Tieliikenteen ilmapiiri vuonna 2011
|
|
- Lotta Koskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oma ja muiden kuljettajien toiminta liikenteessä Tieliikenteen ilmapiiri vuonna 11 LEENA PÖYSTI 12
2 Sisältö Johdanto... 3 Koko maan liikenteen ilmapiiri... 4 Kielteiset piirteet... 5 Myönteiset piirteet... 7 Valtakunnallinen ilmapiiri indeksillä arvioituna... 8 Tieliikenteen alueellinen ilmapiiri vuonna Liikenteen ilmapiirin parantumisen tai huonontumisen kokeminen... 9 Kielteiset piirteet Myönteiset piirteet Indeksi alueellisesta ilmapiiristä Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Oma toiminta liikenteessä Mielialan ärtyisyys Oma kielteinen toiminta Oma myönteinen toiminta liikenteessä... Ei-autoilevien kokemukset tieliikenteen ilmapiiristä Miesten ja naisten sekä eri ikäisten kokemukset tieliikenteen ilmapiiristä Tulosten yhteenveto ja arviointi
3 Johdanto Liikenneturva on jo vuoden ajan selvittänyt vuosittain tieliikenteen ilmapiiriä haastattelemalla kuljettajia. Tässä raportissa tarkastellaan kuljettajien kokemuksia tieliikenteen ilmapiiristä vuonna 11 joulukuussa tehtyjen haastatteluiden perusteella. Tieliikenteessä kuolleiden määrä on viime vuosina ollut poikkeuksellisen alhainen. Vuonna 09 liikennekuolemien määrä väheni viidenneksellä ja pysyi tällä tasolla vuonna 10. Kuluneena vuonna sama suunta ei jatkunut. Ennakkotietojen mukaan vuonna 11 tieliikenteessä on menehtynyt 292 ihmistä, kun vuonna 10 kuolleiden lukumäärä oli 272. Loukkaantuneiden määrä kasvoi noin kolmella prosentilla. Liikenneviraston tietojen perusteella liikenteen keskinopeus pysyi ennallaan ja liikennemäärässä oli kasvua 2,3 prosenttia. Altistus nokkakolareille kasvaa liikenteen määrän kasvaessa. Henkilöautojen kolariturvallisuus ei riitä silloin, kun törmätään vastakkaiseen suuntaan etenevään ajoneuvoon. Liikenteen ilmapiirimittauksessa TNS Gallup Oy kerää Liikenneturvan tilauksesta tietoja vuosittain noin 1000 autoa ajavalta henkilöltä eri puolilta Suomea. Alkuvuosina tiedot kerättiin kaksi kertaa vuodessa; keväisin ja syksyisin. 00-luvulla siirryttiin yhteen vuosimittaukseen joka on tehty pääsääntöisesti loppuvuodesta. Tässä raportissa käytetään aiemmilta vuosilta syksyisiä mittauksia, jos ne on tehty 1. Vuodesta 09 alkaen aineisto on kerätty GallupKanavan sähköisinä kyselyinä, kun aiemmin tieto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina. Molemmilla keruutavoilla näyte edustaa Suomen väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. TNS Gallupin keräämä kyselyaineisto analysoidaan Liikenneturvassa. Tulokset esitellään myös ryhmiteltynä neljän suuralueen mukaan. Nämä alueet ovat Etelä-Suomi, Pohjois- Suomi, Itä-Suomi ja Länsi-Suomi. Taulukko 1 Haastattelujen autoilijoiden määrät eri suuralueilla Suuralue Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Yhteensä Vuoden 10 tutkimuksessa ilmapiirikyselyä muutettiin aiemmista vuosista jättämällä osa aiemmista kysymyksistä pois ja lisäämällä muutamia omaa toimintaa liikenteessä mittaavia kysymyksiä. Samaa versiota käytettiin vuonna 11. Aluksi vastaajilta kysytään mielipidettä siitä, onko liikenteen ilmapiirissä tapahtunut muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana. Onko ilmapiiri parantunut, huonontunut vai pysynyt muuttumattomana. Lisäksi kysytään käsityksiä yksittäisistä liikenteen myönteisistä ja kielteisistä piirteistä, jotka on esitelty kuvassa 1. 1 Vuosina 05 ja 06 haastattelut tehtiin ainoastaan keväällä. 3
4 Kuva 1 Liikenteen ilmapiirikysely Koko maan liikenteen ilmapiiri Koko ilmapiirimittausten ajan suurin osa vastaajista on ollut sitä mieltä, että liikenteen ilmapiiri on pysynyt ennallaan. He eivät koe sen muuttuneen. Vuonna 11 autoilevista vastaajista 7 prosenttia koki ilmapiirin parantuneen ja ennätysmäärä, 37 prosenttia huonontuneen. Loput vastaajat (57%) siis olivat sitä mieltä, että liikenteen ilmapiiri on samanlainen kuin ennenkin. Ilmapiirin kokeminen aiempaa huonommaksi oli selkeästi viiden vuoden keskiarvon yläpuolella, paremmaksi kokeminen keskiarvon tasolla (kuva 2) * 05* ILMAPIIRI PARANTUNUT 5 kaud. liuk. keskiarvo (ILMAPIIRI PARANTUNUT) ILMAPIIRI HUONONTUNUT 5 kaud. liuk. keskiarvo (ILMAPIIRI HUONONTUNUT) Kuva 2 Muutokset liikenteen ilmapiirissä ja viiden vuoden keskiarvon liukuluku * 05 ja 06 tuloksett kevät, muutoin loppuvuosi Arvioi liikenteessämme, teillä tai kaduilla, nykyisin vallitsevaa ilmapiiriä. Onko liikenteen ilmapiirissä mielestäsi tapahtunut muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana? 4
5 Muutosta liikenteen ilmapiirin kokemisessa aiempaa huonommaksi ei voida paikantaa mihinkään ikä- tai sukupuoliryhmään, vaan vuonna 11 oltiin kaikissa ryhmissä useammin kuin vuonna 10 sitä mieltä, että ilmapiiri on huonontunut, ja niiden osuus oli pienentynyt, jotka eivät koe ilmapiirin muuttuneen. Vähiten ilmapiiriin ottavat kantaa nuorimmat vastaajat, joista seitsemän kymmenestä on sitä mieltä, että ilmapiiri on pysynyt ennallaan. Taulukko 2 Ilmapiirin kokeminen 10 ja 11 iän ja sukupuolen mukaan (autoilijat) Onko liikenteen ilmapiirissä mielestäsi tapahtunut muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana? IKÄ Yhteensä nainen mies Vastaajia On, ilmapiiri on parantunut 7% 6% 8% 1% 5% 6% 9% 11% On, ilmapiiri on huonontunut 31% 31% 30% 21% 15% 33% 36% 34% Ei, ilmapiiri ei ole muuttunut (tai en osaa sanoa) 62% 63% 61% 78% 79% 61% 55% 55% Vastaajia On, ilmapiiri on parantunut 7 % 4 % 9 % 0 % 5 % 5 % 7 % 12 % On, ilmapiiri on huonontunut 37 % 37 % 37 % 28 % 22 % 38 % 39 % 42 % Ei, ilmapiiri ei ole muuttunut (tai en osaa sanoa) 57 % 59 % 55 % 72 % 73 % 57 % 54 % 46 % Kielteiset piirteet Liikenteen yksittäiset kielteiset piirteet liittyvät kaikki jollain tapaa ajonopeuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Yksittäisissä kielteisissä piirteissä ei näkynyt samanlaista kasvua kuin kokemuksessa siitä, että ilmapiiri on huonontunut. Muutokset autoilijoiden kokemuksissa vuoteen 10 verrattuna ovat hyvin pieniä. Kuusi kymmenestä autoilijasta on sitä mieltä että liikenteessä roikutaan liian lähellä perässä ja otetaan riskejä ohituksissa aiempaa useammin. Joka toinen autoilija kokee kaahaamisen yleistyneen ja joka kolmas on sitä mieltä, että liikenne tuntuu aiempaa pelottavammalta. Liikenteen ilmapiirin kielteiset piirteet (% on yleistynyt) KAAHAAMINEN LIIKENTEEN PELOTTAVUUS MALTTAMATT. RUUHKISSA LÄHELLÄ PERÄSSÄ ROIKKUMINEN RISKINOTTO OHITUKSISSA Kuva 3 Kielteiset piirteet (% vastaajista) Ovatko seuraavat liikenteen kielteiset piirteet sinun mielestäsi lisääntyneet viime aikoina?-kyllä 5
6 Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna yksittäisissä piirteissä nähtävissä on kuitenkin jopa lievää myönteistä kehitystä. Kokemus kaahaamisen sekä liikenteen pelottavuuden yleistymisestä ovat alle viiden vuoden keskiarvon. Malttamattomuus ruuhkissa on viiden vuoden keskiarvon tasoa. Liikenteen ilmapiirin kielteisiä piirteitä (% on yleistynyt) KAAHAAMINEN LIIKENTEEN PELOTTAVUUS MALTTAMATT. RUUHKISSA 5 kaud. liuk. keskiarvo (KAAHAAMINEN) 5 kaud. liuk. keskiarvo (LIIKENTEEN PELOTTAVUUS) 5 kaud. liuk. keskiarvo (MALTTAMATT. RUUHKISSA) Kuva 4 Kaahaaminen, liikenteen pelottavuus ja malttamattomuus ruuhkissa (% vastaajista) Koko 00-luvun ajan kokemukset siitä, ovatko lähellä perässä roikkuminen ja riskinotto ohituksissa yleistyneet, ovat kulkeneet käsi kädessä yleistyen ja vähentyen samoina vuosina. Viime vuosina kyselyssä autoilijoista noin 65 % on kokenut näissä olleen kasvua. Liikenteen ilmapiirin kielteisiä piirteitä (% on yleistynyt) LÄHELLÄ PERÄSSÄ ROIKKUMINEN RISKINOTTO OHITUKSISSA 5 kaud. liuk. keskiarvo (LÄHELLÄ PERÄSSÄ ROIKKUMINEN) 5 kaud. liuk. keskiarvo (RISKINOTTO OHITUKSISSA) Kuva 5 Lähellä perässä roikkuminen ja riskinotto ohituksissa (% vastaajista) 6
7 Myönteiset piirteet Yksittäinen liikenteen myönteinen piirre, jonka useimmin koettiin lisääntyneen vuonna 11, oli turvallisuudesta huolehtiminen, jonka koki yleistyneen joka neljäs vastaaja. Kasvua tämän kokemisessa oli edellisvuoteen verrattuna kuusi prosenttiyksikköä. 30 Liikenteen ilmapiirin myönteiset piirteet (% osuus on lisääntynyt) KOHTELIAISUUS JA JOUSTAVUUS LIIKENNESÄÄNT. NOUDATT. TURVALLISUUD. HUOLEHTIMINEN TOISTEN OIK. KUNNIOITTAMINEN Kuva 6 Myönteiset piirteet (% vastaajista) Entä ovatko seuraavat liikenteen myönteiset piirteet mielestäsi lisääntyneet viime aikoina? -kyllä. Erityisesti iäkkäät kokivat vuonna 11 aiempaa useammin turvallisuudesta huolehtimisen parantuneen. Kasvua kuitenkin oli kaikissa ikäryhmissä ja sekä miehillä että naisilla. Pienin muutos oli vuotiaiden ryhmässä. Taulukko 3 Turvallisuudesta huolehtiminen iän ja sukupuolen mukaan 10 ja 11 Entä ovatko seuraavat liikenteen myönteiset piirteet mielestäsi lisääntyneet viime aikoina? Turvallisuudesta huolehtiminen Yhteensä nainen mies Vastaajia vuonna Kyllä 18% 16% 18% 18% 13% 22% 17% 15% Ei 69% 69% 70% 63% 72% 69% 70% 69% Ei osaa sanoa 13% 15% 12% 19% 15% 9% 13% 16% Vastaajia vuonna Kyllä 24% 22% 25% 26% 19% 25% 22% 28% Ei 60% 60% 60% 59% 65% 64% 61% 51% Ei osaa sanoa 18% 18% 15% 15% 16% 12% 17% 21% IKÄ 7
8 Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna lähes kaikkien myönteisten piirteiden kokeminen väheni vuoden 11 kyselyssä viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ainoa poikkeus oli turvallisuudesta huolehtiminen, jota koettiin useammin kuin viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin. 40 Liikenteen ilmapiirin myönteisiä piirteitä (% osuus on lisääntynyt) KOHTELIAISUUS JA JOUSTAVUUS LIIKENNESÄÄNT. NOUDATT. 5 kaud. liuk. keskiarvo (KOHTELIAISUUS JA JOUSTAVUUS) 5 kaud. liuk. keskiarvo (LIIKENNESÄÄNT. NOUDATT.) Kuva 7 Kohteliaisuus ja joustavuus ja liikennesääntöjen noudattaminen (% vastaajista) Liikenteen ilmapiirin myönteisiä piirteitä (% osuus on lisääntynyt) TURVALLISUUD. HUOLEHTIMINEN TOISTEN OIK. KUNNIOITTAMINEN 5 kaud. liuk. keskiarvo (TURVALLISUUD. HUOLEHTIMINEN) 5 kaud. liuk. keskiarvo (TOISTEN OIK. KUNNIOITTAMINEN) Kuva 8 Turvallisuudesta huolehtiminen ja toisten oikeuksien kunnioittaminen (% vastaajista) 8
9 Valtakunnallinen ilmapiiri indeksillä arvioituna Jos ilmapiiristä lasketaan edellä esiteltyjen yksittäisten myönteisten ja kielteisten piirteiden kokemisen perusteella summapistemäärä 2 ja tästä indeksiluku siten, että syksy 1991 saa arvon 100, voidaan todeta, että ilmapiirin kielteisten piirteiden arvo on lähes sama (101) kuin perusvuonna, mutta myönteisten piirteiden kokemisen kohdalla indeksiarvo on laskenut lukemaan 64. Tämä tarkoittaa, että kielteisten piirteiden osalta muutosta ei ole, mutta myönteisiä piirteitä koetaan huomattavasti vähemmän kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Viime vuosina kielteisten piirteiden indeksiarvossa ei ole juurikaan eroa, mutta myönteisten piirteiden indeksiarvo on vuoden 09 notkahduksen jälkeen lisääntynyt ja on nyt lähellä viiden vuoden keskiarvoa kielteiset piirteet indeksiarvo myönteiset piirteet indeksiarvo 5 kaud. liuk. keskiarvo (kielteiset piirteet indeksiarvo) Kuva 9 Liikenteen myönteiset ja kielteiset piirteet indeksi. Perusvuosi syksy 1991 (100) Tieliikenteen alueellinen ilmapiiri vuonna 11 Liikenteen ilmapiirin parantumisen tai huonontumisen kokeminen Eri alueet eivät juuri eroa kokemuksissa siitä, onko ilmapiiri parantunut tai huonontunut. Niiden kuljettajien osuus, jotka kokivat ilmapiirin parantuneen, vaihteli eri alueilla neljän ja kahdeksan prosentin välillä. Suurempi ero oli huonontumisen kokemisessa, jossa vaihteluväli oli 30 % - 41 %. Etelä-Suomessa koettiin huonontumista eniten, Pohjois-Suomessa vähiten. Pohjois-Suomessa oltiin eniten sitä mieltä, että ilmapiiri ei ole muuttunut. Taulukko 4 Muutokset ilmapiirissä 11 (% vastaajista N=1161) Arvioi liikenteessämme, teillä tai kaduilla, nykyisin vallitsevaa ilmapiiriä. Onko liikenteen ilmapiirissä mielestäsi tapahtunut muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana? On, ilmapiiri on parantunut On, ilmapiiri on huonontunut Ei, ilmapiiri ei ole muuttunut (tai en osaa sanoa) Yhteensä (Suuralueet) Etelä-Suomi 7 % 41 % 52 % 100 % Itä-Suomi 8 % 34 % 58 % 100 % Länsi-Suomi 7 % 36 % 58 % 100 % Pohjois-Suomi 4 % 30 % 66 % 100 % Yhteensä 7 % 37 % 57 % 100 % 2 Koska kaahaamista ei kysytty vuosina erillisinä muuttujina vaan muodossa kaahaaminen ja kiilaaminen, on vuosien arvoista laskettu keskiarvo 58%, jota on käytetty indeksiä muodostettaessa arvona aiemmilta vuosilta. 9
10 Kielteiset piirteet Erot alueiden välillä kielteisten piirteiden kokemisessa olivat niin pieniä, että ainoa tilastollisesti merkitsevä ero oli malttamattomuuden ruuhkissa kokemisessa. Malttamattomuuden ruuhkissa koettiin yleistyneen useiten Etelä-Suomessa. Taulukko 5 Liikenteen kielteisten piirteiden lisääntymisen kokeminen alueittain 11 N=1161 Kaahaaminen (Suuralueet) Etelä-Suomi 54 % 37 % 10 % 100 % Itä-Suomi 57 % 34 % 9 % 100 % Länsi-Suomi 49 % 39 % 13 % 100 % Pohjois-Suomi 50 % 39 % 11 % 100 % Yhteensä 52 % 37 % 11 % 100 % Liikenteen pelottavuus (Suuralueet) Etelä-Suomi 25 % 67 % 9 % 100 % Itä-Suomi 31 % 59 % 10 % 100 % Länsi-Suomi 30 % 59 % 11 % 100 % Pohjois-Suomi 34 % 59 % 8 % 100 % Yhteensä 29 % 62 % 10 % 100 % Malttamattomuus ruuhkissa* * p=0,03 (Suuralueet) Etelä-Suomi 61 % 31 % 8 % 100 % Itä-Suomi 60 % 32 % 8 % 100 % Länsi-Suomi 50 % 40 % 11 % 100 % Pohjois-Suomi 54 % 34 % 13 % 100 % Yhteensä 56 % 34 % 10 % 100 % Riskinotto ohituksissa (Suuralueet) Etelä-Suomi 64 % 29 % 7 % 100 % Itä-Suomi 69 % 25 % 5 % 100 % Länsi-Suomi 66 % 26 % 8 % 100 % Pohjois-Suomi 65 % 25 % 10 % 100 % Yhteensä 66 % 27 % 7 % 100 % Lähellä perässä roikkuminen (Suuralueet) Etelä-Suomi 67 % 27 % 6 % 100 % Itä-Suomi 64 % 29 % 6 % 100 % Länsi-Suomi 63 % 29 % 8 % 100 % Pohjois-Suomi 61 % 34 % 5 % 100 % Yhteensä 65 % 29 % 6 % 100 % 10
11 Myönteiset piirteet Myönteisissä piirteissä alueelliset erot olivat myös pieniä. Liikennesääntöjen noudattamista sekä kohteliaisuutta ja joustavuutta ilmeni vähiten Pohjois-Suomessa ja eniten Itä-Suomessa. Taulukko 6 Liikenteen myönteisten piirteiden lisääntymisen kokeminen alueittain 11 N=1161 Turvallisuudesta huolehtiminen (Suuralueet) Etelä-Suomi 22 % 62 % 16 % 100 % Itä-Suomi 24 % 61 % 15 % 100 % Länsi-Suomi 25 % 59 % 16 % 100 % Pohjois-Suomi 24 % 58 % 18 % 100 % Yhteensä 24 % 60 % 16 % 100 % Toisten oikeuksien kunnioittaminen (Suuralueet) Etelä-Suomi 12 % 76 % 12 % 100 % Itä-Suomi 14 % 73 % 13 % 100 % Länsi-Suomi 12 % 76 % 12 % 100 % Pohjois-Suomi 13 % 74 % 13 % 100 % Yhteensä 12 % 76 % 12 % 100 % Liikennesääntöjen noudattaminen (Suuralueet) Etelä-Suomi 11 % 77 % 12 % 100 % Itä-Suomi 14 % 82 % 5 % 100 % Länsi-Suomi 13 % 74 % 13 % 100 % Pohjois-Suomi 8 % 80 % 13 % 100 % Yhteensä 12 % 77 % 11 % 100 % Kohteliaisuus ja joustavuus (Suuralueet) Etelä-Suomi % 70 % 10 % 100 % Itä-Suomi 25 % 64 % 10 % 100 % Länsi-Suomi 19 % 72 % 9 % 100 % Pohjois-Suomi 18 % 69 % 13 % 100 % Yhteensä % 70 % 10 % 100 % Indeksi alueellisesta ilmapiiristä Tarkasteltuna indeksillä, jossa koko maan vuoden 11 tulos saa arvon 100, sekä myönteisten että kielteisten piirteiden suhde oli suurin Itä-Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että itäsuomalaiset ottivat muita voimakkaammin kantaa liikenteen ilmapiirin muuttumisen puolesta sekä hyvässä että pahassa. Myönteisten piirteiden suhdeluku koko maahan verrattuna oli heikoin Pohjois-Suomessa, eli pohjoissuomalaiset kokivat muita harvemmin myönteisten piirteiden yleistyneen. Kielteisten piirteiden lisääntyminen puolestaan oli vähäisintä Länsi-Suomessa, eli länsisuomalaiset eivät kokeneet niiden yleistyneen samassa määrin kuin muualla asuvat. Etelä-Suomessa ilmapiirin kokeminen oli lähellä koko maan keskitasoa. Kuten jo aiemmin on todettu, erot alueiden välillä olivat kokonaisuudessaan pieniä. 11
12 Etelä-Suomi Itä- Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Myönteiset piirteet Kielteiset piirteet Kuva 10 Myönteiset ja kielteiset piirteet alueittain vuonna 11 indeksinä koko maan tuloksen ollessa perusarvo (100) N=1161 Edellisvuoteen verrattuna suurin indeksimuutos oli Itä-Suomen myönteisten piirteiden kokemisessa. Vertailuvuosina Itä-Suomessa on jatkuvasti koettu muuta maata yleisemmin myönteisten piirteiden yleistyneen. Ero koko maahan nähden kuitenkin pienentyi vuonna 11. Kun indeksiarvo vuonna 10 oli 124, oli se nyt 113. Koko maa Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Koko maa 11 myönteiset myönteiset myönteiset kielteiset kielteiset kielteiset Kuva 11 Myönteiset ja kielteiset piirteet alueittain vuonna indeksinä koko maan tuloksen ollessa perusarvo (100) 12
13 Etelä-Suomi Etelä-Suomessa vuonna 11 yleistyi vuoteen 10 verrattuna kaahaaminen ja riskinotto ohituksissa. Niiden vastaajien osuus, jotka kokivat liikenteen aiempaa pelottavammaksi, laski edelleen. RISKINOTTO OHITUKSISSA LÄHELLÄ PERÄSSÄ ROIKKUMINEN MALTTAMATT. RUUHKISSA LIIKENTEEN PELOTTAVUUS KAAHAAMINEN Etelä-Suomi 08 Etelä-Suomi 09 Etelä-Suomi 10 Etelä-Suomi 11 Kuva 12 Kielteiset piirteet Etelä-Suomessa (% vastaajista) Aiempiin vuosiin verrattuna Etelä-Suomessa koettiin useammin, että turvallisuudesta huolehtiminen on parantunut. Muutoin oltiin viime vuosien tasolla. TOISTEN OIK. KUNNIOITTAMINEN TURVALLISUUD. HUOLEHTIMINEN Etelä-Suomi 08 Etelä-Suomi 09 LIIKENNESÄÄNT. NOUDATT Etelä-Suomi 10 Etelä-Suomi 11 KOHTELIAISUUS JA JOUSTAVUUS Kuva 13 Myönteiset piirteet Etelä-Suomessa (% vastaajista) 13
14 Pohjois-Suomi Pohjois-Suomessa kielteisten piirteiden kokeminen väheni, lukuun ottamatta liikenteen pelottavuutta. RISKINOTTO OHITUKSISSA LÄHELLÄ PERÄSSÄ ROIKKUMINEN MALTTAMATT. RUUHKISSA Pohjois-Suomi 08 Pohjois-Suomi 09 Pohjois-Suomi 10 LIIKENTEEN PELOTTAVUUS Pohjois-Suomi 11 KAAHAAMINEN Kuva 14 Kielteiset piirteet Pohjois-Suomessa (% vastaajista) Huippuvuodesta 08 Pohjois-Suomessa on laskua kaikkien myönteisten piirteiden osalta, mutta erot muihin vuosiin ovat pieniä. Turvallisuudesta huolehtiminen yleistyi viime vuosista. Joka neljäs pohjoissuomalainen on sitä mieltä, että turvallisuudesta huolehditaan liikenteessä aiempaa paremmin. TOISTEN OIK. KUNNIOITTAMINEN TURVALLISUUD. HUOLEHTIMINEN Pohjois-Suomi 08 Pohjois-Suomi 09 LIIKENNESÄÄNT. NOUDATT Pohjois-Suomi 10 Pohjois-Suomi 11 KOHTELIAISUUS JA JOUSTAVUUS Kuva 15 Myönteiset piirteet Pohjois-Suomessa (% vastaajista) 14
15 Itä-Suomi Itä-Suomessa autoilijat kokivat liikenteen ilmapiirin melko samanlaisena kuin aiemmissa selvityksissä. Malttamattomuus ruuhkissa oli yleistynyt. RISKINOTTO OHITUKSISSA LÄHELLÄ PERÄSSÄ ROIKKUMINEN MALTTAMATT. RUUHKISSA Itä-Suomi 08 Itä-Suomi 09 Itä-Suomi 10 LIIKENTEEN PELOTTAVUUS Itä-Suomi 11 KAAHAAMINEN Kuva 16 Kielteiset piirteet Itä-Suomessa (% vastaajista) TOISTEN OIK. KUNNIOITTAMINEN TURVALLISUUD. HUOLEHTIMINEN Itä-Suomi 08 Itä-Suomi 09 LIIKENNESÄÄNT. NOUDATT Itä-Suomi 10 Itä-Suomi 11 KOHTELIAISUUS JA JOUSTAVUUS Kuva 17 Myönteiset piirteet Itä-Suomessa (% vastaajista) 15
16 Länsi-Suomi Länsi-Suomessa kokemus siitä, että ruuhkissa oltaisiin aiempaa malttamattomampia, oli vähentynyt. Autoilijat olivat myös selkeästi useammin sitä mieltä, että turvallisuudesta huolehditaan aiempaa paremmin. Muutoin muutokset aiempiin vuosiin verrattuna olivat melko pieniä. RISKINOTTO OHITUKSISSA LÄHELLÄ PERÄSSÄ ROIKKUMINEN MALTTAMATT. RUUHKISSA Länsi-Suomi 08 Länsi-Suomi 09 Länsi-Suomi 10 LIIKENTEEN PELOTTAVUUS Länsi-Suomi 11 KAAHAAMINEN Kuva 18 Kielteiset piirteet Länsi-Suomessa (% vastaajista) TOISTEN OIK. KUNNIOITTAMINEN TURVALLISUUD. HUOLEHTIMINEN Länsi-Suomi 08 Länsi-Suomi 09 LIIKENNESÄÄNT. NOUDATT Länsi-Suomi 10 Länsi-Suomi 11 KOHTELIAISUUS JA JOUSTAVUUS Kuva 19 Myönteiset piirteet Länsi-Suomessa (% vastaajista) 16
17 Oma toiminta liikenteessä Liikenteen ilmapiiritutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miten autoilijat itse käyttäytyvät liikenteessä. Mielialan ärtyisyys Joka kolmas autoilija kertoi, että liikenne oli tehnyt viime aikoina mielialan ärtyneeksi aiempaa harvemmin. Osuus oli samansuuruinen myös vuonna 10. Aiempaa useammin oli liikenteessä ärtynyt joka kahdeksas. Useammin ärtyneitä oli sekä vuonna 09 että vuonna 10 eniten Etelä-Suomessa ja vähiten Itä- Suomessa. Taulukko 7 Onko liikenne tehnyt sinut ärtyneeksi viime viikkoina useammin vai harvemmin kuin ennen? 11 N=1161 Entä oma mielialasi ajaessasi autoa liikenteessä. Onko liikenne tehnyt sinut ärtyneeksi viime viikkoina useammin vai harvemmin kuin ennen? Useammin Yhtä usein Harvemmin En osaa sanoa Yhteensä Etelä-Suomi 15 % 45 % 32 % 8 % 100 % Itä-Suomi 10 % 47 % 33 % 10 % 100 % Länsi-Suomi 11 % 47 % 33 % 10 % 100 % Pohjois-Suomi 15 % 46 % 30 % 9 % 100 % Koko maa 13 % 46 % 32 % 9 % 100 % Mielialan ärtyisyys Koko maa 11 Länsi- Suomi 11 Itä- Suomi 11 Pohjois- Suomi 11 Etelä- Suomi % 11 % 10 % 15 % 15 % 46 % 47 % 47 % 46 % 45 % 32 % 33 % 33 % 30 % 32 % 9 % 10 % 10 % 9 % 8 % Koko maa 10 Länsi- Suomi 10 Itä- Suomi 10 Pohjois- Suomi 10 Etelä- Suomi % 9 % 7 % 11 % 13 % 49 % 52 % 52 % 44 % 47 % 33 % 33 % 33 % 35 % 33 % 8 % 7 % 9 % 10 % 7 % useammin yhtä usein harvemmin eos Koko maa 09 Länsi-Suomi 09 Itä-Suomi 09 Pohjois-Suomi 09 Etelä-Suomi % 10 % 9 % 11 % 15 % 50 % 47 % 44 % 56 % 51 % 32 % 34 % 41 % 27 % 29 % 6 % 9 % 6 % 6 % 5 % 0 % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva Mielialan ärtyisyys liikenteessä alueittain (% vastaajista) 17
18 Oma kielteinen toiminta Noin neljä kymmenestä autoilijasta tunnustaa viimeisen puolen vuoden aikana itse kaahanneensa, olleensa malttamaton ruuhkassa tai roikkuneensa lähellä perässä. Joka kolmas sanoo ottaneensa riskejä ohituksissa. Alueelliset erot ovat pienet. Taulukko 8 Oma kielteinen toimina liikenteessä alueittain 11; on tehnyt näin ainakin joskus Miten usein olet itse tullut käyttäytyneeksi liikenteessä seuraavilla tavoilla? N=1161 Kaahaaminen ainakin joskus ei koskaan Etelä-Suomi 39 % 59 % Itä-Suomi 34 % 66 % Länsi-Suomi 37 % 58 % Pohjois-Suomi 40 % 57 % Koko maa 38 % 59 % Malttamattomuus ruuhkissa ainakin joskus ei koskaan Etelä-Suomi 45 % 52 % Itä-Suomi 44 % 54 % Länsi-Suomi 46 % 51 % Pohjois-Suomi 44 % 53 % Koko maa 45 % 52 % Riskinotto ohituksissa ainakin joskus ei koskaan Etelä-Suomi 27 % 72 % Itä-Suomi 33 % 66 % Länsi-Suomi 28 % 70 % Pohjois-Suomi 30 % 67 % Koko maa 29 % 70 % Lähellä perässä roikkuminen ainakin joskus ei koskaan Etelä-Suomi 42 % 56 % Itä-Suomi 37 % 62 % Länsi-Suomi 40 % 58 % Pohjois-Suomi 36 % 61 % Koko maa 40 % 58 % Tavallisimmin näihin kielteisiin tekoihin oli syyllistytty melko harvoin, 1-3 kertaa vuodessa. Yleisintä oli malttamattomuus ruuhkissa, johon oli useammin kuin muutaman kerran vuodessa syyllistynyt joka viides autoilija. Harvinaisinta oli riskinotto ohituksissa. 18
19 Taulukko 9 Oma kielteinen toimina liikenteessä alueittain 11 tarkempi luokittelu N=1161 Kaahaaminen En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Yhteensä Etelä-Suomi 59 % 24 % 9 % 4 % 2 % 2 % 100 % Itä-Suomi 66 % 23 % 7 % 3 % 1 % 100 % Länsi-Suomi 58 % 25 % 8 % 3 % 2 % 4 % 100 % Pohjois-Suomi 57 % 26 % 8 % 5 % 1 % 3 % 100 % Koko maa 59 % 24 % 8 % 4 % 2 % 3 % 100 % Malttamattomuus ruuhkissa En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Yhteensä Etelä-Suomi 52 % 25 % 13 % 5 % 2 % 2 % 100 % Itä-Suomi 54 % 32 % 8 % 3 % 1 % 2 % 100 % Länsi-Suomi 51 % 28 % 13 % 5 % 1 % 2 % 100 % Pohjois-Suomi 53 % 23 % 11 % 6 % 4 % 3 % 100 % Koko maa 52 % 27 % 12 % 5 % 2 % 2 % 100 % Riskinotto ohituksissa En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Yhteensä Etelä-Suomi 72 % 21 % 5 % 0 % 1 % 1 % 100 % Itä-Suomi 66 % 27 % 5 % 1 % 1 % 100 % Länsi-Suomi 70 % 24 % 3 % 1 % 2 % 100 % Pohjois-Suomi 67 % 22 % 6 % 1 % 1 % 3 % 100 % Koko maa 70 % 23 % 5 % 0 % 1 % 2 % 100 % Lähellä perässä roikkuminen En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Yhteensä Etelä-Suomi 56 % 24 % 11 % 5 % 3 % 2 % 100 % Itä-Suomi 62 % 21 % 9 % 5 % 1 % 1 % 100 % Länsi-Suomi 58 % 24 % 11 % 3 % 2 % 2 % 100 % Pohjois-Suomi 61 % 17 % 11 % 5 % 3 % 4 % 100 % Koko maa 58 % 23 % 11 % 4 % 2 % 2 % 100 % Naisista suurempi osa vastaajia oli sellaisia, jotka kertoivat että eivät kertaakaan ole kaahanneet, olleet ruuhkissa malttamattomia, ohittaneet riskiä ottaen tai roikkuneet liian lähellä perässä. Syyllistyminen näihin kielteisiin tekoihin myös väheni selkeästi iän myötä. En yhtään/juuri yhtään kertaa ole... Yhteensä Nainen Mies % 68% 71% 70% 70% 72% 73% 69% 59% 60% 59% 62% 62% 60% 63% 62% 58% 52% 54% 56% 57% 53% 51% 54% 54% 47% 49% 47% 47% 42% 42% 38% Kaahaaminen Malttamattomuus ruuhkissa Riskinotto ohituksissa Lähellä perässä roikkuminen Kuva 21 En kertaakaan vastaukset miehillä naisilla ja eri-ikäisillä N=
20 Taulukko 10 Oma kielteinen toimina liikenteessä sukupuolen ja iän mukaan 11 tarkempi luokittelu N=1161 Miten usein olet itse tullut käyttäytyneeksi liikenteessä seuraavilla tavoilla? Ikä Nainen Mies Vastaajia Kaahaaminen En yhtään/juuri yhtään kertaa 60% 53% 42% 47% 51% 68% 71% 1-3 kertaa vuodessa 23% 26% 26% 27% 29% % % kuukaudessa 8% 10% 9% 12% 12% 6% 4% viikossa 5% 5% 12% 9% 5% 2% - Päivittäin 1% 4% 7% 3% 2% 1% % En osaa sanoa 3% 2% 2% 2% 2% 3% 4% Malttamattomuus ruuhkissa En yhtään/juuri yhtään kertaa 54% 49% 59% 38% 47% 56% 62% 1-3 kertaa vuodessa 27% 27% 22% 27% 31% 27% 22% kuukaudessa 11% 14% 15% % 12% 10% 9% viikossa 4% 6% 2% 11% 6% 3% 1% Päivittäin 1% 2% - 2% 3% 1% 1% En osaa sanoa 2% 2% 2% 2% 1% 2% 5% Riskinotto ohituksissa En yhtään/juuri yhtään kertaa 76% 62% 60% 63% 70% 72% 73% 1-3 kertaa vuodessa 18% 29% 29% 27% 23% 21% % kuukaudessa 4% 7% 8% 9% 4% 5% 2% viikossa 1% % 2% 1% % - - Päivittäin % 1% - - 2% 1% - En osaa sanoa 1% 2% 2% - 1% 2% 4% Lähellä perässä roikkuminen En yhtään/juuri yhtään kertaa 57% 54% 47% 42% 54% 62% 69% 1-3 kertaa vuodessa 24% 24% 30% 27% 26% 21% 16% kuukaudessa 13% 12% 15% % 10% 10% 9% viikossa 4% 5% - 7% 6% 3% 2% Päivittäin 1% 4% 4% 3% 3% 1% 2% En osaa sanoa 2% 2% 4% 1% 1% 3% 3% Oma myönteinen toiminta liikenteessä Noin joka toinen autoilija kertoo aina ajaessaan huolehtineensa turvallisuudesta ja lähes joka kolmas sanoo kunnioittaneensa toisten oikeuksia ja noudattaneensa liikennesääntöjä aina ajaessaan. Joka viides autoilija kertoo aina ajaessaan olevansa kohtelias ja joustava. Myönteisessä toiminnassa aina ajaessani ei ollut merkittäviä eroja eri alueiden välillä.
21 Taulukko 11 Oma myönteinen toiminta liikenteessä 11 aina ajaessa N=1161 Huolehtinut turvallisuudesta Aina ajaessani Kunnioittanut toisten oikeuksia Aina ajaessani Etelä-Suomi 48 % Etelä-Suomi 31 % Itä-Suomi 55 % Itä-Suomi 34 % Länsi-Suomi 45 % Länsi-Suomi 29 % Pohjois-Suomi 50 % Pohjois-Suomi 37 % Koko maa 48 % Koko maa 31 % Ollut kohtelias ja joustava Aina ajaessani Noudattanut liikennesääntöjä Aina ajaessani Etelä-Suomi 18 % Etelä-Suomi 36 % Itä-Suomi 25 % Itä-Suomi 34 % Länsi-Suomi 16 % Länsi-Suomi 32 % Pohjois-Suomi 24 % Pohjois-Suomi 33 % Koko maa 19 % Koko maa 34 % Myönteisiä piirteitä omassa toiminnassaan lähes joka ajomatkalla kuvaa suurin osa autoilijoista. Naiset kertovat toimivansa myönteisellä tavalla useammin kuin miehet ja nuoret useammin kuin vanhemmat, lukuun ottamatta huolehtinut turvallisuudesta muuttujaa. Taulukko 12 Oma myönteinen toiminta liikenteessä 11 miehet vs. naiset N=1161 Huolehtinut turvallisuudesta Aina Lähes aina/yleensä En osaa ajaessani ajaessani Harvemmin sanoa Yhteensä Nainen 53 % 47 % 0 % 100 % Mies 45 % 53 % 1 % 1 % 100 % Yhteensä 48 % 51 % 0 % 1 % 100 % Ollut kohtelias ja joustava Aina Lähes aina/yleensä En osaa ajaessani ajaessani Harvemmin sanoa Yhteensä Nainen 21 % 77 % 1 % 1 % 100 % Mies 17 % 79 % 2 % 2 % 100 % Yhteensä 19 % 78 % 2 % 1 % 100 % Kunnioittanut toisten oikeuksia Aina Lähes aina/yleensä En osaa ajaessani ajaessani Harvemmin sanoa Yhteensä Nainen 36 % 62 % 1 % 0 % 100 % Mies 28 % 70 % 1 % 1 % 100 % Yhteensä 31 % 67 % 1 % 1 % 100 % Noudattanut liikennesääntöjä Aina Lähes aina/yleensä En osaa ajaessani ajaessani Harvemmin sanoa Yhteensä Nainen 40 % 60 % 0 % 100 % Mies 30 % 68 % 1 % 1 % 100 % Yhteensä 34 % 64 % 1 % 1 % 100 % 21
22 Taulukko 13 Oma myönteinen toiminta liikenteessä 11 eri-ikäisillä N=1161 Huolehtinut turvallisuudesta Aina Lähes aina/yleensä En osaa ajaessani ajaessani Harvemmin sanoa Yhteensä IKÄ % 55 % 2 % 100 % % 53 % 100 % % 48 % 1 % 1 % 100 % % 50 % 0 % 1 % 100 % % 53 % 1 % 1 % 100 % Yhteensä 48 % 51 % 0 % 1 % 100 % Ollut kohtelias ja joustava Aina Lähes aina/yleensä En osaa ajaessani ajaessani Harvemmin sanoa Yhteensä IKÄ % 70 % 100 % % 86 % 3 % 1 % 100 % % 76 % 2 % 1 % 100 % % 77 % 1 % 1 % 100 % % 81 % 2 % 2 % 100 % Yhteensä 19 % 78 % 2 % 1 % 100 % Kunnioittanut toisten oikeuksia Aina Lähes aina/yleensä En osaa ajaessani ajaessani Harvemmin sanoa Yhteensä IKÄ % 51 % 2 % 2 % 100 % % 71 % 1 % 100 % % 64 % 1 % 1 % 100 % % 69 % 0 % 1 % 100 % % 70 % 2 % 1 % 100 % Yhteensä 31 % 67 % 1 % 1 % 100 % Noudattanut liikennesääntöjä Aina ajaessani Lähes aina/yleensä ajaessani Harvemmin En osaa sanoa Yhteensä IKÄ % 55 % 6 % 100 % % 71 % 100 % % 67 % 1 % 1 % 100 % % 64 % 0 % 1 % 100 % % 59 % 1 % 1 % 100 % Yhteensä 34 % 64 % 1 % 1 % 100 % Oman toiminnan yhteys kokemukseen tieliikenteen ilmapiiristä Oma toiminta vaikuttaa siihen, millaiseksi vastaavan teon yleisyys liikenteessä koetaan. Vaikutus on kahtalainen. Ne, jotka eivät itse kaahaa, ovat useammin sitä mieltä että kaahaaminen on yleistynyt kuin kaahaajat itse. Ei-kaahaavista 53% sanoo kaahaamisen yleistyneen, päivittäin kaahaavista 33%. Malttamattomuudessa ruuhkissa ne, jotka ovat itse olleet usein malttamattomia, kokevat malttamattomuuden yleensäkin yleistyneen. 22
23 Taulukko 14 Oma toiminta vs. liikenteen ilmapiiri 11 0,010 En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa Kaahaaminen itse kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Kaahaaminen Kyllä 53 % 53 % 51 % 43 % 33 % 41 % 52 % Ei 35 % 39 % 42 % 50 % 61 % 31 % 37 % En osaa sanoa 12 % 8 % 7 % 7 % 6 % 28 % 11 % Total 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Total 0,000 Malttamattomuus ruuhkissa En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa Malttamattomuus ruuhkissa itse kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Kyllä 52 % 60 % 65 % 59 % 76 % 31 % 56 % Ei 36 % 33 % 29 % 39 % 24 % 31 % 34 % En osaa sanoa 12 % 6 % 5 % 2 % 38 % 10 % Total 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Total ns. Riskinotto ohituksissa En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa Riskinotto ohituksissa itse kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Kyllä 67 % 61 % 70 % 100 % 75 % 50 % 65 % Ei 26 % 31 % 26 % 25 % 25 % 27 % En osaa sanoa 7 % 8 % 4 % 25 % 7 % Total 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Total 0,000 Lähellä perässä roikkuminen En yhtään/juuri yhtään kertaa 1-3 kertaa vuodessa Lähellä perässä roikkuminen itse kuukaudessa viikossa Päivittäin En osaa sanoa Kyllä 67 % 63 % 66 % 55 % 54 % 50 % 64 % Ei 26 % 32 % 30 % 45 % 42 % 21 % 29 % En osaa sanoa 7 % 5 % 4 % 4 % 29 % 6 % Total 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Total Ei-autoilevien kokemukset tieliikenteen ilmapiiristä Ne vastaajat, jotka eivät itse aja autoa (N=264), kokivat liikenteen ilmapiirin huonommaksi kuin autoilevat vastaajat vuotiaista joka toinen ei-autoileva koki ilmapiirin huonontuneen vuotiaista kukaan ei vastannut, että ilmapiiri olisi parantunut. 100 % 80 % 60 % 59 % 59 % 61 % 82 % 77 % 63 % 46 % 63 % 40 % % 0 % 50 % 39 % 40 % 35 % 37 % 37 % 18 % 23 % 2 % 1 % 4 % 4 % Yhteensä Naiset Miehet ilmapiiri on parantunut On, ilmapiiri on huonontunut Ilmapiiri ei ole muuttunut Kuva 22 Muutokset liikenteen ilmapiirissä 11, ei-autoilevat vastaajat (N=265) 23
24 Taulukko 15 Autoilevien ja ei-autoilevien kokemus liikenteen ilmapiiristä 11 p=,005 Arvioi liikenteessämme, teillä tai kaduilla, nykyisin vallitsevaa ilmapiiriä. Onko liikenteen ilmapiirissä mielestäsi tapahtunut muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana? On, ilmapiiri on parantunut On, ilmapiiri on huonontunut Ei, ilmapiiri ei ole muuttunut Yhteensä ajaa autoa N= % 37 % 57 % 100 % ei aja autoa N=264 2 % 39 % 60 % 100 % Yhteensä 6 % 37 % 57 % 100 % Erityisen suuri ero oli liikenteen pelottavuudessa; joka toinen ei-autoileva koki sen yleistyneen. Poikkeuksena olivat lähellä perässä roikkuminen ja riskinotto ohituksissa, joiden ei-autoilevat kokivat yleistyneen harvemmin kuin autoilevat vastaajat. Ei-autoilevilla oli myös enemmän en osaa sanoa - vastauksia. Myönteisten piirteiden yleistymistä ei-autoilevat kokevat autoilevia vastaajia vähemmän. Suurin ero oli turvallisuudesta huolehtimisessa. Taulukko 16 Liikenteen ilmapiiri 11 ei-autoilevat (N=264) vs. autoilevat (N=1161) vastaajat p=,000 Kaahaaminen ajaa autoa 52 % 37 % 11 % 100 % ei aja autoa 55 % 22 % 23 % 100 % Yhteensä 52 % 35 % 13 % 100 % Liikenteen pelottavuus p=,000 ajaa autoa 29 % 62 % 10 % 100 % ei aja autoa 46 % 31 % 23 % 100 % Yhteensä 32 % 56 % 12 % 100 % Malttamattomuus ruuhkissa p=,000 ajaa autoa 56 % 34 % 10 % 100 % ei aja autoa 58 % 18 % 25 % 100 % Yhteensä 56 % 31 % 12 % 100 % Riskinotto ohituksissa p=,000 ajaa autoa 66 % 27 % 7 % 100 % ei aja autoa 59 % 13 % 28 % 100 % Yhteensä 64 % 25 % 11 % 100 % Lähellä perässä roikkuminen p=,000 ajaa autoa 65 % 29 % 6 % 100 % ei aja autoa 55 % 16 % 29 % 100 % Yhteensä 63 % 27 % 11 % 100 % 24
25 Taulukko 10 jatkuu Turvallisuudesta huolehtiminen En osaa p=,000 Kyllä Ei sanoa Yhteensä ajaa autoa 24 % 60 % 16 % 100 % ei aja autoa 14 % 56 % 30 % 100 % Yhteensä 22 % 60 % 19 % 100 % Kohteliaisuus ja joustavuus En osaa p=,000 Kyllä Ei sanoa Yhteensä ajaa autoa % 70 % 10 % 100 % ei aja autoa 14 % 62 % 24 % 100 % Yhteensä 19 % 68 % 13 % 100 % Toisten oikeuksien kunnioittaminen En osaa p=,000 Kyllä Ei sanoa Yhteensä ajaa autoa 12 % 76 % 12 % 100 % ei aja autoa 6 % 64 % 30 % 100 % Yhteensä 11 % 73 % 16 % 100 % Liikennesääntöjen noudattaminen En osaa p=,000 Kyllä Ei sanoa Yhteensä ajaa autoa 12 % 77 % 11 % 100 % ei aja autoa 8 % 64 % 28 % 100 % Yhteensä 11 % 75 % 14 % 100 % Miesten ja naisten sekä eri-ikäisten kokemukset tieliikenteen ilmapiiristä Kun tarkastellaan (autoilevat ja ei-autoilevat vastaajat) kokemuksia liikenteen ilmapiiristä iän ja sukupuolen mukaan, voidaan havaita että huonoimmaksi muutoksen kokevat naiset ja iäkkäämmät vastaajat. Iäkkäät kuitenkin ottivat kantaa myös myönteisten piirteiden puolesta keskimääräistä useammin. Myönteisimpiä olivat nuoret ja miehet. Taulukko 17 Ovatko seuraavat liikenteen kielteiset piirteet sinun mielestäsi lisääntyneet viime aikoina /ikä ja sukupuoli N=1426 Ovatko seuraavat liikenteen kielteiset piirteet sinun mielestäsi lisääntyneet viime aikoina? Sukupuoli IKÄ Nainen Mies Vastaajia Kaahaaminen on lisääntynyt 52% 46% 38% 37% 48% 57% 62% Liikenteen pelottavuus on lisääntynyt 38% 25% 30% % 31% 35% 36% Malttamattomuus ruuhkissa on lisääntynyt 57% 50% 45% 40% 58% 61% 59% Riskinotto ohituksissa on lisääntynyt 67% 57% 59% 44% 62% 72% 68% Lähellä perässä roikkuminen on yleistynyt 64% 59% 62% 47% 61% 66% 70% 25
26 Taulukko 18 Entä ovatko seuraavat liikenteen myönteiset piirteet mielestäsi lisääntyneet viime aikoina/ikä ja sukupuoli Entä ovatko seuraavat liikenteen myönteiset piirteet mielestäsi lisääntyneet viime aikoina? Sukupuoli IKÄ Nainen Mies Vastaajia Turvallisuudesta huolehtiminen on lisääntynyt % 23% 24% 17% 23% % 25% Kohteliaisuus ja joustavuus on lisääntynyt 17% 19% 17% 13% 17% 18% 26% Toisten oikeuksien kunnioittaminen on lisääntynyt 9% 12% 12% 5% 9% 11% 15% Liikennesääntöjen noudattaminen on lisääntynyt 11% 11% 13% 10% 12% 12% 9% Tulosten yhteenveto ja arviointi Liikenneturva on jo vuoden ajan selvittänyt vuosittain tieliikenteen ilmapiiriä haastattelemalla kuljettajia. Liikenteen ilmapiirimittauksessa TNS Gallup Oy kerää tietoja vuosittain noin 1000 autoilevalta henkilöltä eri puolilta Suomea. Tulokset esitellään koko maan tulosten lisäksi myös ryhmiteltynä neljän suuralueen mukaan. Nämä alueet ovat Etelä-Suomi, Pohjois-Suomi, Itä-Suomi ja Länsi-Suomi. Koko ilmapiirimittausten ajan suurin osa vastaajista on ollut sitä mieltä, että liikenteen ilmapiiri on pysynyt ennallaan. He eivät koe sen muuttuneen. Vuonna 11 autoilevista vastaajista 7 prosenttia koki ilmapiirin parantuneen ja 37 prosenttia huonontuneen. Loput vastaajat, noin kuusi kymmenestä, siis olivat sitä mieltä, että liikenteen ilmapiiri on samanlainen kuin ennenkin. Ilmapiirin kokeminen aiempaa huonommaksi oli selkeästi viiden vuoden keskiarvon yläpuolella, ollen samalla kaikista vertailuvuosista huonoin (korkein) tulos. Paremmaksi kokeminen oli keskiarvon tasolla. Kuusi kymmenestä autoilijasta on sitä mieltä että liikenteessä roikutaan liian lähellä perässä ja otetaan riskejä ohituksissa aiempaa useammin. Joka toinen autoilija kokee kaahaamisen yleistyneen ja joka kolmas on sitä mieltä, että liikenne tuntuu aiempaa pelottavammalta. Muutokset vuoteen 10 verrattuna ovat hyvin pieniä. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna nähtävissä on kuitenkin lievää myönteistä kehitystä. Kokemus kaahaamisen sekä liikenteen pelottavuuden yleistymisestä ovat alle viiden vuoden keskiarvon. Yksittäinen liikenteen myönteinen piirre, jonka useimmin koettiin lisääntyneen vuonna 11, oli turvallisuudesta huolehtiminen, jonka koki yleistyneen joka neljäs vastaaja. Kasvua tämän kokemisessa oli edellisvuoteen verrattuna kuusi prosenttiyksikköä. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna lähes kaikkien myönteisten piirteiden kokeminen väheni vuoden 11 kyselyssä viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ainoa poikkeus oli juuri turvallisuudesta huolehtiminen, jota koettiin useammin kuin viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin. Kasvua oli erityisesti iäkkäiden vastaajien kokemuksissa. Jos ilmapiiristä lasketaan edellä esiteltyjen yksittäisten myönteisten ja kielteisten piirteiden kokemisen perusteella summapistemäärä ja tästä indeksiluku siten, että syksy 1991 saa arvon 100, voidaan todeta, että ilmapiirin kielteisten piirteiden arvo on jotakuinkin sama (101) kuin perusvuonna, mutta myönteisten piirteiden kokemisen kohdalla indeksiarvo on laskenut lukemaan 64. Viime vuosina kielteisten piirteiden indeksiarvossa ei ole juurikaan eroa, mutta myönteisten piirteiden indeksiarvo on vuoden 09 notkahduksen jälkeen lisääntynyt ja on nyt lähellä viiden vuoden keskiarvoa. Alueellinen ilmapiiri Eri alueet eivät juuri eroa kokemuksissa siitä, onko ilmapiiri parantunut tai huonontunut. Niiden kuljettajien osuus, jotka kokivat ilmapiirin parantuneen, vaihteli eri alueilla neljän ja kahdeksan prosentin välillä. Suurempi ero oli huonontumisen kokemisessa, jossa vaihteluväli oli 30 % - 41 %. 26
27 Erot alueiden välillä yksittäisten piirteiden kokemisessa olivat niin pieniä, että ainoa tilastollisesti merkitsevä ero oli malttamattomuuden ruuhkissa kokemisessa. Sen koettiin yleistyneen useiten Etelä- Suomessa. Tarkasteltuna indeksillä, jossa koko maan vuoden 11 tulos saa arvon 100, sekä myönteisten että kielteisten piirteiden suhde oli suurin Itä-Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että itäsuomalaiset ottivat muita voimakkaammin kantaa liikenteen ilmapiirin muuttumisen puolesta sekä hyvässä että pahassa. Myönteisten piirteiden suhdeluku koko maahan verrattuna oli heikoin Pohjois-Suomessa, eli pohjoissuomalaiset kokivat muita harvemmin myönteisten piirteiden yleistyneen. Kielteisten piirteiden lisääntyminen puolestaan oli vähäisintä Länsi-Suomessa, eli länsisuomalaiset eivät kokeneet niiden yleistyneen samassa määrin kuin muualla asuvat. Etelä-Suomessa ilmapiirin kokeminen oli lähellä koko maan keskitasoa. Oma toiminta liikenteessä Liikenteen ilmapiiritutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miten autoilijat itse käyttäytyvät liikenteessä. Joka kolmas autoilija kertoi, että liikenne oli tehnyt viime aikoina mielialan ärtyneeksi aiempaa harvemmin. Osuus oli samansuuruinen myös vuonna 10. Aiempaa useammin oli liikenteessä ärtynyt joka kahdeksas autoilija. Noin neljä kymmenestä autoilijasta tunnustaa viimeisen puolen vuoden aikana itse kaahanneensa, olleensa malttamaton ruuhkassa tai roikkuneensa lähellä perässä. Joka kolmas sanoo ottaneensa riskejä ohituksissa. Tavallisimmin näihin kielteisiin tekoihin oli syyllistytty harvoin, 1-3 kertaa vuodessa. Oma toiminta vaikutti myös siihen, millaiseksi ilmapiiri koettiin. Ne, jotka eivät itse kaahaa, ovat useammin sitä mieltä että kaahaaminen on yleistynyt kuin kaahaajat itse. Malttamattomuudessa ruuhkissa ne, jotka ovat itse olleet usein malttamattomia, kokevat malttamattomuuden yleensäkin yleistyneen. Myönteisiä piirteitä omassa toiminnassaan lähes joka ajomatkalla kuvaa suurin osa autoilijoista. Noin joka toinen autoilija kertoo aina ajaessaan huolehtineensa turvallisuudesta ja lähes joka kolmas sanoo kunnioittaneensa toisten oikeuksia ja noudattaneensa liikennesääntöjä aina ajaessaan. Joka viides autoilija kertoo aina ajaessaan olevansa kohtelias ja joustava. Kuljettajien toiminnassa ei ollut suuria eroja alueiden välillä. Ei-autoilevien kokemus liikenteen ilmapiiristä Ne vastaajat, jotka eivät itse aja autoa kokevat liikenteen ilmapiirin huonommaksi kuin autoilevat vastaajat. Erityisen suuri ero oli liikenteen pelottavuudessa. Poikkeuksena olivat lähellä perässä roikkuminen ja riskinotto ohituksissa, joiden ei-autoilevat kokivat yleistyneen harvemmin kuin autoilevat vastaajat. Eiautoilevilla oli myös enemmän en osaa sanoa -vastauksia. Myönteisten piirteiden yleistymistä eiautoilevat kokevat autoilevia vastaajia vähemmän. Kun tarkastellaan (sekä autoilevat että ei-autoilevat vastaajat) kokemuksia liikenteen ilmapiiristä iän ja sukupuolen mukaan, voidaan havaita että huonoimmaksi muutoksen kokevat naiset ja iäkkäämmät vastaajat. Iäkkäät kuitenkin ottivat kantaa myös myönteisten piirteiden puolesta keskimääräistä useammin. Myönteisimpiä olivat nuoret ja miehet. Kaiken kaikkiaan erot ja muutokset ilmapiirin kokemisessa olivat pieniä niin edellisvuoteen verrattuna kuin alueiden välilläkin. Liikenteen ilmapiirin kokivat parhaaksi autoilevat, nuoret ja miehet. Huonoimpana sitä pitävät naiset, iäkkäät ja ei-autoilevat vastaajat. 27
Liikenneturva: Liikenteen ilmapiiri Liikenteen ilmapiiri 2014
Liikenneturva: Liikenteen ilmapiiri Liikenteen ilmapiiri Johdanto Tarkoituksena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liikenteestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin joulukuussa GallupForumissa,
LisätiedotLiikenteen ilmapiiri 2013
Liikenteen ilmapiiri Johdanto Tutkimuksen aineisto kerättiin marras-joulukuussa GallupForumissa, joka on internetpaneeli. Kaikkiaan haastateltiin t henkilöä, joista autoilijoita it oli eli prosenttia.
LisätiedotKaikkiaan haastateltiin 1584 henkilöä, joista autoilijoita oli 1218 eli 77 prosenttia.
Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä ja omia kokemuksia liikenteestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin marras-joulukuussa GallupForumissa. Kaikkiaan haastateltiin henkilöä,
LisätiedotLiikenneturva Liikenteen ilmapiiri 2017
Liikenneturva Liikenteen ilmapiiri 2017 Tutkimuksen tarkoitus on selvittää suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liikenteestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin 27.11.- 4.12.2017 GallupForum internet-paneelissa.
LisätiedotLiikenteen ilmapiiri 2016
Liikenteen ilmapiiri 2016 Tutkimuksen aineisto kerättiin 2-12.12.2016 GallupForum internet-paneelissa. Kaikkiaan haastateltiin 1531 henkilöä, joista autoilijoita oli 123 eli 1%. 3 Onko liikenteen ilmapiirissä
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotJalankulkijoiden liukastumiset
Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva
LisätiedotSirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti
Sirpa Rajalin & Leena Pöysti Leena Pöysti Liikenneturvan tutkijaseminaari 5.5.2011 Taustaa.. Turvavyön käyttö, selvin päin ajaminen ja nopeusrajoitusten noudattaminen ovat niitä käyttäytymistekijöitä,
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotTuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.
Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997
LisätiedotNopeusrajoitteiset henkilöautot. Huhtikuu 2018
Nopeusrajoitteiset henkilöautot Huhtikuu 208 Tutkimuksen toteutus Kohderyhmä 0-7 -vuotias väestö Suomessa Manner-Suomi 000 Tiedonkeräys 000 vastaajaa, väestönäyte Tiedonkeräysmenetelmä: Online-paneeli,
LisätiedotIkääntyneiden näkemyksiä ja kokemuksia ajoterveydestä ja vanhuuteen varautumisesta selvitettiin lokakuussa Kyselyn toteutti Liikenneturvan
Ikääntyneiden näkemyksiä ja kokemuksia ajoterveydestä ja vanhuuteen varautumisesta selvitettiin lokakuussa 2018. Kyselyn toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Taloustutkimus, ja siihen vastasi yhteensä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotMopoilu ja liikenneraittius
Mopoilu ja liikenneraittius Parannamme liikenneturvallisuutta vaikuttamalla ihmisen käyttäytymiseen 2 Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja
LisätiedotSuomalaisautoilijoiden käsityksiä autohuollon ja varaosien vaikutuksista auton takuuseen. Tutkimus, huhtikuu 2014
Suomalaisautoilijoiden käsityksiä autohuollon ja varaosien vaikutuksista auton takuuseen Tutkimus, huhtikuu 2014 Tutkimuksen lähtökohdat EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan auton omistaja saa vapaasti päättää,
LisätiedotKantar TNS:n Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemä mielipidetiedustelu
Kantar TNS:n Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemä mielipidetiedustelu tammikuu 20 Kantar TNS Jaakko Hyry Tutkimuksen toteuttaminen Aineisto kerättiin. 3.. 20 välisenä aikana Gallup Kanavalla. Kanava on Kantar
LisätiedotItä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA
Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen
LisätiedotPuolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja
Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat
LisätiedotMielipiteitä ajonopeuksista 2012
Leena Pöysti Liikenneturva 2012 Mielipiteitä ajonopeuksista 2012 Taustaa... 1 Tämän tutkimuksen aineisto... 2 Kaahaaminen... 2 Nopeuteen liittyviä vaaratilanteita ja rikkomuksia... 5 Suhtautuminen ylinopeuteen...
LisätiedotLIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI
Sirpa Rajalin LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 6.5.2009 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotLähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista
Tutkimusosio Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Kokoava yleisarvosana kunnan palvelujen riittävyydelle painottuu yksiselitteisen myönteiseksi: kolme neljästä ( %) pitää
LisätiedotSuomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014
Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena
LisätiedotKaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014
Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin
LisätiedotKansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen
Tiedote Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Sivu Enemmistö ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi
1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotKansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio)
TIEDOTE Sivu Kansalaiset: Yle, STT ja MTV luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio) Valtaosa suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon Ylen TV- ja radiouutisiin ( %),
LisätiedotKansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut
TUTKIMUSOSIO Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut Valtaosa suomalaisista antaa erittäin tai melko hyvän arvosanan eniten käyttämälleen päivittäistavarakaupalle ( %) ja apteekille
LisätiedotTuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu
Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä
LisätiedotSeksuaalinen häirintä työelämässä
TUTKIMUSRAPORTTI Seksuaalinen häirintä työelämässä Helmikuu 2018 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 64-vuotiaat),
LisätiedotKansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja
Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista
LisätiedotLänsimetron Matkatutkimus kevät
Länsimetron Matkatutkimus kevät 2018 11.9.2018 Mitä ja miten tutkittiin? Tutkimuksella selvitettiin, miten joukkoliikennematkat ovat muuttuneet länsimetron vaikutusalueella metron käyttöönoton jälkeen.
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE
Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotKULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018
KULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018 Kuluttajakysely sähkön puhelinmyynnistä marraskuu 2018 - Johdanto Paikallisvoima ry Kuluttajakysely sähkön puhelinmyynnistä marraskuu
LisätiedotTietoa liikennekäyttäytymisestä jo neljännesvuosisadalta
3/2013 Tietoa liikennekäyttäytymisestä jo neljännesvuosisadalta LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI Muut Liikenneturvan tarkkailija laskee kuo rma-auto ilijo iden turvavö iden käyttö ä Tietoa liikennekäyttäytymisestä
LisätiedotArjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016
Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella
LisätiedotSKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi
SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa
LisätiedotTuhat suomalaista Mainonnan neuvo*elukunta
Tuhat suomalaista 11/1 Tuhat suomalaista Mainonnan neuvo*elukunta Marraskuu 1 Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 11/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus teh=in interne=ssä IROResearch Oy:n
LisätiedotEUROBAROMETRI. Haastattelujen määrä: Haastattelujen määrä: Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain MAAYHTEENVETO
MAAYHTEENVETO Useampi kuin kahdeksan kymmenestä (85 %) vastaajasta Suomessa on sitä mieltä, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen on tärkeää. Tästä mielipiteestä huolimatta, ja verrattaessa vuoteen 2013,
LisätiedotKANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN
TIEDOTE KANSALAISET: YKSILÖ ITSE TUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi
LisätiedotSuomalaisten käsityksiä kirjastoista
Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin
LisätiedotTarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen
Tarkkaamattomuus tieliikenteessä Petri Jääskeläinen Kun ajat, aja Kuljettajan keskeisin tehtävä on ajoneuvon turvallinen kuljettaminen. Tarkkaamattomuus tarkoittaa huomion kiinnittymistä pois tästä tehtävästä:
LisätiedotÄänestystutkimus. Syksy 2006
Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista
LisätiedotJoka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta - kannatus on lisääntynyt
Tiedote Joka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta - kannatus on lisääntynyt Sivu 1 Puolet suomalaisista ( %) kannattaa kaksoiskuntalaisuutta, eli oikeutta olla kirjoilla kahdessa kunnassa ja käyttää
LisätiedotSpecsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to
Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi
LisätiedotKielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.
Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotOnko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?
Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa
LisätiedotLIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN
2008 LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 1 Sisältö NOPEUSRAJOITUKSIA RIKOTAAN USEIN... 4 Nopeusrajoitusten ylittäminen... 4 Kaahataanko
LisätiedotNaisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä
Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotJalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturva 2015
Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturva 2015 Satu-Sofia Rantala ja Leena Pöysti Liikenneturvan selvityksiä 1/2015 ISBN: 978-951-560-215-2 (pdf) ISSN 2341-8052 Johdanto Liikenneturva selvitti jalankulkijoiden
LisätiedotKULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ. Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos
KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos 1 Keskeiset kysymykset: 1. Millaisia sosiaaliset taidot
LisätiedotKansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit
TIEDOTE Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit Kaikkien aikojen arvostetuimmiksi tasavallan presidenteiksi nousevat ja, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.
LisätiedotMiten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg
Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa
LisätiedotLuottamuspuntari. tammikuu Kantar TNS Jaakko Hyry. Luottamus poliitikkoihin tammikuu
Luottamuspuntari tammikuu 0 Kantar TNS Jaakko Hyry Tutkimuksen toteuttaminen Aineisto kerättiin. 3.. 0 välisenä aikana Gallup Kanavalla. Kanava on Kantar TNS Oy:n erikseen rekrytoitu viikkovastaajapaneeli,
LisätiedotKursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %
Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä
LisätiedotENEMMISTÖ: KUNTAPALKAT ENNALLAAN - LASTENHOITAJILLE, SAIRAANHOITAJILLE JA SIIVOOJILLE LISÄÄ PALKKAA
TIEDOTE ENEMMISTÖ: KUNTAPALKAT EN - LASTENHOITAJILLE, SAIRAANHOITAJILLE JA SIIVOOJILLE LISÄÄ PALKKAA Enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että kuntaväen palkkoja ei pitäisi seuraavissa tuloneuvotteluissa
LisätiedotSuomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus
Suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus Näin meillä seminaari 16.9.2014 Leena Pöysti Liikennekäyttäytymisen seuranta Seurantajärjestelmän tietoja kerätään tarkkailemalla ja automaattisilla
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01. Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu vasemmiston
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Ikäsyrjintä työelämässä
TUTKIMUSRAPORTTI Kyselyn toteutus Tämän kyselyn toteutti EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 vuotiaat), ja siihen vastasi 2128 henkilöä 11. 1. tammikuuta
LisätiedotMINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI
MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI Eduskuntavaalien jälkeiseen hallitukseen kohdentuvia odotuksia selvitettiin kysymällä, mikä on sopiva ministerien määrä hallitusta muodostettaessa. Kysymys
LisätiedotDNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus
DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus Digitaaliset elämäntavat / yhteenveto medialle Julkaisuvapaa 9.6.2017 klo 10 Lisätietoja medialle: Osastopäälllikkö Niina Hagman, Market Intelligence & Insight, DNA
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta
Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta ja sen seuranta Riikka Rajamäki 14.11.2017 Tampere Liikenneturvallisuustyön hyvät käytännöt kaikkien käyttöön -seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti
LisätiedotSairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008
Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa
LisätiedotKULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018
KULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018 Johdanto YouGov Finland on toteuttanut tämän kyselytutkimuksen Paikallisvoima ry:n toimeksiannosta. (Tämä tieto pyydetään kertomaan
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotNaisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä
Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Luumäki
Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta. Alakoululaisten kyselyyn saatiin yhteensä 393 vastausta
LisätiedotKaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi t ja EU-työntekijät toivotetaan tervetulleiksi, pakolaisia
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotHALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA
Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotSuomen tieliikenteen tila 2016 sivu 2 / 8
Suomen tieliikenteen tila 2016 sivu 2 / 8 Tieliikenteen turvallisuustavoitteiden seuranta, Q4/2016 Kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä 4 tieliikenteessä suhteessa tavoitteeseen, Q4/ 2016 Kuolleet ja loukkaantuneet
LisätiedotMitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola
Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»
LisätiedotEnnakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.
Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotTuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu
Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen Aedonkeruu tehain interneassä IROResearch
LisätiedotSUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006
SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotM 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä
Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä
LisätiedotLuottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta
12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)
LisätiedotSUOMALAISET LAHJOITTAJINA
SUOMALAISET LAHJOITTAJINA Kuluttajakyselyn yhteenveto Lokakuu 2018 Suomalaiset lahjoittajina Johdanto Tämän kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisen
LisätiedotLIIKENNETURVA. Sirpa Rajalin. Kuva 1 HYVÄT SEMINAARILAISET. Turvallisuustilanne ja tavoite. Kuva 2
LIIKENNETURVA Sirpa Rajalin Kuva 1 HYVÄT SEMINAARILAISET Turvallisuustilanne ja tavoite Kuva 2 Liikenne heijastaa kansantalouden muutoksia. Talouden heikkenemisen myötä ajamisen määrä eli altistus kuolonkolareille
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotKansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita
Julkaistavissa sunnuntaina.1. klo 00.01 Kansalaiset: Kokoomus, ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Kokoomus ( % pitää osaavana ja kyvykkäänä), ( %) ja keskusta ( %) ovat kansalaisten mielestä osaavimmat
LisätiedotAkavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi
Julkaistu Crux 3/010 Akavan kirkollisten jäsenkysely 010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Kati Niemelä Nuoret pappisnaiset ovat kiinnostuneita kirkkoherran virasta ja muista esimiestehtävistä. Naispiispaa
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotKaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa Kaksi kolmesta ( %) ilmoittaa äänestävänsä varmasti tai melko varmasti maakuntavaaleissa, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotTilastokatsaus 9:2014
Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
Lisätiedot