Tyytyväisyys erikoislääkäri - koulutukseen vaihtelee

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyytyväisyys erikoislääkäri - koulutukseen vaihtelee"

Transkriptio

1 TERVEYDENHUOLTO TIETEESSÄ TIINA AINE LL, kliininen opettaja Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TEPPO HEIKKILÄ LL, tutkija Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan perusterveydenhuollon yksikkö HARRI HYPPÖLÄ LT, vs. ylilääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala, päivystysalue HANNU HALILA LKT, dosentti, yhteiskuntasuhdejohtaja Suomen Lääkäriliitto SANTERO KUJALA LL, lääkintöneuvos Suomen Lääkäriliitto IRMA VIRJO LT, professori (emerita) Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö JUKKA VÄNSKÄ VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto KARI MATTILA LKT, professori Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen yksikkö Tyytyväisyys erikoislääkäri - koulutukseen vaihtelee Naiset ja nuoret kriittisempiä Lähtökohdat Suurin osa suomalaisista lääkäreistä suorittaa jatkokoulutuksena erikoislääkärin tutkinnon. Terveyspalvelujärjestelmän muutokset ja haasteet heijastuvat koulutukseen. Koulutuksen laatuun on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vuosina perustutkinnon suorittaneiden lääkärien arvioita omasta erikoislääkärikoulutuksestaan. Menetelmät Tutkimusaineisto kerättiin osana Lääkäri kyselytutkimusta. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat vuosina valmistuneet lääkärit, joista tutkimusotokseen valittiin parittomina päivinä syntyneet (n = 7 758). Kyselyyn vastasi lääkäriä (vastausprosentti 53,7). Tulokset Erikoislääkäreitä oli aineistossa 64 % ja erikoistuvia 20 %. Vastanneista 71 % oli tyytyväisiä erikoislääkärikoulutukseensa. Kriittisimpiä olivat naiset ja nuorimmat lääkärisukupolvet. Kliiniseen opetuksen määrää pidettiin yleensä riittävänä, mutta hallinnollisen työn opetusta ja henkilökohtaista ohjausta liian vähäisenä. Tyytyväisyys vaihteli erikoisalojen ja oppimisympäristöjen mukaan, mutta tiedekuntien välisiä eroja ei todettu. Päätelmät Valtaosa lääkäreistä on tyytyväisiä erikoislääkärikoulutukseensa. Tyytyväisyys ei kuitenkaan jakaudu lääkärikunnassa tasaisesti. Erikoislääkärikoulutuksen yhtenäistäminen ja laadullinen kehittäminen on tarpeen. VERTAISARVIOITU VV Suomalaiset lääkärit pitävät erikoislääkärin tutkinnon suorittamista olennaisena osana ammattitaitonsa kartuttamista. Suomessa asuvia työikäisiä lääkäreitä oli yhteensä , joista erikoistuneita oli 60 % (1). Työikäisistä erikoislääkäreistä 26 %:lla oli useamman kuin yhden alan erikoislääkärin oikeudet (Suomen Lääkäriliitto, kirjallinen tiedonanto). Nuorista lääkäreistä lähes kaikki aikovat erikoistua (2). Toisin kuin useimmissa muissa EU-maissa erikoislääkärin tutkinto on Suomessa yliopistotutkinto. Se siirtyi vuonna 1986 lääkintöhallitukselta opetushallinnon alaisuuteen ja siitä tuli yliopistojen ammatillinen jatkotutkinto (3). Yliopistojen rahoituksessa erikoislääkärin tutkintoja ei kuitenkaan huomioida. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoima koulutuksen erityisvaltionosuus (koulutus-evo) jaetaan koulutusta antaville terveydenhuollon toimintayksiköille (4,5). Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen ja sittemmin Euroopan unioniin erikoislääkärikoulutusta koskevia säädöksiä uudistettiin vastaamaan paremmin EU:n lääkärikoulutusdirektiivejä. Vuonna 1994 aiemmat suppeat erikoisalat muutettiin pääerikoisaloiksi (6). Näin muodostui 92 kuuden tai kahdeksan vuoden pituista erikoislääkärikoulutusohjelmaa. Vuonna 1999 erikoislääkärin tutkintoon johtavien koulutusohjelmien määrää vähennettiin Suomen omalla direktiivin tulkinnalla 49:ään (7). Erikoislääkärikoulutusohjelmat lyhenivät viiteen tai kuuteen vuoteen. Kahdeksan vuoden koulutusohjelmat osin lakkautettiin, osin muutettiin itsenäisiksi kuuden vuoden koulutusohjelmiksi erityisesti kirurgian, sisätautien ja psykiatrian aloilla. Taustalla oli tarve yhdenmukaistaa koulutusta muun EU:n kanssa, jotta tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen ja työvoiman vapaa liikkuvuus helpottuisi (8,9). Samalla koulutukseen haluttiin lisätä suunnitelmalli- Suomen Lääkärilehti 20/2011 vsk

2 TERVEYDENHUOLTO KUVIO 1. Vuosina valmistuneiden lääkärien erikoistumistilanne valmistumisvuoden mukaan vuonna % vastaajista n = 837 KIRJALLISUUTTA 1 Lääkärit Taskutilasto. Suomen Lääkäriliitto Heikkilä T, Vänskä J, Hyppölä H ym. Lääkäri Kyselytutkimus vuosina valmistuneille lääkäreille. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2009:19. Helsinki Asetus erikoislääkärin tutkinnosta (691/1985). Suomen säädös - kokoelma Helsinki Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989; muutokset 1115/1999; 1227/2004). sa/1989/ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan korvauksen perusteista vuonna 2010 (67/2010). fi/laki/alkup/2010/ Asetus erikoislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen muuttamisesta (1436/1993) / n = 789 Olen erikoistunut Olen erikoistumassa n = n = n = 591 Olen päättänyt erikoistua, ja olen jo valinnut erikoistumisalan n = 602 Olen päättänyt erikoistua, mutta en ole vielä varma erikoistumisalasta En ole tehnyt päätöstä erikoistumisesta Olen päättänyt, etten erikoistu suutta, henkilökohtaista ohjausta ja jatkuvaa arviointia erikoislääkärikuulustelun rinnalle. Erikoislääkärikoulutuksessa on pyritty antamaan valmiudet paitsi kliiniseen työhön myös erikoisalan kehittämiseen ja hallinnolliseen työhön (7). Lääkärit erikoistuvat pääsääntöisesti työn ohessa erikokoisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Koulutus tapahtuu pitkälti terveyspalvelujärjestelmän ehdoilla, jolloin koulutukselliset näkökohdat jäävät helposti toissijaisiksi. Palvelujärjestelmän muutokset ja haasteet (esim. väestön ikääntyminen, lääketieteen kehitys ja lääkärikunnan naisistuminen) heijastuvat erikoislääkärikoulutukseen. Säännöllisestä erikoislääkärikoulutuspaikkojen arvioinnista on käyty keskustelua pitkään. Muutamilla erikoisaloilla on tehty valtakunnallisia tai alueellisia arviointeja, joiden toteuttamistavat ovat vaihdelleet (10-22). Osa arvioinneista on toteutettu kyselytutkimuksina ja osa on lisäksi sisältänyt ulko- tai kotimaisen arviointiryhmän käyntejä koulutuspaikoissa. Helsingin yliopisto arvioi omat erikoislääkärikoulutuspaikkansa kyselytutkimuksella vuonna 2001 (23), mutta arviointia ei ole sen jälkeen toistettu. Erikoistuneet ja erikoistumassa olevat lääkärit ovat päteviä arvioimaan saamansa koulutuksen laatua. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vuosina perustutkinnon suorittaneiden lääkärien arvioita omasta erikoislääkärikoulutuksestaan. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto kerättiin osana Lääkäri tutkimusta, joka on jatkoa Nuori lääkäri 88, Lääkäri 93, Lääkäri 98 ja Lääkäri tutkimuksille. Tutkimukset on tehty Kuopion ja Tampereen yliopistojen ja Suomen Lääkäriliiton yhteistyönä. Niiden tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa terveydenhuoltoa, lääkärin työtä ja koulutusta koskevien päätösten pohjaksi. Vuonna 2008 Suomen Lääkäriliiton rekisterissä oli vuosina valmistunutta lääkäriä. Tutkimusotokseen heistä valittiin parittomina päivinä syntyneet (n = 7 982) (24). Puutteellisten osoitetietojen takia otoksesta poistettiin 224 lääkäriä. Tietoja kerättiin sekä sähköisellä lomakkeella että perinteisellä postikyselyllä (25). Yhteensä kyselyyn vastasi lääkäriä. Vastausprosentti oli 53,7. Naiset vastasivat kyselyyn hieman useammin kuin miehet. Vastanneista naisia oli 65,7 %, kun perusjoukossa naisten osuus oli 57,8 %. Vastanneiden keski-ikä oli 44,7 vuotta, mikä vastaa perusjoukon keski-ikää (44,6 vuotta). Myös koulutusyksikön ja erikoistumistilanteen mukaan tarkasteltuna aineisto edustaa hyvin vuosina valmistuneita lääkäreitä (24). Lomakkeessa kysyttiin viisiportaisella asteikolla tyytyväisyyttä omaan erikoislääkärikoulutukseen. Vastausvaihtoehdot olivat erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, vaikea sanoa, melko tyytymätön ja erittäin tyytymätön. Tuloksia tarkasteltiin suhteessa lääkäriksi valmistumisvuoteen, koulutusyksikköön ja erikoisalaan. Vastaajia pyydettiin antamaan kouluarvosana (4 10) terveydenhuollon eri oppimisympäristöille. Oppimisympäristöjen saamia arvioita tarkasteltiin viidessä erikoisaloista muodostetussa ryhmässä: operatiivisilla, konservatiivisilla, psykiatrisilla ja diagnostisilla aloilla sekä yleislääke Suomen Lääkärilehti 20/2011 vsk 66

3 TIETEESSÄ KUVIO 2. Miten tyytyväinen olet omaan erikoislääkärikoulutukseesi? Vuosina valmistuneiden lääkärien vastausten jakauma (%) valmistumisvuoden mukaan vuonna TAULUKKO 1. % vastaajista n = n = 644 Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Vaikea sanoa Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön n = n = n = n = 401 Vuosina valmistuneiden lääkärien tyytyväisyys erikoislääkärikoulutukseensa (%) koulutusyksikön mukaan vuonna Erittäin Melko Vaikea Melko Erittäin tyytyväinen tyytyväinen sanoa tyytymätön tyytymätön Helsingin yliopisto n = ,2 57,3 12,2 13,3 3,0 Kuopion yliopisto n = ,3 59,8 10,8 12,2 3,0 Oulun yliopisto n = ,5 53,6 15,0 13,6 1,3 Tampereen yliopisto n = ,3 56,8 13,5 15,8 1,5 Turun yliopisto n = ,5 56,4 13,1 15,1 1,8 Ulkomaat n = ,9 46,4 6,4 9,1 7,3 Yhteensä n = ,7 56,6 12,6 13,8 2,4 tieteen ja työterveyshuollon muodostamassa ryhmässä. Opetuksen riittävyyttä kahdellatoista koulutuksen osa-alueella arvioitiin viisiportaisella luokittelulla (aivan liian vähän, liian vähän, sopivasti, liian paljon, aivan liian paljon). Koulutuksellisten vaatimusten toteutumista arvioitiin asteikolla 0 10 (0 = erittäin huono, 10 = erittäin hyvä). Arvot 0 3 luokiteltiin huonoiksi, 4 7 kohtalaisiksi ja 8 10 hyviksi. Lomakkeessa kysyttiin myös lääkärien halukkuutta valita uudelleen sama erikoisala. Tulokset Erikoislääkäreitä aineistossa oli (63,5 % vastanneista) ja erikoistuvia lääkäreitä 805 (19,5 %). Tarkastelua varten aineisto jaettiin viisivuotisryhmiin lisensiaatiksi valmistumisvuoden mukaan. Erikoistumassa olevia tai erikoistumista harkitsevia oli luonnollisesti eniten nuorimmissa valmistumiskohorteissa (kuvio 1). Erikoistuneista ja erikoistumassa olevista 71,3 % oli erikoislääkärikoulutukseensa erittäin tai melko tyytyväisiä. Miehet olivat koulutukseensa tyytyväisempiä kuin naiset (75,4 vs 69,0 % tyytyväisiä). Tyytyväisten osuus väheni nuorempiin valmistumiskohortteihin tultaessa (kuvio 2). Vanhimmassa kohortissa tyytyväisiä oli 77,1 % ja nuorimmassa 62,1 %. Tyytymättömien osuus oli vastaavasti hieman suurempi nuorempien keskuudessa. Epävarmoja oli eniten nuorimmassa kohortissa, josta valtaosalla erikoistuminen oli vielä kesken. Vastaajista 88,1 % valitsisi uudelleen saman erikoisalan. Eri tiedekuntien välillä ei ollut merkittävää eroa tyytyväisten osuuksissa (taulukko 1). Ulkomailla opiskelleet (n = 110) olivat useammin erittäin tyytyväisiä erikoistumiseensa kuin Suomessa opiskelleet (30,9 % vs. 14,1 %). Myös erittäin tyytymättömiä löytyi ulkomailla opiskelleista enemmän (7,3 % vs. 2,3 %). Suurimmista erikoisaloista lastentaudeilla, radiologiassa ja psykiatriassa oli eniten koulutukseensa tyytyväisiä (taulukko 2). Yleislääketieteen, silmätautien, keuhkosairauksien ja allergologian, neurologian, työterveyshuollon ja naistentautien ja synnytysten erikoisaloilla sekä kirurgisilla aloilla tyytyväisten osuus oli keskimääräistä pienempi. Oppimisympäristöjen saamissa arvioissa oli selviä eroja erikoisalojen välillä (kuvio 3). Konservatiivisten, psykiatristen ja diagnostisten alo- Suomen Lääkärilehti 20/2011 vsk

4 TERVEYDENHUOLTO TAULUKKO 2. Vuosina valmistuneiden lääkärien tyytyväisyys erikoislääkäri - koulutukseensa erikoisalan mukaan. Vastanneiden lukumäärät sekä erittäin ja melko tyytyväisten osuus (%) vuonna Taulukossa ovat mukana ne erikoisalat, joihin erikoistuneita ja erikoistumassa olevia oli aineistossa vähintään Asetus erikoislääkärin tutkinnosta (678/1998). /1998/ EU-erikoislääkärityöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmien muistioita 31:1996. Helsinki Vainiomäki P. Erikoislääkärikoulutuksen suuntaviivat. Suom Lääkäril 1997;52: Korkeila J, Eronen M. Psykiatriaan erikoistuvien tyytyväisyys saamaansa erikoislääkärikoulutukseen. Suom Lääkäril 1996;51: Anttila P, Koski E, Salmenpohja H, Tierala I, Halila H. Erikoislääkärikoulutuksen laadunarviointi. Työryhmäraportti korva-, nenäja kurkkutautien, keuhkosairauksien ja neurologian pilottiprojekteista. Suomen Lääkäriliitto Visakorpi J, Anttila K, Korhonen M, Uhari M. Erikoislääkärikoulutuksen laadunarviointi. Lastentaudit. Arviointityöryhmän raportti. Suomen Lastenlääkäriyhdistys Kekki P. Erikoislääkärikoulutusohjelman laadunarviointi. Osa I: koulutettavat. Suom Lääkäril 1999;54: n % Lastentaudit ,9 Radiologia ,1 Psykiatria ,9 Anestesiologia ja tehohoito ,8 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 76 75,0 Syöpätaudit 51 74,5 Geriatria 52 73,1 Lastenpsykiatria 74 73,0 Sisätaudit ,9 Naistentaudit ja synnytykset ,9 Työterveyshuolto ,8 Kirurgia ,3 Neurologia 88 67,0 Keuhkosairaudet ja allergologia 50 66,0 Silmätaudit ,0 Yleislääketiede ,5 Kaikki erikoisalat ,4 1 Luvut sisältävät sisätautien erikoisalan lisäksi endokrinologian, gastroenterologian, infektiosairauksien, kardiologian, kliinisen hematologian, nefrologian ja reumatologian erikoisalat. 2 Luvut sisältävät gastroenterologisen kirurgian, käsikirurgian, lastenkirurgian, neurokirurgian, ortopedian ja traumatologian, plastiikkakirurgian, sydän- ja rintaelinkirurgian, urologian, verisuonikirurgian ja yleiskirurgian erikoisalat. jen edustajat pitivät yliopistosairaalaa lähes tasaveroisena keskussairaalan kanssa. Operatiivisten alojen edustajat arvostivat selvästi eniten keskussairaalaa. Yleislääketieteen ja työterveyshuollon edustajat antoivat parhaat arvosanat terveyskeskukselle. Aluesairaala sai heiltä hieman paremman arvosanan kuin keskussairaala ja selvästi paremman kuin yliopistosairaala. Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä kliinisen työn opetuksen määrään (kuvio 4). Sen sijaan neljä vastaajaa viidestä piti johtamisen ja hallinnollisen työn opetusta liian vähäisenä. Yli puolet olisi kaivannut lisää opetusta myös monikulttuurisuuteen, opetustyöhön, oman työn kehittämiseen ja sosiaalisiin kysymyksiin. Valmistumiskohorttien välillä oli kuitenkin eroja. Vuosina valmistuneet ilmoittivat vanhempia kohortteja vähemmän puutteita monikulttuurisuuden, eri sektorien välisen yhteistyön, hallinnollisen työn, tutkimustyön, johtamisen ja eettisten kysymysten opetuksessa. Erikoislääkärikoulutuksessa parhaiten toteutuivat erikoisalan diagnostisten taitojen sekä tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden oppiminen (kuvio 5). Myös teoreettiseen koulutukseen päästiin pääosin hyvin. Sen sijaan henkilökohtaisen kouluttajan tapaamiset järjestyivät hyvin vain kolmasosalle. Joka neljäs koki mahdollisuutensa valmistautua erikoislääkärikuulusteluun huonoiksi. Puutteita oli myös johtamisen ja hallinnollisen työn koulutuksessa sekä mahdollisuuksissa tutkimus- ja kehittämistyöhön. Vain joka viides koki saavansa hyvät valmiudet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön. Pohdinta Lääkäri tutkimuksen aineisto on laaja ja se soveltuu erikoislääkärikoulutuksen arviointiin. Kyselyn vastausprosentti oli laskenut edeltäviin Nuori lääkäri 88, Lääkäri 93, Lääkäri 98 ja Lääkäri tutkimuksiin verrattuna. Vuonna 1998 vastausprosentti oli lähes 75 ja vuonna 2003 yli 65, kun se nyt tehdyssä tutkimuksessa oli 53,7. Sama ilmiö on nähtävissä muissakin kyselytutkimuksissa vastaavana aikana (26,27). Vastausprosenttia voidaan edelleen pitää hyvänä. Aineisto on siinä määrin edustava, että sen perusteella voidaan tehdä luotettavia päätelmiä perusjoukosta. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä oli erikoistunut tai aikoi erikoistua. Varsinkin nuoret lääkärit kokevat erikoistumisen osaksi luonnollista urakehitystä. Erikoistumisen ilmeisesti katsotaan takaavan paitsi mahdollisuuden kehittyä työssä myös laajemmat mahdollisuudet sijoittua terveyspalvelujärjestelmään. Vaikka lääkärit olivat edelleen pääosin tyytyväisiä omaan erikoistumiskoulutukseensa, olivat naiset tyytymättömämpiä koulutukseensa kuin miehet. Eroa saattaa selittää naisten suurempi prosenttiosuus nuorimmissa lääkäreissä (2), jotka olivat muutenkin kriittisempiä koulutuksensa suhteen. Naisia saattaa olla myös enemmän aloilla, joilla koulutukseen ollaan tyytymättömämpiä. Lääkärikunnan naisistuessa nämä kysymykset kaipaavat tarkempia jatkotutkimuksia. Tyytyväisyys omaan erikoislääkärikoulutukseen oli vähäisintä nuorimmissa valmistumiskohorteissa. Erikoistuville ja vastikään erikoistuneille asia on ajankohtainen, ja keskusteluissa onkin esitetty, että he saattavat pyrkiä voimak Suomen Lääkärilehti 20/2011 vsk 66

5 TIETEESSÄ 14 Kekki P. Erikoislääkärikoulutusohjelman laadunarviointi. Osa II: kouluttajat. Suom Lääkäril 1999;54: Kivelä S-L, Luukinen H, Koski K. Yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen kehittäminen. Suom Lääkäril 1999;54: Manninen P, Karpansalo M, Husman K, Taskinen H, Wickström G, Virokannas H. Työterveyshuoltoon erikoistuvien määrä lisääntynyt ja koulutuksen sisältö kehittynyt - lisää suunnitelmallisuutta ja voimavaroja kaivataan. Suom Lääkäril 2000;55: Halonen J, Kumpusalo E, Kekki P ym. Yleislääketieteeseen erikoistuminen Suomessa. Suom Lääkäril 2001;56: Halonen J, Kumpusalo E, Virjo I, Hyppölä H, Halila H, Mattila K. Yleislääketieteen erikoislääkärien arvioita erikoislääkärikoulutuksestaan ja erikoisalavalinnastaan vertailu muihin erikoislääkäreihin. Suom Lääkäril 2003;58: Ashorn P, Korpela P, Käär M-L ym. Keskussairaaloiden ja yliopistosairaalan yhteistyö lastenlääkärien koulutuksessa. Suom Lääkäril 2004;59: Mäkinen J, Aaltonen R, Silventoinen S, Tomás E, Kujansuu E, Heinonen S. Gynekologit tekivät sen jo jatkokoulutus auditoitu koko maassa. Suom Lääkäril 2005;60: Meretoja A, Kantanen A-M. Neurologit tekivät sen taas Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoislääkärikoulutusta. Suom Lääkäril 2009;64: Korppi M, Kuusela A-L, Holm T ym. Lastentautien erikoislääkärikoulutus keskussairaalassa. Koulutuksen auditoinnin toinen vaihe. Suom Lääkäril 2009;64: Aine T, Siimes MA. Erikoislääkärikoulutuspaikkojen arviointi Helsingin yliopistossa syksyllä Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Erikoislääkäritoimikunta Heikkilä T, Hyppölä H, Vänskä J ym. Lääkäri 2008 uusinta tutkimustietoa lääkäreistä: Nuoren lääkärin vanhemmat yhä useammin lääkäreitä. Suom Lääkäril 2010;65: Ruskoaho J, Vänskä J, Heikkilä T ym. Postitse vai sähköisesti? Näkemyksiä tiedonkeruumenetelmän valintaan Lääkäri tutkimuksen pohjalta. Sosiaalilääk Aikakausl 2010;47: Lääkärikysely Tilastoja. Suomen Lääkäriliitto De Leeuw. Choosing the Method of Data Collection. Kirjassa: De Leeuw E, Hox J, Dillman D, toim. International Handbook of Survey Methodology. New York: Psychology Press 2008; KUVIO 3. Millaisen kouluarvosanan (4 10) annat eri oppimisympäristöille ajatellessasi omaa erikoislääkärikoulutustasi? Vuosina valmistuneiden lääkärien antamien arvosanojen keskiarvot koko aineistossa ja erikoisalaryhmittäin vuonna KUVIO 4. Arvosana Koko Konservatiiviset aineisto alat n = n = Terveyskeskus Aluesairaala Operatiiviset alat n = Keskussairaala Yliopistosairaala Psykiatriset alat n = Diagnostiset alat n = Yleislääketiede ja työterveyshuolto n = Missä määrin sait erikoislääkärikoulutuksessasi opetusta seuraaviin asioihin? Vuosina valmistuneiden lääkärien (n = ) vastausten jakauma (%) vuonna Johtaminen Hallinnollinen työ Monikulttuurisuus Opetustyö Oman työn kehittäminen Sosiaaliset kysymykset Tutkimustyö Eettiset kysymykset Yhteistyö eri sektoreiden välillä Terveysneuvonta Preventio Kliininen työ % vastaajista Aivan liian vähän Liian vähän Sopivasti Liian paljon Aivan liian paljon Suomen Lääkärilehti 20/2011 vsk

6 TERVEYDENHUOLTO 28 Mustonen J, Pelkonen J, Rönnemaa T, Savolainen M. Johtamiskoulutusta pidetään tiedekunnissa tärkeänä. Suom Lääkäril 2009;64: Hyppölä H toim., Virjo I, Mattila K ym. Lääkäri Raportti kyselytutkimuksesta vuosina valmistuneille lääkäreille ja vertailu tilanteeseen kymmenen ja viisi vuotta aiemmin. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2000:10. Helsinki Asetus erikoislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen muuttamisesta (1343/2002). /2002/ Kirurgian professorit: Selvityshenkilöiltä varsin radikaaleja ehdotuksia erikoislääkärikoulutuksesta. Suom Lääkäril 2007;62: Tuukkanen J, Tamminen A. Erikoislääkärikoulutuksen uudistus kadotti yleisosaajat. Suom Lääkäril 2007;62: Puolijoki H, Tuulonen A. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:47. Helsinki Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uudistamistarpeet. Erikoislääkärikoulutustyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:17. Helsinki Saxén U, Jaatinen PT, Isoaho R, Kivelä S-L. Koulutus- ja tutkimusyhteistyö Satakunnan ja Varsinais-Suomen terveyskeskusten ja Turun yliopiston välillä. Suom Lääkäril 2005;60: Savolainen A, Virjo I, Mattila K, Holmberg-Marttila D. Terveyskeskuksissa annettavan lääkärikoulutuksen laadun seurantaan on kehitettävä arviointi- ja palautejärjestelmä. Suom Lääkäril 2009;64: Holmberg-Marttila D, Virjo I, Savolainen A, Mattila K. Terveyskeskuksista löytyy intoa lääkärien ohjaukseen. Suom Lääkäril 2010;65: SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Teppo Heikkilä on Suomen Lääkäriliiton hallituksen ja Carna Consulting Oy:n johtokunnan jäsen. Tiina Aine, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Santero Kujala, Irma Virjo, Jukka Vänskä, Kari Mattila: ei sidonnaisuuksia. KUVIO 5. Erikoislääkärikoulutuksen osa-alueiden toteutuminen omassa erikoislääkärikoulutuksessa. Vuosina valmistuneiden lääkärien (n = ) arvioiden jakauma (%) vuonna Erikoisalani diagnostisten taitojen oppiminen Erikoisalani tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden oppiminen Mahdollisuus päästä talon ulkopuoliseen koulutukseen Toimipaikkakoulutus Muiden tahojen järjestämä teoreettinen kurssimuotoinen koulutus Mahdollisuus valmistautua erikoislääkärikuulusteluun Yhteistyö muiden erikoisalojen kanssa Mahdollisuus tutkimusja kehittämistyöhön Mahdollisuus tavata henkilökohtainen kouluttaja/ohjaaja Yliopiston järjestämä teoreettinen kurssimuotoinen koulutus Mahdollisuus erikoistumiseeni liittyvään hallinnon koulutukseen Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Hyvä Kohtalainen Huono % vastaajista kailla mielipiteillään muokkaamaan koulutusta. Vastikään erikoistuneilla ei ole välttämättä kykyä suhteuttaa saamaansa koulutusta työelämän todellisiin tarpeisiin. Aineistossamme on huomattava osa erikoislääkäreitä, joiden omasta kouluttautumisesta on jo aikaa. On mahdollista, että vanhimmat ikäryhmät muistavat asioita valikoivasti. Tässä joukossa kokemus astuu korvaamaan koulutuksen puutteita. Toisaalta 30 vuodessa terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttunut melkoisesti ja lääketieteen kehitys on tuonut lisävaateita koulutukselle. Siinä mielessä nuorempien huoli koulutuksensa laadusta on perusteltua. Erikoisalojen väliset erot koulutuksessa ovat edelleen huomattavan suuria. Aiemmin on todettu, että erikoisalan sisälläkin koulutuksen laatu vaihtelee alueellisesti ja koulutusyksiköittäin (10,11,12,14,18,19,20,21,22,23). Tässä tutkimuksessa kotimaisten yliopistojen välillä ei voitu osoittaa eroja. Ulkomailla näytti sen sijaan olevan suurempi mahdollisuus saada joko erittäin hyvää tai erittäin huonoa koulutusta. Ulkomailla kouluttautuneiden ryhmä oli kuitenkin liian pieni ja heterogeeninen vertailujen tekemiseen. Opetuksen sisältöä koskevat samat tulokset toistuvat hämmästyttävästi vuodesta toiseen. Kliinistä työtä opetetaan riittävästi, mutta hallinnollista ja kehittämistyötä vähän. Erikoislääkärien mahdollisuus suorittaa hallinnon pätevyys päättyi vuonna 2007 ja korvaavaa koulutusta on aloitettu vasta hiljattain. Myös erikoislääkärikoulutuksessa on johtamiskoulutuksen osuutta lisätty merkittävästi (28). Nähtäväksi jää, onnistuvatko nyt luodut mallit vastaamaan erikoistuvien lääkärien koulutustarpeisiin. Tutkimuksemme perusteella oli jo viitteitä siihen, että nuoret lääkärit kokivat saaneensa aiempaa 1668 Suomen Lääkärilehti 20/2011 vsk 66

7 TIETEESSÄ Tästä asiasta tiedettiin Enemmistö suomalaisista lääkäreistä erikoistuu. Terveyspalvelujärjestelmän haasteet heijastuvat koulutukseen. Erikoislääkärikoulutuksen laatuun on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tämä tutkimus opetti Sukupuoli, valmistu - misesta kulunut aika, erikoisala ja oppimis - ympäristö ovat yhteydessä lääkärien arvioihin erikoistumis - koulutuksestaan. Koulutusta tulee yhtenäistää ja sen laatua kehittää. enemmän koulutusta myös johtamiseen ja hallinnolliseen työhön. Koulutuksessa näyttää muutenkin tapahtuneen myönteistä kehitystä. Nuoret lääkärisukupolvet raportoivat vanhempia vähemmän puutteita monikulttuurisuuden opetuksessa. Maahanmuuttajataustaisten potilaiden määrän lisääntyessä asia tulee entistä useammin vastaan koulutuksessa. Muutos saattaa osin selittyä myös opiskelijavaihdon yleistymisellä ja nuorten lääkärien lisääntyneillä kansainvälisillä yhteyksillä. Panostus perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen saattaa selittää parannusta eri sektorien yhteistyön opetuksessa. Tutkimustyöhön ja eettisiin kysymyksiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota paitsi erikoistumiskoulutuksessa myös peruskoulutuksessa (2,29). Aiemmissa arvioinneissa ovat nousseet esiin puutteet koulutuksen suunnitelmallisuudessa, erikoistuvien lääkärien perehdytyksessä, henkilökohtauksessa ohjauksessa ja koulutuksen seuranta- ja palautejärjestelmissä (10 23). Myös tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettei erikoistuvien henkilökohtaiseen ohjaukseen ole panostettu koulutusyksiköissä riittävästi. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että saman koulutusalan sisälläkin esiintyy eriarvoisuutta koulutusyksikön resursseista riippuen. Vaikka teoreettiseen koulutukseen osallistuminen toteutui valtaosin hyvin, oli pienellä osalla vaikeuksia päästä koulutukseen. Myös mahdollisuudet valmistautua erikoislääkärikuulusteluun jakautuivat epätasaisesti. Vuonna 2003 tuli voimaan asetuksen muutos, jonka mukaan koulutusajasta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistollisen sairaalan ulkopuolella ja tästä ajasta vähintään yhdeksän kuukautta terveyskeskuksessa (30). Muutosta perusteltiin koulutuksellisilla näkökohdilla, mutta taustalla vaikuttivat myös työvoimapoliittiset syyt. Koulutuksellisia näkökohtia tuki Helsingin yliopistossa vuonna 2001 tehty koulutuspaikkojen arviointi, jonka mukaan yliopistosairaalan ulkopuolella oli paremmat mahdollisuudet perehdytykseen, seniorilääkärin konsultaatioihin ja arviointikeskusteluihin kuin yliopistosairaalassa (23). Käsitykset parhaasta oppimisympäristöstä erosivat toisistaan eri erikoisaloilla. Vain yleislääketieteen ja työterveyshuollon edustajat pitivät terveyskeskusta itselleen sopivimpana oppimisympäristönä. Luonnollista onkin, että jokainen kokee hyötyvänsä eniten oman erikoisalansa koulutuspaikassa toimimisesta. Nykyistä terveyskeskuspalvelun yhdeksän kuukauden kestoa on arvosteltu varsinkin operatiivisilla aloilla (31). Lääkäri tutkimuksessa kriittisimmin terveyskeskuspalveluun suhtautuivat operatiivisten alojen lisäksi diagnostiset alat. Näillä aloilla tulisi kehittää keinoja terveyskeskuspalvelun hyödyntämiseksi kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Esimerkiksi kirurgiaan erikoistuvien työpanosta voitaisiin mahdollisesti hyödyntää alan konsultaatiopalveluiden sisällyttämisellä terveyskeskuskoulutukseen. Vastaavasti tulisi arvioida, palvelevatko yleislääketieteeseen ja työterveyshuoltoon erikoistuvien sairaalapalvelujaksot tällä hetkellä riittävän hyvin erikoistujien ja terveyspalvelujärjestelmän tarpeita. Tähän on kiinnitetty huomiota jo aiemmissa näiden alojen erikoistumista käsitelleissä tutkimuksissa (15,16). Erikoistumisjärjestelmään vuonna 1999 tehtyjen muutosten on koettu johtaneen kirurgian ja sisätautien yleisosaajien katoamiseen ja ongelmiin erityisesti keskussairaalojen päivystysjärjestelyissä (32). Sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön asettamat selvityshenkilöt ehdottivatkin vuonna 2007 uudistuksia erikoislääkärikoulutukseen (33). Päivystysvalmiuksien parantamiseksi esitettiin paluuta järjestelmään, jossa erikoistutaan sisätautien tai kirurgian erikoislääkäriksi ennen suuntautumista suppeille erikoisaloille. Selvityshenkilöiden ehdotukset saivat osin ristiriitaisen vastaanoton (31). Heinäkuussa 2010 STM asetti laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallista uudistusta. Työryhmän loppuraportti on vastikään julkaistu (34). Tutkimuksemme mukaan erikoislääkärikoulutuksessa on yhtenäistämisen ja laadullisen kehittämisen tarvetta. Koulutuksen jakaantuminen pieniin ja yliopistosta etäällä oleviin sairaaloihin ja terveyskeskuksiin asettaa haasteen koulutuksen kehittämiselle (19,35,36,37). Lääkäri tutkimus sisältää paljon yksityiskohtaista tietoa, joka voi antaa pohjaa erikoislääkärikoulutuksen kehittämiselle ja laadun parantamiselle. English summary > > in english Most physicians satisfied with specialist training Suomen Lääkärilehti 20/2011 vsk

8 TIETEESSÄ TIINA AINE M.D., Senior Lecturer University of Tampere TEPPO HEIKKILÄ HARRI HYPPÖLÄ HANNU HALILA SANTERO KUJALA IRMA VIRJO JUKKA VÄNSKÄ KARI MATTILA ENGLISH SUMMARY Most physicians satisfied with specialist training Background: In Finland, the majority of physicians complete a postgraduate specialist degree. The changes and challenges of the Finnish health care services are reflected in their training. During the past few years, more attention has been paid to the quality of the training. This study focused on Finnish physicians views and opinions on their postgraduate medical training. Methods: The Physician 2008 study was based on data drawn from a postal survey conducted among Finnish physicians in The study population consisted of all doctors who graduated between 1977 and 2006; those born on odd-numbered days were selected for this study (n = 7 758). The response rate was 53.7% (n = 4 167). Results: The respondents comprised 64% who were specialists and 20% who were in the process of specialisation. Of all respondents, 71% were satisfied with their specialist training. Dissatisfaction was greater among women and recent graduates. The majority of the physicians were satisfied with the amount of clinical training whereas the amount of administrative training and personal tutoring were considered too small. There were differences between specialities and training environments, but no differences were found between the faculties. Conclusions: The majority of the physicians were satisfied with their specialist training. However, satisfaction was not equally distributed among them. More attention should be paid to improving the quality of specialist training in order to ensure even training opportunities. Suomen Lääkärilehti 20/2011 vsk 66 a

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

YLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö

YLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö YLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö Taustaa Perusopetuksen ja erikoislääkärikoulutuksen sisältöjä

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS 2007 2008 2008 2009 2 Oppaan toimitus: Pirkko Hervonen Hanna Saressalo ISSN 0786-8782 Tampere 2007 3 SISÄLLYS I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

ERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit

ERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit ERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit 14-15.03.2017 Radisson Blue Kari Haukipuro Lääkärityövoiman rakenne Pienet luvut (50 + 5 alaa) sattumalla suuri merkitys, tilanne elää kokonaismääräarviot

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) 166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta.

Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta. 2009-2011 Vastuuhenkilö: Prof. Hannele Yki-Järvinen KLL/Sisätautien osasto, Haartmaninkatu 8 Biomedicum huone C426B, PL 700, 00029 HUS Puh. 050 427 1664, hannele.yki-jarvinen@helsinki.fi Runkokoulutuksen

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Lääkärien ansiokäsitteet Peruspalkka = tehtäväkohtainen palkka Säännöllisen työajan ansio

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

Miksi tarvitaan erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen uudistus? HUS opettaa ja tutkii Professori, lääkintöneuvos Taina Autti

Miksi tarvitaan erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen uudistus? HUS opettaa ja tutkii Professori, lääkintöneuvos Taina Autti Miksi tarvitaan erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen uudistus? HUS opettaa ja tutkii Professori, lääkintöneuvos Taina Autti Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen nykytila Erikoislääkärikoulutuksen

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Tutkimus ja opetus sotessa

Tutkimus ja opetus sotessa Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen

Lisätiedot

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM 13.4.2015 Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi Webropol -kysely Hyvät koulutusohjelmien vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain

Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS JUHO RUSKOAHO VTM, tutkija HANNU HALILA LKT, dosentti, koulutusjohtaja JUKKA VÄNSKÄ VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä 3 Biomedicum, Helsinki 14.5.2013 Hannu Halila LKT, naistentautien erikoislääkäri varatoiminnanjohtaja, Suomen

Lisätiedot

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,

Lisätiedot

Lääkärien palkkataso. Lääkärien palkkataso ja -hajonta eri sektoreilla ja tehtävissä.

Lääkärien palkkataso. Lääkärien palkkataso ja -hajonta eri sektoreilla ja tehtävissä. Lääkärien palkkataso Lääkärien palkkataso ja -hajonta eri sektoreilla ja tehtävissä. Käytettävät käsitteet ja aineistot Kokoaikaisesti työskentelevien lääkärien säännöllisen työajan ansiot. Jakaumakuviossa

Lisätiedot

1 (5) Lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineet ja yksiköt Tutkimusohjelmat Tohtoriohjelmat

1 (5) Lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineet ja yksiköt Tutkimusohjelmat Tohtoriohjelmat 1 (5) Lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineet ja yksiköt Tutkimusohjelmat Tohtoriohjelmat jatkokoulutusyksikkö / tiedekunnan jatkokoulutustapahtumien koonti ja kurssien hakeminen syyslukukaudeksi 2017

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 3.5.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2017

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 5.10.2016 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Lastentautien erikoislääkärikoulutuksen

Lastentautien erikoislääkärikoulutuksen TUTKIMUS JA OPETUS Otto Helve, Matti Korppi, Erik Qvist, Jukka Rajantie ja Markku Heikinheimo Lastentautien erikoislääkärikoulutuksen arviointi 64 Säännöllisin väliajoin ja vertailukelpoisilla mene telmillä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Runkokoulutus (3kk) Vähintään 3 kk palvelua tulee suorittaa jollakin kirurgisella erikoisalalla tai anestesiologian ja tehohoidon erikoisalalla.

Runkokoulutus (3kk) Vähintään 3 kk palvelua tulee suorittaa jollakin kirurgisella erikoisalalla tai anestesiologian ja tehohoidon erikoisalalla. 2011-2009 5 vuoden koulutusohjelma Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Professori Anne Pitkäranta anne.pitkaranta@hus.fi Korvaklinikka, HYKS Koulutuksen tavoitteet: Koulutusohjelman suorittanut on perehtynyt

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä 3 Biomedicum, Helsinki 13.5.2014 Hannu Halila LKT, naistentautien erikoislääkäri varatoiminnanjohtaja, Suomen

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Yksityisen sektorin tilastotietoja Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Työmarkkinatutkimus 2016 Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä huhtikuussa 2016. Tutkimuksen kohdejoukkona alle 70-vuotiaat lääkärit,

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2009 Kyselyyn vastasivat 18 sairaanhoitopiiriä sekä Kainuun maakunta - Puuttuu Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 7.10.2009

Lisätiedot

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Koulutussairaalat ja kouluttajat: 2009-2011 SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Ari Harjula KLL/Thorax- ja verisuonikirurgia, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 72290, ari.harjula@hus.fi Sydän- ja rintaelinkirurgian

Lisätiedot

Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä nykyinen lainsäädäntö Erikoislääkärikoulutuksen

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Suomen Lääkäriliiton lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista

Suomen Lääkäriliiton lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista LAUSUNTO 1 (5) HH/emt 27.1.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Suomen Lääkäriliiton lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. HLL-tutkinnon laillistuspvm (Valviran todistus liitteeksi)

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. HLL-tutkinnon laillistuspvm (Valviran todistus liitteeksi) 1(4) Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti UEF-opiskelijanumero HLL-tutkintopvm, yliopisto Koulutusohjelma HLL-tutkinnon laillistuspvm

Lisätiedot

Sairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää:

Sairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää: Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Saapunut / 20 Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Henkilötunnus UEF Opiskelijanumero Puhelin päivisin Sähköposti Laillistuspvm (Valvira) Opinto-oikeuden myöntämispäivä

Lisätiedot

Klinikan arviointi rekrytointikeinona? Eeva-Maija Nieminen, LT vs. kliininen opettaja, HY keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS

Klinikan arviointi rekrytointikeinona? Eeva-Maija Nieminen, LT vs. kliininen opettaja, HY keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Klinikan arviointi rekrytointikeinona? Eeva-Maija Nieminen, LT vs. kliininen opettaja, HY keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS SKLY 18.11.2011 Sidonnaisuudet: Luennoitsija/asiantuntija: Amgen AstraZeneca

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia auditoinnista kannattaako?

Käytännön kokemuksia auditoinnista kannattaako? Käytännön kokemuksia auditoinnista kannattaako? Minna Kaila, lastenallergologian dosentti Lääkintöneuvos, STM 31.5.2010 1.6.2010 Ylilääkäri, Lasten ja nuorten terveyspalvelut, Tampereen kaupunki Koulutusvaliokunnan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO. Koulutuspaikka Hyväksyttävä koulutusaika Sopimuksen voimassaoloaika Forssan seudun terveydenhuollon ky (Forssan sairaala)

ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO. Koulutuspaikka Hyväksyttävä koulutusaika Sopimuksen voimassaoloaika Forssan seudun terveydenhuollon ky (Forssan sairaala) TAMPEREEN YLIOPISTO Lääketieteen ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KOULUTUSSOPIMUKSET ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO Forssan seudun terveydenhuollon ky (Forssan sairaala) 1 v Hatanpään sairaala, anestesia Jokilaakson

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Lääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Nuoren lääkärin vanhemmat yhä useammin lääkäreitä

Nuoren lääkärin vanhemmat yhä useammin lääkäreitä TIETEESSÄ TEPPO HEIKKILÄ LL, tutkija Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan perusterveydenhuollon yksikkö HARRI HYPPÖLÄ LT, erikoistuva lääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala, sisätautiklinikka

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 200/2014 23.09.2014 13:04 Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt asetuksen kiireellisen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016

Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt 2016 Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto on kerätty sähköisellä

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Jukka Vänskä, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hyvä kuolema -seminaari Säätytalo 6.10.2016 Kyselyn tarkoitus Kartoittaa lääkärien mielipiteitä ja kokemuksia

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

järjestäminen ja ohjaaminen

järjestäminen ja ohjaaminen Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestäminen ja ohjaaminen Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Oulun yliopisto 4.6.2015 Esityksen sisältö Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen

Lisätiedot

AKUUTTILÄÄKETIEDE ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO

AKUUTTILÄÄKETIEDE ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO TAMPEREEN YLIOPISTO Lääketieteen ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KOULUTUSSOPIMUKSET AKUUTTILÄÄKETIEDE Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Päivystyspoliklinikka Päivystysklinikka Pohjois-Karjalan keskussairaala,

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) HH/emt 18.6.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi

Lausunto 1 (4) HH/emt 18.6.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi Lausunto 1 (4) HH/emt 18.6.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi Lääkäriliiton lausunto erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen siirtotyöryhmän raportista sekä luonnoksista

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Kirurgian alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Matalan erikoistumisen skenaario: Muutos, lkm Korkean erikoistumisen

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2015 Pirjo Häkkinen 23.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Tilastoraportti 6/2017 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2015, sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Terveyskeskussopimukset

Terveyskeskussopimukset Terveyskeskussopimukset Toimijat Yleislääketieteen oppiala (yliopisto) Perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä TAYS ERVA: PETE Aksila, Vaasan sairaanhoitopiirin yksikkö jne. Koulutusterveyskeskus

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Sairaanhoitopiirin nimi: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen

Lisätiedot

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) , 2009 11 GERIATRIA Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73815, reijo.tilvis@helsinki.fi - on pystyttävä hoitamaan vanhuspotilaita, joiden

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia)

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia) 2009 11 GASTROENTEROLOGINEN KIRURGIA Vastuuhenkilö: dos. Pauli Puolakkainen Vatsaelinkirurgian klinikka, Meilahden sairaala, PL 340, 00029 HUS tai Helsingin yliopisto/ii kirurgian klinikka, PL22, 00014

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä 1(4) Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti UEF-opiskelijanumero LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä Koulutusohjelma

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi

Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Suomen Lääkäriliiton lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä 227/2014vp eduskunnalle

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Taulukko. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Poikkileikkauspäivä : 3 2 24 Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien ' ) - 9 vrk 9-8 vrk yli 8 vrk yli 8 vrk odotusaika vrk Ikm Ikm

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärikoulutuksen

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärikoulutuksen Antti Mäkitie, Heikki Löppönen, Juhani Nuutinen, Martti Sorri, Juha Silvola, Jukka Heinijoki, Mervi Närkiö, Ilkka Kivekäs, Markus Rautiainen, Anne Pitkäranta ja Reidar Grénman TUTKIMUS JA OPETUS Korva-,

Lisätiedot

Käyttötalousosa 2016 Määräraha Muutettu Toteutunut tot.% Tuloarvio Muutettu Toteutunut tot.%

Käyttötalousosa 2016 Määräraha Muutettu Toteutunut tot.% Tuloarvio Muutettu Toteutunut tot.% Dialyysi,ostopalv Hammas-ja suurair.- Ihotaudit-ostopalvelu Keuhkosairaudet- Kirurgia-ostopalvelu Korva-,Nenä-,kurkkus- Kuntoutus-ostopalvelut Lastenpsykiatria- Lastentaudit-ostopalvelu Naistentautien-ostopalvelu

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot