Paikallista aikaa Linnaseutu ry HÄMEENLINNAN SEUDUN PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikallista aikaa 2014-2020. Linnaseutu ry HÄMEENLINNAN SEUDUN PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA"

Transkriptio

1 Paikallista aikaa HÄMEENLINNAN SEUDUN PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Luonnos

2 SISÄLLYS 1. ALKUSANAT 3 2. STRATEGIAN KATTAMA KOHDEALUE JA VÄESTÖMÄÄRÄ Seudun ominaispiirteet Taajamat Kotiseututyö ja pitäjien toiminta Kylä- ja asuinalueiden toiminta Yritystoiminta 6 3. NYKYTILAN ARVIOINTI Kokemuksia nykyiseltä ohjelmakaudelta Hankekauden onnistumisia Linnaseudulla Kehittämisehdotuksia ohjelmatyöhön SWOT-analyysi Arviointien keskeiset tulokset ja johtopäätökset 9 4. STRATEGIAN KUVAUS JA TAVOITTEET Painopisteet ja perustelut Yrittäjyys elinvoimaisen elinkeinoelämän ja lähipalvelujen turvana Kulttuuri ja ympäristö seudun vetovoiman, kilpailukyvyn ja 12 paikallisidentiteetin vahvistajana Asukasaktiivisuus paikallisyhteisöjen, harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan 13 voimavarana 4.2 Mittarit Priorisoinnit Yhteensovitus Hämeen ELY-keskuksen alueellisen strategian kanssa Yhteensovitus muiden alueella toteutettavien ohjelmien kanssa Häme 2035 maakuntasuunnitelma Hämeen maakuntaohjelma Hämeen alueellinen kulttuuriympäristöohjelma Taloissa ja taajuuksilla Kanta-Hämeen paikallistoimintaohjelma HAMK strategia Hämeenlinnan seutu Koheesio ja kilpailukykyohjelma Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategia Janakkala 2020 strategia elinkeinotoiminnan näkökulmasta Hämeenlinnan maaseutuohjelma ALUEELLINEN STRATEGIAVALMISTELU Prosessin valmistelu Innovatiivisuus ja verkostoituminen 17 6 TOIMINTASUUNNITELMA (TARKENTUU VAIHEESSA 2) Yrittäjyys elinvoimaisen elinkeinoelämän ja lähipalvelujen turvana Kulttuuri ja ympäristö seudun vetovoiman, kilpailukyvyn ja 18 paikallisidentiteetin vahvistajana 6.3 Asukasaktiivisuus paikallisyhteisöjen, harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan 18 voimavarana 7 STRATEGIAN HALLINNON JA SEURANNAN JÄRJESTÄMINEN 19 8 STRATEGIAN ALUSTAVA RAHOITUSSUUNNITELMA (TARKENTUU VAIHEESSA 2) Alustava arvio rahoituksen painotuksesta alueen strategisten painopisteiden mukaisesti Alustava arvio ohjelman painotuksesta hanketyyppien mukaan Monirahastoisuus ja Kaupunki-Leader Rahoitusneuvottelut kuntien kanssa 20 2

3 1. Alkusanat Hyvinvointia Leaderista Leader-toimintatapa on vakiinnuttanut asemansa niin Suomessa kuin koko EU:nkin alueella erinomaisena paikallisen kehittämisen työkaluna. on toteuttanut Leadertoimintaa Hämeenlinnan seudulla jo vuodesta 2001 lähtien, toimien seuraajana Ydin- Hämeen alueella ensimmäisellä ohjelmakaudella toimineelle Keski-Hämeen LEADERille. Paikallista aikaa Hämeenlinnan seudun paikallisen kehittämisen strategia esittelee :n alustavan ehdotuksen ohjelmakauden strategiaksi painopistealueineen. Asukkaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttavat monet asiat; yhteisön yhteistyö, aktiivisuus ja läheisyys, vahva alueellinen identiteetti ja paikallisuus sekä alueen luontaisten resurssien hyödyntäminen. Maiseman ja luonnon sekä historian ja vahvan kulttuuriperimän kautta luodaan erilaisia toimintamahdollisuuksia seudulle. Järjestetään erilaisia tapahtumia, mahdollistetaan kaikenikäisille suunnatun toiminnan rakenteelliset ja sosiaaliset puitteet sekä aktiviteetit. Myös ympäristön turvallisuus, toimivien palvelujen saavutettavuus, asukasvaikuttaminen sekä infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien toimivuus ovat asukkaiden hyvinvoinnin avaintekijöitä. Profiloitumista, kestävyyttä ja innovaatioita Alueiden profiloituminen on entistä tärkeämpää paitsi erottautumiseksi positiivisen imagon myötä muista vastaavista alueista, myös asukkaiden yhteenkuuluvuuden ja paikkasidonnaisuuden vahvistamiseksi. Viestintä sekä yhteisöjen sisällä että alueen ulkopuolelle tulee toimia ja alueiden kehittymistä tukea eri viestintätapojen ja toiminnan avoimuuden mahdollistamiseksi. Paikallistoiminnan kehittämisen peruslähtökohta on asukaslähtöinen toiminta ja sen vahvistaminen, sekä myös perustoiminnan merkityksen huomioiminen uusien innovatiivisten toimintamuotojen ohessa. Koska asukkaalla on myös oma vastuunsa oman tyytyväisyytensä saavuttamiseksi asukkaana, on omatoimisuutta, talkootoimintaa sekä asukaslähtöistä kehittämistyötä tuettava sekä arkisten asioiden ja puitteiden parantamisen, että uusien innovatiivisten kokeilujen muodossa. Kehittämistyössä tulee huomioida erilaisten toimijoiden lähtökohdat niin vakituisena, kesäasukkaana kuin yrittäjänäkin, eri ikäryhmien tai juuret seudulla omaavien ulkopaikkakuntalaisten sekä palvelujen, elinkeinoelämän ja yhdistys- ja järjestötoimijoiden osalta. Sosiaalisesti kestävä kehitys on entistä vahvemmassa roolissa mitattaessa aktiivisen paikallistoiminnan tuloksia. Paikallisyhteisöjen roolin muuttuminen ja vastuun kasvaminen rakennemuutosten kynnyksellä ei saa aiheuttaa toimintatapojen uutta tulemista toiminnan perustarkoituksen häviämisen kustannuksella. Suunnittelutyötä seuraa aina konkreettinen toiminta- ja kehittämisideoiden toteuttaminen alueelle sopivin resurssein. Hanketoiminnassa suunnittelutyön tulee tähdätä myös ideoiden toteuttamiseen kokonaisvaltaisen kehittämistyön saavuttamiseksi ja jatkuvuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden takaamiseksi. 3

4 Palveluja, yrittäjyyttä ja yhteistyötä Hämeenlinnan seutu kasvaa ja kehittyy. Seudun elinvoiman kannalta ensi arvoisen tärkeää on monipuolinen ja hyvinvoiva yrityselämä. Yrittäjyys turvaa lähipalvelut. Tämä tulee huomioida myös seudun kehittämistoimenpiteissä. Asukkaille on luotava mahdollisuuksia omien resurssiensa mukaisen paikallistuotannon ja lähipalvelujen kehittämiseen ja yhteensovittamiseen julkisten palvelujen oheen ja niitä tukevaksi. Hanketoiminnassa tulee huomioida erilaisten toimenpiteiden yhteensovittaminen yhden hankekokonaisuuden alle, jonka ansiosta saadaan kattavimmat tulokset kehittämistyön edistämiseksi. Kehittäminen on alueen lähtökohdista ja resursseista riippuen sekä pienten että suurten asiakokonaisuuksien toteuttamista ja toimivuuden kokeilua. Toiminnassa tulee korostua eri toimijoiden (asukkaat, yhdistykset, yritykset) yhteistyötä ja resurssien yhdistämistä ja jopa kylärajoja rikkovaa toimintaa naapurialueiden kanssa. Kehittymisen oleellinen tekijä on asukkaiden oman toiminnan ohessa myös toiminnan koordinointi ja toimijoiden tukeminen, opastaminen, aktivoiminen sekä yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen. 2. Strategian kattama kohdealue ja väestömäärä Tämän kehittämisstrategian toimialue on Hämeenlinnan seutukunta, joka on yksi Kanta-Hämeen maakunnan kolmesta seutukunnasta. Hämeenlinnan seutukuntaan kuuluvat Hämeenlinnan kaupunki sekä Hattulan ja Janakkalan kunnat. Hämeenlinnan seutu on yksi Suomen vanhimmista asutuista seuduista. Alue sijaitsee maakunnan näköalapaikalla hyvien kulkuyhteyksien päässä, Helsinki-Tampere-, Lahti-Tampere- sekä myös Lahti-Turku akselin puolivälissä. Kohdealueen kattama väestömäärä on yhteensä asukasta; Hämeenlinnan kaupungin asukasmäärä on 67340, Hattulan kunnan 9693 ja Janakkalan kunnan (Väestörekisterikeskus, elokuu 2012). Kohdealueessa on mukana koko Hämeenlinnan kaupunki mukaan lukien myös ydinkeskusta-alue. Hämeenlinnan kaupungin ydinkeskusta-alueen hankerahoitus suunnitellaan rahoitettavaksi ns. Kaupunki-Leaderin kautta jos monirahastoisuus mahdollistuu. Linnaseudun nykyinen toimialue kattaa tällä hetkellä vuoden 2004 mukaisten asukasmäärien ja toimialuerajauksen mukaan Hämeenlinnan kaupungin ydinkeskustaa lukuun ottamatta. Kantakaupungin alueelta mukana toiminnassa on vain asukasta. Tilanne tullaan tarkistamaan uudelleen mm. monirahastoisuuden varmistuttua. Kartat: Seudun ominaispiirteet Hämeenlinnan seutu yhtenä Suomen vanhimmista asutetuista alueista esittäytyy niin asukkailleen kuin matkailijoilleenkin runsaiden vesistöjen ja laajojen peltoaukeiden sekä arvokkaiden maisemakohteiden ympäröimänä. Seutu tunnetaan lukuisista kartanoistaan, 4

5 linnavuoristaan ja keskiaikaisista harmaakivikirkoistaan. Hämeen linna kohoaa aluekeskuksena toimivan Hämeenlinnan kaupungin keskellä. Kaupungin keskusta-alueen sekä Hattulan kunnan keskustaajaman Parolan ja Janakkalan kunnan taajamien Turengin ja Tervakosken ympärille asettuvat monimuotoiset maaseutualueet pitäjineen ja kylineen. Useissa kylissä on vielä nähtävissä historiallinen kylärakenne vanhoine kylänraitteineen ja tiiviine asutuksineen. Myös monet suomalaisista merkkihenkilöistä on kotoisin tai opiskellut seudulla ja jättänyt näin vaikutteita seudun toimintaan. Hattulan kunta tunnetaan Pyhän ristin kirkosta ja laajoista Vanajaveden rantamaisemista, Parolan varuskunnasta, loma- ja kurssikeskus Petäyksestä sekä pitkäaikaisesta puutarhaalan opetuksesta Lepaalla. Hämeenlinnan kantakaupunki avautuu ylvään Hämeen linnan myötä ja kantakaupungissa sijaitsee myös Suomen vanhin matkailukeskus Aulanko. Kantakaupungin mittava kulttuurikeskus Verkatehdas tunnetaan myös laajalti. Kuntaliitoksen toteuduttua vuoden 2009 alussa Hämeenlinnaa ovat nyt myös maaseutupitäjät Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos. Hauhon pitäjässä niskavuorelaisuus on kuuluisa tavaramerkki jo kautta maan. Hauholainen kesätoriperinne, lukuisat kartanot, lomamökit, täysihoitolat, aktiivinen kesäteatteri ja yhdistystoiminta ovat edelleen voimissaan. Hauhon Vanhan raitin alue on yksi parhaiten säilyneitä kirkonkyläkokonaisuuksia Suomessa. Kalvolaa paremmin tunnetaan varmasti Iittala, lasimäen ja lasitehtaansa ansiosta. Kalvolassa on lukuisia muinaismuistoalueita, Kanajärven talonpoikaismuseo ja kesäisin kulttuuritoimintaa elävöittävät niin naivistit kuin pitäjän reunamailla toimiva Pirttikosken kesäteatteri. Lammin sahti ja pellava tunnetaan Lammin pitäjän merkkituotteina. Tunnettuja kohteita ovat vanha kirkko, entinen suojeluskuntatalo Turva sekä Untulan alue urheilukeskuksineen ja tanssilavoineen. Lammilta tuttuja ovat myös Evo, Pellavamarkkinat sekä biologinen asema. Renkolaista maisemaa kuvaavat parhaiten laajat peltoaukeat ja aktiivinen maanviljelys, keskustaa halkova Renkajoki, Kirkkojärvi sekä vanha kirkko. Hämeen Härkätie kulkee pitäjässä. Yrityksistä tunnettuja ovat Rengon saha ja Heimon kala. Yhteisöjen merkittävä voimainponnistus on jokakesäinen Renkoviikko. Tuuloksen pitäjä tunnetaan parhaiten laajasta Tuulosen kauppakeskuksesta sekä suositusta Kapakanmäen tanssilavasta, Tuulosrievän leipätuotteista ja vahvasta ajokaluteollisuudesta 1900-luvun alkupuolella. Janakkala tunnetaan paremmin kunnan taajamista; Tervakosken Puuhamaa ja paperitehdas, ja jäätelötehdas sekä Lidlin jakelukeskus Turengissa. Janakkalassa sijaitsee Hakoisten kartano ja linnavuoren alue, jotka ovat Suomen merkittävimpiä kulttuurimaisemaalueita. Kuuluisia janakkalalaisia ovat olleet mm. Ida Aalberg ja Uno Cygnaeus. 2.2 Taajamat Hämeenlinnan seutu koostuu yhdeksästä taajama-alueesta, joita Hämeenlinnassa kantakaupungin lisäksi ovat vanhat kuntakeskukset Hauhon, Lammin ja Rengon kirkonkylät, Kalvolan Iittala ja Tuuloksen Syrjäntaka, sekä Hattulan Parola ja Janakkalassa Turenki ja Tervakoski. Taajamissa on myös asukasyhdistystoimintaa; Hämeenlinnan kantakaupungissa toimii 14 asukas- tai kaupunginosayhdistystä ja asukasyhdistyksiä on myös Hauhon ja Lammin kirkonkylissä sekä Iittalassa ja Tervakoskella. 5

6 2.3 Kotiseututyö ja pitäjien toiminta Seutukunnan pitäjien vetojuhtina ovat muun muassa aktiiviset pitäjäseurat eli kotiseutuyhdistykset. Seurat pitävät yllä pitäjien historian ja perinteiden vaalimista, pitäjien kehittymistä ja kotiseututyötä. Pitäjinä seudulla esittäytyvät nykyisen toimialueen kuntiin vuosien varrella liitetyt itsenäiset kunnat joissa toimii kotiseutuyhdistys; Vanaja (v. 1967), Tyrväntö (v. 1971) sekä vuonna 2009 suuremman kuntaliitoksen myötä Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos. Lisäksi kotiseutuyhdistysten verkostoon kuuluvat yhdistykset Hämeenlinnan kantakaupungista, Hattulasta ja Janakkalasta. 2.4 Kylä- ja asuinalueiden toiminta Hämeenlinnan seutu on tunnettu maantieteellisesti tiiviin ja toiminnallisen maaseudun kyläverkostonsa ansiosta. Seudulla toimii lähes 70 toiminnallista *) kyläaluetta, joka on lukumäärällisesti enemmän kuin monessa muussa maakunnassa yhteensä. Hämeenlinnan kantakaupungissa toimii myös toistakymmentä toiminnallista kaupunginosaa/asuinaluetta. *) alueella toimii kylä/asukastoimintaa toteuttava yhdistys tai toimikunta Vaikka koko Hämeenlinnan seutu on Hämeenlinnan ydinkeskustaa lukuun ottamatta kaupungin läheistä maaseutua, ovat elinolosuhteet lähellä taajamia sijaitsevilla asuinalueilla hyvin erilaiset kuin syrjäisemmillä ja harvaan asutuimmilla maaseutualueilla. Taajamien tuntumassa väkiluku kasvaa, asutus leviää ja palvelut ovat lähellä, kun taas kauempana keskuksista palvelut ovat monin paikoin jo kaikonneet ja väki vähenee jatkuvasti. Maaseutualueiden monimuotoisuus on myös selkeä vahvuus, asuinpaikkoja on tarjolla erilaisiin tarpeisiin ja paikallinen vireä yhdistystoiminta jaksaa pitää pintaansa asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä ja toiminnan tuottajana. 2.5 Yritystoiminta Hämeenlinnan seudun elinkeinorakenne on monipuolinen. Seudun merkittävimpiä toimialoja ovat metalli ja koneenrakennus sekä matkailu. Muita tärkeitä toimialoja ovat elintarvike, hyvinvointi, kauppa ja logistiikka, luovat alat, rakentaminen, ympäristö ja energia sekä maaja metsätalous. Seudun vahvuus on logistinen sijainti Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvuakselilla (HHT), jolla asuu joka kolmas suomalainen. Tallinna ja Pietari mukaan luettuna alueella on 10 miljoonan kuluttajan markkinat. Tutkimusten mukaan tärkeimpiä yritysten sijaintipaikkaan vaikuttavia tekijöitä ovat liikenneyhteydet sekä markkinoiden läheisyys. Hämeenlinnan seutu on vetovoimainen yrityksen kasvukeskus. Visiona on tehdä Hämeenlinnan seudusta Etelä-Suomen vetovoimaisin yrittämisen ja asumisen seutu. Yritysten tarvitseman työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää, että seudulla on kattavat asumisen lähipalvelut. 3. Nykytilan arviointi 3.1 kokemuksia nykyiseltä ohjelmakaudelta 6

7 on rahoittanut tähän mennessä (tilanne elokuu 2012) yhteensä 116 hanketta. Näistä yhteisöllisiä hanketukia on ollut 66 kpl ja yritystukia 50 kpl. Yhteisöllisistä hanketuista kehittämishankkeita on ollut 29 kpl ja investointeja 37 kpl. Yritystuista kehittämishankkeita on ollut 9 kpl, investointeja 31 kpl ja käynnistystukia 10 kpl. Lisäksi yhdistys on toteuttanut kahta koordinaatiohanketta, joissa on ollut yhteensä 36 alahanketta (kyläkirjat 11/ pienet investoinnit 25). Hankerahoituksen kysyntä on käynyt vilkkaana ja erityisesti yritystukien osalta kasvanut merkittävästi ohjelmakauden alkuvaiheen jälkeen rahoitusmahdollisuuden tunnettavuuden kasvettua. Tällä hetkellä jo koko vuoden 2012 rahoituskehys on sidottu hankkeisiin. Yhteisölliset hankkeet ovat olleet hyvin monipuolisia sisältäen peruskylätoiminnan kehittämistä, kokoontumistilojen remontointeja, eri-ikäisille suunnattujen virkistyspaikkojen kunnostamista ja puitteiden luomista, maisemanhoitotoimenpiteitä, kulttuuria, taidetta, tapahtumia ja historiaa, lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan kehittämistä ja urheilumahdollisuuksien parantamista. Yrityshankkeet ovat olleet pääsääntöisesti investointeja kone- ja laitehankintoja ja muutamia toimitilojen rakentamiseen tai hankintaan liittyviä investointeja Hankekauden onnistumisia Linnaseudulla Kuluvalla ohjelmakaudella rahoitettujen hankkeiden kirjo on ollut monipuolinen ja yhteisöllisten hankkeiden toiminnassa on mukana runsaasti erilaisia hankehakijoita perinteisistä kyläyhdistyksistä muun muassa nuoriso-, liikunta-, kulttuurijärjestöihin, suuriin ja pienempiin toimijoihin. Yritystukien myöntömahdollisuus on tehnyt toimintaa entistä tunnetummaksi ja tukia on hyödynnetty niin investointeihin kuin ensimmäisten työntekijöidenkin palkkaamiseen. Linnaseudun omien paikallistoiminnan kehittämishankkeiden kautta on aktivoitu seudun noin 90 kylä-, asukas- ja kotiseutuyhdistystä ja koordinoitu kehittämistyötä toiminnan tunnettavuuden kasvattamiseksi. Hankkeiden kautta lukuisa määrä seudun asukkaita ja yhdistystoimijoita on saanut kontakteja maaseudun kehittämisen pariin ja verkostoitumaan keskenään. Tiivis yhteydenpito, tiedotus ja asioiden opastus yhdistyskohtaisesti on koettu erittäin tarpeellisena toimintamuotona ja erityisesti yhdistysten tarpeiden mukaan järjestetyt tapahtumat ja tilaisuudet ovat saaneet kiitosta, koska toiminta voidaan ulottaa seututasolta aina kylätasolle saakka. Hankkeiden kautta Linnaseutu on toiminut myös edelläkävijänä kotiseututyön verkostoitumisen vahvistajana seudun kymmenen pitäjäseuran kanssa. Palautteiden mukaan seudun toimijat arvostavat Linnaseudun tekemää työtä maaseudun kehittämiseksi ja pienten paikallisten hankkeiden toteuttamiseksi. Tiedotus ja markkinointi on ollut vahvaa ja toiminnan tuloksista on kerrottu monin viestintäkeinoin. Toimintaryhmän lähestyminen hankeideoiden kanssa on helppoa ja asiakaspalvelua on ollut kiitettävää. Jokainen hanke on oma kokonaisuutensa ja täten hyvää asiakaspalvelua on perehtyä jokaisen hankehakijan kanssa henkilökohtaisesti hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Byrokratian tuskaa on helpottanut asiantunteva neuvonta niin hankkeiden hakuvaiheessa kuin raportoinneissa ja maksatuksissa. Byrokratian kannalta helpoimmiksi hankekokonaisuuksiksi ovat osoittautuneet ns. yhden laskun hankkeet, esimerkiksi yhden investoinnin sisältävät hanke- ja yritystuet. 7

8 Yhteistyö Hämeen ELY-keskuksen on ollut erinomaista niin päätöksenteon kuin maksatuksenkin osalta. Yhdistyksen oma hallitustyöskentely on ollut rakentavaa ja kannustavaa. Lisäksi erinomaista yhteistyötä on tehty koko ohjelmakauden ajan niin Kehittämiskeskus Oy Hämeen ja kuntien kuin muidenkin hämäläisten Leader-ryhmien kanssa Kehittämisehdotuksia ohjelmatyöhön Korkea minimituen taso on vaikuttanut kuluneella ohjelmakaudella niin yhteisöllisten hankkeiden määrään kuin sisältöönkin. Perinteiset pienet kyläyhdistysten hakemat kylähankkeet ovat vähentyneet, koska pienillä yhdistyksillä ei ole resursseja eikä välttämättä edes tarvetta niin suuren hankkeen toteuttamiseen. Tarpeen olisi myös mahdollistaa kehittämis- ja investointihankkeiden toimenpiteet yhden hanketyypin alle. 3.2 SWOT-analyysi Vahvuudet mahdollisuudet monimuotoiseen asumiseen alueen keskeinen sijainti lyhyet välimatkat maaseutualueiden vahvuus arvokas ja pitkä historia vahva paikallisidentiteetti ja maaseutukulttuuri yhteisöllisyys luonnonläheisyys, monipuolinen ympäristö tiivis kyläverkosto runsas ja monipuolinen yhdistystoiminta vahva ja monipuolinen yrittäjyysverkosto runsas kesäasutus monipuolinen elinkeinorakenne Hämeen ammattikorkeakoulu Heikkoudet aktiivisten toimijoiden vähyys ja ikääntyminen nuorten vähäinen määrä toiminnassa yhdistystoiminnan aaltoilevaisuus vaatimattomuus ja omien vahvuuksien hyödyntämisen vähäinen käyttö hämäläinen muutosvastarinta tiedonkulku eri toimijoiden välillä palvelujen etääntyminen yhdistystoimijoiden kokoontumistilojen vähyys kehno taajamien yleisilme, maisemanhoidon puute infrastruktuuri; tiet, viemäri- ja vesijohtoverkostot vesistöjen hyödyntämisasteen heikkous alueen tarjonnan tunnettavuus osin heikkoa yliopiston puuttuminen Mahdollisuudet hämäläinen harkitsevaisuus ja peräänantamattomuus ympäristön, luonnon ja maisemien monipuolisuus paikallisuus, tuttuus ja pienimuotoisuus toiminnan ja viestinnän edelläkävijöinä historian hyödyntäminen entisestään runsas, monipuolinen ja iäkäskin rakennuskanta vahvuuksien hyödyntäminen kehittämistyössä tiivis kyläverkosto ja aktiivinen yhdistystoiminta yhteisöllisyys ja talkoohenki, yhdistystoiminta asukkaat ja yhteistyö eri tasoilla toiminnan monipuolistamiseksi ja resurssien kokoamiseksi monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet hanke- ja yritystukien hyödyntäminen rajoja rikkova toiminta maaseudun ja kaupungin toimijoiden vuorovaikutus Kaupunki-Leader Uhat - toimijoiden väheneminen aktiivisuuden puute toiminnan näkyvyyden, tunnettavuuden, arvostuksen ja tiedottamisen heikkeneminen - toiminnan puitteiden väheneminen - yhteistyöosaamisen vähyys - hankebyrokratia - aktiivisen toiminnan ylläpitäminen ja jatkuvuuden varmistaminen - uudet toimijat ja toimijoiden osaamisen heikko hyödyntäminen - vanhat tavat, asenteet, muutosvastarinta - uskalluksen puuttuminen - pienten toimijoiden pienet resurssit - innovaatioiden jääminen byrokratian jalkoihin - yhteiskunnan taloustilanne - työllistymismahdollisuudet - tietoverkkojen puute 8

9 3.3 Arviointien keskeiset tulokset ja johtopäätökset Vahvuudet Hämeenlinnan seudulla on mahdollisuus väljään, monipuoliseen ja ekologiseen asumiseen. Seutu sijaitsee alueellisesti keskeisellä paikalla, välimatkat ovat lyhyitä ja seutu on hyvin toimeentuleva alue asumiseen ja yrittämiseen. Maaseutualueet ovat elinvoimaisia ja seudulla on arvokas historiansa - kaupungit, kunnat, pitäjät ja kylät ovat omaleimaisia omaten vahvan paikallisidentiteetin. Seudulla voi nauttia viihtyisästä ja kiireettömästä asuinympäristöstä, jossa on mahdollisuus yhteisölliseen toimintaan. Luonnonläheinen elinympäristö, maisemat; runsaat vesistöt, harjumaisemat, peltoaukeat, laajat metsät ja suot luovat viihtyvyyttä asukkaille ja tarjoavat monipuoliset ulkoilu- ja vapaaajanviettomahdollisuudet. Historia sekä perinteet esittäytyvät niin hämäläisen ruokakulttuurin kuin tapahtumienkin myötä. Tiivis toiminnallisten kylien ja asuinalueiden verkosto luo vankan pohjan yhteisöjen toiminnalle ja laaja yhteistyöverkosto antaa resursseja eri toimintoihin. Aktiivinen yhdistysja kulttuuritoiminta näyttäytyy erityisesti kesäaikaan lukuisien tapahtumien ja tilaisuuksien myötä. Alueelta löytyy yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä. Seudulla on vahva palvelu- ja yrittäjyysverkosto ja monipuolinen elinkeinorakenne. Peruspalvelut sijaitsevat suhteellisen lyhyiden välimatkojen päässä. Työpaikkoja on tilanteeseen nähden hyvin ja työllistymismahdollisuudet myös omien asuinkuntien alueella on hyvät. Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa kehittämistyöhön monipuolista osaamista ja koulutusmahdollisuuksia. Asumisen mahdollisuuksia on niin maaseudulla kuin taajama- ja kaupunkialueillakin. Alue tunnetaan runsaasta kesäasuntojen lukumäärästä. Maaseutumatkailun perinteet ovat seudulla pitkät ja erilaisia matkailupalveluja tukevia yrityksiä on alueella useita. Hämäläinen harkitsevaisuus on hyve. Linnaseudun rooli Hämeenlinnan seudun yhtenä kehittäjäorganisaationa on vahvistunut ja tulee jatkossa vahvistua vielä entisestään toiminnan tunnettavuuden ja käytännön konkreettisten toiminnan tulosten myötä. Asukkaille, yhdistystoimijoille ja yrityksille luodaan toimintaan osallistumisen kautta uusia vaikutuskanavia ja aktivoidaan osallistumaan alueen kehittämistyöhön. Toimintaan osallistuu lukuisa määrä toimijoita, vaikka :n jäsenmäärä yhdistyksenä on suhteellisen pieni (ka. 80 jäsentä). Tämän syynä voidaan kuitenkin suurelta osin pitää sitä, että yhdistyksen järjestämään tai hankkeiden toteuttamaan toimintaan osallistuminen ja hankerahoituksen hakeminen eivät edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Heikkoudet Asukkaiden vähyys ja korkea ikärakenne erityisesti maaseutualueella on arkipäivää. Nuoria on vaikea houkutella asumaan maaseudulle ja eritoten jäämään/palaamaan takaisin kotiseudulleen opiskelujen ja työssäkäynnin myötä. Aktiivisten toimijoiden joukko on monissa kylissä pieni, keski-ikäiset, mahdolliset paluumuuttajat ovat kiireisiä työssä käyviä lapsiperheitä joilla ei ole aikaa yhdistystoiminnalle. Yhdistystoiminta on aaltoilevaa, väliin mahtuvien nousukausien jälkeen monella alueella kärsitään yhteisen toiminnan ja mehengen ajoittaisesta puutteesta. Alueen asukkaat ja yhteisöt tulisi saada entistä vahvemmin tunnistamaan omat vahvuuteensa ja erityispiirteensä. Hämäläisalueita leimaa osin vaatimattomuus ja tietynlainen muutosvastarinta kaikenlaiseen uuteen kehittämistyöhön. 9

10 Tiedonkulkua asukkaiden, ruohonjuuritason toimijoiden ja kuntien sekä eri organisaatioiden välillä tulisi parantaa. Palvelujen keskittäminen taajamiin tai vielä kauemmas aluekeskukseen pois maaseudulta ja lähialueilta, on ongelma erityisesti vanhenevan väestön kohdalla, koska joukkoliikenteen tarjonta erityisesti seudun reuna-alueille mentäessä on heikkoa. Vaikka monella kylällä on oma kokoontumistila, koetaan yhdistystoiminnan kokoavana voimana olevan kokoontumistilan puute ja kokoontumistilojen heikko saatavuus monessa kylässä myös heikkoutena. Maisemanhoidon osalta erityisesti joidenkin taajamien keskustojen ilmeet ovat jääneet vuosien päähän nykyajan asumisviihtyvyyden tasosta. Myös monien muiden alueiden ympäristön hoitotoimenpiteet ovat jääneet taka-alalle niin taajamissa kuin maaseudullakin. Alueen infrastruktuurin osalta erityisesti maaseudulla heikossa asemassa ovat teiden kunto ja niiden turvallisuus, vesi- ja viemäriverkostot ja asuntorakentamisen hitaus kaavoitetuilla alueilla. Alueen runsaiden vesistöjen tarjoamia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty ja puitteet vesiliikenteen toimimiselle ovat huonot. Seudun tarjonnan esiintuonti on osin heikkoa vähäisten opasteiden ja markkinoinnin vuoksi. Seudun heikkoutena nähdään osaamisen kehittämisen kannalta myös yliopiston puuttuminen. Mahdollisuudet Seudun mahdollisuus on ehdottomasti ympäristö, luonto, arvokkaat maisemat ja niiden säilyttäminen, jotka antavat sijan paikalliselle, myös pienimuotoiselle ja tutulle toiminnalle jota tulisi entistä vahvemmin hyödyntää niin yritys- kuin yhdistystoiminnassakin. Seudun historia on täynnä lukuisia erilaisia tapahtuma-aihioita, joiden hyödyntäminen ja herättäminen henkiin uusimuotoisin tavoin olisi kunnianosoitus menneiden vuosien toimijoille. Runsas rakennuskanta antaisi remontoidussa ja siistityssä koreudessaan puitteet mitä monipuolisimman yhdistys- ja yritystoiminnan pyörittämiseen. Seudun tunnetuksi tekevät kohteet ja toiminta tulee säilyttää ja niiden asemaa vahvistaa, jotta luontaiset resurssit saadaan hyödynnettyä ja pyöriä ei tarvitse keksiä uudelleen. Tiivis ja aktiivinen kyläverkosto tarvitsee tukea yhteisöllisyyden ja talkoohengen säilyttämiseksi kylissä ja maaseudun elinvoimaisuuden takaamiseksi. Asukkaat ovat mahdollisuus, laajamittainen yhteistyö eri tasoilla tuottaa tulosta ja lisää pienimpienkin toimijoiden resursseja. Ympäristön suomien vapaa-ajanviettomahdollisuuksien hyöty tulisi nähdä vahvemmin myös yritystoiminnan kannalta. Hankkeiden kautta tuleva rahoitus on tärkeä osa monen pienen yhteisön toiminnan kehittämistyötä. Toimintojen kehittämisessä tärkeää on myös osata rikkoa rajoja ja toimia niin alueellisesti kuin eri alojenkin saralla yhteistyössä niin omanlaisten kuin erilaistenkin toimijoiden kanssa kehittämistyön rikastuttamiseksi ja resurssien vahvistamiseksi. Kaupunki-Leaderin mahdollistuessa myös Hämeenlinnan kaupungin ydinkeskustan toimijoiden monipuolinen työ alueen kehittämisessä näyttäytyisi maaseudun toiminnan rinnalla vahvana seudullisen paikallistoiminnan kehittymiseen tähtäävänä hankekokonaisuutena. Toiminta poikisi myös enemmän mahdollisuuksia maaseudun ja kaupungin toimijoiden konkreettiselle yhteistyölle. 10

11 Uhat Suurin haaste koko seudulla on pitää aktiiviset toimijat edelleen motivoituneena toiminnan kehittämiseen ja saada mukaan myös uusia toimijoita. Aktiivisuuden laantumisen myötä uhkina seuraavat perässä myös näkyvyyden, tunnettavuuden ja tiedottamisen heikkeneminen ja tätä kautta koko yhteisöllisen toiminnan väheneminen. Yhdistysten toiminnan kulmakivenä olevien kokoontumistilojen vähyys vaikeuttaa toiminnan toteuttamista puitteiden puuttuessa. Yhdistystoiminnan haavoittuvaisuus kaipaa rinnalleen hankehaukkaa, koordinaattoria joka neuvoo, opastaa ja tekee työtä yhdistysten toiminnan aktivoimiseksi. Hankebyrokratian vaikeus ruohonjuuritason toimijoille koetaan myös uhkana ja kynnyksenä kehittämistyön edistymiselle. Monien toimintojen puitteiden luominen kokoontumistiloista ulkoilureitteihin vaatii aktiivista työtä myös rakentamisen jälkeen, tiloille tulee löytyä käyttäjiä ja ylläpidosta tulee pitää huolta. Myös uusista asukkaista tulisi pyrkiä saamaan irti kaikki se tiedon ja osaamisen hyöty suoraan asuinalueille, mutta uhkana on muuttajien kotouttamisen ja kyläyttämisen unohtuminen ja liikaa omasta identiteetistä ja vanhoista tavoista kiinnipitäminen. Yritystoiminnassa vaaditaan uskallusta toimia ja verkostoitua, toiminnan tukemista ja kannustusta erityisesti pienten yritysten kasvuun. Innovaatioiden oikealle käytännön toteuttamiselle tulisi löytää sijansa. Vanhojen yrittäjien kokemukset tulisi pystyä siirtämään paremmin uusien yrittäjien hyödynnettäväksi, jotta samat ongelmat eivät uusiutuisi suotta. Työpaikkojen säilyminen huolestuttaa monia ja erityisesti nuorten työllistymiseen tulee panostaa. 4. Strategian kuvaus ja tavoitteet 4.1 Painopisteet ja perustelut Strategian valmisteluprosessin aikana eri tavoin kootut palautteet, ideat ja kehittämistarpeet uuden ohjelmakauden toiminnasta keskittyivät selkeästi kolmen painopisteen alle, jotka käsittelevät yrittäjyyttä, kulttuuria ja ympäristöä sekä asukkaiden toimintaa eri yhdistyksissä. Yrittäjyyden tukemista painotetaan elinvoimaisen elinkeinoelämän ja lähipalvelujen turvaajana, kulttuurin ja ympäristön kehittäminen ovat avaintekijöitä seudun kilpailukyvyn, vetovoiman ja paikallisidentiteetin vahvistamisessa. Asukasaktiivisuuden avulla ja varassa saadaan aikaan vireää paikallisyhteisötoimintaa, jonka tukeminen vapaaajan ja harrastustoiminnan kehittämiseksi ja lisäämiseksi on tärkeää. Painopisteiden oheen koottiin lista lisäarvoa hankkeisiin tuovista tekijöistä. Näitä tekijöitä ei kuitenkaan haluttu nostaa itse painopisteeksi, vaan kaikki tavoitteet läpikäyviksi asioiksi, joiden sisällyttäminen rahoitettaviin hankkeisiin koettiin erityisen tärkeäksi. Tätä kautta hanke- ja yritystukia hakevien tahojen suunnitelmien toivotaan huomioivan lasten ja nuorten toiminnan kehittämisen tärkeyden, kansainvälisen toiminnan mahdollistaminen; aloittaminen tai kehittäminen, kansainvälistymisen edistäminen Leader-toiminnan avulla, sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistamisen, yhteistyön ja verkostoitumisen hyödyntämisen sekä kokemustenvaihdon kautta jaettavat hyvät ja kehittämistä vaativat toimintaideat. Monirahastoisuuden ja ns. Kaupunki-Leaderin mahdollistuessa Hämeenlinnan kaupungin ydinkeskustan hankerahoituksen painopisteet keskittyvät kohtiin ja 4.1.3, tavoitteena 11

12 muun muassa maaseudun ja kaupungin välisen yhteistyön lisääminen, eri-ikäisten toimijoiden yhteistyön kehittäminen, asuinalueiden viihtyvyyteen vaikuttaminen, yhteisten alueiden kehittäminen ja tiedotuksen vahvistaminen Yrittäjyys elinvoimaisen elinkeinoelämän ja lähipalvelujen turvana Teeman mukaisia yritystukia myönnetään paikallisen yritystoiminnan kehittymisen tukemiseen maaseutualueiden mikroyrityksille (max. 10htv), monipuoliseen pienyritystoimintaan ja mahdollisista toimialarajauksista sovitaan alueella yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Tukea voidaan myöntää sekä yrityksen toiminnan kehittämiseen, investointeihin että ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiseen. Tavoitteena on tuista saatavan hyödyn jäämiseen seudulle mahdollisimman tehokkaasti ja tukia tarkastellaan erityisesti niiden vaikuttavuuden näkökulmasta suhteessa myös koko seudun kehittämiseen. Yritystoiminnassa hyödynnetään alueen luontaisia vahvuuksia ja resursseja ja verkostoidutaan erilaisten toimijoiden kanssa Kulttuuri ja ympäristö seudun vetovoiman, kilpailukyvyn ja paikallisidentiteetin vahvistajana Seudulle luontaisten vahvuuksien ylläpitäminen ja hyödyntäminen luo alueesta erottuvan, omaleimaisen ja tunnistettavan kokonaisuuden. Paikallisidentiteetin muodostuminen tavoittaa monta tasoa oman asuinalueen ja kotiseudun, kotikunnan, seudun, jopa hämäläisyyden, suomalaisuuden ja eurooppalaisuuden. Paikallisidentiteetin vahvistumisen elementtejä ovat tunne johonkin kuulumisesta ja mukanaolo toiminnassa, jonka puolesta voi olla ylpeä. Monimuotoinen ympäristö ja sen vaaliminen luo edellytykset vahvan paikallisidentiteetin luomiseen ollen perusosa kotiseudun maisemaa. Kotiseudulle ominaiset tavat, piirteet, luonto, rakennukset, toiminta, tapahtumat ja asukkaat luovat oman kulttuurin jonka kehittymistä entisestään tulee vahvistaa. 12

13 4.1.3 Asukasaktiivisuus paikallisyhteisöjen, harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan voimavarana Teeman tavoitteena on tukea asukaslähtöistä toimintaa ja yhteisöllisyyttä kylä- ja asukastoiminnassa, kotiseututyössä sekä erilaisten harrastus- ja vapaa-ajan saralla toimivien yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa. Asukkaiden vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksien kasvattamisen myötä työn tunnettavuus ja arvostus kasvaa. Seudun tiiviin kyläverkoston ja erilaisten yhdistystoimijoiden työn jatkuvuutta tulee tukea toiminnan kehittymisen ja laajentumisen, puitteiden luomisen, toimijoiden osaamisen ja yhteistyön sekä verkostoitumisen lisäämiseksi ja tätä kautta taata alueelle asukkaiden omaehtoisen toiminnan toteuttaminen hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kasvattamiseksi. 4.2 Mittarit Hankkeiden toiminnan arvioituja tuloksia tai toiminnan suunnitelmia on usein hankala mitata numeroin tai euromäärin. Strategiaprosessin aikana on ilmennyt selkeä tarve luoda ns. mittareita hankkeiden arvioinnin, vaikutusten ja viestinnän tueksi. Tämän strategian painopisteet läpileikkaavina mittareina ja hankerahoituksen jakoa määräävinä hankevalintakriteerinä toimivat: Paikallislähtöisyys Jatkuvuus ja tuottavuus Oma-aloitteisuus Uudistuminen Vaikuttavuus Luontaisten vahvuuksien ja maaseudun mahdollisuuksien hyödyntäminen hankkeet ovat paikallisten asukkaiden, yhdistysten ja yritysten tarpeista lähtevää toimintaa toimijoiden tulee perustella hankkeesta saatava hyöty, tuottavuus ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen tulevaisuudessa hankkeiden ideat tulevat oma-aloitteisesti itse toimijoilta ja sekä suunnittelussa että toteuttamisessa oma-aloitteisuus on kestävän toiminnan perusta uudistuminen ei ole ainoastaan uusien toimintatapojen kokeilua vaan myös sitä, mitä meillä ei ole ennen tehty räätälöiden ja kokemuksia vaihtaen miten toiminta lisää alueen tai seudun vaikuttavuutta seudulle ominaisten luontaisten piirteiden ja maaseudulla nähtävien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja vahvistaminen hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa 4.3 Priorisoinnit Kehittämistarpeiden ja -ideoiden kokoamisen yhteydessä nousi esiin viisi tärkeää teemaa, joiden huomioiminen hankkeiden arvioinnissa nostettiin tärkeäksi ja lisäarvoa tuovaksi: Lasten ja nuorten toiminta Kansainvälisyys Sosiaalinen vuorovaikutus Yhteistyö Kokemustenvaihto 4.4 Yhteensovitus ELY-keskuksen alueellisen strategian kanssa 13

14 Kaikkiin tämän strategian painopisteisiin nähden yhteisiä rajapintoja Hämeen ELY-keskuksen alueellisen strategian kanssa löytyy erityisesti ELY-keskuksen Asuminen-teemasta. Asumisen mahdollisuus on Hämeelle ominaisten luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen vetovoimaisuus. Tavoitteiden osalta yhteisiä päämääriä tukevat erityisesti Hämeen maaseudun kehittäminen vetovoimaisena vakinaisen ja vapaa-ajan asumisen ympäristönä turvaten palvelut muun muassa uudenlaisin ratkaisuin rajoja rikkovan yhteistyön avulla. Yrittäjyyttä tuetaan osana maaseutuyhteisöjä. Kansalaistoiminta nähdään yhteisöllisyyden ja paikallisen vastuunoton kulmakivinä ja paikallisia ratkaisuja sekä palveluja kehitetään asiakaslähtöisesti (asukaslähtöisesti) huomioiden alueen erityispiirteet. Maaseudun harrastus- ja virkistäytymismahdollisuuksia kehitetään ja infrastruktuurissa keskitytään esteettömyyteen ja turvallisuuteen. 4.5 Yhteensovitus muiden alueella toteutettavien ohjelmien kanssa Strategian sisältöä on tarkasteltu seudun muiden ohjelmien ja strategioiden kanssa ja arvioitu kunkin kohdalla yhteisiä rajapintoja, tavoitteita ja täydentävyyttä alueen kehittämistyössä. Kuitenkin koska uuden ohjelmakauden valmistelu on vielä vasta alussa, kovin pitkälle tehtäviä yhteistyösuunnitelmia ei voida vielä tässä vaiheessa tehdä Häme 2035 maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelmassa painotetaan tämän strategian tapaan alueen luontaisten vahvuuksien hyödyntämistä kehittämistyössä korostaen elinympäristön luonnonläheisyyttä, turvallisuutta sekä työn, asumisen, opiskelun ja vapaa-ajan yhdistymistä kestävällä tavalla. Maaseudulla asutus keskittyy sekä vanhojen kylien että hyvien kulkuyhteyksien varrelle muodostuneisiin uusiin asuinalueisiin. Vanhoissa kylissä vaalitaan alueille ominaisia rakennusperinteen piirteitä kunnostamalla kohteita. Maaseudun vanha rakennuskanta nähdäänkin tärkeänä osana paikallisen identiteetin muodostumista. Maakuntasuunnitelma luonnehtii aktiivista ja monin tavoin eri osapuolia hyödyttävää kanssakäymistä maaseudulla moderniksi, vapaaksi ja luontevaksi yhteisöllisyyden kasvattajaksi. Maakuntasuunnitelmassa läpäisevänä teemana maaseuturahaston tapaan on kestävä kehitys, joka painottaa hyvän tulevaisuuden mahdollistamista oikein valinnoin. Maakunta säilyy edelleen elinvoimaisena ympäristön parantuessa puhtaiden vesien, hyvän ilman laadun, monimuotoisen luonnon, terveellisen asuinympäristön ja rikkaan kulttuuriympäristön ansiosta. Hyvinvoinnin osalta maakuntasuunnitelmassa painotetaan LEADER-toimintatapaan erinomaisesti sopien osallisuuden ja itsensä toteuttamisen merkitystä, joka luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, hyvinvointia ja terveyttä, yhteistä kulttuuria ja suvaitsevaisuutta ihmisten välillä Hämeen maakuntaohjelma Hämeen maakuntaohjelman visio kokoaa maakunnan tulevaisuuden menestystekijöiksi yritysten innovatiiviset toimintaympäristöt, osaavan työvoiman tarjonnan elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin sekä erityisesti tätä strategiaa tukevan laadukkaat asuin- ja elinympäristöt. Maakuntaohjelma määrittelee hyvän hämäläisen asumisen vahvistamisen paikoiksi (hämäläisen) maaseutuasumisen, joka keskittyy erityisesti vetovoimaisiin kyliin sekä hyvien kulkuyhteyksien varteen muodostuneisiin uusiin asuinyhteisöihin, tukien asukkaiden arkea ja erilaisia elämäntapoja. Luonnon tarjoamat mahdollisuudet ovat 14

15 maakunnan tärkeä vetovoimatekijä, viihtyivät asuinympäristöt antavat lukuisia mahdollisuuksia toimintojen kehittämiseen Hämeen alueellinen kulttuuriympäristöohjelma Luonto ja kulttuuriperintö ovat osa Hämeen identiteettiä ja imagoa. Tämän strategian teeman mukaan paikallinen omaleimaisuus on arvostettu kilpailutekijä ja sillä myös taloudellinen arvo alueen houkuttelevuuden lisääntyessä niin asumisen kuin yrittämisenkin näkökulmasta. Kulttuuriympäristöohjelma vahvistaa hämäläisen luonnon ja kulttuurimaiseman arvostusta ja luo edellytyksiä sen hoitoon. Ohjelma asettaa tavoitteet sekä arvioi kulttuuriympäristöä, hoidon tilaa sekä tulevaisuuden näkymiä. Ohjelman tavoitteiden toteuttaminen sisältyy keskeisesti tämän strategian ympäristö ja kulttuuri teeman ympärille Taloissa ja taajuuksilla; Kanta-Hämeen paikallistoimintaohjelma Maakunnallisen kylien yhteenliittymän Hämeen Kylät ry:n laatiman Paikallistoimintaohjelman painopisteet kulkevat rinnan Leader-toiminnan ja tämän strategian kanssa. Ohjelma määrittelee yhteiset päämäärät paikallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Leader-hankkeet ovat yksi tapa toteuttaa ohjelmaa kaikkien neljän eri teeman osalta; yhteisöllisyys näkyy, paikallisia palveluja järjestetään, kestävän maaseutuasumisen Häme ja aito kumppanuus toteutuu. Mukaan ohjelmaan on koottu erityisesti yhteisöllisyys teeman alle yhdessä edistettäviä asioita; yhteisten tilojen käytön monipuolistaminen, paikallistoiminnan ja kulttuurin vahvistaminen sekä asukkaiden osallistamisen eri muodot HAMK strategia 2015 Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK on toiminta-alueensa johtava innovaatioiden ja yrittäjyyden edistäjä, väestön osaamistason kohottaja sekä joustava työelämän yhteistyökumppani ja uudistaja. Strategian mukaiset arvot tukevat myös tämän strategian tavoitteita; yhteistyö, osallistava kehittäminen ja rohkea uudistuminen. Yhtenäisten tavoitteiden saavuttaminen voisi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi opiskelijavoimin toteutettuja projekteja ja suunnitelmia Hämeenlinnan seutu; Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO-ohjelman tavoitteina olevat kilpailukykyisen seudun tekijät tukevat tämänkin strategian painopisteitä; vetovoimaisuus ja kasvu, yrittäjämyönteisyys, hyvä imago ja toimivat palvelut. Toiminta- ja innovaatioympäristön kehittämisen toimenpidekokonaisuudessa painotetaan seutukunnan kuntakeskusten ja yritysalueen profiloitumista, joka tukee myös tämän strategian vahvuuksien hyödyntämistä. KOKOohjelman myötä ympäristövaikutusten arviointia on toteutettu vuonna 2008 valmisteltujen Hämeen alueellisten kestävän kehityksen periaatteiden kautta, jotka painottavat ympäristön tilan parantamista sekä luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriperinnön turvaamista, sekä kehittämistyön positiivisen vaikutuksen tärkeyttä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Hämeessä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus on keskeinen vetovoimatekijä. 15

16 4.5.7 Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategia Elinkeinostrategian päästrategia jakautuu kolmeen osaan painottuen seudun nykyisten yritysten kasvu- ja kehitysmahdollisuuksien varmistamiseen, osaamis- ja innovaatioympäristön vahvistamiseen sekä toiminta- ja asuinympäristön kehittämisen varmistamiseen seudun imagon ja vetovoiman säilymiseksi houkuttelevana. Yhdeksi tärkeimmäksi teemaksi strategiassa nousee seudun eri alueiden vahvuuksien huomioiminen ja tukeminen sekä kaupungissa että maaseudulla. Tätä strategiaa tukevia toimia ovat muun muassa elinkeinostrategian vision kriittisistä menestystekijöistä nuorten yrittäjyyskasvatus sekä tarpeista lähtevä, ratkaisuja ja mahdollisuuksia antava kehittämistoiminta. Linnaseutu ry on osa Hämeenlinnan ja Hattulan laajaa yrityskehitysverkostoa. Elinkeinostrategiassa mainituista strategisista hankkeista tätä asiakirjaa tukevia toimia ovat erityisesti maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseen liittyvät asiat, tavoitteena Etelä-Suomen vetovoimaisin yrittämisen ja asumisen seutu Janakkala 2020 strategia elinkeinotoiminnan näkökulmasta Strategiassa painotetaan yritysten ja yhdistysten kuulumista osaksi yhteisöä edistäen yhdessä kunnan kanssa kuntalaisten hyvinvointia. Strategian mukaan Janakkala tunnetaan laatuasumisen ja terveysliikunnan edelläkävijänä Hämeenlinnan maaseutuohjelma 2015 Hämeenlinnan kaupungin maaseutuohjelman mukaan maaseudun hyvän arjen muodostuminen on jaettu kolmeen eri teemaan, jotka ovat yhtäläisiä myös tämän strategian painopisteiden kanssa; asuminen, ympäristö, infra; elinkeinot, työ, palvelut; sekä yhteisöllisyys, vaikuttaminen, viihtyisyys. Toimenpide-ehdotuksista yhtäläisiä tavoitteita tämän strategian kanssa ovat muun muassa maaseudun luominen selkeäksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi asumiselle ja yrittämiselle, kylien maankäytön mallin hyödyntäminen, maaseudun elinvoimaisuuden ja kylien palvelutarjonnan tukeminen, kolmannen sektorin yhteistyön vahvistaminen ja kesäasukkaiden huomioiminen. 5 Alueellinen strategiavalmistelu 5.1 Prosessin valmistelu Paikallisen strategian valmistelu on aloitettu vuoden 2011 aikana kokoamalla aineistoa seudun nykytilanteesta ja tulevista kehittämistarpeista ja toimenpide-ehdotuksista. Kaupunki-Leaderin osalta keskustelut on käynnistetty marraskuussa 2011 asukas- ja kaupunginosayhdistysten toimijoille järjestetyssä tilaisuudessa, missä on informoitu tilanteesta ja koottu ajatuksia asuinalueiden kehittämistarpeista. Laajemmin ohjelmakautta on valmisteltu keväästä 2012 alkaen, jolloin ryhmä järjesti eri paikkakunnilla (Hattula, Hauho, Turenki, Tervakoski, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos) pitäjäillat, jossa kerrottiin nykyisen ohjelmakauden tuloksista ja uuden ohjelmakauden valmistelusta, sekä koottiin yleisön ajatukset nykytilasta ja kehittämistarpeista erillisen kyselyn voimin. Keväällä aloitti työnsä myös taajamien kehittämiseen tehtävä opinnäytetyö, jonka avulla kootaan tietoa pitäjien keskustojen kehittämisestä eri aloilta. Vuoden aikana on analysoitu kuluvan ohjelmakauden toimintaa, hankkeita, yritystukia, niiden jakautumista seudulla, toimijoiden 16

17 monipuolisuutta, hankkeiden sisältöjä sekä onnistumisia ja kehittämistä vaativia asioita lähinnä hankebyrokratian näkökulmasta. Kesällä ryhmän hallituksella teetettiin seikkaperäinen kysely seudun vahvuuksista, hanke- ja yritystoiminnan rahoituksen painopisteistä, Kaupunki-Leaderistä, hankerahoituksen rajaustarpeista, maaseuturahoituksen läpileikkaavista tavoitteista, tulosten mittaamisen keinoista sekä ryhmän hallitustyöskentelyn sisällöstä ja kehittämisajatuksista. Elokuussa järjestettiin yhteistyössä naapuritoimintaryhmä EMO ry:n kanssa laaja seminaari Leaderin uusi aikakausi, jonka tavoitteena oli eri alojen asiantuntijoista kootun paneelikeskustelun voimin nostaa esiin seudun kehittämistarpeita, vahvuuksia ja heikkouksia, sekä eri teemoista koottujen ryhmätöiden voimin koota seudun toimijoiden ajatuksia hankerahoituksesta ja sen painopisteistä. Syyskuussa järjestettiin lisäksi vielä tiivis kysely seudun eri toimijoille hanke- ja yritystukien kohdentamisesta ja tulostavoitteiden mittaamisen vaihtoehdoista. Ryhmä vieraili myös seudun kunnissa tavaten kuntien keskeisimpiä virkamiehiä ja esitellen nykyisen ohjelmakauden tuotoksia, uuden ohjelmakauden valmistelua ja kuunnellen kuntien tarpeita hanke- ja yritysrahoituksen osalta. Keskusteluja uuden ohjelmakauden sisällöstä on käyty myös lukuisten eri yhteistyötahojen kanssa. 5.2 Innovatiivisuus ja verkostoituminen EU:n läpäisevien teemojen osalta pienetkin asiat seudulla katsotaan innovaatioiksi. Erityisesti paikallistasolla innovaatioita ovat pienet asukaslähtöiset ideat, joita alueella ja toiminnassa ei ennen ole toteutettu. Käytännössä itse Leader-toimintatapa on kokonaisuudessaan varsin innovatiivinen ja ko. toimintaa luova tapa toimia paikallisten asioiden kehittämiseksi. Hyvien käytäntöjen räätälöimistä tulee edelleen painottaa ja kokemusten ja tietojen vaihtoa lisätä uusien toimenpiteiden kokeilemisen uskaltamiseksi. Innovatiivisuutta ei saa hukuttaa liialla paperityöllä, hankesuunnitelmassa tulee olla mahdollisuus tehdä toiminnan muutoksia jos ne hankkeen kannalta ovat tärkeitä eivätkä muuta koko ideaa hankkeen sisällöstä. Nuorten työllistämiskokeiluihin sekä eri toimijoiden kansainvälistymiseen toivotaan panoksia oikeiden, todellista hyötyä tuottavan toiminnan puitteissa. Linnaseudulla on aktiivinen rooli seudun toimijoiden kansainvälistymisen kynnyksen alentamisessa ja kokemusten sekä verkostojen tarjoamisen muodossa kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi. Alueella korostetaan innovaatioiden toteuttamisessa laajaa yhteistyötä alueen eri tason toimijoiden kesken. Esiin nousi myös seudun vahvat ruokaperinteet ja niihin liittyvien innovaatioiden toteuttaminen sekä seudulle ominaisten vesistöjen hyödyntäminen vielä monipuolisempien toimintojen toteuttamisessa. Innovatiivisuuteen liittyvät myös EU:n kaksi muuta läpäisevää teemaa; Ilmaston muutos koskettaa seudulla muun muassa toiminnoissa käytettävien tilojen lämmitysmuotojen huolehtimista ympäristöystävällisinä sekä päästöjen vähentämistä erilaisten liikkumisratkaisujen tehostamisella maaseudulta palvelujen äärelle. Ympäristön kannalta tärkeää on huolehtia seudulle ominaisten arvokkaiden maaseutu- ja kylämaisemien hoidosta ja ehostamisesta sekä maisemien yhtenäistämisestä myös rakenteellisin keinoin maisemaan sopivilla tavoilla. Verkostoituminen on perusedellytys toiminnan kattavuudelle, tiedottamiselle, tunnettavuudelle ja vaikuttavuuden vahvistamiselle. :n rooli yhtenä seudun 17

18 kehittäjäorganisaationa on olla eri toimijoiden kanssa eri tasoilla monipuolista yhteistyötä tekevä, tiedottava ja edelleen alueen toimijoita verkostoiva yhdistys niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Linnaseutu jatkaa myös uudella ohjelmakaudella tiivistä yhteistyötä alueella toimivien eri tahojen kanssa roolin vahvistamiseksi entisestään. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat alueen kunnat, seudullinen kehittämisyhtiö Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen ELY-keskus, Hämeen Liitto, MTK Etelä-Häme, ProAgria Häme, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen Kylät sekä erilaiset yhdistykset ja järjestöt sekä muut Kanta- ja Päijät-Hämeen toimintaryhmät. 6 Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma tarkentuu vaiheessa 2 strategian laajentuessa ohjelmaksi. Kaikkien painopisteiden osalta toimintaan lisäarvoa tuovat tekijät ovat lapsiin ja nuoriin kohdistuvan toiminnan kehittäminen, kansainvälisyyteen tähtäävät toimenpiteet, sosiaalinen vuorovaikutus yhteisön toimijoiden kesken, yhteistyön tekeminen eri tasoilla olevien toimijoiden kesken sekä kokemustenvaihto hyvien käytäntöjen eteenpäinviemiseksi. 6.1 Yrittäjyys elinvoimaisen elinkeinoelämän ja lähipalvelujen turvana Yritystukien myöntämisen tavoitteina ovat muun muassa - uusien työpaikkojen ja (nuorten) työllistämisen edellytysten parantaminen, - yrittäjien yhteistyöverkostojen luominen ja tukeminen, - pienyritysten uusien ideoiden kehittäminen, - investointeja tukevan kehittämistyön ja toiminnan jatkuvuuden vahvistaminen, - palvelukulttuurin ja markkinoinnin sekä tunnettavuuden kehittäminen, - toiminnan monipuolistaminen ja laajentaminen, - uusien alojen tuotteistaminen ja erikoistenkin alojen mahdollistaminen ja puitteiden tukeminen, - vanhojen paikallisuutta tukevien ammattien uudelleen henkiin herättäminen, - päivittäiset lähipalvelut sekä - yritystoiminnan aloittaminen ja kouluttautuminen. 6.2 Kulttuuri ja ympäristö seudun vetovoiman, kilpailukyvyn ja paikallisidentiteetin vahvistajana Teema pitää sisällään monipuolisen kulttuuritoiminnan, historian ja perinteiden hyödyntämisen tukemisen sekä maiseman ja lähiympäristönhoitoon liittyvät toimenpiteet. Tavoitteena on paikallisidentiteetin vahvistaminen ja vahvuuksien esiintuonti muun muassa - seudun kulttuuriin liittyvien toimintojen ja tapahtumien kehittämiseksi, - historian ja perinteiden tallentamiseksi jälkipolville tuomaan uusia ideoita alueiden kehittämiseen menneisyydestä kumpuavien ajatusten voimin, - asuinviihtyvyyden lisäämiseksi ja kylämaisemien yhtenäistämiseksi, - sopivaksi ympäristön ennallistamiseksi ja hoidoksi rakenteellisen ja rakentamattoman lähiympäristön osalta sekä - seudun vesistöistä ja omaleimaisista ja arvokkaista maisemakokonaisuuksista huolehtimiseksi. 6.3 Asukasaktiivisuus paikallisyhteisöjen, harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan voimavarana Teeman mukaisten hankkeiden tavoitteena on muun muassa - eri alojen yhdistysten toiminnan vahvistaminen ja uuden toiminnan luominen, - yhteistyön kasvattaminen ja eri-ikäisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen, - toiminnan aktivointi, 18

PAIKALLISTA AIKAA. Hämeenlinnan seudun paikallisen kehittämisen strategia vuosille 2014-2020. Linnaseutu ry

PAIKALLISTA AIKAA. Hämeenlinnan seudun paikallisen kehittämisen strategia vuosille 2014-2020. Linnaseutu ry PAIKALLISTA AIKAA Hämeenlinnan seudun paikallisen kehittämisen strategia vuosille 2014-2020 Linnaseutu ry 2 Linnaseutu ry Perustettu v. 2001 Pannujärventie 7, 14820 Tuulos www.linnaseutu.fi, facebook:

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys

Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys Leader toiminta koostuu kolmesta osa-alueesta Leader-rahoitus Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta.

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien

Lisätiedot

Kuntastrategia vuoteen 2030 Kh

Kuntastrategia vuoteen 2030 Kh Kuntastrategia vuoteen 2030 Kh 23.4.2018 99 Tulevaisuuden kunnan roolit (Kuntaliitto) 24.4.2018 Lähde: Kuntaliitto, ISBN 978-952-293-461-1 (pdf) 2 2018-2030 20.000 asukkaan Janakkala kasvukäytävän toimiva

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Kohdataan Alavudella Hyvää ja kaunista Homma hoidetaan UUTEEN KAUPUNKIIN VALMISTAUTUMINEN Alavudella on pitkään tehty strategista suunnittelutyötä kehittämisohjelmia laatimalla.

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Mika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie Pelkosenniemi

Mika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie Pelkosenniemi Mika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi www.pelkosenniemi.fi ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Kuntatason strategiat ja ohjaus www.pelkosenniemi.fi Elinkeinoelämän kehittäminen

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Vaalan kuntastrategia 2030

Vaalan kuntastrategia 2030 Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Yleistä maaseutuohjelmasta

Yleistä maaseutuohjelmasta Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta

Lisätiedot

TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN

TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN Tervon kuntastrategian lähtökohdista Tervon kuntastrategia hahmottaa kunnan halutun tulevaisuuden kuvan, painopisteet ja päämäärät. Kuntastrategia on johtamisen

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019

Lisätiedot

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA 23.8.2019 Helsingin Sanomat 22.2.2019 MDI:N VÄESTÖENNUSTE 2040 OSALLISUUS HYVÄN ELÄMÄN EDELLYTYKSENÄ Paikallinen osallisuus Kyky panostaa yhteiseen

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23) Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

SPIRIT OF INARI LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA

SPIRIT OF INARI LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA SPIRIT OF INARI 1.11.2018 LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA Johanna Liinamaa, toiminnanjohtaja Leader Pohjoisin Lappi ry LAPIN LEADER-RYHMÄT Lapin Leader-ryhmät Leader Peräpohjola (51) Simo, Keminmaa,

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84 EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää

Lisätiedot

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut: Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja

Lisätiedot

Pohjois-Satakunta Ikaalinen

Pohjois-Satakunta Ikaalinen Pohjois-Satakunta Ikaalinen 19.3.2015 41700 asukasta Satakunta 25 450 Pirkanmaa 16 250 Toiminta-alue Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot