TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2004

Transkriptio

1 Turun kaupungin TILINPÄÄTÖS 1229-

2 TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS 4 1. Kaupunginjohtajan katsaus 4 2. Kaupungin hallinto ja henkilöstö 5 3. Yleinen taloudellinen kehitys 7 4. Oman talousalueen kehitys 8 5. Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Organisaatiossa tapahtuneet muutokset Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja taloussuunnitelmakaudelle sekä arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 9 6. Kaupungin talous ja tuloksen muodostuminen tilikaudella Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoitusrakenne ja tase-erien kehitys Turun kaupungin konsernin toiminta ja talous Konserniin kuuluvat yhteisöt sekä kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt Konsernin rakenteessa tapahtuneet muutokset vuonna Konsernin toiminnan ohjaus Konsernitase ja vertailu edelliseen vuoteen Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä 23 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 24 Johdanto 25 Hallinto 1 01 Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus, kaupungin omarahoitusosuus Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnan menoista Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta 44 Palvelutoimi Palvelutoimen tavoitteiden toteutuminen Terveyslautakunta Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunta, Ulkomaalaistoimisto (nettoyksikkö) Opetuslautakunta Ammattiopetuslautakunta Ammattikorkeakoulun hallitus Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Kulttuurilautakunta 93 Ympäristötoimi Ympäristötoimen tavoitteiden toteutuminen Kiinteistölautakunta, teknisten palveluiden johtokunta 103

3 1 61 Joukkoliikennelautakunta Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Rakennuslautakunta Kiinteistölautakunta Vesilaitoslautakunta, Turun Vesilaitos Teknisten palveluiden johtokunta, Liikennelaitos Satamalautakunta, Turun Satama Kiinteistölautakunta, Kiinteistölaitos Kiinteistölautakunta, Tilalaitos Teknisten palveluiden johtokunta, Jätelaitos Teknisten palveluiden johtokunta, Tekstiilihuolto 138 Tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Lehtolaakso 140 Myllykoti Oy 143 Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab 148 Turku TouRing Oy 153 Turku Science Park -konserni 156 TVT-Asunnot Oy 164 Turun Seudun Vesi Oy 168 Säätiöt Forum Marinum säätiö 171 Turun Ylioppilaskyläsäätiö Taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailut 178 Käyttötalousosan, liikelaitosten ja investointiosan toteutumisvertailu 178 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailut 182 Investointiosan toteutumisvertailut 183 Rahoitusosan toteutumisvertailu 188 III TULOSLASKELMA 189 IV TASE 190 V KONSERNITASE 191 VI TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Rahoituslaskelma 192 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 193 Tuloslaskelman liitetiedot 195 Taseen liitetiedot 198 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 206 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 209 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot 211 Liikelaitosten ja muiden taseyksikköjen tilinpäätöslaskelmat Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 214 Turun Vesilaitos 217 Liikennelaitos 220 Turun Satama 223 Kiinteistölaitos 226 Tilalaitos 229 Jätelaitos 232 Tekstiilihuolto 235 Vahinkorahasto 238 Turun Vesilaitoksen investointirahasto 240 Turun Sataman investointirahasto 241 Konsernitaseen liitetiedot 243 VII LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA 252 VIII TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 253

4 Tilinpäätös Toimintakertomus I TOIMINTAKERTOMUS 1. Kaupunginjohtajan katsaus Yleistä Kansallisesti viime vuosi oli menneitten lähivuosien tapaan keskustelua valtion ja kuntien välisestä työnjaosta. Vuoden aikana valtiovallan taholta ei tehty päätöksiä, jotka olisivat suoranaisesti lisänneet kuntien taloudellisia velvoitteita. Kuntien toiminnallinen sisältö kiristi kuntien taloudellista tilannetta entisestään. Viime vuosi oli Turun kaupungin 775-vuotisjuhlavuosi, johon liittyi lukuisa määrä juhlavuoden tapahtumia, mm. Uuden Ajan Hansapäivät. Juhlavuosi antoi arvioiden mukaan runsaasti positiivista kasvualustaa kaupungin varsinaiselle kehittämistyölle. Vuosi oli 2001 aloittaneen kaupunginvaltuuston viimeinen toimintavuosi. Kaupungin kehittämistyössä voitiin edetä vakaalla tavalla, eikä jouduttu suorittamaan suhdanteista johtuvia äkkinäisiä toimintapolitiikan muutoksia. Ongelmana oli edelleen viime vuonnakin käyttömenojen ehdottomasti liian nopea kasvu. Strategisen ajattelun toteutuminen Yksi vuoden tärkeimmistä päätöksistä oli kaupungin ylimmän johdon uudelleen organisointi, josta kaupunginvaltuusto päätti Ratkaisu syntyi pitkän valmistelun jälkeen. Ratkaisun lähtökohtana oli asiaa selvittäneen toimikunnan ehdotus, mutta lopulliseen päätökseen tuli runsaasti uusia elementtejä. Perustavaa laatua olevana ajatuksena oli saada aikaan ratkaisu, joka tukee mahdollisimman hyvin Turku-strategian toteuttamista ja strategisen johtamisen periaatteita. Suomalaisen kunnallisdemokratian näkökulmasta katsottuna ylimmän johdon järjestämisessä oli merkittävää kaupunginhallituksen puheenjohtajan poliittisen roolin korostuminen. Puheenjohtajasta tuli ensimmäinen päätoiminen nykypäivän kunnallishallinnossa Suomessa. Johtamisjärjestelmäpäätös korostaa myös osaamista ja elinkeinotoiminnan merkitystä. Näitä asioita johtamaan perustettiin uusi apulaiskaupunginjohtajan virka. Turku-strategian toteutumista seurattiin vuonna käyttöön otetun tasapainotetun tuloskortiston (BSC) avulla. Teknisesti tavoitteiden seuranta sujui kohtuullisesti, joskin tulosten nopeaan saatavuuteen tulisi jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tähän asiaan muun muassa kaupunginhallituksen jäsenet halusivat parannusta syksyllä tehdyn evaluointiselvityksen mukaan. 4

5 Tilinpäätös Toimintakertomus Hallintokunnat pysyivät taloudellisesti varsin hyvin budjetissaan, esimerkiksi sosiaalitoimen ja kiinteistötoimen tulokset olivat hyviä. Yhtiöistä Turku Energia Oy teki erinomaisen tuloksen. Kehittämistyötä talouden tasapainoisen tuloksen saavuttamiseksi jäi joillekin hallintokunnille. Keskustelua aiheutti pientaloasuntotuotannon jääminen selvästi alle asetetun tulostavoitteen. Strategiatyössä muuten valmistauduttiin koko vuoden ajan ja erityisesti syksyllä Turun toimintaympäristön analysointiin. Tässä työssä käytettiin apuna korkeatasoisia asiantuntijaluennoitsijoita. Keskeisiä teemoja olivat: tieto, osaaminen, innovaatiot ja hyvinvointi. Luovaan talouteen kuuluvat sisällöt arvioitiin varsin yksityiskohtaisesti. Talous Turun kaupungin talous on kehittynyt hyvin viimeisten vuosien aikana. Talouden tulos on ollut positiivinen jo vuodesta 2000 lähtien. Velka asukasta kohden on vain 600 euroa. Käyttömenojen kasvu on kuitenkin uhka talouden tasapainolle. Vuosi oli vielä niukasti positiivinen. Päätulolähteiden verotuksen ja valtionosuuksien tuloihin tuoma lisä ei enää riitä kattamaan käyttömenojen vuotuista kasvua, jos se ylittää neljä prosenttia. Talouden kannalta on merkittävää investointien voimakas lisääntyminen viime vuosina. Erityisesti kaupungin koulutilat vaativat nopeaa korjausta. Tulevina vuosina joudutaankin investointien rahoittamiseen käyttämään suureksi osaksi ulkopuolista rahoitusta. Tilannetta helpottaa tällä hetkellä ulkopuolisen rahoituksen helppo saanti ja korkokannan mataluus. Vuonna on tehty merkittäviä taloudellisia panostuksia elinkeinotoimintoihin. Kaupungin taloutta pyritään parantamaan vilkastuttamalla alueen työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa. Konkretia Vuoden aikana tehtiin tärkeitä kaupungin kehittämiseen vaikuttaneita päätöksiä ja konkretisoitiin aiempia strategisia ratkaisuja. Tällaisia asioita olivat mm. uuden pääkirjaston rakennustyön aloittaminen, Kakolan alueen arkkitehtikilpailu ja valmistautuminen Turun kaupungin saamiseksi Euroopan Kulttuuripääkaupungiksi vuonna Vuotta voidaan Turussa nimittää vakaan kehityksen vuodeksi, jossa etsittiin uusia innovaatioita kilpailukykyisen tulevaisuuden luomiseksi. 2. Kaupungin hallinto ja henkilöstö 5

6 Tilinpäätös Toimintakertomus Turun kaupungin hallinnollinen organisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta - revisiotoimisto Keskukset Erilliset vastuualueet Kaupunginkanslia Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Sisäinen tarkastus TAD Centre Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta - aluepelastuslaitos Keskusvaalilautakunta Terveyslautakunta - terveysvirasto Sosiaalilautakunta - sosiaalikeskus Opetuslautakunta - koulutoimintakeskus - peruskoulut ja lukiot - työväenopistot Kiinteistölautakunta - kiinteistölaitos - tilalaitos Teknisten palveluiden johtokunta - tekniset palvelut Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ammattiopetuslautakunta - Turun ammatti-instituutti - Turun taiteen ja viest. oppil. - Turun tekn. oppilaitos Liikuntalautakunta - liikuntavirasto Nuorisolautakunta - nuorisoasiainkeskus Kulttuurilautakunta - kulttuuritoimen kanslia - kulttuurikeskus - kaupunginteatteri - kaupunginorkesteri - Wäinö Aaltosen museo - kaupunginkirjasto - maakuntamuseo -ympäristö- ja kaavoitusvirasto Satamalautakunta - Turun Satama Vesilaitoslautakunta - Turun vesilaitos Rakennuslautakunta Ammattikorkeakoulun hallitus - Turun ammattikorkeakoulu Joukkoliikennelautakunta = toimielimien johtosuhteet = viranhaltijoiden johtosuhteet Lähde: Kv:n päätöslistat ja Kh:n pöytäkirjat 6

7 Tilinpäätös Toimintakertomus Henkilöstö Kuvat. Henkilökunnan määrä ja Henkilökunnan määrä Henkilökunnan määrä Kulttuuri ja vapaa-aika 7 % Amm.instit. ja Ammattikorkea 11 % Tekn. palvelut, ymp.- ja kaav. 8 % Liikelaitokset 5 % Yleishallinto ja järj.toimi 7 % Terveystoimi 18 % Kulttuuri ja vapaa-aika 7 % Amm.instit. ja Ammattikorkea 10 % Tekn. palvelut, ymp.- ja kaav. 9 % Liikelaitokset 5 % Yleishallinto ja järj.toimi 4 % Terveystoimi 20 % Opetustoimi 16 % Sosiaalitoimi 28 % Opetustoimi 16 % Sosiaalit oimi 29 % Kaupungilla oli palkattua henkilöstöä vuoden viimeisenä päivänä , josta työllistettyjä 213. Vastaavat luvut vuonna olivat ja 351. Tarkemmat kaupungin henkilökuntaa koskevat tiedot julkaistaan myöhemmin henkilöstötilinpäätöksessä. Laskennalliset henkilötyövuodet vuonna olivat ja vuonna Kaupungin palkkamenot olivat 365,1 milj.euroa (vuonna 346,5 milj.euroa ). Palkat, palkkiot ja henkilösivukulut olivat yhteensä 471,8 milj.euroa (vuonna 446,9 milj.euroa). 3. Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälinen vahva talouskasvu alkoi vuoden lopulla osoittaa merkkejä hidastumisesta. Euroalueella kasvu kuitenkin nopeutui vuoden alkupuoliskolla ja euroalueen tuotanto kasvoi kahden prosentin vuosivauhtia. Suomessa bruttokansantuotteen määrä kasvoi tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,7 prosenttia vuonna. Kysynnän kasvu oli kotitalouksien kulutuksen ja yksityisten investointien varassa. Kaksi edellistä vuotta supistuneet kiinteät investoinnit kääntyivät kasvuun. Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna yli 3 prosenttia ja julkisten kulutusmenojen määrä lisääntyi 2 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste vuonna oli 8,8 prosenttia, kun se vuonna oli 9,0 prosenttia. Inflaatio pysyi edelleen hitaana vuoden aikana. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos jäi 0,2 prosenttiin. 7

8 Tilinpäätös Toimintakertomus Korot euroalueella pysyivät alhaalla vuoden aikana. Vielä keväällä arvioitiin yleisesti, että korot kääntyvät nousuun loppuvuodesta, mutta nousuodotukset ovat syksyn aikana siirtyneet vuoden 2005 puolelle. Suomessa yleisesti käytetty 12 kuukauden Euribor on pysytellyt 2,5 prosentin alapuolella parin vuoden ajan. Euroopan keskuspankin ohjauskorko on pysynyt 2 prosentissa puolitoista vuotta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuntatalouden rahoitusaseman heikkeneminen jatkui vuonna. Verot kasvoivat vain 1,2 prosenttia, mutta verotulojen heikkoa kasvua lievensi valtionosuuksien kasvu 9,6 prosentilla. Toimintakatteen alijäämäisyys lisääntyi 5,1 prosenttia. Vuosikate jää ennakkotietojen mukaan alijäämäiseksi 142 kunnassa, kun vastaava luku vuonna oli 63. Kuntien investointimenojen ennakoidaan kasvavan 1,3 prosenttia. (Lähteet: VM, Tilastokeskus) 4. Oman talousalueen kehitys Työttömyysaste oli Varsinais-Suomessa joulukuun lopussa 10,5 % (10,7 % joulukuussa ). Turun kaupungin työttömyysaste joulukuun lopussa oli 13,4 prosenttia, jossa oli nousua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan 0,2 prosenttiyksikköä. Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli Turussa 13,1 prosenttia (12,8 % v. ). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli Turussa vuoden lopussa (2 832 v. ). Määrä kasvoi vuodessa 338 työttömällä. Turun kaupungin työttömyysaste oli vuoden lopussa hieman alhaisempi kuin muiden suurimpien pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kasvukeskusten.työttömyysaste oli Tampereella 13,9 % ja Oulussa 13,6 %. Turussa myönnettiin rakennuslupia vuoden aikana 1319 kpl. Lupien määrä kasvoi 99 kappaleella (+ 8 %). Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala on 25 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja rakennuslupien sisältämä asuntojen määrä 15 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna valmistuneiden rakennusten kerrosala laski 28 % ja valmistuneiden asuntojen määrä laski 42 %. 5. Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 5.1. Organisaatiossa tapahtuneet muutokset Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos aloitti toimintansa Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta alaisuudessaan aluepelastuslaitos huolehtii pelastustoimen järjestämisestä ja yleisen valmiuden koordinoinnista Varsinais-Suomen pelastustoimen alueella. Alueeseen kuuluu 56 kuntaa. Kuntien pelastustoimet yhdistettiin ja vakinainen henkilöstö siirtyi Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen palvelukseen. Siirtyneen vakituisen ja puolivakituisen henkilöstön lukumäärä oli 350. Turun terveystoimen kirurgisen sairaalan toiminta siirtyi 1.1. alkaen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille osaksi Turun yliopistollista keskussairaalaa. Toiminnan siirtymisen yhteydessä sairaanhoitopiirin pal 8

9 Tilinpäätös Toimintakertomus velukseen siirtyi pääosa terveystoimen kirurgisen sairaalan vakinaisesta henkilöstöstä ja osa terveystoimen muusta vakinaisesta henkilöstöstä, jonka tehtävistä pääosa oli tuottaa kirurgisen sairaalan tarvitsemia palveluja. Sairaanhoitopiirin palvelukseen siirtyi vakinaisesta henkilöstöstä 234 henkilöä. Kaupungin jätelaitos vastaa 1.1. alkaen Turun jätteenpolttolaitoksen toiminnasta ja myy polttopalveluja seudulliselle jätehuoltoyhtiölle sekä kaukolämpöä energiayhtiölle. Jätelaitoksen muu toiminta siirtyi 1.1. liiketoimintansa aloittaneelle Turun seudun jätehuolto Oy:lle, joka liiketoimintaansa varten vuokraa Turun kaupungilta Topinojan kaatopaikan. Yhtiön palvelukseen kaupungin jätelaitokselta siirtyi 19 henkilöä Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja taloussuunnitelmakaudelle sekä arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuosikate nousi 46,7 miljoonaan euroon. Vuosikate ylitti hieman poistot, mutta tulorahoitus ei läheskään riittänyt kattamaan kaikkia investointeja. Investointien tulorahoitusprosentti oli 55,5 prosenttia. Niukalti ylijäämäinen tilinpäätös ei tuo mitään ylimääräistä varaa kaupungin tulevien vuosien talousarvioiden tasapainottamiseen. Kulumassa olevan vuoden talousarvio ei ole tasapainossa, vaan 25,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Lisäksi vuoden 2005 rahoituslaskelmassa edellytetään 45 miljoonan euron lainanottoa ja kassavaranto vähenee 37 miljoonaa euroa. Voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan vasta vuonna 2007 päästään taloudessa lähelle tasapainoa. Kaupungin talouden kannalta tulevaisuuden näkymät ovat haastavat toimintaympäristössä, jossa julkisen sektorin rahoituspohja on kapenemassa ja peruspalveluiden kysyntä on kasvussa. Lähiaikojen taloudelliset näkymät ovat Suomessa melko hyvät. Valtionvarainministeriö ennustaa taloudelliseksi kasvuksi vuodelle ,3 %. Inflaatio pysynee maltillisena. Vuoden keskimääräinen inflaatiovauhti jäi 0,2 prosenttiin ja vuodelle 2005 ennustetaan sen olevan 1,2 %. Vuonna 2005 kunnallisveron tilitysten arvioidaan valtakunnan tasolla lisääntyvän 4,6 %. Kunnallisverojen kehitykseen jatkossa vaikuttavat ennen kaikkea kansan- ja aluetalouden kehitys ja mahdolliset veroperusteiden tarkistukset. Turun kaupungissa on muutama merkittävä yritys vähentänyt viime aikoina työvoimaansa. Tämä tulee näkymään kaupungin tulevien vuosien kunnallisverokertymissä. Kaupungin talouden kannalta tulevaisuuden näkymät ovat vaativia. Talouden tasapainoon tulee pyrkiä mahdollisimman nopeasti kuluvan vuoden jälkeen, vaikka monilla palvelusektorin aloilla on palvelukysyntäpaineita. 9

10 Tilinpäätös Toimintakertomus 6. Kaupungin talous ja tuloksen muodostuminen tilikaudella Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Muut toimintatuotot Vuokrat (+) Muut (+) Valmistus omaan käyttöön (+) Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot (-) Henkilösivukulut Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana (-) Avustukset (-) Muut toimintakulut Vuokrat (-) Muut (-) Toimintakate Verotulot Kunnan tulovero (+) Osuus yhteisöveron tuotosta (+) Koiravero (+) Kiinteistövero (+) Valtionosuudet (+) Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot (+) Muut rahoitustuotot (+) Korkokulut (-) Muut rahoituskulut (-) Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot (-) Arvonalentumiset (-) Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot (+) Satunnaiset kulut (-) Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 26,2 % 25,5 % Vuosikate/Poistot,% 102,5 % 108,5 % Vuosikate, / asukas Asukasmäärä

11 Tilinpäätös Toimintakertomus Tilikauden tulos oli +1,1 milj. euroa. Tulokseen positiivisesti vaikuttivat valtionosuudet sekä rahoitustoiminnan nettotuotot tarkasteltuna eriä sekä talousarvion toteutumiseen että edelliseen vuoteen. Valtionosuuksien kasvu oli 23,9 milj. euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Rahoitustoiminnan nettotuottojen kasvu oli 5,8 milj. euroa. Verotulot kasvoivat vain 4,8 milj. euroa eli 1,0 %. Verotulot olivat 50,7 % ja valtionosuudet 21,0 % kaikista tuotoista. Kuvat. Toimintatuotot ja -kulut lajeittain Myyntituotot 51,1 % Tuet ja avustukset 10,6 % Maksutuotot 18,6 % Vuokrat 9,9 % Muut tuotot 9,8 % Henkilöstökulut 52,3 % Muut kulut 1,2 % Vuokrat 2,6 % Avustukset 6,8 % Materiaalin ostot 6,6 % Palvelujen ostot 30,6 % Kuva. Käyttötalouden nettomenot (ei sis. liikelaitoksia) Kaupunginhallitus 5,4 % Muut 6,2 % Kulttuuri ja vapaa-aika 6,1 % Sosiaalitoimi 26,9 % Opetustoimi 14,3 % Terveystoimi 29,6 % Ammattiinstit. ja Ammattikorkea 11,5 % Tilinpäätöksen toimintakate oli - 644,6 milj. euroa. Toimintakate heikkeni 35,1 milj. eurolla (5,7 %:lla) edellisvuoteen verrattuna. Toimintatuotot kasvoivat 19,3 milj. eurolla (+ 9,2 %) ja toimintakulut kasvoivat 55,9 milj. euroa (+ 6,6 %). Toimintakuluihin sisältyvät, itse valmistetun käyttöomaisuuden taseeseen aktivoidut erät on oikaistu tuloslaskelmassa valmistuksena omaan käyttöön. Valmistus omaan käyttöön oli 11

12 Tilinpäätös Toimintakertomus 29,7 milj. euroa. Toimintatuottojen kasvusta suurimman osan selittää vuoden alusta toimintansa aloittaneen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen sopimuskunnilta laskuttamat osuudet toiminta-, rahoitus- ja investointimenoihin. Samoin alueelliseksi laajentuneen aluepelastuslaitoksen toimintamenot vaikuttivat osaltaan toimintakulujen kasvuun. Toimintatuotoilla katettiin 26,2 % toimintakuluista. Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten 73,8 %. Maksurahoituksen osuus oli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Verotulojen erittely Verotulojen toteutuminen Talousarvio Toteutuma Poikkeama +tulon ylitys, -tulon alitus Kunnan tulovero , , ,55 Osuus yhteisöveron tuotosta , , ,65 Kiinteistövero , , ,78 Koiravero , , ,48 Verotulot yhteensä , , ,90 Talousarvion toteutumis-% 99,0 Kuva. Verotulojen toteutuminen vv : 600,0 500,0 milj. 400,0 300,0 200,0 100,0 0, Kunnallisvero 328,1 369,5 406,3 403,9 405,0 Yhteisövero 93,9 83,6 60,9 35,6 38,7 Kiinteistövero 22,2 23,3 24,5 24,7 25,3 Yhteensä 444,4 476,5 491,9 464,4 469,2 Muutos-% 6,7 7,2 3,2-5,6 1,0 Kunnan verotulojen määräytymisen perusteet 2001 Tulovero-% 17,50 17,50 18,00 18,00 Kiinteistövero-%: Yleinen 0,80 0,80 0,80 0,80 vakituinen asunto 0,28 0,28 0,28 0,28 muuhun asumiseen käytettävät 0,70 0,70 0,70 0,70 rakennukset Rakentamattoman rakennuspaikan 2,50 2,50 veroprosentti Koiravero, /koira 33,64 33,64 34,00 34,00 12

13 Tilinpäätös Toimintakertomus Verotuloja kertyi yhteensä 469,2 milj. euroa. Verotulot kasvoivat 4,9 milj. euroa (+ 1,0 %) edellisvuodesta. Kasvusta 3,1 milj. euroa oli yhteisöveron tuotosta ja 1,0 milj. euroa on kunnan tuloveron tuotosta. Kiinteistöveron tuotto oli 0,6 milj. euroa edellisvuotista suurempi. Talousarvioon verrattuna verotulot alittuivat 4,6 milj. euroa. Kunnallisverotuottoa kertyi 2,5 milj. euroa ja yhteisöveron tuottoa kertyi 2,5 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Kiinteistöveroa kertyi 0,3 milj. euroa budjetoitua enemmän. Valtionosuuksien erittely Valtionosuudet Talousarvio (sis. TAM) Toteutuma Poikkeama +tulon ylitys, -tulon alitus Yleinen , , ,00 Sosiaali- ja terveydenhuolto , , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimi , , ,00 Yhteensä , , ,00 Talousarvion toteutumis-% 102,8 Kuva. Valtionosuuksien toteutuminen vv : 200,0 150,0 100,0 50,0 0, Yl. valtionosuudet 5,3 5,5 4,5 4,4 4,8 Sosiaali- ja terveys 67,6 74,4 81,6 90,1 111,1 Opetus- ja kulttuuri 48,9 64,3 69,6 75,6 78,1 Yhteensä 121,8 144,1 155,8 170,2 194,1 Kasvu-% 9,0 18,4 8,1 9,2 14,0 Valtionosuuksia kertyi 194,1 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 23,9 milj. euroa (+14,0%). Budjetoituun verrattuna valtionosuustulot ylittyivät 3,5 milj. eurolla. Pääasiallinen ylityksen syy oli verotulotasaus, joka oli ennakoitua pienempi. Valtionosuuden kasvua selittää kunnallisveroihin tehtyjen vähennysten kompensointi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden korotuksella. 13

14 Tilinpäätös Toimintakertomus 7. Toiminnan rahoitus 7.1 Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoituslaskelma Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Muiden sijoitusten muutokset, netto Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaikaisten velkojen muutos Korollisten pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 55,5 74,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 61,2 54,5 Lainanhoitokate 2,9 2,9 Kassaan riittävyys, pv Asukasmäärä

15 Tilinpäätös Toimintakertomus Tulorahoitus ei edellisvuoden tapaan läheskään riittänyt palvelutoimen ja liikelaitosten investointien rahoittamiseen. Näistä investoinneista 55,5 % rahoitettiin tulorahoituksella. Käyttöomaisuuden myyntituloja kertyi 26,9 miljoonaa euroa ja niillä voitiin rahoittaa investoinneista 31,5 %. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 29,8 milj.euroa negatiivinen. Pitkäaikaista lainaa ei investointien rahoitukseen nostettu vuoden aikana. Rahoitustoiminnan nettokassavirta oli pääosin antolainasaamisten lyhennysten johdosta positiivinen 15,8 milj.euroa, mutta se ei kattanut varsinaisen toiminnan ja investointien aiheuttamia kassavirtoja. Kassavarat vähenivät siten vajaalla 14 miljoonalla eurolla. 15

16 Tilinpäätös Toimintakertomus 7.2. Rahoitusrakenne ja tase-erien kehitys Tase VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Liittymismaksurahasto Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut Muut omat rahastot Ed.tilikausien yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAA- Kiinteät rakenteet ja laitteet EHTOISET VARAUKSET Koneet ja kalusto Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet Eläkevaraukset Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut pakolliset varaukset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen varat 3 1 Muut toimeksiantojen pääomat VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen Aineet ja tarvikkeet Joukkovelkakirjalainat Keskeneräiset tuotteet 198 Lainat rah. ja vak.laitoksilta Valmiit tuotteet Lainat julkisyhteisöiltä 2 3 Muu vaihto-omaisuus Lainat muilta luotonantajilta Ennakkomaksut Saadut ennakot 7 Ostovelat Saamiset Liittymismaksut ja muut velat Pitkäaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikainen Siirtosaamiset 2 5 Joukkovelkakirjalainat Lyhytaikaiset saamiset Lainat rah. ja vak.laitoksilta Myyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä 1 1 Lainasaamiset Lainat muilta luotonantajilta Muut saamiset Saadut ennakot Siirtosaamiset Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Rahoitusarvopaperit Siirtovelat Osakkeet ja osuudet Sij. rahamarkkinainstrumentt Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

17 Tilinpäätös Toimintakertomus Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 64,5 % 64,5 % Omaan pääomaan sis.vain Turun Sataman maa- ja vesialueiden arvonkorotukset Rahoitusvarallisuus, /asukas Oikaistu rahoitusvarallisuus, /asukas Vieraasta pääomasta vähennetty henkilöstökassatalletukset Suhteellinen velkaantuneisuus 37,0 % 38,9 % Oikaistu suhteellinen velkaantuneisuus 29,8 % 31,4 % Vieraasta pääomasta vähennetty henkilöstökassatalletukset Lainakanta (1.000 ) Laina, /asukas Lainasaamiset (1.000 ) Asukasmäärä Rahoitusrakenne Kaupungin koko kassavaranto oli vuoden alussa 174 milj. euroa ja vuoden lopussa 160 milj. euroa eli kassavaranto vähentyi vuoden aikana n. 14 milj. eurolla. Kassavarannon taso vähennettynä henkilöstökassaan tehdyillä talletuksilla sekä konserniyhteisöjen tekemillä kassatalletuksilla oli vuoden lopussa 59,8 milj. euroa. Alimmillaan koko kassavaranto oli vuoden aikana 117,2 milj. euroa ja ylimmillään 183,4 milj. euroa keskimääräisen kassavarannon ollessa 152,9 milj. euroa. Kassavarannon tuotto oli 4,02 % keskimääräisestä kassavarannosta (ml. emissiovoitot ja -tappiot). Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden aikana hyvänä eikä lyhytaikaisiin luottoihin ollut tarvetta. Lyhytaikaisia käyttämättömiä kuntatodistuslimiittejä tai muita eisitovia limiittejä kaupungilla oli vuoden lopussa n. 63 milj. euroa. Rahoitus ja riskienhallinta Kaupungin rahoitusstrategian mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla, vakaalla ja tempoilemattomalla lainanotolla ja muun rahoituksen hankinnalla sekä käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä. Vieraan pääoman käytöstä aiheutuva nettorasitus pidetään tasaisena hajauttamalla lainojen takaisinmaksutaakka ajallisesti. Rahoitusriskejä hallitaan hajauttamalla nostettavat lainat ja tehtävät sijoitukset kulloisenkin markkina- ja salkkutilanteen edellyttämällä tavalla ja kattamalla valikoidusti avoimia riskipositioita käyttämällä mm. koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, sopimuksia enimmäis- ja vähimmäiskorosta sekä korko- ja valuuttaoptioita ja termiinejä. Em. sopimusten tarve on vähentynyt euroon siirtymisen seurauksena. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden joulukuussa kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet, jossa määritellään kaupungin toimiala-, kassavaranto- ja rahastosijoitusten yleiset periaatteet, käytettävät instrumentit sekä raportointi ja päätöksentekoprosessit. Kaupunki noudattaa sijoitustoiminnassaan em. periaatteissa määritettyä riskienhallintaa. 17

18 Tilinpäätös Toimintakertomus Lainojen ja vastuiden kehitys Kaupungin pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden lopussa oli (koron- ja valuutanvaihtosopimusten jälkeen) 105,0 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen (ml. lyhennykset) keskikorko vuoden lopussa oli 2,86 %. Kaupungin pitkäaikainen velka säilyi vuoden aikana ennallaan. Pitkäaikaisia lainoja ei lyhennetty eikä myöskään nostettu uusia. Kuva. Kokonaisvelan kehitys vv MEUR Pitkäaikainen velka Henkilöstökassa Konserniyhtiöiden talletukset Korollisen kokonaisvelan määrä vuoden lopussa oli 205,1 milj. euroa, jonka keskikorko oli 2,32 %. Korollinen kokonaisvelka lisääntyi siten 4,3 milj. euroa verrattuna vuoden alun tilanteeseen. Nettomuutos aiheutui pääasiassa konserniyhteisöjen tekemien kassatalletusten kasvusta (3,2 milj. euroa). Korolliseen kokonaisvelkaan sisältyi muuta lyhytaikaista korollista velkaa 99,9 milj. euroa, joka muodostui henkilöstökassaan tehdyistä talletuksista (64,3 milj. euroa) ja konserniyhteisöjen tekemistä kassatalletuksista (35,6 milj. euroa). Merkittävimpien leasingvastuiden määrä oli vuoden lopussa 19,0 milj. euroa, mistä suurin yksittäinen leasingvastuu on jätteenpolttolaitoksen saneerauksen leasingrahoitus vuodelta Leasingrahoituksen puitesopimuksen osalta leasingvastuut olivat 11,7 miljoonaa euroa. Kaupungin takausvastuut vuoden lopussa olivat 77,9 milj. euroa. Takausvastuista suurin osa eli 76,7 milj. euroa oli konserniyhtiöiden ja säätiöiden velasta ja konsernin ulkopuolisten yhteisöjen velasta vain 1,2 milj. euroa. Takausvastuiden määrä säilyi vuoden aikana lähes ennallaan, mutta suurille vesi- 18

19 Tilinpäätös Toimintakertomus investoinneille annettujen takauspäätösten myötä vastuut tulevat lisääntyvään huomattavasti vuosien välisenä aikana. Omien ja lahjoitusrahastojen kehitys Kaupungin omien ja lahjoitusrahastojen osalta vuoden kirjanpidollinen tuotto oli n ,5 % rahastojen vuoden alun pääomasta laskettuna. Muiden tase-erien kehitys Pysyvien vastaavien eli käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten sijoitusten määrä vuoden lopussa oli 1 005,4 milj.euroa (985,8 milj. euroa v. ). Lisäystä vuoden aikana oli 19,6 milj. euroa, joka selittyy pääosin ennakkomaksujen ja keskeneräisten töiden lisäyksellä. Vuoden aikana oli edellisvuotta enemmän uudisrakentamista ja rakennusten peruskorjausta. Kohteet olivat tilikauden päättyessä vielä keskeneräisiä. Pysyvien vastaavien sijoituksissa on kaupungin lainasaamiset, joita vuoden lopussa oli 126,6 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 6,3 milj. euroa. Pysyvien vastaavien osakkeisiin, joukkovelkakirjalainasaamisiin ja muihin lainasaamisiin sisältyvät kaupungin omien rahastojen sijoitukset, joiden määrä oli 44,8 milj.euroa. Vaihtuvien vastaavien saamiset olivat 44,2 milj.euroa, näistä lyhytaikaisia saamisia oli 42,8 milj. euroa. Rahoitusarvopaperit vuoden vaihteessa olivat 158,8 milj. euroa. Vähennystä oli vuoden aikana oli 13,9 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset olivat 1,2 milj. euroa. Pitkäaikainen vieras pääoma taseessa oli 107,0 milj. euroa (105,2 milj. euroa v. ). Kasvusta 1,2 milj.euroa selittyy vesihuollon liittymismaksujen kirjauskäytännön muutoksella. Lyhytaikainen vieras pääoma oli 223,0 milj.euroa (234,7 milj. euroa v. ). Lyhytaikaisen vieraan pääoman velkoihin sisältyy henkilöstökassan pääomaa 64,3 milj. euroa ja konserniyhteisöjen talletuksia 35,8 milj. euroa. Kaupungin lainakanta pysyi samana kuin edellisenä vuonna ja oli oli vuoden päättyessä 105,0 milj.euroa. Lainat asukasta kohden oli 600 euroa. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 29,8 % (ilman henkilöstökassan pääomia ja konserniyhtiöiden tekemiä talletuksia). Vastaava luku edellisenä vuonna oli 31,4 %. 19

20 Tilinpäätös Toimintakertomus 8. Turun kaupungin konsernin toiminta ja talous 8.1. Konserniin kuuluvat yhteisöt sekä kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt TURUN KAUPUNKI TYTÄRYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄT Kiinteistö- ja asuntoyhteisöt Muut yhtiöt Kårkulla samkommun 3,05 % Kiinteistö Oy Ajurinranta 100,0 % Myllykoti Oy 100,0 % Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin Kiinteistö Oy Asemanvieri 100,0 % Pilot Turku 66,7 % kuntayhtymä 39,15 % Kiinteistö Oy Kupittaan Asemakulma 100,0 % Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab 100,0 % Varsinais-Suomen liitto 41,15 % Kiinteistö Oy Lausteenpuisto 100,0 % ja sen alakonserni*: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Kiinteistö Oy Lehtolaakso 100,0 % * Evanes Oy 100,0 % kuntayhtymä 30,44 % ja sen alakonserni*: * Turun Seudun Kaukolämpö Oy 60,8 % Åbolands Yrkesskola 21,17 % * Asunto Oy Amiraalistonkatu 9 93,2 Oy Turkuhalli Ab 67,3 % * Asunto Oy Pakkarinrinne 100,0 % Turku Touring Oy 84,4 % OSAKKUUSYHTEISÖT * As Oy Ristisompa 51,0 % Turku Science Park Oy Ab 96,1 % Kiinteistö- ja asuntoyhteisöt * As.Oy Turun Siilinkatu ,0 % ja sen alakonserni*: Kiinteistö Oy Datacity 23,5 % *Kiinteistö Oy Jyrkkälän Martti 4 100,0 % * ICT Turku Oy Ab 96,1 % Kiinteistö Oy Ilpoisten Liikekeskus 35,1 % * Kiinteistö Oy Kärpännousu 100,0 % * Turun Biolaakso Oy 96,1 % Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolku 42,4 % * Kiinteistö Oy Mäntysola 100,0 % * Kiinteistö Oy Focus 96,1 % Kiinteistö Oy Kiikun Monitoimitalo 23,6 % * Kiinteistö Oy Paasmaja 100,0 % * Kiinteistö Oy Biotorni 96,1 % As Oy Turun Ilpoistenaho Bostads Ab 27,1 % * Kiinteistö Oy Rukki 51,9 % Turun Seudun Puhdistamo Oy 81,5 % As Oy Turun Karjakuja 56 38,3 % * Kiinteistö Oy Turun Lumikontie 100,0 % Turun Seudun Vesi Oy 64,7 % Kiinteistö Oy Myllysarka 47,5 % * Kiinteistö Oy Turun Rauhankatu 14 B 99,9 % Koneteknologiakeskus Oy 60,0 % Kiinteistö Oy Turun Lintula 46,0 % * Kiinteistö Oy Turun Vähäheikki ,0 % Kupittaan Jäähalli Oy 100,0 % Kiinteistö Oy Pernonpuisto 40,0 % * Paakarlan Huolto Oy 99,9 % Asunto Oy Poseidon 38,6 % Kiinteistö Oy Paakarlanpuisto 66,7 % Asunto Oy Talolankatu 6 28,6 % Kiinteistö Oy Teollisuuskatu ,0 % As Oy Tornikartio 31,4 % Kiinteistö Oy Turun Autopiha 57,3 % Asunto Oy Yliopistonkatu 25 27,6 % Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli 80,9 % As Oy Turun Auranranta 36,9 % Kiinteistö OyTurun Puistovalkama 100,0 % Säätiöt As Oy Kehrämaari 29,52 % Kiinteistö Oy Turun Puutarhakatu 14 67,8 % Forum Marinum Säätiö - h 8j/Pj+3j Kiinteistö Oy ICT 44,5 % Kiinteistö Oy Paashuolto 75,4 % Stiftelsen Forum Marinum - Muut yhteisöt TVT Asunnot Oy 100,0 % The Forum Marinum Foundation Haritun Huolto Oy 35,3 % Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy 56,7 % Museoalus Sigynin säätiö h 9j/6j Jäkärlän Huolto Oy 25,5 % Eskelin Pysäköintilaitos 99,8 % Pro Cultura -säätiö h 9j/9j Varissuon Huolto Oy 23,5 % Turun Aikuiskoulutussäätiö vk 14j/9j Kiikun Huolto Oy 22,0 % Turun Musiikkijuhlasäätiö h 9j/9j Pernon Huolto Oy 20,1 % Turun Ylioppilaskyläsäätiö vk48j/25j Turun Seudun Maakaasu ja h 13j/7j Energiatuotanto Oy 42,5 % Turun Vapaavarasto Oy 33,3 % Mesipolun Autokatos Oy 23,5 % Turun seudun Jätehuolto Oy 34,8 % Aboa Animation Studio AAS Oy 33,3 % Svartisen Holging A/S 34,7 % Tytäryhteisöistä on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 38 kpl ja yhdistelemättä on jätetty kaupunginhallituksen päätöksellä 9 kpl (näistä 5 kpl osakeyhtiöitä ja 4 kpl säätiöitä). Lisäksi yhdistelemättä on 3 tytäryhteisöä konsernitaseen liitetiedoissa esitetyin perustein. KOy Lehtolaaksosta, TVT Asunnot Oy:stä, Oy Turku-Energia Ab:sta ja Turku Science Park Oy Ab:sta on yhdistelty alakonsernitilinpäätökset. Alakonsernitilinpäätöksiin sisältyvinä on konsernitaseeseen yhdistelty 20

21 Tilinpäätös Toimintakertomus 12 osakkuusyhteisöä, jotka on selvitetty konsernitaseen liitetiedoissa. Muutoin osakkuusyhteisöjä ei yhdistellä konsernitaseeseen. Kuntayhtymistä on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 3 kpl ja yhdistelemättä on kaupunginhallituksen päätöksellä 2 kpl Konsernin rakenteessa tapahtuneet muutokset vuonna Kaupungin organisaatiossa tapahtuneet muutokset on esitetty kohdassa 5.1. Uusina tytäryhteisöinä konserniin on tullut Koneteknologiakeskus Oy ja Kupittaan Jäähalli Oy. Uusina osakkuusyhteisöinä on konserniin on tullut As Oy Kehrämaari ja tytäryhtiöstä osakkuusyhtiöksi muuttunut Koy ICT. Konsernista poistui tilikauden aikana Sato-Taso Oy, joka myytiin konsernin ulkopuolelle Konsernin toiminnan ohjaus Kaupunginhallitus on antanut konserniohjeet, jotka sisältävät konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyviä määräyksiä. Konserniohjeet perustuvat kaupunginvaltuuston hyväksymään konserniohjauksen periaatteita koskevaan päätökseen ja kaupunginhallituksen tekemään kaupungin omistajapolitiikassa noudatettavia menettelytapoja koskevaan päätökseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy koko konsernin tavoitteet talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä. Kaupunginvaltuusto on asettanut talousarvion vahvistamisen yhteydessä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kiinteistö Oy Lehtolaaksolle, Myllykoti Oy:lle, Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:lle, Oy Turku Touring Ab:lle, Turku Science Park -konsernille, TVT Asunnot Oy:lle ja Turun Seudun Vesi Oy:lle sekä säätiöistä Forum Marinum -säätiölle ja Turun Ylioppilaskyläsäätiölle. Turku-konsernia ohjaa ja valvoo kaupunginhallitus. Kaupunginjohtaja vastaa Turku-konsernin operatiivisesta johtamisesta ja seurannasta. Kaupunginjohtaja ja omalla toimialallaan kukin apulaiskaupunginjohtaja seuraavat konserniyhteisöjen toimintaa, huolehtivat toiminnan yhteensovittamisesta ja arvioivat konsernirakenteen kehittämistarpeita. Lautakunnat seuraavat toimialaansa kuuluvien tytäryhteisöjen toimintaa ja ilmoittavat havaitsemistaan epäkohdista kaupunginhallitukselle. Tytäryhteisöjen tulee sallia tarkastuslautakunnan erikseen nimeämien edustajien käydä tutustumassa tytäryhteisön toimintaan ja tavoiteasetteluun ja varmistua näin siitä, että toiminta on kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaista. 21

22 Tilinpäätös Toimintakertomus 8.4. Konsernitase ja vertailu edelliseen vuoteen Konsernitase VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Osuus kuntayhtymien Konserniliikearvo 969 oman pääoman lisäyksestä Muut pitkävaikutteiset menot Liittymismaksurahasto Ennakkomaksut Arvonkorotusrahasto Aineelliset hyödykkeet Muut omat rahastot Maa- ja vesialueet Ed.tilikausien yli-/alijäämä Rakennukset Tilikauden yli-/alijäämä Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto VÄHEMMISTÖOSUUDET Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset KONSERNIRESERVI hankinnat POISTOERO JA VAPAA- Sijoitukset EHTOISET VARAUKSET Osakkuusyhteisöosuudet Poistoero Osakkeet ja osuudet Vapaaehtoiset varaukset Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset PAKOLLISET VARAUKSET Muut saamiset Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen varat Muut toimeksiantojen pääomat VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen Aineet ja tarvikkeet Joukkovelkakirjalainat Keskeneräiset tuotteet 198 Lainat rah. ja vak.laitoksilta Valmiit tuotteet Lainat julkisyhteisöiltä Muu vaihto-omaisuus Lainat muilta luotonantajilta Ennakkomaksut 1 Saadut ennakot Ostovelat 55 Saamiset Liittymismaksut ja muut velat Pitkäaikaiset saamiset Siirtovelat 13 Myyntisaamiset 52 Lainasaamiset Lyhytaikainen Muut saamiset Joukkovelkakirjalainat Siirtosaamiset 42 5 Lainat rah. ja vak.laitoksilta Lyhytaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainat muilta luotonantajilta 186 Lainasaamiset Saadut ennakot Muut saamiset Ostovelat Siirtosaamiset Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstr Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

23 Tilinpäätös Toimintakertomus Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 44,1 % 43,4 % Konsernin lainakanta, Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainasaamiset, Konsernitaseen loppusumma on 2.076,8 milj.euroa (2.090,8 milj. euroa v. ). Konsernin käyttöomaisuuden ja sijoitusten kirjanpitoarvo vuoden vaihteessa oli 1.795,0 milj.euroa (1.770,9 milj. euroa v. ). Kasvua oli 24,1 milj. euroa, josta 7,0 milj. euroa oli rakennusten ja rakennelmien lisäystä ja 15,4 milj. euroa oli ennakkomaksujen ja keskeneräisten hankintojen lisäystä. Konsernin vieras pääoma yhteensä vuoden lopussa oli 1.067,1 milj.euroa (1.083,2 milj. euroa v. ). Muutos edelliseen vuoteen oli 16,1 milj. euroa. Konsernin pitkäaikaisesta vieraasta pääomasta kohdistuu kiinteistö- ja asuntoliiketoimintaan 76,9 %, muuhun elinkeino- ja liiketoimintaan 7,8 %, kuntayhtymien toimintaan 2,2 % ja emon eli Turun kaupungin toimintaan 13,1 %. Konsernin lainakanta vuoden lopussa oli 798,8 milj.euroa ( 804,0 milj. euroa v. ). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 5,2 milj. euroa. Konsernin ylijäämä tilikaudelta oli 18,2 milj. euroa (20,9 milj. euroa v. ). Konsernin omavaraisuusaste oli 44,1 % (43,4 % v. ). 9. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Kaupunginhallitus esittää, että vuoden ylijäämä ,28 euroa kirjataan omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille. 23

24 Tilinpäätös Talousarvion toteutuminen II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 10. Talousarvion toteutuminen 10.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toteutunut koko käyttötalouden toimintakate oli 0,3 milj. huonompi. Sekä toimintakulut että toimintatuotot ylittyivät monissa hallintokunnissa. Palveluiden ja hallinnon käyttötalouden toimintatuotot, mukaan lukien valmistus omaan käyttöön, ylittivät muutetun talousarvion 20,6 milj. euroa ja toimintamenot olivat 21,0 milj. euroa suuremmat kuin muutetussa talousarviossa. Suurimmat menoylitykset olivat terveyslautakunnassa (14,4 milj. ), kulttuurilautakunnassa (2,0 milj. ), sosiaalilautakunnassa (1,3 milj. ), ammattiopetuslautakunnassa (1,2 milj. ) ja opetuslautakunnassa (1,0 milj. ). Suurimmat tuloylitykset olivat terveyslautakunnassa (5,4 milj. ), sosiaalilautakunnassa (4,9 milj. ), kaupunginhallituksessa (2,4 milj. ) ja kulttuurilautakunnassa (1,6 milj. ). Nettomenonsa ylitti joukkoliikennelautakunta (1,2 milj. ). Koko käyttötalouden toimintakate heikkeni 4,7 % verrattuna vuoden toimintakatteeseen. Palveluiden ja hallinnon investointimenosäästöjä toteutui yhteensä 2,6 milj. euroa ja tuloja toteutui 2,3 milj. euroa yli muutettuun talousarvioon verrattaessa. Tilanne investointimenojen ja -tulojen toteutumisen osalta oli hyvä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen yksityiskohtainen selvitys esitetään kohdassa Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen. Kohdassa Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen esitetään yhteenveto käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta ja toimielinkohtaiset määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisvertailut, tuloslaskelmaosan toteutumisvertailut, investointiosan toteutumisvertailut sekä rahoitusosan toteutumisvertailu. 24

25 Tilinpäätös Johdanto TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Johdanto Kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden talousarvion noudattamista koskevissa määräyksissään ( ), että sitoviksi tarkoitettujen kriittisten menestystekijöiden, näiden arviointikriteerien/mittarien ja mittareiden tavoitearvojen vuodelle sekä muiden mahdollisesti kaupunginvaltuuston sitoviksi hyväksymien tavoitteiden toteutumisesta tulee raportoida talousarviovuoden aikana yhdessä talousarvion toteutumisennusteen kanssa kaksi kertaa vuodessa huhtikuun ja elokuun lopun tilanteen mukaan. Lisäksi toiminta ja talous raportoidaan tasekirjaan liitettynä kaudelta Toiminnan ja talouden seurantaraportissa on vuonna otettu käyttöön mittareihin liitetyt "liikennevalot. Liikennevalo näkyy vuosiraportissa kunkin mittarin kohdalla sarakkeessa. Mikäli mittarin tavoitearvo saavutettiin, eli tavoite toteutui, valittiin liikennevaloista vihreä väri. Mikäli tavoitearvoa ei saavutettu, liikennevaloissa on punainen väri. Virastopäälliköt ovat myös antaneet lyhyen selityksen siitä, miksi tavoitetta ei saavutettu. Toimielimet ovat antaneet talouden toteutumisvertailun Käyttötaloudessa toimielimiä erikseen sitovia ovat toimintatuotot ja toimintakulut. Poikkeuksen muodostavat sosiaalilautakunnan alainen ulkomaalaistoimisto, ammattikorkeakoulun hallitus, kiinteistölautakunnan teknisten palveluiden johtokunta, joukkoliikennelautakunta ja ympäristö- ja kaavoituslautakunta, jotka ovat nettositovia. Sitovuus on ilmaistu talousarviossa rasterilla. Liikelaitoksilla ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella sitovaksi tavoiteeuromääräksi on määritelty liikeylijäämä/-alijäämä + poistot paitsi satamalla, jolla sitovaksi on määritelty peruspääoman korko. Investointiosassa toimielimiä sitoo erikseen käyttöomaisuuden menot ja tulot. Kaupunginhallituksen toimielimessä on lisäksi sidottu menot ja tulot seuraavasti; varaus Suomen Joutsenen kunnostusta varten, kuntainliitot ja muu yhteistoiminta sekä arvopaperit. Liikelaitosten osalta on erikseen sidottu kiinteistölaitoksen pääliikenneväylät ja keskustan kehittäminen menot ja tulot sekä tilalaitoksen osalta toimitilahankkeita kohteittain. Sitovuus on ilmaistu talousarviossa rasterilla. Tuloslaskelmassa on sidottu menojen ja tulojen osalta verotulot, valtionosuudet, korkomenot ja -tulot, muut rahoitusmenot ja -tulot sekä liikelaitosten korko peruspääomalle. Sitovuus on ilmaistu talousarviossa rasterilla. Toiminnan ja talouden vuosiraportissa käytettyjen merkkien selitykset: Liikennevalot : mittarin tavoitearvo saavutettiin eli tavoite toteutui mittarin tavoitearvo ei toteutunut Poikkeamasarake: + tulojen ylitys/menojen alitus - tulojen alitus/menojen ylitys 25

26 Tilinpäätös Keskusvaalilautakunta KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Toimintaajatus: Visio: Pertti Liesivuori Ylläpitää valmiutta vaalien ja kansanäänestysten järjestämiseen ja suorittaa vaalien tuloksen laskenta valtakunnallisten ohjeaikojen puitteissa. 100% äänestysvilkkaus ja tuloksen laskeminen ohjeaikaa nopeammin. Tuloskorteille sijoittuvat hallintokunnan kriittiset menestystekijät vuosille : ASIAKKUUDEN HALLINTA JA PALVELUKYKY Äänestysprosentti 2. Laskennan valmistumisaika A: Europarlamenttivaalit B: Kunnallisvaalit Tavoitearvo Arviointikriteeri/mittari 1. Ei vaaleja 70,0 Arviointikriteeri/mittari 2. Ei vaaleja A 41,5 B 56,0 A B