RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS Keskusrikospoliisi Tiedusteluosasto Rahanpesun selvittelykeskus

Transkriptio

1 RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2016 Keskusrikospoliisi Tiedusteluosasto Rahanpesun selvittelykeskus

2 SISÄLLYS Esipuhe 1 Förord 2 Preface 3 Ilmoitukset epäilyttävistä liiketoimista 5 Terrorismin rahoittaminen 11 Yhteistyö 14

3 Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016 I 3

4

5 ESIPUHE Vuoden 2016 aikana rahanpesuilmoitusten määrä laski edellisestä vuodesta noin 17 prosenttia. Ilmoitusten kokonaismäärää merkittävämpi tekijä Rahanpesun selvittelykeskuksen toiminnalle oli kuitenkin pankkien tekemien ilmoitusten määrän merkittävä lisääntyminen: ilmoitusten määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Pankkiilmoitukset sisältävät parhaiten informaatiota, jota selvittelykeskus voi hyödyntää, mutta samalla niiden tehokas selvittely vaatii eniten resursseja. Selvittelykeskus tekikin vuoden aikana lukumääräisesti enemmän liiketoimen keskeytyksiä (nk. jäädytyksiä) kuin koskaan aikaisemmin: 42 kappaletta. Vaikka jäädytykset olivat euromääriltään melko pieniä, niiden voidaan katsoa olevan tehokas keino rikosten selvittämisen ja ehkäisyn kannalta. Työmäärän kasvusta kertoo myös tiedonluovutusten määrän lisääntyminen: selvittelykeskus teki 1023 luovutusta (vuonna 2015: 497). Kesällä 2015 voimaan tullut rahanpesulain muutos, joka teki mahdolliseksi tiedon luovuttamisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen esirikoksen estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen, alkoi vaikuttaa selvittelykeskuksen työhön toden teolla: suurempi osa tiedonluovutuksia tehtiin rikosten estämiseen ja paljastamiseen kuin jo aloitettujen esitutkintojen tukemiseen. Tärkeimpinä tiedon vastaanottajina olivat lainvalvontaviranomaisten ohessa Suojelupoliisi ja verottaja. Myös muiden viranomaisten kanssa käytiin neuvotteluja tiedonluovutusten kehittämiseksi, mutta neuvottelut eivät vielä johtaneet tuloksiin. Vuoden 2015 aikana tapahtuneen dramaattisen turvapaikan hakijoiden määrän lisäyksen ja samanaikaisesti alkaneen nk. vierastaistelijoiden (FTF = foreing terrorist fighters) paluun Irakin ja Syyrian konfliktialueilta seurauksena selvittelykeskus tehosti yhteistoimintaa Suojelupoliisin kanssa. Kesällä 2016 pidettiin ensimmäinen ilmoitusvelvollisille suunnattu terrorismin rahoittamisen torjuntaan liittyvä koulutuspäivä, ja tilaisuuden ansiosta ilmoitusten määrä ja laatu ovat parantuneet. Vuoden 2016 aikana selvittelykeskus otti vastaan 24 epäiltyä terrorismin rahoittamista koskevaa ilmoitusta, mutta huomattavaa on, että monen rahanpesuilmoituksen tiedot voivat olla hyödyllisiä myös epäiltyä terrorismin rahoittamista selviteltäessä. Selvittelykeskuksen tulee myös ennakoida tulevaa. Kehittämisen kohteena oli uusien maksuvälineiden ja maksamisen tapojen seuraaminen ja niiden muodostamien riskien kartoittaminen. Vuoden 2016 aikana käynnistyi hanke, jossa selvitetään virtuaalivaluuttojen, kuten Bitcoinien, käyttöä rikollisen rahan pesemisessä ja terrorismin rahoittamisessa. Kun otetaan huomioon, että yhä suurempi osuus rikoksista tapahtuu kybermaailmassa, virtuaalivaluuttojen seuraaminen on luonteva askel selvittelykeskuksen työn kehittämisessä. Hanke jatkuu vuoden 2017 aikana. Vuosi 2016 oli kiireinen myös kansainvälisen yhteistoiminnan alueella. Rahanpesun selvittelykeskus osallistui aktiivisesti Egmontryhmän Policies and Procedures Working Groupin ja FIU.Net-tietojärjestelmän Advisory Groupin toimintaan sekä YK:n toteuttaman goaml tietojärjestelmän kehittämiseen. Kahdessa ensin mainitussa pääpaino on mahdollisimman tehokkaan kansainvälisen tiedonvaihdon kehittämisessä - kaikkien rahapesuyksiköiden kannalta keskeisessä asiassa. goaml puolestaan on lähes 30 eri maassa toimivan selvittelykeskuksen käytössä oleva järjestelmä, jonka kehittäminen palvelee kaikkia järjestelmän käyttäjiä. Yhteinen tehtävämme on rikollisen rahan ja terrorismin rahoittamisen torjunta kaikkialla maailmassa. Pekka Vasara Rahanpesun selvittelykeskuksen päällikkö Vantaalla Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016 I 1

6 FÖRORD Antalet anmälningar år 2016 sjönk med cirka 17 procent jämförelsevis med året innan. Att antalet anmälningar gjorda av bankerna under samma tid nästan fördubblades i jämförelse med föregående år, är dock med tanke på Utredningscentralens verksamhet av större betydelse än att det totala antalet minskade. Bankernas anmälningar innehåller den mest användbara informationen, samtidigt som en effektiv utredning av dessa anmälningar är de mest resurskrävande. Under fjolåret fattade Utredningscentralen fler beslut att avbryta en transaktion (s.k. frysningsbeslut) än någonsin tidigare. Sammanlagt fattades 42 sådana beslut. Trots att eurobeloppen var rätt små, kan frysningsbesluten anses vara en effektiv metod med tanke på utredning och förebyggande av brott. Ett annat tecken på den växande arbetsmängden är ökningen av antalet utlämning av information, som i fjol var 1 023, året innan 497. Effekten av den lagändring som trädde i kraft år 2015 och som möjliggör utlämning av information också för förhindrande och avslöjande av förbrottet till penningtvätt och finansiering av terrorism, började på allvar synas i Utredningscentralens arbete. Av de uppgifter som utlämnades i fjol, lämnades fler ut för förhindrande och avslöjande av brott än för stöd för redan påbörjade förundersökningar. Förutom de judiciella myndigheterna var andra viktiga mottagare av uppgifter Skyddspolisen och skattemyndigheten. Centralen har dessutom med en del andra myndigheter förhandlat om hur utlämnandet av uppgifter kunde utvecklas, men förhandlingarna har ännu inte lett till något resultat. I och med den dramatiska ökningen av antalet asylsökande år 2015, samtidigt som s.k. utländsk krigare (FTF = foreing terrorist fighters) började återvända från konfliktområdena i Irak och Syrien, intensifierade Utredningscentralen sin samverkan med Skyddspolisen. Den första utbildningsdagen om bekämpningen av finansiering av terrorism ordnades för de rapporteringsskyldiga sommaren Som en följd av dagen ökade antalet anmälningar samtidigt som kvaliteten förbättrades. Utredningscentralen fick i fjol 24 anmälningar om misstänkt finansiering av terrorism, men det finns skäl att konstatera att uppgifterna i många anmälningar om penningtvätt kan utnyttjas också för utredningen av misstänkt finansiering av terrorism. Utredningscentralen ska också vara förutseende. Utvecklingsobjekt var uppföljning av nya betalningsmedel och betalningssätt och kartläggning av riskerna i samband med dem. I början av fjolåret inleddes ett projekt för kartläggning av hur virtuella valutor, exempelvis Bitcoin, används för tvättning av kriminella pengar och finansiering av terrorism. Med beaktande av att en allt större del av brotten begås i cyberrymden, är det ett naturligt steg att utveckla centralens arbete genom att följa med de virtuella valutorna. Projektet fortsätter under år Också vad gäller internationellt samarbete var fjolåret arbetsdrygt. Centralen för utredning av penningtvätt deltog aktivt i den verksamhet som bedrivs av Egmont-gruppens Policies and Procedures Working Group och det datoriserade nätverket av FIU.Net:s Advisory Groups och i utvecklandet av FN:s goaml datasystem. I de två förra ligger tyngdpunkten på utvecklandet av ett så effektivt informationsbyte som möjligt i frågor som är centrala ur samtliga pennintvättsenheters perspektiv. Det senare, goaml, är ett system som används av utredningscentralerna i nästan 30 länder. Att systemet utvecklas gagnar alla dess användare. Vårt gemensamma uppdrag i hela världen är att bekämpa kriminella pengar och finansiering av terrorism. Pekka Vasara Chef för Centralen för utredning av penningtvätt Vanda den 17 februari I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016

7 PREFACE In 2016, the number of money laundering reports decreased about 17 per cent from the previous year. A significant factor for the Financial Intelligence Unit's (FIU) activities was, however, the increase in the number of reports made by banks: they made twice as many reports as in the previous year. The reports made by banks include most valuable information for the use by the FIU, but their efficient review also requires more resources. The FIU did make more decisions on freezing transactions than ever before, a total of 42. The freezing orders were quite small as to their value in euros, but they are considered to be an efficient means of solving and preventing offences. The growth of workload is also seen in the number of disclosures of information: the FIU made 1,023 disclosures (in 2015 the number was 497). The amendment of the Finnish Anti-Money Laundering Act in the summer of 2015 enabled the disclosure of information for the purpose of preventing, exposing and investigating the predicate offence of money laundering and terrorist financing. It also affected the FIU work significantly: more disclosures were made to prevent and expose offences than to support current investigations. In addition to the law enforcement authorities, the most important parties to obtain information were the Finnish Security Intelligence Service and the Tax authorities. Negotiations were also held with other authorities for improving the disclosures of information, but no results have been attained so far. As a result of the dramatic rise in the number of asylum seekers in 2015 and the return of the so called foreign terrorist fighters from the conflict areas in Iraq and Syria, the FIU reinforced its cooperation with the Finnish Security Intelligence Service. In the summer of 2016, the first training concerning terrorist financing was arranged for the entities under the obligation to report. As a consequence, the number and quality of the reports increased. In 2016, the FIU received 24 reports on alleged terrorist financing, but it must be admitted that information in various money laundering reports may be useful when investigating alleged terrorist financing. The FIU shall also anticipate the future. One point of improvement was the monitoring of new means of payment and payment methods and mapping the risks they pose. In 2016, the FIU launched a project for reviewing the use of virtual currencies, such as Bitcoin, in laundering criminal proceeds and financing terrorism. Taking into account that an increasing number of offences are committed in cyberspace, the monitoring of virtual currencies is a natural step in the improvement of FIU activities. The project will continue in In 2016, international cooperation was also busy. The FIU participated in the activities of the Egmont Policies and Procedures Working Group and the FIU.Net data system Advisory Group as well as in the development of the UN goaml data system. In the first two groups, the focus was on improving international data exchange, which is a vital matter for all the FIUs. goaml is a system used by FIUs active in almost 30 different countries and its improvement is beneficial for all the users. Our common goal is to fight criminal money and terrorist financing all over the world. Pekka Vasara Head of FIU Finland In Vantaa, on 17 February 2017 Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016 I 3

8 4 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016

9 ILMOITUKSET EPÄILYTTÄVISTÄ LIIKETOIMISTA ILMOITUKSET Selvittelykeskus vastaanotti epäilyttävää liiketointa koskevaa ilmoitusta ja 24 terrorismin rahoittamista koskevaa ilmoitusta. Terrorismin rahoittamista käsitellään tarkemmin luvussa "Terrorismin rahoittaminen". Ilmoitusten kokonaismäärä laski edellisvuodesta 17 %. Valtaosa vastaanotetuista ilmoituksista oli ns. massailmoituksia (rahapeli- ja maksujenvälitystoiminta), joiden määrän lasku näkyy ilmoitusten kokonaismäärissä. Ilmoitusmäärien lasku on seurausta ilmoittamismenettelyihin liittyvistä muutoksista. Yksitellen käsiteltävien ja selvittelykeskusta eniten työllistävien ns. manuaali-ilmoitusten määrä sen sijaan lisääntyi 80 prosenttia. Erityisesti pankkien tekemien ilmoitusten määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta. Vastaanotettuihin ilmoituksiin sisältyi tapahtumaa. Ilmoituksiin sisältyvien tapahtumien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna 5 %. Tämä johtuu siitä, että nykyisin käytössä olevan ilmoitussovelluksen kautta ilmoitusvelvolliset voivat liittää rahanpesuilmoitukseen aiempaa helpommin myös liiketoimen epäilyttävyyttä tukevia tapahtumatietoja. Taulukko 1. Epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten ja tapahtumien määrä ILMOITTAJATAHOT Ilmoitusten määrä Tapahtumien määrä Rahanpesun selvittelykeskus kirjasi vuoden 2016 aikana ilmoituksia ilmoittajatahoittain taulukon 2 mukaisesti. Merkittävimmät muutokset edelliseen vuoteen verrattuna olivat rahapelaamista koskevien ilmoitusten lisääntyminen, maksujen välitystä koskevien ilmoitusten väheneminen sekä pankkien tekemien ilmoitusten kaksinkertaistuminen. Maksujen välitystä koskevien ilmoitusten merkittävä väheneminen johtuu yhden ilmoittajatahon ilmoitusmenettelyssä toteuttamasta muutoksesta. Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016 I 5

10 Taulukko 2. Ilmoittajatahot rahanpesuilmoituksissa Ilmoittajatahot Rahapelitoiminta Yleistä maksujenvälitystä tarjoava (sisältää valuutanvaihdon) Pankki Kotimainen muu viranomainen Arvotavarakauppias Muu luotto- ja rahoituslaitos Muu tietolähde Vakuutusyhtiö Tilintarkastusyhteisö 6 15 Kiinteistönvälittäjä 8 11 Lakimiehet 5 7 Kotimainen poliisiviranomainen 7 5 Sijoituspalveluyhtiö 3 3 Kirjanpitotoimisto 5 2 Panttilainaamo 2 0 Yhteensä Pankki 11 % Yleistä maksujenvälitystä tarjoava (sisältää valuutanvaihdon) 39 % Rahapelitoiminta 50 % KUVIO 1. Kolme suurinta ilmoittajatahoa, keskinäinen jako Kiinteistönvälittäjä 2 % Tilintarkastusyhteisö 3 % Kotimainen poliisiviranomainen 1 % Lakimiehet 2 % Sijoituspalveluyhtiö 1 % Kirjanpitotoimisto 0 % Kotimainen muu viranomainen 25 % Vakuutusyhtiö 7 % Muu tietolähde 19 % Arvotavarakauppias 20 % Muu luotto- ja rahoituslaitos 20 % KUVIO 2. Muut ilmoittajatahot, keskinäinen jako 6 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016

11 TIEDONLUOVUTUKSET Rahanpesun selvittelykeskus luovutti 1023 juttuun liittyviä tietoja vuonna 2016 (Taulukko 3). Suurin osa niistä (63 %) tehtiin toiselle viranomaiselle rikosten estämiseksi tai paljastamiseksi. Selvittelykeskus paljasti 56 sellaista asiakokonaisuutta, joista käynnistettiin uusi esitutkinta, mikä on noin kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Tämän lisäksi selvittelykeskus luovutti tietoja 320 jo käynnissä olleeseen esitutkintaan (vuonna 2015 vastaava luku oli 207). Kaikkiin edellä mainittuihin kokonaisuuksiin luovutettiin yksi tai useampia epäilyttäviä liiketoimia koskevia ilmoituksia sekä kymmeniä tai jopa satoja ilmoituksissa mainittuja tapahtumia. Luovutusten kohteena olleissa esitutkinnoissa esiintyi 628 rikosnimikettä; yhteen esitutkintaan liittyy usein useampia kuin yksi rikosnimike (Taulukko 4). Yleisimmät rikosnimikkeet liittyivät erilaisiin talousrikoksiin (42 %) tai petoksiin (37 %). Rahanpesurikosnimikkeitä oli noin 13 %. Yli puolessa tapauksista (51 %) oli nimikkeessä kyse rikoksen törkeästä tekomuodosta. Taulukko 4. Rikosnimikkeet luovutusten kohteena olleissa rikosilmoituksissa, 20 yleisintä nimikettä. Rikosnimike Nimikkeiden määrä Törkeä petos 81 Petos 61 Törkeä rahanpesu 55 Törkeä kirjanpitorikos 53 Törkeä veropetos 50 Tutkinta liiketoimintakiellon määräämiseksi 42 Rekisterimerkintärikos 36 Rahanpesu 27 Törkeä velallisen epärehellisyys 27 Maksuvälinepetos 11 Väärennys 11 Liiketoimintakiellon rikkominen 10 Törkeä kavallus 10 Varkaus 9 Identiteettivarkaus 8 Törkeä työeläkevakuutusmaksupetos 8 Törkeä velallisen petos 8 Huumausainerikos 7 Liiketoimintakiellon valvonta 7 Törkeä maksuvälinepetos 7 Muut nimikkeet 100 Yhteensä 628 Taulukko 3. Rahanpesulain mukaiset tiedonluovutukset Tiedonluovutukset Juttu Ilmoitus Juttu Ilmoitus Avoin esitutkinta Uusi rikosilmoitus Estäminen/Paljastaminen Yhteensä Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016 I 7

12 MÄÄRÄYKSET PIDÄTTYÄ LIIKETOIMESTA Rahanpesun selvittelykeskuksella on rahanpesulain mukaan oikeus antaa ilmoitusvelvolliselle määräys pidättyä suorittamasta liiketointa (ns. jäädytysmääräys) enintään viiden arkipäivän ajaksi, mikäli määräys on tarpeen rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen estämiseksi ja selvittämiseksi. Määräyksen antaminen ei edellytä rikoksen syytä epäillä -kynnyksen ylittymistä, vaan se on tarkoitettu edeltäväksi toimenpiteeksi turvaamistoimenpiteille. Jäädytysmääräyksen avulla selvittelykeskuksen on mahdollista päästä nopeasti kiinni rikoshyötyyn ja estää sen siirtäminen viranomaisten ulottumattomiin. Toimintavuoden 2016 aikana selvittelykeskus antoi yhteensä 42 määräystä pidättyä liiketoimesta, mikä on 62 % enemmän kuin vuonna Taulukko 5. Liiketoimesta pidättymismääräykset I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016 Määräysten yhteenlaskettu arvo oli euroa. Määräysten avulla saatiin viranomaisten haltuun rikoshyötyä yhteensä euron arvosta (Taulukko 5). Petostelu jatkuu Erilaiset MMF (Mass Marketing Fraud) petokset ovat jo vuosien ajan olleet Rahanpesun selvittelykeskuksessa lähes jokapäiväinen ilmiö. Selvittelykeskus on viime vuosina vastaanottanut vuosittain noin 200 ilmoitusta, joissa voidaan arvella suomalaisten henkilöiden uhriutuneen erilaisille ulkomailta organisoiduille petoksille. Tapaukset ovat usein olleet sellaisia, että niissä ei ollut mitään tehtävissä. Käytännössä selvittelykeskus puuttuu vuosittain näistä muutamiin kymmeniin. Määräykset pidättyä suorittamasta liiketointa kpl EUR kpl EUR Pidättymismääräykset Pidättymismääräysten avulla viranomaisten haltuun saatu omaisuus

13 VAROJEN MÄÄRÄT JA KANSAINVÄLISET SIIRROT Liiketoimi, jonka johdosta ilmoitus tehdään, on useimmiten alle euron suuruinen. Arvoltaan huomattavan suuria epäilyttäviä liiketoimia esiintyy harvoin. Rahanpesulle on tyypillistä, että varoja siirrellään maasta toiseen niiden jäljittämisen vaikeuttamiseksi. Vuoden 2016 ilmoituksiin sisältyi varojen siirtoa Suomesta ulkomaille mikä oli 27 % edellisvuotta vähemmän (Taulukko 6). Ulkomailta Suomeen tehtiin siirtoa eli 18 % edellisvuotta vähemmän (Taulukko 7). Kansainvälisten varojen siirtojen määrän väheneminen on seurausta siitä, että yksi valuutansiirtopalveluja tarjoava yhtiö muutti ilmoituskäytäntöjään loppuvuodesta Taulukko 6. Rahanpesuilmoituksiin liittyvät varojen siirrot Suomesta ulkomaille Varojen siirrot Suomesta FI Eurooppa FI Aasia FI Afrikka FI Amerikka FI TUNTEMATON FI Oseania Yhteensä Taulukko 7. Rahanpesuilmoituksiin liittyvät varojen siirrot ulkomailta Suomeen Varojen siirrot Suomeen Eurooppa FI TUNTEMATON FI Aasia FI Amerikka FI Afrikka FI Oseania FI Yhteensä Rahanpesu Suomessa ja Saksassa, uhrina yksityishenkilöt Rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti kesällä 2013 ilmoituksen, jonka mukaan yksityishenkilön pankkitililtä oli siirretty epäilyttävästi varoja Saksaan. Asiaa selviteltäessä kävi ilmi, että Suomen poliisilla oli vuonna 2010 ollut esitutkinnassa samantyyppinen tapaus; Saksassa asuva henkilö oli huijannut suomalaiselta pariskunnalta ja heidän lapseltaan vuosien ajan jatkuneen petoksen aikana yhteensä noin euroa. Selvittelykeskus vastaanotti syksyllä 2013 vielä toisen samaan asiakokonaisuuteen liittyvän ilmoituksen. Asiaa selviteltiin Suomessa sekä myös yhteistyössä Saksan viranomaisten kanssa. Työn lopputuloksena selvittelykeskus kirjasi keväällä 2014 asiasta rikosilmoituksen nimikkeellä törkeä petos. Esitutkinnassa kävi ilmi, että Saksassa asuva suomalainen henkilö oli erehdyttänyt rahanpesuilmoituksessa mainittua suomalaista pariskuntaa maksamaan hänelle yhteensä euroa kahden ja puolen vuoden aikana ( ) kertomalla valheellisia tarinoita elämäntilanteestaan. Henkilö oli muun muassa kertonut tarvitsevansa lainaa oikeusavustajan palkkiota, psykiatrian pakkoistuntoja ja syöpähoitoja varten. Henkilö oli myös uhannut alusta lähtien itsemurhalla ja lähettänyt huijatulle pariskunnalle pahimmillaan 53 tekstiviestiä päivässä. Selvittelykeskus luovutti kokoamansa tiedot Saksan viranomaisille, jotka avasivat uuden tutkinnan Saksassa asuvasta suomalaishuijarista. Tutkinta päättyi Saksassa oikeudenkäyntiin , jossa huijari myönsi rikoksensa ja tuomittiin kahden vuoden vankeustuomioon useista petoksista. Molemmissa tapauksissa käytettiin hyväksi huijausten uhrien uskonollista yhteisöä ja vakaumusta. Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016 I 9

14 RAHANPESUILMOITUKSIIN LIITTYVIEN LUONNOLLISTEN JA OIKEUSHENKILÖIDEN KANSALLISUUDET Epäilyttäviä liiketoimia koskevissa ilmoituksissa esiintyi yhteensä 129 eri kansalaisuutta. Henkilöistä, joiden kansalaisuus oli tiedossa, suomalaisia oli 67 %, venäläisiä 4 % ja virolaisia 3 % (Taulukko 8). Ilmoituksissa esiintyi 73 eri maahan rekisteröityjä oikeushenkilöitä. Oikeushenkilöistä, joiden rekisteröintimaa oli tiedossa, oli Suomeen rekisteröity 82 %. Seuraavaksi eniten oli Viroon, Britanniaan ja Venäjälle rekisteröityjä yhtiöitä. Taulukko 8. Ulkomaiden kansalaiset rahanpesuilmoituksissa, TOP 20 Ulkomaiden kansalaisuudet Henkilöiden määrä Venäjä 642 Viro 494 Romania 357 Turkki 306 Irak 271 Kiina 198 Nigeria 192 Iran 123 Somalia 100 Thaimaa 99 Afganistan 96 Ruotsi 95 Filippiinit 93 Vietnam 89 Espanja 84 Ghana 79 Bangladesh 62 Nepal 62 Saksa 60 Kosovo 59 Rahanpesu Suomessa, uhrina ulkomaiset yhtiöt Selvittelykeskus käsitteli vuonna 2016 poikkeuksellisen monta tapausta, joissa ulkomaisiin yhtiöihin kohdistettujen petosrikosten rikoshyöty siirrettiin suomalaisten yksityishenkilöiden tileille. Yksittäisten siirtojen summat vaihtelivat muutamista tuhansista jopa yli sataan tuhanteen euroon. Varojen lähtömaina oli suuri joukko tavallisesta poikkeavia maita, mm. Bulgaria, Egypti, Hong Kong, Japani, Jordania, Kenia, Korea, Kuwait, Turkki, Oman, Saudi Arabia, Vietnam ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Tilisiirtoja oli kaikkiaan lähes viisikymmentä ja siirrettyjen varojen kokonaismäärä oli noin miljoonaa euroa. Useissa tapauksissa pystyttiin selvittelyjen perusteella osoittamaan, että tapaukset liittyivät samaan kokonaisuuteen. Poikkeuksellista oli, että Rahanpesun selvittelykeskus pääsi useissa tapauksissa (11 tapauksessa) antamaan pankille määräyksen pidättyä liiketoimesta. Jäädytysmääräyksiä annettiin yhteensä euron arvosta ja viranomaisten haltuun jäi näistä varoista euroa. Tavallisuudesta poikkeavaa oli myös se, että useissa tapauksissa (mm. Italia, Kanada, Sveitsi, Turkki, USA) ulkomainen vahingonkärsijä teki Suomen viranomaisille pyynnön varojen palauttamiseksi. Rikoslain 32 luvun 12 pykälään säädettiin kesällä 2015 uusi kolmas momentti, jonka mukaan tuomioistuin voi, sen sijaan että määrää rahanpesun kohteena olevan omaisuuden tuomittavaksi valtiolle, tuomita omaisuuden palautettavaksi esirikoksella loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena. Selvittelykeskuksen tiedossa ei ole, että säädöstä olisi käytännössä sovellettu - ainakaan tapauksissa, joissa vahingonkärsijä on ulkomainen taho. Selvittelykeskuksen tiedossa on yksi tapaus, jossa tutkinnanjohtaja teki esitutkinnan aikana päätöksen palauttaa varat ( euroa) sveitsiläiselle asianomistajalle. Muiden tapausten osalta ratkaisu jäänee tuomioistuimen tehtäväksi. 10 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016

15 TERRORISMIN RAHOITTAMINEN YLEISTÄ Vuonna 2016 keskeisiksi teemoiksi terrorismin rahoittamisen selvittelyssä nousivat epävirallista rahanvälitystä tarjoavat hawalat, vastaanotetut ja lähetetyt varat konfliktimaista muiden rahanvälittäjien kautta, vierastaistelijoiksi lähtevät henkilöt sekä turvapaikanhakijoihin liittyvät ilmoitukset ja tiedustelut. Vuosi toi monia muutoksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen selvittelyyn ja torjuntaan. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on näkynyt selvittelykeskukselle tehdyissä ilmoituksissa ja selvittelykeskuksen tekemissä tiedonluovutuksissa. Terrorismin rahoittamiseen liittyvän ilmoitusmäärän kasvuun on vaikuttanut myös koulutus - TERHA:n toiminnan kannalta ennen kaikkea terrorismin rahoittamisen torjunnan päivä toukokuussa Koulutuksen seurauksena yhä enemmän ja yhä olennaisempia ilmoituksia on tullut terrorismin rahoittamisen torjunnan tarkasteluun. Vuonna 2016 Rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti 24 ilmoittajatahojen mahdolliseksi terrorismin rahoittamiseksi luokittelemaa ilmoitusta. Näiden lisäksi käsittelyyn saapui suuri määrä muita ilmoituksia, jotka piirteiltään mm. epäilyttävien tapahtumien johdosta, viittasivat terrorismin rahoitukseen ja päätyivät terrorismin rahoituksen torjunnan selvitettäväksi. Vuonna 2016 tehtiin 41 laittoman maahantulon järjestämisen tai terrorismin rahoittamisen estämiseksi tai paljastamiseksi tehtyä tiedonluovutusta mikä on suuri kasvu edellisvuotiseen 18 luovutukseen verrattuna. Luovutusmäärien nousuun on myös vaikuttanut ulkomaille lähtevien taistelijoiden identifioiminen sekä heihin liittyvät tiedustelut. ILMOITUSVELVOLLISTEN VASTUU Vuodesta 2015 alkaen kaikkien rikoslain (39/1889) 34 a luvussa mainittujen rikosten rahoittaminen on ollut rangaistavaa tehdyn muutoksen jälkeen myös matkustaminen tai matkustamisen yrittäminen terrorismirikoksen tekemistä varten on rangaistavaa. Rahanpesussa varojen alkuperä on rikollinen. Terrorismin rahoittamistapauksissa varojen alkuperä saattaa olla myös laillinen. Tässä mielessä ilmoitusvelvollisten on kiinnitettävä erityistä huomiota myös siihen, mihin varat lopulta todellisuudessa päätyvät tai mihin niitä käytetään. Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016 I 11

16 KÄTEISRAHA JA YHTEISTYÖ ILMOITTAJATA- HOJEN KANSSA Käteisrahalähetykset ulkomailta Suomeen sekä Suomesta ulkomaille ovat yhteistyötahojen ilmoitusten ansiosta nousseet keskeiseen asemaan terrorismin rahoituksen liittyvien tapausten selvittelyssä. Suurempien maksujenvälitystä tarjoavien toimijoiden kautta vastaanotettuja ja lähetettyjä käteisvaroja on selvitelty myös laajemmassa projektissa. Epävirallisen rahanvälityksen piirissä hawalat ovat myös vuoden 2016 aikana kiinnittäneet ilmoitusvelvollisten huomion, minkä seurauksena niihin liittyvää tietoa on kerätty ja analysoitu Rahanpesun selvittelykeskuksessa laajemmassa mittakaavassa. Käteisen rooli on molemmissa rahanvälitysmuodoissa keskeinen ja se on esillä myös pankeilta saapuvissa ilmoituksissa. Rahalähetykset kohdistuvat usein kehittyvän talouden maihin ja kriisialueille, joihin ei pankkijärjestelmän toimimattomuuden vuoksi voi lähettää rahaa pankkisiirtojen kautta. Hawala-järjestelmän tiheä toimipaikkaverkosto, jonka avulla käteisellä ja tilisiirroilla voidaan lähettää varoja konfliktialueille, on pääosin käytössä perheiden ja eri projektien rahoittamiseen. Runsaan käteisen käytön ja läpinäkyvyyden puutteiden vuoksi se kuitenkin mahdollistaa myös terrorismin rahoittamiseen tarkoitettujen varojen siirtämisen Suomesta konfliktialueille ja konfliktialueilta Suomeen sekä rikollista alkuperää olevan rahan piilottamisen. Rahanpesun selvittelykeskus on saanut useita aiheeseen liittyviä mahdolliseen rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä rahanpesuilmoituksia. SYYRIAN KRIISI JA VIERASTAISTELIJAT Monet ilmoitusvelvollisten lähettämistä mahdollisesti terrorismin rahoittamiseksi luokittelemista ilmoituksista viittasivat eri pakotelistoilla oleviin henkilöihin sekä potentiaalisiin vierastaistelijoiksi lähtijöihin. Vuonna 2016 ilmoituksia mahdollisista palaajista oli vielä vähän, mutta ennusteiden mukaan vuonna 2017 tämä ilmiö saattaa nousta keskeisemmäksi selvittelykeskuksenkin toiminnassa. 12 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016

17 VAROJEN HALLINNOLLINEN JÄÄDYTTÄMI- NEN Suomessa otettiin käyttöön kansallinen hallinnollinen jäädyttämisjärjestelmä. Varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annettu laki (325/2013) mahdollistaa terroristiyhteyksiä omaavien luonnollisten henkilöiden sekä oikeushenkilöiden asettamisen kansalliselle terroristipakotelistalle. Varojen jäädyttämisen tarkoituksena on estää päätöksen kohdetta kanavoimasta varojaan terroristiseen toimintaan, minkä johdosta esimerkiksi pankeilla on velvollisuus asettaa päätöksen kohteen tileille tilisulku. Rahanpesun selvittelykeskus vastaa käytännössä lain perusteella tehtävien jäädyttämispäätösten valmistelusta ja niiden edellytysten selvittämisestä. Vuonna 2016 Keskusrikospoliisi teki kaksi uutta päätöstä varojen hallinnollisesta jäädyttämisestä. Vuoden 2016 lopussa oli voimassa 46 jäädyttämislain perusteella tehtyä päätöstä. Rahanpesun selvittelykeskus sai ilmoituksen henkilöstä, joka yritti nostaa kymmeniä tuhansia euroja joustoluottoa asunnon remontointiin. Hakemuksen hylkäyksen jälkeen asiakas yritti lähettää samaa summaa Irakiin siinä onnistumatta. Lopulta rahat lähetettiin Jordaniaan, minkä jälkeen henkilön tilillä ei ollut normaalista poikkeavaa rahankäyttöä ennen kuin kuukausia myöhemmin, jolloin henkilö siirsi luottokorteiltaan yli kymmenentuhatta euroa käyttötililleen, nosti varat käteisenä ja korttitapahtumien perusteella lähti Suomesta. Korttiostojen mukaan henkilön matkan voitiin nähdä kiertäneen usean Itä-Euroopan maan kautta Turkin ja Syyrian rajalle. Tilitapahtumien perusteella pystyttiin myös arvioimaan, että matkalla olisi ollut mukana hänen vaimonsa. Pankilta saatujen tietojen perusteella voitiin täten identifioida mahdollinen vierastaistelija. Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016 I 13

18 BITCOIN-JIT JA TERHA HANKKEET Bitcoin-JIT ja Terha hankkeet käynnistyivät toukokuun lopussa Hankkeissa on muun muassa koottu tietoa rikollisuuteen liittyvästä virtuaalivaluuttojen käytöstä. Virtuaalivaluuttoihin liittyvää koulutusta on myös järjestetty eri viranomaistahoille. Vuoden 2016 aikana yli 400 henkilöä on saanut peruskoulutusta Bitcoinista ja virtuaalivaluutoista. Hankkeissa on laadittu koulutusmateriaalia, jota on käytetty onnistuneesti paikallispoliisissa. Hankkeen myötä on myös annettu tukea operatiivisessa toiminnassa ja asiantuntijapalveluita on tarjottu mm. Tullille, KRP:lle, paikallispoliisille, Verohallinnolle sekä kihlakunnanvoudeille. Kansainvälinen yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja hankekoordinaattori on osallistunut useisiin Europolin ja Interpolin koulutuksiin ja tapaamisiin. Vuoden 2017 aikana järjestetään useita esitutkintaviranomaisille suunnattuja koulutuksia sekä laajennetaan edelleen kansainvälistä yhteistyötä. YHTEISTYÖ Rahanpesun selvittelykeskus ja Tullin rikostorjunta ovat vuonna 2016 jatkaneet jo vakiintunutta yhteistyötään. Yhteistyö on painottunut ennen kaikkea käteisen rahan valvontaan liittyvään yhteistyöhön ja tietojenvaihtoon. Vuonna 2016 toteutettiin lisäksi työnkierto rahanpesun selvittelykeskuksen ja Tullin analyysiyksikön välillä. Työnkierron keskeisenä tavoitteena oli ammatillinen kehittyminen puolin ja toisin. Lisäksi tavoitteena oli yhteistyön edelleen kehittäminen erityisesti rajat ylittävän käteisvarojen kuljettamisen valvontaan liittyen. Rahanpesun selvittelykeskus osallistui vuoden 2016 aikana myös Tullin organisoimiin käteisen rahan valvontaan liittyviin kansainvälisiin operaatioihin, joissa tavoitteena oli ensisijaisesti paljastaa sekä maahan saapuvat että maasta lähtevät laittomat rikolliseen alkuperään liittyvät rahalähetykset sekä näiden pohjalta käynnistää rikostutkinta mahdollisissa rahanpesuepäilyissä. Lisäksi rahanpesun selvittelykeskuksen asiantuntijat kävivät kouluttamassa Tullin henkilöstöä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan liittyen Tullin koulutustila 14 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016

19 Bad apple Selvittelykeskus vastaanotti elokuussa 2014 ilmoituksen, joka käynnisti noin kaksi vuotta kestäneen prosessin. Ilmoituksen perusteella käynnistettiin erään valuutansiirtoyhtiön yhteen agenttiin kohdistunut selvittely. Selvittelyssä kävi ilmi, että agentti oli toiminut ensin yhden ja sittemmin toisen valuutansiirtoyhtiön agenttina ja että näissä molemmissa rooleissa häntä oli syytä epäillä törkeästä rahanpesusta. Selvittelykeskus kirjasi asiasta rikosilmoituksen ja teki tiivistä yhteistyötä esitutkintaa suorittaneen paikallispoliisin kanssa. Esitutkinnan jälkeen asia käsiteltiin Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa kesäkuussa Epäilty tuomittiin törkeästä rahanpesusta 1v 6kk ehdolliseen vankeuteen. Käräjäoikeus katsoi, että vaikka esirikosnäyttöä oli vain euron osalta, voitiin pitää selvänä, että rahanpesuteko oli kohdistunut koko tapahtumakokonaisuuteen ja että rahanpesun kohteena oli ollut euroa. Syyttäjä valitti käräjäoikeuden tuomiosta siltä osin, että tuomio oli lievä ja että vankeus olisi pitänyt määrätä ehdottomana, ja vaati vankeusrangaistuksen korottamista ja tuomitsemista ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Vastaaja valitti käräjäoikeuden tuomiosta mm. törkeän rahanpesun osalta, että syyte tahallisesta rikoksesta koko rahamäärän osalta hylätään ja että joka tapauksessa syyte törkeästä rahanpesusta hylätään euroa ylittävän osalta. Vaasan Hovioikeus antoi asiassa tuomion, jossa se hyväksyi käräjäoikeuden näytön arvioinnin perustelut ja lopputuloksen. Hovioikeus toi päätöksessään esille, että rahanpesun yhteydessä on tekijän tahallisuutta arvioitava korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä vakiintuneen todennäköisyystahallisuuden mukaisesti. Hovioikeus piti tekoa erittäin vakavana, koska epäillyn teko oli kohdistunut erittäin suureen rahamäärään, tekijä oli käyttänyt hyväkseen asiamiehen asemaansa rahanvälitysliiketoiminnassa, ja teko oli ollut pitkäkestoinen, suunnitelmallinen ja järjestelmällinen. Hovioikeus tuomitsi epäillyn kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016 I 15

20 16 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2016