen vastuuyksikön avoimeen vakinaiseen toimeen, päätökset 8-9/2012; nimityspäätös 12/ vastuualueen ylihoitaja Tuula Rissala (syöpätaudit ja hematologia), vakinaisesta sisäisen sijaisen toimesta siirtyminen vakinaiseen toimeen, päätös 8/ vastuualueen ylihoitaja Tarja Kukkonen (neurologia, ihotaudit ja geriatria), nimityspäätökset 1-3/ vastuualueen johtaja Antero Kesäniemi (tutkimus ja kehittäminen), nimityspäätös 1/2012; tutkimuksen ja kehittämisen vastuualueen johtoryhmän nimeäminen alkaen, päätös 2/2012 (kumoaa VIPS:n 71/2011) Operatiivinen tulosalue - tulosalueen johtaja Kari Haukipuro, sydänkirurgian lisätyösopimuksen jatkaminen , päätös 8/2012 (korvaa VIPS:n 4/2012) - vs. tulosalueen ylihoitaja Merja Fordell, nimityspäätös 1/ vastuualueen johtaja Päivi Laurila (anestesia ja tehohoito), henkilöstöhallinnon muun ratkaisuvallan siirtäminen vastuualuejohtajalta vastuuyksikköpäällikölle (vy anestesialääkärit), päätös 5/2012; vastuuyksikköpäällikkö Tanja Forchinin (vy:t 23800, 23880) sijaiset alkaen, päätös 6/ vastuualueen ylihoitaja Merja Fordell (anestesia ja tehohoito), päätöksenteon siirtäminen henkilöstöasioissa vastuuyksiköiden (vy 23801; 23852,23853,24790,24792,24890,24892; 23890; 24791) päälliköille ja heidän sijaisinaan toimiville alkaen, päätös 5/2012; (korvaa VIPS:t 13/2011 (Pehki), 17/2011 (Ane), 22/2011 (Tukielin-nek), 1/2012 (Ane) - vs. ylihoitaja Tarja Arvola (pää ja kaula), nimityspäätös 4/ vastuualueen ylihoitaja Merja Fordell (pehmytkudoskirurgia), nimityspäätökset 22/2011 ja 6/ vastuualueen ylihoitaja Mirjam Inget (tukielin- ja neurokirurgia), apulaisosastonhoitajan toimen hoitaminen vo 2 (vyp:n sijainen) , päätös 6/2012; nimityspäätökset 8-9/ vs. ylihoitaja Tarja Arvola (tukielin- ja neurokirurgia), nimityspäätös 2/ vastuualueen ylihoitaja Merja Meriläinen (kuntoutus), nimityspäätökset 4-6/2012 Psykiatrian tulosalue - tulosalueen johtaja Outi Saarento, nimityspäätökset 1-3/ tulosalueen ylihoitaja Tuulikki Kronqvist, nimityspäätös 5/ vastuualueen ylihoitaja Jukka Korhonen (nuorisopsykiatria), nimityspäätös 3/ vastuualueen ylihoitaja Anna-Maija Puusti (lastenpsykiatria), nimityspäätös 2/2012 Oulaskangas ja Visala tulosalue - tulosalueen johtaja Asko Rantala, hankintapäätösvallan (HS 23 6 mom.) siirtäminen tulosalueen ylihoitajan virkavapauden ajaksi, päätös 3/2012 (lisäys VIPS:iin 14/2011); päätösvallan delegointi Visalan sairaalan vastuualueella, päätös 5/2012 Valtuusto

24 PÖYTÄKIRJA 3/ vastuualueen ylihoitaja Pentti Ollanketo (Visala), nimityspäätökset 6-7/2012 Kehitysvammahuollon tulosalue - vastuualueen johtaja, ylihoitaja Taina Kärsämänoja (laitoshoito), nimityspäätös 4/2012 Hankintapäätökset - Vastuualueen johtaja Pasi Keskitalon hankintapäätös , hissien huollot ajalle (+ 1 v), kokonaisarvo euroa. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: ei ota käsiteltäväksi viranhaltijapäätöksiä Hall 45 Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto

25 PÖYTÄKIRJA 3/ DIAARI:94 / Tiedoksiantoasiat DN451/312/2011 DN300/134/2010 DN107/134/2011 DN69/174/2012 DN84/174/ Valtionavustuksen myöntäminen kehittämishankkeeseen "Terveempi Pohjois-Suomi2", sosiaali- ja terveysministeriön päätös STM/4705/2011 (hankkeen tunniste 009/HTO/KH/2012), liite. - Oulun hallinto-oikeuden päätös (nro 12/0060/1, diaarinro 01247/10/6114) sosiaalihuollon asiakasmaksua koskevaan valitukseen, liite (salassa pidettävä). - Oulun hallinto-oikeuden päätös (nro 12/0119/2, diaarinro 00170/11/6209), käyttämättä jätetystä ajasta perittävää maksua koskeva perustevalitus, liite (salassa pidettävä). - Kuntatyönantajapäivät Tampereella, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 2/2012 ( ), liite. - Terveydenhuoltoalan työntekijöiden eettinen rekrytointi, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 3/2012 ( ), liite. - Paikallinen virka- ja työehtosopimus siirtyvistä vuosilomaoikeuksista, (ERVA-alueen sairaanhoitopiirien lääkärit), liite. - Paikallisneuvottelu : Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) muutosten paikallinen soveltaminen alkaen, pöytäkirja, liite. - Yhteistyötoimikunta , pöytäkirja, liite. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: Merkitään tiedoksi Hall 46 Kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa oli kehitysjohtaja Pasi Parkkila, joka kertoi Terveempi Pohjois-Suomi2 -hankkeesta. Kokouksessa jaettiin Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen 1 loppuraportti (liite 1 46). Päätös: Merkittiin tiedoksi.. Valtuusto

26 PÖYTÄKIRJA 3/ OIKAISUVAATIMUSOHJE Päätöksiin, jos ne eivät koske yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, voi niihin tyytymätön tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus, osoite: PL 10, OYS. Oikaisuvaatimusaika on 14 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. VALITUSOSOITUS Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen, kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. Pykälät: Viranomainen, jolle valitus osoitetaan on Oulun hallinto-oikeus osoite: Isokatu 4, Oulu. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirja on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin hyvissä ajoin, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu. Yksityiskohtainen muutoksenhakuohje liitetään pöytäkirjanotteeseen. Valtuusto