LAHDEN KAUPUNKI. 7 yhteenveto... 19

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAHDEN KAUPUNKI. 7 yhteenveto... 19"

Transkriptio

1 LAHDEN KAUPUNKI 1 johdanto terveysliikunta terveyden edistäjänä Terveysliikunta käsitteenä 2.2 Kansantaudit ja terveysliikunnan kansanterveydellinen merkitys 2.3 Terveysliikunta ihmisen elinkaaren eri vaiheissa Alle kouluikäiset Kouluikäiset Opiskelijat Työikäiset/ työssäkäyvät Ikääntyvät/ eläkeläiset 3 liikuntaneuvonta osana terveysliikunnan edistämistä Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. 3.2 Liikuntaneuvonta sairauden ehkäisyssä ja hoidossa 3.3 Asiakkaan muutosvaiheen huomioiminen liikuntaneuvonnassa 4 lahden terveysliikuntastrategian lähtökohdat Väestörakenne ja väestökehitys 4.2 Terveysliikuntaa edistävä fyysinen ympäristö 4.3 Lahden liikuntapaikat 4.4 Asuin- ja liikkumisympäristöt liikuntapaikkoina 4.5 Terveysliikuntaa edistävä toimintaympäristö 4.6 Liikuntatoimi 4.7 Sosiaali- ja terveystoimi 4.8 Liikunta- ja urheiluseurat 4.9 Terveysliikunta kaupungin ja toimialojen nykyisissä strategioissa 5 terveysliikuntaa edistävän toiminnan ja tarjonnan nykytilan analyysi lahden kaupungin terveysliikuntastrategia Terveysliikunnan visio 6.2 Strategiset tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet 6.3 Terveyttä edistävän toiminnan ja liikunnan lisääminen Lahdessa 6.4 Liikuntaneuvonta osaksi terveyden ja terveysliikunnan edistämistä 6.5 Lasten ja nuorten mahdollisuus päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen päivähoidossa, iltapäiväkerhossa, koulussa ja vapaa-ajalla 6.6 Työikäsiten terveyden, toimintakyvyn ja vapaa-ajan toiminnan tukeminen ja edistäminen 6.7 Ikääntyvien toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen 7 yhteenveto... 19

2 2

3 1 JOHDANTO Valtio ohjaa ja tukee terveysliikuntaa tiedottamalla, säädöksillä ja rahoituksella. Terveysliikunnan edistämistoiminta on Suomessa osa laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä, jossa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja sosiaali- ja terveysministeriön ohella ovat mukana muun muassa liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö. Maakunnallisella tasolla Päijät-Hämeessä on käynnissä terveysliikunnan hanke Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta -terveysliikuntakonsepti, jonka tarkoituksena on ideoida uuden alueellisen toimintamallin luomista terveysliikunnan edistämiseksi. Myös Lahden kaupungin strategiaan on kirjattu yhtenä menestystekijänä ennaltaehkäisevä toimintamalli, jonka mukaan Lahdessa on panostettava varhaiseen puuttumiseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä moniammatilliseen ja hallintokuntien rajat ylittävään yhteistyöhön. Yhtenä arviointikriteerinä on terveysliikunnan strategia ja toimintamalli. Terveysliikunnan strategiaa varten perustettiin keväällä 2006 eri hallintokuntien edustajista koostuva työryhmä, jonka tehtävänä on laatia toimenpidesuunnitelma terveysliikunnan edistämiseksi Lahden kaupungissa. Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa suunnittelemaan ja seuramaan terveysliikuntastrategian etenemistä. Terveysliikuntastrategiatyön avulla tuodaan esille yleisesti alueita, joissa erityisesti tarvitaan panostusta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Liian vähäisen liikunnan arvioidaan aiheuttavan Suomessa miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Puolet näistä on suoria terveydenhuolto- ja sosiaalimenoja. Loppuosa menoista aiheutuu sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä. Kuntien talouden kiristyessä eri väestöikäryhmien hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan kontrolloida sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvavaa kysyntää. Uusia toimintoja mietittäessä kunnan väestön oma vastuu terveydestään ja sen hallinnasta muodostuu tärkeäksi osaksi uusia toimintamalleja. Samalla myös panostus ennaltaehkäisevään toimintaan, terveyden edistämiseen ja ylläpitoon korostuu. Fyysisen passiivisuuden lisääntyessä väestön terveys ja toimintakyky heikkenevät. Oikein valitulla liikunnalla ja arkiaktiivisuuden lisäämisellä on mahdollisuus saavuttaa terveyden kannalta monenlaisia hyötyjä ilman suuria haittatekijöitä. Tutkimusten mukaan liikunnalla voidaan tehokkaasti ja turvallisesti edistää terveyttä arkielämässä toteuttamiskelpoisilla tavoilla. Aktiivisuuden lisäämiseksi apuna voidaan käyttää liikuntaneuvontaa ja ohjausta, jolla on tärkeä osuus terveysliikunnan edistämisessä. Lahden seudulla on runsaat vapaa-ajanviettomahdollisuudet luonnon, vesistöjen ja vaihtelevan maastonsa puolesta. Lahti tunnetaan myös talviurheilukeskuksena Salpausselän kisoineen ja useine MM-tason tapahtumineen. Vaikka Lahti kantaa mainetta urheilukaupunkina, on panostettava myös terveysliikuntaan. Tavoitteena on edistää Lahden eri väestöryhmien terveyttä ja hyvinvointia terveysliikunnan mahdollisuuksien avulla. 3

4 2 TERVEYSLIIKUNTA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Terveysliikunta käsitteenä Terveyttä edistävän liikunnan eli terveysliikunnan suosituksen mukaan aikuiselle riittävä liikunnan määrä on puoli tuntia liikuntaa reipasta kävelyä vastaavalla kuormittavuudella vähintään viitenä päivänä viikossa. Vaihtoehtoisesti riittävästi liikuntaa on vähintään kolme kertaa viikossa tapahtuva, ainakin lievää hengästymistä ja hikoilua aiheuttava ja vähintään puoli tuntia kestävä kuntoliikunta. Kouluikäisen pitäisi liikkua vähintään tunnin ajan päivittäin ainakin kohtuullisesti itseään kuormittaen. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus ja terveysliikunnan tavoitteena on saavuttaa parempi terveys ja fyysinen, psyykkinen sekä sosiaalinen toimintakyky. Liikunnan yhteydessä syntyvät positiiviset elämykset vaikuttuvat myönteisesti minäkuvaan, itsekunnioitukseen sekä omanarvontuntoon ja sosiaalisuuteen. Oikeanlainen kullekin yksilölle sopiva liikunta elvyttää, rentouttaa ja vaikuttaa esimerkiksi työtehoon ja unen laatuun positiivisesti. Terveysliikunnalla tavoitellaan terveyttä tietoisesti tai liikunnan sivutuotteena ja terveyteen pyritään vaikuttamaan yleisesti tai yksilöityjä terveysvaikutuksia hakien. Terveysliikuntana pidetään toistuvaa, säännöllisesti jatkuvaa, riittävästi ja kohtuullisesti rasittavaa ja kuormittavaa liikuntaa, joka toteutuu helposti tavanomaisissa liikuntamuodoissa ja arjen toiminnoissa ilman suurta vammautumisen tai sairastumisen riskiä. Lähde: 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 1 t15 min viikossa 2.2 Kansantaudit ja terveysliikunnan kansanterveydellinen merkitys Yli puolella 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista on jokin pitkäaikaissairaus. Suomalaisiksi kansantaudeiksi luetaan sydän- ja verisuonitaudit, hengityselinten sairaudet, syövät, diabetes sekä tuki- ja liikuntaelintensairaudet. Tyypin 2 diabetes on nopeimmin kasvava kansansairaus Suomessa. Eri lähteitä yhdistelemällä on arvoitu, että lääkärin hoidossa on tyypin 2 diabeteksen vuoksi noin suomalaista. Kun arvioon lisätään ne, jotka eivät vielä tiedä tyypin 2 diabeteksestään, ylitetään puolen miljoonan raja. Arvion mukaan vuoteen 2010 mennessä tyypin 2 diabeetikkojen määrän pelätään olevan eli 7,1 % koko väestöstä. Tyypin 2 diabeetikkojen määrän kasvu vaikuttaa myös terveydenhuollon menoihin niin, että vuonna % terveydenhuollon menoista kuluu tyypin 2 diabeetikkojen hoitoon. Tällä hetkellä tyypin 2 diabeteksen osuus terveydenhuollon menoista on 15 %. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä alentuneeseen kokonaiskuolleisuuteen, sydän- ja verisuonikuolleisuuteen ja -sairauksiin, sepelvaltimotautiin, lihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen, paksunsuolen syöpään ja osteoporoosiin. Fyysinen aktiivisuus edistää myös mielenterveyttä ja on tärkeää lihasten, luuston ja nivelten terveydelle. Säännöllisen fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan yhteydessä myös parantuneeseen aineenvaihdunnan säätelyyn tyypin 2 diabeteksessa sekä toimintakykyyn ja itsenäiseen elämään ikääntyneillä.

5 Passiivisten henkilöiden sairastumisriski suhteessa kohtuullisesti liikkuviin on sepelvaltimotaudissa, aivohalvauksessa ja lihavuuden kehittymisessä noin kaksinkertainen, tyypin 2 diabeteksessa % suurempi, kohonneessa verenpaineessa 30 % suurempi, paksusuolen syövässä % suurempi ja osteoporoottisissa luunmurtumissa % suurempi. Lisäksi liikkumattomuudella on merkittävä toimintakykyä heikentävä vaikutus, joka ilmenee esimerkiksi 50 % nopeampana sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon alenemisena ja noin 15 vuotta varhaisempana omatoimisen itsenäisyyden menetyksenä kohtuullisesti liikkuviin verrattuna. Tutkimusten mukaan sairaalapalveluiden käyttö on % vähäisempää fyysisesti aktiivisimmalla kolmanneksella verrattuna passiivisimpaan kolmannekseen. 2.3 Terveysliikunta ihmisen elinkaaren eri vaiheissa Ihmisen liikuntaharrastuneisuus on yhteydessä yhteiskunnan luomiin yleisiin liikuntamahdollisuuksiin sekä ihmisen oman elämänkaaren tapahtumiin. Kun pyritään ymmärtämään liikunnan asemaa ihmisen elämässä tai edistämään liikunnallista aktiivisuutta, on tunnettava elämänkaaren eri vaiheissa esiintyviä elämäntoimintoja. Ihmisen elämäntapa tai sitä jäsentävä elämäntyyli luo ne yleiset ehdot, joiden pohjalta ihmisen liikuntaharrastuneisuus määräytyy. Liikuntaa harrastavat ne, joiden elämäntyyliin liikunta kuuluu. Järjestettyyn liikuntaan osallistutaan helpommin, kun se tapahtuu siinä viiteryhmässä, johon ihmiset elämänsä eri vaiheissa liittyvät joko muodollisen jäsenyyden tai samaistumisen kautta. Samankaltaisten ihmisten tai samassa elämäntilanteessa olevien kanssa on luontevampaa aloittaa uusi liikuntamuoto. Viiteryhmät ovat merkittäviä, koska ihmiset tukeutuvat niihin myös määritellessään asennoitumistaan liikuntaan. Kun pyritään edistämään koko elämänkaaren kattavaa järjestettyä liikuntaa, onnistumisen edellytykset ovat parhaat silloin, kun toiminta saadaan toteutetuksi erilaisten viiteryhmien kautta Alle kouluikäiset Tutkimusten mukaan 6-vuotiaat pojat ovat tyttöjä aktiivisempia liikkujia. Kesällä ollaan pääsääntöisesti aktiivisempia kuin talvella ja liikunta-aktiivisuudessa on yksilöllisiä eroja. Jo näin nuorella iällä on tunnistettavissa passiivisia lapsia. Käyttäytymismuotona passiivisuus on melko pysyvää. Lapsen liikkuminen ja leikkiminen on fyysistä aktiivisuutta, jota tarvitaan päivittäisen hyvinvoinnin ja terveyden tueksi. Päivittäisen liikunnan määrän väheneminen yhdessä ravinnosta saadun energian määrän lisääntymisen kanssa on johtanut siihen, että ylipainoisten lasten määrä kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä ylipainoisia lapsia on jo %. Lasten liikuntamuodot, liikkuvuus ja liikehallinta kehittyvät ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Kriittisin aika on päiväkoti-ikäisenä ja heti alakoulun alussa. Alle kouluikäisten kohdalla kodit, liikuntaleikkikoulut ja päiväkodit ovat tärkeitä liikuntavirikkeiden ja -mahdollisuuksien antajia. Monipuolisen liikkumisen edellytyksiä pitäisi ottaa huomioon jo leikkipuistoja ja päiväkoteja suunniteltaessa Kouluikäiset Tutkimusten mukaan noin joka viides suomalainen nuori on fyysisesti täysin passiivinen. Ajankäytöstä kilpailevat liikunnan lisäksi fyysisesti passiiviset harrastukset kuten TV:n katselu ja tietokonepelien pelaaminen. Passiivinen elämäntyyli on yleistynyt ja perusaktiivisuus vähentynyt. Terveyttä edistävän liikunnan kannalta tutkimusten päähavainto on se, että alle puolet kouluikäisistä pojista ja alle kolmasosa tytöistä liikkuu riittävästi viikoittain asiantuntijasuositusten valossa. Stakesin tekemän Kouluterveyskyselyn 2006 perusteella Lahden alueen 8. ja 9. luokkalaisista ja lukion 1. ja 2. vuosikurssilaisista 8 % harrastaa liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan harvemmin kuin kerran viikossa. Lapsilla ja nuorilla liikunnan puutteen aiheuttamat ongelmat tulevat esille vähitellen ja ne ovat sen vuoksi vaikeasti todennettavissa. Osa ongelmista tulee esille vasta aikuisiässä, koska monet krooniset sairaudet kehittyvät hitaasti usein vuosikymmenien kuluessa. Liikkumattomuus lapsena johtaa usein liikkumattomuuteen aikuisena. Liikunnan myönteiset vaikutukset voivat syntyä kolmella tavalla: 1. Liikunta nuorena parantaa sen hetken terveyttä ja johtaa sitä kautta parempaan terveyteen aikuisena. 2. Liikkuvasta nuoresta tulee liikkuva aikuinen, josta seuraa terveyshyötyjä. 3. Liikunta nuorena on suorassa yhteydessä aikuisiän terveyteen. Tutkimuksista saadut tulokset ovat myös herättäneet huomiota, sillä samalla kun on raportoitu tuloksia liian vähän liikkuvien suuresta määrästä, on lasten urheilun harrastaminen ollut kuitenkin jatkuvassa kasvussa. Vuonna vuotiaista lapsista 79 % harrasti liikuntaa ja vastaavasti vuonna 2001 määrä oli 93 %. Lisäksi samalla aikavälillä lasten ur- 5

6 6 heiluseurassa tapahtuva harrastaminen lisääntyi 34 %:sta 40 %:iin. Nykylasten liikkumattomuus ei siten ole niinkään yhdistettävissä liikunnan ja urheilun organisoidun harrastamisen vähenemiseen vaan muun liikunta-aktiivisuuden, päivittäisen omaehtoisen arkiliikunnan vähenemiseen Opiskelijat Opiskelijoille kertyy tutkimusten mukaan terveysliikuntaa keskimäärin minuuttia päivässä. Opiskelijoista neljännes harrastaa terveysliikuntaa minuuttia ja yli tunnin päivässä noin seitsemän prosenttia. Viidesosan päivittäinen terveysliikunnan määrä jää alle 15 minuuttiin päivässä. Eri ikäisten opiskelijoiden terveysliikunnassa on vain vähän eroja, mutta sukupuolten välillä on selkeä ero. Kolmasosalle miehistä terveysliikunnan määrä jää alle 15 minuuttiin päivässä. Naisista lähes kolmasosa liikkuu minuuttia päivässä ja kahdeksan prosenttia yli tunnin päivässä. Miehistä alle neljälle prosentille kertyy terveyttä edistävää liikuntaa yli tunnin verran päivässä Työikäiset Aikuisiässä terveysliikunta on yleisintä eläkeikäisillä (65 74-vuotiailla) miehillä ja naisilla. Työikäisistä (30 64-vuotiaista) naiset harrastavat hieman useammin terveysliikuntaa kuin miehet (27,5 % vs. 22,4 %). Tutkimusten mukaan kuitenkin etenkin keski-ikäiset (35 44-vuotiaat) liikkuvat terveyden kannalta riittämättömästi. Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen -tutkimuksessa miehistä 27,4 % ja naisista 28,6 % harrastaa liikuntaa vähintään 30 minuuttia vähintään neljästi viikossa luvun lopulta lähtien vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on hieman lisääntynyt, samalla kun työmatkaliikunnan ja työssä tapahtuvan liikkumisen osuudet ovat vähentyneet Ikääntyvät/ eläkeläiset Vanhusten absoluuttinen määrä sekä suhteellinen osuus väestöstä on lisääntynyt ja kehityksen ennustetaan jatkuvan samaan suuntaan edelleenkin. Jos vanhusväestön terveydessä ja toimintakyvyssä ei tapahdu suuria muutoksia, vanhojen ikäluokkien kasvamisesta seuraa hoito- ja laitospalvelujen tarpeen lisääntyminen. Väestön ikääntyminen on siten suuri haaste yhteiskunnan sosiaali- ja terveyshuollolle. Ihmisen toimintakyvyn heikkeneminen on osa luonnollista vanhenemista, mutta liikunnan avulla sitä voidaan hidastaa ja osittain myös korjata. Huomattavan osan vanhenemiseen liittyvästä suorituskyvyn alenemisesta arvioidaan johtuvan liikunnan vähenemisestä ja keventymisestä. Liikunnan avulla voidaan vielä hyvin myöhäiselläkin iällä parantaa toimintakykyä. Tutkimusten mukaan ikääntyvien yleisin harrastus on ulkona kävely. Päijät-Hämeen eläkeläisistä kävelyä yli puoli tuntia vähintään kaksi kertaa viikossa harrastaa miehistä 83 % ja naisista 84 %. Iäkkäiden eniten harrastamia liikuntamuotoja ovat kävelyn jälkeen kotivoimistelu ja uinti sekä varsinkin nuorempien ikäryhmien keskuudessa myös pyöräily ja hiihto. Muita liikuntamuotoja kuin kävelyä vastaavan määrän harrastaa 50 % miehistä ja 45 % naisista. Vuonna 2005 liikuntatottumuksia kartoittavaan Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimukseen osallistuneista lahtelaisista (ikäryhmät vuosina , , syntyneet) noin kaksi viidestä harrastaa hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa kolmesta viiteen kertaa viikossa. Melkein joka päivä liikuntaa harrastaa noin viidennes keskimmäisen ja vanhimman ikäryhmän miehistä sekä neljännes keskimmäisen ikäryhmän naisista. Liikunnan harrastaminen vain yhdestä kahteen kertaan viikossa on yleisintä nuorimman ikäryhmän miesten ja naisten keskuudessa. Nuorimman ikäryhmän miehistä 19 % ja naisista noin 15 % ei harrasta viikoittaista liikuntaa. Vamma tai sairaus estää liikunnan harrastamisen yleisimmin vanhimmassa ikäryhmässä. Kyselyyn vastanneista kolme viidestä liikkuu vapaa-ajalla vähintään neljä tuntia viikossa. Varsinaista kuntoliikuntaa vähintään kolme tuntia viikossa harrastaa vajaa neljännes vastaajista. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista harrastaa hyötyliikuntaa päivittäin vähintään 30 minuuttia. Viidenneksellä vastaajista päivittäistä hyötyliikuntaa on vähintään tunnin verran päivässä. Saman verran vastaajia ilmoitti, että päivittäinen hyötyliikunta on vähäistä tai sitä ei ollut lainkaan. Liikuntakertojen suhteen inaktiivisia eli liikkumattomia oli eniten nuorimmassa ikäryhmässä ( syntyneet). Tässä ikäryhmässä harvoin liikuntaa harrastavia (1 2 x viikossa tai harvemmin) miehiä oli yli puolet ja naisia reilu kaksi viidesosaa. Suurin osa kyselyyn vastanneista lahtelaisista ilmoitti ajallisesti liikkuvansa minimivaatimusten mukaisesti. Erityisesti nuorimmassa ikäryhmässä, jossa useat vastaajat ovat vielä työelämässä, liikunnan intensiteetti ja kesto voivat korvata useuden. Yksilölliset erot ikäryhmän sisällä vaihtelevat, mutta jatkossa liikunnan aktivoimistoimia kannattaa kohdentaa erityisesti tähän ikäryhmään.

7 3 LIIKUNTANEUVONTA OSANA TERVEYSLIIKUNNAN EDISTÄMISTÄ 3.1 Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä Yksilön liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat sukupuoli, ikä, perhesuhteet, koulutus- ja tulotaso, ammatti ja etninen tausta. Niihin ei voida vaikuttaa, kuten ei myöskään yksilön perintötekijöihin. Liikkumisen todennäköisyyttä kuitenkin lisäävät monet psykologiset tekijät, kuten ulospäin suuntautuneisuus, hyvä psyykkinen terveys, motivaatio, nauttiminen liikunnasta, liikunnan vaikutuksiin kohdistetut odotukset ja henkilön käsitys pystyvyydestä liikuntaan. Näistä viimeksi mainittu on erityisen tärkeä tekijä ja siihen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jos yksilön liikkumista halutaan edistää. Hyvin suunniteltu, yksilön taidot, kunnon ja jaksamisen huomioiva ohjelma lisää yksilön käsitystä pystyvyydestä ja tukee liikunnan jatkamista. Liikunnan edistämisen keskeinen kohde on liikunnan esteiden ja rajoitusten vähentäminen. Koska liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ovat kiinteästi sidoksissa yksilön persoonallisiin ominaisuuksiin ja kokemuksiin, on niihin vaikuttamisen oltava hienovaraista ja yksilöä kunnioittavaa toimintaa. 3.2 Liikuntaneuvonta sairauden ehkäisyssä ja hoidossa Liikuntaneuvonta on asiakkaan ja ammattihenkilön välistä tukevaa, rohkaisevaa ja neuvovaa vuorovaikutusta, jossa keskeisellä sijalla ovat asiakkaan tarpeet. Yhdessä ammattihenkilön kanssa pohtien asiakas käy läpi odotuksiaan ja toiveitaan liikuntaan liittyen. Tällöin ammattihenkilön tärkeimpänä tehtävänä on pyrkiä löytämään juuri tämän henkilön tarpeita ja mahdollisuuksia vastaavia ratkaisuja, ja auttaa asiakasta asettamaan tavoitteet omaan liikkumiseen sekä suunnitella hänelle yksilöllinen liikuntaohjelma tavoitteisiin pääsemiseksi sairauden ennaltaehkäisyssä tai hoidossa. Tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä ravinto- ja liikuntatottumuksia muuttamalla. Tutkimukset osoittavat, että intensiivisen, asiakkaiden tarpeisiin huolellisesti räätälöidyn ohjauksen ja tuen avulla saavutetaan selkeää painoindeksin ja pitkäaikaisen verensokeriarvon laskua. Jatkuva tuki ja seuranta edesauttavat henkilöiden liikunta-aktiivisuuden suositusten mukaista noudattamista. Motivaatio, asteittainen eteneminen, sosiaalinen tuki ja liikunnan ilo ovat keskeisiä liikuntaharrastusta ylläpitäviä tekijöitä. 3.3 Asiakkaan muutosvaiheen huomioiminen liikuntaneuvonnassa Neuvonnan ensisijaisena tavoitteena ovat asiakkaan ajattelun ja käytöksen muutokset, sillä terveysvaikutukset ja etenkin mittauksin osoitettava kunnon parantuminen havaitaan vasta, kun käyttäytyminen on muuttunut riittävän paljon ja jatkunut tarpeeksi pitkän aikaa. Transteoreettinen muutosvaihemalli perustuu yksilön terveyskäyttäytymistä koskevan motivaatiovalmiuden tunnistamiseen ja kognitiivisten prosessien käyttöön terveyskäyttäytymisen eri vaiheissa. Neuvontastrategioihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, mikä asettaa haasteita liikuntaneuvontaa toteuttaville tahoille. Liikuntakäyttäytymiseen sovellettuna muutosvaiheet voidaan jakaa esiharkinta-, harkinta-, valmistelu-, toiminta- ja ylläpitovaiheeseen. Jokainen vaihe tarvitsee erilaista toimintatapaa ammattilaiselta. Esiharkinta-, harkinta- ja valmisteluvaiheissa on tärkeää, että liikuntaneuvonnassa edetään asiakkaan ehdoilla. Tiedon tarjoaminen, rohkaiseminen ja tukeminen ovat tärkeässä asemassa elintapamuutoksien tarjoamisessa. Tästä pikkuhiljaa edetään kohti aktiivisempaa arkea pohtimalla aikaisempia liikuntakokemuksia ja antamalla palautetta asiakkaan terveyteen vaikuttavasta käyttäytymisestä. Asiakas itse asettaa itselleen liikuntaa koskevat tavoitteet ja pohtii millaisia henkilökohtaisia ja ympäristöllisiä edellytyksiä hänellä on toteuttaa haluamaansa liikuntamuotoa. Toiminta- ja ylläpitovaiheessa asiakas on lisännyt liikkumistaan ja aikoo myös jatkaa sitä. Liikuntaneuvonnassa jatketaan elintapamuutosten arviointia; mikä on muuttunut ja minkä pitäisi vielä muuttua asiakkaan näkökulmasta katsoen. Ammattilaisen on tärkeä edelleen tukea ja rohkaista asiakasta tekemissään valinnoissa. Ylläpitovaiheessa asiakasta motivoivat jatkamaan liikunnan tuottamat myönteiset fysiologiset, psyykkiset ja sosiaaliset kokemukset. 7

8 4 LAHDEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Väestörakenne ja väestökehitys Lahden kaupunki kasvoi voimakkaasti 1930-luvulta 1970-luvun puoliväliin, jonka jälkeen kasvu taittui ja väkiluku ajoittain hieman väheni kaupunkiseudun kasvun ohjautuessa naapurikuntiin. Väkiluvun kehitys kääntyi positiiviseksi 1990-luvun alusta. Vuosina Lahden väkiluku kasvoi yhteensä lähes henkilöllä. Tilastokeskuksen väestöennuste on demografinen trendilaskelma, joka perustuu viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Väestöennusteen mukaan Lahden väkiluku kasvaa 2030-luvulle, jonka jälkeen väestömäärä kääntyy laskuun. Lahden väestö ikääntyy kuten koko maan väestö. Vuoden 2005 lopussa väestöstä 15 % oli lapsia, 13 % nuoria vuotiaita, 55 % työikäisiä vuotiaita ja 17 % sitä vanhempia. Väestöstä 6 % oli vuotiaita ja 2 % 85-vuotiaita tai sitä vanhempia. Viimeisen viiden vuoden aikana lasten ja vuotiaiden nuorten osuudet ovat laskeneet. Sen sijaan työikäisten osuus on kasvanut puoli prosenttiyksikköä ja yli 65-vuotiaiden 1,4 prosenttiyksikköä. Lahden ikärakenne on muuta maata vanhuspainotteisempi, joten kaupungissa vanhusten osuus tulee jatkossakin olemaan suurempi kuin muussa maassa. Ennusteen mukaan kaupungin ikäihmisten määrä lisääntyy voimakkaasti 2010-luvulle niin, että vuonna 2020 lähes joka neljäs lahtelainen olisi yli 65-vuotias. Tällöin ikäihmisiä olisi lähes enemmän kuin tällä hetkellä. Samanaikaisesti kaikkien muiden ikäluokkien osuus pienenee. 4.2 Terveysliikuntaa edistävä fyysinen ympäristö Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttaa oman motivaation lisäksi elinympäristö. Turvallinen, viihtyisä, lähellä oleva, arkiliikkumiseen ja liikunnallisiin harrastuksiin sopiva ympäristö mahdollistaa, tukee ja edesauttaa liikuntavalintoja. Rakennettu ympäristö sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelu vaikuttavat omatoimiseen liikkumiseen kuten esimerkiksi kulkuvalintoihin enemmän kuin yksilön asenteet. 4.3 Lahden liikuntapaikat Lahden kaupunki tarjoaa monipuolisia puitteita liikunnan harrastamiselle. Lahden kaupungin liikuntatoimen ylläpitämät kentät ja liikuntapaikat mahdollistavat monien eri lajien harrastamisen Lahden alueella. Laskentatavasta riippuen Lahden alueella on noin 100 liikuntapaikkaa, joiden hallinnointiin tai yllä- ja kunnossapitoon kaupungin liikuntatoimi osallistuu joko kokonaisuudessaan tai osittain. Tämän lisäksi Lahdessa on runsaasti yksityisten tahojen tarjoamia liikuntapaikkoja. Lahdessa on kolme uimahallia, Launeen jäähalli, Mustakallion väestönsuoja sekä välillisesti liikuntatoimen ylläpidon ja tuen piiriin kuuluvat Suurhalli, jäähalli ja Urheilutalo. Sisäliikuntaa on mahdollisuus harrastaa myös 28 lahtelaisessa koulun liikuntasalissa. Joidenkin koulujen yhteydessä on lahtelaisten ilmaisessa käytössä olevat kunnalliset kuntosalit. Urheilukeskuksen Stadionin lisäksi liikuntatoimen hallinnassa on 35 ulkokenttää. Ulkokentät muodostavat seuratoiminnan, koulujen liikuntatuntien ja organisoimattoman liikunnan harrastamisen merkittävän kokonaisuuden niin kesällä kuin talvellakin. Erittäin käytettyjä ulkoliikuntamahdollisuuksia tarjoavat myös 13 sellaista ulkoilureittiä, jotka liikuntatoimi kunnostaa talvisin hiihtoladuiksi. Ulkoilureitit sijoittuvat ympäri kaupunkia ja niiden pituudet vaihtelevat Tiirismaan koulun alle kilometrin mittaisesta reitistä Urheilukeskuksen Tiirismaan noin 60 kilometrin reitistöön. Tapanilan hiihtomaja on keskeinen tukikohta reitistön käyttäjille. Lahden keskeisempien ulkoilureittien varrelta löytyy myös yhteensä viisi laavua. Ulkoilutarpeisiin vastaavat myös liikuntatoimen ylläpitämät kaksi uimarantaa ja yhdeksän uintipaikkaa. Liikuntatoimen keskeisimmiltä uimarannoilta, Möysästä ja Mytäjäisistä löytyy talvisin avantouintipaikat. Tulevaisuudessa liikuntatoimen suunnitelmissa on kehittää ulkoliikuntapaikkoja ja säilyttää niiden tasokas ylläpito. Ulkoliikuntapaikkojen kehittämisessä huomioidaan niiden käyttötarkoitusten laajentaminen ja tavoitteena on kaupunginosakohtaisten liikuntapaikkojen helppo saavutettavuus lahtelaisten keskuudessa. Koulujen pihoille ja niiden läheisyyteen kohdentuvassa lähiliikuntapaikkaprojektissa on rakennettu tähän mennessä erilaisiin liikuntamuotoihin soveltuvia liikunta-alueita (Kivimaa, Renkomäki, Liipola, Kärpänen) ja tulevaisuudessa on tarkoitus jatkaa rakentamista 1 2 koulun pihan vuosivauhdilla. Launeen liikuntahallin rakentaminen tulevaisuudessa mahdollistaa pienten liikuntatilojen osalta terveysliikuntaryhmien toteuttamisen. Suurmäen kentälle rakennettu liikuntatila (noin 800 m 2 )

9 ja mäkikatsomon liikuntatila (noin 300 m 2 ) tuovat myös lisää kaivattuja sisäliikuntatiloja, joita voidaan hyödyntää terveysliikunnassa. Uusien sisäliikuntapaikkojen lisäksi jo olemassa olevien koulujen liikuntatilojen säilyminen tasokkaana ja aktiivisessa iltakäytössä on tärkeä osa terveysliikunnan edistämistä. Launeen harjoitusjäähalli on tärkeä etenkin lasten ja nuorten liikunnan edistämiselle. Jatkossa on pohdittavana myös Suurhallin käytön monipuolistaminen. Lahden kaupungin liikuntapaikkojen lisäksi lyhyen välimatkan päässä sijaitsevat Liikuntakeskus Pajulahti ja Suomen Urheiluopisto, jotka tarjoavat monipuoliset sisäja ulkoliikuntamahdollisuudet. Kunta- ja palvelurakenne uudistusprojektin eli Parashankkeen yhteydessä on kartoitettu lisäksi koko Päijät- Hämeen julkinen liikuntapalveluverkosto ja se on luokiteltu maakunnallisiin, seudullisiin ja lähipalveluihin. 4.4 Asuin- ja liikkumisympäristöt liikuntapaikkoina Lahden kaupunki tarjoaa asuin- ja liikkumisympäristönä hyvät edellytykset liikkumiselle. Kaupungin yleiskaavassa (1998) on esitetty tavoitteellinen viheralueverkosto ja ulkoilureittien pääväylästö. Yleiskaavan mukaisia virkistysaluevarauksia Lahdessa on noin hehtaaria, joka merkitsee noin 360 m 2 asukasta kohden. Ulkoilureittien pääväylästöllä pyritään yhtenäiseen verkostoon, joka on saavutettavissa kaikilta asuinalueilta. Viime vuosina on toteutettu eräitä seudullisia luontomatkailureittejä sekä kaupungin sisällä teemareittejä kuten Lehmusreitti. Näillä pyritään ohjaamaan ihmiset löytämään lähiympäristöstään miellyttäviä liikkumisympäristöjä ja saamaan uusia elämyksiä lähiympäristössään. Arkiliikkumisessa asuinalueiden lähiympäristöt ja kevyen liikenteen verkostot näyttelevät tärkeää osuutta. Asuinalueiden suunnitteluperiaatteisiin kuuluvat riittävät lähiliikuntapaikat ja muut julkiset alueet, joissa liikkuminen on helppoa ja luontevaa. Pyörätieverkosto on pyritty rakentamaan koko kaupungin kattavasti, jolloin pyöräily on mahdollista asunnoista käsin työpaikkoihin, kouluihin ja palveluihin. Viimeisen vuoden aikana Lahdessa on panostettu keskusta-alueen liikkumisympäristön parantamiseen ja viihtyvyyden lisäämiseen. Ydinkeskustassa on saatu aikaiseksi kävely-ympäristöä ja omia reittejä polkupyörille. Kehittämistyö on vielä kesken. Ankkurin ja Vesijärven satamarannan uusiminen on tuonut runsaasti lisää uuttaa vetovoimaista liikkumisympäristöä. Tulevaisuuden kehittämiskohteena on liikkumisympäristön parantaminen asuntoalueilla ja ydinkeskustassa. Asuinympäristön kehittämiskohteet eivät välttämättä vaadi suuria investointeja ja ympäristöä on tärkeää kehittää yhdessä asukkaiden kanssa. Ydinkeskustan haasteena on niin sanotun keskustavision toteuttaminen, jossa perusajatuksena on keskustan ytimen rauhoittaminen kävelypainotteiseksi. Ranta-Kartanon alueen kehittäminen luo uutta keskustarakentamista ydinkeskustan ja Vesijärven rannan väliin ja se tulee osaltaan luomaan myös nykyistä miellyttävämmän liikkumisympäristön. 4.5 Terveysliikuntaa edistävä toimintaympäristö Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kaikille hallinnonaloille. Terveysliikunta on tutkimusten mukaan merkittävä hyvinvoinnin osatekijä. Liikuntalain perusteluissa todetaan, että oikeus liikuntaan on nähtävä osana kansalaisten peruspalveluja. Terveysliikunnan edistäminen tulee ymmärtää selkeästi yhdeksi peruspalveluksi ja monen eri sektorin ennaltaehkäiseväksi työmuodoksi. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa. Liikunnan markkinointi ja kysynnän luominen kuuluu myös terveydenhuollon tehtäväksi. Liikunnallisesti passiivisiin tulee kiinnittää yhtä paljon huomiota kuin päihteiden ehkäisyyn, sokerin ja rasvan käyttöön tai tupakoinnin lopettamiseen. 4.6 Liikuntatoimi Lahden liikuntatoimi huolehtii hallinnassaan olevien liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja luo liikunta- ja urheilutoiminnalle muita edellytyksiä edistääkseen kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ylläpitääkseen Lahden kaupungin vapaa-ajan palvelutarjontaa. Liikuntatoimen tärkeimmät asiakasryhmät ovat liikunta- ja urheiluseurat, liikuntaa seuratoiminnan ulkopuolella harrastavat lahtelaiset sekä liikunta- ja urheilutapahtumia järjestävät organisaatiot. Liikuntatoimen itse järjestämä liikuntatoiminta on pääasiassa erityisryhmien kunto- ja virkistysliikuntaa sekä terveysliikuntaa, jolla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla vamman, sairauden tai toimintarajoitteiden vuoksi on vaikeuksia harrastaa riittävästi liikuntaa 9

10 ja käyttää muita yleisiä liikuntapalveluja. Erityisliikunnan asiakasryhmiä ovat eläkeläiset, vammaiset, pitkäaikaissairaat ja alle kouluikäiset lapset. Liikuntatoimi tarjoaa 38 erilaista ja eritasoista liikuntaryhmää, joissa käy noin asiakasta viikossa. Liikuntatoimi on aloittanut syksyllä 2005 liikuntaneuvontakokeilun terveysliikunnan edistämiseksi lahtelaisten keskuudessa. Toiminnan tavoitteena on aktivoida etenkin kohonneen sairastumisriskin omaavia ihmisiä aktiivisemman ja liikunnallisemman elämän pariin. Vuoden 2006 aikana yleiseen, kaikille avoinna olevaan liikuntaneuvontapalveluun tutustui lahtelaista. Terveysasemilta LIIKU-lähetteen sai 105 asiakasta, jotka ohjautuivat yksilöllisen liikuntaneuvonnan kautta reseptiliikuntaryhmiin tai omatoimisen liikunnan pariin. Liikuntatoimi pyrkii osaltaan hidastamaan ennaltaehkäisevän toiminnan avulla terveystoimen kasvavia menoja ja luomaan liikuntaneuvonnasta pysyvän käytännön. 4.7 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimessa on tehty terveyden edistämisen toimintasuunnitelmia, jotka kohdentuvat kaikkiin ikäryhmiin. Ennaltaehkäisevässä työssä sekä sairauden hoidossa panostetaan yksilöohjauksen lisäksi ryhmätoiminnan kehittämiseen. Ryhmätoiminnan avulla pyritään vaikuttamaan tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja ylipainon ennaltaehkäisyyn sekä hoitoon. Terveyden edistämisen hankkeissa on tuotettu hyvinvoinninohjaus/ -neuvontakansiot, jotka ovat saatavissa myös nettiversioina. Terveysasemilla on myös itsehoitopisteitä, joissa asiakkaat voivat omatoimisesti mitata verenpaineensa ja saada tietoa verenpaineeseen vaikuttavista riskitekijöistä. Sekä ryhmätoimintaan että yksilöohjaukseen ja hyvinvoinninohjaus/ -neuvontakansioihin on liitetty aktiivisemman elämän ja terveysliikunnan merkitys itsehoidossa. 4.8 Liikunta- ja urheiluseurat Liikunta- ja urheiluseuroja Lahdessa on noin sata. Lahtelaiset liikunta- ja urheiluseurat tarjoavat monipuolista liikuntaa lapsista aikuisiin. Tarjolla on niin kuntoliikuntaa kuin kilpaurheiluakin tukevaa toimintaa. Arvion mukaan lähes joko neljäs lahtelainen on urheiluseuran jäsen. Tavoitteena jatkossa on saada seurat mukaan tuottamaan matalankynnyksen liikuntaryhmiä aloitteleville liikkujille. Alueen urheiluseurojen lisäksi liikuntapalveluita tarjoavat kaupalliset yritykset, kansalaisopistot, nuorisoseurat, partioyhdistykset, asukasyhdistykset, kylätoimikunnat, opiskelijayhdistykset sekä vammais- ja kansanterveysjärjestöt. Yksi suuri liikuttaja on Wellamo-opisto, joka tarjoaa Lahdessa 90 eritasoista terveys- ja kuntoliikuntaryhmää lukuvuosittain. Ryhmiin osallistuu lukuvuoden aikana reilu liikkujaa. Vapaamuotoista harrastetoimintaa ja omaehtoisia liikuntamahdollisuuksia tarjoaa Kortteliliiga. Kortteliliigan lajivalikoimaan kuuluvat jalkapallo, kaukalopallo, lentopallo, beach volley, tennis, squash, mailapelit, salibandy, petankki, rullakiekko, mölkky ja erotuomaritoiminta. 4.9 Terveysliikunta kaupungin ja toimialojen nykyisissä strategioissa Lahden kaupungin strategiaan on kirjattu ennaltaehkäisevä toimintamalli. Toimintamallin mukaan kustannusten kasvun hillitsemiseksi Lahdessa on panostettava ennaltaehkäisevään toimintaan. Ennaltaehkäisevä toiminta kohdentuu varhaiseen puuttumiseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä moniammatilliseen ja hallintokuntien rajat ylittävään yhteistyöhön. Lahden sivistystoimialan strategiassa on kirjattu yhdeksi strategiseksi päämääräksi ennakoiva toimintamalli, johon sisältyy terveysliikuntaprojekti. Tavoitetasona vuosille on, että toimenpidesuunnitelma on laadittu ja toiminta käynnistetty. Tarkoituksena on, että terveysliikuntaa edistetään yhteistyössä toimialojen ja liikuntaseurojen kanssa. Lahden sosiaali- ja terveystoimen strategian toiminta-ajatukseen on kirjattu ehkäisevä ja kuntouttava työote kaikessa toiminnassa ja palvelutuotannossa. Strategiseksi tavoitteeksi on asetettu toiminta terveysliikunnan edistämiseksi yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Teknisen ja ympäristötoimialan strategiaan on kirjattu ennaltaehkäisevä ja hyvinvointia edistävä toiminta. Tavoitteena on edistää asukkaiden hyvinvointia muun muassa panostamalla elinympäristön ylläpitoon ja asumisviihtyvyyteen sekä lisäämällä virkistysmahdollisuuksia. Terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan osalta strategiaan on kirjattu muun muassa liukkauden torjunta, kulkuesteiden poistaminen, ja leikkivälineiden kunnostus. 10

11 5 TERVEYSLIIKUNTAA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JA TARJONNAN NYKYTILAN ANALYYSI Lahden kaupungin terveysliikunnan toiminnan ja tarjonnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vahvuudet Heikkoudet Lahti tunnetaan urheilukaupunkina Ennaltaehkäisevän työn Monipuoliset liikuntamahdollisuudet pirstaleisuus eri toimijoiden kesken ja -paikat erityisesti ulkoliikunnassa Kilpaurheilun painottumisen Tiivis kaupunkirakenne ja perinne lyhyet etäisyydet Informoinnin puute Vahva kolmas sektori Tarjonnan yhteen sovittaminen eri palveluntarjoajien kanssa Julkiset kulkuyhteydet vaikeat ja kalliit Sisäliikuntapaikoissa puutteita Mahdollisuudet Uhat Ennaltaehkäisevä työ terveyden Palvelujen kasvava kysyntä kannalta liian vähän liikkuvien (ikääntyminen) mukaan saamiseksi Kireä talous Yhteistyön tiivistäminen ja heikot talousnäkymät eri toimijoiden kesken Koulutettujen vetäjien puute Terveysliikuntapalveluiden tarjonnan Liikunnan yhdistäminen kilpalisääminen seurojen ja järjestöjen urheiluun päättäjien keskuudessa avulla Liikuntapaikkojen ja -tilojen Urheiluopistojen ja muiden liikunnan riittämätön kapasiteetti koulutuslaitosten hyödyntäminen Yksityisen sektorin liikuntapalvelutarjonnan hyödyntäminen 11

12 6 LAHDEN KAUPUNGIN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Terveysliikunnan visio Lahden kaupungin terveysliikuntastrategian visiona on pysyvien toimintamallien ja palveluketjujen luominen eri toimialojen välille ennaltaehkäisevän toiminnan, omavastuun ja terveysliikunnan edistämiseksi lahtelaisten keskuudessa. 6.2 Strategiset tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet Osa strategian tavoitteista ja toimenpiteistä on siirtynyt käytäntöön strategian työstämisen aikana 2006 ja tavoitteena on, että kaikki tavoitteet ja toimenpiteet ovat käytännössä toteutuneet ja toiminnassa vuoteen 2012 mennessä. Kokonaistavoitteina terveysliikuntastrategiassa ovat: 1. Lisätä ennaltaehkäisevällä työllä ja terveysliikunnan avulla kaikkien lahtelaisten aktiivista elämäntapaa, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. 2. Lisätä lahtelaisten tietoja ja taitoja terveysliikunnan vaikutuksista ja liikuntamahdollisuuksista. 3. Huolehtia monipuolisen koulutuksen avulla, että sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta hallitsee ja käyttää motivoivaa haastattelua ja liikkumattomuuteen välitöntä puuttumista työmenetelmänä. 4. Panostaa riskiryhmiin kuuluvien terveysliikuntaan. 5. Tehdä poikkihallinnollista yhteistyötä terveysliikunnan toteutumiseksi ja hyödyntää mahdollisuudet myös muiden yhteistyötahojen kanssa. 6. Huomioida aktiivinen elämäntapa palvelujen järjestämisessä sekä ostopalveluissa. Strategiset tavoitteet pohjautuvat terveysliikuntastrategian kokonaistavoitteisiin, Valtion periaatepäätökseen Terveys kansanterveysohjelmasta sekä Terveyden edistämisen laatusuosituksiin. Kokonaistavoitteet nousevat terveysliikuntaa edistävän toiminnan ja tarjonnan nykytilan analyysista. Terveysliikuntastrategia kohdentuu strategisilta tavoitteiltaan eri ikäryhmiin ja siihen kuinka terveysliikuntaa ja terveyttä edistetäänkuntalaisten keskuudessa. Erillisten tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavat käytännön toimenpiteet: Terveyskeskus LIIKUNTANEUVONTA LIIKU-lähete LIIKUNTAPALVELUT Seurat Kunnat Järjestöt Kolmas sektori LIIKU Reseptiryhmät Liikuntatoimi Fysioterapia Kolmannen sektorin kuntoutuspalvelut Työterveyshuolto Kaupungin sairaala Fysioterapia 6.2 Liikuntaneuvonnan palveluketju Lahdessa. OMATOIMINEN LIIKUNTA Lähiliikuntapaikat 6.3 Terveyttä edistävän toiminnan ja liikunnan lisääminen Lahdessa Lahden kaupungin terveyttä edistävän toiminnan tarkoituksena on kehittää ja edistää terveysliikuntaa terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvien sekä omatoimisesti liikkuvien keskuudessa. Terveysliikuntakoordinaattori organisoi terveysliikunnan strategisten tavoitteiden toteutumista käytännön toimissa. Tavoitteena on luoda toimivia yhteistyömalleja terveysliikunnan edistämiseksi korostamalla poikkihallinnollista yhteistyötä etenkin sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimen välillä. Liikuntaan aktivoinnissa panostetaan myös kolmannen sektorin toimijoiden ja Lahden

13 ammattikorkeakoulun kanssa tehtävään yhteistyöhön, jotta voidaan tehokkaasti kehittää houkuttelevia ja helposti saavutettavissa olevia liikuntapalveluja. Lahden terveysliikuntapalvelujen suunnittelun ja tuottamisen perusta on jo olemassa olevan liikuntatarjonnan ja -mahdollisuuksien kartoittamisessa. Monipuolisen yhteistyön avulla yhdistetään voimavaroja ja pystytään kohdentamaan liikuntapalveluja eri väestöryhmille ja asuinalueille. Lahden liikuntatoimen terveysliikunnan ohjauspalvelut koostuvat toiminnan organisoinnista ja itse ohjaamisesta. Ohjaus- ja liikuntapalveluiden tarkoituksena on kohdentaa ryhmäliikuntaa aloitteleville liikkujille, riskiryhmäläisille, pitkäaikaissairaille sekä erityisryhmille huomioiden eri ikä- ja väestöryhmät kuntotasosta riippumatta. Tavoitteena on monipuolistaa ohjauspalveluja sekä kehittää liikuntaneuvonnan palveluketjua yhdessä sosiaali- ja terveystoimen avokuntoutuksen fysioterapiaosaston kanssa sekä suunnitella ja toteuttaa ryhmäliikuntaa myös seurojen ja järjestöjen kanssa. Järjestöt ja seurat voivat ottaa vastuulleen tietyn liikuntaryhmän ohjauksen liikuntatoimen avustaessa esimerkiksi markkinoinnissa liikuntaneuvonnan ja liikuntarekisterin avulla. Omatoimisen liikunnan tukeminen ja lähiliikuntapaikkojen hyödyntäminen sekä markkinointi ovat tärkeässä asemassa liikunnan aktivoinnissa, koska on ihmisiä, jotka eivät halua osallistua ohjattuun ryhmäliikuntaan. Omatoimisen liikunnan mahdollisuuksia lisätään varmistamalla toimivat liikuntaolosuhteet sekä madaltamalla kynnystä hyödyntää lähiliikuntapaikkoja tiedottamisen avulla. Omatoimista liikkumista tuetaan myös tuottamalla kotivoimistelumateriaalia liikuntaneuvonnassa ja koulutusluennoilla jaettavaksi. Tehokkaan ja oikea-aikaisen viestinnän avulla edistetään ihmisten aktivointia liikunnan pariin. Liikuntatoimen tehtävään kuuluu Lahden liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen asukkaille, eri hallintokunnille sekä kolmannelle sektorille. Liikuntamahdollisuuksista ja -palveluista tiedotetaan myös liikuntatoimen pitämissä infotilaisuuksissa sekä luentojen yhteydessä. Liikuntatoimi järjestää omia tapahtumia sekä on mukana kaupunkitapahtumissa, joissa tehdään tehokasta aktivointityötä liikunnan pariin. Asiantuntijapalvelut koostuvat koulutuksista ja luennoista, jotka kohdentuvat eri hallintokuntien työntekijöille sekä muille yhteistyötahoille. Tämän lisäksi liikuntatoimi tuottaa liikuntaneuvontamateriaalia yksin ja yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Yhtenä esimerkkinä liikuntaneuvontamateriaalista on terveysasemien ve- Terveysliikuntapalveluiden organisointi Terveysliikuntakoordinaattori. Sosiaali- ja terveystoimen ja Liikuntatoimen yhteistyön kehittäminen. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden sekä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Terveysliikuntapalvelut Ohjauspalvelut Ryhmäliikuntaa aloitteleville liikkujille, riskiryhmäläisille, pitkäaikaissairaille ja erityisryhmille. Omatoimisen liikunnan tukeminen ja lähiliikuntapaikkojen hyödyntäminen Kotivoimisteluohjelmat liikuntaneuvontaan jaettavaksi, kynnys matalaksi hyödyntää lähiliikuntapaikkoja, toimivat liikuntaolosuhteet, lähiliikuntapaikoista tiedottaminen (liikuntaneuvonta, kaupungin nettisivut). Viestintä Liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen asukkaille ja eri hallintokunnille sekä kolmannelle sektorille. Tiedottaminen infotilaisuuksissa, luentojen yhteydessä sekä tapahtumissa ja messuilla (omat tapahtumat ja kaupunkitapahtumat). Asiantuntijapalvelut Liikuntaneuvontamateriaalin koostaminen yksin ja yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Koulutus ja luennot. 6.3 Terveyttä edistävä toiminta ja liikunta Lahdessa. renpaineen itsemittauspisteille tuotettavat liikuntakansiot, jotka sisältävät tietoa Lahden liikuntamahdollisuuksista ja yhteystietoja, joista saa lisätietoja ja vinkkejä liikunnan aloittamiseen. 13

14 6.4 Liikuntaneuvonta osaksi terveyden ja terveysliikunnan edistämistä Lahdessa kehitetään palveluketju, joka antaa lääkäreille ja terveydenhoitajille mahdollisuuden lähettää asiakas liikkumislähetteellä liikuntaneuvontaan, josta vastaa liikunnanohjaaja/ fysioterapeutti. Toiminnan ja palveluketjun käynnistämiseksi sekä juurruttamiseksi terveydenhuoltoon tarvitaan lääkärien ja hoitohenkilökunnan koulutusta koskien terveysliikuntaa ja palveluketjun toimintaa. Liikuntaneuvonnan käytännön toiminnasta vastaa liikuntatoimi yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen avokuntoutuksen fysioterapiaosaston kanssa. LIIKU-lähetteen kohderyhmänä ovat terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvat, ylipainoiset (BMI 30) ja korkean tyypin 2 diabetesriskin omaavat asiakkaat (riskipisteet 15). Liikuntaneuvonnassa selvitetään asiakkaan terveydentila, sen hetkinen elämäntilanne sekä toiveet ja tavoitteet. Haastattelun avulla asiakkaan kanssa keskustellaan liikunnan merkityksestä terveydelle, käydään läpi yksilökohtaiset mahdollisuudet liikunnan lisäämiselle ja määritellään tavoitteet liikunnalle. Asiakkaalle tehtävään liikuntasuunnitelmaan voi sisältyä sekä yksilö- että ryhmäohjausta ja omatoimista liikuntaa asiakkaan mieltymysten mukaan. Liikuntaneuvontaan tulee kuulua myös tapaamisen jälkeistä yhteydenpitoa, jotta seurannan avulla voidaan tehokkaasti motivoida asiakasta ja saadaan myös tärkeää tietoa liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta. Yksilöllinen liikuntaneuvonta on asiakkaalle maksutonta. Liikuntaneuvonnan kautta tuleville asiakkaille mahdollistetaan ammattitaitoisen ohjaajan ohjaamat LIIKU-reseptiliikuntaryhmät, joissa asiakkaalla on mahdollisuus aloittaa tehokas ja turvallinen harjoittelu liikuntaneuvonnassa asetettujen tavoitteiden mukaan. Reseptiliikuntaryhmät on hinnoiteltu normaali ryhmähintoja edullisemmiksi. Reseptiliikuntaryhmien toteutuksesta vastaavat liikuntatoimi ja sosiaali- ja terveystoimi. Reseptiliikuntaryhmien lisäksi liikuntatoimi tukee liikunta- ja urheiluseurojen toimintaa terveysliikuntaryhmien ja matalan kynnyksen ryhmien käynnistämiseksi aloitteleville liikkujille. Edellä mainitut ryhmät toimivat myös reseptiliikuntaryhmien mahdollisina jatkoryhminä. Terveysasemilla toimivat elämäntaparyhmät sitoutetaan liikunnallisempaan elämäntapaan tarjoamalla heille matalan kynnyksen liikuntaryhmää, johon heillä on mahdollisuus osallistua kerran viikossa. Elämäntaparyhmien liikuntaryhmän toteuttamisesta vastaa Lahden Ahkera. Liikkuva Lahti -liikuntaneuvonta kohdentuu kai- Tavoite LIIKU-lähete apuvälineeksi yksilöneuvonnan tehostamisessa Liikkuva Lahti -liikuntaneuvonta Liikunnan aloittelijoille ja terveyden kannalta riittämättömästi liikkuville soveltuvien liikuntaryhmien kehittäminen kaikille ikäryhmille Toimenpiteet Lääkärien ja hoitohenkilökunnan koulutus Palveluketjun luominen sosiaali- ja terveystoimeen Lahden liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen tapahtumissa ja liikuntaneuvontapisteissä Liikuntaneuvonnasta pysyvä palvelu lahtelaisille Liikuntarekisteri LIIKU-reseptiliikuntaryhmät Matalan kynnyksen liikuntaryhmät Palveluntarjoaja Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Liikunta- ja urheiluseurat 6.4 Liikuntaneuvonta osaksi terveyden ja terveysliikunnan edistämistä. 14

15 kille lahtelaisille tarjoten tietoa Lahden liikuntamahdollisuuksista, terveyttä edistävästä liikunnasta ja liikuntaryhmistä erilaisissa tapahtumissa ja liikuntaneuvontapisteissä. Yleisestä, kaikille avoimesta liikuntaneuvontapalvelusta on tarkoitus kehittää pysyvä toimintamalli edistämään lahtelaisten terveyttä ja aktiivista elämäntapaa. Tiedottaminen liikuntaneuvontapalvelun aikatauluista kohdentuu terveysasemille, yksityisille palvelun tarjoajille ja järjestöille. Yleistä liikuntaneuvontaa tarjotaan lahtelaisille esimerkiksi kauppakeskuksissa ja asuinalueilla. Liikuntaneuvonnassa käytetään apuna ajan tasalla olevaa liikuntarekisteriä, josta voidaan hakea asiakkaalle soveltuvia liikuntaryhmiä. Liikuntarekisteri on myös kaikkien lahtelaisten käytettävissä sähköisenä versiona. Rekisteri on löydettävissä Lahden kaupungin liikuntatoimen internetsivuilta. Liikuntaneuvonnan yhteyteen liitetään esimerkiksi kausiluontoisia lippukampanjoita. Lippukampanjat kohdentuvat Lahden liikuntapaikkojen käytön aktivointiin (esimerkiksi uimahallit) ja tarkoituksena on kohdentaa liput liikkumattomaan väestön osaan. 6.5 Lasten ja nuorten mahdollisuus päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen päivähoidossa, iltapäiväkerhossa, koulussa ja vapaa-ajalla Sivistystoimialan laatiman hyvinvoinnin kehittämissuunitelman (2006) toimenpiteiden tavoitteena on mahdollistaa lapsille ja nuorille matalan kynnyksen harrastepalveluja. Palveluja ja toimintamalleja lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämiseen kehitetään ajatellen erityisesti terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvia. Tavoitteena on lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen liikunnallisen elämäntavan pohjaksi. Tavoitteena on luoda myös monipuolisia liikuntamahdollisuuksia ja -palveluja liikunnallisesti erilaisille lapsille. Liikuntaseurojen peruspalvelut liikuttavat useita lapsia ja nuoria niin harraste- kuin kilpailumielessäkin. Liikuntaseurojen monipuolisen liikuntatarjonnan mahdollistamiseksi kaupungin tulee tukea junioritoimintaa jatkossa edelleen muun muassa avustus- ja taksapolitiikan painotuksissa. Liikkuva iltapäiväkerho -hanke edistää lasten liikkumista ja antaa lapsille mahdollisuuden kokeilla erilaisia liikuntamuotoja oman lajin löytämiseksi ilman kilpaurheilun asettamia paineita. Yhtenä tavoitteena on kohdentaa lasten liikuntaryhmiä myös ylipainoisille lapsille, jolloin lapsilla on mahdollisuus liikkua omien kykyjensä mukaan saaden vertaistukea muilta liikuntaryhmään osallistujilta. Yhtenä toimenpiteenä on kehittää toimiva malli 5 6-vuotiaiden lasten motorisen kehityksen testaukseen Lahdessa ja luoda uusia liikuntaryhmiä, jotka edistävät ja tukevat motorisesti tukea tarvitsevien lasten kasvua ja kehitystä. Lasten ja nuorten liikuntapalveluja kehitetään yhteistyössä eri hallintokuntien, liikunta- ja urheiluseurojen, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n, Lahden ammattikorkeakoulun sekä yksityisten palvelun tarjoajien kanssa. Yhtenä tavoitteena on lasten ja perheiden aktiivisen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen terveydenhuollossa. Lahden alueelle kehitetään sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimen yhteistyöllä lasten painonhallinnan hoitoketju, jossa määritellään ylipainoisten ja lihavien lasten hoidon porrastus ja hoitotapa. Lasten ja perheiden elintapaohjauksesta vastaavat neuvolat ja kouluterveydenhuolto. Jos pituuspaino ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta saavuttaa noin 30 % tason (paino on pituuteen nähden odotettua suurempi), ohjataan lapsi/ perhe lääkärille, liikuntaneuvojalle tai ravitsemusterapeutille jatkohoitoa varten. Ylipainoisten lasten ryhmämuotoisella hoitomallilla sitoutetaan perheet ylipainon hoitoon ja perheet saavat vertaistukea toisiltaan. Ryhmän asiantuntijoina ovat muun muassa lastenlääkäri, terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti ja liikuntaneuvoja. Myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta on mahdollisuus ohjata lapsia ja nuoria liikuntaneuvojalle tai suoraan eri palvelujentarjoajien liikuntapalveluihin. Liikuntatoimi tukee ja edistää lasten, nuorten sekä perheiden omatoimista liikkumista kunnostamalla ja ylläpitämällä lähiliikuntapaikkoja sekä koulujen ja päiväkotien pihoja liikkumista suosiviksi. Tarjoamalla mahdollisuuksien mukaan iltapäiväkerhojen, päiväkotien ja perhepäivähoitajien käyttöön liikuntatiloja, edistetään lasten liikkumista sekä kasvua ja kehitystä. Lapsiperheiden liikuntamahdollisuuksia edistetään organisoimalla yhteistyössä liikuntatoimen ja urheilu- ja voimisteluseurojen kanssa liikunnallisia puuhapäiviä. Liikunnallisessa puuhapäivässä on eri liikuntalajeja esitteleviä liikuntarasteja. Rastien sisällöt rakennetaan siten, että tekemistä riittää liikunnallisesti eritasoisille lapsille. Liikettä päivähoitoon -hankkeen ajatuksena on sisällyttää päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaan liikunta yhtenä painopistealueena. Tarkoituksena on kouluttaa Lahden alueen päivähoitoyksiköihin lasten liikunnan liikuntavastaavia. Liikuntavastaaville järjestetään koulutusta varhaiskasvatuksen liikuntasuosituksista, uusista tut- 15

16 kimustuloksista sekä liikunnan toteuttamisesta päivittäisissä toimissa päivähoitopaikoissa. Tavoitteena on yhtenäisen liikunnan opetussuunnitelman kehittäminen Lahden alueen päivähoitoyksiköille. Toimintaa ideoi liikuntatoimi yhteistyössä sivistystoimialan varhaiskasvatuksen ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Liikettä koulupäivään -hankkeen ajatuksena on edistää lasten ja nuorten välituntiliikuntaa. Välituntiliikunnan edistämiseen tarvitaan monipuolisia välineitä, kouluhenkilökunnan koulutusta sekä koulujen pihojen liikuntaolosuhtei- den kartoitusta ja kehittämistä. Yhtenä keinona välituntiliikunnan edistämisessä on ns. välituntikori, joka sisältää erilaisia liikuntavälineitä käyttöohjeineen. Liikuntatoimi on mukana edistämässä nuorten liikunnallista vapaa-aikaa olemalla mukana nuorisopalveluiden järjestämissä tapahtumissa tarjoamassa nuorille mahdollisuuksia kokeilla eri liikuntalajeja ja kertomassa Lahden liikuntamahdollisuuksista. Liikuntamahdollisuuksista tiedotetaan myös nuorten toimintapaikoissa ympäri vuoden. Tavoite Inaktiivisten lasten liikuntapalveluiden koordinointi ja lasten ryhmien ohjaaminen. Lasten kasvua ja kehitystä tukevien liikuntamahdollisuuksien ja -palveluiden kehittäminen. Lasten ja perheiden aktiivisen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen terveydenhuollossa. Liikuntamahdollisuuksien ja omatoimisen liikunnan edistäminen (lapset, nuoret, perheet), lähiliikuntapaikat, perhepuistot. Monipuolisia liikuntapalveluja lapsille ja nuorille. Nuorten liikunnallisen vapaa-ajan edistäminen ja liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen. Toimenpiteet Liikkuva iltapäiväkerho Ylipainoisten lasten ryhmät. Liikettä päivähoitoon -hanke. Liikettä koulupäivään -hanke. Lasten motorinen testaus. Motorisesti tukea tarvitsevien lasten ryhmät ja jatkoryhmät. Erityisliikunnan ryhmät ja jatkoryhmät. Lasten painonhallinnan hoitoketju ja ryhmämuotoinen toiminta ylipainon hoidossa (elämäntaparyhmä). Lapsiperheiden liikunnalliset puuhapäivät. Päiväkotien ja koulujen pihojen kunnostaminen liikkumista suosivaksi. Liikuntaseurojen peruspalvelut lapsille ja nuorille. Junioritoiminnan tuen lisääminen. Liikunnalliset lajikokeilut nuorten/ nuorisopalveluiden tapahtumissa. Liikuntamahdollisuuksien tiedottaminen. Palveluntarjoaja Liikuntaseurat LAMK. Sosiaali- ja terveystoimi Koulutoimi Varhaiskasvatus LAMK Kolmannen sektorin palveluntarjoajat Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen ja ympäristötoimiala Liikuntaseurat. Liikuntaseurat Kolmannen sektorin palveluntarjoajat. Nuorisopalvelut. 6.5 Lasten ja nuorten mahdollisuus päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen päivähoidossa, iltapäiväkerhossa, koulussa ja vapaa-ajalla. 16

17 6.6 Työikäisten terveyden, toimintakyvyn ja vapaa-ajan toiminnan tukeminen ja edistäminen Työikäisten aktiivisen elämäntavan edistämisen tavoitteena on kansansairauksien ehkäisy ja sitä kautta toimintaja työkyvyn edistäminen. Terveysasemilla ja kaupungin työterveyshuollossa lääkärit ja terveydenhoitajat tapaavat päivittäin terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia asiakkaita, jolloin vastaanottokäynneillä tulee kiinnittää erityistä huomiota asiakkaan terveysneuvontaan ja elintapaohjaukseen. Tarpeen vaatiessa asiakkaat ohjautuvat LIIKU-lähetteellä suoraan liikuntaneuvojalle. Liikuntaneuvojan kautta asiakkaalla on mahdollisuus osallistua ohjattuihin LIIKU-reseptiliikuntaryhmiin, kokeilla ja osallistua liikunta- ja urheiluseurojen järjestämiin matalan kynnyksen liikuntaryhmiin ja ylipainoisten liikuntaryhmiin sekä saada yksilöohjausta omatoimisen liikunnan aloittamiseen. Terveydenhuollon kautta asiakkailla on mahdollisuus myös osallistua työikäisten elämäntaparyhmään, jossa yhdellä tapaamiskerralla liikuntaneuvoja toteuttaa liikuntaosuuden ja ohjaa ryhmäläisiä sopiviin liikuntaryhmiin. Tarvittaessa asiakkaalle voidaan tehdä myös terveyskuntotestit oikean harjoitusohjelman laatimisen tueksi. Omatoimista liikuntaa tuetaan lähiliikuntapaikkojen, laajojen virkistysalueiden, kevyen liikenteen verkostojen ja kuntoreittien olevat liikuntapaikkakartat ja liikuntarekisteri tukevat osaltaan omatoimista liikkumista. Liikuntapaikkakartat ja liikuntarekisteri ovat kaikkien tavoitettavissa Lahden kaupungin liikuntatoimen internetsivuilla. Yleinen, kaikille avoin Liikkuva Lahti -liikuntaneuvonta markkinoi tehokkaasti Lahden liikuntamahdollisuuksia ja jakaa tietoa liikuntapaikoista. Lahden kaupungin henkilöstön keskuudessa edistetään liikunta-aktiivisuutta nimeämällä työpaikoille liikuntavastaavat, joille järjestetään tiedotustilaisuus liikunnan vaikutuksista ja informoidaan Lahden liikuntamahdollisuuksista. Liikuntavastaavat jakavat liikuntatietout- Tavoite Inaktiivisten työikäisten liikuntapalveluiden koordinointi ja riskiryhmien ohjaus. Omatoimisten lähiliikuntapaikkojen ja laajojen virkistysalueiden käytön tukeminen. Terveysneuvonnan edistäminen asiakaskontakteissa. Asiakkaan motivointi ja tarvittaessa jatko-ohjaus liikuntapalveluiden pariin tai elämäntaparyhmään. Matalan kynnyksen liikuntaryhmät aloitteleville liikkujille. Liikunta-aktiivisuuden edistäminen kaupungin henkilöstön keskuudessa. Toimenpiteet Liikuntaneuvonta LIIKU-lähete riskiryhmät Terveyskuntotestit Liikuntarekisteri. Liikuntapaikkakartat Kuntoreitit Kevyen liikenteen väylien, lähiliikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito. LIIKU-lähetteen käyttö Liikuntaneuvonta/ elintapaohjaus asiakaskontakteissa Elämäntaparyhmät työikäisille. Yhteistyö liikunta- ja urheiluseurojen kanssa. Ylipainoisten liikuntaryhmät. Työyhteisöjen liikuntavastaavien koulutus. Kaupungin henkilöstön työkykyä ylläpitävät liikuntaryhmät. Palveluntarjoaja Sosiaali- ja terveystoimi. Tekninen ja ympäristötoimiala. Sosiaali- ja terveystoimi. Liikunta- ja urheiluseurat. Sosiaali- ja terveystoimi 6.6 Työikäisten terveyden, toimintakyvyn ja vapaa-ajan toiminnan tukeminen ja edistäminen. 17

18 ta työyhteisön muille työntekijöille. Liikuntatoimi järjestää työikäisille suunnattuja liikuntaryhmiä, jotka soveltuvat erinomaisesti kaupungin henkilöstön työkyvyn ylläpitoon. 6.7 Ikääntyvien toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen Ikääntyvien liikuntapalveluiden ja toimintamallien tavoitteena on toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen. Sosiaali- ja terveystoimessa toteutetaan kuntouttavaa työotetta ja kotihoidon työtehtävissä työskentelevät myös motivoivat kotona asuvia ikääntyneitä liikunnan pariin ja kannustavat omatoimiseen kotiharjoitteluun. Ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi organisoidaan yhdessä sosiaali- ja terveystoimen, liikuntatoimen ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien kanssa voima- ja tasapainoharjoitteluryhmiä. Tavoitteena on, että terveystoimen ryhmistä asiakkaat ohjautuvat palveluketjuajatuksen mukaisesti liikuntatoimen jatkoryhmiin. Liikuntatoimi, liikuntaseurat, eläkeläisjärjestöt sekä kolmannen sektorin palveluntarjoajat mahdollistavat monipuolisten eläkeläisten vesivoimistelu-, kuntosali- ja kuivajumpparyhmien ohjauksen toimintakyvyn lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tavoitteena on jatkossa lisätä ryhmätoimintaa eritasoisille liikkujille, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua ohjattuun liikuntaan oman kuntotasonsa mukaan. Esteettömät ja turvalliset liikkumisreitit palvelutalojen ja vanhustentalojen läheisyydessä tukevat ikääntyneiden omatoimista liikuntaa ja lähiliikuntapaikkojen käyttöä. Liikuntatoimi ja sosiaali- ja terveystoimi sekä tekninen ja ympäristötoimiala edistävät ulkona liikkumista erilaisilla hankkeilla. Ikääntyneiden asuinympäristöön luodaan turvalliset liikuntamahdollisuudet kehittämällä rollaattoriratoja ja penkkilenkkejä helpottamaan ulkona liikkumista ja ehkäisemään toimintakyvyn heikkenemistä. Ikääntyneille suunnattu liikuntakalenteri tarjoaa ajan tasalla olevaa tietoa liikuntamahdollisuuksista niin ikääntyneiden kanssa työskenteleville kuin omatoimiseen tiedonhakuunkin. Liikuntatoimi kerää tiedot ikääntyville ja erityisryhmille järjestettävistä liikuntaryhmistä ja päivittää liikuntakalenteria vuosittain. Ikäkortteliliikunta-hankkeen kohderyhmänä ovat terveytensä sekä liikunta- ja toimintakyvyn kannalta riittämättömästi liikkuvat ikäihmiset. Tavoitteena on uuden toimintamallin kehittäminen lähiliikunnan lisäämiseksi Lahdessa asuville ikäihmisille. Hankkeen aikana järjestetään monipuolista sisä- ja ulkoliikuntaa, terveysneuvon- Tavoite Ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn sekä itsenäisen selviytymisen tukeminen. Ikääntyneiden lahtelaisten toimintakyvyn lisääminen ja ylläpitäminen monipuolisen liikuntatarjonnan avulla. Omatoimisen liikunnan tukeminen, lähiliikuntapaikat. Toimenpiteet Kuntouttava työote. Tasapaino- ja voimaharjoitteluryhmät. Monipuolisia eläkeläisten vesivoimistelu-, kuntosali- ja kuivajumpparyhmiä. Erityisryhmien jatkoryhmät. Ryhmätoiminnan määrän lisääminen. Penkkilenkit Rollaatorirata Ikäkortteliikunta-hanke Liikuntakalenteri Esteettömät ja turvalliset liikkumisreitit vanhustenja palvelutalojen läheisyyteen. Palveluntarjoaja Sosiaali- ja terveystoimi Kolmannen sektorin palveluntarjoajat. Liikuntaseurat Eläkeläisjärjestöt Kolmannen sektorin palveluntarjoajat. Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen- ja ympäristötoimiala Ikääntyvien toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen.

19 taa, ravitsemusneuvontaa ja vertaistukea. Hankkeen aikana koulutetaan vertaiskummeja, jotka jatkossa pystyvät ohjaamaan muita ikäihmisiä aktiivisen elämäntavan pariin. Hankkeen koordinoinnista vastaa sosiaali- ja terveystoimen kotiutustiimi ja hankkeessa tehdään aktiivista yhteistyötä muiden hallinnon alojen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Edellä mainittujen tavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden lisäksi strategian toteuttamisessa tulee huomioida seuraavat tavoitteet: 1. Terveysliikunnan strategiset tavoitteet ja toimenpiteet huomioidaan eri yksiköiden vuosittaisissa talousarvioissa ja kaupungin kehittämismäärärahoista päätettäessä. 2. Hallintokunnissa nimetään strategisten tavoitteiden pohjalta terveysliikunnan vastuuhenkilöt ja laaditaan seurantajärjestelmät. 3. Kartoitetaan kattavalla selvityksellä kaupunkilaisten liikuntatottumukset. 4. Arvioidaan terveysliikuntastrategian tavoitteiden toteutuminen kaupunginvaltuustolle viimeistään vuonna YHTEENVETO Terveysliikunnan ja lahtelaisten aktiivisemman elämäntavan edistämisen tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin lisääminen. Terveysliikunnalla on mahdollista edistää terveyttä tehokkaasti ja turvallisesti. Terveysliikuntastrategian tavoitteiden ja toimenpiteiden avulla käynnistetään hyvä alku terveysliikunnan edistämisen poikkihallinnolliselle yhteistyölle Lahdessa. Toimenpiteisiin liittyvien uusien toimintamallien ja palveluketjujen avulla pyritään juurruttamaan hyvät käytännöt tavanomaiseen toimintaan. Haasteena on luoda toimiva yhteistyöketju kaupungin sisäisten toimijoiden, liikunta- ja urheiluseurojen sekä kolmannen sektorin palveluntarjoajien välille. 19

20 20 Lähteet Aromaa, A. & Koskinen, S Terveys ja toimintakyky Suomessa. Kansanterveyslaitos. Di Loreto, C., Fanelli, C., Lucidi, P., Murdolo, G., De Cicco, A., Parlanti, N., Santeusanio, F., Brunetti, P. & De Feo, P Validation of counselling strategy to promote the adoption and the maintenance of physical activity by type 2 diabetic subjects. Diabetes Care 2003:26. Erola, H Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:16. Edita Prima Oy, Helsinki. Fogelholm, M. 2005a. Lapset ja nuoret. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä. Kustannus Duodecim, Jyväskylä. Ikihyvä Päijät-Häme Tutkimushanke. Lahden kaupunki / TEKY, Tilastokatsaus Luoto, R Sukupuolierot. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.). Terveysliikunta. Fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä. Kustannus Duodecim, Jyväskylä. Medicine and science in sport and exercise June Supplement Vol 33, no 6. Nupponen, R. & Suni, J Henkilökohtainen liikuntaneuvonta. Teoksessa Fogelholm M, Vuori I. (toim.). Terveysliikunta. Kustannus Duodecim, Jyväskylä. Vuori, I Tavoitteena terveysvälineenä terveysliikunta. Liikunta & tiede nro 6. Paronen, O Liikkumiseen kannustava ympäristö rakentuu valinnoilla. Liikunta & tiede nro 1 2, 4 7. Poskiparta, M., Kasila, K., Kettunen, T., Liimatainen, L. & Vähäsarja K. 2004a. Uusi työväline elintapojen muutosta tukevaan terveysneuvontaan. Terveydenhoitaja nro 7. Prochaska, JO., Redding, CA. & Evers, KE The transtheoretical model and stages of change. Teoksessa Glanz, K., Lewis, FM. & Rimer BK (toim.) Health behaviour and health education. Theory, research and practise. 2nd ed. San Francisco, Jossey-Bass Publishers. Reunanen, A Diabetes yleistyy Suomessa entistä kiivaammin. Diabetes ja lääkäri. 6/2006. Saraheimo, M. & Kangas, T Mitä diabetes on? Teoksessa Diabetes. Ilanne-Parikka, T., Kangas, E., Karrio, A. & Rönnemaa, T. (toim.) Diabetes. Karisto Oy. Seppälä, V-M Yhteispelillä tuloksiin. Liikuntatoimi yhteistyössä yli toimintarajojen. 1.painos. Kuntatalon paino, Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö. Komiteamietintö 2001:12. Edita Prima Oy, Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17. Helsinki. Sulander, T., Helakorpi, S., Nissinen, A. & Uutela, A Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2001 ja niiden muutokset Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/2001. Teoksessa Karisto, A., Nummela, O., Konttinen, R., Haapola, I., Valve, R., Uutela, A. & Heikkilä, K Ikääntyvä Päijät-Häme. Kuntien hyvinvointiraportti. Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Markprint, Lahti. Suominen, H., Rantanen, T., Hirvensalo, M. & Era, P Kuinka ikääntyvät hyötyvät liikunnasta. Teoksessa Miettinen, M. (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi miten liikunta lisää mahdollisuuksia. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu II. Tutkimuskatsaus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES), Jyväskylä. Valve, R., Absetz, P., Fogelholm, M., Karisto, A., Katajamäki, E., Nissinen, A., Talja, M. & Uutela, A Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimus, perusraportti. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin julkaisuja A:12. Vasankari, T Terveysliikunta yksilön vai yhteiskunnan asia? Tiedekeskus Heureka Vuori, I. & Miettinen, M Kuinka tärkeää liikunta on terveydelle ja toimintakyvylle? Teoksessa Miettinen, M. (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi miten liikunta lisää mahdollisuuksia. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu II. Tutkimuskatsaus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES), Jyväskylä. Vuori I Lisää liikuntaa. Edita Prima Oy, Helsinki.

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen

Toimintakyvyn edistäminen Toimintakyvyn edistäminen Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset resurssit

Lisätiedot

Laatua liikuntaneuvontaan

Laatua liikuntaneuvontaan Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? KUUSAMON STRATEGIA 2021 VISIO Kaikkien aikojen Kuusamo, elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen pohjolan luontopääkaupunki

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

LIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ

LIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ LIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ Juuan kunnan liikuntastrategia vuosille 2018-2021 Sisällysluettelo 1. Juuan kunnan päästrategia 2. Liikuntalaki

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Liikunnan aluejärjestö Toimii 16 kunnan alueella Jäseniä ovat seurat, kunnat ja muut yhteisöt Toimisto sijaitsee Lahden Urheilukeskuksessa

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

SITOUTUMINEN. Liikunnan edistämisen tavoitteet toiminta ja taloussuunnitelmassa

SITOUTUMINEN. Liikunnan edistämisen tavoitteet toiminta ja taloussuunnitelmassa SITOUTUMINEN Ohjelmien käsittely luottamushenkilöhallinnossa Miten liikuntatoimen luottamushenkilöhallinnossa (lautakunta/kuntayhtymän hallitus yms.) on käsitelty seuraavia kansallisia ohjelmia ja suosituksia?

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus

Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus Hallintojohtaja Sami Niemi, Vapaa-aikajohtaja Hannele Alanärä Liikunnan ajankohtaisseminaari Turku 22.9.2016 1 Liikkuva koulu -> Liikkuva Muurame 2014-

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Terveyden edistämisen työryhmä 23.2.2010 Tervolan kunnan toiminta-ajatus Hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä

Lisätiedot

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset

Lisätiedot

TULE-KUSTANNUKSET JA KUNTAKYSELYN TULOKSIA

TULE-KUSTANNUKSET JA KUNTAKYSELYN TULOKSIA TULE-KUSTANNUKSET JA KUNTAKYSELYN TULOKSIA Marja Kinnunen toiminnanjohtaja Suomen Tule ry www.suomentule.fi www.tulessa.fi 36 900 sai työkyvyttömyyseläkettä selän vuoksi 250 000 suomalaisella polven/lonkan

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Orimattilan kaupungin terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman lähtökohtana on Päijät-Hämeen maakunnan yhteinen terveysliikuntastrategia.

Orimattilan kaupungin terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman lähtökohtana on Päijät-Hämeen maakunnan yhteinen terveysliikuntastrategia. ORIMATTILAN KAUPUNKI 1 johdanto...3 2 liikunnallinen orimattila...4 3 toimenpidesuunnitelman tavoitteet...4 3.1 Tietoa liikunnan merkityksestä jaetaan 3.2 Kaupungin panostus liikuntaan on kuntalaisten

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Henkilöstöliikuntabarometri

Henkilöstöliikuntabarometri Henkilöstöliikuntabarometri 2019 Lakipiste saavutettu? Liikunta linkittyy vahvasti työhyvinvointiin, henkilöstön yhteishenkeen ja työnantajamielikuvaan eniten merkitystä koettiin olevan yritys- ja työnantajakuvaan.

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset

Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset 27.3.2019 KKI-ohjelma Työikäisten liikuntaneuvonnan tila 2018 151 kuntaa tarjoaa liikuntaneuvontaa työikäisille (KKI:n selvitys 2018). Liikuntaneuvonta on yksilöön

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI ELINTAPAOHJAUKSESSA VESOTE Tiina Pekkala, sivistys- ja kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut

LIIKUNTATOIMEN ROOLI ELINTAPAOHJAUKSESSA VESOTE Tiina Pekkala, sivistys- ja kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut LIIKUNTATOIMEN ROOLI ELINTAPAOHJAUKSESSA 5.9.2017 VESOTE Tiina Pekkala, sivistys- ja kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut Liikuntatoimen rooli elintapaohjauksessa Liikuntalaki määrittää kunnan tehtävät

Lisätiedot

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 Hyvinvointisuunnitelma 2017-2021 (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TULOSTEN JA YHTEENVEDON PERUSTEELLA LAADITAAN PAINOPISTEALUEET HYVINVOINTISUUNNITELMA EHDOTUS PAINOPISTELUALUEISTA

Lisätiedot

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008): 10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Urheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä. KKI-päivät Eerika Laalo-Häikiö

Urheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä. KKI-päivät Eerika Laalo-Häikiö Urheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä KKI-päivät 22.3.2017 Eerika Laalo-Häikiö Uintiurheilu ja vesiliikunta lukuina HARRASTAJAMÄÄRÄT Yli 90 000 harrastajaa (jäsenet, lisenssiurheilijat, muut

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015

Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015 Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016

Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016 Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016 6.10.2016 Tilastokatsaus 9/2016 1 Johdanto THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö keräävät tietoa kuntien toiminnasta ja resursseista kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot