Ohje yksiköiden opinto-ohjauksen suunnitelman laatimiseksi
|
|
- Marja-Leena Mikkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ohje yksiköiden pint-hjauksen suunnitelman laatimiseksi 1 Ohjeen tausta Tämä hje n tteutettu petuksen laatuhankkeen (OPLAApr), virtuaaliylipisthankkeen ja krkea-asteen hjauksen kehittämishankkeen (OKL ja KTL) yhteistyönä. Ohjeen perustana n ylipistn hallituksen päätös Ohjeessa n klme saa: pikapas, perushjeet ja syventäviä näkökulmia sekä resurssilistaus. 2 Pikahje pint-hjauksen suunnitelman laatimiseksi Opint-hjauksen suunnitelman laatimiseksi Yksikön n ilmaistava suunnitelmassa pint-hjauksen perusteet tavitteet sisällöt timintatavat vastuut työnjak aikataulut seuranta palautteen kerääminen arviinti dkumentinti tiedttaminen Yksikön n hps-hjeissaan humiitava edellisten lisäksi erityisesti hpsien sisältö mut aikataulut tarkistaminen ja muuttaminen hyväksyminen vastuuhenkilöt timijiden ikeudet
2 2 Käytännössä yksikössä n syytä timia seuraavasti: Päättäkää, ketkä sallistuvat pint-hjauksen suunnitelman laatimiseen, kuinka paljn siihen käytetään aikaa ja vaivaa ja miten suunnitelma päivitetään jatkssa. Hahmttakaa pint-hjaus sana yksikön timintjen kknaisuutta. Opint-hjaukselle kannattaa etsiä mielekkäät perustelut, sellaiset jtka itse ymmärrätte ja hyväksytte. Yksinkertaisesti: mitä hyötyä me saamme siitä, että pint-hjaus n mietitty ja järjestetty suunnitellusti? Selvittäkää aikataulut ja käytännöt. Kska uudet piskelijat saavat hjausta eri asiissa, kuka sitä tarjaa ja miten? Kska hpsit tehdään ja kuka vastaa niiden tekemisen tukemisesta? Millä tavilla hpsien teka tuetaan ja mitkä vat ne tiedlliset resurssit, jtka piskelijilla n käytössä (esimerkiksi mallihpsit verkssa)? Miten hpseja hjataan jatkssa? Kuinka usein ne tarkistetaan? Selvittäkää vastuut ja yhteistyöverkstt: Miten hjausvastuu jakaantuu yksikön sisällä, mitä hjauspalveluja n yksikön ulkpulella? Hulehtikaa päätösten, prsessien ja käytäntöjen ikeudenmukaisuudesta, tasapulisuudesta ja inhimillisyydestä sekä siitä, että kaikki tarpeellinen tiet n kaikkien saatavilla. Kun tavitteena n hyvä piskelu ja mukava työilmapiiri, krkeatasinen ppiminen ja petus sekä ihmisten erilaisuuden humiiminen, niin parhaat suunnitelmat vat yhtä aikaa selkeitä, perusteltuja ja käytännön tilanteissa riittävästi justavia. Dkumentikaa erityisesti päätökset, mutta myös päätösten perustelut ja neuvtteluprsessi. 3 Opint-hjauksen suunnitelman yhteys laatutyöhön ja timinnan kehittämiseen Opint-hjauksen kehittäminen ja pint-hjauksen suunnitelman laatiminen n sa yksikön kknaisvaltaista timinnan kehittämistä. Opint-hjauksella n mahdllista tehstaa piskelua sen kaikissa vaiheissa: hakeutumis- ja alitusvaiheessa (kandidaatti tai maisteripinnt), pintjen keskivaiheessa (kandidaattipintjen lpussa, kun jatketaan suraan maisteritutkintn) sekä valmistumisvaiheessa ja työelämään siirryttäessä. Tehstamisella ei tarkiteta pelkästään kulutuksen
3 3 määrällisten tavitteiden parempaa saavuttamista tai pintihin käytetyn ajan lyhentämistä. On sitettavissa, että hyvin timiva pint-hjaus lisää niin piskelijiden kuin henkilöstön hyvinvintia ja vähentää sekä piskelun että petuksen ja hjauksen kurmittavuutta. Opint-hjauksen suunnitelman laatiminen vidaan suhteuttaa saksi laatutyötä. Jyväskylän ylipistn laadunvarmistusjärjestelmään n suunniteltu sisällytettäväksi kuusi timintkknaisuutta: 1. Jhtaminen ja päätöksentek 2. Tutkimus 3. Kulutus 4. Yhteiskunnallinen palvelutehtävä 5. Hallint- ja tukipalvelut 6. Laatujärjestelmän arviinti ja kehittäminen Opint-hjaus timintna n ensisijaisesti sa kulutusta, jskin pint-hjauksen ymmärtäminen laajasti sana pettamis- ja piskeluprsesseja avaa näkemään sen yhteydet myös muihin timintkknaisuuksiin. Opint-hjauksen järjestämisen taustalla n kysymys resurssien khdentamisesta näin se n yhteydessä jhtamiseen ja päätöksentekn. Krkeatasisen tutkimuksen jatkuvuus turvataan innstamalla piskelijita tutkijan uralle tämä liittyy niin piskelun- kuin urahjaukseen. Kysymykset urahjauksesta ja työmarkkinista vat yhteydessä ylipistn yhteiskunnalliseen palvelutehtävään. Ajantasaisesta ja ikeasta tiednkulusta hulehtiminen n pint-hjauksen yksi perusedellytys ja sa hallintja tukipalvelujen timintaa. Laatutyössä timintjen kehittämisen sykli jakaantuu suunnitteluun, timintaan, arviintiin ja kehittämiseen. Näiden perustana vat yksikön arvt ja niistä jhdettu missi miksi lemme ja mitä tavittelemme. Opint-hjauksen suunnitelma vidaan nähdä sana kk pedaggisen timinnan kehittämisen sykliä. Opintjen hjaus ei le erillistä suhteessa petussuunnitelmatyöhön, petuksen käytännön tteutukseen tai petuksen tukipalveluresurssien määrittelyyn. Ohjausta n vältettävä näkemästä erillisenä timintna, jta tarvitaan sillin, kun muusta timinnasta tiedtetaan tai kun muu timinta aiheuttaa kysymyksiä, pulmia tai ngelmia. Opint-hjausta lisi myös pyrittävä tarkastelemaan laajemmin kuin henkilöstön knkreettisena työnä,
4 4 esimerkiksi pelkästään hjaustilanteina piskelijiden kanssa tai pint-ppaiden laatimisena. Opint-hjauksellinen ajattelu ja ymmärrys vi ja pitäisi lla läsnä j sillin, kun tehdään päätöksiä petuksen ja piskeluprsessien tavitteista, sisällöistä, mudista ja resursseista. Opiskelu- ja petusympäristöä sekä piskelu- ja petusprsesseja pyritään suunnittelemaan siten, että ne itsessään aiheuttaisivat mahdllisimman vähän pint-hjauksen tarvetta. 4 Perusmalli pint-hjauksen suunnitelman laatimiseksi Yksiköiden timintjen tteutusta, kehittämistä ja suunnittelua vi tarkastella kuuden peruskysymyksen avulla: 1. Mitä timinnan määrittely: mitä teemme, mitkä vat tavitteemme. 2. Miksi timinnan perustelu: miksi teemme, mihin tavitteemme perustuvat. 3. Miten timinnan kuvaus: millä tavalla teemme, miten pyrimme saavuttamaan tavitteemme. 4. Millin timinnan aikataulut. 5. Kuka timinnan vastuut: kuka vastaa mistäkin timinnasta. 6. Kenelle hyödyn saajat: kenelle suuntamme timintamme. Ylipistn hallituksen periaatepäätökseen n kirjattu kymmenen seikkaa, jista yksiköiden tulee kerta pint-hjauksen suunnitelmassa. Nämä n jaettavissa kahteen ryhmään. Ensiksi kysymykset pint-hjauksen yleisistä periaatteista ja järjestämisestä vat: 1. Mitkä vat pint-hjauksen periaatteet sekä pint-hjauksen määrälliset ja laadulliset (sisällölliset) tavitteet. 2. Mitkä vat pint-hjaukseen käytettävät resurssit (henkilöt, tilat, laitteet, aika). Tähän sisältyy niin pint-hjaus yleisesti kuin hps-hjaus erityisesti. 3. Miten pint-hjauksen suunnitelma laaditaan, miten ja kuinka usein se päivitetään sekä kuka vastaa näistä timinnista. 4. Miten yksikön piskelijat sallistuvat pint-hjauksen kknaissuunnitelman laatimiseen. Tiseksi yksiköiden n kerrttava henkilökhtaisten piskelusuunnitelmien laatimisesta seuraavaa: 5. Yksikön n annettava selkeät hjeet hpsin laatimiseen.
5 5 6. On kerrttava kuinka hps-hjaajia ja tutreita kulutetaan tehtäviinsä ja kuinka heitä tuetaan hjaussaamisessa. Tutreilla vidaan ylipistssamme tarkittaa niin pettaja- kuin piskelijatutreita. Opiskelijatutrien peruskulutus n llut Ylippilaskunnan vastuulla, mutta myös petusta antavat yksiköt sekä tukipalveluyksiköt vat sallistuneet kulutuksen järjestämiseen. 7. Miten hpsit käsitellään. Kuinka selvitetään ja vahvistetaan suunnitelmien tteuttamiskelpisuus ja kuinka siitä tiedtetaan piskelijille. Miten suunnitelmia vi tarkistaa tai muuttaa ja kuinka muutkset kirjataan suunnitelmiin. 8. On kerrttava ketkä sallistuvat suunnitelmien käsittelyyn ja mitkä vat heidän ikeutensa. Ketkä vivat tarkastella suunnitelmia ja kuka tai ketkä vivat ne hyväksyä. 9. Mitkä vat hpsien laatimisen välineet (mahdlliset määrämutiset lmakkeet tai verkssa tehtävä hps), miten näitä dkumentteja säilytetään ja hallinnidaan siten, että kunkin piskelijan ikeusturva tteutuu niin ettei luttamuksellisia tietja pääse väärille henkilöille. 10.Millä tavalla yksikkö hulehtii siitä, että jkainen piskelija ja pinthjauksessa sallisena leva henkilökunnan jäsen saa riittävästi tieta pinthjauksesta, sen perusteista, timintatavista ja käytänteistä sekä hpseista, niiden laatimisesta, hps-hjauksesta ja hpsien hyväksymisestä. Yhdistämällä edellä levat kaksi kysymyssarjaa matriisiksi saadaan perusmalli, jnka phjalta pint-hjauksen suunnitelman vi laatia. Suunnitelman phjaksi n mielekästä nähdä ne arvt, periaatteet, käytännöt ja kehittämistavitteet, jtka yleisemminkin liittyvät niin yksikön pedaggiseen timintaan kuin timinnan kknaislaatuun. On myös humiitava, että hallituksen periaatepäätöksessä edellytetään, että hpsia käsitellään vähintään klme kertaa maisteritutkintn jhtavien pintjen aikana. Nämä käsittelyajankhdat vat: 1. Opintjen alussa. Tämän vi tulkita tarkittavan ensimmäistä pintvutta, sillä jissakin yksiköissä piskelijan ensimmäinen hyväksytty hps valmistuu vasta ensimmäisen pintvuden keväällä. 2. Klmannen pintvuden alussa. Tällä vaatimuksella hps-käsittely n liitetty saksi kandidaatinpintjen valmistumista, jllin n mahdllista tarkastella j tehtyjä pintja, esimerkiksi kielipintja ja sivuaineita, kandidaatintutkinnn kknaisuutta sekä suuntautua khti maisteripintja.
6 6 3. Maisterin tutkintn jhtavien pintjen alussa. Tämän vi tulkita tarkittavan ensimmäistä pintvutta kandidaatintutkinnn valmistumisen jälkeen. Hpsien tekemisellä n erilainen merkitys ja aikataulu riippuen piskelijan aiemmasta pintplusta. Js piskelija jatkaa saumattmasti man pääaineensa pintja kandidaatintutkinnn jälkeen, tapahtuu hpsaaminen eri tilanteessa kuin sillin, kun tullaan kknaan uuteen maisterihjelmaan. Matriisin kaikkiin khtiin ei välttämättä luntevasti löydy vastauksia eikä matriisia le tarkituksenmukaista sellaisenaan kaikilta sin täyttää. Pikemminkin matriisia vi pitää yhtenä perusteltuna tapana ajatuksellisesti jäsentää pint-hjauskysymyksiä. Ohjauksen periaatteet ja tavitteet Ohjaukseen käytettävät resurssit Ohjaussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen Opiskelijiden sallistuminen suunnitelman laatimiseen HOPS-hjeet piskelijille ja henkilöstölle HOPS-kulutus ja saamisen ylläpitäminen HOPSien käsittely, tarkistaminen ja muuttaminen Ketkä sallistuvat ja millä ikeuksilla HOPSien käsittelyyn HOPSien laatimisen välineet ja dkumentinti Tiedn saannin varmistamisen käytännöt Mitä: timinnan määrittely Miksi: timinnan perustelu Miten: timinnan kuvaus Millin: timinnan aikataulu Kuka: timinnan vastuut Kenelle: timinnasta hyötyjät
7 7 5 Syventäviä jäsennyksiä pint-hjauksen kknaisuuteen Yksikön lähestymistapaa pintjen hjauksen järjestämiseen vidaan tarkastella seuraavasti: Reaktiivinen vs. praktiivinen Nähdäänkö pintjen hjaus vastauksena syntyneisiin ngelmiin (reaktiivinen lähestymistapa) vai ajatellaank pintjen hjaus mahdllisuutena ennakida mahdllisia pulmatilanteita sekä tuttaa sellaista ajattelua, suuntautumistapja, kykyjä, prsesseja, timintja ja käytänteitä, jiden avulla ngelmia syntyisi mahdllisimman vähän (praktiivinen lähestymistapa). Timintihin keskittyvä vs. sisältöihin keskittyvä Opintjen hjausta vidaan tarkastella sitä antavien henkilöiden ja eri piskelutilanteisiin liittyvien tapahtuminen näkökulmasta. Tällöin mietitään esimerkiksi kuka hjaa alittavia piskelijita tai miten autetaan piskelijaa ttamaan tutkint uls. Näitä käytännön asiita tulee tki miettiä, mutta ei aina ihan ensimmäisenä. Sisältöihin keskityttäessä mietitään esimerkiksi millaisia ptentiaalisia piskeluplkuja yksikön petussuunnitelma yhdessä muiden yksikköjen petussuunnitelmien kanssa mahdllistaa, miten tieteenalan sisällöt mudstavat yhdessä ptentiaalisten sivuaineiden ja muiden pintjen kanssa mielekkäitä kknaisuuksia ja miten kk piskeluympäristö n rakennettavissa mahdllisimman innstavaksi, mtivivaksi ja vähän erilaisia sudenkuppia ja umpiperiä tuttavaksi ppimisympäristöksi. Opiskelijihin keskittyvä vs. piskeluun keskittyvä Opiskelijihin keskittyvä hjaus tarkittaa sitä, että hjauksessa lähtökhta n kunkin piskelijan sen hetkinen tilanne, mutta yleensä käytännössä sen hetkiset murheet. Näitä sitten ratktaan tapaus ja asia kerrallaan. Opiskelijihin keskittyvä lähestymistapa ei le piskelijalähtöistä vaan piskelijakeskeistä. Kun lemme piskelijalähtöisiä, näemme asiat piskelukknaisuuteen liittyen ja tumme man asiantuntemuksemme piskelijalle resurssiksi, sillä piskelija ei välttämättä le aina man tilanteensa paras asiantuntija. Opiskelijakeskeisesti timittaessa, myötäiltäessä
8 8 piskelijan yksilöllisiä tulkintja ja ajatuksia, näköalat ja ratkaisuvaihtehdt saattavat jäädä rajallisiksi. Opiskeluun keskityttäessä asiat yritetään siis nähdä laajemmin ja yleispätevämmin. Tällöin llaan lähellä praktiivista lähestymistapaa. Opiskelijaan keskittyvä hjaus n pulustettavissa sillin, kun phditaan selkeästi henkilökhtaisten ja hyvin yksilöllisten tilanteiden ratkaisemista tai kun piskelija tarvitsee runsaasti henkilökhtaista tukea. Tämä tarkittaa yleensä runsasta resurssia henkilökhtaiseen hjaukseen (jssa siinäkin n rajansa ja jnka salta parempaa asiantuntemusta vi löytyä muista yksiköistä, esim. YTHS tai urapalvelut). Lähtökhtaisesti piskeluun keskittyvä hjaus taas tarkittaa sitä, että yksikkö pyrkii keräämään mahdllisimman ajantasaista ja relevanttia yleispätevää tieta piskelijidensa piskelusta ja sen phjalta kehittämään kaikkia timintjaan siten, että piskelu lisi sujuvaa. Näitä kahta näkökulmaa ei vi yksinkertaisesti arvttaa keskenään, vaan ainastaan nähdä sen, että ne jhtavat käytännössä hieman erilaiseen henkilöstöresurssien käyttämiseen ja erilaisiin asiihin keskittymiseen. Ohjaus subjekti-bjekti suhteena vs. subjekti-subjekti suhteena Puhuttaessa erityisesti kasvkkaisista hjaustilanteista vidaan prblematisida hjaaja hjattava/hjattavat asetelma, jssa hjaus n timint, jka khdistuu hjaavasta subjektista hjattavaan bjektiin. Tämän sijaan visi yrittää ajatella siten, että hjauksen khteena nkin asia/ngelma/prsessi. Tällöin kaksi tai useampi subjektia (hjaaja ja piskelija/piskelijat) khtaavat bjektin (asian) äärellä. Yhteenvetna vi sana, että usein praktiivinen, sisältöihin ja piskeluun keskittyvä hjaus liittyvät yhteen ja niiden kanssa n linjassa pyrkimys lla bjektivimatta hjattavaa/-ia. Ne mudstavat kknaisuuden, jssa j OPSien laatimisesta, henkilöstön rekrytinnista ja resurssien jasta lähtien humiidaan se, kuinka piskelijan n mahdllista piskella järkevästi. Reaktiivinen, timintihin ja piskelijihin keskittyvä hjaus taas mudstaa kknaisuuden, jlle n tyypillistä hjauksen irrttaminen enemmän tai vähemmän petuksen ja piskelun kknaissuunnittelusta tai ainakin sitä kskevien ratkaisujen tekeminen vasta niiden jälkeen. Tällöin hjauksesta tulee krjaavaa timintaa, jssa judutaan paikkaamaan aiemmin tehtyjen ratkaisujen seurauksia (esimerkiksi timimatn OPS tai
9 9 kurssiaikataulut) ja jssa krstuu tapaus- ja piskelijakhtaisuus sekä ngelmakeskeisyys. Mainitut kaksi lähestymistapjen kknaisuutta eivät tki le selvärajaisia ja mlempiin liittyy niin hyviä kuin hunja pulia. Paraskaan suunnittelu ja praktiivisuuteen situtuminen ei pista kaikkia kitkja piskelusta eikä piskelijiden mninaisuutta. Tisaalta krjaavan timinnan lunteinen, yksittäistapauksia ratkva hjaus jhtaa vähitellen tiedn ja käytänteiden kumulitumiseen, jka taas sujuvittaa ajan mittaan hjausta. Tsin vain siinä tapauksessa, että henkilöstö n riittävän pysyvää. Edellä levasta vi jhtaa seuraavia perusperiaatteita pint-hjauksen suunnitteluun: Opint-hjauksen suunnittelu n sa yksikön pedaggisen timinnan kknaissuunnittelua ja hjauskysymykset humiidaan j OPSia laadittaessa ja pedaggisia resursseja jaettaessa Opint-hjaus n sisällöllisesti man tieteenalan humiiva ja hjauksen järjestämisen tapa n ppiaineen ja yksikön lähtökhtien mukainen Ennakiva, sisältöihin ja piskelun kknaisuuteen keskittyvässä suunnitelmassa n humiitu relevantit hjauksen yhteistyötaht ja mietitty heidän kanssaan mm. työnjaka, tiednkulkua, erilaisten hjaustimintjen aikatauluttamista (esim. urahjauksen ajittaminen pintplun aikana) ja vastuita Yksittäiselle piskelijalle tarjtaan hjausta yksilöllisten tarpeiden mukaisesti kuitenkaan kaikkiin tarpeisiin paras vastaus ei le petusta antavassa yksikössä 6 Opint-hjauksen suunnittelun resursseja 6.1 Julkaisuja ja verkkresursseja Krkeakulujen arviintineuvstn krkeakulujen pint-hjauksen seurantaarviinti (2005) n saatavilla verkkjulkaisuna sitteesta
10 10 Sivuilla n esitetty kknaisjäsennys timenpidesusituksineen pint-hjauksen kehittämiseksi krkeakuluissa. Valtakunnallisen W5W-hankkeen sivuilta löytyy mnipulista tukimateriaalia, mm. hps-hjaajan pas. Oman ylipistmme pint-hjauksen sivust n sitteessa Sen kautta vi löytää lukuisia linkkejä ylipistn ulkisiin tietvarantihin ja hjauksen sivuihin. Jyväskylän ylipistn pint-hjauksen kknaissuunnitelma sekä muuta pedaggiseen kehittämiseen liittyvää löytyy OPLAAprn sivuilta sitteesta Tukihenkilöt Pedagginen kehittäminen ja laatutyö OPLAApr Jari Rantamäki, pääkrdinaattri p , (050) Samp Kivula, suunnittelija p plaapr@jyu.fi Virtuaalinen petus, hps ja prtfli verkssa Virtuaaliylipist Antti Auer, krdinaattri p , auer@jyu.fi
11 11 Verkkhps-piltti ja sen jatkhanke sekä krkea-asteen pinthjauksen kehittäminen Virtuaaliylipist Markku Närhi, suunnittelija p , Opettajankulutuslaits, Ohjauksen kulutus ja tutkimus Sakari Saukknen, suunnittelija p ,
OHJATAAN YHDESSÄ. Opiskelija. Opinto-ohjaaja. Hoksaajaopettaja. Vastuuopettaja. Erityisen tuen ohjaava opettaja. Opettaja.
Opintsihteeri OHJATAAN YHDESSÄ Hksaajapettaja Opint-hjaaja Erityisen tuen hjaava pettaja Opiskelija Vastuupettaja Opettaja Terveydenhitaja OPINTO-OHJAAJA Dia 1 kulutusten markkininti piskelijarekrytinti
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,
LisätiedotVerkkokurssin suunnittelu
Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
LisätiedotOmaishoitajienkuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotKUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen
KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,
LisätiedotOpintojen suunnittelu ja opintoneuvonta
Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja
LisätiedotHengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien
LisätiedotVapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi
Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu
LisätiedotMuistio. - aikataulu. Merja Ruotsalainen, projektipäällikkö
valtakunnallinen tiet- ja petuskäytön kulutus TieVie-suunnitteluryhmän kkus Aika: ke 9.11.2005 kl 11.15-18.00, t 10.11. kl 8.30-15.15 Paikka: Peurunka, Laukaa Läsnä: Paula Airaksinen, Antti Auer, Taru
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan johtaminen. Saara Jäämies Salo
+ Vapaaehtistiminnan jhtaminen Saara Jäämies Sal 14.3.2017 + Kuka len? Saara Jäämies Helsingin kaupunginkansliassa vapaaehtistiminnan mallin prjektisuunnittelija Vapaaehtis- ja kansalaistiminnan kehittäjä
Lisätiedot2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä
Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä
LisätiedotKirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA
Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989
LisätiedotMuistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.
Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein
LisätiedotLasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotVastuukäyttäjän tehtävät
Vastuukäyttäjän tehtävät 22.3.2013 Satu Hrnbrg Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedte 3/500/2013 Kulutuksen järjestäjä nimeää 2-6 vastuukäyttäjää, jiden tehtäviä vat Perehtyminen rganisaati-, kulutustarjnta-
LisätiedotSydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.
LisätiedotSydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotKOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6
KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6 Muisti Krkeakulujen piskelun ja petuksen tukipalveluiden ja hallinnn yhteistyöryhmän (KOOTuki) työpajasta ppijan ja pettajan viitearkkitehtuurityön käynnistämiseksi 16.6.2015,
LisätiedotOppijan verkkopalvelut
Esa Keränen 7.5.2012 Oppijan verkkpalvelut Tdennetun saamisen rekisteri Esiselvityksen yhteenvet Esityksen rakenne Jhdant Tdennetun saamisen rekisteri Tietsisältöjen rajaukset Tteutusmalli Vaikutukset
LisätiedotAutismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia
LisätiedotTämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.
FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan
LisätiedotSelkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja
LisätiedotEtunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua?
Etunja lasten, nurten ja perheiden tukemisessa edellyttää mnialaista yhteistyötä ja jhtamista. - Mihin se vi kaatua? FT, ssiaalijhtaja Arja Heikkinen, Oulun kaupunki 29.9.2014 Oulun kaupungin tavitteet
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotFibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotUniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotAkaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja
1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät
LisätiedotVIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4
VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen
LisätiedotSISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2.
Hyväksytty petuksen jhtryhmässä 3.9.2015 0 SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen pintihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskulutus... 3 2.2.1 Opintjen alkaessa...
LisätiedotLiikkujan polku -verkosto
Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä
LisätiedotTyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit
LisätiedotTilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti
Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa
LisätiedotSYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA
SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu
LisätiedotLausuntopyyntökysely
SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )
KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä
LisätiedotHAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008
1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa
LisätiedotAlueellisten aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne kysely
Alueellisten aikuiskulutuksen tiet-, neuvnta- ja hjauspalvelujen tilanne 2009 -kysely Helmikuu 2009 (versi 23.2.2009) Aikuishjauksen krdinaatiprjekti 1. Lmakkeen täyttämiseen sallistuneen ryhmän tiedt
LisätiedotOHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA
elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä
LisätiedotJFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas
Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun
LisätiedotKorkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH
Krkeakuluhakujen uudistus 2014 - inftilaisuus krkeakulujen vieraskielisen kulutuksen virkailijille Verkkpäätimittaja Satu Merilut, OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintplku Oppijan verkkpalvelu
LisätiedotHINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA
HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:
LisätiedotOHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI
OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI JOHTO-hanke 03/2015 YTO-työryhmä Sisällysluettel Sisällys 1. Yleisiä periaatteita... 2 2. Ohjeet nudatettavaksi 31.7.2015 asti... 4 1. Päättävät piskelijat... 4
LisätiedotMetropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus
Metrplian musiikin kulutushjelma/ tutkintn jhtava aikuiskulutus Alla tieta siitä, kenelle kulutus n suunnattu sekä pääpiirteittäin, mitä kulutus sisältää. Tämän listan alla n kerrttu valintakkeen rakenteesta,
LisätiedotTyöpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen Savon koulutuskuntayhtymässä Tuloksia ja käytäntöjä
Työpaikalla tapahtuvan ppimisen kehittäminen Savn kulutuskuntayhtymässä Tulksia ja käytäntöjä Maija Savlainen 15.11.2017 Kehittämishanke 8/2015-7/2018 Tteuttaja Savn kulutuskuntayhtymä. Hanke n valmisteltu
LisätiedotKemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio
POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN
LisätiedotTaiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö
Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu
LisätiedotHengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia
LisätiedotLeena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri
1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen
LisätiedotMuistio to 4.5. Paula Airaksinen, suunnittelija
valtakunnallinen tiet- ja petuskäytön kulutus TieVie-suunnitteluryhmän kkus Aika: t 4.5. kl 10.00 - nin 17.30, pe 5.5. 8.30-14.50 Paikka: Esp, Htelli Matinlahti (http://www.sdexh.fi/matinlahti) Matinkylässä
LisätiedotHENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) 28.5.2015. Lomakkeen kansiorakenne
1 (16) Mepc HRM uudet minaisuudet vinkkejä eri sa-alueisiin Khta: Kuvaus: Lmakkeen kansirakenne Lmakkeen kansirakenne Lmakkeet vidaan kategrisida tiettyyn lmakekategriaan. Tämä helpttaa käyttäjiä hakemaan
LisätiedotVAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA
1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist
LisätiedotFC HONKA AKATEMIAN ARVOT
FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT
LisätiedotTUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12
TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia
LisätiedotPÄÄSUUNNITTELIJAN LAADUNVARMISTUS
Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinta PÄÄSUUNNITTELIJAN LAADUNVARMISTUS Olli Nieminen, arkkitehti safa Arkkitehtitimist ON Oy Kuka Olli Nieminen, arkkitehti SAFA Arkkitehtitimist ON Oy Syntynyt
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1. Myllypuro-Vartiokylän tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki)
Lastensujelun kehittämisverkst pääkaupunkiseudulla KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lmake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: Lakisääteinen Lapsikeskeinen Laadukas Myllypur-Vartikylän tiimi (Itäinen perhekeskus,
LisätiedotOpintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO
Opintjen hjaus Keski-Phjanmaan ammattipistssa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 OPINTO-OHJAUS... 2 3 OHJAUS JA
LisätiedotOpiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin:
Opiskeluikeushje Ohje piskeluikeudesta perustuu allaleviin säädöksiin ja sen tarkituksena n sveltaa säädöksiä Metrplia Ammattikrkeakulun pintasiissa, tukea Metrplian yhtenäisiä timintatapja ja piskeluun
LisätiedotKielimuurin yli. Lokakuu Työnantajille. 1. Saatesanat työnantajille 2 2. Suositukset 3 3. Keskustelua 5
Lkakuu 2013 Työnantajille Kielimuurin yli Susitukset krkeakulutettujen maahanmuuttajien sumen kielen pintjen kehittämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi pääkaupunkiseudulla 1. Saatesanat työnantajille
LisätiedotYhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista.
1 LUONNOS 10.6.2008 YHTEENVETOA ASUNTOTOIMINNASTA KY:n lakatessa KY:llä levien asuntjen/talyhtiöiden siirtämistä kskevia vaihtehtja vat lähinnä: - asuntjen siirtäminen KY säätiöön suraan säätiön alaisuuteen
LisätiedotKärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM
Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikkeilu -sahankkeen laajennus Sitra 13.10.2017 Vukk Lehtimäki, hankepäällikkö, STM 1 Palvelusetelikkeilujen mahdllisuus laajentua Kärkihankkeen
LisätiedotOminaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta
www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014
NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany
LisätiedotKuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA
Kusmanen, Vitt & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA 2 Sisältö 1 JULKAISUN IDEASTA... 3 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Ohjaamisen
LisätiedotMissä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata
UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö
LisätiedotDNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA
1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
Lisätiedot1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotAloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta
SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen
LisätiedotHenkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011
Lutu 29.12.2011 13:26:00 29.12.2010 Henkilöstöpalveluiden tiedte 5/2011 KEVÄÄN REKRYTOINTIEN AIKATAULUT Kevään 2012 keskitetyt rekrytinnit tteutetaan seuraavan aikataulun mukaan: Tammikuussa täyttölupa-anmusten
LisätiedotTutustumme Kokoomukseen
Tutustumme Kkmukseen Opiskelevan pienryhmän aineist Kansallisen Sivistysliitn Opintkeskus KANSIO www.kkmus.fi/kansi/aineistt/tutustumme_kkmukseen Tutustumme Kkmukseen Kkmuksen paikallisyhdistyksiin liittyy
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
LisätiedotKUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta
LisätiedotMonialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille
Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle
LisätiedotHumanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kehittämispäivä
Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kehittämispäivä Ryhmäkeskustelujen tiivistelmät 1 June 2016 TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT ryhmä 1. pj. Sari Pietikäinen Avainkysymys: Mihin yhteiskunnalliseen
LisätiedotNURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016
NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.
LisätiedotAivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely
LisätiedotKTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö
KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen
LisätiedotTerveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012
Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,
LisätiedotAutomaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen
Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella
Lisätiedotme-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.
me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen
LisätiedotOngelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?
Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse
LisätiedotUUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN
1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta
LisätiedotRESETTI myönteisen käytöksen vahvistamisen ryhmätoiminta. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu
RESETTI myönteisen käytöksen vahvistamisen ryhmätiminta Oppimis ja hjauskeskus Valteri Piia Ruutu R - rentutus E - empatia S - spimus E - ennakinti T- taitjen harjittelu T tuettu tait I itsenäinen tait
LisätiedotLapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO
Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,
LisätiedotKielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa
Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,
Lisätiedotqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf
qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz
LisätiedotTommi Pekanoja Ensihoidon kenttäjohtaja
L4 Tmmi Pekanja Ensihidn kenttäjhtaja Mikä L4? Timintaa käynnistellään Erilaisia timintamalleja käytössä valtakunnassa Ensihitasetus Hätäkeskusuudistus Kentän kulutus- ja pätevyysvaatimusten muuttuminen
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja
n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta
LisätiedotYstävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-
Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin
LisätiedotLiikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku
Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat
LisätiedotTURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA
TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia
LisätiedotIkääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden
LisätiedotPalvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä
Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus
LisätiedotOngelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?
Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse
Lisätiedot1 17092015 LPM-lista (lisäykset, poistot, muutokset) lukuvuodelle 2014 2015 eli opintoihin lukuvuodelle 2014 2015 tehdyt keskeiset muutokset
1 17092015 LPM-lista (lisäykset, pistt, muutkset) lukuvudelle 2014 2015 eli pintihin lukuvudelle 2014 2015 tehdyt keskeiset muutkset Tarvittaessa kysy aina lisätietja Teknillisen tiedekunnan pintneuvnnasta:
LisätiedotKAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN
KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN Maapörssi Maapörssi n alittanut nettiphjaisen tiedn välittämisen ylijäämä maa-ainesten kierrätyksen edistämiseksi
Lisätiedot