SISÄLLYS. N:o 966. Laki. varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2006 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 966 Laki varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta Laki metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 2 :n muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) tehdyn yhteistyöpöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Liikenne- ja viestintäministeriön asetus linjaliikenteen sarjalipputaksoista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erityiskalustoa koskevan sopimuksen kansallisesta täytäntöönpanosta Maa- ja metsätalousministeriön asetus Suomen lipun alla purjehtivien tai Suomessa rekisteröityjen alusten harjoittaman turskan kalastuksen keskeyttämisestä Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2006 luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan maksatuksesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2006 sonni- ja härkäpalkkion ennakoiden maksatuksesta N:o 966 Laki varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan varojen arvostamisesta verotuksessa 22 päivänä joulukuuta 2005 annetun lain (1142/2005) 3 :n 5 ja 6 momentti, 19 :n 2 momentin 2 kohta, 20 :n 1 momentti sekä 31 sekä lisätään lakiin uusi 5a,7 :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 20 :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 4 momentti siirtyvät 3 5 momentiksi, ja lakiin uusi 31 a seuraavasti: 3 Yhtiön varojen arvostaminen Muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluva kiinteistö, rakennus ja rakennelma arvostetaan 1 ja 4 momentista poiketen verovuotta edeltävän vuoden vertailuarvoon, jos se on poistamatonta hankintamenoa suurempi. Metsän vertailuarvona pidetään 7 :ssä tarkoitettua arvoa ja maatalousmaan vertailuarvona 20 :n mukaista arvoa, kiinteistöverolain (654/1992) 3 :ssä tarkoitetun muun kiinteistön vertailuarvona nollaa sekä muun kiinteistön vertailuarvona tämän lain 5 luvussa tarkoitettua verotusarvoa. HE 117/2006 VaVM 17/2006 EV 133/

2 2662 N:o 966 Muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluvat julkisesti noteeratut arvopaperit ja sijoitusrahasto-osuudet sekä tässä luvussa tarkoitetun yhtiön osakkeet arvostetaan 1 ja 4 momentista poiketen niiden yhteenlaskettuun verovuotta edeltävän vuoden 4, 5 tai 5 a :ssä tarkoitettuun vertailuarvoon, jos se on niiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa suurempi. Tammikuun 1 päivänä 2006 tai sen jälkeen hankitun asunto-osakeyhtiön ja määrätyn huoneiston hallintaan oikeuttavan kiinteistöosakeyhtiön osakkeet arvostetaan kuitenkin verotuksessa poistamatta olevaan hankintamenoon lisättynä niiden hintamenosta vähennetyllä jälleenhankintavarauksella. 5a Yhtiön varoihin kuuluvan huoneisto-osakkeen vertailuarvo Yhtiön ennen 1 päivää tammikuuta 2006 hankkiman asunto-osakeyhtiön osakkeiden ja määrätyn huoneiston hallintaan oikeuttavan kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden vertailuarvo on varallisuusverolain (1537/1992) mukaan laskettu vuoden 2005 verotusarvo. 7 Yhtiönvaroihinkuuluvanmetsänvertailuarvo Metsämaaksi luetaan puun kasvattamiseen käytetty tai tarkoitettu maa, jolla kasvupaikalle sopivan täystiheän puuston keskimääräinen kasvu on korkeimpaan keskimääräiseen tuotokseen johtavana kiertoaikana vähintään 1 kuutiometri hehtaaria kohti kuorellista runkopuuta vuodessa. Tuottokyvyltään tätä huonompi maa luetaan joutomaaksi. 19 Maatalouden nettovarallisuus Maatalouden varoihin ei lueta: 2) tämän lain 31 :n 1 momentissa tarkoitettua maatilaan kuuluvan etuuden arvoa; 20 Maatalousmaan arvo Maatalousmaan ja sen kasvuston arvoksi katsotaan maatalousmaan keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna luvulla seitsemän. Maatalousmaaksi katsotaan pysyväisluonteisesti maatalouskäytössä oleva pelto, puutarha sekä luonnonniitty ja luonnonlaidun. Pysyväisluonteisen maatalouskäytön katsotaan alueella päättyneen silloin, kun alue on otettu muuhun käyttöön tai on ollut käyttämättömänä kymmenen vuotta. Jos metsittämättömästä maatalousmaasta on tehty sopimus, jolla rajoitetaan maan käyttöä määräajaksi, metsittämätön maatalousmaa katsotaan olevan maatalouskäytössä sopimuksen voimassaoloajan. 31 Eräiden etuuksien verotusarvo sekä maatilan tuotantorakennuksen ja rakennuspaikan verotusarvo Kiven-, soran-, saven- ja turpeenottopaikan tai muun vastaavan etuuden, jota käytetään muuhun kuin maa- tai metsätalouden omiin tarpeisiin, arvoksi katsotaan se pääoma-arvo, joka sillä on verovuoden päättyessä laskettuna etuudesta saatavan puhtaan tulon, etuuden todennäköisen kestoajan ja kahdeksan prosentin korkokannan mukaan. Poiketen siitä, mitä edellä tässä luvussa säädetään, katsotaan maa- ja metsätalouteen kuuluvan: 1) tuotantorakennuksen verotusarvoksi tuloverotuksessa verovuoden päättyessä poistamatta oleva rakennuksen ja rakennelman hankintamenon osa; ja 2) tuotantorakennuksen rakennuspaikan, joka käsittää rakennuksen alla olevan maan sekä sen välittömässä läheisyydessä olevan pihamaan, arvoksi vastaavan suuruiselle maatalousmaalle 20 :n nojalla määrätty arvo kerrottuna neljällä.

3 N:o a Muu maatilatalouden maa Muun maatilatalouden maan arvoksi katsotaan nolla. Muuna maatilatalouden maana pidetään aluetta, josta ei säännöllisesti saada maatalouden tai metsätalouden tuottoa. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi maa- ja metsätalouden joutomaat, vähintään kymmenen metriä leveät voimansiirtolinjojen johtoaukeat ja puolet johtoaukean reunavyöhykkeestä sekä vähintään viisi metriä leveiden ojien, putkistojen ja tarpeellisella ojituksella varustettujen rakennettujen teiden alueet. Yksityistien tiealueeseen luetaan todellista maankäyttöä vastaavat alueet, kuten ajorata, pientareet, sivuojat sekä metsämaahan rajoittuvan tien sivuojan ulkoreunasta mitatut 0,5 metrin levyiset reunavyöhykkeet. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa. Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

4 2664 N:o 967 Laki metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun lain (534/1998) 2 :n 3 momentti seuraavasti: 2 Määritelmiä Metsätalouteen käytettävissä olevalla maalla tarkoitetaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 :n 2 momentissa tarkoitettua metsämaata. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos HE 117/2006 VaVM 17/2006 EV 133/2006

5 2665 N:o 968 Tasavallan presidentin asetus Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) tehdyn yhteistyöpöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään: 1 Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä New Yorkissa 29 päivänä syyskuuta 2006 tehty yhteistyöpöytäkirja voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL), jonka eduskunta on hyväksynyt 27 päivänä lokakuuta 2006 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 3 päivänä marraskuuta 2006 ja jonka voimaantulosta on sovittu noottienvaihdolla 3 päivänä marraskuuta 2006, on voimassa 3 päivästä marraskuuta 2006 niin kuin siitä on sovittu. 2 Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 3 päivänä marraskuuta 2006 annettu laki (936/2006) tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta Yhteistyöpöytäkirjan muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ulkoasiainministerin sijainen Pääministeri Matti Vanhanen (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 89/2006) (Pöytäkirjan liitteet D, E, G ovat nähtävinä ja saatavissa ulkoasiainministeriössä, joka myös antaa niistä tietoja suomeksi ja ruotsiksi.)

6 2666 N:o 969 Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, muutetaan vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa 9 päivänä syyskuuta 2004 annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2004) liite seuraavasti: Liite. Lyijyn, elohopean, kadmiumin, kuudenarvoisen kromin, polybromibifenyylin (PBB) tai polybromidifenyylieetterin (PBDE) käyttötarkoitukset, joiden osalta voidaan poiketa 4 :n 1 momentin vaatimuksista, sekä mainittujen raskasmetallien ja palonestoaineiden sallitut enimmäispitoisuudet. 1. Elohopea pienloistelampuissa silloin, kun elohopean määrä lamppua kohden on enintään 5 mg. 2. Elohopean määrä yleiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa enintään: 10 mg, kun loisteaineena käytetään halofosfaattia 5 mg, kun loisteaineena käytetään trifosfaattia (normaali käyttöiän lamput) 8 mg, kun loisteaineena käytetään trifosfaattia (pitkän käyttöiän lamput). 3. Elohopea erityiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa. 4. Elohopea muissa lampuissa, joita ei erikseen mainita tässä liitteessä. 5. Lyijy katodisädeputkien, elektroniikkakomponenttien ja loisteputkien laseissa. 6. Lyijy seosaineena teräksessä, jonka painosta korkeintaan 0,35 prosenttia on lyijyä, alumiinissa, jonka painosta korkeintaan 0,4 prosenttia on lyijyä, ja kupariseoksessa, jonka painosta korkeintaan 4 prosenttia on lyijyä Lyijy korkeiden sulamislämpötilojen juotoksissa (lyijyperustaiset seokset, jotka sisältävät lyijyä vähintään 85 prosenttia) - Lyijy palvelinten, tallennus- ja ryhmätallennuslaitteiden, kytkentään, merkinantoon ja siirtoon tarkoitettujen verkkoinfrastruktuurilaitteiden sekä tietoliikenneverkon hallintalaitteiden juotoksissa. - Lyijy elektronisissa keraamisissa osissa, kuten pietsosähköisissä laitteissa. Komission päätös 2006/690/EY (32006D0690); EYVL N:o L 283, , s. 47 Komission päätös 2006/691/EY (32006D0691); EYVL N:o L 283, , s. 48 Komission päätös 2006/692/EY (32006D0692); EYVL N:o L 283, , s. 50

7 N:o Kadmium ja sen yhdisteet sähköisissä kontakteissa sekä kadmiumpinnoitus lukuun ottamatta kadmiumia ja sen yhdisteitä sisältäviä tuotteitta ja tarvikkeita koskevista kielloista ja rajoituksista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1415/1992) kiellettyjä käyttötarkoituksia. 9. Kuudenarvoinen kromi hiiliteräksen korroosionestossa absorptiojäähdytyskoneiden jäähdytysjärjestelmissä. 10. DekaBDE polymeerisissä käyttötarkoituksissa. 11. Lyijy lyijy-pronssilaakerikuorissa ja heloissa. 12. Lyijy compliant pin typpisissä liitinjärjestelmissä 13. Lyijy lämpöä johtavan moduulin c-renkaan pinnoitemateriaalina 14. Lyijy ja kadmium optisessa ja suodatuslasissa. 15. Lyijy juotoksissa, jotka koostuvat useammasta kuin kahdesta ainesosasta ja jotka on tarkoitettu nastojen ja mikroprosessorikotelon väliseen kytkentään ja joiden lyijypitoisuus on yli 80 mutta alle 85 painoprosenttia. 16. Lyijy juotoksissa, joilla mahdollistetaan toimiva sähköliitos puolijohdepalan ja alustan välillä integroitujen piirien kääntöliitos- eli Flip Chip -tekniikassa 17. Lyijy silikaatilla päällystetyissä linjalampuissa. 18. Lyijyhalogenidi valaisevana aineena reprografiassa käytettävissä suurpainepurkauslampuissa (HID-lampuissa). 19. Lyijy aktivaattorina valaisevassa jauheessa (korkeintaan l painoprosentti lyijyä) valoaineita (esimerkiksi BaSi2O5:Pb) sisältävissä purkauslampuissa, joita käytetään solariumlamppuina, ja valoaineita sisältävissä (esimerkiksi (Sr,Ba)2MgSi2O7:Pb) erikoislampuissa, joita käytetään diatso-menetelmällä tehtävässä reprografiassa, litografiassa ja hyönteispyydyksissä sekä fotokemiallisissa ja käsittelyprosesseissa. 20. Lyijy PbBiSn-Hg ja PblnSn-Hg -yhdisteiden kanssa erityisseoksissa pääamalgaamina sekä PbSn-Hg -yhdisteen kanssa lisäamalgaamina erittäin pienissä energiansäästölampuissa. 21. Lyijyoksidi nestekidenäytöissä käytettävien litteiden loistelamppujen etu- ja taka-alustojen yhdistämiseen käytettävässä lasissa. 22. Lyijy ja kadmium painoväreissä, joita käytetään borosilikaattilasin emaloinnissa. 23. Lyijy epäpuhtautena kuituoptisissa viestintäjärjestelmissä käytettävissä RIG (rare earth iron garnet) Faraday-rotaattoreissa. 24. Lyijy, jota käytetään sellaisten pintaliitoskomponenttien (muiden kuin liittimien) pintakäsittelyyn, joissa johtimien väli on korkeintaan 0,65 mm ja joissa käytetään NiFe-johdinkehystä sekä lyijy, jota käytetään sellaisten pintaliitoskomponenttien (muiden kuin liittimien) pintakäsittelyyn, joissa johtimien väli on korkeintaan 0,65 mm ja joissa käytetään kuparista johdinkehystä.

8 2668 N:o Lyijy juotosaineessa, jota käytetään kiekkomaisten ja planaaristen keraamisten monikerroskondensaattoreiden PTH-(plated through hole) juotoksissa. 26. Lyijyoksidi plasmanäyttöjen (PDP) ja SED-näyttöjen (surface conduction electron emitter displays) rakenne-elementeissä (erityisesti etu- ja takalasin dielektrisessä kerroksessa, elektrodeissa (buselectrode, address electrode) black stripe-heijastuksenestossa, barrier rib pastassa, sintratuissa liitoksissa (seal frit), sulaterenkaassa (frit ring) sekä painopastoissa). 27. Lyijyoksidi BLB (Black Light Blue) lamppujen lasikuvuissa. 28. Lyijyseokset juotosaineessa, jota käytetään suurtehokaiuttimissa (suunniteltu käytettäväksi useiden tuntien ajan vähintään 125 desibelin äänenteholla (SPL)) käytettävien muuntimien juotoksissa. 29. Kuudenarvoinen kromi korroosionestopinnoitteena maalaamattomissa metallilevyissä ja -kiinnikkeissä, joita käytetään korroosionsuojauksena ja sähkömagneettisten häiriöiden suojauksena direktiivin 2002/96/EY luokkaan 3 (Tieto- ja teletekniset laitteet) kuuluvissa laitteissa. Poikkeus myönnetty 1 päivään heinäkuuta 2007 asti. 30. Lyijy neuvoston direktiivin 69/493/ETY liitteessä I (luokat 1, 2, 3 ja 4) määritellyssä kristallilasissa. Homogeenisessa materiaalissa olevan lyijyn, elohopean, kuudenarvoisen kromin, polybromibifenyylin (PBB) ja polybromidifenyylieetterin (PBDE) sallittu enimmäispitoisuus on 0,1 painoprosenttia ja kadmiumin sallittu enimmäispitoisuus on 0,01 painoprosenttia. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2006 Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam Yli-insinööri Hannu Laaksonen

9 2669 N:o 970 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus linjaliikenteen sarjalipputaksoista Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2006 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun lain (343/1991) 11 :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 662/1994: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan linja-autolla harjoitettavaan linjaliikenteeseen koko valtakunnan alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta silloin, kun matkan pituus on enintään 100 km. Tätä asetusta ei sovelleta liikenteeseen, jonka harjoittaminen perustuu lääninhallituksen tai kunnan kanssa tehtyyn ostosopimukseen. 2 Sarjaliput Linjaliikenteessä on myytävä seuraavia sarjalippuja 25 prosentin alennuksella tämän asetuksen liitteen mukaisesta arvonlisäverollisesta perushinnasta: 1) lukuvuoden voimassa olevia ja vain koulumatkoihin kelpaavia älykortteja, joiden kokonaishinta määräytyy suoritettujen matkojen määrän perusteella sekä 2) lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) ja sen nojalla annetun asetuksen (425/2004) perusteella myytäviä sarjalippuja /144 3 Lisämaksut ja -alennukset Sen lisäksi, mitä 2 :ssä säädetään, matkustajalta saadaan periä tarvittaessa lisämaksu pikavuorossa. Pikavuoromaksusta on annettava 25 prosentin alennus, jos maksu on etukäteen lippua ostettaessa lisätty sarjalipun hintaan. Koululaisliikenteessä alle 12-vuotiaille on myytävä sarjalippuja 50 prosentin alennuksella perushinnasta. 4 Tiedottaminen Kunnille ja oppilaitoksille tulee etukäteen tiedottaa perittävistä maksuista ja lippujen kelpoisuusehdoista. 5 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta Tällä asetuksella kumotaan linja-autoliikenteen sarjalipputaksoista 7 päivänä loka-

10 2670 N:o 970 kuuta 2005 annettu liikenne- ja viestintäministeriön asetus (818/2005). Ennen tämän asetuksen voimaantuloa ostetut sarjaliput on hyväksyttävä ilman hinnan korotusta ostohetkellä määräytyneen kelpoisuusajan mukaisesti. Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2006 Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen Osastopäällikkö, ylijohtaja Harri Cavén

11 N:o Liite Matkan pituus enintään km Laskennallinen perushinta (yhdensuuntainen matka) euro 6 2, , , , , , , , , , , , , , , ,8715

12 2672 N:o 971 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erityiskalustoa koskevan sopimuksen kansallisesta täytäntöönpanosta Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2006 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 11 :n 4 momentin nojalla: 1 Tätä asetusta sovelletaan elintarvikkeiden kansainvälisiin kuljetuksiin. 2 Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erityiskalustoa koskevan sopimuksen (SopS 48/1981), jäljempänä sopimus, edellyttämää määräysten valtakunnallista valvontaa johtaa Elintarviketurvallisuusvirasto, joka voi antaa yleisiä ohjeita tämän asetuksen täytäntöön panemisesta sekä sopimuksen soveltamisesta. Läänin alueella sopimuksen määräysten noudattamista valvoo lääninhallitus ja paikallisella tasolla asianomainen kunta tai kuntayhtymä, sekä maahantuonnin osalta tullilaitos siten kuin elintarvikelain :ssä säädetään. Jos elintarvikkeen tuonnin tai valmistuksen taikka muun käsittelyn valvonta kuuluu muulle kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle, asianomainen viranomainen toimii omalla toimialallaan elintarvikelain 34 :ssä tarkoitettuna muuna valvontaviranomaisena sopimuksen noudattamisen valvonnassa. 3 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tehtävänä on tarkastaa ja testata sopimuksen 1 artiklassa tarkoitettua kalustoa sekä antaa sopimuksessa tarkoitettuja todistuksia siitä, täyttääkö se sopimuksen 1 liitteessä esitetyt määritelmät ja standardit. Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus voi antaa tarkempia ohjeita kaluston testauksesta, tarkastuksesta ja sertifioinnista. Elintarviketurvallisuusvirasto voi hyväksyä myös muun päteväksi katsomansa testauslaitoksen tarkastamaan ja testaamaan sopimuksen 1 artiklassa tarkoitettua kalustoa. 4 Elintarviketurvallisuusvirasto hyväksyy sopimuksen liitteen 2 lisäyksessä 1 tarkoitetut ilman lämpötilaa kuljetusvälineen kuormatilassa mittaavat laitteet. 5 Sellaisten elintarvikkeiden osalta, joiden kuljetuskalusto ei täytä sopimuksen määräyksiä, menetellään sopimuksen 4 artiklassa

13 N:o määrätyllä tavalla. Menettelyssä noudatetaan muutoin soveltuvin osin elintarvikelain säännöksiä. 6 Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2006 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä Ylitarkastaja Sebastian Hielm

14 2674 N:o 972 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Suomen lipun alla purjehtivien tai Suomessa rekisteröityjen alusten harjoittaman turskan kalastuksen keskeyttämisestä Annettu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeriö on Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1139/1994) 2 ja 10 :n nojalla päättänyt: 1 Suomen lipun alla purjehtivien tai Suomessa rekisteröityjen alusten turskankalastus kielletään eteläisellä Itämerellä (ICES osaalueet 22 24) Suomen vuoden 2006 turskakiintiön täyttymisen vuoksi. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen alusten kieltoalueelta pyytämän turskan hallussa pitäminen aluksessa sekä sen jälleenlaivaus ja purku on kielletty tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. 2 Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2006 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Kalastusneuvos Orian Bondestam

15 2675 N:o 973 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2006 luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan maksatuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMM:n asetus vuoden 2006 luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan maksatuksesta... 85/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, Valtioneuvosto, puhelin Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Velimatti Mukkila

16 2676 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 974 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2006 sonni- ja härkäpalkkion ennakoiden maksatuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMM:n asetus vuoden 2006 sonni- ja härkäpalkkion ennakoiden maksatuksesta... 83/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, Valtioneuvosto, puhelin Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Velimatti Mukkila JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2006 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN