Taidetoimikunnat ja lautakunnat raportti vertaisarvioijille kohdistetusta kyselystä
|
|
- Esa-Pekka Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Taidetoimikunnat ja lautakunnat raportti vertaisarvioijille kohdistetusta kyselystä
2 Sisällys Tiivistelmä ja johtopäätökset... 3 Vastaajat... 6 Raportin kulku... 7 Vastaukset... 8 Nimittäminen toimikunnan/lautakunnan jäseneksi... 8 Saitko riittävästi tietoa toimikunnan jäsenen tehtävistä siinä yhteydessä kun suostumustasi kysyttiin? 8 Saitko riittävästi ennakkotietoa siitä, mitä toimikunnan/lautakunnan jäsenyys merkitsee apurahan hakemisen kannalta (esteellisyysasiat)?... 9 Pyydetäänkö toimikuntien/lautakuntien jäsenehdokkaita mielestäsi oikeilta tahoilta?... 9 Mikä olisi mielestäsi paras tapa nimittää toimikunta/lautakunta? Mikä olisi mielestäsi sopiva toimikuntien/lautakuntien toimikausien pituus? Toimikuntatyö Koetko että olet voinut vaikuttaa taiteenalasi kehitykseen? Jos ajattelet odotuksiasi toimikunta/lautakuntatyöstä, miten tyytyväinen/tyytymätön olet? Miten koet asiantuntemuksen välittyneen eteenpäin esimerkiksi viraston johdolle tai opetus- ja kulttuuriministeriölle? Miten mielestäsi kokousten valmistelu on toteutunut? Onko asioiden käsittelyyn varattu riittävästi aikaa? Miten arvioit esittelymenettelyn vaikuttaneen työskentelyyn?* Kuinka monta työpäivää keskimäärin kuukaudessa olet käyttänyt toimikunta/lautakuntatyöhön varsinaisten kokousten lisäksi? Miten koet toimikunta/lautakuntatyön arvostuksen? Miten mielestäsi vuorovaikutus toimikuntien/lautakuntien ja viraston välillä toimii? Miten mielestäsi Taiken ja ministeriön (OKM) välinen työnjako toimii? Miten mielestäsi päätöksenteko tulisi seuraavissa asioissa hoitaa? Pidätkö tarpeellisena eri toimikuntien/lautakuntien yhteisiä tapaamisia? Pidätkö tarpeellisena toimikuntien/lautakuntien puheenjohtajien tapaamisia? Pidätkö tarpeellisena valtion toimikuntien/lautakuntien ja läänintaiteilijoiden välisiä tapaamisia? Pidätkö tarpeellisena valtion toimikuntien/lautakuntien ja alueellisten taidetoimikuntien yhteisiä tapaamisia (esim. valtion taidetoimikuntien vierailuja eri alueilla)? Pidätkö tarpeellisena toimikuntien/lautakuntien ja Taideneuvoston välisiä yhteisiä tapaamisia? Onko toimikunnallasi/lautakunnallasi ollut mahdollisuus pitää riittävästi kokouksia?
3 Tiedontuotanto ja viestintä Tuottaako Taike mielestäsi riittävästi tietoa ja tausta-aineistoa päätöksenteon pohjaksi? Millaista tietoa kaipaisit? Oletko tutustunut kuluneena vuonna julkaistuun Taiken tutkimukseen taiteilijan asemasta? Kuinka arvioisit edellä mainittua tutkimusta? Tunnetko Cuporen (Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö) tekemää tutkimusta? Mikäli tunnet Cuporen tutkimusta, miten arvioisit sitä? Mistä saat tietoa viraston toiminnasta (päätöksistä, tehtävänkuvista jne.)? Miten Taiken viestintä/tiedotus on palvellut sinua toimikuntatyössäsi? Miten arvioisit seuraavia viestinään/tiedotukseen liittyviä asioita? Taike-uudistus Miten arvioisit Taike-uudistusta edellä mainittujen tavoitteiden kannalta? Jos olet ollut mukana toimikunnassa/lautakunnassa jo ennen Taike-kautta, miten arvioisit uudistuksen jälkeistä aikaa?* Miten Taike-uudistus on arviosi mukaan otettu vastaan kentällä (so. taiteilijoiden keskuudessa)? Millaisena näet Taideneuvoston aseman Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä? Miten Taiteen edistämiskeskusta voisi mielestäsi jatkossa kehittää? Mitä muuta haluat sanoa toimikunta/lautakuntakaudestasi? Tiivistelmä ja johtopäätökset Marraskuussa 2014 toteutetussa kyselyssä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä muun muassa nimittämisprosessista, toimikuntatyön käytännöistä, vuorovaikutuksesta viraston kanssa sekä Taike-uudistuksesta. Vastaajien enemmistö (60 %) katsoi saaneensa riittävästi tietoa tullessaan nimitetyksi taidetoimikuntaan/lautakuntaan. Niin ikään enemmistön (65 %) mielestä annettiin riittävästi tietoa siitä, mitä jäsenyys merkitsee apurahan hakemisen kannalta. Edelleen enemmistö vastaajista (61 %) katsoi, että jäsenehdokkaita toimikuntiin pyydetään oikeilta tahoilta. Suurin osa piti myös nykyistä toimikuntien nimittämistapaa parhaana. Toimikausien parhaana pituutena pidettiin yleisesti (53 %) kolmea vuotta. Yli puolet (59 %) vastaajista katsoi, että oli pystynyt vaikuttamaan taiteenalansa kehitykseen toimikuntatyön kautta, erityisesti tämän koettiin tapahtuneen apurahoja ja avustuksia jakamalla. Odotuksiinsa nähden vastaajien enemmistö (56 %) oli melko tyytyväinen toimikunta/lautakuntatyöhönsä. Käytännön toimikuntatyön osalta vastaajat olivat suhteellisen tyytyväisiä esimerkiksi kokousvalmistelujen (51 %), asioiden käsittelyajan (65 %) ja riittävän kokousajan (62 %) suhteen. Kielteisiä kommentteja esitet- 3
4 tiin pääasiassa työmäärästä ja palkkioiden pienuudesta. Lähes puolet (48 %) vastaajista 1 oli sitä mieltä, että esittelymenettelyyn siirtyminen ei ole juurikaan muuttanut toimikuntatyöskentelyä. Vertaisarviointityön arvostusta koskevia näkemyksiä kartoitettiin taidehallinnon, taiteen kentän ja julkisuuden osalta. Vastauksissa oli suuria eroja riippuen siitä, edustivatko vastaajat valtion vai alueellista toimikuntaa. Valtion toimikuntien jäsenet kokivat saavansa taidehallinnossa enemmän arvostusta kuin alueellisten jäsenet kun taas julkisuuden arvostuksen osalta arviot olivat päinvastaiset. Taiteen kentän arvostuksen osalta ei ollut eroja, yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että taiteen kentällä toimikuntatyötä arvostetaan jonkin verran. Alueellisten vastaajien kokemuksiin taidehallinnon arvostuksesta ovat todennäköisesti vaikuttaneet syksyn 2014 sopeuttamistoimet, joiden seurauksena kaksi alueellista toimipistettä lakkautettiin 2. Julkisuuden arvostusta koskevat vastaukset puolestaan kuvastavat muun muassa sitä, miten eri tavoin taidetoimikuntien ja lautakuntien työn uutisointi painottuu alueellisessa ja valtakunnallisessa mediassa. Oletettavasti alueellisen taidetoimikunnan tapahtumat ja tekemiset on ko. alueen mediassa useimmiten uutinen, kun taas valtion taidetoimikuntien toiminnasta uutisoidaan hyvin harvoin. Toimikuntien ja viraston ja ministeriön välistä vuorovaikutusta kysyttäessä vastauksissa oli runsaasti hajontaa ja vastaajissa oli melko paljon niitä, jotka katsoivat vuorovaikutuksen toimivan yleisesti hyvin, että niitä joiden mielestä se toimi huonosti. Sen sijaan Taiken ja ministeriön välisestä työnjaosta enemmistö (64 %) oli sitä mieltä, ettei osaa sanoa kuinka työnjako toimii. Niin ikään vastaajien enemmistö katsoi, että Taiken tulisi päättää sekä taiteilijaeläkkeistä (69 %), valtakunnallisista kulttuuritapahtumista (66 %) että järjestöjen toiminta-avustuksista (67 %). Suuri enemmistö vastaajista (useimmissa tapauksissa yli 70 prosenttia) piti tärkeänä vuorovaikutusta eri toimikuntien välillä, toimikuntien ja viraston välillä sekä toimikuntien ja Taideneuvoston välillä. Toivottua vuorovaikutusta on tiedossa, sillä Taideneuvosto järjesti joulukuussa 2014 ensimmäisen taidetoimikuntien puheenjohtajille tarkoitetun tapaamisen ja vastaavia on tulossa myös jatkossa. Hieman alle puolet (47 %) oli sitä mieltä, että Taike tuottaa riittävästi tietoa ja tausta-aineistoa päätöksenteon pohjaksi. Yleisimmin (65 %) kaivattiin tietoa taiteen rahoituksesta, mutta myös muut tarjotut vaihtoehdot (taiteilijoita koskeva tieto, yleinen taide- ja kulttuuripolitiikka, Taiken tukimuodot) saivat runsaasti kannatusta. Suurin osa vastaajista (63 %) tunsi vuoden 2014 alussa julkaistun Taiteilijan asema 2010 tutkimuksen ja enemmistö katsoi sen antavan olennaista tietoa ja olevan hyödyksi taidepoliittisessa vaikuttamistyössä. Cuporen (Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön) tutkimusta tunnettiin vähemmän, vain kolmannes ilmoitti tuntevansa Cuporen tutkimustyötä. Enemmistö niistä, jotka tutkimusta tunsivat, piti niitä kiinnostavina, monipuolisina, luotettavina ja hyödyllisinä. Merkittävin toimikuntien ja lautakuntien jäsenten tiedonlähde on kyselyn mukaan erityisasiantuntija (esittelijä), jonka nimesi yli 80 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi eniten mainintoja sai Taiken verkkosivusto (59 %). Enemmistö (79 %) vastaajista katsoi Taiken viestinnän palvelleen toimikuntatyössä hyvin tai keskinkertaisesti. Noin puolet tai yli puolet vastaajista arvioi Taiken tiedotteet ja verkkosivut sekä verkkosivujen apurahaosion arvosanalla hyvä. 1 Niistä vastaajista, jotka olivat olleet aikaisemminkin toimikunnan jäseniä. 2 Alueellisten toimikuntien määrään sopeuttamistoimilla ei ollut vaikutuksia, sillä niiden määrä (13) on päätetty laissa. 4
5 Taike-uudistuksesta 3 vastaajista hieman yli puolet (53 %) arvioi, että se on toteutunut jossain määrin tavoitteiden mukaisesti. Enemmistö (54 %) niistä, jotka olivat toimineet ennen Taike-kautta toimikunnassa, katsoi että järjestelmä toimii huonommin kuin ennen. Taideneuvoston roolia päättäjänä vastaajat pitivät yleisesti tärkeänä (51 % joko samaa tai osittain samaa mieltä), mutta sen tehtäviä pidettiin epäselvinä (69 %). Taideneuvoston ei haluta päättävän apurahoista (57 %), eivätkä vastaajat osanneet ottaa kantaa siihen, pitäisikö Taideneuvoston toimia Taiken hallituksena (53 %). Kaiken kaikkiaan kyselystä välittyy tarve panostaa Taiken ja taidetoimikuntien toiminnan kehittämiseen ja erityisesti kaikenlaisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Varsinkin avovastauksista välittyy melko kriittisiä näkemyksiä kiitoksiakaan unohtamatta. Taiken virkamiehet, läänintaiteilijat sekä tiedotus saavat vastaajilta yleisesti ottaen hyvän arvosanan. Niin ikään lähes poikkeuksetta vastaajat arvostavat toimikuntansa/lautakuntansa sisäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Positiivista vastauksissa on myös se, että vastaajat ovat kokeneet vaikuttaneensa taiteenalansa kehitykseen vertaisarviointityössään. Taiken rakennetta ei selvästikään tunneta kovin hyvin ja päätöksentekosuhteet eivät ole kyselyn perusteella selkeät. Tämä edellyttää aktiivisempaa tiedottamista ja kanssakäymistä vertaisarvioijien ja viraston välillä. Erityisesti Taideneuvoston rooli oli jäänyt vieraaksi, eikä sen tehtävää ymmärretty osana nykyistä taidehallintojärjestelmää. Kyselyn tuloksissa huomio kiinnittyy myös siihen, että alueellisten ja valtion toimikuntien/lautakuntien välillä oli monien kysymysten kohdalla hyvinkin suuria eroja. Tällaisia olivat muun muassa sopiva toimikauden pituus, tyytyväisyys toimikuntakauteen, kokousten riittävyys, Taideneuvoston rooli ja Taike-uudistuksen toimivuus. Helsingissä Paula Karhunen Erityissuunnittelija 3 Taike-uudistuksella tarkoitettiin kyselyssä Taiteen edistämiskeskuksen perustamista vuoden 2013 alussa. Osa vastaajista oli ymmärtänyt sillä tarkoitettavan Taideneuvoston syksyllä 2014 tekemää päätöstä nykyisestä toimikuntajaosta. 5
6 Vastaajat Kysely toteutettiin marraskuussa 2014 ja se osoitettiin kaikkiaan 250 valtion ja alueellisten taidetoimikuntien sekä apurahalautakuntien jäsenelle. Tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva toimikuntien ensimmäisestä Taike-kaudesta. Tuloksia tullaan käyttämään muun muassa Taike-uudistuksen toteutumisen arvioimiseen sekä taiteen edistämistä koskevan lainsäädännön uudistustarpeiden kartoittamiseen. Vastaajia oli kaikkiaan 120 henkilöä 4 (48 %), joista 60 prosenttia valtion taidetoimikunnista ja apurahalautakunnista ja 40 prosenttia alueellisista taidetoimikunnista. Jokaisesta toimikunnasta ja lautakunnasta saatiin vähintään yksi vastaus. Valtion taidetoimikunnat Vastaajia Arkkitehtuuri ja muotoilutoimikunta 8 Elokuvataidetoimikunta 4 Kirjallisuustoimikunta 5 Kuvataidetoimikunta 8 Media- sarjakuva- ja kuvitustaiteen toimikunta 7 Monialainen toimikunta 4 Musiikkitoimikunta 7 Näyttämötaidetoimikunta 5 Sirkus- ja tanssitaidetoimikunta 4 Valokuvataidetoimikunta 4 Taidejournalismin jaosto 2 Yhteensä (ilman päällekkäisyyksiä) 56 (47 % kaikista vastaajista) Valtion apurahalautakunnat Vastaajia Kirjastoapurahalautakunta 10 Näyttöapurahalautakunta 6 Yhteensä 16 (13 % kaikista vastaajista) Alueelliset taidetoimikunnat Vastaajia Etelä-Savo 4 Häme 4 Kaakkois-Suomi 1 Keski-Suomi 4 Lappi 4 Pirkanmaa 3 Pohjanmaa 2 Pohjois-Karjala 4 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2 Pohjois-Savo 3 Satakunta 5 Uusimaa 4 Varsinais-Suomi 6 Tyhjä/ei ilmoittanut 3 Yhteensä 49 (40 % kaikista vastaajista) Vastaajista 40 prosenttia oli ollut aiemmin jonkin toimikunnan/lautakunnan jäsen. Edellisellä kaudella ( ) toimineita oli kaikkiaan 26 henkilöä eli runsas viidennes kaikista vastaajista. 4 Vastanneiden toimikuntien jäsenten yhteenlaskettu määrä on 121, sillä yksi henkilö edusti sekä valtion että alueellista toimikuntaa. 6
7 Taidetoimikunnat ja lautakunnat Lain 5 mukaan valtion taidetoimikuntia on vähintään seitsemän ja enintään kymmenen ja alueellisia taidetoimikuntia kolmetoista. Toimikunnan jäsenellä tulee olla hyvä taiteellinen asiantuntemus. Sama henkilö voidaan määrätä toimikunnan puheenjohtajaksi ja jäseneksi enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin ja sen jälkeen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua uudelleen. Ennen valtion toimikunnan asettamista taideneuvosto kuulee taiteen kannalta merkittäviä tahoja ja ennen alueellisen taidetoimikunnan asettamista taiteen aseman kannalta merkittäviä alueellisia tahoja. Toimikuntaa asetettaessa on huolehdittava, että toimikunnan taiteellinen ja muu asiantuntemus on monipuolinen ja että kielelliset ja alueelliset näkökohdat otetaan huomioon. Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä on myös kirjastoapuraha- ja näyttöapurahalautakunta, joista säädetään erillisillä laeilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää lautakuntien jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kirjastoapurahalautakunnan seitsemän jäsentä ja heidän varajäsenensä ministeriö määrää molempia kieliryhmiä edustavien kirjailijoiden ja kääntäjien valtakunnallisia järjestöjä kuultuaan. Näyttöapurahalautakunnan jäsenistä ja heidän varajäsenistään yhden tulee edustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä, yhden valtion kuvataidetoimikuntaa, yhden valtion taideteollisuustoimikuntaa ja yhden valtion valokuvataidetoimikuntaa 6. Muut jäsenet ja heidän varajäsenensä opetusministeriö määrää kuvataiteen tekijöiden keskeisiä järjestöjä ja alan keskeisiä yhteisöjä kuultuaan. Raportin kulku Raportti etenee kysymyslomakkeen (liite 1) mukaisesti ja vastaukset esitetään kaavioina. Avovastaukset on dokumentoitu sellaisenaan erilliseen liitteeseen (liite 2). Varsinaisen raportin yhteydessä avovastaukset esitetään vain silloin kun ne liittyvät suoraan esitettyyn kysymykseen (esimerkiksi, perustelut miksi jne.) 5 Laki Taiteen edistämiskeskuksesta: 6 Näyttöapurahoja koskeva laki on näiltä osin vanhentunut, sillä mainittuja taidetoimikuntia ei tällä hetkellä ole. 7
8 Vastaukset Nimittäminen toimikunnan/lautakunnan jäseneksi Saitko riittävästi tietoa toimikunnan jäsenen tehtävistä siinä yhteydessä kun suostumustasi kysyttiin? % 67% 28% 32% 22% 12% 14% 1 Kaikki (N = 120) Valtio (N = 72) Alue (N = 49) Kyllä En, mistä asioista olisit kaivannut lisää tietoa? En osaa sanoa Vastaajien enemmistö (60 %) katsoi saaneensa riittävästi tietoa toimikunnan jäsenen tehtävistä ennen nimittämistään. Yli neljännes oli kuitenkin sitä mieltä, ettei ollut saanut riittävästi tietoa. Valtion taidetoimikuntien/lautakuntien vastaajista lähes kolmannes (32 %) ei ollut mielestään saanut riittävästi tietoa toimikunnan jäsenen tehtävistä. Osa vastaajista (23 henkilöä) tarkensi, mistä asioista olisi kaivannut enemmän tietoa. Moni otti esille jääviys/esteellisyyskysymykset, joista he olisivat tahtoneet nimitysvaiheessa enemmän tietoa 7. Samoin oli useita sellaisia, jotka olisivat halunneet tietää tehtävistä ja työmäärästä enemmän. Niin ikään nostettiin esille palkkiot, joiden pienuudesta olisi haluttu tietää etukäteen. 7 Esteellisyyteen liittyvää tietoa kysyttiin tarkemmin seuraavassa kysymyksessä. 8
9 Saitko riittävästi ennakkotietoa siitä, mitä toimikunnan/lautakunnan jäsenyys merkitsee apurahan hakemisen kannalta (esteellisyysasiat)? 10 65% 66% 65% Kaikki (N =118) Valtio (N =71) Alue (N = 48) Kyllä 2 17% Sain jonkin verran, mutta en riittävästi 11% 11% En 1 3% 6% - En osaa sanoa Vastaajista yli 60 prosenttia katsoi saaneensa riittävästi tietoa esteellisyysasioista ja ainoastaan noin kymmenesosa (11 %) oli sitä mieltä, ettei ollut saanut lainkaan tietoa. Osuudet olivat lähes samat alueellisilla ja valtakunnallisilla vastaajilla. Yli 30 vastaajaa tarkensi näkemystään avovastauksessa. Näistä käy ilmi, että esteellisyysasian 8 tiedottamisessa ja päätöksenteon selkeydessä on ollut toivomisen varaa. Ohjeistusta asiasta pidettiin puutteellisena ja sekavana. Useimpien mielestä käytössä olleet jääviyssäädökset ovat liian tiukkoja ja byrokraattisia ja vaikeuttavat vertaisarvioijien työtä. Pyydetäänkö toimikuntien/lautakuntien jäsenehdokkaita mielestäsi oikeilta tahoilta? 10 61% 66% 53% 39% Kaikki (N = 116) Valtio (N = 68) Alue (N = 49) 28% 22% 1 12% 8% Kyllä Ei, miltä tahoilta pitäisi pyytää? En osaa sanoa 8 Vastauksissa viitataan erityisesti Taideneuvoston kokouksessaan hyväksymään kirjeeseen, jolla pyydetään taiteenalan keskeisiä tahoja tekemään ehdotuksia valtion taidetoimikuntien jäsenistä. Kirjeessä todettiin mm. että Pyydämme myös kiinnittämään huomiota siihen, että toimikuntien toimintaa koskevat hallintolain 27 ja 28 :ien säädökset esteellisyydestä. Suositus on myös, että toimikuntien jäsenet eivät toimikauden aikana hae itse Taiteen edistämiskeskuksen apurahoja. Toimikuntien jäsenillä ei ole tehtävässään varajäseniä. (TKT/6/501/2013). Nykyisten toimikuntien osalta tällaista suositusta ei ole. 9
10 Enemmistö (61 %) vastaajista pitää oikeina niitä tahoja, joilta toimikuntien/lautakuntien jäsenehdokkaita kysytään. Kuitenkin yli neljännes katsoi, että muiltakin toimijoilta ehdotuksia tulisi pyytää. Mikä olisi mielestäsi paras tapa nimittää toimikunta/lautakunta? Avokysymykseen vastasi kaikkiaan 65 henkilöä (alue 26, valtio 39). Suurin osuus vastaajista (34 henkilöä) piti nykyistä nimittämistapaa parhaana. Vastauksissa korostui erityisesti toimikunnan/lautakunnan jäsenen taiteellisen asiantuntemuksen merkitys. Mikä olisi mielestäsi sopiva toimikuntien/lautakuntien toimikausien pituus? 10 63% 53% 46% 45% 36% 22% Kaikki (N = 119) Alue (N = 49) 3% 1% 4% 2% 4% 6% - 1% 1% 1 vuosi 2 vuotta 3 vuotta 4 vuotta Jotain muuta, mitä? En osaa sanoa - Vastaajien enemmistö (53 %) piti sopivana toimikauden pituutena kolmea vuotta. Alueellisten taidetoimikuntien vastaajat kannattivat tätä selvästi laajemmin (63 %) kuin valtakunnallisten toimikuntien ja lautakuntien jäsenet (45 %). Nykyistä, kahden vuoden mittaista toimikautta kannatti yli kolmannes, mutta valtakunnallisista vastaajista lähes puolet (46 %). Vaihtoehdon jotain muuta valinneet tarkensivat vastaustaan muun muassa: 2-3 vuotta, 2,5 vuotta, vähintään 2 enintään 3 vuotta. Toimikuntatyö Nykyisen lainsäädännön mukaan taidetoimikuntien tehtävänä on päättää apurahoista ja palkinnoista, osallistua strategiatyöhön sekä antaa asiantuntijalausuntoja. Lautakuntien tehtävänä on kirjasto- ja näyttöapurahojen jakaminen. 9 9 Laki taiteen edistämiskeskuksesta (657/2012), Laki eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista (115/1997), Laki eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista (236/1961). 10
11 Koetko että olet voinut vaikuttaa taiteenalasi kehitykseen? 10 68% Kaikki (N = 119) 59% 47% 41% Alue (N = 49) 29% 21% 12% 11% 12% Kyllä, miten? En, miksi? En osaa sanoa Yli puolet kaikista vastaajista koki voineensa vertaisarvioijana vaikuttaa taiteenalansa kehitykseen. Valtion ja alueellisten toimikuntien välillä oli kuitenkin melko suuri ero. Valtion toimikuntien jäsenistä 68 prosenttia koki voineensa vaikuttaa, kun alueellisten toimikuntien jäsenistä tällaisia oli alle puolet (47 %). Jos ajattelet odotuksiasi toimikunta/lautakuntatyöstä, miten tyytyväinen/tyytymätön olet? % 63% % Kaikki (N = 118) Valtio (N = 70) 33% Alue (N = 49) 24% 17% 16% 9% 8% 9% 6% 6% 2% 3% 2% Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko pettynyt Erittäin pettynyt En osaa sanoa Yli puolet vastaajista oli odotuksiinsa nähden melko tyytyväisiä toimikunta/lautakuntakauteensa. Lähes neljännes oli melko pettynyt. Erot vastaajien toimikuntien välillä olivat melko suuret, sillä alueellisten toimikuntien vastaajista noin puolet (49 %) oli joko melko tai erittäin pettynyt, valtion toimikunnissa/lautakunnassa tämä osuus oli viidennes. Tarkentavissa avovastauksissa keskeisin kritiikin aihe alueellisten taidetoimikuntien jäsenillä oli se, että alueellisilla toimikunnilla ei ole päätösvaltaa eikä käsiteltäviä asioita. Valtion taidetoimikuntien/lautakuntien jäsenet olivat pettyneitä muun muassa työmäärään, työskentelyolosuhteisiin, pieniin palkkioihin ja sähköisen järjestelmän puuttumiseen. Toimikuntatyön parhaita puolia olivat olleet hyvä yhteistyö toimikunnan sisällä sekä toiminta erityisasiantuntijan kanssa. 11
12 Miten koet asiantuntemuksen välittyneen eteenpäin esimerkiksi viraston johdolle tai opetusja kulttuuriministeriölle? 10 Kaikki (N =118) Valtio (N =70) 49% 53% Alue (N = 49) 1 23% 29% 14% 19% 8% Asiantuntemustamme on käytetty kiitettävästi, missä asioissa? Asiantuntemustamme on käytetty osittain/osittain ei Asiantuntemustamme ei ole käytetty En osaa sanoa Lain mukaan taidetoimikunnat ja -lautakunnat toimivat taiteen edistämisen asiantuntijaeliminä mm. antamalla asiantuntijalausuntoja. Puolet vastaajista katsoi, että heidän asiantuntemustaan oli joissakin asioissa käytetty. Neljänneksen mielestä asiantuntemusta ei ole käytetty lainkaan. Kiitettävänä asiantuntemuksen käyttöä piti 10 prosenttia vastaajista. Alueellisten ja valtion toimikuntien välillä ei ollut juurikaan eroa vastauksissa. Miten mielestäsi kokousten valmistelu on toteutunut? 10 51% 52% 51% Kaikki (N = 119) Alue (N = 49) 34% 31% 27% 2 16% 13% Asiat on valmisteltu ennen kokousta hyvin Asiat on valmisteltu kohtuullisen hyvin Asioiden valmistelussa on toivomisen varaa 1% - 2% 1% 1% - Asiat on valmisteltu huonosti En osaa sanoa Vastaajien enemmistö (82 %) oli sitä mieltä, että kokoukset on valmisteltu hyvin tai kohtuullisen hyvin. Ainoastaan yksi vastaaja katsoi, että asiat oli ennen kokousta valmisteltu huonosti. Alueellisten ja valtion toimikuntien/lautakuntien välillä oli lieviä eroja. Alueellisissa toimikunnissa oltiin aavistuksen tyytymättömämpiä valmisteluun. Viidennes heistä oli sitä mieltä, että valmistelussa on toivomisen varaa. 12
13 Avovastauksissa kiinnitettiin huomiota muun muassa sähköisen haku- ja käsittelyjärjestelmän puuttumiseen sekä siihen, että tieto luettavien hakemusten määrästä tulee melko myöhään. Eräät vastaajat kokivat alueellisen toimikunnan muuttuneen kumileimasimeksi. Onko asioiden käsittelyyn varattu riittävästi aikaa? 10 65% 68% 63% Kaikki (N = 118) 28% 31% Alue (N = 48) 7% 7% 6% Kyllä Ei En osaa sanoa Enemmistö vastaajista (65 %) piti asioiden käsittelyyn varattua aikaa riittävänä, mutta kuitenkin yli neljännes riittämättömänä. Alueelliset toimikunnat suhtautuvat ajan riittämiseen hieman kriittisemmin, heistä lähes kolmannes katsoi, ettei asioiden käsittelyyn oltu varattu riittävästi aikaa. Avovastauksissaan alueellisten toimikuntien jäsenet viittasivat erityisesti vähentyneisiin kokouksiin. Valtion toimikuntien ja lautakuntien puolella taas ongelmana tuntuivat (erityisesti kuvataiteen, musiikin, kirjastoapurahalautakunnan) olevan suuret hakemusmäärät ja niihin tutustumiseen menevä aika. Osa koki myös, ettei hakemusten täysipainoiselle käsittelylle ole riittävästi aikaa. Toisaalta vastaajat kaipasivat kokouksia, joissa voisi käydä laajempia linjakeskusteluja. Moni tiedosti, että kokousmäärän rajoittamisen syyt ovat taloudelliset. Miten arvioit esittelymenettelyn vaikuttaneen työskentelyyn?* 10 Kaikki (N = 50) Valtio (N = 34) 48% 47% Alue (N = 16) 28% 32% 12% 12% 13% 12% 9% 19% 19% On selkeämpää kuin aikaisemmin Ei ole juurikaan eroa aikaisempaan On epäselvempää kuin aikaisemmin En osaa sanoa * Kaavio sisältää vain niiden vastaukset, jotka ovat aiemmin toimineet toimikunnassa. 13
14 Esittelymenettelyyn siirtymisellä ei näytä olleen vaikutuksia toimikuntatyöskentelyyn. Lähes puolet oli sitä mieltä, ettei eroa aikaisempaan juurikaan ole ja yli neljännes ei osannut arvioida asiaa. Sekä niitä, jotka pitivät esittelymenettelyä työskentelyn kannalta selkeämpänä että niitä, jotka pitivät sitä epäselvempänä, oli täsmälleen yhtä suuri osuus eli runsas kymmenesosa. Alueellisten ja valtion toimikuntien/lautakuntien vastauksissa eroa on niiden osuudessa, jotka pitävät menettelyä epäselvempänä kuin aiemmin. Näitä on alueellisten vastaajista lähes viidennes ja valtion vastaajista alle 10 prosenttia. Tarkentavissa vastauksissa nostettiin esille muun muassa se, että toiminta on aiempaa virkamiesmäisempää. Toisaalta todettiin myös, ettei esittelymenettely oikeastaan vaikuta mitenkään vaan toimikuntatyö on keskustelevaa ja lähtee puhtaalta pöydältä. Kuinka monta työpäivää keskimäärin kuukaudessa olet käyttänyt toimikunta/lautakuntatyöhön varsinaisten kokousten lisäksi? 10 Kaikki (N = 119) 17% 21% 1 39% 38% 39% 28% 24% 35% 11% 13% Alue (N = 49) 8% 6% 8% 4% Enemmän kuin 1-2 päivää kuukaudessa 1-2 työpäivää kuukaudessa Vähemmän kuin yhden päivän kuukaudessa Jokin muu aika, mikä? En osaa sanoa Suurin osuus (lähes 40 %) vastaajista oli käyttänyt toimikuntatyöhön kokousten lisäksi 1 2 työpäivää kuukaudessa. Kaiken kaikkiaan yli puolet (55 %) oli käyttänyt toimikunta/lautakuntatyöhön joko 1 2 päivää tai sitä enemmän. Sellaisia, jotka olivat käyttäneet toimikuntatyöskentelyyn alle yhden päivän kuukaudessa, oli runsas neljännes. Niitä, jotka käyttivät toimikuntatyöhön enemmän kuin 1 2 päivää kuukaudessa oli valtion toimikuntien/lautakuntien vastaajissa viidennes ja alueellisten toimikuntien vastaajissa kymmenesosa. Avovastauksissa todettiin muun muassa, että työpäivät kasaantuvat pääasiassa hakemusten käsittelyä edeltävään aikaan. Eräs näyttöapurahalautakunnan jäsen totesi hakemuksiin tutustumiseen ja kokouksiin kuluvan yhteensä noin kuukausi työaikaa 10. Moni raportoi työmäärää koskevan kysymyksen yhteydessä kokousten ja hakemusten lukemisen lisäksi oman taiteenalansa seuraamisen olevan osa ajankäyttöä. 10 Näyttöapurahalautakunnan työskentelyn olennainen osa on hakijoiden lähettämän kuvamateriaalin katselu, mikä on aikaa vievää. 14
15 Miten koet toimikunta/lautakuntatyön arvostuksen? Toimikunnan/lautakunnan jäsenten näkemyksiä työn arvostuksesta kysyttiin kysymyksellä, jossa oli eritelty arvostus taidehallinnossa, taiteen kentällä (kollegat) sekä julkisuudessa. 10 Arvostus taidehallinnossa 58% 54% 63% Kaikki (N =113) Valtio (N = 65) Alue (N = 48) 12% 17% 6% 19% 14% 16% 11% 18% 13% Arvostetaan paljon Arvostetaan jonkin verran Ei arvosteta lainkaan En osaa sanoa Valtion ja alueiden vastauksissa oli melko suuri ero kysyttäessä arvostusta taidehallinnossa. Vastauksista käy ilmi, että viidennes alueellisten toimikuntien vastaajista on sitä mieltä, ettei toimikuntatyötä arvosteta lainkaan taidehallinnossa ja ainoastaan muutama oli sitä mieltä, että toimikuntatyötä arvostetaan taidehallinnossa paljon. Viimeksi mainittuja oli puolestaan valtion taidetoimikunnissa/lautakunnissa lähes viidennes. Tulos viittaa muissakin kysymyksissä esiin tulleeseen alueellisten taidetoimikuntien päätösvallan pienenemiseen. 10 Arvostus taiteen kentällä 37% 37% 36% 53% 57% Kaikki (N = 117) Valtio (N = 70) Alue (N = 47) 4% 6% 6% 7% 2% 4% Arvostetaan paljon Arvostetaan jonkin verran Ei arvosteta lainkaan En osaa sanoa Arvostus taiteen kentällä on vastaajien mielestä laajempaa kuin taidehallinnossa tai julkisuudessa. Lähes 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että toimikuntien ja lautakuntien työtä arvostetaan taiteen kentällä paljon. Vain muutama vastaaja oli sitä mieltä, ettei kyseistä työtä arvosteta lainkaan. 15
16 10 46% Arvostus julkisuudessa 66% Kaikki (N = 115) Valtio (N = 68) Alue (N = 47) 12% 13% 11% 32% 17% 21% 24% 34% 13% 11% Arvostetaan paljon Arvostetaan jonkin verran Ei arvosteta lainkaan En osaa sanoa Valtion ja alueellisten toimikuntien välillä oli suurin ero kysyttäessä toimikuntatyön arvostusta julkisuudessa. Alueellisten toimikuntien jäsenistä kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että julkisuudessa toimikuntatyötä arvostetaan jonkin verran, mutta valtion toimikuntien ja lautakuntien edustajissa tällaisia oli vain kolmannes. Niin ikään valtion toimikuntien vastaajissa oli viidennes sellaisia, joiden mielestä julkisuudessa ei arvosteta tätä työtä lainkaan. Vastaajissa oli myös paljon sellaisia, jotka eivät osanneet ottaa asiaan kantaa, erityisesti valtion taidetoimikuntien/lautakuntien jäsenissä (yli kolmannes). Avovastauksissa peräänkuulutettiin Taikelta muun muassa aktiivisempaa tiedottamista toimikuntatyön paremman näkyvyyden vuoksi. Toisaalta muutamien vastaajien mielestä toimikunnilla on edelleen korkea status julkisessa keskustelussa. Miten mielestäsi vuorovaikutus toimikuntien/lautakuntien ja viraston välillä toimii? 10 31% 32% 28% Kaikki (N = 118) Alue (N = 47) 3 18% 21% 14% 16% 17% 19% 21% 15% 15% 17% 6% Toimii yleisesti hyvin Toimii joissakin asioissa hyvin, missä? Toimii joissakin asioissa huonosti, missä? Toimii huonosti En osaa sanoa Noin kolmannes vastaajista piti toimikuntien ja viraston vuorovaikutusta hyvänä ja viidennes huonona. Alueellisten taidetoimikuntien vastaajissa oli selvästi valtakunnallisia enemmän sellaisia, jotka katsoivat vuoro- 16
17 vaikutuksen toimivan huonosti. Valtion taidetoimikunnilla/lautakunnilla toimiva vuorovaikutus viraston kanssa näyttäisi syntyvän erityisasiantuntijoiden kautta. Vastaajilta pyydettiin kehittämisehdotuksia vuorovaikutuksen parantamiseksi. Lähes 50 vastaajaa vastasi tähän avokysymykseen. Osa ei tehnyt varsinaista ehdotusta, vaan totesi asiantilan, josta kehittämisehdotus on kyllä luettavissa. Joitakin ristiriitaisiakin kannanottoja oli: joidenkin mielestä strategiatyöstä on puuttunut vuorovaikutus kokonaan ja joidenkin mielestä sitä on nimenomaan strategiatyössä ollut. Miten mielestäsi Taiken ja ministeriön (OKM) välinen työnjako toimii? 10 64% 63% 64% Kaikki (N = 118) 26% Alue (N = 48) 5% 6% 4% 6% Hyvin Keskinkertaisesti Huonosti En osaa sanoa Taiteen edistämiskeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön välistä työnjakoa koskevassa kysymyksessä vastaukset ovat muista kysymyksistä poikkeavia, sillä enemmistö vastaajista (64 %) on valinnut vaihtoehdon en osaa sanoa. Ohjaavan ministeriön ja viraston välinen työnjako ei tunnu selvästikään olevan vertaisarvioijien tiedossa. Voidaan tietenkin kysyä, onko tieto työnjaosta ylipäätään tarpeen, sillä se tuskin vaikuttaa toimikunnan/lautakunnan jäsenen työhön, joka on pääosin apurahojen ja avustusten jakamista. Avovastauksista kävi ilmi, että työnjaon lisäksi myöskin se, kuka päättää mistäkin asiasta on osalle vastaajista epäselvää. Niin ikään avovastauksissa korostettiin Taiken ja vertaisarvioijien asiantuntemusta ja pidettiin tärkeänä, että Taiken päätösvalta kasvaisi. 17
18 Miten mielestäsi päätöksenteko tulisi seuraavissa asioissa hoitaa? 10 8 Taiteilijaeläkkeet 69% Kaikki (N = 118) 56% Alue (N = 49) 18% 12% 24% 13% 9% 2 Taiken tulisi päättää OKM:n tulisi päättää En osaa ottaa kantaa 10 Kulttuuritapahtumat 66% 72% 57% Kaikki (N = 119) Alue (N = 49) 18% 24% 14% 15% 14% 18% Taiken tulisi päättää OKM:n tulisi päättää En osaa ottaa kantaa 10 Järjestöjen toiminta-avustukset 67% 7 61% kaikki (N = 119) valtio (N = 71) alue (N = 49) 2 21% 2 18% 13% 8% Taiken tulisi päättää OKM:n tulisi päättää En osaa ottaa kantaa Suurin osa vastaajista (69 %) katsoo, että Taiken tulisi päättää taiteilijaeläkkeistä. Valtion toimikuntien/lautakuntien jäsenistä tällaisia vastaajia oli peräti 80 prosenttia, alueellisten vastauksissa sen sijaan vain 18
19 runsas puolet kannatti päätösvallan siirtämistä Taikelle ja viidennes ei osannut ottaa kantaa. Vastaus heijastelee luonnollisesti sitä, että alueellisten toimikuntien jäsenet eivät ole tekemisissä taiteilijaeläkepäätösten kanssa samalla tavoin kuin valtion toimikuntien jäsenet, jotka tekevät arviointityön. Niin ikään kulttuuritapahtumien osalta erityisesti valtion toimikuntien/lautakuntien jäsenet (72 %) olivat sitä mieltä, että päätösvalta pitäisi olla Taikella. Alueellisten toimikuntien jäsenissä Taiken päätösvallan kannattajia oli runsas puolet ja neljännes oli tästäkin tukimuodosta sitä mieltä, että päätösvallan tulee olla ministeriöllä. Myös järjestöjen toiminta-avustusten osalta enemmistö kannatti niiden siirtämistä Taikelle. Tämän tukimuodon osalta kuitenkin viidennes valtakunnallisista vertaisarvioijista oli sitä mieltä, että päätösvalta voisi pysyä ministeriöllä. Avovastauksissa korostui toimikuntien asiantuntemus, jota tulisi käyttää ja toisaalta tuotiin esiin erityisesti järjestöavustusten osalta mahdolliset lisääntyvät jääviysongelmat mikäli päätösvalta siirretään Taikelle (so. vertaisarvioijille). Pidätkö tarpeellisena eri toimikuntien/lautakuntien yhteisiä tapaamisia? 10 Kaikki (N = 119) Alue (N = 48) 21% 17% 11% 14% 8% 4% Kyllä En En osaa sanoa Enemmistö vastaajista (75 %) pitää tarpeellisena toimikuntien/lautakuntien välisiä yhteisiä tapaamisia. Tosin jotkut vastaajat epäilivät tämän vievän liian paljon aikaa tai pohtivat tapaamisten mielekkyyttä ja tarkoitusta. Yleisesti yhteydenpidon nähtiin kuitenkin edistävän taidepoliittisia vaikutusmahdollisuuksia ja taiteidenvälisyyttä. 19
20 Pidätkö tarpeellisena toimikuntien/lautakuntien puheenjohtajien tapaamisia? 10 78% 83% Kaikki (N = 119) Alue (N = 48) 23% 18% 13% 3% 3% 4% Kyllä En En osaa sanoa Enemmistö vastaajista piti tarpeellisena toimikuntien/lautakuntien puheenjohtajien välisiä tapaamisia, alueellisten toimikuntien jäsenistä jopa yli 80 prosenttia piti tapaamisia tarpeellisina (valtio 75 %). Muutama vastaaja viittasi tässä yhteydessä aikaisempaan taiteen keskustoimikuntaan, jota pidettiin toimivana rakenteena. Pidätkö tarpeellisena valtion toimikuntien/lautakuntien ja läänintaiteilijoiden välisiä tapaamisia? 10 88% 72% 62% Kaikki (N = 119) Alue (N = 48) 18% 13% 9% 8% 4% Kyllä En En osaa sanoa Enemmistö (72 %) piti tarpeellisena toimikuntien ja läänintaiteilijoiden välisiä tapaamisia ja alueellisten toimikuntien vastaajista tätä mieltä oli lähes 90 prosenttia. Tapaamisia ei kuitenkaan muutaman vastaajan mielestä tarvitse olla useammin kuin kerran vuodessa. 20
21 Pidätkö tarpeellisena valtion toimikuntien/lautakuntien ja alueellisten taidetoimikuntien yhteisiä tapaamisia (esim. valtion taidetoimikuntien vierailuja eri alueilla)? 10 79% 69% 61% Kaikki (N = 118) Valtio (N = 70) Alue (N = 48) 12% 16% 6% 19% 23% 15% Kyllä En En osaa sanoa Niin ikään valtion ja alueellisten vertaisarviointielinten yhteisiä tapaamisia pidettiin tarpeellisina, alueelliset vastaajat korostivat tätä vielä valtakunnallisia enemmän. Valtion taidetoimikuntien/lautakuntien vastaajissa oli 16 prosenttia sellaisia, jotka eivät pidä tapaamisia tarpeellisina, alueellisissa vain muutama henkilö. Ne joiden mielestä tapaamiset eivät olleet tarpeen, perustelivat tätä lähinnä ajan puutteella. Pidätkö tarpeellisena toimikuntien/lautakuntien ja Taideneuvoston välisiä yhteisiä tapaamisia? 10 74% 76% 7 Kaikki (N = 118) Alue (N = 47) 21% 9% 5% 3% Kyllä En En osaa sanoa Taideneuvoston ja toimikuntien/lautakuntien välisiä tapaamisia kannatettiin lähes yhtä laajasti kuin toimikuntien välisiäkin tapaamisia. Tosin melko suuri osuus (viidennes) ei osannut ottaa kantaa näiden tarpeellisuuteen. 21
22 Onko toimikunnallasi/lautakunnallasi ollut mahdollisuus pitää riittävästi kokouksia? 10 62% 73% 46% 48% Kaikki (N = 119) Alue (N = 48) 31% 2 7% 7% 6% Kyllä Ei En osaa sanoa Vastaajien enemmistön mielestä kokouksia on ollut mahdollista pitää riittävästi, mutta ero valtion ja alueellisten toimikuntien välillä oli hyvin suuri. Alueellisten toimikuntien jäsenistä alle puolet piti kokouksien määrää riittävänä kun valtion toimikuntien/lautakuntien jäsenissä tällaisia vastaajia oli yli 70 prosenttia. Avovastauksissa kaivattiin mahdollisuuksia pitää kokouksia, joissa käsiteltäisiin yleisempiä linjauksia, ei pelkästään päätettäisi apurahoista. Nykyisessä tilanteessa ei monen vastaajan mielestä muodostu toimikunnan yhteistä näkemystä kun keskustelulle ei ole aikaa. Kokousten määrän vähäisyyden/rajoittamisen syynä nähtiin Taiken taloudellinen tilanne. Tiedontuotanto ja viestintä Tuottaako Taike mielestäsi riittävästi tietoa ja tausta-aineistoa päätöksenteon pohjaksi? 10 47% 51% 43% 39% 33% 47% Kaikki (N = 116) Valtio (N = 69) Alue (N = 47) 9% 1 9% 4% 6% 2% Kyllä Satunnaisesti Ei lainkaan En osaa sanoa Noin puolet vastaajista alueellisista hieman alle puolet piti Taiken tuottamaa tietoa ja tausta-aineistoa riittävänä. Suuri osuus erityisesti alueellisten toimikuntien jäsenistä oli myös sellaisia, jotka pitivät tiedontuotantoa satunnaisena. Tiedontuotannolla ja tausta-aineistolla ymmärrettiin hyvin erityyppisiä asioita. 22
23 Kysymyksessä haettiin lähinnä tutkimustietoa tai muuta laajempaa taustoitusta, mutta kysymyksen muotoilu ei selvästikään ollut onnistunut. Osa oli käsittänyt tiedontuotannon lähinnä apurahahakemuksia koskevaksi taustatiedoksi. Tästä syystä vastauksesta ei pysty vetämään kovinkaan selkeitä johtopäätöksiä. Millaista tietoa kaipaisit? 10 65% 67% 67% 67% 63% 63% 6 59% 6 58% 57% Kaikki (N = 103) Valtio (N = 60) Alue (N = 43) Taiteen rahoitusta koskevaa tietoa Taiteilijoita (toimeentuloa, työmarkkina-asemaa) koskevaa tietoa Yleistä taide- ja kulttuuripolitiikkaa koskevaa tietoa Taiken tukimuotoja ja rahoitusta koskevaa tietoa 11% 14% 13% 8% 9% 2% Muuta, mitä? En osaa sanoa *Prosenttien summa ei ole 100, sillä vastaajat saattoivat valita useita vaihtoehtoja Erityisesti kaivattiin taiteen rahoitusta ja Taiken tukimuotoja koskevaa tietoa sekä kansainvälisiä vertailuja. Toisaalta muutamat olivat sitä mieltä, ettei toimikunnan jäsenen nykyinen tehtävä edellytä kulttuuripoliittiseen taustatietoon tutustumista. olemme vertaisarvioijia, emme kulttuuripolitiikan asiantuntijoita, kirjoitti eräs vastaaja. Oletko tutustunut kuluneena vuonna julkaistuun Taiken tutkimukseen taiteilijan asemasta? 10 Kaikki (N = 118) 63% 69% Alue (N = 48) 52% 37% 31% 48% Kyllä En Suurin osa toimikuntien jäsenistä oli tutustunut vuoden 2014 alussa julkaistuun tutkimukseen Taiteilijan asema Alueellisten toimikuntien jäsenissä oli kuitenkin lähes puolet sellaisia, jotka eivät olleet tutustuneet tutkimukseen
24 Kuinka arvioisit edellä mainittua tutkimusta? 10 Tutkimus antaa oleellista tietoa taiteilijan asemasta 64% 65% 61% Kaikki (N = 97) Valtio (N = 62) Alue (N = 36) 28% 24% 11% 1 8% 1% 3% Samaa mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Eri mieltä En osaa sanoa/en 10 Tutkimuksesta on hyötyä taidepoliittisessa vaikuttamistyössä Kaikki (N = 97) Valtio (N = 61) 52% 51% 53% Alue (N = 36) % 16% 18% 14% 2% 2% 3% Samaa mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Eri mieltä En osaa sanoa/en Enemmistö niistä, jotka tunsivat tutkimuksen, katsoi sen antavan olennaista tietoa taiteilijan asemasta. Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tutkimuksesta on hyötyä taidepoliittisessa vaikuttamistyössä. Näissäkin vastauksissa en osaa sanoa - vaihtoehdon valinneiden osuus oli kohtuullisen korkea (yli neljännes tai lähes kolmannes). 24
25 Tunnetko Cuporen (Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö) tekemää tutkimusta? 10 67% 69% 65% 33% 31% 35% Kaikki (N =113) Valtio (N = 68) Alue (N = 46) Kyllä En Mikäli tunnet Cuporen tutkimusta, miten arvioisit sitä? 10 81% Samaa mieltä + jossain määrin samaa mieltä % 71% 65% 62% 67% 58% 56% 58% 52% 62% 61% 62% Kaikki (N = 73) Valtio (N = 52) Alue (N = 21) Cuporen tutkimukset käsittelevät kiinnostavia aiheita Cuporen tutkimukset ovat monipuolisia Cuporen tutkimukset ovat luotettavia Cuporen tutkimuksista on ollut minulle hyötyä Vastaajista melko pieni osa (kolmannes) tunsi Cuporen 12 tutkimusta. Niistä jotka ko. tutkimusta tunsivat, suurin osa piti tutkimuksia kiinnostavina, monipuolisina ja hyödyllisinä. Alueellisten toimikuntien vastaajissa oli hieman valtiota suurempi osuus tällaisia vastaajia. 12 Taiken perustamisen yhteydessä lakkautettiin taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö ja tutkimusresursseja siirrettiin Cuporelle. Resurssien siirtoon liittyi velvoite yhteistyöstä Taiken kanssa. Yhteistyön muodoista ja sisällöistä on sovittu vuosien osalta. 25
26 Mistä saat tietoa viraston toiminnasta (päätöksistä, tehtävänkuvista jne.)? Erityisasiantuntijalta (esittelijältä) kokouksissa 88% 82% 84% Taiken verkkosivuilta 61% 56% 59% Muilta toimikunnan/lautakunnan jäseniltä Muulta Taiken henkilökunnalta Muualta, mistä? 12% 11% 12% 33% 54% 45% 37% 35% 36% Alue (N = 49) Kaikki (N = 119) Muiden toimikuntien/lautakuntien jäseniltä 12% 8% 1 En mistään 2% - 1% 10 Merkittävin vertaisarvioijien tiedonlähde on erityisasiantuntija eli kokouksissa esittelijänä toimiva virkamies. Yli 80 prosenttia vastaajista kertoi saavansa tietoa viraston toiminnasta erityisasiantuntijalta. Verkkosivuilta sai tietoa yli puolet vastaajista ja muilta toimikunnan/lautakunnan jäseniltä hieman alle puolet (valtion vastaajista yli puolet). Valtion ja alueellisten toimikuntien välillä ei ollut suuria eroja muussa kuin toimikuntien jäsenten roolissa tiedonvälittäjinä. Alueellisten vastaajien mielestä muilla toimikunnan jäsenillä oli selvästi vähäisempi rooli. Miten Taiken viestintä/tiedotus on palvellut sinua toimikuntatyössäsi? 10 35% Kaikki (N = 117) 51% Valtio (N = 69) 44% 39% 39% Alue (N = 49) 29% 16% 14% 11% 7% 9% 4% Hyvin Keskinkertaisesti Huonosti En osaa sanoa Eräät vastaajat tarkoittivat viestinnästä puhuessaan taustatietoa, jota toivovat apurahakokouksiin tai oman toimikunnan sisäistä viestintää. Tältä osin kysymyksen muotoilu ei ollut onnistunut ja olisi vaatinut selkeyttämistä. 26
27 Vastaajien enemmistö (79 %) katsoi, että Taiken viestintä on palvellut toimikuntatyötä joko hyvin tai keskinkertaisesti. Noin kymmenesosan mielestä tiedotus on palvellut huonosti toimikuntatyötä, näitä vastaajia oli hieman enemmän alueellisten toimikuntien jäsenissä. Miten arvioisit seuraavia viestinään/tiedotukseen liittyviä asioita? 10 Taiken tiedotteet 51% 51% Kaikki (N = 115) Valtio (N = 70) 33% 29% 26% Alue (N = 46) 7% 9% 4% 4% 4% 4% 9% 1 9% Erittäin hyvä Hyvä Ei hyvä eikä huono Huono En osaa sanoa 10 Taiken verkkosivut yleisesti Kaikki (N = 117) 52% Valtio (N = 70) 49% Alue (N = 48) 32% 34% 27% 11% 6% 8% 1 4% 5% 7% 1% 2% Erittäin hyvä Hyvä Ei hyvä eikä huono Huono En osaa sanoa 27
28 10 Verkkosivujen apuraha-osio 65% 58% 54% Kaikki (N = 116) Valtio (N = 69) Alue (N = 48) 23% 21% 1 1 7% 4% 6% 7% 4% 6% - Erittäin hyvä Hyvä Ei hyvä eikä huono Huono En osaa sanoa 10 Verkkosivujen virasto-osio Kaikki (N = 115) Valtio (N = 69) 43% 45% Alue (N = 47) 41% 36% 33% 3 23% 17% 9% 9% 3% 3% 5% 2% 3% Erittäin hyvä Hyvä Ei hyvä eikä huono Huono En osaa sanoa Yli puolet vastaajista (58 %) arvioi Taiken tiedotteet joko hyviksi tai erittäin hyviksi. Huonoina tiedotteita piti alle kymmenen vastaajaa. Alueellisten ja valtakunnallisten vastaajien välillä ei ollut suurta eroa. Kaiken kaikkiaan 56 prosenttia vastaajista arvioi Taiken verkkosivuston joko hyväksi tai erittäin hyväksi. Alueellisten toimikuntien jäsenissä oli valtiota enemmän sellaisia, jotka arvioivat verkkosivut yleisesti huonoiksi mutta myös enemmän sellaisia, jotka arvioivat ne hyviksi tai erittäin hyviksi. Myös verkkosivujen apuraha-osio arvioitiin yleisesti hyväksi tai erittäin hyväksi (molemmat yhteensä yli 60 %). Apurahojen verkkotiedottamisen osalta alueellisten toimikuntien jäsenet olivat hieman valtakunnallisia jäseniä tyytyväisempiä. Viraston toimintaan liittyvät asiat eivät näyttäydy erityisen kiinnostavina, sillä erityisesti valtion taidetoimikuntien ja lautakuntien jäsenissä oli sellaisia, jotka valitsivat vaihtoehdon en osaa sanoa (23 %) kysyttäessä arviota viraston toimintaa kuvaavista verkkosivuista. Tämä on ymmärrettävää, sillä kuten joku vastaaja totesikin, he ovat vertaisarvioijia, eikä viraston toiminta sinänsä kuulu heille. 28
29 Taike-uudistus Vuoden 2013 alussa valtion taidehallintoa uudistettiin siten, että taiteen keskustoimikunta (taidetoimikuntien hallintotoimisto) lakkautettiin ja tilalle perustettiin Taiteen edistämiskeskus niminen virasto. Taikeuudistuksen tavoitteiksi asetettiin muun muassa: uudistaa taidetoimikuntalaitoksen toimintaa ja rakennetta vastaamaan paremmin jo tapahtuneisiin ja tuleviin toimintaympäristön muutoksiin selkeyttää toimintaa erottamalla luottamuselimen arviointiin perustuvat ja keskuksen viranomaistehtävät toisistaan vahvistaa taiteen autonomista asemaa selkeyttää valtionavustus- ja apurahapäätöksentekoa lisätä päätöksenteon avoimuutta (valituskiellosta luopuminen) (lähde: Miten arvioisit Taike-uudistusta edellä mainittujen tavoitteiden kannalta? 10 Kaikki (N = 117) 53% 49% 57% Alue (N = 47 28% 23% 23% % 1% 1% Uudistus on toteutunut tavoitteiden mukaisesti - Uudistus on toteutunut jossain määrin tavoitteiden mukaisesti Uudistus ei ole toteutunut lainkaan tavoitteiden mukaisesti En osaa sanoa Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että Taike uudistus on toteutunut jossain määrin tavoitteidensa mukaisesti. Ainoastaan yksi vastaaja katsoi tavoitteiden toteutuneen täysin. Viidennes valtion taidetoimikuntien/lautakuntien jäsenistä ja runsas neljännes alueellisten taidetoimikuntien jäsenistä oli sitä mieltä, että uudistus ei ole toteutunut lainkaan sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Melko paljon oli varsinkin valtion toimikuntien/lautakuntien vastaajissa (30 %) sellaisia, jotka eivät osanneet ottaa asiaan kantaa. Avovastauksissa nostettiin esiin erityisesti alueellisten taidetoimikuntien asema, avoimuuden puute ja uuden organisaation sekavuus. Toisaalta oli myös vastaajia, joiden mielestä käytännön toimikuntatyössä juuri mikään ei ole muuttunut. Ne toimikuntien jäsenet, jotka eivät olleet mukana taiteen keskustoimikunnan aikana, eivät välttämättä pystyneet arvioimaan tapahtunutta muutosta. Muutama vastaaja oli käsittänyt Taike-uudistuksella syksyllä 2014 tehdyn päätöksen uusista taidetoimikunnista (kaudelle ) Taideneuvosto päätti valtion taidetoimikuntien toimialat ja nimet ehdokasasettelu käynnistyy. 29
30 Jos olet ollut mukana toimikunnassa/lautakunnassa jo ennen Taike-kautta, miten arvioisit uudistuksen jälkeistä aikaa?* 10 Kaikki (N = 46) 54% 45% 73% Valtio (N = 31) Alue (N = 15) 17% 23% 26% 29% 2 2% 3% Järjestelmä toimii selvästi paremmin kuin ennen, miksi? - 7% Järjestelmä toimii jossain määrin paremmin kuin ennen, miksi? Järjestelmä toimii huonommin kuin ennen, miksi? En osaa sanoa * Laskelmissa ovat mukana vain ne, jotka ovat olleet mukana aiemmin toimikunnassa/lautakunnassa. Yli puolet (54 %) vastaajista on sitä mieltä, että järjestelmä toimii huonommin kuin ennen. Erityisesti alueellisten taidetoimikuntien vastaajat (73 %) olivat tätä mieltä, eikä heistä kukaan ollut sitä mieltä, että järjestelmä toimii paremmin. Valtion taidetoimikuntien jäsenissä oli niin ikään suuri osuus niitä, joiden mielestä järjestelmä toimii huonommin, mutta kuitenkin vain alle puolet. Jossain määrin paremmin sen katsoi toimivan lähes neljännes valtion taidetoimikuntien jäsenistä. Vaihtoehdon en osaa sanoa oli valinnut suuri joukko ja osa kommentoi, että on liian aikaista arvioida uudistuksen toimivuutta. Miten Taike-uudistus on arviosi mukaan otettu vastaan kentällä (so. taiteilijoiden keskuudessa)? 10 Kaikki (N = 114) Valtio (N = 68) Alue (N = 46) 4% 6% - On otettu vastaan hyvin 24% 2 18% On otettu vastaan neutraalisti 32% 34% 3 On otettu vastaan epäillen 18% 12% 28% On otettu vastaan kielteisesti 31% 17% En osaa sanoa Vastaajat arvioivat, että Taike-uudistus on otettu kentällä vastaan epäillen tai kielteisesti. Jommankumman vaihtoehdon on valinnut puolet kaikista vastaajista ja alueellisten taidetoimikuntien vastaajista yli puolet. Viidennes vastaajista arvioi uudistukseen suhtauduttavan kentällä neutraalisti. Myös sellaisia, jotka eivät 30
31 osaa ottaa kantaa on tämän kysymyksen kohdalla paljon, valtion taidetoimikuntien/lautakuntien vastaajissa lähes kolmannes. Alueellisten toimikuntien vastaajissa ei ole ketään sellaista, jonka mielestä uudistus olisi otettu kentällä vastaan hyvin. Taideneuvoston rooliin ja tehtäviin kiinnitettiin huomiota useissa vastauksissa, mutta varsinaisesti asiaa kartoitettiin kysymällä vastaajilta kuinka samaa tai eri mieltä he olivat tietyistä taideneuvostoa koskevista väittämistä. Millaisena näet Taideneuvoston aseman Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä? 10 Taideneuvostolla on tärkeä rooli päätöksentekijänä Kaikki (N = 109) Valtio (N = 63) Alue (N = 47) 26% 18% 13% 4 33% 27% 14% 14% 11% 11% 6% 6% 32% 27% 21% Samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä En osaa sanoa 10 Taideneuvoston tehtävät ovat epäselvät Kaikki (N = 110) Valtio (N = 65) 46% 42% Alue (N = 46) 35% 31% 27% 28% 22% 21% 17% 9% 5% 5% 5% 7% 2% Samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä En osaa sanoa 31
32 10 Taideneuvostolla ei ole juuri mitään virkaa Kaikki (N = 110) Valtio (N = 65) Alue (N = 46) 14% 1 11% 4% 18% 11% 11% 12% 26% 27% 22% 35% 34% 42% 24% Samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä En osaa sanoa 10 Taideneuvoston pitäisi voida päättää myös apurahoista Kaikki (N = 109) 57% 61% Valtio (N = 64) Alue (N = 46) 9% 5% 6% 9% 8% 8% 9% 5% 2% Samaa mieltä Osittain samaa mieltä 24% 24% Osittain eri mieltä Eri mieltä En osaa sanoa 10 Taideneuvoston tulisi toimia Taiken hallituksena Kaikki (N = 111) Valtio (N = 66) Alue (N = 46) 53% 55% 52% 9% 6% 2% Samaa mieltä 18% 14% Osittain samaa mieltä 7% 7% 4% 2% 23% 17% 33% Osittain eri mieltä Eri mieltä En osaa sanoa 32
33 Samaa mieltä tai osittain samaa mieltä väittämän taideneuvostolla on tärkeä rooli päätöksentekijänä kanssa oli valtion taidetoimikuntien/lautakuntien jäsenistä noin 40 prosenttia kun vastaava osuus alueellisia toimikuntia edustavilla oli 66 prosenttia. Alueellisten taidetoimikuntien vastaajat näkevät siis taideneuvoston roolin päätöksentekijänä huomattavasti tärkeämpänä kuin valtakunnalliset toimikunnat/lautakunnat. Niiden osuus, jotka eivät osaa sanoa oli hyvin suuri, valtion toimikuntien vastaajista noin kolmannes. Väittämän taideneuvoston tehtävät ovat epäselvät kanssa oli samaa tai osittain samaa mieltä kaikkiaan 69 prosenttia vastaajista. Valtion taidetoimikuntien vastaajista osuus oli peräti 77 prosenttia (alueelliset 57 %). Eri mieltä väittämän kanssa oli alle kymmenen vastaajaa. Tässäkin tapauksessa epätietoisten ( en osaa sanoa ) osuus oli suuri, erityisesti alueellisten vastaajien kohdalla (yli neljännes). Huolimatta siitä, että tehtävät ja merkittävyys nähdään jossain määrin epäselvinä, eivät vastaajat kuitenkaan yhtyneet siihen väittämään, ettei taideneuvostolla olisi mitään virkaa. Tämän väittämän kanssa oli samaa tai osittain samaa mieltä noin viidennes, alueellista vastaajista vain 15 prosenttia. Suurimmat osuudet tämän kysymyksen kohdalla olivat en osaa sanoa vaihtoehdossa. Vastaajien enemmistö ei toivo taideneuvoston päätösvallan ulottamista apurahoihin, sillä tämän väittämän kanssa samaa tai osittain samaa mieltä oli vain runsas kymmenesosa vastaajista (alueellisista 18 %). Kaikkein epätietoisimpia vastaajat olivat väittämän taideneuvoston tulisi toimia Taiken hallituksena kohdalla, sillä yli puolet valitsi tässä kohtaa vaihtoehdon en osaa sanoa. Erityisesti alueellisissa vastaajissa oli paljon myös niitä, jotka olivat väittämän kanssa eri mieltä (kaikkiaan 40 %). Asiaa kannatti joko sellaisenaan tai osittain viidennes kaikista vastaajista, valtion taidetoimikuntien jäsenistä selvästi useampi (yli neljännes) kuin alueellisten (alle kymmenesosa). Miten Taiteen edistämiskeskusta voisi mielestäsi jatkossa kehittää? Kaikkiaan vajaat 60 vastaajaa vastasi avokysymykseen, joka koski Taiteen edistämiskeskuksen kehittämistä jatkossa. Kehittämisehdotukset koskivat muun muassa viraston julkisen kuvan vahvistamista, alueellisten taidetoimikuntien aseman parantamista ja byrokratian vähentämistä. Mitä muuta haluat sanoa toimikunta/lautakuntakaudestasi? Kyselyn lopuksi vastaajilla oli vapaa sana toimikuntakaudestaan. Kaikkiaan 60 vastaajaa (50 %) oli kommentoinut kauttaan vertaisarvioijana. Avovastauksissa tuotiin esille sekä kauden myönteisiä että kielteisiä puolia. Myönteisenä pidettiin useimmiten yhteistyötä muiden jäsenten sekä Taiken virkamiesten kanssa. Niin ikään moni piti kokemusta ylipäänsä antoisana ja mielenkiintoisena. Negatiivista palautetta annettiin muun muassa palkkioiden pienuudesta suhteessa työmäärään, alueellisen tasa-arvon puuttumisesta ja asiantuntijuuden liian vähäisestä käyttämisestä. 33
Taidetoimikunnat ja lautakunnat raportti vertaisarvioijille kohdistetusta kyselystä
Taidetoimikunnat ja lautakunnat 2015 2016 raportti vertaisarvioijille kohdistetusta kyselystä Sisällys Tiivistelmä ja johtopäätökset... 4 Vastaajat... 6 Taidetoimikunnat ja lautakunnat... 7 Raportin kulku...
LisätiedotME MAHDOLLISTAMME. #taiketukee #taiteilijatekee
ME MAHDOLLISTAMME Joka päivä runsaat 23 000 ihmistä tulkitsee, mitä ympärillämme tapahtuu. Ymmärrämme, miten taide syntyy, ja mitä Suomi tarvitsee. Visiomme on parantaa taiteilijan asemaa ja tarjota yleisölle
LisätiedotLain 6 mukaan valtion taidetoimikunnan tehtävänä on:
Pyyntö TKT/1/511/2016 1 (5) 04.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Laki ja asetus Taiteen edistämiskeskuksesta (657/2012, 727/2012) Asia Ehdotukset valtion taidetoimikuntien jäseniksi Pyydämme yhteisöänne
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Taiteen. Taiteen edistämiskeskuksesta, valtion taiteilijaapurahoista
EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Taiteen edistämiskeskuksesta, valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta ja alueiden kehittämisestä annetun lain muuttamisesta
LisätiedotTaiteen edistämiskeskus. Erityisasiantuntija Henri Terho
Taiteen edistämiskeskus Erityisasiantuntija Henri Terho henri.terho@minedu.fi www.taike.fi Taiteen edistämiskeskus Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijavirasto. Tehtävät: Edistää taidetta
LisätiedotPyyntö Laki Taiteen edistämiskeskuksesta (657/2012), asetus (727/2012) Taiteen edistämiskeskuksesta
Taiteen edistämiskeskus Centret för konstfrämjande Arts Promotion Centre Finland Pyyntö TKT/5/511/2014 1 (5) 09.06.2014 Viite Asia Laki Taiteen edistämiskeskuksesta (657/2012), asetus (727/2012) Taiteen
LisätiedotME MAHDOLLISTAMME. #taiketukee #taiteilijatekee
ME MAHDOLLISTAMME Joka päivä runsaat 23 000 ihmistä tulkitsee, mitä ympärillämme tapahtuu. Ymmärrämme, miten taide syntyy, ja mitä Suomi tarvitsee. Visiomme on parantaa taiteilijan asemaa ja tarjota yleisölle
LisätiedotTaiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina
Taiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina Esa Rantanen Taiteen tukemisen päällikkö 7.4.2014 Taiteen edistämiskeskus (TAIKE) laki Taiteen edistämiskeskuksesta voimaan 1.1.2013 Taike
LisätiedotHE 17/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 17/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteen edistämisen
LisätiedotTaiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille
Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu
LisätiedotTaideneuvoston hallitusohjelmatavoitteet Taiteen ja kulttuurin rahoitus valtion budjetista nostettava yhteen prosenttiin
Taideneuvoston hallitusohjelmatavoitteet 2019 2023 Taiteen ja kulttuurin rahoitus valtion budjetista nostettava yhteen prosenttiin Taiteen ja kulttuurin rahoitus nostetaan yhteen prosenttiin valtion budjetista
LisätiedotTaiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste
Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste Taiteen edistämiskeskus Aiemmin Taiteen keskustoimikunta (1968 2012) Tehtävänä taiteen edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Myös kulttuurin
LisätiedotRomanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa
Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa Romaniasiain neuvottelukuntien valtakunnalliset neuvottelupäivät 8.-9-9.2015 Mikkeli Eva-Maria Hakola Kehittämispäällikkö Taiteen edistämiskeskus (TAIKE)
LisätiedotSuomen Akatemian toimikuntarakenne
Suomen Akatemian toimikuntarakenne 1. Sukupuoli Nainen Mies En halua kertoa 2. Vastaajan taustaorganisaatio Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tutkimuslaitos Muu julkinen sektori Elinkeinoelämä Työmarkkinajärjestö
LisätiedotTaiteen keskustoimikunta arvioi tässä lausunnossaan lakiesitystä sen jäsentelyn mukaisessa järjestyksessä:
1 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Helsinki 20.3.2012 D:nro TKT 4 /591/2012 Viite lausuntopyyntönne 1.3.2012 dnro 18/010/2010 Asia lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi Taiteen edistämiskeskusta koskevaksi
LisätiedotEduskunnan Sivistysvaliokunnalle
Eduskunnan Sivistysvaliokunnalle Lausunto HE 52/2012 vp eduskunnalle laeiksi Taiteen edistämiskeskuksesta, valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta ja alueiden kehittämisestä annetun lain
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotTaide- ja kulttuurifestivaalien valtionavustusten informaatioja keskustelutilaisuus
Taide- ja kulttuurifestivaalien valtionavustusten informaatioja keskustelutilaisuus OKM 16.10.2017 Erityisasiantuntija Kirsi Väkiparta Taiteen edistämiskeskuksesta Taike on OKM:n alainen taiteen edistämisen
LisätiedotTaiteen paikka on lähellä meitä
Taiteen paikka on lähellä meitä Foto: Minna Sirnö Pari sanaa Taikesta Pari sanaa Taikesta Oikeutemme taiteeseen ja kulttuuriin Foto: Minna Sirnö % Taiken hakijoista % Taiken kaikista tuista % Taiken alueellisista
LisätiedotKäsin, sävelin, sanoin ja kuvin
Kaija Rensujef f Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Saamelaiset taiteilijat Suomessa TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA, TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA N:o 38 ARTS COUNCIL OF FINLAND, RESEARCH REPORTS No 38 Taiteen keskustoimikunta
LisätiedotLausunto TKT/21/591/ (6) Kuvataidetoimikunnan lausunto Taiteen edistämiskeskusta koskevasta lakiesityksestä
Lausunto TKT/21/591/2012 1 (6) 26.03.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö 00023 VALTIONEUVOSTO Viite OKM:n lausuntopyyntö 1.3.2012 nro 69/010/2011 Asia Kuvataidetoimikunnan lausunto Taiteen edistämiskeskusta
LisätiedotHE 3/2000 vp. taiteen edistämisen järjestelystä annetussa. ja valtion taiteilija-apurahoista annettua lakia muutettaisiin siten, että apurahat
HE 3/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain, taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain sekä eräistä kirjailijoille
LisätiedotMitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta
Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta Kulttuurin tulevaisuuspöytä 3.5.218 Mikkeli Erityisasiantuntija
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009
Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö. Taiteen keskustoimikunta on kokouksessaan käsitellyt asian ja toteaa siitä lausuntonaan
Taiteen keskustoimikunta Helsinki 25.10.2012 Dnro TKT 4/591/2012 Viite lausuntopyyntönne OKM 69/010/2011 Asia Taiteen keskustoimikunnan lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön luonnoksesta valtioneuvoston
LisätiedotRaportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä
Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotTaiteen edistämiskeskus Pirkanmaan aluetoimipiste
Taiteen edistämiskeskus Pirkanmaan aluetoimipiste Infoiltapäivä kulttuurin ja luovien alojen kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista Tampereella 11.5.2016 erityisasiantuntija Sari Ilmola Taiken valtakunnallisia
LisätiedotRAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala
RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille
LisätiedotHE 65/2007 vp. siirtyisi suoraan lain nojalla taiteen keskustoimikunnan
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteen edistämisen järjestelystä
LisätiedotILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010
ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".
LisätiedotTaide kyseenalaistaa, etsii ja luo merkityksiä. Taide kuuluu kaikille. Siksi tuemme taiteellista ilmaisua. Taiteen edistämiskeskus
Taide kyseenalaistaa, etsii ja luo merkityksiä. Taide kuuluu kaikille. Siksi tuemme taiteellista ilmaisua. Taiteen edistämiskeskus Tehtävämme Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntijavirasto.
LisätiedotAsiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto
2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua
LisätiedotTutkimusosio Julkaistavissa Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee
Tutkimusosio Julkaistavissa.7. Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee 1 Enemmistö suomalaisista suhtautuu varauksellisesti hallituksen taloutta koskeviin
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotIisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot
Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden
LisätiedotTaiken tuki taiteen ja kulttuurin edistämiseen 2016
Taiken tuki taiteen ja kulttuurin edistämiseen 2016 Lisätietoja: paula.karhunen@taike.fi Sisällys 1 TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN MÄÄRÄRAHAT JA TUKI 2016... 1 2 TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN KEHITTÄMISOHJELMAT
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotTAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN TUKI TAITEEN EDISTÄMISEEN 2014
TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN TUKI TAITEEN EDISTÄMISEEN 2014 1 Taiteen edistämiskeskuksen määrärahat ja tuki 2014... 2 2 Taiteen edistämiskeskuksen projektit 2014... 10 3 Taiteen edistämiskeskuksen tuki kansainväliseen
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotKAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset
LisätiedotPerussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa
Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).
LisätiedotJulkisten palvelujen tulevaisuus
Julkisten palvelujen tulevaisuus Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Kuntatutkimuksen tulosesitys 14.3.2017 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti JHL:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen
LisätiedotJärjestöt mukana muutoksessa -ohjelma Maakunnallisten Järjestö 2.0 -hankkeiden lähtötilanteen kartoitus ja yleisten tavoitteiden seurantakysely
Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma Maakunnallisten Järjestö 2.0 -hankkeiden lähtötilanteen kartoitus ja yleisten tavoitteiden seurantakysely Hyvä järjestö tai viranomaistoimija, Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotMSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015
MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen
LisätiedotVaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä
RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi
LisätiedotKielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.
Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.
LisätiedotPyysimme Taideneuvoston toivomuksesta vastauksia seuraavilta tahoilta vastauksia suosituksen herättämistä kysymyksiin:
Suosituksesta Vt. johtajan Marjo Mäenpään esityksestä Taiteen edistämiskeskus pyysi kirjeessään 25.2.2013 taiteenalan järjestöiltä ja laitoksilta ehdotuksia valtion taidetoimikuntien jäseniksi toimikaudelle
LisätiedotPALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA
PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotTAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN TUKI 2013
TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN TUKI 2013 PK/Marraskuu 2014 SISÄLLYS 1 TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN MÄÄRÄRAHAT JA TUKI 2013... 2 2 TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN PROJEKTIT 2013... 7 3 TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN TUKI
LisätiedotPuolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja
Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat
Lisätiedotsidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto
Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain 2 ja 5 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteen edistämisen
LisätiedotValtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)
LisätiedotPalaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta
Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotNoin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus
Noin 0 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua eli prosenttia ( % varmasti ja % todennäköisesti) kaupunkien ja
LisätiedotYHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA
YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA Jouni Puumalainen 28.2.2017 1. Johdanto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma
LisätiedotIhmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys
Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotHenkilökohtaisen avun keskus HENKKA
Henkilökohtaisen avun keskus HENKKA Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille 2017 Taustatietoa Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille toteutettiin Webropolkyselynä marraskuussa
LisätiedotKolmen vuoden kokemukset Selonteko Taiteen edistämiskeskuksen toiminnasta. Sakarias Sokka 2016
Kolmen vuoden kokemukset Selonteko Taiteen edistämiskeskuksen toiminnasta Sakarias Sokka 2016 Kolmen vuoden kokemukset Selonteko Taiteen edistämiskeskuksen toiminnasta Tämä selonteko kartoittaa Taiteen
LisätiedotKuntapäättäjät ja media 2016
Kuntapäättäjät ja media 0 n kuntapäättäjät ovat myönteisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin päättäjät muualla maassa. Puolet päättäjistä somettaa. Eteläpohjanmaalaiset kuntapäättäjät ovat
LisätiedotMaakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia
Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotVain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta
Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Hallituspuolueet sopivat marraskuussa uusista, nykyisiin maakuntiin perustuvista itsehallintoalueista, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää
LisätiedotYksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotKadettikunnan viestintätutkimus 2015
Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen
LisätiedotHE 175/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä
HE 175/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain :n muuttamisesta sekä eräistä kuvataiteen tekijöille
LisätiedotAsiakaskysely 2013 Kanavagolf Vääksy Oy
Asiakaskysely 2013 Kanavagolf Vääksy Oy 1 Yhteenveto Kanavagolf Vääksy Oy:n asiakaskysely järjestettiin sähköisenä kyselynä 20.9.- 20.10.2013 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 119
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät poliittisista
LisätiedotAsiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake VERROKKI-asiakkaalle
Avain kansalaisuuteen: henkilökohtaisen budjetoinnin avulla osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta - valtakunnallinen kehittämishanke 2016-2019 Asiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake
LisätiedotErikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013
Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa
LisätiedotLuottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta
12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)
LisätiedotPUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ
TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista
LisätiedotKulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely
LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotKuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto
Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotAsiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014
Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 1 Yhteenveto Kanavagolf Vääksy Oy:n asiakaskysely järjestettiin sähköisenä kyselynä 29.10.- 9.11.2014 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 103
LisätiedotVALTION KUVATAIDETOIMIKUNTA TKT 4/591/2010 PL 293 00171 Helsinki 26.7.2010
VALTION KUVATAIDETOIMIKUNTA TKT 4/591/2010 PL 293 00171 Helsinki 26.7.2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite lausuntopyyntönne 23.6.2010 nro 18/010/2010 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSESTA
LisätiedotAsiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta
Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Taloustutkimus Oy Pasi Holm 1 Yhteenveto seniorikansalaisten kotihoidosta Kotihoidon piirissä vajaat 60.000 seniorikansalaista Yli 74-vuotiaita
LisätiedotTiivistelmä Lastensuojelun Keskusliiton sidosryhmäkartoituksesta
Toukokuu 2017 Tiivistelmä Lastensuojelun Keskusliiton sidosryhmäkartoituksesta Hyvä vastaanottaja, Lastensuojelun Keskusliitto teetti keväällä 2017 sidosryhmäkartoituksen strategiatyönsä pohjaksi. Sidosryhmäkartoituksessa
LisätiedotKunta soten jälkeen. Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista. Kuntarahoitus Copyright Kuntarahoitus
Kunta soten jälkeen Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista Kuntarahoitus 1 Tutkimuksen tavoite ja taustaa Kuntarahoitus halusi kartoittaa kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä
Lisätiedot1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä
1. Johdanto Rohkene työnhakupalvelun asiakkailta haluttiin saada tietoa tyytyväisyydestä palveluun ja muihin asioihin, jotta palvelua voitaisiin kehittää paremmaksi. Rohkene Työnhakupalvelussa on rekisteröityjä
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotRakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä
Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti vuoden 2016 kevään ja kesän aikana selvityksen
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotKYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016
KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotYlivieskan kaupunki. Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018
Ylivieskan kaupunki Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018 Sisällysluettelo 1. Tutkimusten tausta ja toteutus 2. Asukaskysely 2018 Tulokset 3. Yrittäjäkysely 2018 Tulokset 4. Yhteenveto Tutkimusten tausta ja
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely
LisätiedotTyöelämän kehittämis- ja palvelutehtävä
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Uudistunut aluehallinto ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä -seminaari Helsinki 30.3.2010 Merja Leinonen Mitä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä on?
LisätiedotTekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple
Tekijänoikeus Suomalaiset pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä asiana Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat tekijänoikeuksista. Haastatelluille esitettiin kolme kuvailevaa sanaparia: tärkeä
Lisätiedot