Ohjelmakauden tarkastuksen ja valvonnan viitekehys Helsinki Korjaavat toimenpiteet Eliisa Hujala TEM/AKY

Transkriptio

1 Ohjelmakauden tarkastuksen ja valvonnan viitekehys Helsinki Korjaavat toimenpiteet Eliisa Hujala TEM/AKY

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ohjelmien rahoitus ja hallinnoinnin järjestäminen Valvontaan ja tarkastukseen osallistuvat ja niiden tehtävät Lainsäädäntökehys Sääntöjenvastaisuus ( -korjaukset / muut jatkotoimet virheen laadun perusteella) Uusi lähestymistapa ?

3 Manner-Suomen Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys ohjelmat Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite 4 EAKR-ohjelmaa (Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomi) Manner-Suomen ESR-ohjelma Tavoitteessa korostetaan tarvetta keskittyä erityisesti tutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työpaikkojen luomiseen. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Manner-Suomen rakennerahastorahoitus on kaudella yhteensä noin 1,6 miljardia euroa, josta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osuus on 974,3 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osuus 615,4 miljoonaa euroa. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja ENPI-ohjelmilla tuetaan rajaalueiden ja laajempien, rajat ylittävien yhteistyöalueiden integroitumista sekä alueiden ja kaupunkien välisten verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Lisäksi EU-ohjelmiin sitoutuu kansallista julkista rahoitusta noin 2,01 miljardia euroa (valtio 75 %, kunnat 25 %). Ohjelmiin on myös arvioitu käytettävän noin 2,3 miljardia euroa yksityistä rahoitusta.

4 Monivuotinen ohjelmaperusteisuus toimi eli hanke tai hankeryhmä joka toteuttaa ohjelman tavoitteita Kansallinen ohjelma (NSRF) Toimenpideohjelmat toimi Kansalliset strategiat EU:n tavoitteet ja strategiat

5 Ohjelmakaudet (suljettu, viimeiset rahoitusoikaisut 2008) (jatkoaika, sulkemisen määräaika PS ) (sidottu 30 40%, maksettu n+2 rajoissa) ? (valmistelussa)

6 Ohjelmien monivuotiset kehykset vahvistettu vuodesta 1988 alkaen komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin välisillä sopimuksilla. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen rahoituskehyksestä päätetään oikeudellisesti sitovalla asetuksella. EU:n periaatteet ja politiikat määritellään perustamissopimuksessa, johon jäsenvaltiot ovat sitoutuneet liittyessään EU:hun. Maataloustuki sekä alue- ja rakennepolitiikka ovat EU:n budjetin suurimmat menoerät. Rakennerahastojen osuus otsake 1b noin 1/3 EU:n budjetista

7 Ohjelmien tilanne % 40 % Sidottu EU+valtio -kehyksestä Maksettu EU+valtio -kehyksestä % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi EAKR yhteensä ESR

8 Unionin toimivalta Jäsenvaltion yksinomainen toimivalta alueilla, joita ei siirretty EU:lle EU:lla on yksinomaista toimivaltaa Kilpailupolitiikassa (kilpailu- ja valtiontukisäännöt) Sisämarkkinat Yhteinen maatalouspolitiikka EU ja jäsenvaltiot jakavat toimivallan Koheesiopolitiikka EU:lla ei yleistä toimivaltaa: Rikosoikeus Hallinto-oikeus Lainkäyttö

9 Koheesiopolitiikan säädösperusta ja toimivalta Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (=SEUT) 4 art, SEUT ART (EAKR), ART (ESR) erityisesti vähentämällä alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä Toissijaisuus ja suhteellisuusperiaatetta (SEUt 5 art.) noudattaen Jaettu toimivalta unionin ja jäsenvaltioiden kesken

10 EU talousarvion toteuttaminen Komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti (SEUT art 310) -> jäsenvaltion ensisijainen valvontavastuu ohjelmissa EU:n tilintarkastuksesta huolehtii riippumattomana ulkoisena tilintarkastajana Euroopan tilintarkastustuomioistuin (ECA). Euroopan parlamentti myöntää neuvoston suosituksesta komissiolle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden. -> komission viimekätinen valvontavastuu ohjelmissa

11 Jaettu vastuu jäsenvaltion lojaliteettiperiaate 2. talousarviota yhteistyössä toteutettaessa.., jäsenvaltioiden on annettava kaikki tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä toteutettava muut yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi tarvittavat toimenpiteet, Tätä varten niiden on erityisesti: a) varmistettava, että talousarviosta rahoitettavat toimet todella toteutetaan ja että ne toteutetaan oikein; b) estettävä sääntöjenvastaisuudet ja petokset sekä puututtava niihin; c) perittävä takaisin aiheettomasti maksetut tai sääntöjenvastaisuuksien tai virheiden vuoksi menetetyt varat; d) varmistettava, että talousarviosta peräisin olevien varojen saajista julkaistaan vuosittain riittävät tiedot. EU:n varainhoitoasetus (EY, Euratom) N:o 1605/ b artikla

12 Jos jäsenvaltio ei noudata velvollisuuksia EY:n varainhoidon tavoitteena on, että kaikki yhteisön menot ovat 100 % oikein. Vahinko yhteisön talousarviolle = ei ole saatu tuloja, joihin on oikeus, tai on syntynyt perusteettomia menoja (yhteisön tai kansallisen oikeuden vastaisesta menettelystä tai laiminlyönnistä). Jäsenvaltion korjattava ensisijaisesti virheet (Yleisasetus 1083/2006 (YA) 98 art.) komission toimivalta, jos jäsenvaltio ei hoida velvoitetta (YA 99 art.) => on palautettava tilanne, jossa oltaisiin ilman virhettä eli eliminoida vaikutus yhteisön taloudellisiin intresseihin. Komission ohjaus ja neuvottelut, toimintasuunnitelmat virheiden korjaamiseksi, maksujen jäädyttäminen jne. Komission päätös rahoitusoikaisuista (YA 100 art,) EY-tuomioistuimen kanne jäsenvaltiota vastaan (SEUT vahingonkorvausvastuu)

13 Ohjelmien täytäntöönpano jäsenvaltiossa toteutuksessa noudatettava perustamissopimusta (SEUT) ja sen nojalla annettuja säädöksiä sekä kansallisia säädöksiä perustuu jäsenvaltioissa EY:n komission hyväksymiin rakennerahasto-ohjelmiin (EAKR, ESR) -> tiukka sääntelyympäristö sisältyy Suomessa valtion talousarvioon -> talousarviolainsäädännön ja kansallisten elinten vaatimukset (VTV, valtiokonttori) toimeenpannaan hankkeina, jotka on hyväksytty hallintoviranomaisen vastuulla ohjelman seurantakomitean vahvistamien valintakriteerien nojalla edellyttää tuensaajalta säännösten & tukikelpoiset kustannukset yksilöivän rahoituspäätöksen ehtojen noudattamista

14 Rakennerahasto-ohjelmien täytäntöönpanoa sääntelevät oikeusnormit EY:n perustamissopimus ja sen nojalla annetut säädökset, kuten valtiontuki, julkiset hankinnat, ympäristönsuojelu jne. (Yleisasetus (YA) 9 artiklan 5-kohta*) Neuvoston ja parlamentin ns. yleisasetus (EY) N:o 1083/2006 (YA) Neuvoston rahastokohtaiset asetukset/eakr asetus (EY) N:o 1080/2006 ja ESR asetus (EY) N:o 1081/2006 Komission täytäntöönpanoasetus (EY) N:o 1828/2006 (mm. tiedotus- ja viestintävelvoitteet) Komission jäsenvaltiota sitova päätös EAKR/ESR ohjelmasta Ohjelman seurantakomitean vahvistamat valintaperusteet (YA art.) Kansallinen lainsäädäntö (tukijärjestelmät), kuten esim. TEM hallinnonalan rahoituslaki (1652/2009) ja asetus (1695/2009), yleislakina valtionavustuslaki (688/2001) Kansallinen tukikelpoisuusasetus (1079/2007) Valtioneuvoston/TEM allokointipäätöksen varojen käytön ehdot välittäville toimielimille Välittävän toimielimen rahoituspäätöksen ehdot tuensaajalle Hallinto- ja muiden viranomaisten määräykset ja ohjeet hallintoviranomaisen oikeus antaa ohjeita ei vaikuta kunkin hallinnonalan oikeuteen antaa ohjeita oman hallinnonalan viranomaisille. Lisäksi muuta EY-normeja täydentävää kansallista ls, kuten Laki eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta (300/2001) sekä hallintomenettelyyn liittyvät kansalliset yleislait ja muu julkisen vallan käyttöä ohjaava lainsäädäntö

15 EAKR-OSARAHOITTEISET TUET (tukimuotoja ) ELY-keskukset (TEM): Työllisyysperusteinen investointiavustus Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Valtionavustus ympäristönsuojelun edistämiseen/ympäristönsuojeluavustus Vesistötoimenpiteiden tukeminen valtion avustuksella Vesihuoltoavustus/Vesihuollon tukeminen Energiatuki Maakunnan liitot: Alueellinen kehittämistuki Perusrakenteen investointituki EAKR-toimenpideohjelmien mukaiset OPM:n ja STM:n toimialan kehittämis- ja investointihankkeet

16 EAKR-OSARAHOITTEISET TUET (tukimuotoja) Finnvera Oyj: Takausprovisiotuki Investointi- ja käyttöpääomalaina Pienlaina Naisyrittäjälaina Yrittäjälaina Ympäristölaina Liikennevirasto: EAKR-toimenpideohjelmien mukaiset kehittämis- ja investointihankkeet

17 ESR-OSARAHOITTEISET TUET (tukimuotoja) ELY-keskukset: Starttiraha Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Palkkatuki Työllistäminen valtiolle työllistämismäärärahoilla ESR-ohjelma-asiakirjan mukaiset TEM:n, OPM:n ja STM:n toimialan kehittämishankkeet ESR-ohjelma-asiakirjan mukaiset kehittämishankkeet Maakunnan liitot: ESR-ohjelma-asiakirjan mukaiset suuralueosioiden/ suuraluekohtaiset kehittämishankkeet Ministeriöt (VVC, TEM, YM, OKM, STM), Opetushallitus: tekninen tuki (EAKR, ESR) Kehittämishankkeet (Opetushallitus,STM)

18 Yhdennetty sisäisen valvonnan kehys Kansalliset toimijat : Eduskunnan tarkastusvaliokunta Valtiontalouden tarkastusvirasto VM Valtiovarain Controller tarkastusviranomainen todentamisviranomainen hallintoviranomainen Hallinnonala ohjaava ministeriö (yleinen valvontavastuu) tuen myöntänyt viranomainen eli välittävä toimielin EU: EU:n tilintarkastustuomioistuin (ECA) KOMISSIO pääosastojen (DG) tarkastus, OLAF YHTENÄINEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ = seuranta ja valvontajärjestelmät, jotka riittävät antamaan kohtuullisen varmuuden siitä, että sääntöjenvastaisuuksia hallitaan asianmukaisesti kaikilla toimintatasoilla

19 Rakennerahasto-ohjelmien hallinnointiin nimetyt viranomaiset TARKASTUSVIRANOMAINEN VM/Valtiovarain controller toiminto/finanssineuvos Jan Holmberg TODENTAVA VIRANOMAINEN TEM/Talousyksikkö/Neuvotteleva virkamies Kari Rouvinen HALLINTOVIRANOMAINEN TEM/Alueiden kehittämisen yksikkö alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa sekä Rakennepolitiikkaryhmä/aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti ja Rakennerahastojen hallinnointiryhmä/hallitusneuvos Eeva-Liisa Koivuneva VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN (Manner-Suomen ohjelmissa alkaen 43 kpl) - > suorittaa jotkut tai kaikki hallinto- tai todentavan viranomaisen tehtävät kyseisen viranomaisen vastuulla

20 Välittävän toimielimen tehtävät Rakennerahastolain 44 :ssä on säännös välittävän toimielimen varainhallintaan liittyvistä tehtävistä Siten kuin muualla lainsäädännössä säädetään muun ohella: valmistella toimien rahoituspäätökset virkavastuulla, myöntää toimeen kansallisen ja Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti kansallinen ja rakennerahaston rahoitusosuus, vastata toimien seurannasta, sekä vastata toimien valvonnasta ja varojen takaisinperinnästä. HE 242/2006 vp perustelujen mukaan säännös on informatiivinen ja sillä on tarkoituksena kuvata ne tehtävät, joista säädetään tukia koskevassa erityislainsäädännössä Ellei, omaa tukilainsäädäntöä - > PS valtionavustuslaki (VAL) Poik. VAL EI koske laina-, takuu-, takaus-, korkotukimuotoisia etuuksia valvontavastuusta ja tarkastusvelvollisuudesta 49

21 Rahaliikenne ja menojen todentaminen KOMISSIO hankkii riittävän varmuuden menojen tukikelpoisuudesta ja maksaa jäsenvaltiolle rahastojen rahoitusosuuden (EAKR/ESR) TODENTAVA VIRANOMAINEN: Tarkistaa välittävän toimielimen ja hallintoviranomaisen varmentamat kustannukset, varmistuu että hallinto ja valvontajärjestelmä toimii, todentaa ja vahvistaa menot komissiolle., VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN: tekee A1828/2006 art 13 hallinnolliset ja paikan päällä varmennukset, päättää menojen tukikelpoisuudesta ja maksaa tuensaajalle sekä ilmoittaa tukikelpoiset menot TOVI:lle menoilmoitukseen komissiolle TUENSAAJA: maksaa ja toimittaa hankkeen tuotteet ja palvelut, hakee kustannukset maksuun jälkikäteen välittävältä toimielimeltä Menojen todentaminen EU-rahoitusosuus

22 Aukoton jäljitysketju (Audit trail) kyettävä jäljittämään jokaisen EAKR-/ESR -sentin kulku valtion talousarviosta hankkeen toteuttajalle ja sieltä komissiolle tehtyyn maksupyyntöön varmistaen, ettei komissiolta haeta tukikelvottomia kustannuksia tuensaajan osoitettava maksatushakemuksessa (jälkikäteen), että kustannukset ovat aiheutuneet rahoituspäätöksen mukaisista hyväksytyistä kustannuksista ( tosiasialliset, toteutuneet kustannukset ) tuensaajan esitettävä kirjanpitonsa ohella muu hankekirjanpito esim. tositteet; laskut; kilpailutusasiakirjat: tarjouspyynnöt, hankintapäätökset, sopimukset; tuntikirjanpitolistat; ohjausryhmän pöytäkirjat; koulutusten osallistujalistat; kopiot ilmoituksista ja kylteistä; kappaleet julkaisuista jne. riski sääntöjenvastaisuudesta, ellei huolellisesti varmisteta hankkeen toteutuksen ja tukikelpoisuuden osoittavien asiakirjojen dokumentointi audit trailin oltava jälkikäteen todennettavissa hankkeen dokumentoinnista - >rahoituspäätöksessä määrättävä asiakirjojen asianmukainen säilytystapa ja riittävä säilytysaika Audit trail jäljitettävyysvaatimus koskee myös korjaavia toimenpiteitä prosessien tietojärjestelmäperusteisuus - >tämän ohella, lisäksi ja huolimatta on noudatettava lakia.

23 Rakennerahasto-ohjelmien tietojärjestelmät SFC 2007/ komissio IMS (Olaf) EURA 2007/ RR-seurantajärjestelmä -Rahoituspäätökset, virkailijan ja hakijan palvelut Tarkastus ja valvontaosa YRTTI -raportointi ASKO Asiakastiedon järjestelmä ALLI WEPA 2007 ALLOKOINTI -kehysten ylläpito -myöntämisvaltuudet EUM - määrärahat ARV KORIS Finnvera SIIRI WEPA viranomaisten itse toteuttamat hankkeet ml. teknisen tuen hankkeet VALTTERI WEPA hankkeiden rahoittaminen -maksatukset/ tilitykset -muut tapaukset TUKI hankkeiden rahoittaminen - maksatukset - muut tapaukset EVAL Tekes URA Projektin toteuttaminen KIRJANPITO- JA MAKSULIIKENNEJÄRJESTELMÄT Projektin rahoittaminen -tosiasialliset maksut 49

24 Hallintoviranomaisen tavoitteita EU-säännösten ja kansallisen lainsäädännön vaatimusten täyttäminen - > välittävän toimielimen toiminnan ohjaus ja valvonta delegoitujen tehtävien hoidossa Yhtenäinen seurannan tietojärjestelmä ja HVO-ohjeistus molemmille rahastoille, HVO-valvonta ja ohjauskäynnit Tukien ja niiden hallinnoinnin läpinäkyvyys Oikeusturva- ja asiakasnäkökulmien toteutuminen (yhteiset säännöt ja yhdenvertainen kohtelu) Rakennerahastovelvoitteiden koordinaatio ja yhteensovitus kansallisiin tukijärjestelmiin Aiempaa parempi laadullinen ja määrällinen taso sekä dokumentaatio art 13 tarkastuksista ja tarkastuselinten havainnoista ja korjaustoimenpiteistä luotettava kuva menoista ja niiden kontrolleista (oikeat ja riittävät tiedot seurannan tietojärjestelmiin ( :t) sekä raportointi) ohjelmien täysimääräinen ja lainmukainen toteuttaminen ilman jälkikäteisiä rahoitusoikaisuja (EU <- jäsenvaltio) YleisA 60 art = kansallisesti jaettu vastuu HVO:n ja välittävien toimielinten kesken, rakennerahastolaki 44

25 Todentamisviranomainen varmistaa menojen tukikelpoisuuden mm. valvomalla tukea myöntävien organisaatioiden hallinnon ja järjestelmien toimivuutta laatii hankkeista menoilmoitukset ja hakee maksuun komissiolta (välimaksupyynnöt 3 x vuodessa); todentaa, että menoilmoituksen tiedot on todennettavissa tosittein, ilmoitetut menot ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaiset ja aiheutuneet hankkeista ja todennettavissa tosittein sekä tarvitut tiedot tarkastuksista on saatu ja otettu huomioon; säilyttää menoja koskevan kirjanpitoaineiston ja pitää kirjaa takaisin perittävistä ja peruutetuista määristä. Voi antaa ohjeita ja määräyksiä ja tehdä omia tarkastuksia Voi velvoittaa ao. hallinnonalan ministeriön toimenpiteisiin, jos virheitä ei ole asianmukaisesti oikaistu tai toistumista estetty raportoi EU-hankkeissa esiin tulevasta sääntöjenvastaisesta toiminnasta ja sen johdosta tehtävistä EU-tuen takaisinperinnöistä VVC:n tarkastusviranomaiselle, joka toimittaa tiedot Euroopan petoksentorjuntavirastolle ja komissiolle. YA 61 art. Rakennerahastolaki (1401/2007) 15, 45, 52 Rakennerahastoasetus (311/2007) 13 15, 19-20

26 Tarkastusviranomainen Esittää komissiolle tarkastuksiaan koskevan tarkastusstrategian Varmistaa järjestelmä- ja hanketarkastuksillaan hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivuuden Laatii tarkastustensa perusteella vuotuisen tarkastuskertomuksen ja lausunnon, jossa arvioidaan, täyttääkö hallinto- ja valvontajärjestelmä EY-lainsäädännön vaatimukset ja onko se tehokas: arvio komissiolle edellisenä vuonna tehtyjen välimaksupyyntöjen virhetasosta sis. tukikelvottomat :t ja virheprosentti kansallisten kontrollien jälkeen Tiedot tarkastuksissa havaituista järjestelmällisistä virheistä Antaa Suomen vuotuisen yhteenvedon rakennerahastojen osalta Antaa lopullisen menoilmoituksen yhteydessä lausumansa toiminnan ja menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta

27 Tarkastushavaintoja koskevat korjaavat toimenpiteet Kaikki sääntöjenvastaisuudet, joilla -vaikutus menoilmoitukseen on korjattava riippumatta virheen määrästä. Sääntöjenvastaisuuden käsite ei rajoitu tarkastuskertomuksessa yksilöityihin havaintoihin. Tarkastuskertomus ei luo oikeusvaikutuksia välittävän toimielimen ja tuensaajan välille -> Välittävä toimielin tekee päätöksen seuraamuksista. - > oikeellisuutta arvioi hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen. - > jälkikäteistarkastukset, riippumattomat tarkastajat Päätös ei perustu kertomuksen havaintoihin, vaan tapauksen (oikeus)tosiseikkoihin ja riittävään selvittämiseen, käsittelyssä ja päätöksenteossa hallintolain periaatteiden noudattaminen sis. tuensaajan kuuleminen ja käsittelyn viivytyksettömyys.

28 Todettujen sääntöjenvastaisuuksien analyysi ja korjaaminen Analyysi: Yksittäinen, satunnainen, järjestelmällinen virhe? Kunkin valvontaan osallistuvan toimijan on seurattava omaan toimivaltaansa kuuluvissa asioissa, mitä yksittäisiä sääntöjenvastaisuuksia (tarkastuksissa tai muuten) on ilmennyt, ja ovatko ne osoitus laajemmasta ongelmasta -> riittävätkö -määräiset korjaukset yksittäisen hankkeen kustannuksiin, vai liittyykö ongelma järjestelmän/prosessien toimivuuteen (järjestelmävirhe), -> jolloin yksittäiseen hankkeeseen kohdistuvien korjaustoimenpiteiden lisäksi muutetaan menettelyjä prosessin tai sääntelyn tasolla ja/tai -> laajennetaan tarkastusta muihin hankkeisiin -> varmistetaan menettelyihin tehtyjen parannusten vaikutus mm. tarkastustoiminnalla.

29 Sääntöjenvastaisuuksien korjaaminen ja kansallinen lainsäädäntö Rakennerahastolaki toissijainen - > tukien myöntöön, maksuun ja valvontaan ja takaisinperintään sovelletaan, mitä hallinnonalan erityissäännöksissä säädetään ao. tukijärjestelmästä Ellei ole hallinnonalan erityissäännöksiä - > valtionavustuslaki (688/2001), poik. Finnveran tuet riippumatta mahdollisesta tukijärjestelmää koskevasta erityislainsäädännöstä, talousarvio asettaa valtionavustuksen myöntämisen ja käytön ohjauksen keskeisimmät reunaehdot (momentin käyttöperusteet) Valtion talousarvion päätösten asettamissa rajoissa sekä muiden säädösten nojalla tuen myöntävä viranomainen tekee päätöksen, jolla myönnetään tietty rahasumma valtionavustusta tuensaajalle tiettyä käyttötarkoitusta varten päätöksessä mainituilla ehdoilla. Jos ehtoja ei ole noudatettu, voidaan tuki periä takaisin.

30 Välittävä toimielin ja korjaavat toimenpiteet Välittävällä toimielimellä on toimintavelvollisuus tukikelvottoman kustannuksen hylkäämiseen maksatuspäätöksellä ja tuensaajalle jo maksetun tuen takaisinperintään: ennen kuin se ilmoittaa maksut todentamisviranomaiselle; ja oikaista jälkikäteen tietoon tulleet virheet takautuvasti. Jäsenvaltion mahdollisuudet selvitä -määräisesti pienemmillä sanktioilla komissiosta ovat sitä suuremmat, mitä aikaisemmin asioihin puututaan. Ei ole ongelma, että virheitä löytyy, vaan päinvastoin osoitus tarkastuksen laadusta ja järjestelmän toimivuudesta Jos virhettä ei havaita välittävän toimielimen, hallintoviranomaisen tai jäsenvaltion tasolla ja/tai havainnolle ei tehdä kohtuullisessa ajassa mitään, ollaan hankaluuksissa! Dokumentoidaan tehty työ (hallintopäätökset & tiedot seurantajärjestelmään)

31 Virheiden käsittely välittävässä toimielimessä Havainto/epäily virheestä ja asian selvittäminen (hallintolaki) Päätös säännönvastaisuuden -merkityksestä (takaisinperintä tai palautusmääräys)? Hallintopäätös Päätöksen toimeenpano Tarvittavat muut toimenpiteet? rikosoikeudelliset prosessit virkamiesoikeudelliset sanktiot raportointi todentamisviranomaiselle, ilmoitukset VTV:lle, sisäiselle tarkastukselle jne. Tietojen merkitseminen valvonnan ja tarkastuksen tietojärjestelmään

32 Jatkotoimenpiteistä päättäminen Kenen vastuulla jatkotoimenpiteet? Päätöksenteko siitä, miten virheet korjataan? Miten estetään jatkossa virheiden ja väärinkäytösten uusiutuminen? Mitkä tahot toimintavelvollisia? Miten identifioidaan toimijat ja prosessit, jotka pitää korjata? Sisäisellä valvonnan ja tarkastuksen rooli? Miten ja kuka raportoi jatkotoimenpiteistä organisaation sisällä ja ulos? Riittääkö -korjaukset (takaisinperintä + rikosilmoitus)? Kohdistuuko epäily organisaation omaan toimintaan (virkarikos)?

33 SÄÄNTÖJENVASTAISUUS - käsite YleisA 1083/ artikla: yhteisön oikeuden säännösten tai määräysten rikkominen, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä, jonka tuloksena on tai voisi olla vahinko Euroopan unionin yleiselle talousarviolle siihen kohdistuvan perusteettoman menon vuoksi. SÄÄNTÖJENVASTAISUUS PETOS

34 Sääntöjenvastaisuus voi johtua taloudellisen toimijan tahallisuudesta, huolimattomuudesta tai erehdyksestä tehdystä teosta tai laiminlyönnistä, jolla on rikottu Euroopan yhteisön säädöksiä tai tämän toimeenpanemisessa sovellettavia kansallisia säädöksiä. Sääntöjenvastaisuuden tekijänä olevana taloudellisena toimijana voi olla tukea myöntänyt, saanut, tukea tai tuen maksatusta hakenut tai näiden puolesta toiminut: kaikkia rahastosta myönnettävän tuen toteuttamiseen osallistuvia luonnollisia henkilöitä, oikeushenkilöitä tai muita yksikköjä, lukuun ottamatta jäsenvaltiota niiden käyttäessä julkista valtaa Komission toimeenpanoasetus 1828/ jakso

35 Petos SEUT 325 artikla (aiempi EY-sopimuksen 280 artikla) EY:n neuvosto on antanut asetuksen N:o 2988/95 Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta. Ko. asetuksessa määritellään väärinkäytös. (= sääntöjenvastaisuus, epäsäännönmukaisuus) EY on määritellyt petoksen neuvoston säädöksessä yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä (95/C/ 316/03) tahallinen teko tai laiminlyönti, joka koskee väärien, virheellisten tai puutteellisten ilmoitusten tai asiakirjojen käyttämistä tai esittämistä, josta seuraa; että Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon. sisältyviä varoja nostetaan tai pidätetään oikeudettomasti; erityistä velvoitetta rikkoen tapahtuvaa tietojen ilmoittamatta jättämistä, jolla on sama seuraus kuin edellä; tällaista väärinkäyttöä muihin tarkoituksiin kuin ne on alun perin myönnetty.

36 Virheiden tukikelvottomuuteen ja moitittavuuteen liittyviä käsitteitä Rikoslaissa. rangaistavaksi säädetyt menettelyt (avustuspetos ym.) Petos(epäily) = sääntöjenvastaisuus, jonka tahallisuudesta käynnistetään hallinnollinen menettely tai oikeudenkäynti Virheet, väärinkäytökset, petokset ja muut SÄÄNTÖJENVASTAISUUDET = tekninen EU-luokitus, ei edellytä tahallisuutta tai tuottamusta, moitittavuutta, muuta syyksi luettavuutta. (ilmoittamisvelvollisuudesta annettu erikseen säännöt)

37 OLAF tilastot Suomesta ( ) Molemmissa rahastoissa alhaiset luvut: 0.01% petostapauksia Sääntöjenvastaisuusilmoituksia 25 % EU-ka.:sta Petostapauksia 5 % EU-ka:sta. Syyt vähäiselle määrälle: Pienet hankkeet ja alaraja ilmoitusvelvollisuuteen - > selitys alhaisille prosenteille? ei petosyrityksiä? petosten ehkäisy toimii? petoksista ilmoittaminen ei toimi (viranomaiskoordinaation puutteet)? petoksia ei havaita?

38 Rikokset julkista taloutta vastaan (RL 29 luku) 5 Avustuspetos Joka 1) antaa avustuksesta päättävälle väärän tiedon seikasta, joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, tai salaa sellaisen seikan tai 2) jättää ilmoittamatta sellaisesta avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin olennaisesti vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta, josta myöntämispäätöksen yhteydessä tai muuten on erityisesti velvoitettu ilmoittamaan, ja siten hankkii tai yrittää hankkia itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä, on tuomittava avustuspetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 6 Törkeä avustuspetos Jos avustuspetoksessa tavoitellaan huomattavaa hyötyä ja avustuspetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä avustuspetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

39 Rikokset julkista taloutta vastaan (RL 29 luku) 7 Avustuksen väärinkäyttö Joka avustuksen myöntämispäätöksen ehtojen tai määräysten vastaisesti käyttää avustusta olennaisesti vastoin sen käyttötarkoitusta, on tuomittava avustuksen väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 8 Avustusrikkomus Jos avustuspetos tai avustuksen väärinkäyttö, huomioon ottaen tavoitellun hyödyn määrä tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava avustusrikkomuksesta sakkoon. Avustusrikkomuksesta voidaan jättää ilmoitus tekemättä, syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos avustuksen takaisinperinnän harkitaan riittävän.

40 Rikokset julkista taloutta vastaan (RL 29 luku) 9 Määritelmät ja vastuun kohdentaminen Avustuksella tarkoitetaan tässä luvussa taloudellista tukea, joka myönnetään muuhun kuin henkilökohtaiseen kulutukseen 1) lakisääteisesti tai harkinnanvaraisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka, sen mukaan kuin siitä lailla erikseen säädetään, muun yhteisön tai säätiön varoista tai 2) Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta, Euroopan yhteisöjen hoidossa olevista tai niiden puolesta hoidetuista talousarvioista. Taloudellisena tukena pidetään myös lainaa, korkotukea ja lainan vakuutta.

41 Väärinkäytösepäilyt, rikosilmoitus Laki Valtiontalouden tarkastusvirastosta Valtion viranomaisen, laitoksen, liikelaitoksen ja valtion rahaston on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava viipymättä toiminnassaan tehdystä, sen hoitamiin tai vastattavina oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneesta väärinkäytöksestä tarkastusvirastolle. Valtion viranomaisen, laitoksen, liikelaitoksen ja valtion rahaston on tehtävä rikosilmoitus toiminnassaan tehdystä, sen hoitamiin tai vastattavina oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneesta rikoksesta. Rikosilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä.

42 Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävät tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä talousarvion noudattamista. tuottaa valvonta- ja tarkastustietoa valtion taloudenhoidosta, talousarvion noudattamisesta ja hallinnon toiminnasta. edistää valtionhallinnon tuloksellisuutta suorittamalla tilin- ja tuloksellisuustarkastusta tarkastuskertomus tiedoksi ja toimenpiteitä varten tarkastetulle organisaatiolle ja ministeriölle, jonka toimialalle tarkastettu kuuluu, EK:n tarkastusvaliokunnalle ja VM:lle vuosittain annettava kertomus eduskunnalle

43 VTV:n toimivallasta Suomen perustuslain (731/1999) 90 :ssä Laki Valtiontalouden tarkastusvirastosta ( /676) Laki valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja ( /354). Tarkastusoikeuden ulottuvuus rakennerahasto-ohjelmissa (1 ): Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiin varainsiirtoihin ja niiden käytön valvontaan ja tarkastukseen. Varainsiirroilla tarkoitetaan valtion, kuntien, kuntayhtymien, suomalaisten tai Suomessa toimivien yhdyskuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen, säätiöiden, laitosten, yritysten tai yksityisten henkilöiden suoritus- tai tilitysvelvollisuuksia ja muita vastuita Euroopan yhteisöille sekä Euroopan yhteisöjen varoista Suomeen myönnettäviä avustuksia, lainoja ja muuta rahoitusta, takauksia, maksuhelpotuksia sekä muita tukitoimia. Mitä 1 momentissa säädetään Euroopan yhteisöjen varainsiirron saajasta, koskee myös varainsiirron välittäjää ja sitä, jonka käyttöön varainsiirron saaja on siirtänyt edellä mainittuja varoja.

44 Valvonnan kustannukset Euroopan tilintarkastustuomioistuin ECA noudattaa yhteisön talousarvion toteutumisessa yleistä 2 % rajaa antaessaan komissiolle vastuuvapauden. Vuosina 2006 and 2007, tilintarkastustuomioistuin arvioi rakennerahastomenojen jäännösvirheprosentiksi* vähintään 11 % EAKR:n arvioidut vuotuiset valvonnan kustannukset 2006 noin 215 Meur, noin 0.7% ao. vuonna toimiin käytetystä julkisesta rahoitusosuudesta Kansallisesti EAKR/ESR-ohjelmien valvontaan käytetään suhteellisesti enemmän resursseja kuin vastaaviin kansallisiin varoihin *Tolarable risk of error (TRE), ns. jäännösvirheprosentti (menoilmoituksessa kansallisen tason kontrollien jälkeen)

45 Hyväksyttävä virhetaso? Tavoitteena kontrollien kohdentaminen oikein, jotta suhde valvontakustannusten ja havaitsematta jäävien virheiden kesken optimaalinen. (100% oikeellisuus tavoite?) riskien toteutumisen todennäköisyyksiin ja odotettavissa oleviin hyötyihin liittyvää resurssien optimaalista allokointia (kustannusvaikutukset) riskien suuruuteen, todennäköisyyteen ja negatiivisten seurauksien laajuuteen vaikuttamista kustannusten ja hyötyjen suhteen tarkoituksenmukaisin keinoin.

46 EU:n varainhoitoasetuksen uudistaminen In practice a certain amount of risk will be justified or "tolerable" as reducing error to "zero" is too costly or quite simply impossible. Varainhoitoasetukseen määräys hyväksyttävän virheriskin käsitteestä määritellään hyväksyttävä virhetaso% sektorikohtaisesti (ensin tutkimus, energia ja liikenne" sekä maaseudun kehittäinen esitykset muille politiikkalohkoille vuoden 2011 loppuun mennessä?) Yhteys sääntelyn yksinkertaistamista koskeviin esityksiin ts. koska valvonnan lisääminen ei voi eliminoida sääntöjenvastaisia menoja, virheiden esiintymistä tulisi välttää muilla keinoin: sääntelyn yksinkertaistamisen kautta? suhteellisuusperiaatteen laajempi käyttö seuraavalla ohjelmakaudella?

47 4:nnen ohjelmakauden ( ) valmistelu SEUT pöytäkirja N:o 28 : mm. kiinnitetään huomio tarpeeseen muuttaa rakennerahastoista myönnettäviä varoja koskevat järjestelyt joustavammiksi EU:n komissio julkaisee vuoden 2010 loppupuolella viidennen koheesiokertomuksen, jossa linjataan koheesiopolitiikan uudistusta. Esitykset uusista rahoituskehyksistä ja rakennerahastoja koskevista asetuksista viimeistään kesällä EU-tason päätökset 2011 ja 2012

48 Kysymyksiä & kommentteja? Lisätietoja: