Kouvolan kaupungin. tilinpäätös

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin tilinpäätös 2010

2 Koonti ja julkaisu: Konsernihallinto talous ja strategia/laskenta

3 Kaupunginjohtajan katsaus KOUVOLAN VUODEN 2010 TULOS ON ENNAKOITUA PAREMPI Talouden kehitysnäkymät vaikeutuvat lähivuosina Kouvolan kaupungin tilinpäätös vuodelle 2010 on ennakkotietojen mukaan odotettua parempi. Toiminnan tulos ennen varauksia ja rahastosiirtoja on noin 2,8 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos sisältää satunnaisia tuottoja noin 2,1 miljoonaa euroa. Vuosikate on noin 19,1 miljoonaa euroa. Vuosikate kattaa poistoista noin 104 prosenttia. Tulosta voidaan pitää olosuhteisiin nähden hyvänä. Ennakoitua paremman tuloksen taustalla on useampia syitä. Kunnallisveron tuotto oli jako osuuden muutoksen takia selvästi odotettua suurempi. Toimintatuotot olivat arvioitua suuremmat. Kaupunki sai lisäksi ylimääräisiä kertaluonteisia omaisuuden myyntituloja. Tietoisuus talouden haasteista on organisaatiossa parantunut ja henkilöstö on osaltaan kantanut vastuuta talouden tervehdyttämisestä. Toimintakate jäi selvästi talousarvioon varatun summan alapuolelle. Vapaaehtoiset talkoovapaat ovat tuoneet säästöjä. Hyvästä tuloksesta huolimatta Kouvolan talouden näkymät ovat haastavat. Perusongelmana on edelleen tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino. Teollisuuden rakennemuutos on heikentänyt Kouvolan tulopohjaa pysyvästi samalla kun väestön ikääntyminen ja lainsäädännön uudet vaatimukset kasvattavat sosiaali ja terveydenhuollon menoja. Sopeutustarpeen arvioidaan olevan 2016 loppuun mennessä noin kolmen veroprosentin luokkaa, mikäli rakenteellisia uudistuksia ei saada nopeasti liikkeelle. Verotulojen jako osuuden muutos positiivinen yllätys Kunnallisveron tuotto kasvoi ennakoitua suuremmaksi, kun verohallinto muutti viime vuoden lopussa kuntien ja valtion välistä verotulojen jako osuutta. Muutos yllätti positiivisella tavalla koko kuntakentän. Kouvolan verotulojen toteutuma oli 5,6 miljoonalla yli budjetoidun. Kaupungin tulokehitys oli muutenkin ennakoitua parempi. Syynä oli mm. omaisuuden myyntitulojen kasvaminen. Kaupungin taksojen harmonisointi ja säädösten uudistuminen ovat vaikeuttaneet toimintatuottojen arviointia. Mm. harkinnanvaraisia tukia ja avustuksia eri kehittämisprojekteihin on saatu arvioitua enemmän. Menokehityksen hallinta on parantunut Menokehityksen ennakointi tuottaa toimialoille yhä vaikeuksia. Kaupungin toimintakate oli noin 418 miljoona euroa, joka alitti peruskaupungin osalta muutetun talousarvion noin 11,6 miljoonalla eurolla. Kaupungin henkilöstömenot säilyivät muutetun talousarvion tasolla. Vuodelle 2010 suunnitellut lomautukset eivät toteutuneet, mutta vapaaehtoiset talkoovapaat paransivat tulosta noin miljoonalla eurolla. Myös ostopalveluissa kertyi säästöä. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 28,0 miljoonaa euroa. Investointitaso jäi selvästi budjetoitua tasoa alemmaksi. Velkamäärän kasvu pysähtyi Kaupungin velkaantuminen jäi ennakoitua pienemmäksi. Velkamäärä oli vuoden lopussa noin 123,2 miljoonaa euroa, ts euroa asukasta kohti. Velkamäärän kehitykseen vaikutti erityisesti investointien jääminen budjetoitua alemmalle tasolle. Suhteellisen alhainen velkataso parantaa tulevien työpaikka tai palveluinvestointien rahoittamisen edellytyksiä.

4 Talouden kehitysnäkymät vaikeutuvat Hyvästä tuloksesta huolimatta Kouvolan talouden näkymät ovat haastavat. Julkisen talouden kestävyysvaje on miljardin tasolla. Seuraava hallitus joutuu arvioimaan eri toimenpiteitä vajeen kattamiseksi, eikä kuntatalouteen ole odotettavissa valtion taholta helpotusta. Väestön ikääntymisestä ja huoltosuhteen heikkenemisestä johtuva kuntatalouden keskimääräinen kestävyysvaje on 2010 luvun loppuun mennessä kolmen veroprosentin luokkaa. Kouvolassa sopeutustarve on teollisuuden rakennemuutoksen, työpaikkamenetysten ja väestötappion takia tätäkin suurempi. Lyhyellä aikavälillä kaupungin talouteen vaikuttavat mm. kuntasektorin palkkaratkaisut, jotka nostavat v menoja keskimäärin 1,3 prosenttia. Sairaanhoitopiiri esittää vuoden 2010 alijäämiä kuntien katettavaksi. Kouvolan osuus vuoden 2010 alijäämästä on noin 2 miljoonaa euroa. Kuntien yhdistymisen myötä saatujen yhdistymisavustusten viimeinen osuus maksetaan vuonna 2011, jolloin tulot pienenevät 3,9 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien kompensaatio poistuu 2014 ja tästä aiheutuu noin 2,1 miljoonan euron rahoitusvaje tämän vuoden talousarvioon verrattuna. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja

5 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS Kehitys ja olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kouvolan kaupungin hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Kouvolan toiminnan ja talouden kehitys Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Sisäinen valvonta ja riskienhallinnan järjestäminen Tilikauden tulos Toiminnan rahoitus Tasetarkastelu Kokonaistuotot ja kulut Konsernin toiminta ja talous Konsernin toiminta Konsernitilinpäätös Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT Strategian toteutuminen Tilaajan toteutumisvertailut Konsernihallinto (ti) Elinkeinotoimi (ti) Sivistys (ti) Perusturva (ti) Tekninen ja ympäristö (ti) Tuottajan toteutumisvertailut Konsernihallinto (tu) Sivistys (tu) Perusturva (tu) Tuloslaskelman toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Investointien toteutuminen Liikelaitoksen vaikutus kaupungin tilikauden rahoituksen muodostumiseen TLINPÄÄTÖSLASKELMAT Kaupungin tuloslaskelma Kaupungin rahoituslaskelma Kaupungin tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot LIIKELAITOSTEN ERILLISTILINPÄÄTÖKSET Liikelaitos Kouvolan Vesi

6 1 Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu Pohjois Kymen Tieto liikelaitos Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Tilaliikelaitos Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Teknisen tuotannon liikelaitos Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä tositelajeista TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Liite: TUOTTAVUUSOHJELMIEN SEURANTA Kuvat Kuva 1. Manner Suomen kuntien verotulot, valtionosuudet, lainakanta ja vuosikate Kuva 2. Väestö (lähde: Väestörekisterikeskus)...6 Kuva 3. Väestöennuste ikäryhmittäin (lähde: Tilastokeskus)...7 Kuva 4. Työttömyys (lähde: ELY keskus)...7 Kuva 5. Rakentaminen , valmistuneet asunnot...8 Kuva 6. Henkilöstön määrä Kuva 7. Tuottojen muodostuminen v (ilman satunnaisia tuottoja)...24 Kuva 8. Kulujen muodostuminen v Taulukot Taulukko 1. Kunta ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 (lähde Tilastokeskus)...5 Taulukko 2. Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon...11 Taulukko 3. Henkilöstömäärä Taulukko 4. Sairauspoissaolot Taulukko 5. Kouvolan kaupungin kootut ympäristötuotot, kulut ja investoinnit Taulukko 6. Kouvolan kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut...19 Taulukko 7. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjen määrä...34 Taulukko 8. Konserniyhteisötietoja

7 1.Toimintakertomus

8 Toimintakertomus 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kehitys ja olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kouvolan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu valtuustokaudella jäsentä. Kuntalain mukainen määrä on 59, mutta kuntajakolaki mahdollistaa liitoskuntien kohdalla tätä suuremman jäsenmäärän. Valtuusto kokoontui vuonna kertaa ( kertaa). Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2010 toiminut Valto Koski (SDP), I varapuheenjohtajana Janne Wall (KESK), II varapuheenjohtajana Ilpo Kontula (KOK), III varapuheenjohtajana Hannele Viljakainen (SDP) ja IV varapuheenjohtajana Sakari Viinikainen (SIT). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta suluissa): Airaksinen Katja (SDP) Eloranta Maria (SDP) Gärdström Keijo (KOK) Harjula Mauri (SDP) Hasu Tuomo (KESK) Helkala Maarit (KOK) Helminen Harri (SDP) Himanen Petri (KD) Hirvonen Eino (SIT) Hyttinen Jyrki (KOK) Immanen Eva (KESK) Jokinen Pekka (KOK) Jokiranta Kimmo (KESK) Kaarlampi Vesa (SIT) Kaikko Aslak (KOK) Kaskiaho Keijo (SIT) Kasurinen Outi (SDP) Katainen Juha (KESK) Koivisto Antti (SDP) Konka Reino (KESK) Koponen Juha Pekka (PS) Koskela Birgit (KOK) Kossila Päivi (SDP) Kulmala Tarmo (KESK) Laine Raimo (SDP) Lakka Marjo (SDP) Lankinen Sari (KESK) Larikka Jari (KOK) Laukkanen Markku (KESK) Leinonen Kari (SDP) Lindeman Ari (SDP) Lindström, Jari (PS) Liukkonen Jorma (VAS) Lonka Mirja (KESK) Norppa Matti (SIT) Nyberg Jukka (SDP) Nykänen Marjatta (KOK) Pahkala Kalevi (SDP) Pakkanen Markku (KESK) Palm Sari (KD) Paloranta Pertti (SIT) Peltola Pulla (SIT) Pesu Jaakko (SDP) Pousi Juhani (KOK) Puolakka Ilpo (KOK) Purho Heikki (SIT) Pänkäläinen Pertti (VIHR) Pönni Anne (PS) Raukko Jussi (KOK) Rautiainen Aimo (SIT) Rouvari Sinikka (KOK) Saarela Kirsti (SDP) Saavalainen Tiina (VAS) Sahamies Arto (KD) Salonen Ville (SDP) Sburatura Liisa (VIHR) Simola Risto (KOK) Sipiläinen Kirke (KOK) Smeds Sakari (KD) Soininen Kari (SIT) Sorsa Matti (KOK) Suolanen Risto (VAS) Suomela Jari (KOK) Timonen Eliisa (PS) Tuukkanen Peussa Minna (SDP) Tähtinen Anssi (PS) Töttö Ensio (SDP) Ukkola Timo (KESK) Vainio Vesa (KD) Valkeapää Reijo (KESK) 1

9 Toimintakertomus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 15 jäsentä. Kaupunginhallitus kokoontui vuonna kertaa ( kertaa). Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2010 toiminut Juhani Pousi, I varapuheenjohtajana Antti Koivisto ja II varapuheenjohtajana Tuomo Hasu. Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Helkala Maarit (KOK) Suomela Jari (KOK) Eloranta Maria (SDP) Kasurinen Outi (SDP) Harjula Mauri (SDP) Valkeapää Reijo (KESK) Lonka Mirja (KESK) Tiitinen Sari (SIT) Soininen Kari (SIT) Saavalainen Tiina (VAS) Vainio Vesa (KD) Tähtinen Anssi (PS) Kaupunginhallituksella on vuonna 2010 ollut kaksi jaostoa, elinkeinojaosto ja konsernijaosto. Lautakunnat ja johtokunnat Kouvolan kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu tilaaja tuottaja toimintatavan mukaiseen sopimusohjausjärjestelmään. Organisaatio jaetaan tilaajaorganisaatioon (lautakunnat ja toimialat) ja tuottajaorganisaatioon (johtokunnat ja palvelusektorit), joiden kesken tehtävillä palvelusopimuksilla toimintaa ohjataan. Tilaajaorganisaatio vastaa palvelujen järjestämisestä ja tuottajaorganisaatio palvelujen tuottamisesta. Tilaajalautakunnat Kulttuuri ja kirjastolautakunta Liikunta ja nuorisolautakunta Opetus ja kasvatuslautakunta Perusturvalautakunta (jonka alaisuudessa yksilöjaosto) Rakennus ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Muut lautakunnat Henkilöstölautakunta Keskusvaalilautakunta (jonka alaisuudessa vaalilautakunnat ja vaalitoimikunta) Maaseutulautakunta (jonka alaisuudessa yksityistiejaosto) Tarkastuslautakunta Johtokunnat Perusturvapalvelujen johtokunta Sivistyspalvelujen johtokunta (jonka alaisuudessa Nuorisokeskus Anjalan johtokunta) Liikelaitos Kouvolan Veden johtokunta Pohjois Kymen Tieto liikelaitoksen johtokunta Teknisen tuotannon liikelaitoksen johtokunta Tilaliikelaitoksen johtokunta 2

10 Toimintakertomus Organisaatio Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Elinkeinojaosto Konsernijaosto Keskusvaalilautakunta Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki Tarkastuslautakunta Elinkeinotoimen kaupunginjohtaja Aimo Ahti Maaseutulautakunta Henkilöstölautakunta Tilaajaorganisaatio Opetus ja kasvatuslautakunta Kulttuuri ja kirjastolautakunta Liikunta ja nuorisolautakunta Sivistyksen toimiala Tilaajajohtaja Eero Mattila Rakennus ja ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Yksilöjaosto Perusturvan toimiala Tilaajajohtaja Sakari Laari Tekninen lautakunta Tekninen ja ympäristötoimiala Tilaajajohtaja Hannu Luotonen Elinkeinotoimi Konsernihallinto Omistajaohjaus ja maapolitiikka Liiketoimintajohtaja (vt) Esa Siikaluoma Hallinto Hallintojohtaja Jari Niemelä Talous ja strategia Talous ja strategiajohtaja Jyrki Harjula Henkilöstö Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu Tuotanto Liikelaitokset Sivistyspalvelujen johtokunta Perusturvapalvelujen johtokunta Tekninen tuotanto Tuotantojohtaja Heikki Kyyrönen Pohjois Kymen Tieto Johtaja Mika Lyytikäinen Kuntayhtymät Talouspalvelukeskus Johtaja Asko Rautala Energiayhtiöt Tuotantojohtaja Vesa Toikka Palvelualueet Palveluyksiköt Tuotantojohtaja Mikko Komulainen Palvelualueet Palveluyksiköt Kouvolan Vesi Vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä Tilaliikelaitos Toimitilajohtaja Timo Oksanen Elinkeinoyhtiöt Asuntoyhtiöt Muut tytär ja osakkuusyhteisöt Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden 2009 lopussa maailmantalous kääntyi kasvuun. Kasvu jatkui huolimatta Euroopan velkakriisistä ja inflaation kiihtymisestä. Kokonaistuotanto nousi vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä niin Yhdysvalloissa, Euroalueella kuin Kiinassakin. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa kuten Kiinassa. Nopean kasvun taustalla on osaltaan voimakkaat tuki ja elvytystoimet, joilla hallitukset ovat paikanneet taantumassa supistunutta yksityistä kysyntää. Myös Yhdysvalloissa talous on toipunut nopeasti. Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi 1,7 prosenttia vuonna Euroalueen sisällä on kuitenkin suuria eroja, joten aivan yhtenevää elpyminen ei ole. Ennakoivat mittarit viittaavat kasvun jatkumiseen 2011 alkupuoliskolla mutta raakaaineiden kallistuminen lisää riskiä merkittävästä talouskasvun hidastumisesta. Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan nykyistä 1 %:n ohjauskorkoa keväällä Suomen kokonaistuotanto kasvoi 3,1 prosenttia vuonna Bruttokansantuote vuonna 2010 oli 180 miljardia euroa. Viime vuoden tuotanto oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Kasvu perustui erityisesti yksityiseen kulutukseen sekä tavaravientiin. Julkisen sektorin rahoitusalijäämä oli 2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli samaa tasoa kuin taantumavuonna Suomessa kuluttajien luottamus on vahvistunut ja useimmat yrityksetkin odottavat tuotannon lisäystä. Teollisuudessa uudet tilaukset ovat lisääntyneet ja tuotanto odotukset ovat kohonneet. Asuinrakentamisen uudistuotanto on kääntynyt selvään kasvuun. 3

11 Toimintakertomus Työllisyys ja työttömyys olivat Suomessa lähellä vuoden takaista tasoa. Työllisiä oli vähemmän kuin edellisvuoden joulukuussa. Vuoden 2010 viimeisellä vuosineljänneksellä (loka joulukuussa) työllisten määrä oli suurempi kuin vuotta aiemmin. Alkuvuoden 9 prosentin työttömyyshuipun jälkeen vuoden 2010 työttömyysasteeksi muodostui 8,4 prosenttia, kun se vuonna 2009 oli 8,2 prosenttia. Työttömyys jäi selvästi ennusteita alhaisemmaksi. (lähde: Tilastokeskus) Työttömyysaste on laskusuunnassa, mutta monilla alueilla ja aloilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu huolestuttavat. Toisaalta kysynnän piristyessä työvoiman saatavuuskin tulee vaikeutumaan, kun työssä olevien ns. suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen lisääntyy ja samanaikaisesti ikärakenteen muutos alkaa rajoittaa työn tarjontaa. Tästä eteenpäin vuotiaiden määrä vähenee noin henkilöllä vuodessa. Inflaatio kiihtyi vuoden vaihteessa kolmeen prosenttiin. Suomessa hintojen nousutahti oli nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Kuntien talous toteutui ennakoitua suotuisammin. Vuodesta 2010 arvioitiin kuntataloudessa tulevan erittäin vaikean yhteisöverotuoton epävarman kertymisen ja työttömyyden lisääntymisen aiheuttaman heikon kunnallisveropohjan kehityksen vuoksi. Kunnat hillitsivät taloutensa tasapainottamiseksi niin käyttömenojen kasvua kuin investointejakin. Kuntien kunnallisveron veropohjan kehitys oli ennakoitua parempi ja yhteisöveron kasvu oli arviota nopeampaa. Ylijäämäiset tilinpäätökset eivät kuitenkaan riitä kattamaan kaikkia palveluja ja investointeja, joten kunnat velkaantuvat. Pitkän aikavälin tarkastelu osoittaa, että vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin. Kunnat ovat rahoittaneet ns. tulorahoitusvajettaan omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina yhteensä yli 9 miljardia euroa. Ennakkotietojen mukaan kuntien verotulot kasvoivat viime vuonna 4 prosenttia. Samaan aikaan lainamäärä kasvoi 10 prosenttia. Kuntien toimintamenot kasvoivat vajaat 4 prosenttia tammi joulukuussa 2010 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 9 prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoivat 2 prosenttia ja maksetut avustukset laskivat 9 prosenttia. Palkkasummaan ja osittain myös palvelujen ostoihin vaikuttaa kuntien palvelurakenteen muutos. (lähde: Tilastokeskuksen kuntien talouden neljännesvuositilasto) Kuntien toimintatulot lisääntyivät 4 prosenttia. Myyntitulot kasvoivat 7 prosenttia ja maksutulot 8 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 4 prosenttia. (lähde: Tilastokeskus) Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 3,8 prosenttia. Verotulojen 702 miljoonan ja valtionosuuksien 504 miljoonan euron lisäys ylitti selvästi toimintakatteiden 869 miljoonan euron heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden kasvuna. (lähde: Tilastokeskus) Kuva 1. Manner Suomen kuntien verotulot, valtionosuudet, lainakanta ja vuosikate (lähde Tilastokeskus Kunta ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009) 4

12 Toimintakertomus Kunta ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010, milj. euroa (ilman Ahvenanmaan kuntia ja kuntayhtymiä) Kunnat Kuntayhtymät Yhteensä 2010 Muutos, % 2010 Muutos, % 2010 Muutos, % Tuloslaskelma: Toimintakate , , ,5 + Verotulot , ,0 + Valtionosuudet , ,3 + Korkotuotot ,1 8 40, ,7 + Muut rahoitustulot 295 7,4 8 47, ,5 Korkokulut , , ,9 Muut rahoituskulut ,0 28 6, ,6 = Vuosikate , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , , ,4 Investoinnit: Investointimenot yhteensä , , ,9 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,1 16 0, ,3 Investointihyödykkeiden myyntitulot , , ,2 Rahavarat, lainat ja antolainat: Antolainasaamisten lisäykset , , ,6 Antolainasaamisten vähennykset , , ,8 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , ,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , ,5 Rahavarat , , ,7 Lainakanta , , ,3 Lainasaamiset , , ,2 Taulukko 1. Kunta ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 (lähde Tilastokeskus) Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin mukaan kuluttajien luottamus talouteen heikkeni joulukuussa suunnilleen samalle tasolle kuin vuotta aikaisemmin ja pitkällä ajalla keskimäärin. Kuluttajien luottamusindikaattori oli joulukuussa 13,5, kun se marraskuussa oli 20,8 ja lokakuussa 20,5. Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä heikkenivät joulukuussa rajusti edelliskuuhun verrattuna. Näkemykset Suomen taloudesta olivat heikommat viimeksi keväällä Sen sijaan kuluttajien arviot omasta taloudestaan ja säästämismahdollisuuksistaan säilyivät joulukuussa suunnilleen ennallaan ja säästämisen osalta valoisina. Joulukuussa enää 32 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 26 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Edellisenä vuonna vastaavat osuudet olivat 54 ja 15 prosenttia. Kuluttajien luottamus talouteen nousi alkuvuodesta Helmikuussa luottamus oli selvästi vahvempi kuin vuotta aikaisemmin ja pitkällä ajalla keskimäärin. Monet kotitaloudet suunnittelivat helmikuussa käyttävänsä rahaa esimerkiksi matkailuun, kodin korjaamiseen ja sisustamiseen tai kodintekniikan ja harrastusvälineiden hankintaan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vuoden sisällä 18 prosenttia kotitalouksista aikoi joko melko tai hyvin varmasti ostaa auton ja 9 prosenttia asunnon. Vastaavat osuudet olivat vuoden 2010 helmikuussa 16 ja 7 prosenttia. (lähde: Tilastokeskus) 5

13 Toimintakertomus Kouvolan toiminnan ja talouden kehitys YLEINEN KEHITYS Valtioneuvosto nimesi Kouvolan seutukunnan (Kouvolan ja Iitin kunnat) äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2012 loppuun saakka. Perusteena ovat Kouvolan seudun viimeaikaiset työpaikkavähennykset. Kouvolan seutu on ensimmäinen seutukunta, joka on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi toistamiseen. Vuosina Kouvolan seudulla on toteutettu useita työpaikkavähennyksiä lähinnä metsäteollisuudessa ja siihen liittyvissä toiminnoissa. Työpaikan on menettänyt yhteensä lähes 600 ihmistä. Lisäksi Myllykoski Paper on helmikuussa 2011 ilmoittanut irtisanovansa noin viidenneksen henkilöstöstään eli 89 henkilöä. Yhtiöstä on myös tehty myyntipäätös. Kaiken kaikkiaan viimeaikaiset metsäteollisuuden työpaikkavähennykset merkitsevät 1,5 prosentin osuutta seutukunnan työvoimasta. (lähde:tem) Kauppa on Kouvolan seudun merkittävä toimiala ja se on menestynyt taantumankin aikana hyvin. Nyttemmin on valmistunut ja edelleen on käynnissä laajoja kaupan investointeja. Rakennusvaiheessa ne ovat työllistäneet alueen rakennusalan yrityksiä ja muita palvelun tarjoajia. Kouvolan keskustaan on remontoitu kauppakeskukselle tilat ja Market alueella S ryhmän Prisman suuri myymälä on saanut laajan lisäosan. Tervaskankaan maanrakennustöitä on urakoinut paikallinen yritys ja perustustyöt toteuttaa yrittäjä Kouvolan seudulta. Investoinnin kokonaisarvo on noin 100 milj. euroa ja rakennusaikainen työllisyysvaikutus 1000 henkilötyövuotta. Tervaskankaalle arvioidaan syntyvän noin tuhat kaupan alan työpaikkaa. (lähde: TEM:n ja ELY keskusten julkaisu, alueelliset talousnäkymät 1/2010) Venäjältä suuntautuva koko Kaakkois Suomea ja Kouvolaa hyödyttävä ostosmatkailu on ollut kasvussa. Kasvun taustalla on hyvät maantieyhteydet ja nopeutunut junayhteys Pietariin. (lähde: TEM:n ja ELY keskusten julkaisu, alueelliset talousnäkymät 1/2010) Väestökehitys ja rakenne Vuoden 2010 lopussa asukkaita oli , joista naisia ja miehiä Asukasmäärä laski 85 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Lapsia syntyi vuoden aikana 819, edellisenä vuonna syntyneitä oli 713. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2010 Kouvolassa 189 henkilöä. Kuva 2. Väestö (lähde: Väestörekisterikeskus) Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kokonaisväestömäärä Kouvolassa laskee kolmella prosentilla vuodesta 2011 vuoteen Ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja siitä johdettuun todennäköiseen tulevaan kehitykseen. Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan 0 14 vuotiaiden määrä laskee noin kuudella prosentilla vuodesta 2011 vuoteen 2020 mennessä ja työikäisen väestön vuotiaiden määrä vähenee noin kahdellatoista prosentilla. Sitä vastoin 65 vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa noin 26 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 6

14 Toimintakertomus Kuva 3. Väestöennuste ikäryhmittäin (lähde: Tilastokeskus) Työttömyys Kouvolan työttömyys oli vuoden lopussa 12,5 prosenttia. Työttömien määrä väheni edellisestä vuodesta. Vuoden lopussa työttömiä työnhakijoita oli 5 115, mikä on 840 työtöntä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pitkäaikaisten työttömyys on lisääntynyt viime vuoteen verrattuna. Sen sijaan alle 25 vuotiaiden työttömyys on vähentynyt samanaikaisesti. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuoteen verrattuna. Eniten työttömiä työnhakijoita on edelleen konepaja ja rakennusmetallin alalla ja paperinvalmistuksessa. Suhteellisen korkealla olevan työttömyyden vuoksi työvoiman saatavuus on pysynyt Kouvolassa edelleen hyvänä. Työvoiman saannin vaikeudet liittyvät joidenkin erikoisammattilaisten tai osa aikatyöntekijöiden saatavuuteen. Kuva 4. Työttömyys (lähde: ELY keskus) Rakentaminen Vuonna 2010 Kouvolassa valmistui 116 pientaloa ja rivitaloasuntoja 7, yhteensä 123 asuntoa. Edellisenä vuonna asuntoja valmistui 269. Rakennuslupia myönnettiin asuinrakennuksiin yhteensä 257 (as.lkm), vuotta aiemmin vastaava luku oli 133 (as.lkm). Koko maassa vuonna 2010 myönnettyjen rakennuslupien määrä oli 7,5 prosenttia suurempi kuin vuonna

15 Toimintakertomus Kuva 5. Rakentaminen , valmistuneet asunnot Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 5,0 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,0 prosenttia ja muualla maassa 5,6 prosenttia. Kouvolassa asuntojen hintojen nousu on ollut hitaampaa kuin maassa keskimäärin. Indeksi (2000= Koko maa Pääkaupunkiseutu (PKS) Kouvola Kuva 6. Asuntojen hintojen indeksit (lähde: Tilastokeskus) OLENNAISET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TAPAHTUNEET MUUTOKSET Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Kouvolan toimintaa on ohjannut siirtymäkauden kaupunkistrategia. Siitä on johdettu muut strategiset suunnitelmat sekä edelleen vuosien 2009 ja 2010 talousarvioiden toiminnalliset tavoitteet. Siirtymäkauden kaupunkistrategian tehtävänä on ollut toimia siltana järjestelysopimuksesta valtuuston strategialinjauksiin sekä suunnata organisaation rakennetta ja toimintaa siirtymäkaudella. Uusi, vuoteen 2020 ulottuva kaupunkistrategia hyväksyttiin elokuussa 2010 ja sitä toteutetaan vuoden 2011 talousarviossa. Kaupunkistrategia on johtamisen väline, joka sisältää kaupunginvaltuuston tekemät tulevaisuutta koskevat linjaukset. Tilivuoden toiminnassa näkyi edelleen uuden kaupungin toiminnan rakentaminen. Uuden Kouvolan rakenteiden ja palveluprosessien kehittämiseksi käyttöön otettua sopimusohjausjärjestelmää kehitettiin edelleen. 8

16 Toimintakertomus Vuoden 2010 alusta aloittivat liikelaitoksena toimintansa Tilaliikelalaitos, Tekninen tuotanto ja Pohjois Kymen Tieto. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen,jolla aluesairaalan toiminta siirretään Kouvolan kaupungin perusturvan vastattavaksi alkaen. Syksyn 2010 aikana KoTePa hanketta valmisteltiin kuudessa työryhmässä. Tavoitteena on ensiluokkainen terveydenhuolto koko kaupungin elinvoimaisuuden avaintekijä. Kuusankosken aluesairaalan nimi on alkaen Pohjois Kymen sairaala. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin uuden palveluorganisaation. Samalla valtuusto hyväksyi jatkovalmistelun periaatteet. Osa uudistuksesta tulee voimaan ja osa myöhemmin, kuitenkin viimeistään Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyi organisaatiouudistuksen jatkovalmistelun periaatteet. Niiden mukaan elinkeinotoimen kaupunginjohtajan virka muutetaan elinkeinojohtajaksi alkaen. Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra, on joulukuusta 2009 valmistellut yhteistyössä 157 kunnan, 27 kuntayhtymän, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton kanssa kuntien ICT sekä talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Kouvolan kaupungin liittymisen valtakunnalliseen kuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen KPK THH Oy:hyn (Kunta Taitoa Oy) ja KPK ICT Oy:hyn (Kuntien Tiera Oy). Kaupungin toimialojen ja palvelusektoreiden toiminnan muutoksista sekä liikelaitoksista on tarkemmat esittelyt talousarvion toteutumisvertailuissa. Kouvola konsernista ja konserninrakenteen muutoksista on selostus toimintakertomuksen sivuilla Olennaiset taloudessa tapahtuneet muutokset Verotulojen toteutuman arviointia vaikeutti verottajalta saadut verotuksen toteutumatietojen ja tulojen kehittymisestä koskevien arvioiden vaihtelut neljännesvuosittain. Alkuvuodesta ei ennustettu tulojen kasvua lainkaan, keväällä hienoinen positiivinen käsitys lisääntyi, vaikka syyskesällä taas arviot pienenivät ja loppuvuodesta tiedettiin verotulojen kasvavan edellisestä vuodesta, kun verottaja korjasi valtion ja kuntien välistä jako osuutta. Valtakunnallinen kunnallisverojen kasvu oli 3,1 % sisältäen puolella kunnista veroprosenttien korotuksia. Kouvolan kasvu oli 2 %. Olennaiset tuloperusteiden muutokset edelliseen vuoteen olivat seuraavat: valtionosuudet kasvoivat yhteensä 8,8 milj. euroa (6,4 prosenttia), verotulojen tilitykset yhteensä 5,6 milj. euroa (2 prosenttia). Talousarvioon verrattuna julkinen rahoitus toteutui 1,3 %:ia talousarviossa ollutta arviota paremmin. Uutena kaupunkina Kouvola saa yhdistymisavustusta kuntajakolain perusteella yhteensä 13,24 miljoonaa euroa, mikä maksetaan kolmena vuotena. Ensimmäisenä (2009) vuonna avustuksesta saatiin 40 prosenttia eli 5,3 milj. euroa, päättyneellä tilikaudella 30 prosenttia eli 3,97 milj. euroa. Vuonna 2011 yhdistymisavustuksesta suoritetaan loput 30 prosenttia 3,97 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 talousarvioon hyväksyttiin erillisen 6 milj. euron sopeuttamisohjelman laatiminen. Talousarvion valmistelun kuluessa kaupunginhallitus edellytti 7 milj. euron suuruisten säästöjen aikaansaamista. Seitsemän miljoonan sijasta karsintakierros tuotti 4,8 milj. euron säästöt. Karsinnat eivät kohdistuneet Kouvolan Vesi liikelaitokseen, Tilaliikelaitokseen eivätkä Pohjois Kymen Tietoon. Sopeuttamisohjelman valtuusto hyväksyi laadittavaksi vuosisuunnitelman yhteydessä, jolloin vuosisuunnitelma oli toimintakatteeltaan 6 milj. euroa pienempi kuin talousarviokirjassa olleet luvut. Toukokuussa allekirjoitettuun "Yhteisvastuun Kouvola" sopimukseen eli sopimukseen Kouvolan kaupungin talouden tasapainottamisesta ja peruspalveluiden saatavuuden turvaamisesta vuosina kirjattiin säästötavoitteita. Henkilöstöä kannustettiin mm. vapaaehtoisiin talkoovapaisiin, joiden säästövaikutus tilikaudella oli lähes miljoona euroa. Vuoden 2010 talousarviota muutettiin syksyllä siten, että henkilöstökulumäärärahat palautettiin, koska lomautuksesta oli luovuttu kaupunginhallituksen päätöksellä. Toimintatuottoja lisättiin yhteensä 12, 01milj. euroa ja toimintamenoja 23,55 milj. euroa, joten toimintakate lisääntyi 11,54 milj. euroa. Määrärahamuutokset sisältävät sisäiset ja keskinäiset erät. Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti hyväksyä valmistelun pohjaksi, että kaupungin kokonaan omistamat asunnonhankintayhtiöt, Kuusankosken Asunnonhankinta Oy ja Valkealan Asunnonhankinta Oy, puretaan ja yhtiöiden omistukset siirtyvät Kouvolan kaupungille. Satunnaisiin tuottoihin kirjattiin fuusioerotusta 2,1 milj. euroa. 9

17 Toimintakertomus Investoinnit Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 28,0 milj. euroa vuonna 2010, mikä on noin 0,7 milj. euroa edellistä vuotta enemmän. Suurimmat investoinnit Kouvolassa tehtiin rakennuksiin ja rakennelmiin (10,3 milj. euroa), kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin (10 milj. euroa) sekä pysyvien vastaavien sijoituksiin (3,1 milj. euroa). Koneita ja kalustoa hankittiin yhteensä 2,1 milj. eurolla. Keskeneräisissä hankkeissa on 1,2 milj. euroa. Investointien toteutumisesta sekä merkittävimmistä poikkeamista toteutuneiden investointien ja talousarvion välillä on selostettu tarkemmin talousarvion toteutumisvertailuosassa. POIKKEAMAT TILINPÄÄTÖSVUODEN TALOUSARVIOON Vuoden 2010 odotettua parempi tulos muodostui pääasiassa kahdesta asiasta; toimintakulut koko kaupungin tasolta eivät ylittäneet talousarviossa myönnettyjä määrärahoja ja toimintatulot ja verotulot ylittivät talousarviossa ennakoidun määrän. Sen lisäksi poistojen määrä jäi alle arvion sekä satunnaiset erät sisälsivät kahden kaupungin omistaman yhtiön fuusioerotuksen. Kaikki muutokset olivat tuloksen kannalta positiivisia. Kokonaisuutena voidaan todeta, että peruskaupungin palvelutuotanto pystyi tuottamaan palvelut hyväksytyn toimintakulujen puitteissa toteutuma asteen ollessa 100 %. Toimintatuotot ylittivät muutetussa talousarviossa olleen arvion 11,7 milj. euroa, josta 2,1 milj. euroa kertyi kirjauksenmuutoksesta. Todellinen ylitys oli 9,5 milj. euroa, mikä edustaa toimialojen tuottojen seurannassa 3,3 %. Tulojen arviointia vaikeutti eri maksuissa ja taksoissa tehdyt harmonisoinnit uuden kaupungin perustamisen johdosta. Myyntituottoja kertyi 2,5 milj. euroa yli arvion. Tukia ja avustuksia kertyi myös 2,4 milj. euroa yli arvion. Tilaajien toimintakatteet alittuivat yhteensä 8,4 milj. euroa muutetusta talousarviosta: konsernihallinto 3,6 milj. euroa, elinkeinotoimi 0,6 milj. euroa, sivistys 1,7 milj. euroa, perusturva 1,4 milj. euroa, tekninen ja ympäristötoimiala 1,1 milj. euroa. Elinkeinotoimen tulojen alitus oli 0,5 milj. euroa. Konsernihallinnon toimintakatteen alitus muodostuu valtaosin 2,1 milj. euron kirjausmuutoksesta. Kuntaliitoksen johdosta valtionosuusosuuksien vähennyksiin saatu korvaus oikaistiin Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon 66. mukaisesti Valtionosuus tililtä tiliryhmään Tuet ja avustukset. Muutoin konsernipalveluiden menot alittuivat 1,3 milj. euroa. Tuottajien talousarviositovuustaso oli toimintakate. Tuottajien toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion 3,3 milj. euroa. Siitä konsernihallinnon eli talouspalvelukeskuksen osuus oli 0,07 milj. euroa, sivistystoimen osuus on 2,2 milj. euroa ja perusturvan 1,0 milj. euroa. Suurimpana muutoksena alkuperäiseen talousarvioon verrattuna olivat henkilöstömenot, jotka toteutuivat muutetun talousarvion mukaisena. Henkilöstökuluihin liittyvät tilinpäätösjaksotushyvitykset olivat yhteensä 1,1 milj. euroa, josta suurin erä, 0,7 milj. euroa, kohdistui perusturvan tuotannon palvelusektorille. Tilaajien ja tuottajien poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon on esitetty talousarvion sitovuustasojen mukaisesti. Tuloarvioiden alitukset ja menoarvioiden sekä toimintakatteiden ylitykset on esitetty taulukossa 2. punaisella. Julkinen rahoitus toteutui 3,3 milj. euroa arvioitua enemmän. Verotulojen ja valtionosuuksien poikkeamat tilivuoden talousarvioon on esitetty tarkemmin talousarvion toteutumisvertailuosassa kohdassa 2.4 Tuloslaskelman toteutuminen. Peruskaupungin tuloslaskelman ja investointien talousarvion toteutumisvertailut poikkeamineen on esitetty kohdissa 2.4 ja Liikelaitosten osalta toteutumat on esitetty kohdassa 5. Liikelaitosten erillistilinpäätökset. 10

18 Toimintakertomus T I L A A J A Alkup. ta Vuosisuunnitelma Ta muutos Muutettu ta Toteutuma 2010 Tot% muutettu ta Poikkeama Ta 2011 Konsernihallinto (ti) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Elinkeinotoimi (ti) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sivistys (ti) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Perusturva (ti) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tekninen ja ympäristö (ti) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate T i l a a j a y h t e e n s ä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate T U O T T A J A Konsernihallinto (tu) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sivistys (tu) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Perusturva (tu) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate T u o t t a j a y h t e e n s ä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate P E R U S K A U P U N K I yhteensä (ei sis. liikelaitoksia) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Taulukko 2. Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Vuosisuunnitelma = alkuperäinen talousarvio (talousarviokirja) + sopeuttamisohjelma 11

19 Toimintakertomus TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS KULUVAN VUODEN TALOUSARVIOON JA ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHI TYKSESTÄ Vuoden 2011 talousarvio on 12.7 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvion täytäntöönpano ohjeiden mukaan tarkoituksena oli saada aikaan 6 milj. euron suuruinen henkilöstösäästö. Tämän vuoksi käynnistettiin yt neuvottelut ja niiden tuloksena kaupunginhallitus päätti henkilöstön lomautuksesta. Kun tilinpäätösennuste julkaistiin, päätti kaupunginhallitus purkaa lomautusta koskevan päätöksen. Verotulojen osalta voidaan todeta, että kunnallisverojen kasvu oli 0,1 % verrattuna vuoteen Talousarviota laadittaessa ennakoitiin verotulojen vähenevän 1,9 %. Kunnallisveron 2 %:n kasvu kuluvana vuonna ja veroprosentin nosto lisännevät kunnallisverotuloja 7 %. Yhteisöverot ja kiinteistöverot toteutuivat vuonna 2010 arvioidusti. Vuoden 2011 olevaa verotulojen ennustetta voitaneen nostaa kunnallisveroarvion johdosta noin 9 milj. euroa. Kuluvan vuoden talousarviota tarkasteltaessa tulee toimintatuottojen kokonaismäärä arvioida vielä tilinpäätöstietoja hyväksikäyttäen. Välittömästi ei voida vetää sitä johtopäätöstä, että omaisuuden myyntivoittoja ja tukia sekä avustuksia kertyy yhtä paljon. Palkkausmäärärahojen riittävyyttä arvioidaan uusien virka ja työehtosopimusten mukaisesti. Erikoissairaanhoidon kulujen ja palvelujen oston kehitystä seurataan aluesairaalan toiminnan siirryttyä kaupungin toiminnaksi alkaen Pohjois Kymen sairaalan (POKS) toimintana. Investointimenot eivät toteutuneet vuonna 2010 suunnitellusti vaan aikataulun myöhentymisestä johtuen suurempien kohteiden valmistuminen siirtyi seuraavalle vuodelle. Tämä aiheuttaa tarpeen tarkastella rahoitusta ja mahdollisesti lainoitustarvetta uudelleen. Kokonaisuutta arvioitaessa lopputulokseksi tulee kaupungin kokonaismenojen ja tulojen volyymi huomioon ottaen tulosennusteiden välykseksi noin 20 milj. euroa eli noin 3 % kokonaistaloudesta. Kaupungin lainakannan arvioidaan kasvavan kulumassa olevana vuonna maltillisesti, mutta vuoden 2012 jälkeen suurten investointien toteutuessa lainamäärä kaksinkertaistuu vuosikymmenen loppuun mennessä. Korkojen arvioidaan myös nousevan, joten se vaikuttaa tuloslaskelmaa heikentävästi. Väestön keskimääräistä nopeammasta ikääntymisestä aiheutuu palvelutarpeen kasvu. Väestömäärän lasku on aiheuttanut keskimääräistä heikomman verotulojen kehityksen. Tästä seuraa talouden epätasapaino ns. kestävyysvaje, jonka johdosta on päätetty valmistella talouden vakauttamisohjelma. Työ on käynnistynyt ja sen arvioidaan valmistuvan kuluvan vuoden syksyllä. Vakauttamisohjelman tavoitteena on tarkastella uusia toimintatapoja tuottavuuden kasvattamiseksi. Samalla arvioidaan myös koko kaupungin toiminta ja siinä mahdollisesti löydettävät säästöt. 12

20 Toimintakertomus Henkilöstö Päättyneeltä tilikaudelta laaditaan erillinen henkilöstökertomus, jossa käsitellään laajemmin henkilöstöä koskevia tunnuslukuja. Henkilöstö toimialoittain Kouvolan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 6252 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 4832, määräaikaisia 1197, tukitoimenpitein työllistettyjä 198 ja oppisopimussuhteisia 25. Henkilöstömäärän kehitystä on seurattu myös osavuosikatsauksissa. Vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut edellisvuodesta 125:llä, kun taas määräaikainen henkilöstö (pl. työllistetyt ja oppisopimussuhteiset) on vähentynyt 105:llä. Vakinaisen henkilöstön määrän kasvu johtuu lähinnä siitä, että Iitin ja Haminan lomituspalvelut siirtyivät alkaen Kouvolan kaupungille. Samalla kaupungille siirtyi yhteensä 114 työntekijää, joista 113 sijoittui elinkeinotoimeen ja yksi talouspalvelukeskukseen. Vuonna 2010 otettiin käyttöön Marjoniementien palveluasuntojen II vaihe, mikä tarkoitti puolestaan 22 uuden vakanssin perustamista. Lisäksi vuonna 2010 on vakinaistettu joitakin pitkäaikaisessa määräaikaisessa palvelussuhteessa olleita työntekijöitä, mikäli työvoimantarve on todettu henkilöstösuunnitelmassa pysyväksi. Työterveyshuollon henkilöstö (yhteensä 21) siirtyi sitä vastoin alkaen Kymijoen työterveyden palvelukseen, kun kaupunki teki Kotkan kaupungin kanssa yhteistoimintasopimuksen työterveyspalvelujen järjestämistä. Työllistettyjen määrä on kasvanut edellisvuodesta 52:lla sen vuoksi, että vuoden 2010 talousarvioon lisättiin palkkatuella työllistämisen palkkausmäärärahaa 1 milj. euroa. Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop. Yhteensä Konsernihallinto (ti) Elinkeinotoimi (ti) Sivistys (ti) Perusturva (ti) Tekninen ja ympäristötoimiala (ti) Konsernihallinto (tu) Talouspalvelukeskus Sivistys (tu) Perusturva (tu) Liikelaitos tekninen tuotanto Pohjois Kymen Tieto liikelaitos Tilaliikelaitos Liikelaitos Kouvolan Vesi Yhteensä Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä Taulukko 3. Henkilöstömäärä Kaupungin koko henkilöstö 2010 jakautui seuraavasti: - tilaajat 479 (8 %), - tuottajat (76 %), - liikelaitokset (16 %). 13

21 Toimintakertomus Kuva 6. Henkilöstön määrä Liikelaitokset (16 %) sisältää teknisen tuotannon liikelaitoksen, liikelaitos Pohjois Kymen Tiedon, tilaliikelaitoksen sekä liikelaitos Kouvolan Veden. Palkat ja palkkiot Kaupungin henkilöstökulut tilikaudelta olivat 249,4 milj. euroa, josta liikelaitosten henkilöstökulut olivat 37,5 milj. euroa (15,0 %). Tehy pöytäkirjan piirissä käytettiin alkaen järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi. Se koostui tehtäväkohtaisten palkkojen 1,3 %:n korotuksesta (tiettyihin palkkahinnoitteluihin kuuluvat) sekä 0,5 %:n paikallisesta järjestelyerästä käytettiin järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi, jonka kustannusvaikutus vaihteli 0,4 0,8 prosenttiin sopimusalasta riippuen (KVTES 0,8 %, OVTES 0,8 %, Lääkärit 0,6 %, TS 0,4 % ja TTES 0,4 %). Kaikilla sopimusaloilla käytettiin yhteensä 0,7 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä tuloksellisuuden edistämiseksi. Vuoden 2010 talousarvioon sisältyi myös erillinen 1 milj. euron määräraha palkkojen harmonisointiin. Henkilöstölautakunta päätti palkkojen harmonisoinnista alkaen. Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloja oli vuonna 2010 keskimäärin 17,2 kalenteripäivää viranhaltijaa/työntekijää kohden. Määrä on selvästi noussut edellisvuodesta, sillä vuonna 2009 sairauspoissaoloja koskeva tunnusluku oli 16,3 kalenteripäivää/henkilö. 14

22 Toimintakertomus Eri toimialojen väliset erot sairauspoissaoloissa ovat huomattavia. Sairauspoissaolot jakautuivat toimialoittain seuraavasti (kalenteripäivää/henkilö): Henkilöstömäärä Sairauspoissaolot Toimiala Kalpv täys Kalpv osa Kalpv Kalpv palkallinen palkallinen palkaton yhteensä Kalpv/hlö Konsernihallinto (ti) ,0 Elinkeinotoimi (ti) ,6 Sivistys (ti) ,1 Perusturva (ti) ,1 Tekninen ja ympäristötoimiala (ti) ,3 Konsernihallinto (tu) TaPa ,4 Sivistys (tu) ,4 Perusturva (tu) ,5 Teknisen tuotannon liikelaitos ,9 Pohjois Kymen Tieto ,2 Tilaliikelaitos ,9 Kouvolan Vesi ,7 Yhteensä ,2 Taulukko 4. Sairauspoissaolot

23 Toimintakertomus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston edellyttämän ohjeen mukaan kaupunginhallitus esittää arvionsa merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. TALOUSTILANTEEN VAIKUTUKSET KAUPUNKIKONSERNIIN Toiminnassa tapahtuvien muutosten ennakointi on edelleen haastavaa. Kasvupainetta tulevaisuudessa aiheuttavat muun muassa väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen lisääntyminen sekä työllisyyden heikkeneminen. Mikäli tulorahoitusta ja menokehitystä ei saada riittävään tasapainoon, joudutaan entistä enemmän turvautumaan ulkopuoliseen rahoitukseen. Tällöin on vaarana, että talouteen muodostuu pysyvä rakenteellinen epätasapaino. Yleisen taloustilanteen vaikutuksia on nähtävissä hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvussa. Kysynnän kasvu sosiaali ja terveyspalveluissa tulee tällöin väistämättä kasvattamaan resurssitarpeita palvelujen tuottamiseksi. PALVELUTUOTANTO JA TOIMINNAN JATKUVUUS Kouvolan kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinnan käytännön toteutus tapahtuu toimialoilla ja palvelutuotannossa, jotka vastaavat yksikköjensä ja prosessiensa riskienhallinnasta ja sen ohjeistamisesta. Toimialat/ palvelutuotannosta vastaavat kartoittavat toimintaansa liittyvät riskit ja laativat kartoituksen pohjalta omat riskienhallintasuunnitelmansa. Suunnitelmissa keskeistä on oman toiminnan jatkuvuuden turvaaminen normaaliajan häiriötilanteissa sekä mahdollisissa poikkeusoloissa. Edelleen tärkeätä on suunnitella toimenpiteet häiriöistä ja vahingoista toipumiseksi. Johtamisjärjestelmän toimivuus on kunnissa huomionarvoinen asia. Moniportaisen ja monitahoisen organisaation johtamisen järjestäminen, toteuttaminen ja valvonta ei ole ongelmatonta. Johtamisjärjestelmän toimimattomuus aiheuttaa huomattavan riskin kustannustehokkuudelle. Sopimusohjaus Vuonna 2009 resurssit oli ohjattu suoraan palvelusektoreille eli tuotantoon, jolloin sopimusohjausjärjestelmän mukainen tilaajaohjautuvuus ei voinut toteutua. Vuonna 2010 sopimusohjausprosessi pyrittiin yhdistämään taloussuunnitteluprosessiin ja talousohjaukseen siten, että talousarvion laatiminen perustuu palvelutarpeisiin ja resurssien kohdistaminen tapahtuu tilaajaorganisaation toimesta. Tämän toteuttamiseksi koottiin järjestämisvastuussa olevista toimijoista eli pääosin tilaajajohtajista ja tilaajapäälliköistä sekä talousanalyytikoista koostuva tilaajaryhmä, jonka tavoitteena oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla resurssien kohdentaminen palvelutarpeiden mukaiseksi ja vuoden toisella puoliskolla palvelustrategisten linjausten valmistelu. Tilaajaryhmä valmisteli palvelutarveanalyysin, jota ensimmäistä kertaa käytettiin talousarviokehyksen valmistelussa. Lähtökohtana oli, että talousarviokehys yhdistää palvelutarpeet ja niiden rahoituksen. Sopimusohjauksen näkökulmasta pitävä talousarviokehys on merkittävä asia, koska se määrittää palveluiden järjestämisen puitteet järjestämisvastuussa olevien toimijoiden ja tuottajien välille. Vuonna 2010 sopimusohjauksen käytännön toteuttamista hankaloitti kohdistamattomat kustannussäästöt talousarviokehyksestä päätettäessä, koska palvelusopimusten laatimiselle ei ollut selkeää euromääräistä perustaa. Tämän vuoksi tilaajan ja tuottajan välisiä sopimusneuvotteluja ei voitu toteuttaa alkuperäisen prosessin mukaisesti ja palvelusopimusten ohjaavaa vaikutusta ei onnistuttu riittävästi vahvistamaan. Käytössä ei ollut tuotebudjetointi eli talousarvion laatiminen ei perustunut tuotteisiin, eikä palvelusopimuksia laadittu tuotteistettujen tuotteiden pohjalta. Vuoden toisella puoliskolla sopimusohjauksen kehittämiseen ja siihen liittyviin toimintatapoihin sitoutumiseen vaikutti tulossa oleva organisaatiouudistus, koska siinä yhteydessä oli päätetty toteuttaa muutoksia ohjaus ja johtamisjärjestelmään. Talousarvion laatimista palvelutarpeiden pohjalta ja resurssien tilaajaohjautuvuutta onnistuttiin vahvistamaan. Tuotteistaminen Vuoden 2010 aikana jatkettiin vuonna 2009 pilottikohteiden kautta käynnistettyä tuotteistamista ja vuoden loppuun mennessä on merkittävä osa palveluista ollut tuotteistamisen ja kustannuslaskennan kohteena. Vuoden 2010 lopussa valmistui Tuotteistaminen ja kustannuslaskenta Kouvolan kaupungissa raportti, jonka ensisijaisena tavoitteena on kuvata vuosina tehtyä tuotteistamistyötä ja sen vaikuttavuutta. Lisäksi tavoitteena on konkretisoida tuot 16

24 Toimintakertomus teistamisen roolia johtamisen ja päätöksenteon tukena sekä sen edellyttämää sitoutumista ja resursointia. Raportti on jaettu kaikille luottamushenkilöille. Tuotteistaminen on muun muassa lisännyt kustannustietoisuutta ja kustannusten läpinäkyvyyttä sekä selkeyttänyt toimintatapoja ja työajankäyttöä. Tuotteistamisen laajamittainen hyödyntäminen koko kaupungin tasolla ei vielä ole toteutunut, koska talousarvioprosessi ei ole perustunut tuotteisiin ja palveluihin. Tuotteistettujen palvelujen määrä ja volyymi vuoden 2010 lopussa riittävät tuoteperusteisen budjetoinnin vaiheittaiseen käyttöönottoon. Tuottavuus Kouvolan kaupungin tuottavuusohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa talousarvion 2010 hyväksymisen yhteydessä. Tuottavuusohjelma on laadittu toimialojen, palvelusektoreiden ja konsernihallinnon yhteistyönä ja sen tavoitteena on tehostaa toimintaa pysyvin ratkaisuin. Tuottavuusohjelman toimeenpanotilanne esitetään omana kokonaisuutena tilinpäätösasiakirjan liitteenä. Kouvola on mukana valtakunnallisessa tuottavuusohjelmatyössä. Valtiovarainministeriön koordinoimassa työssä tuottavuusohjelmatyö oli vuonna 2010 jaettu kärkihankkeisiin seuraavilla seitsemällä osa alueella: 1 henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi, 2. palvelujärjestelmä, prosessit, sähköiset palvelut, 3. palveluverkko ja toimitilat, 4. organisaatio ja rakenteet, 5. hankinnat, 6. johtamisjärjestelmä, tuottavuusmittareiden kehittäminen, tutkimus, kehitys ja innovaatiot. Kouvola seurasi kärkihanketyötä, mutta ei ottanut vetovastuuta yhdessäkään kärkihankkeessa. Valtakunnallisen kärkihankeyhteistyön tuloksena syntyi yhteenveto eri kärkihankkeiden avulla muodostetuista tuottavuutta edistävistä toimenpiteistä. Kouvolan TILTU hanke Hankkeen tavoitteena on - eri toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen, - kunnallista palvelutuotantoa täydentävien palvelumuotojen kehittäminen, - kaupungin ja alueen palveluosaamisen kehittäminen, - alueellisen elinvoiman ja innovaatioiden edistäminen, - asiakaslähtöisyyden lisääminen sekä - kuntalaisten osallisuuden lisääminen ja monipuolistaminen. Vuonna 2010 pääpaino oli eri toimijoiden välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämisessä. Kouvolan Tiltu hanke järjesti useita yhteisiä tilaisuuksia, koulutuksen ja yhden seminaarin. Kouvolan Tiltu hanke teki yhteistyötä muiden hankkeiden ja esimerkiksi kaupungin hankintatoimen kanssa. Hanke kestää vuoden 2012 toukokuun loppuun saakka. RISKIENHALLINTA TURVALLISUUS JA VAHINGOT Kouvolassa turvallisuudenhallinnan laaja kokonaisuus on vakiintunut ja kehittynyt edelleen. Vuonna 2009 uudessa kunnassa alkanut turvallisuus ja riskienhallintatyö on vuonna 2010 konkretisoitunut käytäntöön erilaisina strategioina, ohjelmina, poikkihallinnollisina työryhminä ja edistyksellisinä toimintatapoina. Safe Community statukseen (myönnetty ) liittyvää turvallisuustyötä on tehty kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti seminaarien, tapahtumien ja koko organisaation monipuolisen ohjelmatyön muodossa. Kouvolan kaupungin vakuuttamispolitiikka ( alkaen) hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Vuonna 2009 käynnistettyä vakuutusmeklariyhteistyötä Colemont Finland Oy:n kanssa on jatkettu kilpailutuksen tuloksena alkaen. Vahvistettu sopimuskausi yhtiön kanssa kattaa vuodet (sisältäen kaksi kauden jälkeistä optiovuotta). Koko kaupungin vakuutukset kilpailutettiin vuoden 2009 aikana, ja käydyn tarjouskilpailun perusteella vakuutukset keskitettiin alkaen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:hyn. Ensimmäinen vuosi oli uuden vakuutusratkaisun sisäänajoa, perehdyttämistä ja pelisääntöjen luomista. Vakuutusturvan perehdyttämiseksi järjestettiin kolme erillistä koulutustilaisuutta, joista yksi oli kaksipäiväinen. Helmikuussa järjestettiin liikelaitos Kouvolan Vedellä vastuuvakuutuksiin ja vahinkoihin liittyvä koulutus, huhtikuussa henkilövakuutuksiin ja vahinkoihin liittyvä koulutus varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja lukioiden ja KSAO:n henkilöstölle. Marraskuussa 2011 pidettiin vielä yksi vastuuvakuutuksiin ja vahinkoihin liittyvä koulutus valitulle kohderyhmälle. Vuoden 2009 aikana kaupungin sisäiseen 17

25 Toimintakertomus käyttöön laadittu vakuutusopas päivitettiin uutta vakuutusratkaisua vastaavaksi ja päivitystä on jatkettu vuoden aikana sen mukaan kuin toimintamallit ja vakuutusratkaisut ovat tarkentuneet. Vuoden 2010 lopulla liikelaitos Pohjois Kymen Tieto muuttui kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi ja toiminta Kaakkois Suomen Tieto Oy:n nimissä alkoi vuoden 2011 alusta. Tästä johtuen järjesteltiin loppuvuoden 2010 aikana uuden perustetun osakeyhtiön vakuutusturva uudelleen niin, että sillä oli omat vakuutusratkaisut voimassa toiminnan alkaessa Vuonna 2010 organisaation toiminnan ja talouden riskienhallinta käynnistettiin toimialoittain. Riskienarviointitoimenpiteet käynnistettiin kehittämistyöryhmässä, jossa riskien arvioinnissa käytettävä ohjemateriaali ja riskienarviointitaulukko hyväksyttiin. Riskienhallinnan arvioinnin yhteydet sisäiseen valvontaan huomioitiin suunnittelussa ja toteutuksessa. Koko organisaation toimintaa ohjaavat: Riskienhallintapolitiikka (hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ) ja Turvallisuussuunnitelma (hyväksyttiin kaupunginhallituksessa , laadittiin yhteistyössä Iitin kunnan kunnan kanssa) olivat keskeisiä turvallisuutta ja riskejä koskevia asiakokonaisuuksia. Kouvolassa otettiin käyttöön kaupunginjohtajan hyväksymä paikallinen pyöräkypärä laki, joka suunniteltiin Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskushanke Startin asiantuntijaryhmän KELTUT (kevyenliikenteen turvallisuustyöryhmä) toimesta. Kaikki vuonna 2010 toteutetut turvallisuustoimet kuuluvat olennaisena osana Kouvolan Safe Community eli Turvallinen kunta toimintamalliin. Kaupungin eri toimialojen johtoa pyrittiin sitouttamaan valmiussuunnitteluprosessiin ja räätälöityjä koulutuksia järjestettiin yhteistyössä Aluehallintoviraston (AVI), puolustusvoimien ja eri pelastusalan toimijoiden kanssa. Etelä Suomen maanpuolustuksen 16. erikoiskurssi pidettiin Kouvolassa (kaupungin organisaatiosta osallistui 20 henkilöä) sekä kunnan keskushallinnon valmiussuunnittelukoulutus valtuustosalissa oli Liikenneturvallisuustyöryhmä, Turvallisuustyön ja riskienhallinnan koordinaatioryhmä ja Turvallisuussuunnittelutyöryhmä kokoontuivat säännöllisesti. Paikallisesti seurattavia turvallisuuden mittareita pohdittiin ja vaarallisten aineiden kuljetuksia suunnittelevan työryhmän perustamisesta päätettiin liikenneturvallisuustyöryhmässä Liikenneturvallisuustyöryhmässä käsiteltyjä turvallisuusasioita olivat muun muassa koulujen piha alueiden turvallisuus; koululaiskuljetusten kalusto ja palveluvaatimukset; koululaisten turvallinen linja autopysäkki; vaaralliset reitit. Kouvola osallistui Suomen 16 suurimman kaupungin johdolla valmistellun turvallisuusohjelman Pelottomat puistot, kodikkaat korttelit valmisteluun. Valtakunnallisessa ohjelmassa mainitaan Kouvolan hyvinä käytäntöinä Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus Startin toiminta sekä paikallinen pyöräilykypärä laki. Nykyisten toimenpiteiden yhteisenä tavoitteena nähdään koko organisaation yhteisten ja yhtenäisten toimintamallien syntyminen ja vakiinnuttaminen, joilla riskien minimoiminen ja toiminnan häiriötön jatkuvuus voidaan turvata. Turvallisuuden suunnittelu kunnan tasolla Kuntalaisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Oman toiminnan Varmistaminen. Talouden ja toiminnan riskienhallinta Alueellinen/paikallinen turvallisuussuunnitelma Valmiussuunnitelma Riskienhallintasuunnitelma 18

26 Toimintakertomus Ympäristötekijät Erillisessä ympäristötilinpäätöksessä esitetään kirjanpitolautakunnan ohjetta noudattaen taloudelliset tunnusluvut ja lyhyt raportti ympäristöasioiden taloudellisista vaikutuksista. Tilinpäätös kattaa pääosin Kouvolan kaupunkiorganisaation toimintayksiköitä ja liikelaitoksia koskevat ympäristötuotot, kulut ja investoinnit. Tilivuodesta 2009 kerättiin ensimmäisen kerran taloustiedot ympäristöasioista erilliseen ympäristötilinpäätökseen. Tilivuosi 2010 oli vasta toinen nykyisessä Kouvolassa eikä kaupungissa ole vielä luotu systemaattista järjestelmää ympäristötaloustietojen keräämiseen. Kouvolan kaupunki edistää ympäristönsuojelua taloudellisilla ohjauskeinoilla ja panostuksilla. Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Tunnuslukujen avulla voidaan jatkossa arvioida sitä, miten riittäviä taloudelliset resurssit ovat ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, kun useana vuonna kerättyjä tietoja on käytettävissä. Kaupunki ei ole toistaiseksi asettanut tavoitteita ympäristötalouden tunnusluvuille. Tuloslaskelmaan ja taseeseen tulevat tiedot Tuotot 1000 Kulut 1000 Investoinnit Ulkoilman ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantuminen Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnon ja maisemansuojelu Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät Ympäristönsuojelun edistäminen Yhteensä Taulukko 5. Kouvolan kaupungin kootut ympäristötuotot, kulut ja investoinnit 2010 Tunnusluvut Ympäristötuottojen osuus kunnan kaikista toimintatuotoista, % 3,9 2,0 Ympäristötuotot suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristökulujen + poistojen osuus kunnan kaikista toimintakuluista ja 1,3 0,8 poistoista, % Ympäristökulut + poistot suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristöinvestointien osuus kunnan kokonaisinvestoinneista, % 4,9 4,0 Ympäristöinvestoinnit suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristötoimintatuotot %:na ympäristötoimintokuluista, % Kunnan maksamat jätevesimaksut, Jätevesilaitoksen nettotulot/menot Kunnan maksamat jätehuoltomaksut, Jätehuollon nettotulot/menot, Tunnuslukujen laskemiseksi tarvittavat luvut kunnan tiedoista - Asukasmäärä (tuhat asukasta) Kunnan kaikki toimintatuotot (1000 ) Kunnan kaikki toimintakulut ja poistot (1000 ) Kunnan kokonaisinvestoinnit (1000 ) Taulukko 6. Kouvolan kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut 19

27 Toimintakertomus 1.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinnan järjestäminen SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan tarkoituksena on saada kohtuullinen varmuus toiminnan lainmukaisuudesta, varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Kouvolan kaupungin sisäisen valvonnan järjestämistä ohjaavat hallintosääntö, taloussääntö ja kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Kaupunginjohtaja ja kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Valvontatietoisuuden vahvistamiseksi kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje on käsitelty lauta ja johtokunnissa sekä johtoryhmissä. Sisäisen valvonnan ohjeesta on informoitu henkilöstöä. Selonteko perustuu tarkastustoimen suorittamiin tarkastuksiin sekä toimialojen, palvelusektoreiden ja liikelaitosten johtoryhmien suorittamaan itsearviointiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä. Arvioinnin kohteena olivat johtamisen ja hallinnon järjestäminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta ja sen valvontakeinot, tieto ja tiedonvälitys sekä seurantamenettelyt. Lisäksi lauta ja johtokunnat ovat käsitelleet oman toimialan/palvelusektorin sisäisen valvonnan selonteon ja sitä tukevan itsearvioinnin tulokset. Menettely lisää toimielinten tietoisuutta sisäisen valvonnan tilasta ja vahvistaa tilivastuun toteutumista. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakien ja säännösten eikä hyvän hallintotavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Mäkikylän jätevedenpuhdistamon rakentamisurakasta valitettiin markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus hylkäsi valituksen. Markkinaoikeuden päätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto oikeuteen. Koneistourakasta on valitettu markkinaoikeuteen. Urakoiden yhteisarvo on noin 8,7 milj. euroa. Päätökset valituksiin saataneen vuoden 2011 aikana. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisosassa. Toiminnasta ja taloudesta ei saatu toivotulla tavalla luotettavaa ja ajantasaista vertailu ja seurantatietoa päätöksenteon perusteeksi. Toiminnallisista muutoksista ja säästöihin liittyvistä toimenpiteistä johtuen myös talousarvion laadinnassa oli ongelmia. Projektien ja erillishankkeiden johtamiseen, hallinnointiin ja valvontaan kehitettiin toimintamalli ja työväline. Käyttöönotto tapahtuu vuoden 2011 aikana. Kehittämiskohteena on toimintaa ja taloutta koskevan raportoinnin oikeellisuuden, riittävyyden ja ajantasaisuuden varmistaminen. 20

28 Toimintakertomus Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan vastuu on määritelty hallintosäännössä. Kaupunkikonsernin riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja koordinoinnista vastaa konsernihallinnon hallintoyksikkö. Toimintavuoden aikana kaupunginhallitus hyväksyi riskienhallintapolitiikan sekä turvallisuussuunnitelman vuosille Riskienhallinnasta, turvallisuuden hallinnasta ja varautumisesta järjestettiin koulutusta toimialojen ja palvelusektoreiden johdolle sekä muille avainhenkilöille. Hallintoyksikön toimesta käynnistyi riskienarviointiprosessi. Kaupunginhallitus hyväksyi vakuuttamispolitiikan Vakuutukset kilpailutettiin ja vakuutusturva järjestettiin vakuuttamispolitiikan mukaisesti vuonna Kaupunkitasoisena kehittämiskohteena on riskienhallinnan integrointi osaksi päivittäistä johtamista ja päätöksentekoa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä omaisuuden menetyksiä tai arvonalennuksia. Sopimustoiminta Sopimustoiminnan vastuut on määritelty hallintosäännössä. Toimintavuoden aikana hankittiin sopimusten valvonnan mahdollistava sopimusrekisteri. Järjestelmän käyttöönotto tapahtuu vuoden 2011 aikana. Sopimustoiminnan kehittämiskohteena on tehokkaiden valvontamenetelmien käyttöönotto erityisesti palveluostoissa sekä sopimushallinnan osaamisen vahvistaminen. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen yksikkö avustaa kaupungin ylintä johtoa tarkastamalla ja arvioimalla toimialojen ja liikelaitosten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta kaupunginjohtajan hyväksymän tarkastussuunnitelman ja kaupungin johdolta saamiensa toimeksiantojen perusteella. Tarkastukset kohdistuivat kriittisiin taloushallinnon järjestelmiin, päätöksentekoprosessiin sekä sääntöjen ja ohjeiden noudattamiseen. Tarkastuskohteita olivat muun muassa maaomaisuuden ostot, myynnit ja vaihdot, tilaajavastuulaki, valtiontukisäännöstö, määräaikaisen henkilöstön työsopimukset, laskutus ja perintäjärjestelmä sekä First card maksukorttijärjestelmä. Sisäinen tarkastus on antanut raporteissaan tarkastuksen kohteena olleille yksiköille suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseksi. Sisäinen tarkastus on järjestänyt sisäisen valvonnan koulutusta toimialojen johtoryhmille sekä osallistunut hallituksen selonteon perustana olevien arviointikriteerien määrittelyyn ja tulosten analysointiin. SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, asetetut tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa Konsernivalvonnasta määrätään kuntalaissa ja kaupunginvaltuuston hyväksymässä asiakirjassa Kouvolan kaupungin konserniohjeet ja hyvä hallinto ja johtamistapa Kouvola konsernissa. Konserniohjeen mukaan konsernivalvonnasta vastaa kaupunginhallitus ja konsernivalvonnan käytännön toteuttamisesta huolehtii konsernijaosto. Omistajaohjaus vastaa valmistelusta muiden kuin kaupungin elinkeinoyhtiöiden osalta. Elinkeinoyhtiöiden osalta valmisteluvastuu on elinkeinojaostolla. Konserniohjetta päivitettiin vuoden 2010 alussa. Organisaation muutosprosessi on meneillään ja mahdollisesti vaikuttaa viranhaltijoiden valmisteluvastuisiin. 21

29 Toimintakertomus Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Konsernijaoston ja elinkeinojaoston tehtävänä on osaltaan nimetä kaupungin ehdokkaat yhtiöiden toimielimiin ja tilintarkastajiksi sekä nimetä yhtiökokousedustajat. Tarvittaessa jaostot antavat toimiohjeita kaupungin yhtiökokousedustajille. Yhtiökokous valitsee toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat. Omistajaohjaus järjesti yhdessä Kymenlaakson Kauppakamarin kanssa Onnistunut hallitustyöskentely koulutuksen kaupunkia konserniyhtiöissä edustaville henkilöille. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konsernitavoitteiden toteutuminen päättyneeltä tilikaudelta arvioidaan toimintakertomuksen konserniyhteisöjen analysointia koskevassa osiossa. Hyviä käytäntöjä vielä hiotaan tulevan vuoden aikana mm. konsernitavoitteiden asettamisen osalta. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Konserniyhteisöjen toimintaa on seurattu kaupungin osavuosikatsausten yhteydessä. Tavoitteiden asettaminen ja seuranta sekä raportointi ovat keskeisiä kehittämisalueita. Raportointia ja analysointia kehitetään yhdessä talous ja strategia yksikön kanssa. Kaupungin elinkeinoyhtiöiden osalta toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi kehitetään edelleen vastaamaan elinkeinostrategiaan ja elinkeino ohjelmaan asettamia tavoitteita. Konserniyhteisöjen johtajia on kuultu konsernijaostossa kuluneen vuoden aikana. Konserniohjeessa konsernijohto on edellyttänyt merkittävien taloudellisten ratkaisujen hyväksyttämistä etukäteen. Konserniyhteisöiltä edellytetään toiminnassaan hyvää johtamis ja hallintotapaa. Keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen käyttö Konserniohjeessa on ohjeistettu tytäryhteisöjä noudattamaan kaupungin sijoitustoiminnan periaatteita ja keskittämään rahaliikenne kaupungin konsernitilille. Konserniohje mahdollistaa kaupungin keskitettyjen konsernipalvelujen käyttöä myös konserniyhteisöissä. Käyttö on ollut kaupungin niukkojen resurssien vuoksi vähäistä. Konsernin tukipalveluja on selvitetty mm. talouspalvelukeskuksen ja tietotekniikkatuotannon osalta ja on päätetty selvittää edellytykset seudullisten palvelukeskusten perustamisesta. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytär ja osakkuusyhteisöissä Konserniyhteisöjen riskienhallinta järjestetään noudattaen soveltuvin osin kaupunginhallituksen hyväksymiä riskienhallintalinjauksia. Tytär ja osakkuusyhteisöjen riskienhallinnan tila ja seurantamenetelmät kartoitettiin pienimuotoisesti osavuosikatsauksen yhteydessä. Seurantamenetelmiä on tavoitteena kehittää yhdessä kaupungin riskienhallintayksikön kanssa, jotta konsernijohdolle saadaan riittävää ja luotettavaa tietoa konserniyhteisöjen riskienhallinnan riittävyydestä ja tehokkuudesta. 22

30 Toimintakertomus 1.3 Tilikauden tulos Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tp 2010 Tp 2009 t t Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys ( )/vähennys (+) Varausten lisäys ( )/vähennys (+) 404 Rahastojen lisäys ( )vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelma tunnusluvut Tp 2010 Tp 2009 Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, e/asukas Tilikauden tulos e/asukas Asukasmäärä Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Tuloslaskelmassa on yhdistetty peruskunnan tuloslaskelmaan liikelaitosten tuloslaskelmaerät sisäiset tuotot ja kulut eliminoiden. 23

31 Toimintakertomus Tuotot Kouvolan kaupungin tuloslaskelman tuottojen kokonaismäärä tilikaudella oli 529,5 milj. euroa. Kokonaistuottojen määrä laskivat edellisestä tilikaudesta 3,0 prosenttia eli 16,2 milj. euroa satunnaiset erät mukaan lukien. Kun satunnaisten tuottojen vaikutus eliminoidaan, kasvuksi muodostuu 27,2 milj. euroa, 5,4 prosenttia. Toimintatuottoja kertyi 87,7 milj. euroa, joka on 16,6 % satunnaisista tuotoista eliminoiduista kokonaistuotoista. Toimintatuotot kasvoivat edellisen vuoteen verrattuna 14,3 milj. euroa. Toimintatuottojen merkittävimmän osan muodostavat myynti ja maksutuotot, jotka ovat 30 ja 29 prosenttia toimintatuotoista. Myyntituottoja kertyi 26,3 milj. euroa ja maksutuottojen 25,6 milj. euroa. Myyntituotot kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 6,9 milj. euroa (+ 35,5 %). Liiketoiminnan myyntivoitot kasvoivat 2,4 milj. eurolla ja täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset valtiolta 4,5 milj. euroa. Maksutuotot lisääntyivät 2,3 milj. eurolla (+ 10,1 %). Tukia ja avustuksia kertyi 19,2 milj. euroa, kasvua edellisen tilikauteen oli 4,3 milj. euroa (+ 29,0 %). Muita toimintatuottoja kertyi 16,6 milj. euroa (+4,8 %), joista käyttöomaisuuden myyntivoittojen lisäys oli 2,6 milj. euroa. Rahoitustuotot laskivat edelliseen vuoteen 1,2 milj. eurolla ( 18,4 %), rahoitustuotto kertymä oli yhteensä 5,5 milj. euroa. Valtionosuuksien toteuma oli 146,7 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen 6,4 %. Verotulot jakautuivat verolajeittain seuraavasti: milj. e TP 2010 TP 2009 muutos, e muutos % Kunnallisvero 252,5 252,4 0,19 0,07 Yhteisövero 17,1 14,9 2,10 13,96 Kiinteistövero 17,9 15,0 3,04 20,41 Yhteensä 287,6 282,3 5,33 1, Tuotot, 1000 e valtionosuudet % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Rahoitustuotot % Verotulot % Kuva 7. Tuottojen muodostuminen v (ilman satunnaisia tuottoja) Kulut Tuloslaskelman kulujen kokonaismääräksi muodostui 526,7 milj. euroa. (ed. vuonna 511,5 milj. euroa). Kulut kasvoivat edellisestä tilikaudesta 15,2 milj. euroa (+ 3,0 %). Toimintakulut olivat 511,5 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 23,5 milj. euroa (+ 4,8 %). Toimintakulujen merkittävimmät erät muodostivat henkilöstökulut (47,3 %) ja palvelujen ostot (37,2 %). Henkilöstökulut kasvoivat 9,0 milj. eurolla ja olivat yhteensä 249,4 milj. euroa (+ 3,8 %). Palkkojen ja palkkioiden osuus oli 189,5 milj. euroa. Palveluja ostettiin 196,0 milj. eurolla (+ 6,5 %), josta asiakaspalvelujen osuus oli 137,2 milj. euroa (+1,9 %). 24

32 Toimintakertomus Omaan rakentamiseen ja muuhun omaan valmistamiseen liittyvät palkkamenot, palvelujen ostot sekä aineet ja tarvikkeet, yhteensä 6,0 milj. euroa, sisältyvät tuloslaskelman toimintamenoihin, joista ne on oikaistu investointimenoiksi rivillä Valmistus omaan käyttöön. Edellisen tilikauden oman käytön valmistus, 1,2 milj. euroa, ei sisältänyt kaikkia valmistuskuluja vaan osa oli kohdistettu suoraan taseen aktivoitaviin eriin. Aineita, tavaroita ja tarvikkeita hankittiin 32,3 milj. eurolla (+ 6,8 %), kasvua 2,1 milj. euroa. Avustuksia maksettiin 25,6 milj. euroa (+ 1,3 %). Rahoituskulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 0,7 milj. eurolla ( 18,5 %) Kulut, 1000 e Avustukset % Vuokrat % Muut toimintakulut % Poistot , 3 % Rahoituskulut % Aineet ja tarvikkeet , 6 % Palvelujen ostot % Henkilöstökulut % Kuva 8. Kulujen muodostuminen v Toimintakate ja vuosikate Tuloslaskelman välitulos toimintakate kertoo jaksotettujen toimintatuottojen ja kulujen erotuksen, joka on katettava verorahoituksella. Kaupungin toimintakatteeksi muodostui 417,7 milj. euroa. Toimintatuotot kattoivat 17 prosenttia toimintakuluista. Toimintakate heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 4,3 milj. euroa (1,1 %) Vuosikate kuvaa kokonaisrahoituksen riittävyyttä. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Kaupungin tilivuoden vuosikate oli positiivinen 19,1 milj. euroa. Tilikauden tulorahoitus riitti suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen, vuosikate oli 104 prosenttia poistoista. Asukasta kohden laskettuna vuosikatetta oli 217 euroa. Tulos ja yli / alijäämä Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen tilinpäätössiirtoeriä. Tilikauden tulos on positiivinen 0,7 milj. euroa ilman satunnaisia eriä, jotka olivat yhteensä 2,1 milj. euroa. Satunnaisiin eriin kirjattujen Kuusankosken ja Valkealan Asunnonhankinta Oy:n yhdistelystä johtuvan fuusioerotuksen jälkeen tilikauden tulos muodostui positiiviseksi 2,8 milj. euroa. Pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavien poistoeron vähennystä on kirjattu 0,1 milj. euroa. Poistokirjaukset on tehty Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Aikaisemmin toteutettuihin investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä tehtiin 0,1 milj. euroa poistosuunnitelman mukaisesti. Tilinpäätössiirtoerien jälkeinen tilikauden 2010 ylijäämäksi muodostui 2,9 milj. euroa. 25

33 Toimintakertomus 1.4 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut e 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 61,5 25,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 39,2 12,4 Lainanhoitokate 1,0 0,6 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

34 Toimintakertomus Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kaupungin rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli 15,5 milj. euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2010 yhteensä 36,9 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 7,1 milj. euroa, josta kaupungin osuus oli 16,0 milj. euroa. Edellisen vuoden luovutustuloihin sisältyi energiayhtiöiden yhtiöittämiseen liittyviä pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja 41,5 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella 8,5 milj. euroa negatiivinen. Investointien omahankintamenoista 61,5 prosenttia on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella ja pääomamenoista 39,2 prosenttia on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella. Rahoituksen rahavirta Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli vuonna 2010 yhteensä 1,6 milj. euroa negatiivinen. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin yhteensä 26,3 milj. euroa ja lyhennettiin 20,0 milj. euroa. Peruskaupungin osuus oli 22 milj. euroa ja Kouvolan Veden 3 milj. euroa. Talousarviolainan nosto tapahtui yhdessä erässä toukokuussa. Siihen asti toiminta rahoitettiin konsernitilin 10 milj. euron luottolimiitillä sekä kuntatodistusohjelmalla. Lainasalkun keskikorko oli vuodenvaihteessa 1,9 %. Tällä hetkellä kiinteän/vaihtuvakorkoisen suhde salkussa on n. 34 % kiinteäkorkoista ja 66 % vaihtuvakorkoista. Vuoden lopussa kaupungilla oli talousarviolainoja yhteensä 123,2 milj. euroa. Asukasta kohti tämä tekee euroa, joka on valtakunnallisesti vielä kohtuullisella tasolla (keskiarvo 2005 euroa/asukas). Kaupungin lainataakan oletetaan kasvavan lähivuosina merkittävästi. Tilannetta vaikeuttaa se, että korkotason tiedetään nousevan tulevaisuudessa. Konsernitilin vaikutus heijastuu rahoituslaskelman eriin. Saamisten muutokseen konsernitili vaikuttaa 0,98 milj. euroa (ilman konsernitiliä muutos olisi 0,42 milj. euroa). Rahavarojen muutokseen konsernitili vaikuttaa 0,92 milj. euroa, ilman konsernitilin varoja rahavarojen muutos olisi 5,99 milj. euroa. Rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoituslaskelman tunnusluvut kuvaavat maksuvalmiutta ja kassavarojen riittävyyttä. Investointien tulorahoitus = 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno = Kouvola 61,5 % Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet (mutta ei luovutusvoitoilla). Kouvolassa rahoitettiin 35,8 prosenttia investoinneista pääomarahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus = 100 * Vuosikate/ (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) = Kouvola 39,2 % Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. 27

35 Toimintakertomus Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) = Kouvola 0,6 Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden lainojen hoitoon. Kun tunnusluvun arvon on yli yhden, tulorahoituksen katsotaan riittävän lainojen hoitoon. Kouvolan tilikauden lainanhoitokate jäi edellisen vuoden tapaan 0,6:teen. Kassan riittävyys, pv = 365 * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella = Kouvola 16 päivää Kassavarat olivat 24,0 miljoonaa euroa. Kassavarojen muutos oli negatiivinen 6,9 milj. euroa. Vastaava luku edellisenä vuonna oli 5,5 milj. euroa ilman energiayhtiöjärjestelyistä saatua 17,5 milj. euron kertatuloutusta. Kassan riittävyys oli pääomarahastokirjaus mukaan lukien 15 päivää, ilman pääomarahastotiliä 4 päivää. Vuoden aikana kassan riittävyys on ollut keskimäärin 1 päivää ja kassavarat keskimäärin 1,8 milj. euroa. Volatiliteetti (arvonmuutos) on ollut erittäin suuri. Tilapäislainojen käyttö oli vähäisempää kuin edellisenä vuonna johtuen konsernitilin mahdollistamasta käyttövarasta (10 milj. euron limiitti). Sijoitustoiminta Tämän hetken markkinatilanteessa voimassa olevia, peruskuntien aikanaan tekemiä sijoituskohteita ei ole muutettu tilivuoden aikana. Rahoitusarvopapereiden markkina arvo on noussut vuoden takaisesta noin 15 % ja koska arvo on vielä alle hankintahinnan, pystyttiin tasearvoon tekemään 0,1 milj. euron arvonkorotus. Konsernitilipalvelun kautta vähäisille kassavaroille saatiin hieman lyhyitä markkinakorkoja korkeampi tuotto. Kaupunginhallitus hyväksyi sijoitustoiminnan perusteet ja kaupunginhallitus vahvisti sijoitustoiminnan toteuttamista koskevan suunnitelman Varainhoidon kilpailutus toteutetaan kevään 2011 aikana. Pääomarahastotili koostuu pääosin energiayhtiöjärjestelyjen yhteydessä saadusta 17,5 milj. euron tuloutuksesta. Muuta pitkäaikaista sijoitusvarallisuutta on noin 1,5 milj. euroa. 28

36 Toimintakertomus 1.5 Tasetarkastelu Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA e 1000 e 1000 e 1000 e PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien alijäämä Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 67 Tilikauden yli /alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesken PAKOLLISET VARAUKSET eräiset hankinnat Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset Sijoitukset Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Kuntayhtymäosuudet Valtion toimeksiannot Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet Lahjoitusrahastojen pääomat Muut osakkeet ja osuudet Muut toimeksiantojen pääomat Muut lainasaamiset Muut saamiset 17 VIERAS PÄÄOMA TOIMEKSIANTOJEN VARAT Pitkäaikainen Valtion toimeksiannot Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lainat julkisyhteisöiltä Muut toimeksiantojen varat Lainat muut luotonanatajat Muut velat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Lyhytaikainen Aineet ja tarvikkeet Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta Keskeneräiset tuotteet Lainat julkisyhteisöiltä Valmiit tuotteet/tavarat Lainat muilta luotonantajilta 0 19 Saadut ennakot Ostovelat Saamiset Muut velat Pitkäaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Lainasaamiset Omavaraisuusaste, % Muut saamiset Rahoitusvarallisuus, e/asukas Siirtosaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % 38 % 38 % Kertynyt ylijäämä, 1000 e Rahoitusarvopaperit Kertynyt ylijäämä, e/as 33 0 Muut arvopaperit Lainat, e/as Lainakanta , 1000 e Rahat ja pankkisaamiset Lainasaamiset , 1000 e Asukasmäärä

37 Toimintakertomus Taseen analysointi Taseen sisältö Tase sisältää kaupungin omaisuus ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Taseessa on otettu huomioon myös liikelaitoksen omaisuus ja pääomaerät, mutta kuten tulos ja rahoituslaskelmassakin erät eivät sisällä kaupungin eri yksiköiden välisiä sisäisiä eriä. Taseen kokonaisuus Taseen loppusumma oli 529,0 milj. euroa. Edellisen tilikauden taseen loppusumma oli 521,0 milj. euroa, kasvua 8 milj. euroa. Taseen erät Taseen vastaavaa puolella merkittävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, jonka suuruus on 334,5 milj. euroa (63 prosenttia taseen loppusummasta), lisäystä edelliseen vuoteen 8,7 milj. euroa. Aineettomien hyödykkeiden määrä 2,0 milj. euroa oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Pysyvien vastaavien sijoitukset olivat 131,1 milj. euroa. Vaihtuvissa vastaavissa suurin erä on saamiset. Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset saamiset yhteensä olivat 34,6 milj. euroa. Vaihto omaisuuteen kuuluvia aineita ja tarvikkeita sekä valmiita ja keskeneräisiä tuotteita kaupungilla oli 0,6 milj. euron verran. Taseen vastaavaa 2010, 1000 e: Vaihtuvat vastaavat % Toimeksiantojen varat % Sijoitukset % Aineettomat hyödykkeet % Aineelliset hyödykkeet % Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 327,8 milj. euroa (62,0 prosenttia taseen loppusummasta). Edellisestä tilikaudesta kasvua oli 2,9 milj. euroa eli tilikauden tuloksen verran. Oman pääoman eriin kuuluvaan muihin omiin rahaston merkittävimmät rahastot ovat Kouvolan kaupungin kehittämisrahasto 33,9 milj. euroa ja Kehittämisrahasto 5,3 milj. euroa, yhteensä 39,2 milj. euroa. Taseessa aiemmilta vuosilta kertynyt alijäämää on vain noin satatuhatta euroa. Pakolliset varausten eläkevaraukset olivat 0,158 milj. euroa. Toimeksiantojen pääomista merkittävimmän erät olivat lahjoitusrahastojenpääomat ja muut toimeksiantojen pääomat, jotka lisääntyivät yhteensä 1,6 milj. euroa edellisestä tilikaudesta. 30

38 Toimintakertomus Taseen vastattavaa 2010, 1000 e: Vieras pääoma % Toimeksiantojen pääomat % Pakolliset varaukset % Oma pääoma % Taseen tunnusluvut Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset % Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) = Kouvola 63 % Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsevät kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Vuonna 2008 se oli kunnissa keskimäärin 66 % ja asukasluvultaan kokoisissa kaupungeissa 62 %. Omavaraisuutta kuvaavaa tunnuslukua laskettaessa omaan pääomaan rinnastetaan myös poistoero sekä vapaaehtoiset varaukset. Kouvolan omavaraisuusasteeksi muodostui 63 prosenttia, joka alittaa kuntatalouden hyvän tavoitetason seitsemällä prosenttiyksiköllä. Rahoitusvarallisuus e/asukas = ((Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) (Vieras pääoma Saadut ennakot)) /Asukasmäärä = Kouvola euroa/asukas Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Rahoitusomaisuuden ja vieraan pääoman positiivien erotus osoittaa määrän, mikä rahoitusomaisuudesta jää jäljelle, kun vieras pääoma on maksettu. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusomaisuudella kattamatta. Saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset otetaan tunnuslukuun taseen vaihtuvista vastaavista. Vieras pääoma otetaan taseen mukaisessa arvossa vähennettynä saaduilla ennakoilla. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot = Kouvola 38 % Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kouvolan suhteellinen velkaantuneisuus säilyi edellisen vuoden tasolla. Vuonna suhteellinen velkaantuneisuus koko kuntasektorilla oli 44,6 %. Lainakanta = Kouvola te Kaupungin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto, siirto ja muilla veloilla. Kouvolan kaupungin lainakanta edellä kerrotulla tavalla laskettuna oli 123,2 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohden. Vuonna 2010 kuntien lainamäärä oli euroa/asukas tilastokeskuksen tilinpäätösennakkotietojen mukaan (ed. vuonna e/as). 31

39 Toimintakertomus 1.6 Kokonaistuotot ja kulut Rahoituslaskelman tavoin kokonaistuotot ja kulut laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tuotot) ja rahan käytöt (kulut) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmassa tarkemmin. Kaupungin kokonaistuotot vuonna 2010 olivat 565,5 milj. euroa ja kokonaiskulut 565,5 milj. euroa. Kokonaistuotot ylittävät kokonaiskulut 0,07 milj. eurolla TULOT % % Varsinainen toiminta Toimintatuotot , ,4 Verotulot , ,8 Valtionosuudet , ,4 Korkotuotot , ,1 Muut rahoitustuotot , ,0 Satunnaiset tuotot , ,7 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutusvoitot , ,9 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,1 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot , ,9 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset , ,3 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0, ,9 Kokonaistulot yhteensä , ,0 MENOT % % Varsinainen toiminta Toimintakulut , ,0 Valmistus omaan käyttöön , ,2 Korkokulut , ,5 Muut rahoituskulut 422 0, ,1 Satunnaiset kulut 0,0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät +/ Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustappiot 77 0,0 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,9 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 338 0, ,9 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,3 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0, ,4 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 Kokonaismenot yhteensä , ,0 Erotus Kokonaistulo: ulkoiset varsinaisen toiminnan ja investointien tulot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet Kokonaismeno: ulkoiset varsinaisen toiminnan ja investointien menot sekä rahoitustoiminnan rahan käyttö Lyhytaikaisten lainojen muutokset ovat nettoeränä kummankin vuoden laskelmassa. 32

40 Toimintakertomus 1.7 Konsernin toiminta ja talous Konsernin toiminta Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kouvolan kaupunki ja sen liikelaitokset TY TÄR Y HTEISÖT OSA KKU U SY HTEISÖT KU NTAY HTY M Ä T Energiayhtiöt M uut osakkuusyhtiöt Itä-Suomen päihdehuollon KSS Energia Oy (alakonserni) 100,00 % Kaakkois-Suomen Osaamiskeskus 29,86 % Kuntayhtymä 6,20 % Kymen Vesi Oy (äänivalta 18%) 22,16 % Elinkeino- ja kehitysyhtiöt Kymenlaakson Ammattikorkea- Kymenlaakson liitto 48,55 % European Business Innovation Center Kymi Oy 80,00 % koulu Oy 47,00 % Kouvola Innovat ion Oy (alakonserni) 100,00 % Kymenlaakson Jät e Oy 46,70 % Kymenlaakson Kymenlaakson Orkest eri Oy 33,50 % Sairaanhoitopiirin kunt ayht ymä M uut t yt äryht iö t Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy 46,15 % (äänivalta 48,9%) (konserni) 51,78 % Anjalankosken Jäähalli Oy 94,25 % Kaakkois-Suomen Tieto Oy 100,00 % Uudenmaan päihdehuollon Kouvolan Hansapysäköinti Oy (äänivalta 65,7) 37,84 % Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt kuntayhtymä 5,75 % Kouvolan Teatteri Oy 100,00 % Anjalankosken Painotalo Oy 33,50 % Kuusankosken Tennishalli Oy 86,99 % Asunto Oy Anjalantie 2 (päiväkotitilat) 31,26 % Asunto Oy Elimäen Eläkepuustelli (hoitokoti) 26,66 % Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Asunt o Oy Henrynnauha 23,24 % Asunto Oy Elopuisto 84,10 % Asunto Oy Kimmelmanni 45,38 % Asunto Oy Elimäen Napansäde 53,38 % Asunto Oy Kouvolan Eväkujankaari 34,66 % Kiinteistö Oy Kallenkuja 80,00 % Asunto Oy Kuntalantie 9 26,31 % Kiinteistö Oy Korian Liikekeskus 58,95 % Asunto Oy Kuusankosken Koulurinne 22,31 % Kiinteistö Oy Korianjousi 58,30 % Asunto Oy Kuusankosken Rantapuisto 25,00 % Kiinteistö Oy Kouvolan Asentajankatu 9 100,00 % Asunto Oy Kuusankosken Voikkaantie 3 21,44 % Kiinteistö Oy Leinikintie 2 52,38 % Asunto Oy Lohitie 5 33,27 % Kiinteistö Oy Madekuja 1 68,09 % Asunto Oy Siltapuisto 1 30,57 % Kiinteistö Oy Pihlajakara 79,00 % Asunto Oy Valkealan Riihikaari 27,50 % Kiinteistö Oy Päätie ,00 % Kiinteistö Oy Jaalanharju 39,01 % Kiinteistö Oy Tasankotie 6 100,00 % Kiinteistö Oy Korian Portti 39,92 % Kouvolan Asunnot Oy 100,00 % Kiinteistö Oy Myllykosken Liikekeskus 32,80 % Pohjois-Kymenlaakson Ympäristölaboratorio Oy 95,06 % Kuusankosken Pienteollisuustalo Oy 21,57 % Säätiöt Jaalan, Elimäen ja Valkealan kehittämissäätiö 100,00 % Kouvolan kaupungin konserniin kuului vuoden 2010 lopussa 21 tytäryhteisöä, joista 20 yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Kaakkois Suomen Tieto Oy aloitti toimintansa tilikauden aikana ja ensimmäinen tilikausi päättyy vasta vuoden 2012 lopussa. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin 4 kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä sekä 1 säätiö, jossa kaupungilla on määräysvalta. Kouvola konserniin kuului myös 24 osakkuusyhteisöä, joista konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin konsernin kannalta olennaiset 6 yhteisöä. 33

41 Toimintakertomus Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistely (kpl) Ei yhdistelyä (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Energiayhtiöt 1 Elinkeino ja kehitysyhtiöt 2 Kiinteistö ja asuntoyhtiöt 13 Muut yhtiöt 5 Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt 1 Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 6 18 Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä Taulukko 7. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjen määrä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kaupungin sataprosenttisesti omistamien elinkeinokeinoyhtiöiden Kouvolan Innovation Oy:n, Kouvolan Yritysmagneetti Oy:n ja Kouvolan Yritystilat Oy:n yritysjärjestelyt etenivät ja sulautuminen rekisteröitiin Kouvolan Innovation Oy:stä tuli alakonsernin emoyhtiö sulautumisen jälkeen. Kuusankosken Asunnonhankinta Oy ja Valkealan Asunnonhankinta Oy asetettiin selvitystilaan alkaen. Kuusankosken Asunnonhankinnan toiminnan päättyminen rekisteröitiin ja yhtiön varat ja velat siirtyivät kaupungille. Valkealan Asunnonhankinnan toiminnan päättyminen rekisteröitiin ja vastaavasti yhtiön varat ja velat siirtyivät kaupungille. Kiinteistö Oy:n Tarmonlehdon osakekanta myyntiin ja omistusoikeus siirtyi uudelle omistajalle Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa valmisteltiin Kuusankosken aluesairaalaan toimintojen siirtämistä kuntayhtymältä Kouvolan kaupungille alkaen. Valmistelusta vastasi sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myötä käynnistynyt Kouvolan terveyspalvelut (KoTePa) hanke. Aluesairaalan nimeksi muutettiin Pohjois Kymen sairaala, POKS. Kiinteistö Oy Kouvolan Vuokrataloihin sulautettiin kaupungin omistamat vuokrataloyhtiöt sekä kaupungin sataprosenttisessa omistuksessa olleet asunto ja osakeyhtiöt. Yhtiöllä on noin vuokra asuntoa. Vuokrataloyhtiön nimenmuutos Kouvolan Asunnot Oy:ksi rekisteröitiin heinäkuun lopussa. 34

42 Toimintakertomus Tytäryhtiöt Liikevaihto 1000 e Lainat 1000 e Henkilöstö KSS Energia Oy (alakonserni) European Business Innovation Center Kymi Oy Kouvola Innovation Oy (alakonserni) Kouvolan Teatteri Oy Kouvolan Asunnot Oy Osakkuusyhtiöt Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Jäte Oy Tykkimäen vapaa aikakeskus Oy Kuntayhtymät Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (alakonserni) Taulukko 8. Konserniyhteisötietoja Konsernin toiminnan ohjaus Kouvola konserniin kuuluu peruskaupungin ja siihen kuuluvien liikelaitosten lisäksi yhtiöitä ja yhteisöjä. Kuntalain mukaan kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kaupunginjohtaja ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijaosto huolehtii käytännön konsernivalvonnan toteuttamisesta Kouvola konsernissa. Omistajaohjausyksikkö huolehtii valmistelusta muiden kuin kaupungin elinkeinoyhtiöiden osalta. Tältä osin valmisteluvastuu on elinkeinotoimella. Tilikausi oli konsernin toinen. Kaupungin tytäryhtiöiden tavoitteiden asettamisessa haettiin edelleen hyvää käytäntöä. Yhteisöjen taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurattiin kaupungin osavuosikatsausten yhteydessä. Tavoitteiden asettamiseen ja niiden seuraamiseen kehitetään tulevan vuoden aikana selkeä raportointikäytäntö. Konsernijaosto nimesi kaupungin edustajat yhtiöiden hallituksiin ja tilintarkastajiksi sekä yhtiöiden yhtiökokousedustajan. Elinkeinoyhtiöiden osalta vastaava tehtävä oli elinkeinojaostolla. Jaostot antoivat myös toimintaohjeita tarpeen mukaan yhtiökokousedustajille. Kaupunginvaltuusto hyväksyi muutokset konsernin toimintaa ohjaavaan asiakirjaan Kouvolan kaupungin konserniohjeet ja hyvä hallinto ja johtamistapa Kouvola konsernissa. Ohjetta noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä ja soveltuvin osin myös niissä osakkuusyhteisöissä, joissa kaupunki on osakkaana. 35

43 Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Konsernituloslaskelma e 1000 e Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli ja alipariarvot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 41,6 40,3 Vuosikate/Poistot, % 109,2 69,6 Vuosikate, / asukas Asukasmäärä Konsernituloslaskelman analysointi Kuntalakiin vuonna 2007 tehty muutos laajensi konsernitilinpäätöksen laadintaa. Konsernitaseen lisäksi tulee laatia konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma. Konsernituloslaskelma osoittaa konsernin tuloksen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset sisäiset tuotot ja kulut, sisäinen voitonjako, sisäiset katteet ja vähemmistöosuudet. Konserniin yhdisteltyjen tytäryhteisöjen liike, järjestö tai kiinteistökaavojen mukaiset tuloslaskelmat on yhdistelty niihin ryhmiin, joihin ne luonteensa mukaisesti kuuluvat. Konsernituloslaskelmakaava on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston esittämän yleisohjeen tuloslaskelmakaavan mukainen. 36

44 Toimintakertomus Konsernin toimintatuotot Konsernin toimintatuotot olivat 280,2 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen 13,5 milj. euroa. Toimintakulut olivat 673,8 milj. euroa. Toimintakulut lisääntyivät 16,7 milj. eurolla edellisestä vuodesta. Konsernin toimintakatteeksi muodostui 393,2 milj. euroa. Toimintatuotot kattoivat hieman edellistä vuotta enemmän toimintakuluista, 41,6 prosenttia. Konsernin toimintakulut Toimintakulut sisältävät Valmistus omaan käyttöön, valmistevarastojen muutos erät sekä välittömät verot. Toimintakuluihin sisältyvän henkilöstökulujen määrä 314,8 milj. euroa, on 65,4 milj. euroa suurempi kuin kaupungin henkilöstökulut. Konsernin palvelujen ostojen määrä oli 189,6 milj. euroa. Konsernin rahoituserät Korkokulut olivat 7,1 milj. euroa, joka on 4,7 milj. euroa enemmän kuin kaupungin korkokulut. Konsernin vuosikate Tilikauden vuosikate oli 35,8 milj. euroa, joka on 407 euroa asukasta kohden. Vuosikate kasvoi edellisestä vuodesta 10,2 milj. eurolla. Konsernin vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Konsernin tulos ja yli /alijäämä Tilikauden tulos oli 2,7 milj. euroa alijäämäinen, joka on asukasta kohden 31,2 euroa. Konsernituloslaskelman poistojen määrä oli 32,8 milj. euroa, joka on 14,4 milj. euroa kaupungin poistoja enemmän. Tilinpäätössiirtoina poistoeron vähennystä on kirjattu 1,1 milj. euroa. Tilinpäätössiirtoerien jälkeen ylijäämäksi muodostuu 1,7 milj. euroa. 37

45 Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelma e 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytkaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistön osuudessa Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 55,4 41,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 36,9 30,1 Lainanhoitokate 1,1 1,0 Kassan riittävyys

46 Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelma laaditaan samoilla periaatteilla kuin kaupungin rahoituslaskelma ja se osoittaa kuinka paljon investointeihin ja lainanlyhennyksiin tarvitaan ulkoista pääomarahoitusta konsernin tulorahoituksen lisäksi. Konsernin rahoituslaskelma laaditaan konsernituloslaskelman ja taseen sekä niitä täydentävien liitetietojen perusteella. Ennen konsernin rahoituslaskelman laadintaa, edellä mainituista laskelmista on tehty sisäisten erien eliminointi ja yhdistelykirjaukset. Konsernin rahoituslaskelmassa esitetään, kuten konsernituloslaskelmassa ja taseessa, ainoastaan ne erät, jotka ovat syntyneet konsernin ulkopuolisten kanssa. Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Konsernin toiminnan rahavirta oli 30,8 milj. euroa, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 8,5 milj. euroa enemmän ja 15,3 milj. euroa kaupungin toiminnan rahavirtaa isompi. Konsernin rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Konsernin investointimenojen määrä oli noin 8,0 milj. euroa edellistä tilikautta suurempi. Tilikauden investointimenot olivat 70,6 milj. euroa, joka on 33,7 milj. euroa suurempi kuin kaupungin rahoituslaskelman investointimenot. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 12,2 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella 21,7 milj. euroa negatiivinen. Investointien omahankintamenoista 55,3 prosenttia on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella ja pääomamenoista 36,9 prosenttia on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella. Rahoitustoiminta Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli 6,8 milj. euroa positiivinen. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 40,6 milj. euroa ja niitä lyhennettiin 32,0 milj. euroa. Kaupungin osuus pitkäaikaisten lainojen lisäyksestä oli 64,8 prosenttia ja lyhennyksistä 62,5 prosenttia. Pitkäaikaisten lainojen muutos oli 24,3 milj. euroa, lainoja lyhennettiin enemmän kuin nostettiin. Kaupungin lyhytaikaisten lainojen muutos oli 2,6 milj. euroa positiivinen. Konsernin lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman velvoitteiden hoitoon. Konsernin lainanhoitokatteen tunnusluku on yli määritellyn hyvän tavoitearvon. Rahavarojen muutos Toiminnan, investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos jäi 15,0 milj. euroa negatiiviseksi kun kaupungin kokonaisrahavarojen muutos oli lähes 6,9 milj. euroa negatiivinen tilikauden viimeisenä päivänä. Konsernin rahavaroilla voitiin kattaa 18 päivän kassasta maksut. 39

47 Toimintakertomus Konsernitase VASTAAVAA VASTATTAVAA e 1000 e 1000 e 1000e PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Ylikurssirahasto Konserniliikearvo Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Muut omat rahastot Ennakkomaksut Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet VÄHEMMISTÖOSUUDET Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Koneet ja kalusto VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet Poistoero Ennakkomaksut ja keskener Vapaaehtoiset varauks et hankinnat Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet tytäryht Eläkevaraukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut pakolliset varauks et Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset KONSERNIRESERVI TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaik. korollinen vieras pääoma Vaihto omaisuus Pitkäaik. koroton vieras pääoma Saamiset Lyhytaik.korollinen vieras pääoma Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaik. koroton vieras pääoma Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli /alijäämä, 1000 eur Kertynyt yli /alijäämä, /asukas Konsernin lainat eur/asukas Konsernin lainakanta , 1000 eur Konsernin lainasaamiset , 1000 eur Asukasmäärä

48 Toimintakertomus Konsernitaseen analysointi Konsernitase sisältää konsernin omaisuus ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Konsernitase osoittaa konsernin varat ja velat sekä vastuut ulkopuolisille. Konsernitase osoittaa konsernin oman pääoman sen jälkeen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset keskinäiset saamiset ja velat, konserniyhteisöjen sisäiset katteet ja keskinäinen osakeomistus, erotettu ulkopuolisten omistus vähemmistöosuudeksi, ja osakkuusyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta on yhdistelty konsernitaseeseen. Konsernitaseen loppusumma oli 750,2 milj. euroa, joka on 12,2,milj. euroa edellistä tilinpäätöstä suurempi. Konsernitaseen loppusumma on 221,2 milj. euroa suurempi (41,8 %) kuin kaupungin tase tilikauden lopussa. Taseen erät Vastaavaa puolen merkittävimmät muutokset olivat aineellisissa hyödykkeissä (kasvua 19,1 milj. euroa) sekä rahoissa ja pankkisaamisissa (vähennystä 15,1 milj. euroa). Vastattavaa puolen kasvu johtui pääosin vieraan pääoman muutoksista, pitkäaikainen vieraspääoma kasvoi 6,9 milj. euroa ja lyhytaikainen 2,6 milj. euroa, yhteensä 9,5 milj. euroa. Taseen vastaavaa puolella keskeisin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, jonka suuruus on 578,2 milj. euroa (77,1 prosenttia taseen loppusummasta). Kaupungin taseen vastaavaan erään verrattuna konsernitaseen aineelliset hyödykkeet ovat 243,7 milj. euroa suuremmat. Aineellisten hyödykkeiden määrää kuvaa konsernirakenteen painottumista kiinteistö ja asuntoyhtiöihin. Sijoituksia konsernilla oli 62,3 milj. euroa, joka on 3,1 milj. euroa edellistä vuotta enemmän. Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 298,2 milj. euroa (39,8 prosenttia taseen loppusummasta). Kaupungin taseen vastaavaan erään verrattuna oma pääoma on 29,6 milj. euroa pienempi. Edellisiltä tilikausilta kertyneitä alijäämiä on 35,4 milj. euroa. Konsernin tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,7 milj. euroa. Konsernin omavaraisuusastetta kuvaava tunnusluku oli 45 prosenttia. Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, tappionsietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Pitkäaikaista korollista vierasta pääomaa oli 244,6 milj. euroa, joka oli 32,6 % taseen loppusummasta. Konsernin lainat asukasta kohden olivat euroa, kun kaupungin vastaava luku oli euroa. 41

49 Toimintakertomus 1.8 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kaupungin tilikauden tulos on ,65 euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: tehdään aikaisemmin toteutettuihin investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä ,90 euroa poistosuunnitelman mukaisesti, siirretään tilikauden ylijäämä ,55 euroa taseen yli /alijäämätilille. Kaupungin tilikauden ylijäämä on edellä mainitun tilinpäätössiirron jälkeen ,55 euroa ja edelliseltä tilikaudelta kertynyt ylijäämä on ,80 euroa, joten esitystä talouden tasapainottamiseen ei tilikauden tuloksen perusteella tarvita. 42

50 2.Talousarvion toteutumisvertailut

51 Talousarvion toteutumisvertailut 2. TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT Talousarvion toteutumisvertailuosa muodostuu seuraavista osista: strategia, tilaajan ja tuottajan toteutumisvertailut sekä tuloslaskelma ja rahoituslaskelman toteutumisvertailut. Lisäksi esitetään Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti liikelaitoksen vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen sekä erillistilinpäätös. Vuoden 2010 tilinpäätös sisältää neljä liikelaitosta: Liikelaitos Kouvolan Vesi, Pohjois Kymen Tieto Liikelaitos, Tilaliikelaitos ja Teknisen tuotannon liikelaitos. Talousarvion toteumavertailuissa on selitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, toimintakatteiden ja toiminnallisten vuositavoitteiden olennaiset poikkeamat talousarvioon. Toisin kuin toimintakertomusosassa talousarvion toteumavertailuissa laskelmat sisältävät myös sisäiset erät. Valtuuston hyväksymät sitovuustasot on merkitty harmaalla. Toimialojen ja palvelusektoreiden talousarvioiden toteutumisvertailuissa alkuperäiset talousarvioluvut sisältävät sopeuttamisohjelman erät, ellei vuosisuunnitelmaa ole erikseen esitetty. 2.1 Strategian toteutuminen Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto päättää mm. kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kaupunkistrategian toteuttaminen on käytännön johtamista, jonka keinoina vuonna 2010 ovat olleet tarkennettujen strategisten suunnitelmien ja ohjelmien valmistelu, päätöksenteko, hankkeet sekä talousarvioon asetettujen vuositavoitteiden mukaiset toiminnot. Vuoden 2010 talousarviossa toteutettiin vielä marraskuussa 2008 hyväksyttyä siirtymäkauden kaupunkistrategiaa. Uusi Kouvolan kaupunkistrategia hyväksyttiin elokuussa 2010 ja sitä toteutetaan ensimmäistä kertaa vasta vuoden 2011 talousarviossa. Siirtymäkauden kaupunkistrategian pohjana olivat yhdistyneiden kuntien hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus ja siinä esitetyt kuntaliitoksen strategiset tavoitteet. Siirtymäkauden kaupunkistrategian tehtävänä on ollut suunnata uuden kaupunkiorganisaation rakennetta ja toimintaa siirtymäkaudella. Se on toiminut kaupungin strategisen johtamisen lähtökohtana vielä vuonna Kaupunkistrategian toteuttamiseen vaikuttaa merkittävästi se, millaiset painopisteet siihen on valittu sekä millaisen kokonaisuuden ne muodostavat. Alkuvuodesta 2010 laadittiin johtamisen ja viestinnän tueksi pitkän ajan toteutussuunnitelmat valtuustokautta koskevina tiekarttakuvina. Useimmat toimialat ja palvelusektorit vahvistivat vuoden 2010 strategiset suunnitelmansa marras joulukuun 2009 aikana toimielimissään. Ohjelmakokonaisuuksia vuodelle 2010 käsiteltiin kaupunginhallituksen iltakouluissa ja Siirtymäkauden kaupunkistrategiaan määritellyistä 15 strategisesta päämäärästä (ks. taulukko 1) kaupungin eri toimijat ovat muodostaneet toiminnalliset tavoitteet vuoden 2010 talousarvioon. Kukin toiminnallinen tavoite koostuu valitusta strategisesta päämäärästä, toiminnan omasta menestystekijästä, menestystekijän mittareista sekä näihin liitetyistä vuoden 2010 tavoitteista. Tavoitteet raportoidaan näin taulukoituna luvussa kaksi kunkin organisaatiotoimijan osalta. Taulukkoon (taulukko 1) on koottu toteutumatilanne strategisten päämäärien mukaan. Luvut ilmoitetaan kolmella tavalla: 1) valtuustoon nähden sitovien toimijoiden osalta, 2) palvelualueiden osalta, sekä liikelaitosten osalta. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet lautakuntien, johtokuntien ja tilaajaorganisaatioiden osalta ovat toteutuneet 61 prosenttisesti (67/110). Tavoitteet ovat kohdentuneet palveluiden kehittämiseen (20), terveisiin ja hyvinvoiviin ihmisiin (16) sekä parantuvaan tuottavuuteen (14). Tasapainoista kuntataloutta koskeva tavoite on onnistuttu saavuttamaan verotulorahoituksen ja toimintatuottojen kasvun, sekä toimintamenojen kurinalaisuuden kautta. Palvelualueet mukaan lukien tavoitteet ovat toteutuneet 65 prosenttisesti (120/184). Osavuosikatsauksessa 8/2010 tämä prosenttiosuus on ollut 10 (16/160), joten tällöin toteutusvaiheessa vielä olleet tavoitteet (osavuosikatsauksessa 8/10 raportoitiin toteutuksessa olevan 137/160) on kokonaisuus huomioonottaen pystytty hyvin saavuttamaan vuoden loppuun mennessä. Palvelualueiden toiminnallisten tavoitteiden toteuttaminen on erityisesti kohdistunut palveluiden kehittämiseen (17) sekä tuottavuuden parantamiseen (14). Liikelaitosten osalta tavoitteita on raportoitu 33, joista on toteutunut 13 kappaletta (43 %). Liikelaitosten strateginen huomio on niin ikään keskittynyt palveluiden kehittämiseen (12) ja tuottavuuden parantamiseen (11). 43

52 Talousarvion toteutumisvertailut Arvio toteumatilanteesta Päämäärä Toiminnallisia Ei aloitettu / tavoitteita kpl Toteutunut Toteutuksessa raportoitu / jää toteutumatta Tasapainoinen kuntatalous 1 1 Vahvistuva tulopohja 0 Parantuva tuottavuus 14(+14) / 11 5(+9) / 7 8(+3) / 1 1(+2) / 3 Vahvistuva kunnallinen demokratia 2 2 Vaikuttava omistaja ja konserniohjaus Toimiva tilaajan ja tuottajan sopimusohjausjärjestelmä 5(+5) / 1 4(+5) / 1 / 1 Innovatiivinen ja yhtenäinen organisaatiokulttuuri 8(+1) 3(+1) 3 2 Toimiva johtaminen ja esimiestoiminta 2(+5) / 4 (+3) / 2 2(+2) / 1 0 / 1 Vetovoimainen työnantaja ja uudistumiskykyinen henkilöstö 6(+9) 2(+6) 3 1(+3) Kehittyvät palvelut 20(+17)/ 12 13(+12) / 3 6(+3) / 3 1(+2) / 6 Terveet ja hyvinvoivat ihmiset 16(+4) 14(+3) 2(+1) Osallistava yhteisö Kilpailukykyinen ja vetovoimainen kaupunki 7(+2) 5(+2) 1 1 Turvalliset ja laadukkaat asumisympäristöt Monipuolinen elinkeinorakenne ja työllisyystason nostaminen Muu (kestävä kehitys/luokittelematon) 1(+17) / 5 1(+12) / 1 0(+4) / 4 (+1) Yhteensä 110 (+74) / 33 67(+53) / 13 37(+13) / 10 6(+8) / 10 Taulukko 9. Yhteenveto strategisten tavoitteiden toteumista *). *) (sis. valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ml. Nuorisokeskus Anjala. Suluissa ilmoitetaan palvelualueiden toteutumien aiheuttama lisäys. Liikelaitosten toteumat on laskettu erikseen / sinisellä.) Jalkautettaessa kaupunkistrategiaa eri toimijoiden suunnitelmiksi, haasteeksi on muodostunut siirtymäkauden strategian moniulotteisuus. Vuoden 2010 keväällä kaupunkistrategia uudistettiin määrittelemällä arvot, visio, toiminta ajatus ja strategiset päämäärät kolmessa valtuustoseminaarissa. Kokouksessaan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian vuodesta 2011 alkaen. Arvot löydettiin laajan arvotutkimuksen kautta, johon osallistuivat kaupungin johtoryhmä, luottamusmiehet, henkilöstöryhmät, kaupunkilaiset sekä yritykset. Arvoiksi tunnistettiin: 1) kaupunkilaisen paras, 2) vastuullinen yhteistyö, 3) tavoitteellisuus ja tehokkuus, 4) rohkea uudistuminen, sekä 5) luotettavuus ja turvallisuus. Kaupungin visio ilmaisee, että haluamme tulevaisuudessa (2020) olla elinvoimainen ja kestävällä tavalla uudistuva luontokaupunki, jossa on hyvä elää, asua ja tehdä työtä. Strategiset päämäärät ovat visiosta johdettuja pitkän aikavälin tavoitteita ja antavat muutokselle seuraavat suunnat: 1) Elinvoimainen ja tekevä Kouvola, 2) Palveleva Kouvola, 3) Ympäristöystävällinen Kouvola, 4) Moni ilmeisen elinympäristön Kouvola, 5) Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola sekä 6) Positiivinen ja Kansainvälinen Kouvola. Uusi kaupunkistrategia on aiempaa tiiviimpi ja suuntautuu kuntaliitoksen ja uuden organisoitumisen tavoitteista kohti uuden Kouvolan alueellisia tavoitteita. Uuden kaupunkistrategian jalkauttaminen ja viestintä aloitettiin syksystä 2010 koskien vuotta Uusi kaupunkistrategia on jo tukenut vuositavoitteiden asettelun ja seurannan kehittämistä yhteismitallisempaan suuntaan. Jalkautus suunniteltiin myös läpäisemään koko organisaatio vastuualueittain ja työyksiköittäin käytävillä kehityskeskusteluilla. Menetelmä nimettiin arvokirjatyöskentelyksi välineenä käytettävän arvokirjan mukaan. Keskusteluista koottavaa aineistoa käytetään kaupungin strategiakokonaisuuden muodostamisessa. Keskusteluttaminen sitouttaa strategiaan henkilötasolla, tuo työntekijöiden äänen kuuluviin ja nostaa sitä kautta esiin uusia ideoita strategian toteuttamiseksi. 44

53 Talousarvion toteutumisvertailut 2.2 Tilaajan toteutumisvertailut Tilaajan toteutumisvertailussa on esitetty toimialojen konsernihallinnon, elinkeinotoimen, sivistyksen, perusturvan ja tekninen ja ympäristötoimialan vuositavoitteiden, tuloarvioiden ja sitovien määrärahojen toteumat. Toimialojen osalta on sitovien tuloarvioiden ja määrärahojen toteumat merkitty harmaalla Konsernihallinto (ti) TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kaupunginvaltuusto/kaupunginhallitus Keskusvaalilautakunta Henkilöstölautakunta Tarkastuslautakunta kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki Toimialan talous Konsernihallinto (ti) Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama TA e 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot ,5 15 Maksutulot ,2 32 Tuet ja avustukset , Vuokratulot Muut toimintatulot ,2 7 Tulot yhteensä , joista sisäiset tulot ,5 21 Toimintamenot Henkilöstömenot ,3 679 Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut ,7 42 Eläkekulut ,4 13 Muut henkilösivukulut ,7 55 Palvelujen ostot ,9 642 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,0 27 Avustukset ,6 17 Vuokramenot ,4 2 Muut toimintamenot ,2 38 Menot yhteensä , joista sisäiset menot ,6 201 Toimintakate , Toimialan toimintatuotot ylittivät arvioidun 2,3 milj. eurolla, joten toteutumaprosentti oi 135,6 %. Toimintakulut alittivat muutetun arvion 1,3 milj. eurolla, toteutumaprosentti 93,1. Toimintakatteen toteutumaksi muodostui 71,6 prosenttia. Toimintatuottojen (sitovuustaso) ylitys aiheutuu uuden kaupungin valtionosuuskorvauksesta, joka Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon mukaisesti on kirjattu konsernihallinnon kohtaan Tuet ja avustukset. Toimintakulujen (sitovuustaso) merkittävimmät erät ovat henkilöstökulut ja palvelujen ostot, joiden toteutumat jäivät alle arvion. 45

54 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kaupunginvaltuusto kaupunginsihteeri Heikki Spoof Toiminta ajatus Kaupunginvaltuusto vastaa uuden kaupungin yhteisestä tahdon muodostuksesta kuntalain 13 :n mukaisesti. Palvelualueen talous Kaupunginvaltuusto Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Muut toimintatuotot Tulot yhteensä joista sisäiset tulot Toimintamenot Henkilöstömenot ,2 46 Palkat ja palkkiot ,4 43 Henkilösivukulut ,1 1 Eläkekulut ,1 0 Muut henkilösivukulut ,7 0 Palvelujen ostot ,0 26 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,3 4 Muut toimintamenot 1 1 Menot yhteensä ,1 75 joista sisäiset menot ,1 12 Toimintakate ,7 100 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kaupunginhallitus II kaupunginsihteeri Pirjo Kuittinen Toiminta ajatus Kaupunginhallituksen tehtävänä on mm. valtuuston käsiteltäviksi tulevien asioiden valmistelu, kaupunginhallituksen alaisen toiminnan koordinointi ja käytännön hallintotoiminta. Talouden osalta vastuu käsittää taloudenhoidon ja strategisen kehittämistyön, talouspalvelukeskuksen toiminnan ja sisäisen tarkastustoiminnan. Hallitus ohjaa ja valvoo kaupungin muiden toimielinten toimintaa, seuraa kaupungin kehitystä ja valvoo kaupungin etua. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma päämäärä Vahvistuva kunnallinen demokratia Toimiva päätöksentekojärjestelmä Itsearviointi ja palautekysely Toimielimet ovat osoittaneet kykynsä yhteistyöhön ja hyväksytyn strategian noudattamiseen. Kaupunkistrategia ohjaa päätöksentekoa. Valtaja vastuusuhteet on määritelty säännöissä ja päätöksillä. Valtuuston ja hallituksen palautekyselyyn vastanneiden selvän enemmistön mielestä yhteistyö toimii, strategiaa noudatetaan ja vastuusuhteet ovat selvät. Päätösvallan delegointia voisi kuitenkin lisätä. 46

55 Talousarvion toteutumisvertailut Palvelualueen talous Kaupunginhallitus Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot 2 Muut toimintatulot 9 Tulot yhteensä joista sisäiset tulot Toimintamenot Henkilöstömenot ,9 85 Palkat ja palkkiot ,1 81 Henkilösivukulut ,6 4 Eläkekulut ,1 2 Muut henkilösivukulut ,7 2 Palvelujen ostot ,4 19 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,3 3 Avustukset ,4 13 Vuokramenot ,7 13 Muut toimintamenot ,5 98 Menot yhteensä ,7 179 joista sisäiset menot ,2 0 Toimintakate ,4 190 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Keskusvaalilautakunta kaupunginsihteeri Heikki Spoof Toiminta ajatus Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä vaalilain mukaisesti. PALVELUALUE Vastuuhenkilö Vaalit kaupunginsihteeri Heikki Spoof Toiminta ajatus Vaalien palvelualue järjestää keskusvaalilautakunnan johdolla ja ohjauksessa europarlamentti, presidentin, eduskunta ja kunnallisvaalit vaalilain säännösten mukaisesti. Palvelualueen talous Vaalit Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintamenot Henkilöstömenot ,0 2 Palkat ja palkkiot ,0 2 Palvelujen ostot ,4 4 Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintamenot 0 Menot yhteensä ,4 6 joista sisäiset menot ,9 4 Toimintakate ,4 6 47

56 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sisäinen tarkastus tarkastuspäällikkö Anita Seppänen Toiminta ajatus Sisäinen tarkastus avustaa kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa valvontavelvollisuuden toteuttamisessa arvioimalla sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta ja riskienhallintaa sekä johtamis ja hallintoprosesseja. Toimintaympäristön muutokset Sisäisen tarkastuksen toimintaympäristössä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Vuositavoitteiden toteumat (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteutuma päämäärä Parantuva tuottavuus Arviointi ja tarkastustyön laadun varmistaminen Asiakaspalautteet ja raportointi Laadunvarmistus ja kehittämisohjelman laatiminen aloitettu Asiakaspalautejärjestelmä on käytössä ja raportointia on selkeytetty erityisesti ylimmän johdon osalta. Palvelualueen talous Sisäinen tarkastus Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintamenot Henkilöstömenot ,7 11 Palkat ja palkkiot ,2 8 Henkilösivukulut ,4 3 Eläkekulut ,4 2 Muut henkilösivukulut ,3 1 Palvelujen ostot ,8 2 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,7 0 Vuokramenot ,6 0 Menot yhteensä ,4 13 joista sisäiset menot ,0 3 Toimintakate ,4 13 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Tarkastuslautakunta ulkoinen tarkastuspäällikkö Antero Peräkasari Toiminta ajatus Kuntalain 71 :n mukaan valtuusto asettaa toimikauttaan vastaaville vuosille tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastusta varten. Ulkoinen tarkastus muodostuu tarkastuslautakunnasta ja ulkoisesta tarkastusyksiköstä sekä JHTT tilintarkastusyhteisöstä. Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastusyksikkö huolehtivat kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen asianmukaisesta järjestämisestä ja valmistelevat tarkastusta koskevat asiat valtuustolle sekä arvioivat, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kuntalain 72 :n mukaan hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksen suorittaa tilintarkastaja. Kaupungin tilintarkastusyhteisönä toimii Oy Audiator Ab. 48

57 Talousarvion toteutumisvertailut Toimintaympäristön muutokset Toimintavuoden tarkastustoiminta ja tavoitteiden toteutumisen arviointi tehtiin siirtymävaiheen strategiaan liittyneiden tavoitteiden pohjalta. Tarkastuslautakunta pyrki kuitenkin myös arvioimaan kuntaliitossopimukseen kirjattujen tavoitteiden toteutumista, jotka hyvin kiinteästi liittyvät Kouvolan seudun aluetalouden ja elinkeinorakenteen sekä väestörakenteen muutokseen. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian päämäärä Kehittyvät palvelut Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma Arviointi keskittyy ydintavoitteiden toteutumiseen Arviointikertomus Kertomus sisältää kehittämisehdotuksia toimialoille Arviointikertomus, kv Selvitykset toimenpiteistä arviointikertomuksen pohjalta, kv Palvelualueen talous Ulkoisen tarkastuksen talousarvio lievästi ylittyi henkilöstömenojen alimitoituksen, kokouksissa käytettyjen asiantuntijoiden laajan käytön ja tarkastuspäivien lievän vuosiylityksen johdosta. Tarkastuslautakunta teki talousarviomuutosesityksen , 72. Ulkoinen tarkastus Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintamenot Henkilöstömenot ,1 8 Palkat ja palkkiot ,2 8 Henkilösivukulut ,9 0 Eläkekulut ,5 0 Muut henkilösivukulut ,7 0 Palvelujen ostot ,3 1 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,6 0 Vuokramenot ,6 0 Menot yhteensä ,0 9 joista sisäiset menot ,3 1 Toimintakate ,0 9 49

58 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Omistajaohjaus ja maapolitiikka (ti) vt. liiketoimintajohtaja Esa Siikaluoma Toiminta ajatus Omistajaohjaus ja maapolitiikkayksikkö vastaa konsernihallinnossa kaupungin omistajapolitiikkaan ja konserniohjaukseen liittyvistä valmistelu ja toimeenpanotehtävistä, strategisista maankäytön ja kaupunkirakenteen suunnittelu ja ohjaustehtävistä sekä asumisen viranomais ja kehittämistehtävistä. Toimintaympäristön muutokset Konsernirakenteen muutokset jatkuivat. Vuokrataloyhtiön ja elinkeinoyhtiöiden sulautumiset rekisteröintiin kesällä Selvitystilaan asetettujen Kuusankosken Asunnonhankinta Oy:n ja Valkealan Asunnonhankinta Oy:n toiminta päättyi vuoden aikana. Tilikausi oli kolmen uuden liikelaitoksen, Pohjois Kymen Tieto liikelaitos, Tilaliikelaitos ja Teknisen Tuotannon liikelaitos, ensimmäisen toimintavuosi. Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitran käynnistämän Kuntien palvelukeskus hankkeen valmistelut etenivät ja päätös liittymisestä valtakunnallisiin ICT sekä talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksiin tehtiin. Valmistelut alueellisten yhteistyön syventämisestä käynnistettiin. Konserniohjeeseen tehtiin tarkistuksia alkuvuodesta. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Parantuva tuottavuus Omaisuuden optimaalinen hankinta, Vaihtoehtotarkastelujen kattavuus Omaisuuslajit analysoitu ja vaihtoeh Liikelaitosten aloittavat taseet käsitelty. Omis hallinta ja käyttö (%) totarkastelut vaitamisen vaihtoehto heistettu tarkastelu aloitettu talousyksikössä. Omistukset arvioidaan talouden ja palvelutuotannon tehokkuuden näkökulmasta Käyttötalousmenojen kehitys Investointien takaisinmaksuaika Omistajastrategia hyväksytty ja toimeenpantu Omistajastrategian yleinen osa mukana palvelustrategiassa. Toimiala/yhtiökohtainen tarkastelu on kesken. Omistusten realisoisointi jatkunut aiempien päätösten ja TA tavoitteiden mukaisesti. Euromääräinen tavoite saavutettu. Turvalliset ja laadukkaat asumisympäristöt Vaikuttava omistaja ja konserniohjaus Toimiva, konsernin kokonaisedun varmistava strategia ja talousohjaus Maa ja asuntopoliittiset tavoitteet arvioidaan toiminnan ja talouden vaikutusten osalta. Liikelaitosten ja yhtiöiden tuottavuus ja tuottotavoitteet Arviointipalaute ohjauksen toimivuudesta Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja kaupunkirakennekehitystä kuvaavat indikaattorit Tavoitteiden säännöllinen seuranta ja raportointi Konserniohjeen täsmentäminen Seurantamittareiden täsmentäminen Sisäisen työnjaon ja tiedonvälityksen tehostaminen Osavuosikatsausraportointi. Omistajan tavoitteet tytäryhteisöille ja liikelaitoksille asetettu TA 2011:sta. Konserniohjeeseen ei täsmennystarpeita. Asuntopoliittinen strategia valmistelussa yksi seminaari pidetty. Kaupunkirakennemittarit edelleen valmistelussa. Organisaatiouudistus hyväksytty sisäisen työnjaon tarkistaminen

59 Talousarvion toteutumisvertailut Palvelualueen talous Tulojen toteuma jäi arvioitua pienemmäksi. Tämä johtuu Kymijoki hankkeen uudelleen organisoinnista vuoden loppupuolella. Menojen toteutuma jäi myös arvioitua pienemmäksi. KoTePa hankkeeseen oli budjetoitu talousarviossa euroa. Projektissa huomioitiin kuitenkin Kouvolasopimuksen edellyttämät säästötavoitteet. Osa hankkeen menoista voitiin kohdistaa myös SOTE INTO hankkeelle. Omistajaohjaus ja maapolitiikka Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Tuet ja avustukset 95 Muut toimintatulot ,6 158 Tulot yhteensä ,5 63 Toimintamenot Henkilöstömenot ,2 330 Palkat ja palkkiot ,5 276 Henkilösivukulut ,0 54 Eläkekulut ,8 36 Muut henkilösivukulut ,9 18 Palvelujen ostot ,3 306 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,2 2 Avustukset ,0 4 Vuokramenot ,6 1 Muut toimintamenot ,0 4 Menot yhteensä ,3 633 joista sisäiset menot ,0 4 Toimintakate ,

60 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE vastuuhenkilö Konsernihallinto hallintojohtaja Jari Niemelä Toiminta ajatus Konsernihallinto hallintoyksikkö tuottaa hallinto ja muita tukipalveluja niin luottamushenkilöelimille (kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto, vaaliviranomaiset), kaupungin toimialoille kuin kuntalaisillekin. Hallintoyksikkö koostuu kansliapalveluista ja päätöksenteon valmistelusta (hallinto, kanslia ja kirjaamo, arkisto, yhteispalvelu, tulostuspalvelu), lakiasioista ja pysäköinninvalvonnasta, viestinnästä ja markkinoinnista, kansainvälisistä asioista sekä riskienhallinnasta. Uutena, kuntaliitoksen myötä syntyneenä toimintana on yhteispalvelu, joka tuottaa kuudessa yhteispalvelutoimistossa kuntalaisille, yrityksille, matkailijoille ym. heidän tarvitsemaansa tietoa kunnan palveluista ja ohjaa tarvittaessa tarkempaan asiantuntijapalveluun. Palvelualueen vuositavoitteet (sitovat) Kaupunkistrategian päämäärä kijä Oma menestyste Innovatiivinen ja Hallinnollisten yhtenäinen organisaatiokulttuuri sääntöjen noudat toimintatapojen ja taminen Innovatiivinen ja yhtenäinen organisaatio kulttuuri Yhtenäiset, osallistavat ja vuorovaikutteiset viestintäkäytännöt ja kanavat sisäisessä viestinnässä Mittari Tavoite 2010 Toteutuma Palautekysely Toteutuneet kokoukset ja koulutukset, koulutettujen määrä, toimenpideseuranta, palautekyselyt, sähköi sesti tuettujen viestintäproses sien määrä, intran käyttäjäseuranta. Yhteiset toimintatavat, säännöt ja ohjeet on luotu, niitä jatkuvasti kehitetään ja niiden noudattamista seurataan. Tiedotusohje laadittu. Viestintäyhteistyö johtoryhmän kanssa. Viestintäkoulutus. Verkkoviestintäsuunnitelma laadittu. Uusi intranet julkaisujärjestelmä käyttöönotettu. Palautekysely toteutetaan loppuvuodesta. Intranet käytössä. Verkkoviestintäsuunnitelma laadittu. Tied.ohje menossa hyväksyntään. Sisäistä viest.vastaavien koulutusta järjestetty. Verkkoviestintäsuunnitelma valmis, Intra (Kontti) avattu mukaan KAS vuoden lopulla. Ekstranet (Luottokontti) avattu Vetovoimainen työn antaja ja uudistumiskykyinen henkilöstö Kilpailukykyinen ja vetovoimainen kaupunki Sisäisen hengen, arvojen ja avoimuuden vahvistaminen viestinnällä Vahva, myönteinen kaupunkimaine ja identiteetti Henkilöstön minäkuva, kuva yhteishengestä. Palautekysely, palautteiden määrä, osallistumisaste. Imagotutkimukset, kaupunkikuva materiaalin läpimeno, Kouvolan sisäinen mainetutkimus, verkkosivuilla kävijöiden määrä, muuttajat ja Avoimuuteen kannustaminen, avoin tiedonkulku. Uuteen viestintäkulttuurin opettaminen (vastavuoroisuus ja tiedon haku). Yhteinen Kouvola tarina. Mainetalkoot. Uusi visuaalinen ilme jalkautettu. Markkinointi ja messutapahtumat. Uudet asukkaat ohjelma. Yhteishenkeä tuotu esiin henkilöstölehden kautta. Alkuvuonna 2 numeroa. Valtakunn. messutapahtumat, Kiehtova Kouvola markkinointilehti (painos ) jakelu: pääkaup.seutu ym. Asukaslehden 3 nume 52

61 Talousarvion toteutumisvertailut muuttajien tyytyväisyyskysely, viestintästrategian toteutuminen. Ihmisläheinen, kehittynyt asukaslehti. roa jaettu kaikkiin talouksiin. Vapaa ajan asukastiedotusta toteutettu postitse. 7 kpl Kouvola jättimainostaulua valtateiden varsille Kouvolan imagoesitteen kotimainen sekä kieliversio painatettu Markkinointisuunnitelman laadinta kilpailutettu. Kumppanuuteen perustuva ja innostava sidosryhmäviestintä Sidosryhmäkyselyt eri yhteyksissä ja yhteistyön määrä. Yhteistyöfoorumit (messut ym.). Sidosryhmien tiedottajaverkoston luominen ja yhteistyö. Sidosryhmätapaamisiin osallistuttu Paljon yhteistyötä esim. puolustus voimien kanssa (Kasarminmäkipäivä) Yhtenäinen ulkonen viestintäkulttuuri Julkisuusanalyysi, tiedotteiden määrä, osallistujien määrä (verkkoviestintä, esim. palautteet, keskustelu). Toimialojen aktiivinen ulkoinen tiedottaminen. Mediakoulutus johdolle ja viestintävastaaville. Ulkoisen viestinnän toimintaohje laadittu. Ulkoisen viestinnän toimintaohjeet suunnittelussa. Turvalliset ja laadukkaat asumisympäristöt Turvallinen kunta ohjelman toteuttaminen Turvallinen kunta ohjelman toteutumisen seuranta (ohjelmakokonaisuuden sisällä olevat mittarit). Kaupungin turvallisuussuunnitelma valmisteltu ja hyväksytty. Turvallisuussuunnitelma valmis ja hyväksytty 53

62 Talousarvion toteutumisvertailut Palvelualueen talous Konsernihallinto Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot ,2 19 Maksutulot Tuet ja avustukset ,9 Muut toimintatuotot ,4 72 Tulot yhteensä ,5 113 joista sisäiset tulot ,5 21 Toimintamenot Henkilöstömenot ,3 154 Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut ,1 99 Eläkekulut ,4 88 Muut henkilösivukulut ,1 11 Palvelujen ostot ,6 10 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,1 44 Vuokramenot ,4 8 Muut menot ,6 44 Menot yhteensä ,0 259 joista sisäiset menot ,0 124 Toimintakate ,

63 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Talous ja strategia talous ja strategiajohtaja Jyrki Harjula Toiminta ajatus Konsernihallinnon talous ja strategiayksikkö vastaa strategia ja kehittämisprosessista sekä tietohallintoprosessista ja niiden kehittämisestä. Lisäksi yksikkö vastaa sopimusohjausjärjestelmän ja tuottavuutta sekä tuloksellisuutta tukevien menettelytapojen kehittämisestä. Talousarvio ja taloussuunnitteluprosessi sekä rahoitus ja sijoitusprosessi ja laskentaprosessi, kustannuslaskennan ja tuotteistamisen kehittäminen kuuluvat yksikön tehtäviin. Talous ja strategiayksikkö vastaa myös konserniraportoinnista ja tilinpäätösvalmistelusta sekä hankintojen kilpailutuksesta ja hankintaprosessin kehittämisestä. Toimintaympäristön muutokset Talouden suunnittelu oli haasteellista kansainvälisen rahoituskriisin talouteen vaikuttavien heilahtelujen johdosta. Lisäksi konsernirakenteen muutokset jatkuivat ja vaikuttivat talousennustamiseen ja seurantaan. Tilikausi oli kolmen uuden liikelaitoksen ensimmäisen toimintavuosi. Taloussuunnittelun tueksi otettiin käyttöön uusi suunnittelujärjestelmä BusinessPlanning. Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitran käynnistämän Kuntien palvelukeskus hankkeen valmistelut etenivät ja päätös liittymisestä valtakunnallisiin ICT sekä talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksiin tehtiin. Tietohallinnon osalta vuosi 2010 oli haasteellinen KoTePa projektin vuoksi. Asetettaessa vuositavoitteita vuodelle 2010 ei kyseinen projekti ollut tiedossa. KoTePaan käytettiin merkittävin osuus tietohallinnon resursseista. Tietohallinnon, toimialojen ja Pohjois Kymen Tiedon yhteistyön tuloksena karsittiin päällekkäisiä tietojärjestelmiä. Arvioitu kustannussäästö on tuhatta euroa. Tuottavuuden parantaminen edellyttää sähköisiä palveluita ja niiden rakentamisen edellytyksenä ovat asiointialustat. Kuntalaistili asiointialusta otettiin käyttöön ja sille rakennettiin pilottina ensimmäinen palvelu, nimeltään Palautejärjestelmä. Tietoturvallisuuden hallinta ja johtamisjärjestelmän osana on tietoturvallisuuskulttuurin kehittäminen, jota toteutettiin koko henkilöstölle suunnatulla verkossa tapahtuvalla tietoturvakoulutuksella. Seurantavastuu oli esimiehillä. ICT Governancen osalta keskityttiin ohjelmien ja projektien ohjausmallin kehittämiseen sekä kokonaisarkkitehtuuri hallintamalliin. Vuoden 2010 lopussa valmistui Tuotteistaminen ja kustannuslaskenta Kouvolan kaupungissa raportti, jonka ensisijaisena tavoitteena on kuvata vuosina tehtyä tuotteistamistyötä ja sen vaikuttavuutta. Lisäksi tavoitteena on konkretisoida tuotteistamisen roolia johtamisen ja päätöksenteon tukena sekä sen edellyttämää sitoutumista ja resursointia. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian päämäärä menestystekijä Oma Tasapainoinen Strategisen ja taloudellisen liikku kuntatalous mavaran aikaansaaminen tuot Parantuva tavuus Omaisuuden optimaalinen ja suunnitelmallinen hankinta, hallinta ja käyttö Mittari Tavoite 2010 Toteuma Käyttötalousmenojen muutos. Lainat per asukas, korot per asukas. Vuosikate kattaa poistot (%), investointien omarahoitusaste, omavaraisuusaste vaihtoehtotarkastelujen kattavuus (%). Toimintakatteen toteuma on enintään talousarviossa vahvistettu. Vaihtoehtoisia rahoitusmalleja kartoitettu. Korkoriskin minimointi korkosuojausinstrumenttien avulla. Poistosuunnitelma laadittu. Omaisuusmassa analysoitu. Vaihtoehtotarkastelut omaisuusryhmien kannalta aikataulutettu. Toimintakatteen toteutumista verrataan muutettuun talous arvioon. Toimintakate tot.% 97,4. Vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ei ole vielä kartoitettu. Korkosuojaus tehty 15 milj. eurolle ja lisäsuojaus suunnitteilla Sumu poistosuunnitelma hyväksytty KV 12/09 55

64 Talousarvion toteutumisvertailut Innovatiivinen ja yhtenäinen organisaatiokulttuuri Vahvistuva kunnallinen demokratia Innovatiivinen ja yhtenäinen organisaatio kulttuuri Turvalliset ja laadukkaat asumisympäristöt Toiminnallistaloudelliset vaikutukset elin voimaisuuteen, hyvinvointiin, ja ympäristöön arvioidaan Tulevaisuustrendit, suhdanteet ja riskit tunnistetaan ja analysoidaan talouden näkökulmasta Tavoitteiden muodostus, priorisointi ja seuranta kaikilla päätöksentekotasoilla Tilanne ja seurantatietojen keskitetty saatavuus ja käytettävyys Talous ja toimintaluvut huomioitu kestävää kehitystä kuvaavissa raporteissa. Viive raportoinnissa, raporttisisältöjen kattavuus. Tuloskorttien ja tiekarttojen kattavuusaste (% toiminnoista), kokonaistarkasteluprosessin toimivuus (palautekysely). Hankintakäytännöt luotu. Hankintaanalyysi tehty. Tilanne ja odotetietojen kehittämissuunnitelma muodostettu. Controller/ talousanalyytikkotoimintoja kehitetty. Kaupunkistrategia päivitetty. Tavoitekortit 2011 koottu ja mittaristoa kehitetty. Keskitetyn tilannetiedon määrä suhteessa hajautettuun. Kehittämissuunnitelma laadittu tilanneja seurantatietojen kokoamiselle. Pilottikuvausten mukaisten tietojen kokoaminen toimialoittain. Hankintakäytännöt luotu Hankinta analyysia ei vielä aloitettu johtuen resurssien riittämättömyydestä. Tilastoaineistoja kerätty Hyvinvointikertomuksen laadintaan osallistuttu Johdon raportoinnin kehittämisen osalta osallistutaan tietohallinnon Kaakkois Suomen tietovarastoyhteistyöhön. Keskusteltu resursseista, koulutusohjelma käynnistetään organisaatiouudistuksen jälkeen Kaupunkistrategia on uudistettu valtuustossa 2010 ja kehitetty arvokirjamenetelmä sen jalkauttamiseksi. Toiminnalliset tavoitteet 2011 on viety selainpohjaiseen järjestelmään. Mittariston nimiä on koottu samassa yhteydessä. Tiekarttojen kattavuusaste on sitovien tavoitteiden osalta 100 %, palvelualueet 50 % (8/15). Kokonaistarkasteluprosessin kehittäminen on kesken, palautekyselyä ei ole tehty. Kehittämissuunnitelman luonnos on laadittu. Toimenpiteiden seurantaa koskevan tietojärjestelmän määrittely aloitettiin. Strategiamittariston kehittämistä viedään eteenpäin johdon raportointia koskevassa BIhankkeessa, jonka pilottivalinnat ohjautuvat hankkeessa tehtävien priorisointien mukaan

65 Talousarvion toteutumisvertailut Parantuva tuottavuus Rakenteet ja toimintatavat tukevat palvelutuotannon tuottavuuden johtamista Eteneminen ohjelman mukaan. Tuottavuusohjelmaa toteutettu suunnitelmallisesti. Toimeenpanotilanne esitetään erillisenä kokonaisuutena. Toimiva tilaajan ja tuottajan sopimusohjausjärjestelmä Toimiva tilaajan ja tuottajan sopimusohjausjärjestelmä Toimijat tunnistavat roolinsa ja toimivat sen mukaan Palvelutuotanto ohjautuu palvelusopimusten avulla Prosessikuvausten kattavuus. Toimiva tilaajan ja tuottajan sopimusohjausjärjestelmä Sopimusohjausjärjestelmällä toteutetaan asiakaslähtöisyyttä Palvelutarveanalyysien kattavuus. Palvelusopimuksilla ohjattujen palveluiden määrä. Eri toimijoiden roolit ja niihin liittyvä vuorovaikutus on tunnistettu ja kuvattu. Asiakastarpeiden tunnistamisen toimintatavat ja välineet on määritelty. Toimialoilla on valmius palvelutarveanalyysin laatimiseen. Palvelusopimuksia laadittu kaikilla toimialakokonaisuuksilla ja tukipalveluissa, jolloin sopimussalkun mallintaminen mahdollistuu. Sopimusohjauksen prosessit tunnistettiin osana talousprosessien kokonaisuutta. Yhteistyöprosesseja kuvattiin ja niiden pohjalta rooleja tunnistettiin. Toimialat laativat palvelutarveanalyysin. Koko kaupungille yhteisiä asiakastarpeiden tunnistamisen toimintatapoja ja välineitä ei loppuun saakka määritelty. Palvelusopimuksia laadittiin merkittävistä palvelukokonaisuuksista kaikilla toimialakokonaisuuksilla. Toimiva tilaajan ja tuottajan sopimusohjausjärjestelmä Tuotteistaminen kattaa keskeisimmät palvelut Tuotteistettujen palveluiden osuus. Tuotteistaminen edennyt yhteistyössä laaditun suunnitelman mukaisesti. Tuotteistettujen palveluiden osuus kokonaiskustannuksista perusturvan toimialalla n %, sivistyksen toimialalla n. 71 % ja tekninen ja ympäristötoimialalla n. 57 % (tilanne ). Kehittyvät palvelut Käytössä on asiakaslähtöisiä, uusia palvelujärjestelmiä Asiakkaiden tyytyväisyys uudistuksiin. Uusia palvelujärjestelmiä kartoitettu. Prosessien kuvaaminen on käynnistetty koko organisaatiossa. Uutta palvelujärjestelmää on kartoitettu aikuissosiaalipalveluissa. Palveluverkkoselvitysten yhteydessä on kartoitettu palveluiden järjestämisen kokonaisuutta. 57

66 Talousarvion toteutumisvertailut Monipuolinen elinkeinorakenne ja työllisyystason nostaminen Monipuolinen tuottajarakenne Ulkoisten palvelutuottajien ja tuotteiden määrä sekä osuus kokonaisuudesta. Tiltu hanke on käynnistetty ja sitä toteutettu hyväksytyn projektisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Kouvolan Tiltu hankkeen pääpaino oli eri toimijoiden välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämisessä. Mittari ei kuvaa hankkeen tavoitteita. Parantuva tuottavuus Vaikuttava omistaja ja konserniohjaus Vaikuttava omistaja ja konserniohjaus Kehittyvät palvelut Tietohallinnon ja tietoteknisten palveluiden tuottavuus ICT Governance eli tietohallinnon hyvä johtamis ja hallinta tapa ICT palvelut laillisuus ja turvallisuus vaatimusten mukai sia Sähköinen asiointi ja tietoyhteiskuntakehitys Kehitysohjelma muodostettu. Asiakkuuden hallintasuunnitelmat muodostettu. Malli valmis 50%. Muodostettu 50%. Tavoitetila muodostettu 100%. Laadittu ICTtoimintaa ohjaava kehitysohjelma. Laadittu Kouvolan malli hyvästä ICT Governancesta ja osaamisen kehittämisestä. Käynnistetty tietoturvallisuuden johtamis ja hallintajärjestelmä kehittäminen. Muodostettu Kouvolan kaupungin sähköisen asioinnin kokonaisuuden tavoitetila. Kehitysohjelma on laadittu. ICT Governancen osalta on keskitytty portfolionja projektien hallintaan, sekä kokonaisarkkitehtuurin hallintamalliin. Osana hallintajärjestelmää koko henkilöstölle järjestetty tietoturva koulutus verkkokoulutuksena. Sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri on luotu. Palvelualueen talous Palvelualueen toimintatuottojen tukiin ja avustuksiin on kirjattu koko kaupungin yhdistymisavustus 3,97 milj. euroa ja 2,1 milj. euron erä kuntaliitoksesta johtuvasta valtionosuus menetyksestä. Toimintakulut sisältävät keskitetyt tietohallinnon ja tietoteknisten palveluiden ulkoisia kustannuksia sekä muita kehittämismenoja koko kaupungin osalta. 58

67 Talousarvion toteutumisvertailut Talous ja strategia Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot ,0 6 Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot Tulot yhteensä , joista sisäiset tulot Toimintamenot Henkilöstömenot ,6 106 Palkat ja palkkiot ,3 49 Henkilösivukulut ,6 57 Eläkekulut ,1 60 Muut henkilösivukulut ,0 3 Palvelujen ostot ,0 473 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,5 80 Vuokramenot ,1 4 Muut menot Menot yhteensä ,1 190 joista sisäiset menot ,4 17 Toimintakate ,

68 Talousarvion toteutumisvertailut TOIMIELIN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Henkilöstölautakunta Henkilöstö henkilöstöjohtaja Päivi Karhu Toiminta ajatus Henkilöstöyksikkö vastaa strategisesta henkilöstöjohtamisesta, henkilöstöjohtamisen kehittämisestä, virka ja työehtosopimusten soveltamisesta, palkka ja palkitsemisjärjestelmien kehittämisestä, yhteistoiminnan ja työsuojelun organisoinnista sekä henkilöstösuunnittelusta, työllistämisestä ja henkilöstön kehittämis ja työhyvinvointipalveluiden suunnittelusta ja koordinoinnista yhteistyössä toimialojen kanssa. Toimintaympäristön muutokset Kouvolan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli Taloussuunnitelmakaudella henkilöstöstä eläköityy vuosittain noin 3,5 prosenttia. Tämä tarkoittaa noin 600 viranhaltijan/työntekijän siirtymistä eläkkeelle. Eläkepoistuma kasvaa entisestään lähivuosina ollen suurimmillaan vuosina Kouvolan kaupungin eläkepoistuma on kunta alan keskimääräistä eläkepoistumaa suurempi aina vuoteen 2024 asti. Haasteena on eläköitymisen voimakas lisääntyminen tietyissä ammattiryhmissä sekä palvelutuotannon turvaamisen kannalta riittävän henkilöstön rekrytointi. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy eri sektoreiden välillä lähivuosina. Hyvä työnantajakuva, vakaa henkilöstöpolitiikka ja hyvät henkilöstöjohtamisen käytännöt auttavat rekrytoimaan uutta henkilöstöä eläköityvien tilalle. Tehokkaimpia keinoja varautua suureen eläkepoistumaan on tuottavuuden parantaminen. Palvelutuotannon vaikuttavuutta ja tuottavuutta parantamalla sekä toimintaprosesseja kehittämällä pyritään tehostamaan henkilöstöresurssien käyttöä. Työvoimavajeen korvaamisessa tärkeiksi keinoiksi nousevat myös työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen. Vuositavoitteiden toteuma (sitova) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma päämäärä Innovatiivinen ja yhtenäinen organisaatiokulttuuri Yhtenäiset ja tehokkaat henkilöstöhallinnon toimintatavat ja prosessit Keskeiset ohjeistukset laadittu ja sähköiset järjestelmät otettu käyttöön Luotu yhteiset menettelyohjeet. Rakennettu toimiva sisäinen henkilöstöasioiden viestintäjärjestelmä. Otettu koko organisaatiossa käyttöön Travelmatkustuksen hallintajärjestelmä ja FKpalkanlaskentajärjestelmän ESS moduuli (itsepalvelutoiminto) Keskeisten ohjeistusten laadintaa jatkettu. Intranetin (Kontti) Henkilöstö osiota kehitetty. Travel järjestelmä otettu käyttöön koko organisaatiossa. ESSjärjestelmä käytössä (pl. varhaiskasvatus, II asteen koulutuspalvelut sekä Kouvolan Vesi). Innovatiivinen ja yhtenäinen organisaatiokulttuuri Innovatiivisuutta ja yhteistyötä edistävät toimintatavat, rakenne ja johtaminen Organisaation uudistumiskyvyn mittaus 2009 ja 2011 Organisaation uudistumiskyky mitattu ja toimenpideehdotukset sen kehittämiseksi valtuustokaudella laadittu 1 4/10 toteutettiin organisaation uudistumiskyvyn mittaus nettikyselynä. Vastauksia saatiin n. 830 kpl. Raportti ja suunnitelma jatkotoimenpiteistä esitelty. 60

69 Talousarvion toteutumisvertailut Toimiva johtaminen ja esimiestoiminta Onnistunut henkilöstöjohtaminen ja esimiestoiminta Esimiesvalmennukseen osallistuneiden lukumäärä ja koulutuspv:t/hlö, työtyytyväisyyskyselyt. Laadittu suunnitelma esimiestyön tukemiseksi. Erilaisia esimiesvalmennuksia jatkettu. Henkilöstöyksikkö järjestänyt esimiehille eri aiheista yht. 7 teemapäivää. Vetovoimainen työnantaja ja uudistumiskykyinen henkilöstö Kannustava ja oikeudenmukainen palkitsemisjärjestelmä Palkkojen harmonisointisuunnitelman toteutuminen Kehitetty järjestelmä henkilökohtaisen työsuorituksen arvioimiseksi. Työhyvinvointikysely toteutettu marraskuussa Palkkojen harmonisointisuunnitelma valmistunut. Palkkojen harmonisointi alkaen hyväksytty henkilöstöltk:ssa Vetovoimainen työnantaja ja uudistumiskykyinen henkilöstö Vetovoimainen työnantaja ja uudistumiskykyinen henkilöstö Vetovoimainen työnantaja ja uudistumiskykyinen henkilöstö Onnistunut henkilöstösuunnittelu ja henkilöstöresurssien tehokas käyttö Osaava henkilöstö Hyvinvoiva henkilöstö ja terveet työyhteisöt Urapalveluun ilmoittautuneet ja järjestelmän kautta sijoittuneet/vuosi. Henkilöstömenojen kehitys. Henkilöstömäärän kehitys. Koulutuspv:t/hlö, koulutustilaisuuksien palaute, koulutusmäärärahojen käyttö Työtyytyväisyyskyselyt, sairauspoissaolot/ vuosi, varhemaksut Työtapaturmien lkm/vuosi Luotu mahdollisuuksia moniosaamisen lisäämiseen ja hyödyntämiseen mm. henkilöstön urapalvelun kautta. Luotu menetelmät osaamistarpeiden ennakoimiseksi ja laadittu koko organisaation kattava koulutussuunnitelma. Monipuolistettu koulutusmenetelmiä. Luotu perehdyttämiskäytännöt. Laadittu kokonaisvaltainen hyvinvoinnin johtamisen malli sekä tasaarvosuunnitelma Tehty riskien arvioinnit kaikissa työyksi Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmän kehittäminen aloitettu syksyllä Henkilöstösuunnitelma vuosille hyväksytty kh:ssa Urapalveluun ilmoittautuneita yhteensä 50 (tilanne ). Toteutetaan vuosien koulutussuunnitelmaa. Perehdyttämisopas hyväksytty henkilöstöltk:ssa Kokonaisvaltaista työhyvinvoinnin mallia on luotu solmimalla kumppanuussopimuksia kuntoutuslaitosten ja työterveyshuol 61

70 Talousarvion toteutumisvertailut Työtapaturmista johtuvat poissaolot/vuosi. Työpaikkaselvitysten määrä. kössä. lon kanssa. Aktiivisen hyvinvoinnista välittämisen mallin periaatteet on hyväksytty henkilöstöltk:ssa Toteutettu 16 kuntoremonttia, joihin on osallistunut yhteensä 180 henkilöä. Muuhun kuntoutukseen on osallistunut yhteensä 154 henkilöä. 4Ks Riskipistepalvelu riskien kartoitukseen ja hallintaan on otettu käyttöön. Palvelualueen talous Henkilöstöyksikön määrärahoja käytettiin keskitettyyn henkilöstöhallintoon, henkilöstöpalveluihin ja etuuksiin, työterveyspalveluihin, henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin, työsuojeluun sekä yhteistoimintaan. Henkilöstöhallintoon budjetoidaan myös kuntien vanhojen eläkesääntöjen mukaiset eläkkeet sekä ne eläkemenoperusteiset maksut, joita ei voida kohdistaa aiheutumisperiaatteen mukaisesti toimialoille. Näitä eläkemenoperusteisia maksuja oli vuonna 2010 noin 1,8 milj. euroa. Henkilöstöyksikön kustannuspaikalla on myös määräraha kesätyöntekijöiden (koululaiset) palkkaamiseen. Henkilöstöyksikön palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa 14 henkilöä, joista 13 oli vakinaisessa palvelussuhteessa ja yksi määräaikaisessa. Lisäksi henkilöstöyksikön kustannuspaikoilta maksetaan päätoimisten luottamusmiesten (yhteensä 7) ja päätoimisten työsuojeluvaltuutettujen (yhteensä 5) palkat. Henkilöstön työterveyspalvelut sisältävät ennalta ehkäisevän, lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Työterveyshuollon kustannukset olivat yhteensä noin 2,1 milj. euroa. Työterveyshuollon kustannuksista 40 % muodostui lakisääteiseen työterveyshuollon ja 60 % sairaanhoidon kustannuksista. Kansaneläkelaitos korvaa työterveyshuollon I korvausluokan (lakisääteinen työterveyshuolto) kustannuksista 60 % ja II korvausluokan (sairaanhoito) kustannuksista 50 %. 62

71 Talousarvion toteutumisvertailut Henkilöstö Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot Tuet ja avustukset ,2 12 Vuokratulot 5 5 Muut toimintatulot Tulot yhteensä ,9 59 joista sisäiset tulot Toimintamenot Henkilöstömenot ,9 165 Palkat ja palkkiot ,2 226 Henkilösivukulut ,1 61 Eläkekulut ,2 79 Muut henkilösivukulut ,9 19 Palvelujen ostot ,5 197 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,3 3 Vuokramenot ,1 1 Muut toimintamenot 6 6 Menot yhteensä ,6 34 joista sisäiset menot ,9 83 Toimintakate ,

72 Talousarvion toteutumisvertailut Elinkeinotoimi (ti) TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto Maaseutulautakunta elinkeinotoimen kaupunginjohtaja Aimo Ahti Toimialan talous Elinkeinotoimi Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot ,3 801 Maksutulot ,5 193 Muut tuet ja avustukset ,1 69 Vuokratulot Tulot yhteensä ,1 524 joista sisäiset tulot 1 1 Toimintamenot Henkilöstömenot ,9 749 Palkat ja palkkiot ,1 778 Henkilösivukulut ,0 29 Eläkekulut ,8 113 Muut henkilösivukulut ,7 85 Palvelujen ostot ,8 344 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,8 41 Avustukset ,6 27 Vuokramenot Muut toimintamenot ,8 47 Menot yhteensä , joista sisäiset menot ,8 1 Toimintakate ,3 640 Toimintatuottojen (sitovuustaso) toteutuma jäi alle arvion, toteutumaprosentti 93,1. Toimintamenojen (sitovuustaso) toteutuma myös alitti arvion, toteutumaprosentti 92,2. Maaseutuyksikön palvelualueen talousarvion sekä tuotot että kulut toteutuivat alle arvion. Elinkeinotoimen palvelualueen palvelujen ostot olivat 0,5 milj. euroa arvioitua pienemmät. Toiminta ajatus Muutoshakuinen ja tuloksiltaan vaikuttava kehittämis ja elinkeinotoimi panostaa kansainvälisesti ja alueellisesti valittujen kasvualojen toimintaedellytysten ja yritysten monipuoliseen toimintaympäristön kehittämiseen sekä synnyttää kaupungin kaikille alueille uutta elinvoimaa, osaamista, yritystoimintaa ja työmahdollisuuksia. 64

73 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Elinkeinotoimi elinkeinotoimen kaupunginjohtaja Aimo Ahti Hyväksytyn elinkeinostrategian toteuttamista on jatkettu. Ohjausvälineenä toimii vuosittain vahvistettava elinkeinoohjelma. Kehittämisrahoituksen ja hanketoiminnan suuntaamisessa on noudatettu kaupunginhallituksen elinkeinojaoston hyväksymiä hankearviointikriteereitä, joissa painotetaan elinkeinostrategian ja elinkeino ohjelman tavoitteita. Painopistealueiden hanketoiminnassa merkittävimmät avaukset koskevat metsä, energia, ympäristö painopistealueen toimenpiteitä, joita on käynnistetty mm. WoodInno ja puurakentamisen E2 hankkeiden puitteissa. Bioenergiaan liittyviä kehityshankkeita toteutetaan laajempien, maakuntien välisten hankekokonaisuuksien puitteissa (Kaakosta Voimaa ja Biotuli). Näissä hyödynnetään äkillisiin rakennemuutostilanteisiin suunnattua erityisrahoitusta. Matkailun osalta on tehty valmisteluja pohjoisen järvialueen sekä Tykkimäki Käyrälampi alueen kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseksi ja tehostamiseksi. Matkailun kannalta merkittävää on myös Kouvolan matkakeskuksen yhteyteen tulevan hotelli ja liiketoimintakeskushankkeen liikkeelle lähtö. Tieto ja viestintäliiketoimintojen osalta Kouvola Innovation Oy toteuttaa kansallista OSKE osaamiskeskusohjelmaa ja on yksi OSKE:n Digibusiness klusterin 5 alueellisesta toimijasta. Kouvolan DigiOske osaamiskeskusohjelma menestyi Työ ja elinkeinoministeriön väliarvioinnissa erinomaisesti. Noin 240 yrityksen ja 900 työntekijän osaamiskeskittymä edustaa Kouvolassa maailman nopeimmin kasvavaa ja eniten uusia työpaikkoja synnyttävää palveluteollisuutta. Kouvolassa keskittymä määriteltiin ja analysointiin sekä ohjattiin ensimmäiseen kehitysvaiheeseen matkalla kohti toimialan muodostumista. Kouvolan seutu (Kouvola ja Iitti) on mukana kansallisessa koheesio ja kilpailukykyohjelmassa (KOKO). Strategista kehittämistä ja elinvoiman vahvistamista voitiin tilikaudella tukea euron ohjelmabudjetilla. Hanketoiminta Kehittäminen on rahoitettu hyödyntäen EU:n ja kansallisia rahoituslähteitä. Hanketoteuttajina ovat toimineet sekä omat elinkeinoyhtiöt että maakunnan ja Etelä Suomen alueella toimivien muiden korkeakoulujen sekä kehitysyhtiöiden kanssa. Vuoden aikana käynnistyneiden hankkeiden kokonaisarvo on 9,1 milj. euroa, johon Kouvolan sidottu rahoitusosuus on 1,6 milj. euroa. Maaseudun ja muiden haasteellisten alueiden hankkeisiin on myönnetty yhteensä euroa 10 hankkeeseen. Aikaisemmin tehdyillä päätöksillä kertomusvuoden sidottu hankeraha oli 1,3 ja siitä käytettiin 1,2 milj. euroa. Kouvolan seudun kuntayhtymältä periytynyttä kehittämisrahaa hankkeisiin käytettiin 0,44 milj. euroa ja yhdistymissopimuksen mukaista valtionavustusta 0,6 milj. euroa. Näin kaupungin todellinen panostus hankkeisiin oli 0,2 milj. euroa. Kuntayhtymältä periytyneitä kehittämisvaroja on vielä käyttämättä 1,46 milj. Tämän lisäksi näitä varoja on sitoutuneena EBICK Oy:n taseeseen 0,8 milj. euroa. Myönnettyjä pääoma ja sijoituslainoja on takaisin saamatta yhteensä 0,9 milj. euroa. Kansainvälinen toiminta on tapahtunut pääosin hankeyhteistyön avulla sekä Euroopan Unionin alueelle ja erityisesti Venäjän lähialueelle. Venäjän osalta logistiikka ja matkailu ovat lupaavia toimialueita, joiden varaan mm. yritysten liiketoimintojen kehittämistä on suunnattu. Tutkimus ja korkeakouluyhteistyö Seudun yritysosaamisen kehittämiseksi yhteistyö on jatkunut Helsingin yliopiston Palmenian Kouvolan yksikön, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa erityisesti tutkimus ja kehittämistoiminnassa sekä jatko ja täydennyskoulutuksessa. Kun osaamisen kehittäminen on pitkäjänteistä yhteistyötä, kaupunki allekirjoitti sopimuksen Kouvolassa tapahtuvasta Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimintojen kehittämisestä. 65

74 Talousarvion toteutumisvertailut Kouvola Innovation Oy Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukainen kolmen elinkeinoyhtiön fuusio on saatu päätökseen, kuitenkin niin, että erillistä tilayhtiötä ei vielä ole perustettu. Yhtiön hallinnoitavana oli 15 hanketta. Tämän lisäksi yhtiö toimi 10 hankkeessa osatoteuttajana. Vuonna 2010 päättyi kahdeksan hanketta ja ne mahdollistivat 42 uuden välittömän työpaikan syntymisen. Aloittavien yritysten neuvonnassa kävi 316 henkilöä. Matkailutoimiston henkilökohtaisia palveluita käytti henkilöä. Matkailupalvelujen painopiste sähköisiin palveluihin lisääntyy ja palvelujen sivustoilla tehtiin sivulatausta. Yhtiön hallinnassa olevat vuokrattavat tilat ovat yhteensä noin m 2 joista suorassa omistuksessa on noin m 2. Toimistotilojen vuokrausaste on 90 %, tuotantolaitosten 100 %, logistiikkakiinteistöjen 83 % ja muiden kiinteistöjen 90 %. Yhtiöllä on 115 vuokra asiakasta. Yrityksen liikevaihto oli 6,9 milj. euroa ja tulos on 0,2 milj. euroa tappiolla. European Business Innovation Center Kymi Oy Kaupungin 82 %:n osuudella omistama EBICK Oy on osallistunut metsäteollisuuden rakennemuutoshankkeisiin Voikkaalla ja Inkeroisissa sekä Iitissä. Inkeroisissa yhtiö on luopunut omistamastaan käyttöomaisuudesta. Yrityksen liikevaihto oli 0,07 milj. euroa ja tulos on 0,2 milj. euroa tappiolla. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Vaikuttava omistaja ja konserniohjaus Toimiva ja tehokas yhtiörakenne Palvelusopimuksen mukaisten toimenpiteiden toteutumisaste (väh. 90%), strategian mukaisia kehittämishank keita käynnistetty (kpl). Kouvola Innovation Oy ja sen ohjauksessa olevat tytäryhtiöt toiminnassa. Palvelusopimuksen mukainen toiminta käynnissä. Hankkeiden toteutusvastuu siirretty tytäryhtiöiltä Kinnolle. Kiinteistökannat yhdistetty. Erillistä yrityskiinteistöyhtiötä ei ole perustettu. Osallistava yhteisö Elinkeinotoiminnan sovittuihin muotoihin perustuva yhteistyö yritysten ja sidosryhmien kanssa Osallistujien (webro pol)arviointipros essista ja tuloksista, toimialojen tapaamisia/foorumeita 3/v. Elinkeinostrategiaprosessissa sovittujen painopistealueiden sisäinen organisointi suoritettu ja hanketoiminta käynnissä. Toimiala ja teemafoorumitoiminta käynnistetty Strategisten painopistealueiden hanketoiminta käynnissä (Kinno). Toimialafoorumeja mm. KOKO:n puitteissa (luovat alat, urheiluliiketoiminta, hyvinvointi) Kilpailukykyinen ja vetovoimainen kaupunki Tutkimus ja koulutus tukee strategisia osaamis ja toimintakeskittymiä Tutkimus ja kehityshankkeiden määrä ja sen kehitys, ulkopuolisen T&K rahoituksen määrä. Nykyisen korkeakoulu ja tutkimusverkoston toiminnan varmistaminen ja yhteisten kehittämispäämää rien muodostaminen. Kouvola Innovation Oy:n rooli sovittu. Eri koulutustasojen väliset "koulutusketjut" avattu. Yhteistyösopimukset HY Palmenian, HY Ruralian ja LUT:n, kanssa. KyAmk:n tutkimusrahoitus ja raportointi. Korkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä tiivistettävä. 66

75 Talousarvion toteutumisvertailut Monipuolinen elinkeinorakenne ja työllisyystason nostaminen Yhtenäinen elinkeinopolitiikan 4 tason toimintamalli Yritysten määrän kehitys, yritysrahoituksen (keh.+inv.) määrän kehitys, arviointikyselyt ja raadit (täsmentyy arvi ointimallissa) Kaupunkikonsernin sisäinen työnjako sekä ulkoisen verkostoyhteistyön periaatteet ja toimintatavat päätetty ja sovittu. Kinno yrityspalvelujen verkoston kehittäjänä ja koordinoijana. Elinkeinopolitiikan vaikuttavuuden arviointi ja mittausmalli kehitetty. Sovittu vuoden 2010 loppuun asti. (Kinno: neuvontapalv. asiakkaita 234, tp vaikutus n. 80) Palveluprosessien kehittäminen kesken: sijoittumispalvelut, innovaatiopalvelut Kesken. Käynnistyy ennakointimenettelyjä koskevalla selvityksellä. Monipuolinen elinkeinorakenne ja työllisyystason nostaminen Osaamis ja toimintakeskittymiin kohdistettu kehittäminen ja verkostoyhteistyö Työpaikkamäärien kehitys, yritysten määrä hankkeissa ja sen kehitys, ilmapiirimittaukset (täsmentyy arviointimallissa). Elink.strat. painopistealueiden strateginen ohjaus organisoitu ja kehittämisohjelmat laadittu/toteutukses sa. Yhteistyöfoorumeja muilla lohkoilla toteutettu. Innovaatiojärjestelmän kehittämisen tavoitteet määritelty. Elinkeino ohjelma 2010 toteutumien: *hankkeet kohdistuvat pääosin painopistealueille *organisointi /rahoitusaikaviive *hankevalmistelua resursoitava paremmin (Kinno) Sidosryhmien ohjausfoorumi kokoontunut 3 kertaa, yritysneuvottelukunta 1 kerran. 67

76 Talousarvion toteutumisvertailut Palvelualueen talous Elinkeinotoimi Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot ,5 5 Muut tuet ja avustukset ,6 39 Tulot yhteensä ,3 34 joista sisäiset tulot Toimintamenot Henkilöstömenot ,8 15 Palkat ja palkkiot ,2 1 Henkilösivukulut ,9 14 Eläkekulut ,8 15 Muut henkilösivukulut ,8 1 Palvelujen ostot ,7 515 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,9 0 Avustukset ,0 72 Vuokramenot ,2 3 Muut toimintamenot ,6 16 Menot yhteensä ,4 415 joista sisäiset menot ,6 17 Toimintakate ,

77 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Maaseutupalvelut (ti/tu) maaseutupalvelujen johtaja Sirkka Kettunen. Toiminta ajatus Maaseutupalvelujen tehtävänä on maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen hoitamalla sille laissa säädetyt maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät, maaseudun ja kylien elinvoimaisuuteen ja asumisviihtyisyyteen liittyvät tehtävät sekä tuottaa MELA:lle maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Maaseutuelinkeinoviranomaisen ja maaseudun kehittäjien palveluverkosto toimi Valkealassa, Elimäellä, Keltakankaalla ja Jaalassa. Toimintaympäristön muutokset Vuoden 2010 alusta Anjalankosken, Haminan ja Iitin lomituspalvelupaikallisyksiköt yhdistyivät Kouvolan lomituspalvelupaikallisyksiköksi Melan kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen mukaisesti. Uutta 12 kunnan aluetta hallinnoi Elimäen virastotalosta käsin 8 hallintohenkilöä, joista kaksi siirtyi Haminasta ja kolme Iitistä Kouvolan kaupungin palvelukseen. Maatalouslomittajien määrä kasvoi noin 200 työntekijään mukaan lukien määräaikaisessa työsuhteessa olevat. Kuluneen vuoden aikana on saavutettu yhteinen toimintakulttuuri hallintohenkilöiden keskuudessa, mikä heijastuu edelleen maatiloilla työskenteleviin maatalouslomittajiin asti. Maatalouslomittajista ensimmäinen 42 työntekijän ryhmä on ottanut käyttöönsä mobiilitekniikan, jolla valvotaan työntekijän työturvallisuutta ja kirjataan työajanseuranta. Tämän muutoksen myötä hallinto päivystää työntekijöitä. Taloudellisesti tehokas toiminta oli tavoitteena. Alueen laajennuttua palvelut ostajalle pystyttiin tuottamaan lähes 0 katteisesti. Vuoden lopulla maaseutulautakunta päätti yhdistää maaseututoimistot yhdeksi toimipisteeksi Kouvolan Kasarminmäellä. Samaan toimistoon tulevat myös yksityistie ja maaseudun vesihuoltoasiat. Tällä siirrolla valmistaudutaan viljelijätukipalvelua koskevaan lakimuutokseen, joka tulee voimaan v alussa. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteutuma 2010 päämäärä Osallistava yhteisö Maaseudun asukkaiden (ml. vapaa ajan asukkaat) osallistumisen varmistaminen ja toimintamuotojen kehittäminen. Kylien neuvottelukunnan kokouksien osallistujamäärä. Paikallisen identiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Sähköpostiverkoston viestien vastaanottajat ja viestintätiheys. Kylätoimikuntien ja muiden paikallista osallistumistehtävää hoitavien yhteisöjen määrä ja kattavuus Kylien neuvottelukunnan kokouksien osallistujamäärä ka. 75% kylien edustajista. Tiedostusverkosto kylien ja kaupungin välille luotu ja on toimiva. Jokaisella maaseudun asukkaalla on mahdollisuus liittyä johonkin osallistavaan yhteisöön eli yhteisö toimii jokaisessa kylässä. Vapaa ajan asukastoimikunta laatii mökkiläisohjelman. Kylien neuvottelukunnan osallistujamäärän ka. 47%. Tavoitteeseen ei päästy. Kylien neuvottelukunnan, maatilojen, kylätoimikuntien ja kehittämisyhdistysten tiedotusverkosto on luotu. Kaupungin alueella toimii 50 kylätoimikuntaa. Lukumäärä vastaa tavoitetta. Vapaa ajan asukastoimikunta on laatinut vapaaajan asukasohjelman. julkistaminen v puolella. 69

78 Talousarvion toteutumisvertailut Turvalliset ja laadukkaat asumisympäristöt Terveelliset asuinympäristöt Tuetun vesihuoltorakentamisen määrä Neuvonta ja koulutustilaisuuksien määrä vesihuoltoosuuskunnille Vesihuoltojärjestelmien rakentamista tuetaan eurolla hyväksytyn ohjelman mukaisesti Vesihuoltoosuuskunnille järjestetään vähintään 2 yhden päivän koulutusta. Tukea jaettu 11 hankkeelle yhteensä hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Yhdessä Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n kanssa on järjestetty ensimmäinen valtakunnallinen vesiosuuskuntapäivä. Asumista tukevan infran toimivuus Rahoitettujen valokuituhankkeiden (100 Mb) liittyjien määrä *)Osallistuminen kansalliseen laajakaistahankkeeseen, siten että v saadaan hyväksyminen esitetyille hankkeille ja aloitetaan rakentaminen Vuoden 2010 aikana kolme valokuituhanketta kilpailutettiin. Hankkeita ei ole aloitettu, joten siltä osin tavoitteeseen ei päästy. Kehittyvät palvelut Palvelujen hyvä saatavuus ja saavutettavuus Hyvien käytäntöjen ja innovatiivisten toiminta mallien hyödyntäminen Yksityistieavustukset /vuosi, avustetut yksityistiet km Asiakaskysely Toimintakate Yksityisteiden perusparannus ja kunnossapito avustuksiin varataan euroa. Kaikki maaseututoimen avustamat/ ylläpitämät tiet ovat saman avustusjärjestelmän piirissä Maataloustoimen sekä yksityistieasioiden asiakkaista tyytyväisiä palveluun 95% Kouvolan uuden lomitusyksikön käynnistyminen että tuotannon määrä vastaa tilaajan tarvetta (0 kate) Yksityistieavustukset on jaettu siten että perusparannusavustuksia maksettiin ,00 euroa ja kunnossapitoavustuksia ,00 euroa. Osa (tienpituudella mitattuna n. 40%) yksityisteistä saatiin yhtenäisen avustusjärjestelmän piiriin. Osa teistä on vielä järjestäytymättömiä ja kaupungin hoidon varassa. Maataloustoimen asiakaskysely 2010: hyvä tai erittäin hyvä 95,1 % vastaajista. Yksityisteiden asiakaskysely 2010: palvelut 80 % hyvä tai erittäin hyvä, tiedottaminen 75 % hyvä tai erittäin hyvä Kysely läh. 205 kpl/vast. 74 kpl = 36 % Tavoite saavutettu. Varsinaisen toiminnan tulos 0 katteinen. Kirjanpidon negatiivinen tulos seurausta v kirjanpidon oikaisusta. Vuosilomalomitus toteutui 1,5 päivää alle lakisääteisen lomaoikeuden. *) palvelee myös kaupunkistrategian tavoitetta osallistava yhteisö kaupungin sähköisten palvelujen toimivuus/ teknologian ja internetin hyödyntäminen 70

79 Talousarvion toteutumisvertailut Tilaajan/Tuottajan tunnusluvut Tunnusluvut TP 2009 TA 2010 TOT 2010 TOT % Suoritteet Lomatoimi Lomituspäiviä ,8 Maataloustoimi Tehdyt viljelijätukipäätökset, kpl (7580) ,6 Välitetty EU viljelijätuki, milj. eur 30, ,6 102 Toiminnan laajuustiedot Maataloustoimi Tiloja tukihaun piirissä, kpl Peltoala, ha 1205 (47557) Lomatoimi Lomitettavia tiloja ,5 Lomitettavia yrittäjiä ,0 Vesihuolto osuuskuntien lukumäärä (48) vesihuollon piirissä olevat kiinteistöt (3200) ,7 Yksityistiet avustettavien teiden lukumäärä (428) ,7 avustettavia teitä km (1452) ,4 Henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset Tilapäiset ,5 17,5 184 * (sulkeissa olevat luvut: tunnuslukuja ei käytössä vuonna 2009 )*lyhytaikaisesti maatalouslomittajina toimineet henkilöt, joille on maksettu palkkaa v Palvelualueen talous Palvelualueen talousarvio toteutui alle arvion. Kaupunginhallituksen asettama säästötavoite saavutettiin. Suurimmat säästöt syntyivät henkilöstömenoissa johtuen mm. varhe maksuvarauksesta, henkilöstön yhteiskäytöstä, pitkistä sairauslomista, joihin ei otettu sijaista sekä kausityöntekijöiden vähäisemmästä käytöstä. Maaseutuyksikkö Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot ,4 796 Maksutulot ,5 193 Muut tuet ja avustukset Muut toimintatulot Tulot yhteensä ,4 558 joista sisäiset tulot 1 1 Toimintamenot Henkilöstömenot ,0 764 Palkat ja palkkiot ,1 779 Henkilösivukulut ,1 15 Eläkekulut ,1 98 Muut henkilösivukulut ,4 83 Palvelujen ostot ,2 170 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,5 40 Avustukset ,1 45 Vuokramenot ,8 100 Muut toimintamenot ,5 31 Menot yhteensä ,6 748 joista sisäiset menot ,0 17 Toimintakate , ,4 98,5 85,

80 Talousarvion toteutumisvertailut Sivistys (ti) TOIMIELIN Vastuuhenkilö Opetus ja kasvatuslautakunta, Kulttuuri ja kirjastolautakunta, Liikunta ja nuorisolautakunta sivistysjohtaja Ismo Korhonen Sivistystoimi (ti) Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Tulot yhteensä ,3 280 Toimintamenot Henkilöstömenot ,0 457 Palkat ja palkkiot ,1 8 Henkilösivukulut ,6 465 Eläkekulut ,6 462 Muut henkilösivukulut ,4 3 Palveluiden ostot ,8 286 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,4 5 Avustukset ,6 661 Vuokramenot ,7 22 Muut toimintamenot ,6 12 Menot yhteensä , joista sisäiset menot ,1 117 Toimintakate , Toimialan talous Toimintatuotot (sitovuustaso) toteutuma 108,3 %. Päivähoidon maksutuottojen tulorajojen indeksikorotus alkaen tuotti arvioitua paremman tuloksen. Liikkuva koulu hankkeen avustus ELY keskukselta ja Auvonrannan kuntosalin myyntituotot lisäsivät tuottoja. Toimintamenot (sitovuustaso) toteutuma 99,2 %. Palvelujen ostojen osuus (161,8 milj. e) oli 94,2 % kaikista kuluista. Sisäisten palvelusopimusostojen osuus kaikista ostoista oli 94,04 % ja ulkoisten ostojen osuus 5,96 %. Sisäisten palvelusopimusostojen määrää nostettiin talousarviomuutoksena 3,6 milj. e, koska talousarvioon suunniteltu kaupungin henkilöstökuluvähennys jäi toteutumatta. Avustukset toteutuivat 89,6 % koska lasten kotihoidon tuen Kouvola lisän käyttö jäi arvioitua pienemmäksi ja Kouvola sopimuksen mukaisesti avustusmäärärahoja pienennettiin ja yhteistyökumppanit alensivat vuosisopimusten hintaa. Toiminta ajatus Sivistystoimi edistää kuntalaisten hyvinvointia: parantamalla osaamista ja suorituskykyä niin koulutuksessa menestymisen kuin työelämään sijoittumisen osalta muodostamalla toimivaa oppimis ja kehittämisympäristöä edistämällä osallisuutta ja yhteisöllisyyden muodostumista niin yksilö, perhe, paikallisyhteisö kuin koko alueen tasolla vahvistamalla aktivoivaa toimintaympäristöä turvaamalla toimintakykyä niin lasten, nuorten, aikuisten kuin ikäihmisten osalta rakentamalla fyysistä ja henkistä virikettä tarjoavaa elinympäristöä. 72

81 Talousarvion toteutumisvertailut Toimintaympäristön muutokset Vuoden 2010 aikana on Kouvolan kaupunki jatkanut edellisenä vuonna aloitettua rakenteellista, toiminnallista ja hallinnollista kehittämistä niin toimialojen ja palvelusektoreiden kuin muidenkin toimialakokonaisuuksien välillä. Kehittämisen lähtökohtana on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Siihen liittyy sekä ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen toimintatapojen uudistaminen, että toiminnan laadun turvaaminen asiakkuuksien määrää ja tarvetta vastaavilla palveluilla jotka on sijoitettu alueellisesti oikein. Väestön ikärakenne muuttuu muuttoliikkeestä ja syntyvien ikäluokkien pienenemisestä johtuen siten, että ikääntyvien määrä kasvaa työikäisten sekä lasten ja nuorten määrän vähetessä. Kehityksellä on eri tavalla vaikutuksia sivistyksen palveluiden käyttöön, asiakkuuksien vähetessä taloudellisesti merkittävimpien palvelukokonaisuuksien (perusopetus ja 2. aste) osalta ja muilla (varhaiskasvatus, nuoriso, kirjasto, kulttuuri, kansalaisopetus ja liikunta) pysyessä pääosin samana. Palvelutarpeisiin vaikuttaa myös asiakkuuksien määrän lisäksi niiden laatu sekä kuntalaisten palveluodotusten kasvu, joka näkyy mm. erityisen tuen palveluiden tarpeen lisääntymisenä tai liikuntapalveluihin ja paikkoihin kohdistuvina kehittämisehdotuksina. Valtuuston hyväksyttäväksi valmisteltiin ensimmäiset sivistyksen toimialan palveluverkon kehittämistä koskevat esitykset. Valtuusto päätti sekä 2. asteen opetusta (KV 10/10) että perusopetusta (KV 11/10) koskevat uudistukset, jotka astuvat voimaan portaittain uuden kunnan muodostamista ohjaavaa hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen sisältöä kunnioittaen vuoden 2012 syksystä alkaen. Vuoden 2010 aikana käynnistettiin myös kansalaisopiston, nuoriso, liikunta, kirjasto ja museotoimen palveluverkkoselvitykset. Rakenteellisten ratkaisujen lisäksi on käyttöön otettu myös uusia palvelumuotoja kuten lasten kotihoidon Kouvola lisä. Valtuusto on hyväksynyt useita kuntalaiseen kohdistuvaa poikkihallinnollista yhteistyötä linjaavaa strategista ohjelmaa, joiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa on sivistystoimi ollut mukana (maahanmuutto ohjelma KV 12/10, päihdestrategia KV 28/10 sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma KV 36/10). Tavoitteena on ollut vaikuttaa kuntalaisiin laaja alaisesti moniammatillisuutta hyödyntäen. Kaupungin strategian sekä uuden organisaation käsittely valtuustossa elokuussa 2010 antaa suuntaa sivistyksen toimialan jatkokehittämiselle. Hyvinvointipalveluiden toimialan muodostuminen yhdessä perusturvan kanssa mahdollistaa paremman vaikuttamisen kuntalaisen arkeen. Se luo pohjaa lakisääteisten ja ei lakisääteisten palveluiden kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun ja niiden välisten syy seuraussuhteiden hallintaan talouden asettamien reunaehtojen toteuttamiseksi. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä päämäärä Kehittyvät palvelut. Eri toimijoiden kanssa toteutettava yhteistyölähtöinen palvelujen järjestäminen. Parantuva tuottavuusvuus. Oikein mitoitetut palvelupisteverkostot. Osallistava yhteisö. Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja varhaisen puuttumisen edistäminen. Mittari Tavoite 2010 Toteuma Ennakoinnin onnistuminen ja kehittyvät palvelut. Tulevaisuuteen perustuvien päätösten syntyminen. Osallisuutta edistävät toimintatavat. Toimiva yhteistyöverkosto. Laaditut selvitykset. Kuntalaisten osallistuminen ja päättäjien sitoutuminen ratkaisuihin. Vaikuttavuus yksilö, ryhmä ja yhteisötasolla. Syrjäytymisen vähentäminen. Palvelusopimukset laadittu ja hyväksytty lautakunnissa. Kansalaisopetuksen verkkoselvitys tehty. Kirjaston, nuorison ja liikunnan palveluverkkoselvitysten valmistelu etenee. Museon verkkoselvitys valmis Ammattijärjestöjen kanssa yhteistyö toimii YT ryhmän kautta. Useita tapaamisia järjestöjen kanssa. 73

82 Talousarvion toteutumisvertailut TOIMIELIN Vastuuhenkilö Opetus ja kasvatuslautakunta sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminta ajatus Opetus ja kasvatuslautakunta järjestää kaupungin opetus ja kasvatuspalvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Lisäksi lautakunta järjestää sosiaalihuoltolain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut lasten päivähoidon palvelut ja lastensuojelulain 9 :n 1 momentissa tarkoitetut koulupsykologi ja koulukuraattoripalvelut. Toimintaympäristön muutokset Kuvataan palvelualueittain. Toimialan talous Toimintatuotot (sitovuustaso) toteutuma 107,6 %. Päivähoidon maksutuottojen tulorajojen indeksikorotus alkaen tuotti arvioitua paremman tuloksen. Toimintamenot (sitovuustaso) toteutuma 98,8 %. Henkilöstökulut toteutuivat yhteensä (3,0 milj. euroa) 79,5 % koska henkilösivukulujen toteutuma oli 75,6 %. Avustusten toteutuma oli (5,1 milj. euroa) 89,1 %, joista lasten kotihoidon tuen kuntalisän toteutuma oli ainoastaan 48,2 %. Kuntalisä otettiin käyttöön Sisäisten palvelusopimusostojen muutos lisätalousarviossa oli 3,5 milj. euroa koska aiottuja henkilöstökulusäästöjä ei toteutettu. Sisäisten palvelusopimusostojen osuus (135,99 milj. euroa) oli 92,03 % kaikista menoista ja 97,65 % palveluiden ostoista. Ulkoiset palveluiden ostot olivat 2,35 % palvelujen ostoista. Opetus ja kasvatuslautakunta Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Maksutulot ,5 252 Tuet ja avustukset Tulot yhteensä ,6 258 Toimintamenot Henkilöstömenot ,5 790 Palkat ja palkkiot ,6 9 Henkilösivukulut ,6 799 Eläkekulut ,4 797 Muut henkilösivukulut ,9 2 Palveluiden ostot ,8 292 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,4 5 Avustukset ,1 630 Vuokramenot ,3 6 Muut toimintamenot ,3 4 Menot yhteensä , joista sisäiset menot ,0 47 Toimintakate ,

83 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sivistystoimen yhteiset hallintopalvelut (ti) hallintopäällikkö Mervi Palmu Toiminta ajatus Sivistystoimessa hallinnoidaan kolmea lautakuntaa; opetus ja kasvatuslautakunta, liikunta ja nuorisolautakunta sekä kulttuuri ja kirjastolautakunta. Vuonna 2010 lautakunnat kokoontuivat yhteensä 25 kertaa. Palvelualueen talous Toimintamenot (sitovuustaso) toteutuma 52,7 %. Hyvä tulos on henkilösivukulujen alhaisen toteutuman 41,1 % ansiota. Sisäisen palvelusopimusoston määrä oli (0,285 milj. eur) 32,54 % kaikista menoista ja 82,39 % palvelujen ostoista. Hallintopalveluihin budjetoidut varhe maksut kohdennettiin talousarvion toteutumassa kulttuuri ja vapaaaikapalveluihin sekä liikunta ja nuorisopalveluihin. Sivistystoimen yhteiset hallintopalvelut Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintamenot Henkilöstömenot ,1 716 Palkat ja palkkiot ,2 10 Henkilösivukulut ,4 706 Eläkekulut ,9 704 Muut henkilösivukulut ,5 2 Palveluiden ostot ,7 67 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,6 4 Vuokramenot ,4 0 Muut menot ,0 2 Menot yhteensä ,7 789 joista sisäiset menot ,4 5 Toimintakate ,7 789 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Lasten ja nuorten palvelut (ti) tilaajapäällikkö Kim Strömmer Toiminta ajatus Lasten ja nuorten palvelut käsittävät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen. Kouvolan kaupungin lasten ja nuorten palveluiden palvelurakenne sisältää varhaiskasvatuksen 63 toimintayksikköä ja perusopetuksen 48 koulua. Päivähoidon palveluista 16 prosenttia ostetaan ostopalveluna kuudelta eri toimijalta. Lisäksi osa aamu ja iltapäivätoiminnasta on ostopalvelua. Kasvun ja oppimisen tukipalveluiden kautta palvelualue saa erityisen tuen palvelut. Erityisen tuen palvelut ovat osa perusopetuksen palvelusopimusta. Palvelurakenteella luodaan kuntalaisille päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen palvelut opetus ja kasvatuslautakunnan määrittelemien linjausten mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Lasten ja nuorten palveluiden palveluverkko on toiminut vuoden 2010 liittyvien kuntien palvelurakenteella. Perusopetuksen oppilasmäärä on laskeva. Perusopetuksen oppilaista on 8 351, josta 31 oppilasta lisäopetuksessa ja 34 oppilasta maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. 75

84 Talousarvion toteutumisvertailut Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Terveet ja hyvinvoivat ihmiset Terveet ja hyvinvoivat ihmiset Ennaltaehkäisevän toiminnan painottaminen Ennalta ehkäisen toiminnan painottaminen Lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tukeva toimintaympäristö Jatko opintoihin hakeutumisprosentti Seuranta ja arviointi Asiakaspalaute Kaikki peruskoulun päättäneet aloittavat jatko opinnot tai ovat muiden aktiivitoimenpiteiden piirissä Hyvien toimintamallien vakiinnuttaminen ja uusien luominen Painopisteenä lasten ja nuorten hyvinvointi yhteistyössä eritoimijoiden kanssa. Opetus ja kasvatuslautakunnassa on tehty päätös lisäopetuksen aloittamisesta. Kaksi lisäopetuksen luokkaa aloitti toimintansa elokuussa Psykososiaalisen oppilashuollon lisäresursointisuunnitelma vuosille hyväksytty lautakunnassa. Psykiatriset sairaanhoitajat psykososiaalisen oppilashuollon työntekijöinä. Lähiliikuntapaikka Eskolanmäen koululle. Tähteenkadun ja Eskolanmäen koulujen peruskorjaukset valmistuneet. Pilkan koulun ja Urheilupuiston koulun liikuntasiiven remontit aloitettu. Kirkonkylän koulu ja yhteiskoulu ehdotus rahoitussuunnitelmaan. Lasten ja nuorten palveluiden monialainen ohjausryhmä on aloittanut toimintansa. Kehittyvät palvelut Parantuva tuottavuus Toimintaa soveltuvat, turvalliset tilat Oikein mitoitetut ja kohdennetut palvelut Seuranta, arviointi Seuranta arviointi Varhaiskasvatuksen tilantarpeen ennakointi Laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset palvelut Investointilista päivittäminen on tehty. Myllykosken päiväkodin uudisrakennuksen ja Niskalan päiväkodin laajennus/muutostyön suunnittelutyöt vuoden 2011 investoinneissa. Palvelutarveanalyysi vuosille tehty. Palvelualueen talous Toimintatuotot (sitovuustaso) toteutuma 107,6 %. Päivähoidon maksutuottojen tulorajojen indeksikorotus alkaen tuotti arvioitua paremman tuloksen. Toimintamenot (sitovuustaso) toteutuma 99,2 %. Palkat ja palkkiot toteutuivat 113,8 % koska heinäkuusta alkaen henkilökunta lisääntyi kahdella lasten kotihoidon tuen Kouvola lisää käsittelevällä henkilöllä ja kulut katettiin ilman talousarviomuutosta. Tarkkaa ja taloudellista harkintaa on käytetty koska aineet ja tarvikkeet toteutuivat vain 78,8 %. Sisäisiä palvelusopimusostoja lisättiin talousarviomuutoksessa 2,85 milj. eur. Sisäisten palvelusopimusostojen osuus 76

85 Talousarvion toteutumisvertailut (98,81 milj. eur) on 90,67 % kaikista menoista. Sisäisten palvelusopimusostojen osuus oli 96,98 % palvelujen ostoista ja ulkoiset palveluiden ostot 3,02 %. Lasten ja nuorten palvelut Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Maksutulot ,5 252 Tuet ja avustukset Tulot yhteensä ,6 258 Toimintamenot Henkilöstömenot ,4 70 Palkat ja palkkiot ,8 18 Henkilösivukulut ,2 88 Eläkekulut ,2 89 Muut henkilösivukulut ,2 0 Palveluiden ostot ,9 129 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,8 0 Avustukset ,1 630 Vuokramenot ,5 0 Muut menot Menot yhteensä ,2 825 joista sisäiset menot ,1 53 Toimintakate , PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toisen asteen koulutuspalvelut (ti) tilaajapäällikkö Veikko Niemi Toiminta ajatus Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen Ammatillinen koulutus on ammatillista perus, jatko ja täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä. Kouvolan kaupunki järjestää lukio opetusta kuudessa päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Ammatillista koulutusta järjestetään Kouvolan seudun ammattiopistossa (KSAO) seitsemällä koulutusalalla ja seitsemässä eri toimipisteessä. Toisen asteen koulutuspaikka tarjotaan koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle. Toimintaympäristön muutokset Peruskoulun päättävien ikäluokka pienentyi edellisvuoden tilastopäivästä lähes sadalla oppilaalla. Lukioon hakeutuneiden määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla niin, että 43 % ikäluokasta haki lukioon ja 57 % ammatilliseen koulutukseen. Kaikki hakijat eivät päässeet hakemaansa ensisijaiseen koulutuspaikkaan. Toisaalta aikuiskoulutuksen tarve on kasvanut, mihin ammattiopistossa on panostettu toimintavuoden aikana. KSAO:n opiskelijoista yli 90 % tulee Kouvolan seudulta. Päätökset toisen asteen koulutuksen palveluverkon rakennemuutoksista tehtiin valtuustossa helmikuussa. Keskeisenä strategisena linjauksena oli laadukkaan toisen asteen koulutuksen turvaaminen Kouvolassa. Ammatillinen koulutus keskitetään vuoden 2012 jälkeen Tornionmäen kampukselle luonnonvara alan koulutusta lukuun ottamatta, joka jatkuu Anjalassa. Keltakankaan ja Naukion toimipisteistä koulutus siirtyy portaittain Tornionmäkeen tilojen peruskorjausten edistyessä. Ammatillisessa koulutuksessa lautakunta hyväksynyt uudet tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Keskeistä uusissa opetussuunnitelmissa on opintojen henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnistaminen, mikä lisää opintojen ohjauksen ja neuvonnan tarvetta. Opiskelijahuollon ja erityisopetuksen resurssit eivät toisella asteella riitä vastaamaan tarpeisiin, mutta talousarvio ei mahdollistanut lisäresurssointia tuottajalle. 77

86 Talousarvion toteutumisvertailut Uudet koulutusohjelmat käynnistyivät pintakäsittelyalalla, talonrakennustekniikassa, luonto ja ympäristöalalla sekä matkailualalla. KSAO teki vuoden 2010 aikana ammatti ja erikoisammattitutkintojen uusia järjestämissopimuksia 9 kappaletta. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Kehittyvät palvelut Eri toimijoiden kanssa toteutettava yhteistyölähtöinen palvelujen järjestäminen. Päätökset ja suunnitelmat on tehty. Kouvolan urheiluakatemia vakinaistetaan vuoden 2010 aikana. Kouvolan urheiluakatemian vakinaistamisesta on päätetty. Terveet ja hyvinvoivat ihmiset Toimiva ja vetovoimainen palveluverkosto. Asiakkaiden osallisuuden huomioivat palvelut. Ennaltaehkäisevän toiminnan painottaminen Päätökset ja suunnitelmat on tehty. Järjestetyt tapaamiset/kuulemistila isuudet, suunnitelma opiskelijoiden kuulemisesta. Aloituspaikat/ikäluokka Tornionmäen kampuksen suunnitelmat valmiina. Opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen kuulemisprosessia kehittämällä. Kaikille peruskoulun päättäville on tarjolla toisen asteen opiskelupaikka. Päätökset palveluverkosta ja suunnitelmat Tornionmäen kampuksesta on tehty. Nuorisovaltuuston valintaprosessia on kehitetty. Oppilaskunnat valitsevat kaksi edustajaa/koulu nuorisovaltuustoon. Peruskoulun päättäneitä hakijoita (9. ja 10 lk) oli Aloituspaikkoja oli yhteensä Jatko opintoihin hakeutumisprosentti Opintojen keskeyttämisprosentti. Seuranta ja arviointi Kaikki peruskoulun päättävät aloittavat jatko opinnot tai ovat muiden aktiivitoimenpiteiden piirissä. Ennaltaehkäisevää toimintaa, opiskelijahuoltoa ja opintojen ohjausta kehitetään painopistealueena. Hyvien toimintamallien vakiinnuttaminen ja uusien luominen Peruskoulun päättäneistä 99 % haki yhteishaussa, 94 % tuli hyväksyttyä, 82 % vastaanotti opiskelupaikan. Kaikille halukkaille oli tarjolla paikka ammattistartilla. Keskeyttämisprosentti: KSAO 9 % Lukiot (ka) 2,6 % Määrärahat psykologin palkkaamiseen II asteelle sisällytettiin vuoden 2011 talousarvioon. Lasten ja nuorten palveluiden monialainen ohjausryhmä on aloittanut toimintansa. 78

87 Talousarvion toteutumisvertailut Kehittyvät palvelut Lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tukeva toimintaympäristö Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen yhteistyössä eri palveluyksiköiden kanssa. Asiakaslähtöinen palvelujen saatavuus Asiakaspalaute Asiakastarpeiden havainnointi Painopisteenä lasten ja nuorten hyvinvointi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Asiakaslähtöisen palveluverkon kehittäminen. Kouluterveyskysely Osaamistarpeiden ennakointiprosessi kuvattu. Toimintaan soveltuvat turvalliset tilat. Seuranta ja arviointi Toisen asteen koulutuksen investointilista on päivitetty. Parantuva tuottavuus Oikein mitoitetut ja kohdennetut palvelut Seuranta ja arviointi Laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset palvelut Palvelutarveanalyysi vuosille tehty. Palvelualueen talous Toimintamenot (sitovuustaso) 99,7 %. Sisäisten palvelusopimusostojen määrä (33,7 milj. eur) on 97,9 % kaikista menoista. Sisäisten palvelusopimusostojen osuus oli 99,8 % palvelujen ostoista ja ulkoisten palvelujen ostojen osuus 0,2 %. Sisäisiä palvelusopimusostoja lisättiin 0,6 milj. euroa talousarviomuutoksena, koska aiottuja henkilöstösäästöjä ei toteutettu. Toisen asteen koulutuspalvelut Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintamenot Henkilöstömenot ,5 4 Palkat ja palkkiot ,8 2 Henkilösivukulut ,1 5 Eläkekulut ,1 5 Muut henkilösivukulut ,2 0 Palveluiden ostot ,7 95 Vuokramenot ,9 6 Muut menot ,0 1 Menot yhteensä ,7 94 joista sisäiset menot 33126, ,0 5 Toimintakate ,

88 Talousarvion toteutumisvertailut TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kulttuuri ja kirjastolautakunta sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminta ajatus Lautakunta järjestää kaupungin kansalaisopisto, kirjasto ja kulttuuripalvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. kuntien kulttuuritoimesta annetun lain, vapaasta sivistystyöstä annetun lain, kirjastolain, teatteri ja orkesterilain, museolain ja taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2010 käynnistyivät kirjaston, museon ja kansalaisopiston palveluverkkoselvitykset. Opiston selvitys hyväksyttiin joulukuussa 2010, kirjaston ja museon palveluverkkoratkaisut siirtyivät vuoteen Kouvolan kansalaisopisto jatkaa omana opistona yhtenä kaupungin toimintayksikkönä. Kouvolan kaupunki ostaa palvelusopimuksella kansalaisopistopalvelut entiselle Anjalankosken alueelle Kymenlaakson Opistolta vuosittain tehtävällä palvelusopimuksella. Kansalaisopistojen palveluiden yhteistyön kehittämistä varten nimetään erillinen kehittämistyöryhmä. Toimialan talous Toimintatuotot (sitovuustaso). Minun Kouvolani projektin toimintatuottoja euroa. Toimintamenot (sitovuustaso) 101,8 %. Henkilöstökulut ylittyivät budjetoidusta (0,317 milj. eur) toteutuma 162,8 %. Hallintopalveluihin budjetoidut varhe maksut kohdennettiin kulttuuri ja vapaa aikapalveluihin. Sisäisten palvelusopimusostojen osuus (9,093 milj. eur) oli 67,8 % kaikista menoista. Sisäisten palvelusopimusostojen osuus 73,03 % palvelujen ostoista ja ulkoiset palvelusopimusostot 26,97 %. Sopeuttamisohjelman mukaisesti avustuksia pienennettiin ja ulkoiset sopimuskumppanit alensivat sopimuksen mukaisia vuosimaksuja. Kulttuuri ja kirjastolautakunta Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot Tulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot ,8 317 Palkat ja palkkiot ,2 4 Henkilösivukulut ,6 313 Eläkekulut ,8 314 Muut henkilösivukulut ,2 0 Palveluiden ostot ,6 49 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,0 1 Avustukset ,2 27 Vuokramenot ,7 1 Muut menot ,6 8 Menot yhteensä ,8 235 joista sisäiset menot ,0 2 Toimintakate ,

89 Talousarvion toteutumisvertailut Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma päämäärä Kehittyvät palvelut Asiakkaiden osallisuuden huomioivat palvelut Asiakaspalauteprosessin kehittäminen aloitettu Asiakaspalauteprosessin kehittäminen Kirjaston, museon ja kansalaisopiston palveluverkkoselvityksistä järjestetty kansalaiskuulemiset. Avattu keskustelupalstat Kyyti.fi sivuille kirjaston ja kaupungin sivuille museoverkosta. Tilaajan ja tuottajan yhteinen kansalaisopiston Lake hankkeen (OKM) rahoituksella järjestetty koulutusta. Terveet ja hyvinvoivat ihmiset Ennaltaehkäisevän toiminnan painottaminen Kuntalais / asiakaspalaute Toimiva ja vetovoimainen lähipalveluverkosto Palveluverkkoselvitykset, toteutuneiden lukumäärä / käynnistyneiden lukumäärän seuraaminen Palveluverkkoselvitykset käynnistyvät Erityisryhmien asiakkuuksien kehittäminen Museon palveluverkkoselvitys valmistui ja kirjaston palveluverkkoselvitys lähes valmis molemmista päätökset v Vapaan sivistystyön palveluselvitys valmis ja hyväksytty. Palvelutalokonsertit ostopalveluina huomioiden alueellinen sijoittuminen. Kirjaston kotipalvelun toimintaperiaatteet on sovittu yhdessä Ikäaseman ja vapaaehtoisten kanssa. Asiakaspalautteen toteuttaminen myöhemmin. Kävijämäärä Tapahtumien lukumäärä Asiakkaat löytäneet Mediamajan Mediamajan 29 tapahtumassa oli 1818 kävijää. Lisäksi Mediamajassa on järjestetty 131 työpajaa, jossa 860 osallistujaa sekä 34 esittelyä, joihin osallistui 997 henkilöä. 81

90 Talousarvion toteutumisvertailut Osallistava yhteisö Yhteisöllisyyden vahvistaminen Tapahtumien lukumäärä Toimiva vuoropuhelu kuntalaisten kanssa Kirjasto järjestänyt 600 tapahtumaa eri puolilla kaupunkia osittain Mediamajan kanssa yhteistyössä. Kulttuurin tapahtumatuotannon tapahtumien lukumäärä: 47 kpl. Yhteiseen suunnitteluun osallistujien lukumäärä Yhteistyömuotojen hakeminen asiakkaiden osallistamiseksi Järjestöyhteistyötä lisätty, mm. Pohjois Kymen Kasvu ry:n kanssa (Pyörivä kylähanke). Hymykuopat hanke, osallistujia 72 henkilöä, n. 45 järjestöä. Minun Kouvolani hanke päättynyt: Hankkeessa osallisia taiteilijoita ja työryhmien jäseniä mukana n. 200, tapahtumia yli 50. Tapahtumien kävijämäärät Kirjaston ja Mediamajan tapahtumiin osallistunut yhteensä n henkilöä. Taidemuseon kävijät: Kaupungin kulttuurihistorialliset museot: Kulttuuritalojen kävijämäärä: Kulttuurin tapahtumatuotanto: Tapahtumien lukumäärä: 47 kpl, kävijämäärä tapahtumissa:

91 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut (ti)) tilaajapäällikkö Elina Koivisto Toiminta ajatus Kulttuuritoimi edistää ja tukee ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa jakautuen yleisiin kulttuuripalveluihin, museotoimintaan, kulttuuritaloihin ja tapahtumatuotantoon. Kirjastotoimi edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnan muodostavat tietokokoelma, palvelu ja tapahtumatuotanto kirjaston eri toimipisteissä. Kansalaisopistotoiminta tarjoaa yleissivistävää ja harrastuksia tukevaa aikuiskoulutusta, taiteen perusopetusta eri puolilla kaupunkia useissa paikoissa sekä lyhytkestoista ammatillista täydennyskoulutusta. Kulttuuritoimintaa tuetaan myös avustuksin. Ostopalvelusopimusta jatkettiin Kouvolan Teatterin, Kymenlaakson Orkesterin ja Pohjois Kymen musiikkiopiston kanssa. Toimintaympäristön muutokset Kulttuuri ja kirjastolautakunnan alueen toimintayksiköissä ei asiakkaan näkökulmasta tapahtunut oleellisia muutoksia. Kansalaisopiston palveluverkkoselvitys valmistui joulukuussa Opiston toimintaa jatketaan entisen mallin mukaisesti myös seuraavan valtuustokauden ajan. Kirjaston ja museon palveluverkkoselvitysten ratkaisut siirtyivät vuoden 2011 puolelle. Sirkuskoulu Bravuurin kanssa tehtiin ostopalvelusopimus sirkustaiteen laajan oppimäärän mukaisesta taiteen perusopetuksesta. TOIMIELIN Vastuuhenkilö Liikunta ja nuorisolautakunta sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminta ajatus Lautakunta järjestää kaupungin liikunta nuoriso ja raittiuspalvelut ja siinä tarkoituksessa mm. huolehtii liikuntalain, nuorisolain ja raittiustyölain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Raittiuspalveluista lautakunta huolehtii siltä osin kun ne koskevat nuoria. Toimintaympäristön muutokset Liikuntapaikkojen ja alueiden sekä nuorisotilojen ja alueiden palveluverkkoselvitykset käynnistyivät vuoden 2010 aikana ja viedään päätökseen vuoden 2011 aikana. Toimialan talous Toimintatuotot (sitovuustaso) Liikkuva koulu hankkeen avustus ELY keskukselta ja Auvonrannan kuntosalin myyntituotot eur. Toimintamenot (sitovuustaso) 100,5 % Sisäisen palvelusopimusoston määrä oli (10,3 milj. eur) 73,4 % kaikista menoista. Sisäisten palvelusopimusostojen osuus 76,9 % palvelujen ostoista ja ulkoisten ostojen osuus 23,1 %. Hallintopalveluihin budjetoidut varhe maksut kohdennettiin talousarvion toteutumassa mm. liikunta ja nuorisopalveluihin. Sopeuttamisohjelman mukaisesti avustuksia pienennettiin ja ulkoiset sopimuskumppanit alensivat sopimuksen mukaisia vuosimaksuja. Sisäisiä palvelusopimusostoja lisättiin 0,25 milj. eur talousarviomuutoksena kattamaan ilmaisten eläkeläisuintien tuottovajeen. 83

92 Talousarvion toteutumisvertailut Liikunta ja nuorisolautakunta Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot Tuet ja avustukset Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot ,8 15 Palkat ja palkkiot ,1 5 Henkilösivukulut ,3 21 Eläkekulut ,4 22 Muut henkilösivukulut ,9 1 Palveluiden ostot ,4 54 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,3 0 Avustukset ,9 4 Vuokramenot ,3 16 Muut menot ,6 9 Menot yhteensä ,5 72 joista sisäiset menot ,5 67 Toimintakate ,4 61 Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian päämäärä Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 Kehittyvät palvelut Asiakkaiden osallisuuden huomioivat palvelut Asiakaspalaute kerätään suunnitelman mukaan Toteutunut/ei Asiakaspalauteprosessin kehittäminen Liikunnan kuntalaisten kuulemistilaisuuksia järjestetty 3 kpl. Sulka II hanke käynnistetty ulkoiluolosuhteiden kartoituksen osalta. Nuorisovaltuuston valintaprosessia kehitettiin ja oppilaskunnat valitsevat kaksi edustajaa/koulu nuorisovaltuustoon. Asiakaspalautteen kerääminen aloitettu. Toimiva ja vetovoimainen lähipalveluverkosto Käynnistyneiden selvitysten määrä Palveluverkkoselvitykset käynnistyvät/jatkuvat Liikunnan palveluverkkoselvityksen laadinta käynnistyi ja jatkuu. Nuorisotilojen ja alueiden palveluverkkoselvitystyö käynnistyi ja jatkuu. 84

93 Talousarvion toteutumisvertailut Terveet ja hyvinvoivat ihmiset Ennakoivan toimin nan painottaminen KuntalaiskyselyAsiakaskysely Toteutuneiden yhteistyötapaamisten ja muotojen lm. Erityisryhmien asiakkuuksien kehittäminen Yhteistyömuotojen kehittäminen eri sekto reiden kanssa Kuntalaisten liikuntakyselyn ja liikuntapalveluiden asiakaskyselyn pohjalta on laadittu liikuntapalveluiden kausisuunnitelma. Nuorisokyselyn 2009 tulokset on huomioitu nuorisopalveluja suunniteltaessa Kouvolan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmistui. Lasten ja nuorten palvelujen monialainen ohjausryhmä aloitti toimintansa, useita yhteistyötapaamisia. Osallistava yhteisö Yhteisöllisyyden vahvistaminen Kyselyt Osallistuminen lkm. Muut toteutuneet toimenpiteet lkm. Osallisuutta edistäviä toimenpiteitä tunnistetaan, kehitetään ja toteutetaan Yhteistyökokouksia pidetty n 30 teknisen tuotannon liikelaitoksen yhdyskuntatekniikan ja rakennuspalveluiden sekä tilaliikelaitoksen ja perusturvan kanssa. Yleinen liikuntakysely ja ulkoiluolosuhteiden osalta Sulka II kysely tehty asukkaille. Asiakaskysely tehty liikuntapalveluiden asiakkaille. Järjestöjä aktivoitu tapahtumien järjestämiseen mm. tukemalla 17 suurta liikuntatapahtumaa Kouvolan maahanmuutto ohjelma valmistui/lautakunnan lausunto pyydetty Asiakaskysely leiritoiminnasta ja sosiaalisen median käytöstä. Nuorisojärjestöjen tapaamiskierros pidetty (17 järjestöä, yli avustusta saaneet) Nuorisoavustuksia jaettiin yhteensä nuorisoyhdistykselle ja ryhmälle 85

94 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Liikunta ja nuorisopalvelut (ti) tilaajapäällikkö Elina Koivisto Toiminta ajatus Liikuntapalvelut edistävät väestön hyvinvointia ja terveyttä. Palvelut jakautuvat liikuntatoimintaan (erityisliikunta, terveysliikunta, uimaopetus, uimahallipalvelut) ja liikuntayhteistyöhön (sidosryhmäyhteistyö, liikuntatilavaraukset, tapahtumat). Nuorisopalvelut tukevat nuorten kasvua ja sosiaalista vahvistamista. Palvelut jakautuvat perusnuorisotyöhön, erityispalveluihin, tiedotukseen ja vaikuttamiseen sekä työpajatoimintaan. Sekä liikunta että nuorisotoimintaa tuetaan myös avustuksin. Merkittävimmät ostopalvelusopimukset tehtiin Parik säätiön, Elimäen Puustellin ry:n, Lumena OY:n ja Kuusankosken Palloiluhallin kanssa. Toimintaympäristön muutokset Liikunta ja nuorisolautakunnan alueen toimintayksiköissä ei asiakkaan näkökulmasta tapahtunut oleellisia muutoksia. Liikunnan ja nuorison palveluverkkoselvitysten teko alkoi vuonna 2010 ja ne viedään päätökseen vuoden 2011 puolella. 86

95 Talousarvion toteutumisvertailut Perusturva (ti) TOIMIELIN Vastuuhenkilö Perusturvalautakunta perusturvajohtaja Sakari Laari Toimialan talous Perusturva (ti) Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot ,3 157 Maksutulot Tuet ja avustukset ,9 289 Muut toimintatulot ,7 207 Tulot yhteensä ,0 380 joista sisäiset tulot Toimintamenot Henkilöstömenot ,2 92 Palkat ja palkkiot ,8 28 Henkilösivukulut ,5 129 Eläkekulut ,9 114 Muut henkilösivukulut ,5 15 Palveluiden ostot ,6 950 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,0 8 Avustukset ,6 10 Vuokramenot ,7 41 Muut toimintamenot ,8 108 Menot yhteensä , joista sisäiset menot , Toimintakate , Toimintatuotot (sitovuustaso) toteutuma 101,6 %. Tuottoihin kirjattu elatustukisaamisten oikaisuja vuosilta 2009 ja 2010 yhteensä noin euroa. Hankkeiden valtionosuudet jäivät alle arvion, koska vuoden 2010 uusien hankkeiden aloitus siirtyi. Asiakasmaksutuottojen osuus (18.2 milj. eur) oli 93 % kaikista tuotoista ja toteutuma 101,7 %. Vuoden aikana tarkistettiin asiakasmaksutuottojen määrärahaa eurolla. Toimintakulut (sitovuustaso) toteutuma 99,6 %. Asiakaspalvelujen ostojen osuus (259,2 milj. eur) oli 99 % kaikista kuluista. Sisäisten palvelusopimusostojen osuus kaikista ostoista oli 52 % ja ulkoisten asiakaspalveluostojen osuus 48 %. Vuoden aikana tarkistettiin sisäisiä palvelusopimusostojen määrärahoja eurolla, koska aiottuja henkilöstömenosäästöjä ei kaupungissa toteutettu. Ulkoisten asiakaspalvelujen ostot alittuivat n. 2,5 miljoonaa euroa, mm. ostopalveluiden siirtämisestä kaupungin omaksi toiminnaksi. Toiminta ajatus Perusturvan tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä järjestämällä tarpeen mukaisia ja vaikuttavia sosiaali ja terveyspalveluja vahvistamalla osallisuutta ja kehittämällä sosiaalisia oloja sekä takaamalla yksiköille ja perheille riittävä toimeentulo 87

96 Talousarvion toteutumisvertailut Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset ovat olleet ennakoitua suuremmat. Kouvolan terveyspalvelu hankkeen (KoTePa) täytäntöönpanotoimet työllistivät mittavasti. Valmistelut huipentuivat Kuusankosken aluesairaalan onnistuneeseen liittämiseen Kouvolan kaupungin perusturvaan ja yksikön nimeksi määriteltiin Pohjois Kymen sairaala. Integraatiotyö jatkuu monella tasolla ja Kouvola haki STM:n SOTE aluekokeiluun. H1N1 epidemian torjuntaan liittyvät joukkorokotusjärjestelyt olivat laajat ja toteutuivat hyvin. Rakennemuutokset, kasvavat asiakaspaineet ja taloudellisen taantuman aiheuttamat haasteet leimasivat vuoden toimintaympäristöä. Kehittämistyötä on jatkettu voimakkaasti erilaisten hankkeiden: Kaakon SOTE INTO 1 2 Yhteispäivystys ja kriisikeskushanke VOPA, Lapsen ääni ja Tuotteistamishankkeet, kautta ja valmistelemalla monia ohjelmia ja suunnitelmia: Ikäpoliittinen ohjelma Vammaispoliittinen ohjelma Maahanmuutto ohjelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Yksityisen sosiaalipalvelun valvontasuunnitelma Päihdestrategia ja Erityisryhmien hyvän asumisen tarveselvitys ja palvelustrategia vuoteen Lisäksi on lukuisasti osallistuttu kaupunkistrategian, vuoteen 2017 ulottuvan palvelustrategian sekä arvokirjan valmisteluun. Toimintayksikkörakenteen oleellisimmat muutokset olivat Marjoniemi II asumispalveluyksikön valmistuminen ja Kouvolan toimintakeskuksen siirto Carealta (Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) kaupungin omaksi toiminnaksi. Erityisiä haasteita on ollut ikärakenne ja lastensuojelupaineen rakennemuutoksen hallinnassa, sopimusohjauskäytäntöjen sisäänajossa sekä henkilöstöpolitiikan kehittämisessä. Henkilöstön venyminen ja joustavuus ovat mahdollistaneet vuositavoitteiden toteutumisen: hoito ja palvelutakuut sekä toiminnalliset tavoitteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet ja kustannukset ovat pysyneet talousarvioraamin mukaisina. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä päämäärä Toimiva tilaajan sopimusohjausjärjestelmä Palvelutuotannon ohjautuminen palvelusopimusten avulla Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 Tuotteistettujen, hinnoiteltujen ja laatutasoltaan määriteltyjen palvelujen määrä Keskeisimmät palvelut on tuotteistettu, hinnoiteltu ja laatutaso määritelty Valmis tai valmisteilla % / bruttomenot. Prosentit kuvaavat tuotteistuksen osuutta koko palvelualueen bruttomenoista, esim. sosiaalipalveluissa on tukien ja avustusten osuus merkittävä, jolloin tuotteistavien palveluiden osuus on muita palvelualueita pienempi. Terveydenhuolto 94% Kotihoito ja vanhuspalvelut 70% Aikuissosiaalipalvelut 30 % Lapsiperhepalvelut 93 % 88

97 Talousarvion toteutumisvertailut Koko perusturva 80 % Erityisryhmien asumispalvelun laatutaso määritelty. Kotihoidon, omaishoidon ja tukipalveluiden kriteerit hyväksytty perusturvalautakunnassa Terveet ja hyvinvoivat ihmiset Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen koordinoidusti kaikkien toimijoiden toimesta Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien mainintojen määrä strategioissa ja päätösten perusteluissa Hyvinvointikertomus on laadittu ja se on otettu huomioon kaikissa strategioissa Hyvinvointikertomus on valmistunut. Hyvinvointikertomukseen on sisällytetty jo aiemmin vammaispoliittisessa ohjelmassa, päihdestrategiassa, alkoholiohjelmassa, maahanmuutto ohjelmassa, erityisryhmien asumispalvelujen palvelustrategiassa, ikäpoliittisessa ohjelmassa sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa esitettyjä asioita ja linjauksia. Kehittyvät palvelut Alueellisesti, oikea aikaisesti ja vaikuttavasti järjestetyt palvelut Hoito ja palvelutakuun toteutuminen. Lähipalveluiden määrä. Muistutusten ja kantelujen määrä. Hoito ja palvelutakuut toteutuvat. Lähipalveluja on saatavilla kaikilla alueilla Terveyspalvelut: Hoitotakuun toteutuminen : Yhteydensaanti terveysasemille toteutuu pääosin hyvin. Hoidon tarpeen arvio on pystytty tekemään hoitotakuun edellyttämissä rajoissa kaikilla terveysasemilla. Hoitajan ajanvarausvastaanotolle pääsee kaikilla terveysasemilla 0 2 päivässä. Lääkärin ajanvarausvastaanotolle pääsee 1 10 arkipäivän aikana. Hoitotakuut toteutuivat suun terveydenhuollossa ja psykiatrian poliklinikalla. Potilasvakuutukseen liittyvät selvityspyynnöt 226 Muistutukset 90 kpl Kantelut 19 kpl Vanhuspalvelut Muistipoliklinikan ensihoidon jono on ollut kk (140 asiakasta). Lakisääteinen hyvinvointipalveluiden palvelutarpeen arviointi on toteutunut 7 89

98 Talousarvion toteutumisvertailut päivän aikana. Kotihoidon osalta lakisääteinen palvelutarpeen arviointi toteutui. Muistutukset 3 kpl Kantelut 3 kpl Sosiaalipalvelut vammaispalvelutarpeen selvittämisen 7 päivän määräaika toteutui 95,2 %, keskimääräinen ka 1,15 päivää. Vammaispalvelupäätöksen tekemisen 3 kk määräaika toteutui 98,8 %, keskimääräinen ka 15,94 päivää Kuljetuspalvelupäätökset 99,7 %, ka keskimäärin 14,6 pv Palvelusuunnitelman laatiminen kaikille uusille asiakkaille tot. 74,8 % Toimeentulotukihakemuksista 90,1 % tehtiin lain määräämässä ajassa (7 pv). Käsittelyajat keskimäärin olivat jatkohakemuksissa 3,2 pv ja uusissa hakemuksissa 3 päivää Muistutukset 6 kpl Kantelut 10 kpl Perhepalvelut 7 päivän määräaika toteutui 92 % tapauksista ja 3 kk määräaika 68 %. Parantuva tuottavuus Tuottavuuden kannalta optimaalinen ja oikein mitoitettu palvelurakenne Kustannusvertailu Tuotteistamisen ja hinnoittelun perusteella on arvioitu tuottavuuden kannalta optimaalinen palvelurakenne ja parhaat toimintatavat Muistutukset 10 kpl Terveyspalvelut Terveyskeskuksen avopalvelut, sairaalatoiminta, suun terveydenhuolto ja psykiatrisen poliklinikan toiminta on tuotteistettu. Terveyspalveluiden palveluverkkoselvitys tehtiin syksyllä 2010, valmistui Avovastaanottojen kehittämishanke menossa Sosiaalipalvelut Palvelustrategian laatimisen yhteydessä vertailtiin hintoja. Samoin hintavertailuja 90

99 Talousarvion toteutumisvertailut on tehty osatyökykyisten työtoiminnan järjestelyjen sekä päihdepalvelujen järjestämistapojen kesken. Vanhuspalvelut Palvelurakennetta ja palvelujen järjestämistapoja arvioitu palvelustrategian valmistelun yhteydessä sekä yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa Perhepalvelut Lastensuojelussa optimaalinen palvelurakenne siirtää painopistettä ehkäisevään lastensuojeluun ja avohuollon tukitoimiin ja sijaishuollossa laitoshoidosta perhehoitoon. PALVELUALUE Vastuuhenkilö Perusturvalautakunta(ti) perusturvajohtaja Sakari Laari Toiminta ajatus Perusturvalautakunta järjestää sosiaali ja terveydenhuollon palvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. sosiaalihuoltolain, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, kansanterveyslain ja muiden em. toimialoja koskevien säännösten mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Palvelualue vastaa perusturvalautakunnan ja yksilöjaoston asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta. Toimintaympäristön muutokset Perusturvalautakunnan kokouksia on pidetty kymmenen (10) ja käsiteltyjä asioita on ollut 137. Yksilöjaoston kokouksia on ollut yhdeksän (9) ja käsiteltyjä asioita 148. Neuvottelut ostopalvelusopimusten vuoden 2010 hintojen tarkistamisesta sekä optiovuoden 2011 käytöstä ja sopimushinnoista on käyty kevään aikana ja neuvottelutulokset hyväksytty perusturvalautakunnassa kesäkuussa. Kouvola hallinnoi käynnistynyttä Kaakon SOTE INTO 2 hanketta, johon osallistuu Kotkan kaupunki, Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiiri (Eksote) ja Kaakkois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Socom). Palvelustrategiaesitys vuosille on valmistunut lokakuussa. Palvelualueen talous Toimintatuotot (sitovuustaso), toteutuma 80,1 %. Tuet ja avustukset alittuivat noin euroa, koska vuoden 2010 uudet hankkeet käynnistyivät suunniteltua myöhemmin. Toimintakulut (sitovuustaso), toteutuma 92,4 %. Kehittämishankkeiden kulut alittuivat, koska uudet hankkeet käynnistyivät suunniteltua myöhemmin. 91

100 Talousarvion toteutumisvertailut Perusturvalautakunta Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot ,4 22 Maksutulot Tuet ja avustukset ,9 289 Muut tulot Tulot yhteensä ,1 260 joista sisäiset tulot Toimintamenot Henkilöstömenot ,2 51 Palkat ja palkkiot ,8 37 Henkilösivukulut ,5 14 Eläkekulut ,5 8 Muut henkilösivukulut ,5 7 Palveluiden ostot ,7 279 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,5 16 Avustukset ,9 1 Vuokramenot ,8 42 Muut menot ,3 0 Menot yhteensä ,4 391 joista sisäiset menot ,7 9 Toimintakate

101 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Terveyspalvelut (ti) tilaajapäällikkö Kati Myllymäki Toiminta ajatus Kansanterveyslain 1 mukaisesti yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen, sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien, sekä yksilön sairaanhoito. Toimintaympäristön muutokset Kouvolan terveyspalveluhankkeessa on rakennettu tulevan terveydenhuoltolain mukaisesti integroitua terveydenhuoltoa. Vuoden aikana neuvoteltiin Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kanssa Kuusankosken aluesairaalan siirto Kouvolan kaupungin perusturvaan. Vaativa valmistelu käsitti varsinaisen toiminnan, tukipalveluiden, tietojärjestelmien järjestämisen ja henkilöstön siirtymisen. Henkilöstövaje vaikeutti toimintaa, erityisesti lääkärien ja hammaslääkärien saatavuudessa on ollut ongelmia. KoTePa hankkeessa laadittiin myös palveluverkkoselvitys ja käynnistettiin tilojen arviointi ja vaihtoehtoisten kiinteistöratkaisujen selvittäminen. Kouvola ilmoittautui mukaan sosiaali ja terveysministeriön sote aluekokeiluun. Avoterveydenhuolto Alkuvuodesta palvelutarvetta lisäsi Influenssa A(H1N1) epidemia, ja massiivinen väestön rokottaminen, jolla saatiin rokotuskattavuus n. 60 %. Kuusankosken terveysaseman toiminta otettiin kaupungin omaksi toiminnaksi Pääterveysaseman sekä terveyskeskuspäivystyksen tuotanto on ollut edelleen Attendo MedOne Oy:n toimintaa. Loppuvuodesta neuvoteltiin sopimukseen vielä yhden vuoden option käyttö. Hoitotakuussa on pysytty kohtuullisesti. Suun terveydenhuolto Hoitotakuu toteutuu. Hammashoitoloita on kaupungissa 12, ja palveluverkkoselvitys tehtiin. Kouvola järjestää Kymenlaakson kaikkien kuntien hammaslääkäripäivystyksen viikonloppuisin Sairaalahoito Terveyskeskussairaalan kuormitus on koko ajan korkea. Ongelmana on edelleen vanhuspotilaiden hoitoketjun kitka, joka johtaa jonoihin erikoissairaanhoidosta terveyskeskussairaalaan ja edelleen asumispalveluihin. Aikuispsykiatrian avopalvelut Psykiatrian poliklinikan toiminta on ollut vakaata ja sen on heijastunut myönteisellä tavalla psykiatrisen sairaalahoidon tarpeen vähenemisenä. Palvelualueen talous Toimintatuotot (sitovuustaso), toteutuma 101,6 %. Asiakasmaksutuotot ylittyivät noin eurolla. Toimintakulut (sitovuustaso), toteutuma 99,8 %. Vuoden aikana tarkistettiin sisäisiä palvelusopimusostojen määrärahoja eurolla. Ulkoiset asiakaspalvelun ostot alittuivat n. 1,3 miljoonaa euroa ja vastaavat sisäiset palvelusopimusostot ylittyivät, koska Kuusankosken terveysasema otettiin kaupungin omaksi toiminnaksi Erikoissairaanhoidon laskutus toteutettiin sopimuslaskutuksena, 80,8 miljoonaa euroa. Kouvolan käyttö tuotelaskutuksen mukaan olisi ollut 86,2 miljoonaa euroa. Carean tuottaman erikoissairaanhoidon osalta neuvoteltiin uusi kuntalaskutusmalli vuodelle 2011, joka perustuu arviolaskutukseen ja sen tasaukseen todellisen käytön pohjalta. 93

102 Talousarvion toteutumisvertailut Terveyspalvelut Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot ,2 47 Muut tulot 3 3 Tulot yhteensä ,6 64 joista sisäiset tulot 0 Toimintamenot Henkilöstömenot ,4 25 Palkat ja palkkiot 2 2 Henkilösivukulut ,3 23 Eläkekulut ,3 22 Muut henkilösivukulut 0 Palveluiden ostot ,8 216 Muut menot ,2 42 Menot yhteensä ,8 234 joista sisäiset menot 37814, , Toimintakate

103 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Vanhuspalvelut (ti) tilaajapäällikkö Arja Kumpu Toiminta ajatus Vanhuspalveluiden palvelualueen toimintojen järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin ja asetukseen, lakiin omaishoidon tuesta ja kotihoidon osalta kansanterveyslakiin ja asetukseen. Palvelualueen toimintojen järjestämisessä huomioidaan myös Sosiaali ja terveysministeriön ja Kuntaliiton yhteistyönä julkaiseman Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen 2008:3 linjaukset. Vanhuspalveluiden palvelualueen tavoitteena on tukea ikääntyvien itsenäistä selviytymistä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään. Palveluiden järjestäminen perustuu yksilökohtaiseen tarveharkintaan. Toimintaympäristön muutokset Ikäpoliittisen ohjelman osalta on koottu vuoden 2010 aikana toteutuneet toimenpiteet vanhuspalveluiden eri osa alueiden osalta. Asumispalveluiden ostopalvelut ovat toteutuneet vuoden 2010 aikana sovitun määrärahan puitteissa (kokonaistoteutuma 94,7 %) ja ostopalveluiden osalta on tilastoitu asiakkaiden poissaolot (alle/yli 10 päivää) vuoden 2010 osalta. Ostopalveluiden osalta on hyväksytty puitesopimukset ajalle yksityisten palveluntuottajien kanssa. Vanhuspalveluiden asiakasmaksujen kertymän toteutuma on ollut 101,9 %. Kotihoito: Kotihoidon eteläisen ja keskisen alueen aluetiimien toimitilat on otettu käyttöön vuoden 2010 aikana. Kotihoitoon perustettiin 6 sairaanhoitajan toimea kotiutustiimin toiminnan tehostamiseksi. Kotiutustiimin toiminta käynnistyy alkuvuodesta Omaishoidon sijaishoitajajärjestelmää on kehitetty. Hyvinvointipalvelut: Hyvinvointi TV:n osalta asennukset on pääosin suoritettu ja varsinaiset lähetykset alkavat alkuvuodesta Perusturvarahastosta rahoitettiin Ikäaseman ja Valkealan kirjaston hyvinvointi TV:n hankinnat, avausmaksut ja laitehankinnat. Muistipoliklinikan ensikäyntijonoa on pyritty purkamaan vuoden 2010 aikana lisääntyneen henkilöstöresurssin turvin. Hyvinvointipalveluiden palvelualueen toiminnalle asetetut tavoitteet 2010 on saavutettu lähes kaikilla toiminnan osaalueilla. Asumispalvelut: Marjoniemi II:n 18 tehostetun palveluasumisen paikkaa on otettu käyttöön marraskuun lopulla Jaalan palvelukeskuksen tehostetun palveluasumisen yksikön 13 lisäpaikkaa ovat valmistuneet vuoden 2010 lopulla. Ao. yksikön osalta toiminta käynnistyy helmikuussa Palveluasumisen (oma tuotanto) toiminnan kuvaus on valmistunut loppuvuodesta Palveluasumisen toiminnan linjaaminen tuleville vuosille tarkentuu vuoden 2011 aikana. Asumispalveluiden kriteerit valmistuvat kevään 2011 aikana. 95

104 Talousarvion toteutumisvertailut Palvelualueen talous Toimintatuotot (sitovuustaso), toteutuma 102,5 %. Asumispalvelu ja kotihoito ja tukipalvelumaksujen tuloarviot ylittyivät ja laitoshoidon asiakasmaksuarviot alittuivat. Em. johtuu mm. laitoshoidon paikkojen vähentämisestä sitä mukaa kuin uusia asumispalvelupaikkojen ja otettu käyttöön ja voimaan tulleista asiakasmaksujen muutoksista. Toimintakulut (sitovuustaso), toteutuma 99,2 %. Vuoden aikana tarkistettiin sisäisiä palvelusopimusostojen määrärahoja eurolla. Ulkoiset asiakaspalvelujen ostot alittuivat noin euroa. Vanhuspalvelut Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Muut tulot ,9 61 Tulot yhteensä ,1 402 joista sisäiset tulot 0 Toimintamenot Henkilöstömenot ,8 20 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palveluiden ostot ,3 489 Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset ,4 39 Vuokramenot Muut menot ,4 67 Menot yhteensä ,2 591 joista sisäiset menot 61019, ,0 14 Toimintakate

105 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sosiaalipalvelut (ti) tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Toiminta ajatus Sosiaalipalvelujen järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin, päihdehuoltolakiin, lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta, vammaispalvelu ja kehitysvammalakiin lakiin toimeentulotuesta sekä maahanmuutto ja kotouttamislainsäädäntöön. Palvelualueen toiminta ajatuksena on asiakkaiden itsenäisen suoriutumisen tukeminen, sosiaalinen kuntoutus ja toimintakyvyn ylläpitäminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä välttämättömän toimeentulon turvaaminen. Toimintaympäristön muutokset Toimintavuoden aikana tapahtui sekä lainsäädännöllisiä muutoksia että palveluverkkoon liittyviä muutoksia. Vammaispalvelulain muutos toi muutoksia vielä vuoden 2010 aikana siten, että henkilökohtaisen avun piiriin tuli uusia asiakkaita vuoden aikana 65. Palkkatuella työllistäminen oli aktiivista, yhteistyössä henkilöstöosaston kanssa, ja sillä sekä aktiivisella, yli 25 vuotiaisiin laajenneella kuntouttavalla työtoiminnalla pystyttiin estämään työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu, vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä kaupungissa lisääntyi. Omaehtoinen maahanmuuttajien kaupunkiin muutto vaikutti ennakoimattomasti palvelujen järjestämistarpeeseen. Toimeentulotuen ja vammaispalvelujen palvelutakuu pystyttiin toteuttamaan edellisvuotta paremmin, muttei kuitenkaan vielä 100 %:sti. Sosiaalityössä vakiinnutettiin maahanmuuttopalvelut sekä käynnistettiin maahanmuutto ohjelman toteuttaminen. Kaupunki solmi Sosiaali ja terveysministeriön kanssa Alkoholiohjelmasopimuksen, minkä jälkeen aloitettiin päihdestrategian ja alkoholiohjelman toteuttaminen. Kouvolan toimintakeskus siirrettiin Carealta kaupungille vuoden alussa. Elimäellä lakkautettiin Välskärin mielenterveyskuntoutujien pienkoti ja yhdistettiin kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta sekä hankittiin niille uusi toimipiste. Asumispalvelujen ostopalvelusopimusten puitesopimukset päivitettiin ja neuvoteltiin optiovuoden 2011 hinnat. Tehostetun palveluasumisen yksiköiden, Pihlajiston, Kumpulan sekä Salmentöyryntien tarveselvitykset/hankesuunnitelmat vietiin loppuun ja jätettiin avustushakemukset ARA:lle. Erityisryhmien asumispalvelujen palvelustrategia valmisteltiin ja hyväksyttiin perusturvalautakunnassa. Marjoniemi 2:een perustettiin päihdedementikkojen asumisyksikkö Kuunsilta. Carean kanssa yhteistyössä laadittiin laitoshoidon vähentämissuunnitelma, jonka Carea jätti sosiaali ja terveysministeriölle. Vammaisneuvosto valmisteli ja perusturvalautakunta hyväksyi vammaispoliittisen ohjelman kaupungille. Sosiaalipalvelut käynnisti yli palvelualueiden ulottuvan yhteispäivystys ja kriisikeskushankkeen ja valmisteli siinä selviämisyksikön aloittamisen ja nuorten päihdetyöntekijän toimen yhteistyössä A klinikkasäätiön kanssa sekä kehitti Kaakon SOTE INTO hankkeessa Kaakkois Suomen henkilökohtaisen avun keskuksen toimintaa, johon siirrettiin vammaispalveluista henkilökohtaisten avustajien rekrytointi ja valmisteltiin avustajien palkkahallinnon siirto. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontasuunnitelma valmistui vuoden loppuun mennessä. Palvelualueen talous Toimintatuotot (sitovuustaso), toteutuma 97,5 %. Em. aiheutui siitä, että vuoden aikana perusturvan asiakasmaksutuottojen määrärahaa tarkistettiin eurolla ja tarkistus kohdennettiin kokonaisuudessaan sosiaalipalveluihin. Toimintakulut (sitovuustaso), toteutuma 99,1 %. Vuoden aikana ulkoisia asiakaspalvelujen ostojen määrärahoja tarkistettiin eurolla ja sisäisiä palvelusopimusostojen määrärahoja eurolla. Ulkoiset asiakaspalvelujen ostot alittuivat n eurolla. Em. vaikutti Marjoniemi 2 valmistuminen, jolloin palvelurakennetta muutettiin ostopalveluista oman toiminnan suuntaan ja vuoden aikana neuvotellut hintojen tarkistukset. 97

106 Talousarvion toteutumisvertailut Sosiaalipalvelut Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot ,7 42 Muut tulot ,3 5 Tulot yhteensä ,5 24 joista sisäiset tulot 4 4 Toimintamenot Henkilöstömenot ,2 1 Palkat ja palkkiot ,2 1 Palveluiden ostot ,2 301 Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut menot ,5 2 Menot yhteensä ,3 293 joista sisäiset menot 16724, ,8 43 Toimintakate ,3 269 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Perhepalvelut (ti) tilaajapäällikkö Kristiina Sihvonen Toiminta ajatus Perhepalvelut sisältävät sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperheiden kotipalvelun ja kasvatus ja perheneuvonnan, avioliittolain mukaisen perheasioiden sovittelun, lastensuojelulain mukaisten palvelujen sekä isyyslaissa, laeissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, lapsen elatuksesta ja lapseksi ottamisesta säädettyjen tehtävien järjestämisen. Päämääränä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen vähentäminen. Toimintaympäristön muutokset Lastensuojelulain osauudistus alkaen mm. täsmensi ehkäisevää lastensuojelua, mahdollisti ennakoivan lastensuojeluilmoituksen tekemisen ja kiristi kiireellisen sijoituksen määräaikoja. Tavoitteena oli vähentää huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten määrää mutta uusia huostaanottoja tehtiin 43 (edellisenä vuonna 26) ja sijoitettuna oli 154 (edellisenä vuonna 144). Lukuja nostivat huostaanotot monilapsisista perheistä. Lapsiperheiden kotipalvelua ei suunnitelmasta huolimatta voitu aloittaa ja näin yksi varhaisen tuen muoto ei ollut käytettävissä. Lastensuojeluun liittyvien määräaikojen noudattaminen parani uusien resurssien ansiosta. Kouvolan perhetukikeskuksessa muutettiin kuntouttavan osaston paikkoja vastaanottopaikoiksi. Sijaishuollon painopistettä oli tarkoitus siirtää laitoshoidosta perhehoitoon ja näin tapahtui alle 10 vuotiaiden kohdalla. Sen sijaan huostaanotettujen yli 10 vuotiaiden suuri määrä lisäsi laitoshoitoa. 98

107 Talousarvion toteutumisvertailut Sosiaalipäivystyksen kehittäminen osaksi terveydenhuollon yhteispäivystystä aloitettiin Kaste ohjelman mukaisessa Kouvolan yhteispäivystys ja kriisikeskushankkeessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin toukokuussa valtuustossa. Syksyllä käynnistettiin lastensuojelulain ja nuorisolain mukainen lasten ja nuorten palveluiden monialainen ohjausryhmä. Kaste ohjelman mukaiseen Etelä Suomen lapsen ääni kehittämisohjelman kuuluva Kouvolan perhepalveluverkosto hanke jatkui vuonna 2010 ja sisälsi mm. kouluille palkattavat psyykkarit sekä Lapset puheeksi koulutusta aikuispalveluiden työntekijöille. Palvelualueen talous Toimintatuotot (sitovuustaso), toteutuma 242,5 %. Asiakasmaksutuottojen kertymä ylittyi asiakasmäärän kasvun johdosta. Tuottoihin on kirjattu myös elatustukisaamisten tuloutusta euroa. Toimintakulut (sitovuustaso), toteutuma 103,5 %. Vuoden aikana tarkistettiin sisäisiä palvelusopimusostojen määrärahoja eurolla. Ulkoisten asiakaspalvelujen ostot ylittyivät n euroa huostaan otettujen ja sijoitettujen määrän kasvun johdosta. Perhepalvelut Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Maksutulot ,6 55 Muut tulot Tulot yhteensä ,4 199 Toimintamenot Henkilöstömenot ,5 138 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut ,4 124 Eläkekulut ,2 102 Muut henkilösivukulut Palveluiden ostot ,3 336 Avustukset Menot yhteensä ,4 498 joista sisäiset menot ,0 0 Toimintakate ,

108 Talousarvion toteutumisvertailut Tekninen ja ympäristö (ti) Teknisen ja ympäristötoimialan tilaajan toimintaa ohjaa tekninen lautakunta yhdyskuntateknisten palvelujen ja maankäytön osalta sekä rakennus ja ympäristölautakunta rakennusvalvontaa ja ympäristöterveydenhuoltoa sekä ympäristönsuojelua koskevilta osin. TOIMIELIN Vastuuhenkilö Tekninen lautakunta tekninen johtaja Hannu Luotonen Toimialan talous Tekninen ja ympäristötoimialan toimintatuottojen toteutuminen oli 8,8 milj. euroa, joka oli n euroa arvioitua enemmän. Toimintakulujen toteutuminen oli 26,3 milj. euroa, joka oli n euroa alle arvion. Näin ollen toimintakate 94,2 % oli n. 1,0 milj. euroa arvioitua parempi. Hyvään tulokseen vaikutti maa alueiden myyntituottojen ja rakennusvalvonnan maksutuottojen hyvät kertymät e Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä joista sisäiset / keskinäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut VS Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama TA 2010 TA % ,9 % ,7 % ,0 % ,1 % ,4 % ,4 % ,9 % ,3 % 32 Henkilöstökulut ,1 % 225 Palkat ja palkkiot ,1 % 188 Henkilösivukulut ,0 % 37 Eläkekulut ,3 % 12 Muut henkilösivukulut ,4 % 25 Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä joista sisäiset / keskinäiset kulut ,8 % ,7 % ,6 % ,8 % ,6 % ,6 % 335 Toimintakate ,2 % Toiminta ajatus Tekninen ja ympäristötoimialan tilaajaorganisaation tarkoituksena on vastata yhdyskuntarakenteen kehittämisestä ja ylläpidosta laatimalla yleis ja asemakaavoja, toteuttamalla ympäristön valvontaa ja rakennusvalvontaa, hankkimalla ja luovuttamalla maata sekä tilaamalla katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamista ja ylläpitoa Teknisen tuotannon liikelaitokselta ja yksityisiltä toimijoilta tehtävien sopimusten perusteella. 100

109 Talousarvion toteutumisvertailut Toimintaympäristön muutokset Yleiskaavoituksessa jatkuivat Kouvolan ja Kuusankosken taajama alueiden virkistysalueiden osayleiskaavojen sekä Kasarminmäki Ruskeasuo Tanttari osayleiskaavan suunnittelu. Kuusankosken virkistysalueiden osayleiskaavan ehdotus oli nähtävillä. Kasarminmäki yms. osayleiskaavan ehdotus valmistui. Vuoden aikana laadittiin kaksitoista asemakaavaa ja asemakaavan muutosta, yhteensä 45,2 ha. Kaupunginvaltuusto hyväksyi maapoliittisen ohjelman. Tekninen lautakunta vahvisti pientalotonttien sekä teollisuustonttien hinnoittelun. Maata myytiin 2,4 milj. eurolla, josta kertyi myyntivoittoa 1,9 milj. euroa. Pientalotontteja luovutettiin rakentajille 81 kpl ja 6 toimitilarakennusten tonttia. Kouvolassa otettiin käyttöön EUREF FIN (ETRS GK27) tasokoordinaattijärjestelmä toukokuussa Vuosi 2010 oli erittäin luminen ja kohonneiden talvi kunnossapito kustannusten vuoksi saatiin euron lisäys yhdyskuntateknisen palvelualueen talousarvioon. Kaupunkilipun suosio ylitti odotukset ja myytyjen kausilippujen määrä nousi edellisvuodesta 26 % ja matkustus 23,8 %. Kausilipuilla tehtiin matkaa. Rakennusvalvontapalveluiden osalta lupahakemusten kokonaismäärä laski hiukan vuoteen 2009 verrattuna. Suurten rakennushankkeiden käynnistyminen oli kuitenkin vuoden 2010 aikana ennätysmäisen vilkasta verrattuna edellisvuosiin. Suurten rakennushankkeiden ansiosta lupamaksutulot ylittivät talousarvioon arvioidut lupamaksutuotot. Suurin yksittäinen investointikohde oli Tervaskankaan kauppakeskusalueen kunnallistekniikan rakentaminen. Rakentaminen aloitettiin syyskuussa ja hanke jatkuu vielä vuonna Kaupungin hankkeen toteutuma % vuodenvaihteessa on n 40 %. Hanke ei ylitä kustannusarviota. Hanke sai työllisyysperusteista investointiavustusta. Tommolankadun ja Kaitilankadun risteyksen kiertoliittymä valmistui kesällä. Hanke oli yhteishanke Osuuskauppa Ympäristön kanssa. Kustannukset jaettiin tulohaarojen suhteessa. Myös Kouvolankadun itäpään saneeraus valmistui Henkilöstö Tekninen ja ympäristötoimialan henkilöstökulut tilikaudella olivat 5,6 milj. euroa, joka on 21,2 %:a toimialan kaikista toimintakuluista. Eläköitymisen ja tehtävien uudelleen järjestelyjen seurauksena henkilöstön määrä väheni 9 henkilöllä (8,9 %). Talkoovapaita piti 50 henkilöä yhteensä 457 kalenteripäivää, kustannussäästö henkilösivukuluineen oli n euroa. Sairauspoissaoloja oli vuonna 2010 keskimäärin 11,25 (v.2009 /7,8) kalenteripäivää viranhaltijaa/työntekijää kohden. Henkilöstömäärä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisopimus Yhteensä

110 Talousarvion toteutumisvertailut Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä päämäärä Parantuva tuottavuus Toimiva sopimusohjausjärjestelmä Toimiva johtaminen ja esimiestoiminta Tiedonhallinta / rekisterit Onnistunut henkilöstöjohtaminen Mittari Tavoite 2010 Toteuma Tot /ei Tot / ei Turvalliset ja laadukkaat asuinympäristöt Monipuolinen elinkeinorakenne ja työllisyystason nostaminen Turvallinen asuinympäristö Kestävän kaupunkirakenteen kehittäminen Monipuolinen tonttitarjonta Liikenneonnettomuuksien henkilövahingot kpl on / ei Kysynnän mukaisia elinkeinotoiminnan tontteja Kysynnän mukaisia asuntorakentamisen tontteja Tuotteistaminen ja tuotehinnat Kehitystyö käynnissä Jatkuvuuden turvaaminen / eläköityminen hallittua Kehittyvät palvelut Asiakaslähtöisyys Palvelutyytyväisyysindeksi Palvelutyytyväisyys v.2009 tasolla Sähköisten palvelujen kehit. käynnissä Uuden onnettomuusrekisterin luonti Rakennemallin laatiminen käynnissä Tarjontaa on Katujen saneerausselvitys ja kuntokartoitus valmistui. Liikenneonnettomuusrekisteri otettiin käyttöön. Ajantasa asemakaavaa laadittiin 700 ha. Noudatetaan hyväksyttä henkilöstösuunnitelmaa. Laditaan henkilöstön hyvinvoinnin parantamissuunnitelma. Palvelutyytyväisyystutkimus on tehty. Pääosin samalla tasolla kuin v Palautejärjestelmän käyttöönotto käynnistettiin ja otetaan käyttöön keväällä Palvelu ostetaan Destialta, vuoden 2010 tulokset eivät vielä valmiit. Siirtyi vuoteen Omakotitontteja luovutettiin 81 kpl ja toimitilarakennusten tontteja 6 kpl. 102

111 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Teknisen toimen hallinto (ti) kehittämisjohtaja Antti Laherto Toiminta ajatus Teknisen toimen hallinnon tehtävänä on tuottaa teknisen lautakunnan sekä rakennus ja ympäristölautakunnan kokouspalvelut. Palvelualueen toimintaan sisältyvät tilaajajohtajan sekä Nopeat Itäradat projektin kustannukset ja toiminta. Kouvolan kaupungin pelastuspalvelut hankitaan Kymenlaakson Pelastuslaitokselta. Kunnallisena liikelaitoksena toimiva Kymenlaakson Pelastuslaitos ylläpitää ja edistää Kymenlaakson maakunnan alueella kansalaisten turvallisuutta tuottamalla palvelutasopäätöksen mukaiset pelastustoimen ja sairaankuljetuksen palvelut Toimintaympäristön muutokset Toiminta toteutui toiminta ajatuksen mukaisesti. Palvelualue tuotti teknisen lautakunnan ja rakennus ja ympäristölautakunnan kokouspalvelut, Nopeat itäradat projektin palvelut ja pelastuspalvelut. Palvelualueen talous Hallinnon osalta ylitystä kertyi noin euroa. Tileistä olivat ylittyneet mm. luottamushenkilöiden kokouspalkkiot, KuUL varhemaksut, keskinäisten palveluiden ostot (tapa ja tukipalvelut) ja vanhojen saatavien poistot, joita tehtiin Nopeat itäradat hankkeen menot olivat euroa ja tulot euroa. Pelastuspalveluiden talouden nettomeno ylittyi 0,4 % eli euroa. Alkup. VS Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA 2010 TA % Toimintatuotot Myyntituotot ,4 4 Maksutuotot Tuet ja avustukset ,2 7 Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä ,4 11 joista sisäiset / keskinäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut ,3 42 Palkat ja palkkiot ,6 33 Henkilösivukulut ,8 9 Eläkekulut ,9 10 Muut henkilösivukulut ,3 1 Palveluiden ostot ,4 24 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,6 3 Avustukset Vuokrakulut ,4 21 Muut toimintakulut ,0 12 Kulut yhteensä ,2 87 joista sisäiset / keskinäiset kulut ,2 3 Toimintakate ,

112 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Yhdyskuntatekniikka (ti) yhdyskuntatekniikan johtaja Erkki Becker Toiminta ajatus Yhdyskuntatekniikan palvelualue huolehtii katujen, puistojen ja yleisten alueiden hallinnasta ja näitä alueita koskevasta suunnittelusta, suunnitelmien teettämisestä, rakennuttamisesta ja ylläpidon teettämisestä. Lisäksi palvelualue vastaa jätehuollon tilaajatehtävistä ja kaikille avoimen joukkoliikenteen järjestämisestä. Palvelut järjestetään teknisen lautakunnan hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Vuosi 2010 oli erittäin luminen ja kohonneiden talvikunnossapitokustannusten vuoksi haettiin ja saatiin euron lisäys palvelualueen talousarvioon. Kaupunkilipun suosio ylitti odotukset eli myytyjen kausilippujen määrä nousi edellisvuodesta 26% ja matkustus 23,8 %. Kausilipuilla tehtiin matkaa. Linja autoyritykset lopettivat kannattamattomia vuoroja ja osa niistä siirtyi Telan päätöksellä kaupungin ostoliikenteeksi. Samoin osa ELY:n aikaisemmin maksamista vuoroista siirtyi kaupungin ostoliikenteeksi. Myös tätä varten haettiin ja saatiin lisämääräraha. Palvelualueen talous Palvelualueen talous toteutui lievästi positiivisena. Konserniyhtiöiltä saatavat johtoaluekorvaukset jäivät n euroa budjetoitua pienemmiksi, koska suunnitellut korotukset tulivat neuvottelujen jälkeen voimaan vasta vuonna Ekomaksun suuruutta nostettiin keväällä n 10 %, mutta tästä huolimatta ekomaksun tuotto jäi edellistä vuotta pienemmäksi. Katuvalojen kesäsammutuksen ja edullisen sähkönhinnan ansiosta katuvalaistuksen energiakustannuksia pystyttiin pudottamaan euroa edellisvuodesta. Kuitenkin valaistuksen energiakustannukset n 1,24 milj. euroa olivat budjetoitua suuremmat. Toisaalta valaistuksen korjaus ja kunnossapitokustannuksissa saatiin n euron säästö budjetoituun verrattuna. Kaikille avoimen joukkoliikenteen kustannukset ylittivät eurolla budjetoidun määrän. Alkuvuoden säiden perusteella vaikutti siltä, että katujen ja yleisten alueiden kunnossapitoon varatut määrärahat eivät tule riittämään. Huolellisella taloudenpidolla myönnettyä ylitysoikeutta ei kokonaisuudessa ollut kuitenkaan tarvetta käyttää. Investoinnit toteutuivat lähes suunnitelmien mukaan. Eräiden kohteiden toteutusaikataulu venyi kuitenkin kaupungista riippumattomista syistä vuodenvaihteen yli. Alkup. VS Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA 2010 TA % Toimintatuotot Myyntituotot ,1 151 Maksutuotot ,7 96 Tuet ja avustukset ,0 0 Vuokratuotot ,2 33 Muut toimintatuotot ,0 384 Tuotot yhteensä ,3 472 joista sisäiset / keskinäiset tuotot ,4 13 Valmistus omaan käyttöön ,6 25 Toimintakulut Henkilöstökulut ,8 33 Palkat ja palkkiot ,4 2 Henkilösivukulut ,0 35 Eläkekulut ,2 32 Muut henkilösivukulut ,0 3 Palveluiden ostot ,0 711 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,2 148 Avustukset Vuokrakulut ,3 6 Muut toimintakulut Kulut yhteensä ,7 586 joista sisäiset / keskinäiset ku ,6 36 Toimintakate ,

113 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Maankäyttö (ti) maankäyttöjohtaja Seppo Hasu Toiminta ajatus Maankäytön palvelualueen tehtävänä on maankäytön suunnittelu ja maaomaisuuden hallinta. Maankäytön suunnitteluun sisältyvät: asemakaavoitus, yleiskaavoitus, asemakaavasta poikkeamiset ja suunnittelutarveratkaisut, kaupunkikuvaan ja rakennussuojeluun liittyvät asiat. Maaomaisuuden hallintaan sisältyvät: tonttipalvelut (maan hankinta, hallinta ja luovutus), kiinteistöinsinöörin palvelut ja paikkatietopalvelut. Toimintaympäristön muutokset Kouvolan asemakaavoitettu alue vuoden 2010 lopussa oli ha. Ajantasa asemakaavaa vektorimuodossa oli 4078 ha. Vuoden aikana laadittiin xcity kaavaohjelmalla ajantasa asemakaavaa 711 ha. Asiantuntijapalvelujen osto kohdistui yleis ja asemakaavojen selvityksiin (liikenne, luonto ja ympäristöhäiriöt) ja rakennusinventoinnin täydentämiseen Kouvolan ja Kuusankosken alueilla. Rakennusinventointi käynnistettiin Kuusankosken alueella. Yleiskaavoituksessa jatkuivat Kouvolan ja Kuusankosken taajama alueiden virkistysalueiden osayleiskaavojen sekä Kasarminmäki Ruskeasuo Tanttari osayleiskaavan suunnittelu. Kuusankosken virkistysalueiden osayleiskaavan ehdotus oli nähtävillä. Kasarminmäki yms. osayleiskaavan ehdotus valmistui. Kymijoen ranta alueiden rantayleiskaavaehdotuksen valmistelu jatkui. Verlan osayleiskaavan perusselvitykset ja luonnos valmistuivat. Saarenmaa Tykkimäki alueen osayleiskaavatyö aloitettiin. Koko entisen Jaalan alueen rantaosayleiskaavan ajantasaistaminen aloitettiin. Vuoden aikana laadittiin kaksitoista asemakaavaa ja asemakaavan muutosta, yhteensä 45,2 ha. Kaavojen rakennusoikeus oli yhteensä kem². Poikkeamislausuntoja annettiin 71 kpl ja suunnittelutarvelausuntoja 23 kpl. Kaupunginvaltuusto hyväksyi konsernihallinnon kanssa yhteistyössä valmistellun maapoliittisen ohjelman, Tekninen lautakunta vahvisti pientalotonttien ja teollisuustonttien hinnoittelun. Lohkomistoimituksia tehtiin 80 kpl, kiinteistöjä rekisteröitiin 119 kpl ja tonttijakoja laadittiin 95 kpl. Kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä oli kiinteistöä Kouvolassa otettiin käyttöön EUREF FIN (ETRS GK27) tasokoordinaattijärjestelmä toukokuussa N2000 korkeusjärjestelmän vaihtamisvalmistelujen myötä kaupunki oli mukana Maanmittauslaitoksen suorittamassa laserkeilauksessa. v 2010 laserkeilausta tehtiin Kouvolan alueella n km2. INSPIRE direktiivin vaatimat paikkatietoaineistojen metatiedot tallennettiin Maanmittauslaitoksen verkkotietojärjestelmään. Osoitejärjestelmää parannettiin laadullisesti käymällä läpi mm. saariosoitteita. Uusia saarten osoitenimiä lisättiin osoitejärjestelmään n. 90 kpl. Osoitemuutoksista johtuvia tiedotuskirjeitä lähetettiin n. 600 kpl. Osoitejärjestelmän mukaan osoitenimiä oli Kouvolan alueella v lopussa yhteensä n kpl. Yksittäisiä kiinteistön osoitteita oli kpl ja yksittäisiä rakennusten osoitteita kpl. Erillisiä digitaalisia karttaotteita suunnittelun pohja aineistoksi toimitettiin n. 110 kpl. V lopussa otettiin käyttöön kaupungin ylläpitämän Internet karttapalvelun kävijäseurantalaskuri. Marras ja joulukuun aikana Internet karttapalvelussa vieraili yli kävijää. Palvelualueen talous Maa alueiden myyntivoittoja kertyi n. 0,4 milj. euroa arvioitua enemmän. Henkilöstömenoissa saavutettiin n. 0.1 milj. euron säästöt, joten toimintakate oli n. 0,5 milj. euroa ennakoitua parempi. Maata hankittiin 6,95 ha 1, 2 milj. eurolla. Maata myytiin yhteensä 4,91 ha 2,4 milj. eurolla, josta kertyi myyntivoittoa 1, 9 milj. euroa. Maanvuokratulot olivat n. 2,0 milj. euroa. Pientalotontteja luovutettiin uudisrakentamiseen 81 kpl. Puuston myyntitulot olivat 0,2 milj. euroa. (sis.alv). 105

114 Talousarvion toteutumisvertailut Alkup. VS Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA 2010 TA % Toimintatuotot Myyntituotot ,3 301 Maksutuotot ,7 129 Tuet ja avustukset Vuokratuotot ,7 6 Muut toimintatuotot ,1 410 Tuotot yhteensä ,5 576 joista sisäiset / keskinäiset tu Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut ,0 104 Palkat ja palkkiot ,0 81 Henkilösivukulut ,7 23 Eläkekulut ,4 7 Muut henkilösivukulut ,3 16 Palveluiden ostot ,3 115 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,6 15 Avustukset Vuokrakulut ,6 23 Muut toimintakulut ,0 78 Kulut yhteensä ,5 97 joista sisäiset / keskinäiset ku ,1 103 Toimintakate ,2 479 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Rakennus ja ympäristölautakunta ympäristöjohtaja Kyllikki Ala Huikku Toiminta ajatus Rakennus ja ympäristölautakunta järjestää ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja rakennusvalvonnan palvelut ja huolehtii lainsäädännön mukaisista Kouvolan kaupungille kuuluvista lupa, valvonta ja muista viranomaistehtävistä. Toimintaympäristön muutokset Ympäristöpalvelujen viranomaistehtäviin liittyvä toiminta on toteutunut pääpiirteissään suunnitellulla tavalla. Henkilöresursseissa tapahtuneista muutoksista ja henkilöstövajauksesta johtuen ympäristöterveydenhuollon ja ympäristösuojelun valvontasuunnitelmien mukaiset tarkastukset eivät kaikilta osin ole toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Ympäristönsuojelun hankkeet vesistötutkimushanketta lukuun ottamatta ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Vesihuoltoverkostoon liittymättömien kiinteistöjen kartoitus on toteutunut suunnitelman mukaisesti projektihenkilön työnä. Vesistöhanke ei toteutunut ulkopuolisen rahoituksen puutteen vuoksi. Vesistöhankkeelle varattu kaupungin rahoitusosuus siirrettiin rakennus ja ympäristölautakunnan päätöksellä Eko Kymenlaakso hankkeelle. 106

115 Talousarvion toteutumisvertailut Pohjois Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailun käytännön toteutus sekä ympäristöpalvelujen myynti Iitin kunnalle ovat toteutuneet sopimuksien mukaisesti vuoden 2010 aikana. Rakennusvalvontapalveluiden osalta lupahakemusten kokonaismäärä laski hiukan vuoteen 2009 verrattuna. Suurten rakennushankkeiden käynnistyminen oli kuitenkin vuoden 2010 aikana ennätysmäisen vilkasta verrattuna edellisvuosiin. Suurten rakennushankkeiden ansiosta lupamaksutulot ylittivät talousarvioon arvioidut lupamaksutuotot. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaiset ympäristöasioiden tilinpäätöstiedot esitetään erillisessä ympäristötilinpäätösliitteessä. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian päämäärä Terveet ja hyvinvoivat ihmiset Turvalliset ja laadukkaat asumisympäristöt sekä hyvä ympäristön tila Kilpailukykyinen ja vetovoimainen kaupunki Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 Lainsäädäntöön perustuva, laadukas ja tasapuolinen lupa ja valvontakäytäntö Lainsäädäntöön perustuva, laadukas ja tasapuolinen lupa ja valvontakäytäntö Ajantasainen tieto kaupunki ilman laadusta. Ilmanlaatuasetuksen velvoitteet täytetään Vesihuoltolaitoksen toiminta alueilla jätevedet käsitellään säädösten vaatimalla tavalla Vesien hyvä tila Monimuotoisen luonnon säilyminen Valvontasuunnitelmien toteutuminen. Lupien käsittelyaika: Ympäristö ja maa ainesluvat 5 kk, rakennusluvat 30 vrk, päätökset ilmoituksista 30 vrk Valvontasuunnitelmien toteutuminen. Lupien käsittelyaika: Ympäristö ja maa ainesluvat 5 kk, rakennusluvat 30 vrk, päätökset ilmoituksista 30 vrk. Ilmanlaatutieto reaaliaikaisesti ilmanlaatuportaalissa, ilmanlaaturaportti laadinta. Asetuksen vaatimusten mukainen tiedottaminen/väestön varoittaminen ja suunnitelma ylitysten estämiseksi rajaarvojen ylitystapauksissa Osuus kiinteistöistä, joilla jätevedet käsitellään säädösten mukaisesti Valmis hankesuunnitelma, EU rahoitushakemus tehty Selvitys raportoitu Lupakohteiden suunnitelmien mukainen valvonta ja valvontatarpeen arviointi Lupakohteiden suunnitelmien mukainen valvonta ja valvontatarpeen arviointi Ilmanlaadun tarkkailu toteutetaan olemassa olevan sopimuksen mukaisesti, VOC mittaukset 6mittauspaikalla,ilm anlaatumalli rataliikenteen päästöistä Vesihuoltoverkostoon liittymättömien kiinteistöjen kartoitus, valmistellaan liittymiseen määräämistä Monivuotisen vesiensuojeluhankkeen suunnittelu Kouvolan ratapihan uhanalaishyönteisselvitys jatkuu ja valmistuu Ympäristölupien käsittelyaika 3.4 kk, melu ilmoitukset 20 vrk, maa ainesluvat 3.2 kk, rakennusluvat 21 vrk, päätökset ilmoituksista 16 vrk, toimenpideluvat 24 vrk. Ympäristölupien käsittelyaika 3.4 kk, melu ilmoitukset 20 vrk, maa ainesluvat 3.2 kk, rakennusluvat 21 vrk, päätökset ilmoituksista 16 vrk, toimenpideluvat 24 vrk. Ilmanlaadun tarkkailu toteutunut sopimuksen mukaisesti. VOC mittaukset suoritettu, ilmanlaatumalli rataliikenteen päästöistä valmistuu vuoden 2011 aikana. Suoritettu vuoden 2010 aikana. Ei toteutunut, varat siirretty EkoKymenlaakso hankkeelle. Toteutunut vuoden 2010 aikana. 107

116 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Ympäristöpalvelut ja rakennusvalvonta (ti) Ympäristöjohtaja Kyllikki Ala Huikku Toiminta ajatus Palvelualueen toiminnan tavoitteena on, lupakäsittelyllä, valvonnalla ja neuvonnalla turvata kestävän kehityksen mukaisesti terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö seuraamalla ja valvomalla ympäristön tilaa ja terveydellisiä oloja sekä huolehtimalla rakentamisen, maankäytön ja rakennetun ympäristön laadusta. Palvelualueen toimialaan kuuluvien lakien mukaisena viranomaisena toimii rakennus ja ympäristölautakunta. Käytännön toiminnasta huolehtivat terveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan toimintayksiköt. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset on kuvattu edellä kohdassa rakennus ja ympäristölautakunta. Palvelualueen talous Talousarviossa vuodelle 2010 arvioidut toimintatuotot toteutuivat n euroa arvioitua paremmin suurten rakennushankkeiden lupamaksutulojen ansiosta. Toimintakuluissa saavutettiin n euron säästö, joten toimintakatteen toteutuminen (77,9 %) oli noin 0,5 milj. euroa arvioitua parempi. Alkup. VS Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA 2010 TA % Toimintatuotot Myyntituotot ,8 28 Maksutuotot ,9 211 Tuet ja avustukset 5 5 Vuokratuotot Muut toimintatuotot ,0 8 Tuotot yhteensä ,6 252 joista sisäiset / keskinäiset tu ,9 27 Valmistus omaan käyttöön 7 7 Toimintakulut Henkilöstökulut ,0 135 Palkat ja palkkiot ,6 141 Henkilösivukulut ,2 6 Eläkekulut ,8 16 Muut henkilösivukulut ,3 10 Palveluiden ostot ,0 54 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,5 16 Avustukset Vuokrakulut ,6 40 Muut toimintakulut Kulut yhteensä ,9 257 joista sisäiset / keskinäiset ku ,9 12 Toimintakate ,

117 Talousarvion toteutumisvertailut 2.3 Tuottajan toteutumisvertailut Tuottajan toteutumisvertailussa on esitetty palvelusektoreiden konsernihallinnon, sivistyksen, perusturvan sekä tekninen ja ympäristö vuositavoitteiden, tuloarvioiden ja sitovien määrärahojen toteumat. Palvelusektoreiden osalta sitovuustaso on merkitty harmaalla Konsernihallinto (tu) PALVELUALUE Vastuuhenkilö Talouspalvelukeskus talouspalvelukeskuksen johtaja Asko Rautala Toiminta ajatus Talouspalvelukeskuksen tehtävä on hallita, kehittää ja tehostaa kaupungin taloushallinnon prosesseja kustannustehokkaasti ja olla mukana kaupungin hallinnon sähköistämisessä. Toimintaympäristön muutokset Kaupungin uusien liikelaitosten perustaminen ja organisaatiomuutokset muutokset lisäsivät talouspalvelukeskuksen työmäärää. Kotepa hankkeen taloushallinnon järjestäminen ja SEPA:n käyttöönotto toteutettiin hankkeina. Sähköistä tiedonhallintaa ja siirtoa edistivät Travel sähköisen matka ja kululaskujärjestelmän käyttöönotto ja ESS itseilmoitusjärjestelmän käyttöönoton aloitus. Konsernilaskennassa otettiin tuotantoon Baswaren GC konsernilaskentaohjelma. Osallistuminen Sitran valtakunnalliseen KPK THH (=Kunnallinen PalveluKeskus Talous ja HenkilöstöHallinto) hankeselvitykseen ja maakunnallisen taloushallinnon (Seutulaskenta Oy / KPK THH Kymenlaakso) palvelukeskuksen perustamisselvitykseen. Tuottajan vuositavoitteet (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Parantuva tuottavuus Taloushallinnon sujuvuus Toteutunut Kehittyvät palvelut Parantuva tuottavuus Koulutus Prosessien kehittäminen Tietoliikenneyhteyksien parantaminen Taloushallinnon prosessien yhdenmukaistaminen ja sähköistäminen Yksikköhinnat Sovitut määräajat Asiakaskyselyt Koulutukseen osallistumisaste Prosessikuvaukset tarkistettu Häiriöiden vähentäminen Euro / suorite Sähköisen tiedonsiirron osuuden lisääminen Sovitut yksikköhinnat Palkat maksuun sovittuna aikana Ostolaskut maksuun 90% / 14 pv Asiakaspalautteen hyödyntäminen Kaikki osallistuvat vähintään yhteen koulutukseen Prosessien läpikäynti ja päivittäminen Prosessien kehittäminen ESS:n ja Travelin käyttöönotto Toteutunut Toteutunut Huomioitu Toteutunut Toteut. osittain Toteutunut. osittain Travel tuotannossa ja ESS:n käyttöönotto toteutuu v

118 Talousarvion toteutumisvertailut Tunnusluvut Suorite Yksikkö TA 2010 Toteut Yksikköhinta 2010, e Kirjanpito rivi ,38 Myyntilaskutus myyntilasku ,51 Ostolaskut ostolasku ,99 Palkat palkkalaskelma ,13 Maksuliikenne tapahtuma ,48 Prosessit tunti sis. yksikköhintaan 42,00 Palvelualueen talous Talouspalvelukeskus (tu) Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot ,2 252 Tuet ja avustukset ,1 10 Muut toimintatulot Tulot yhteensä ,9 367 joista sisäiset tulot ,3 555 Toimintamenot Henkilöstömenot ,6 192 Palkat ja palkkiot ,8 17 Henkilösivukulut ,5 175 Eläkekulut ,7 186 Muut henkilösivukulut ,4 11 Palvelujen ostot ,3 81 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,9 1 Vuokramenot ,2 20 Muut toimintamenot ,0 43 Menot yhteensä ,1 297 joista sisäiset menot ,5 90 Toimintakate ,1 70 Merkittävimmät menoylitykset (1.000 e): Eläkeperusteiset ja varhe maksut ylitys 184 Teur (toteutuma 214%) Sisäiset tietotekniikkapalvelut ylitys 87 Teur (toteutuma 241%) Tsto ja asiantuntijapalvelut ylitys 88 Teur (toteutuma 173%) 110

119 Talousarvion toteutumisvertailut Sivistys (tu) TOIMIELIN Vastuuhenkilö Sivistyspalvelujen johtokunta Tuotantojohtaja Vesa Toikka Sivistystoimi (tu) Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot , Maksutulot ,9 796 Tuet ja avustukset , Tulot yhteensä , Toimintamenot Henkilöstömenot , Palkat ja palkkiot ,2 948 Henkilösivukulut ,9 174 Eläkekulut , Muut henkilösivukulut ,7 305 Palveluiden ostot ,6 803 Aineet, tarvikkeet, tavarat , Avustukset ,4 3 Vuokramenot ,2 651 Muut toimintamenot ,0 149 Menot yhteensä , joista sisäiset menot ,5 217 Toimintakate , Toiminta ajatus Sivistyspalvelut turvaa lakisääteisten palveluiden tuottamisen. Tuotanto järjestetään kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti. Samalla pyritään tuottavuusohjelmaan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Parantuva tuottavuus Sähköisten palveluiden kehittäminen Henkilötyövuodet Rationalisoidaan tuotantoa sähköisten palveluiden kehittäminen aloitettu Kehittyvät palvelut Sektoreiden yli menevät toimintamallit Parantuvat palvelut Prosessilähtöinen tuotantotapa sektoreiden ylimeneviä malleja toteutetaan osassa palveluista 111

120 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sivistyspalvelujen johtokunta/hallinto (tu) Tuotantojohtaja Vesa Toikka Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Vetovoimainen työnantaja, uudistumiskykyinen henkilöstö Kannustava työympäristö Osaamista edistetään Sairauspoissaot/varhainen eläköityminen vähenee Poissaolot pienemmät kuin vuonna 2009 Järjestelmä ei tuota täsmätietoa. Ei mainittavia poikkeamia. Innovatiivinen ja yhtenäinen organisaatiokulttuuri Asenne, osaaminen ja yhteityö Koulutuspäivät Koulutuspäivien määrä kasvaa Koulutuspäiviä saatu lisättyä hankerahoituksella (Osaava) Sivistyspalvelujen johtokunta Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Myyntitulot ,0 0 Tulot yhteensä ,0 0 joista sisäiset tulot ,0 0 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot ,1 7 Palkat ja palkkiot ,5 8 Henkilösivukulut ,3 0 Eläkekulut ,0 0 Muut henkilösivukulut ,3 1 Palveluiden ostot ,4 60 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,6 1 Vuokramenot ,0 1 Muut menot Menot yhteensä ,3 53 joista sisäiset menot ,5 67 Toimintakate

121 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Nuorisokeskus Anjala (tu) toiminnanjohtaja Jenni Tani Toiminta ajatus Nuorisokeskus Anjala on yksi kymmenestä opetusministeriön tukemasta ja valvomasta valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta. Tehtävänämme on palvella nuoria ja nuorten parissa toimivia kasvattajia ja kouluttajia. Olemme osa valtakunnallista yleishyödyllistä nuorisokeskusverkostoa Toimintaympäristön muutokset Nuorisokeskus Anjala on perustettu loppuvuodesta Toiminta on ollut jatkuvassa kasvussa asiakasmäärien ja siten myös henkilökunnan lisääntyessä. Vuosi 2010 oli ennätyksellisen hyvä sekä asiakasmäärissä että toimintatuloksella mitattuna. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Kilpailukykyinen ja vetovoimainen kaupunki Vahvuus leiritarjonnassa ja järjestämisessä, kansainvälisyys ja valtakunnallisuus Majoitusvuorokaudet Lisätä majoitusvuorokausia Majoitusvuorokaudet lisääntyivät kpl Kestävä kehitys Ympäristöpainotteiset ohjelmat, kummiluokkatoiminta Ympäristökoulun toimintapäivät Lisätä toimintapäiviä Kummiluokkia 2 lisätty Tuottajan tunnusluvut Suoritteet majoitusvuorokaudet lkm toimintapäivät lkm TP 2009 TA 2010 TP 2010 TOT % ,5 % 70,8 % Tehokkuus / taloudellisuus toimintakate, eur ylijäämäinen Henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset ,2 % 90,0 % 162,5 % Palvelualueen talous Taloudellisesti vuosi 2010 oli ennätyksellisen hyvä, toimintakatetta jäi yli toimintatuottojenkin ylittäessä euron rajan. Henkilöstön määrä ylittyi tavoitteesta määräaikaisten osalta kahden hanketyöntekijän ja vanhempainvapaan sijaisen myötä. Lisäksi vilkkaisiin sesonkeihin tarvittiin lisätyövoimaa. Asiakastulot ylittivät tavoitteen 20 %:lla. Tukia ja avustuksia Nuorisokeskus sai myös odotettua enemmän 45 % johtuen enimmäkseen sosiaalisen nuorisotyön projektituesta opetus ja kulttuuriministeriöltä. 113

122 Talousarvion toteutumisvertailut Ympäristökoulun toimintapäivät jäivät tavoitteesta, vaikka kummiluokkia saatiin syksyllä 2010 lisää 2. Keväällä varhaiskasvatuksen toimintapäiviä oli vilkkaasti, mutta jostain syystä koulut eivät tehneet retkiä toivotunlaisesti. Myöskään leirikoulut eivät valinneet ympäristökoulun ohjelmia odotetusti. Nuorisokeskus Anjala Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Maksutulot ,5 121 Tuet ja avustukset ,2 117 Vuokratulot ,2 20 Tulot yhteensä ,0 218 joista sisäiset tulot ,2 96 Toimintamenot Henkilöstömenot ,3 30 Palkat ja palkkiot ,6 22 Henkilösivukulut ,3 8 Eläkekulut ,7 7 Muut henkilösivukulut ,1 1 Palveluiden ostot ,9 8 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,6 37 Vuokramenot ,3 87 Muut menot Menot yhteensä ,3 167 joista sisäiset menot ,7 97 Toimintakate ,5 51 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Lasten ja nuorten palvelut (tu) Palvelujohtaja Sirkka Uusipaikka Toiminta ajatus Palvelualueella tuotetaan palvelusopimusten mukaiset varhaiskasvatus perusopetus ja nuorisopalvelut. Palvelualueella tuotetaan myös koko sivistystoimen tuotannon tarvitsemat erityisen tuen palvelut sovittujen resurssien puitteissa. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristössä ei ole tapahtunut talousarvion toteutumiseen vaikuttavia muutoksia. 114

123 Talousarvion toteutumisvertailut Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Terveet ja hyvinvoivat ihmiset Ennaltaehkäisevän ja korjaavan toiminnan tehostaminen Määrällinen ja laadullinen arvioiniti Yhteisökasvatus Oppilaskunnat Vanhempaintoimikunnat Talotoimikunnat Nuorisovaltuusto Koulutus ja asian esilläpitäminen Oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston yhteisen mallin rakentaminen nuorten kuulemisjärjestelmäksi on aloitettu. Kaikkiin nuorisotaloihin on perustettu talotoimikunnat. Oppilaskunnat ja vanhempaintoimikunnat toimivat entiseen tapaan. Kehittyvät palvelut Terveyden edistäminen toimintakulttuurin muotona Palvelutuotanto johdettu asiakasprosesseista Erityisen tuen integrointi Yhteinen arviointi Kriteeristö luotu ja hyväksytty käytäntöä ohjaavaksi Seuranta ja arviointi Käynnistetty suunnitelmallinen yhteistoiminta kulttuuri ja liikuntapalvelujen kanssa Palvelualueen yhtenäinen kriteeristö kuvattu Henkilöstö on perehdytetty ja sitoutunut KiVa koulu ja Versotoimintamallit on otettu käyttöön useimmissa kouluissa. Yhteistoiminta on aloitettu ja suunnittelua jatketaan edelleen. Kriteeristön kuvaaminen on osittain valmiina ja sitä jatketaan edelleen. Toimintamallit ja rakenteet on luotu. Arvioinnin perusteella prosesseja on korjattu ja muutettu. Parantuva tuottavuus Tarkoituksenmukaiset ja toimivat prosessit Sujuva sähköinen asiointi ja prosessien hallinta toimii Seuranta ja arviointi Verrataan laitteiden määrää; arvioidaan kontaktiaikaa, tarvittavia käsittelykertoja ja paperimäärää Asiakasprosessit on kuvattu ja analysoitu sekä kehittämistoi menpiteet sovittu Tarvittava välineistö ja laitteisto on riittävä ja ajanmukainen Lakimuutoksen mukaiset opetussuunnitelmat käytössä alkaen. Asiakasprosessien kuvaaminen on aloitettu ja osin jo valmiina. Arviointisuunnitelma on tehty. Varhaiskasvatuksessa on aloitettu suoritepohjaisen seurannan toteuttaminen. Taloudellisesta tilanteesta johtuen välineistön ja laitteistojen lisääminen ja ajanmukaistaminen on edelleen pysähdyksissä. 115

124 Talousarvion toteutumisvertailut Tuottajan tunnusluvut Suoritteet Varhaiskasvatus 0 6 vuotiaat 6 vuotiaat Päivähoidon piirissä lapsia % Kotihoidon piirissä lapsia Yksityisen tuen piirissä lapsia Perusopetus Vuosiviikkotuntien määrä Nuorisopalvelut Toimintaan osallistuneiden määrä Toiminnan laajuustiedot Perusopetus Oppilasmäärä Koulujen määrä Aamu ja iltapäivätoimintaan osallistuvat oppilaat Kuljetusoppilaat Nuorisopalvelut Nuorten määrä alle 29 v TP 2009 TA 2010 TP 2010 TOT % ,0 % 100,0 % 103,9 % 92,9 % 84,8 % 101,5 % 91,8 % 98,6 % 100,0 % 93,5 % 95,2 % 97,8 % Palvelualueen talous Lasten ja nuorten palveluissa tulojen ylitys oli kulujen ylitystä suurempi, joten lopputuloksena syntyi positiivinen toimintakate. Tulojen ylitykset selittyvät lähinnä valtiolta saaduilla erilaisilla hankeavustuksilla. Hankeavustuksia on vaikea ennakoida talousarviovaiheessa, koska niitä tulee hakuun pitkin toimintavuotta. Menopuolella ylittyivät eniten henkilöstökustannukset ja palvelujen ostot, sen sijaan tarvikkeiden ostot alittivat talousarvion. Lasten ja nuorten palvelut Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot , Maksutulot ,1 83 Tuet ja avustukset ,9 561 Vuokratulot ,5 33 Muut tulot ,9 370 Tulot yhteensä , joista sisäiset tulot ,0 0 Toimintamenot Henkilöstömenot ,6 412 Palkat ja palkkiot ,4 217 Henkilösivukulut ,5 195 Eläkekulut , Muut henkilösivukulut ,1 239 Palveluiden ostot ,5 913 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,5 49 Avustukset ,0 3 Vuokramenot ,8 410 Muut menot ,6 131 Menot yhteensä ,7 732 joista sisäiset menot ,0 771 Toimintakate

125 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toisen asteen koulutuspalvelut (tu) palvelujohtaja Timo Tiainen Toiminta ajatus Toisen asteen koulutuspalvelut tuottavat perusopetuksen jälkeistä koulutusta yleissivistävänä lukiokoulutuksena sekä ammatillisena koulutuksena johtokunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Koulutusta järjestetään kuudessa päivälukiossa ja yhdessä iltalukiossa sekä ammattiopiston seitsemässä toimipisteessä. Lisäksi koulutuspalvelut järjestävät oppisopimuskoulutusta. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Kehittyvät palvelut Sähköisten palvelujärjestelmien kehittäminen Järjestelmän käyttöönotto 2. asteen yhtenäinen hallintojärjestelmä KSAOlle lukioiden kanssa yhtenäinen Primusjärjestelmä syksyllä 2010 Kilpailukykyinen ja vetovoimainen kaupunki Toimiva johtaminen ja esimiestoiminta Parantuva tuottavuus Opetuksen jatkuva kehittäminen Oppilaitosten kilpailukyky Laatujärjestelmä Hyvä ilmapiiri Seuranta ja arviointi Valtakunnalliset mittarit, mm. oppilaitoksiin hakeutuminen Seuranta ja arviointi Ilmapiirikartoitus Kannustava työympäristö Tarkoituksenmukaiset ja toimivat prosessit Sairauspoissaolot Seuranta ja arviointi Ammatillisen koulutuksen uudet tutkintovaatimukset käytössä Erityisen tuen palvelujen kehittäminen 2. asteella Kaksois ja kolmoistutkintojen järjestämismalli toimiva Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmän kehitämistyö etenee Parantuva ilmapiiri Vähenevät poissaolot Asiakasprosessit on kuvattu ja analysoitu sekä kehittämistoimenpiteet sovittu Tutkintovaatimuksen käytössä Resursseja erityisen tuen palveluiden kehittämiseen ei ollut Yhdistelmäopintojen lukio osuus keskitettiin KSAO:n liiketalouden yksikköön, joka selkeytti sekä palvelua että opiskelijoiden opintoja KSAO:ssa aloitettiin toiminto /laatujärjestelmätyö marraskuussa 2010 (ma. laatupäällikkö) KSAO:n tervehdyttämisryhmä sai työnsä päätökseen. Ilmapiirin kehittymistä seurataan kuukausittaisissa palavereissa. Ei vielä toimivaa seurantajärjestelmää Johtuen toimintojärjestelmätyön käynnistymisen viivästymisestä prosessikuvaustyötä ei vielä päästy käynnistämään. 117

126 Talousarvion toteutumisvertailut Tuottajan tunnusluvut Suoritteet Kurssit Päivälukiot Iltalukio Opintoviikot Ksao Toiminnan laajuustiedot Opiskelijamäärät Lukio Ammatillinen koulutus Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus: voimassa olevat oppisop. (kpl) joista uusia oppisopimuksia (kpl) TP 2009 TA 2010 TP 2010 TOT % , , ,5 569, ,5 % 100,0 % 102,9 % 100,2 % 102,7 % 112,7 % 96,5 % 167,0 % Palvelualueen talous Sekä lukion että ammatillisen koulutuksen palkkamenoja lukuun ottamatta talous toteutui ennakoidusti. Positiivista oli ammatillisen koulutuksen tuloarvion ylittyminen erityisesti aikuiskoulutuksen kehittymisen ansiosta. Kaupunginvaltuusto myönsi lokakuun 2010 talousarvion sivistyspalvelujen tuotantoon lisämäärärahoja ennakoituun opetuksen palkkojen ylitykseen. Tästä lisämäärärahasta ohjattiin 2. asteen koulutuspalveluihin lopulliseen toteutumaan nähden suhteellisesti liian vähän. Lukioiden tuntiresurssia leikattiin vuonna %. Se ei kuitenkaan riittänyt, koska ao. vuonna 2010 perusopetuksen ja lukioiden yhteisten opettajien palkkakustannukset kirjautuivat ensimmäisen kerran täysimääräisesti ao. kouluasteelle, jolloin kurssihinta nousi edellisestä vuodesta 7 %. Toisen asteen koulutuspalvelut Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot ,2 79 Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut tulot ,9 2 Tulot yhteensä , joista sisäiset tulot ,7 252 Toimintamenot Henkilöstömenot ,6 915 Palkat ja palkkiot ,6 865 Henkilösivukulut ,1 50 Eläkekulut ,2 76 Muut henkilösivukulut ,3 26 Palveluiden ostot ,1 7 Aineet, tarvikkeet, tavarat , Vuokramenot ,0 232 Muut menot ,2 2 Menot yhteensä , joista sisäiset menot ,5 464 Toimintakate

127 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut (tu) palvelujohtaja Anne Eriksson Toiminta ajatus Kulttuuri ja vapaa aikapalveluissa houkutellaan kuntalaiset ja asiakkaat käyttämään tarjottavia kirjasto, kulttuuri, opiskelu ja liikuntapalveluita, osallistumaan toiminnan suunnitteluun ja tuottamaan itse toimintaa. Palvelut järjestetään lainsäädännön ja kaupungin ohjeiden pohjalta. Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut sisältävät kansalaisopisto, kirjasto liikunta ja kulttuuriyksiköt. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Terveet ja hyvinvoivat Toimivat, innovatiiviset ja palvelut Parantuva tuottavuus Riittävä henkilöstö, joka voi ylläpitää ammattitaitoaan ja viihtyy työssään. Asiakaslähtöinen palvelu ja houkuttelevat tilat. Palvelualueen yhteistyön lisääminen. Verkkoasioinnin sujuvuus. Palveluiden hyvä saatavuus, matala osallistumiskynnys ja aktivoivat toimintatavat. Palveluverkkojen selvitykset. Aktivoivan toiminnan luonne ja määrä. Vetovoimainen työnantaja ja uudistumiskykyinen henkilöstö. Työtyytyväisyyden mittaamnen. Koulutuspäivien määrä. Asiakaspalaute. Tilojen arviointimittarit. Yhteistyön suunnitteluraportti. Verkkoasioinnin määrä ja asiakastyytyväisyys. Minun Kouvolani ajattelu toteutuu monin tavoin palvelualueella. Toimintayksikön tai tiimin osaamiskartoitukset. Sopimukset yhteistyötahojen kanssa palveluiden järjestämisestä. Tilojen arviointi alkaa. Osallistuminen valtakunnalliseen selvittelytyöhön. Palveluverkkoselvityksiin osallistuttiin. Yhteistyötahojen kanssa suunniteltiin toimintaa. Työtyytyväisyysmittaus toteutettiin loppuvuodesta. Koulutuspäiviä seurattiin. Osaamiskartoitus tehtiin tieto ja viestintätekniikassa. Tilojen arviointi kohdistui yksittäisiin tiloihin. Yhteistyötä tehtiin eri tahoille suunnitelmallisesti. Asiakaspalautetta kerättiin, järjestelmää kehitetään edelleen. Kirjasto osallistuu valtakunnalliseen selvittelytyöhön. Kulttuuripalvelut mukana Kuntaliiton indikaattorityössä. Tuottajan tunnusluvut Suoritteet Kansalaisopiston opetustunnit Kansalaisopiston kurssilaisten määrä Kirjastojen aukiolotunnit (t) Kirjaston uutuudet (kpl) Kirjaston tilaisuudet (kpl) Erityisliikunnan käyntikerrat Terveysliikunnan käyntikerrat Uimaopetuksen käyntikerrat Museopedagogiikan pajat, tapahtumat Kulttuurituotannon omat tapahtumat Toiminnan laajuustiedot Kansalaisopiston toimipisteet (kpl) Kirjastokäyntien määrä Kirjastolainaajien osuus asukkaista (%) Erityisliikunnan kävijämäärät Terveysliikunnan kävijämäärät Uimaopetukseen osallistuvat TP 2009 TA 2010 TP 2010 TOT % ,8 % 118,9 % 105,2 % 87,0 % 98,1 % 33,0 % 234,9 % 38,4 % 188,3 % 130,0 % 63,6 % 92,6 % 77,8 % 107,4 % 579,6 % 71,9 % 119

128 Talousarvion toteutumisvertailut Liikuntaryhmien määrät Taidemuseon näyttelyt Kesällä auki olevat museot Kulttuurin yhteistyötapahtumat ,0 % 133,3 % 90,9 % 116,7 % Henkilöstö Kansalaisopiston päätoimiset Kansalaisopiston tuntiopettajat Kirjaston vakinaiset Kirjaston määräaikaiset Liikunnan vakinaiset Liikunnan määräaikaiset Kulttuurin vakinaiset Kulttuurin määräaikaiset osa aikaiset 16, , , ,0 % 90,0 % 101,3 % 212,5 % 92,5 % 59,4 % 95,8 % 200,0 % Palvelualueen talous Kulttuuri ja vapaa aikapalveluissa tulot ylittyivät odotetusta ja menot vastaavasti alittuivat. Kulttuuripalveluissa Kouvola talon vuokran puuttuminen talousarviosta vaikeutti talouden tasapainoista hoitoa. Palvelualueella on pyritty löytämään hankerahaa toiminnan vahvistamiseksi. Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot ,3 401 Maksutulot ,0 41 Tuet ja avustukset ,5 331 Vuokratulot ,2 174 Muut tulot ,3 56 Tulot yhteensä , joista sisäiset tulot ,7 283 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot ,6 242 Palkat ja palkkiot ,2 163 Henkilösivukulut ,9 79 Eläkekulut ,8 39 Muut henkilösivukulut ,0 40 Palveluiden ostot ,9 65 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,4 126 Avustukset ,0 0 Vuokramenot ,0 95 Muut menot ,3 25 Menot yhteensä ,4 302 joista sisäiset menot ,6 60 Toimintakate

129 Talousarvion toteutumisvertailut Perusturva (tu) TOIMIELIN Vastuuhenkilö Perusturvapalvelujen johtokunta tuotantojohtaja Mikko Komulainen Perusturvapalvelujen talous Perusturvapalvelujen (tu) talouden sitovuustaso on käyttökate. Käyttökate alittui muutettuun talousarvioon nähden 1,0 miljoonalla eurolla. Käyttökatteen alitus arvioituun nähden johtui lomapalkkavelan jaksotusten tuottamasta menojen vähennyksestä. Vuonna 2009 jaksotukset lisäsivät menoja 1,5 miljoonalla eurolla, vuonna 2010 vähensivät menoja 0,7 miljoonalla eurolla. Vuonna 2010 perusturvapalveluihin tehtiin 7,5 milj euron palvelusopimusmuutos, joka kohdentui terveydenhuoltoon 1,5 milj. eur, kotihoitoon ja vanhuspalveluihin 3,2 milj. eur, aikuissosiaalipalveluihin 1,6 milj. eur ja lapsiperhepalveluihin 1,2 milj. eur. Talousarviomuutokset jouduttiin tekemään pääsääntöisesti sen vuoksi, että kaupungin suunnittelemia henkilöstömenojen säästöjä (lomautus) ei toteutettu. Muutokset kohdennettiin pääsääntöisesti henkilöstökuluihin(kotihoito ja vanhuspalvelut), palveluiden ostoihin (terveydenhuolto ja lapsiperhepalvelut) sekä avustuksiin (aikuissosiaalipalvelut). Perusturvapalvelujen (tu) ulkoiset tulot, 10,5 milj euroa, jakautuivat vuonna 2010 seuraavasti: Myyntituotot 23 %, tuet ja avustukset 50 % sekä muut toimintatuotot 27 %. Ulkoiset tuotot kattoivat 7 % kaikista perusturvapalvelujen menoista. Sisäiset tuotot eli palvelusopimustuotot tilaajalta, 134,5 milj euroa, kattoivat loput 93 %. Perusturvapalvelujen tulot yhteensä olivat 145,0 milj. euroa. Maksutuotot ovat tilaajan talousarviossa. Toimintamenot 144,0 milj euroa jakautuivat seuraavasti: Henkilöstökulut 58 %, palvelujen ostot 17 %, aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 %, avustukset 12 % sekä muut toimintakulut (esim. vuokramenot) 8 %. Palvelualueiden toimintamenot jakautuivat siten, että kotihoito ja vanhuspalvelujen menojen osuus koko palvelusektorista oli 46 %, perusterveydenhuollon 29 %, aikuissosiaalipalvelujen 17 %, lapsiperhepalvelujen 6 % sekä hallinnon 2 %. Perusturvan toimialalla tilaajan ja tuottajan välistä talousarviorakennetta muutettiin vuoden 2009 talousarvioon nähden siten, että tilaajan talousarvioon siirrettiin pääsääntöisesti kaikki yksityisten palvelujentuottajien ostopalvelumäärärahat. Näin ollen vuoden 2009 ja 2010 tilinpäätöslukuja ei voi suoraan verrata toisiinsa. Kun tarkastellaan koko perusturvan toimialaa (tilaaja+tuottaja)vuonna 2010, niin nettomenojen kehitys vuoteen 2009 nähden on ollut 2,5 %. 121

130 Talousarvion toteutumisvertailut Perusturvapalvelut Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot , Maksutulot Tuet ja avustukset , Vuokratulot ,6 298 Muut toimintatulot ,5 467 Tulot yhteensä , joista sisäiset tulot , Toimintamenot Henkilöstömenot ,1 883 Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut ,1 313 Muut henkilösivukulut ,4 308 Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet, tavarat ,1 60 Avustukset ,2 385 Vuokramenot ,5 173 Muut toimintamenot ,5 315 Menot yhteensä , joista sisäiset menot ,3 49 Toimintakate , Toiminta ajatus Palvelutuotannon palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita ja kustannustehokkaasti tuotettuja sekä johtamisjärjestelyt ovat nykyaikaisia. Tuotanto pyrkii asiakaslähtöisiin ja laadukkaisiin palveluihin monipuolisella palvelutuotantorakenteella. Johtamisessa pyritään vuorovaikutukseen ja kannustavuuteen eri palvelutuotantoalueilla, huomioiden henkilöstöosaaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on olla Suomen kärkikaupunkeja prosessien ja toimintatapojen kehittämisessä. Toimintaympäristön muutokset Kouvolan terveyspalvelut hanke on ollut vuoden 2010 merkittävin hanke perusturvan toimialalla. Lääkäreiden ja hoitohenkilöstön tuloksellinen rekrytointi on keskeinen tekijä terveyspalvelujen riittävyyden ja laadun turvaamisessa. Lisäksi sähköisiä palveluja ja niiden käyttöönottoa on kehitetty VOPA hankkeessa. Terveydenhuollon vastaanottotoiminnassa suurimpana muutoksena oli väestövastuusta luopuminen ja siirtyminen aluevastuiseen tiimimalliin maaliskuun alusta alkaen. Kuusankosken terveysaseman toiminta siirtyi yksityiseltä palveluntuottajalta Kouvolan kaupungin omaksi toiminnaksi toukokuun alusta lähtien. Vanhuspalvelujen ja aikuissosiaalipalvelujen puolella on tehty merkittävä palvelujen tarjonnan lisäys ottamalla vuoden lopulla käyttöön Marjoniemen palvelutalojen II vaihe. 122

131 Talousarvion toteutumisvertailut Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian päämäärä Parantuva tuottavuus Kehittyvät palvelut Innovatiivinen ja yhtenäinen organisaatiokulttuuri Terveet ja hyvinvoivat ihmiset Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma Kustannus ja laatutietoisuus Innovatiivinen palvelujärjestelmä ja palvelut Ydinprosessien hallinta Tyytyväiset ja terveet asiakkaat sekä ammattitaitoinen henkilökunta Toimintakate ennakoitu ja asiakkaat /työpanos, +1 % vuoteen 2009 Uusien toimintatapojen määrä ja sähköisten palvelujen käyttäjien määrä Asiakas ja henkilökuntakyselyt sekä tilastot Asiakas ja henkilökuntakyselyt sekä tilastot Tasapainoinen talous ja tuottavuuden kasvu +1 %:a Uusien toimintatapojen ja sähköisten asiointimahdollisuuksien käyttöönottaminen Uusien prosessien ja rakennemuutosten käyttöönottaminen Riittävät resurssit palvelutuotannossa sekä henkilökunnan osaamisen lisääminen Prosessikuvaukset ovat meneillään ja ne ovat osaltaan parantamassa tuottavuutta. Palvelurakenteen muutosta ollaan parhaillaan toteuttamassa. Resurssien niukkuus on siirtänyt joidenkin innovaatioiden toteutusta Henkilökunnan osaaminen on vahvistumassa. Monien tuotannon muutoshankkeiden takia asiakastyytyväisyyskyselyjä on jouduttu siirtämään myöhemmäksi. PALVELUALUE Vastuuhenkilö Perusturvapalvelujen johtokunta (hallinto) (tu) hallintopäällikkö Veli Pekka Polkko vt. hallintopäällikkö Hannu Marttinen Toiminta ajatus Palvelualue tuottaa perusturvapalvelujen hallinto ja tukipalvelut. Palvelualueelle kohdistuu myös perusturvan kehittämistoiminnot. Palvelualueen tehtävänä on tuotantojohtajan johdolla koordinoida perusturvapalvelujen muiden palvelualueiden toimintaa siten, että annetuilla resursseilla saadaan tuotettua mahdollisimman kattavasti tasokkaita ja kustannustehokkaita palveluja ja avustuksia kaupunkilaisille. Toimintaympäristön muutokset Kouvolan terveyspalveluhanke on työllistänyt myös johtokunnan palvelualuetta Kouvolan kaupungin ja Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kumppanuussopimukseen liittyvien palvelusopimusten valmistelussa ja hyväksymisessä. Pohjois Kymen sairaalan tukipalveluihin liittyvät valmistelut ovat olleet syksyn 2010 keskeisiä valmistelutehtäviä. Vuorovaikutteinen perusturvan sähköinen palvelu ja ohjausjärjestelmä VOPA on edennyt hankkeena vaiheeseen, jossa on voitu aloittaa hankkeen käytäntöön sovellukset. Hyvinvointipalvelujen toimialan organisaation muodostaminen loppuvuoden 2010 aikana vaikutti osaltaan perusturvapalvelujen toimintaympäristöön. Palvelualueen talous Palvelualueen vakituinen henkilökunta käsittää 7 hallinnon viranhaltijaa sekä tukipalvelujen 31 viran ja toimenhaltijaa. Lisäksi määräaikaisessa työsuhteessa on samanaikaisesti toiminut puolisen kymmentä henkilöä. Palvelualueen toimintakulut ovat olleet 3,053 milj. euroa, joka alkuperäiseen talousarvioon nähden on 97,9 %. Toimintatuotot ovat olleet 3,032 milj. euroa, joka alkuperäiseen talousarvioon nähden on 97,2 % Toimintakate on siten ylittynyt 0,021 milj. euroa. 123

132 Talousarvion toteutumisvertailut Perusturvapalvelujen johtokunta Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Tulot yhteensä ,2 87 joista sisäiset tulot ,0 Toimintamenot Henkilöstömenot ,2 146 Palkat ja palkkiot ,6 163 Henkilösivukulut ,6 17 Eläkekulut ,3 19 Muut henkilösivukulut ,2 2 Palvelujen ostot ,9 32 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,8 39 Vuokramenot ,4 23 Muut menot ,6 242 Menot yhteensä ,9 66 joista sisäiset menot ,3 29 Toimintakate

133 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Terveydenhuolto (tu) terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario Toiminta ajatus Terveydenhuollon painopisteenä on kaikessa toiminnassa terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ. Riittävät palvelut tuotetaan lähi ja keskitettyinä palveluina tasalaatuisesti kaikille uuden Kouvolan asukkaille. Omaa palvelutuotantoa vahvistetaan kuvaamalla keskeiset ydinprosessit ja kehittämällä niitä osaksi saumattomia hoito ja palveluketjuja. Yhteistyötä tehdään organisaation eri toimijoiden kanssa sekä alueellisesti. Toimintaympäristön muutokset Kaikissa terveydenhuollon palveluyksiköissä keskeiset palveluprosessit on kuvattu ja toimintaprosessien kehittämistyötä jatketaan. Prosessien kuvaukset ovat osa palvelujen tuotteistusta, jotka ovat edenneet terveydenhuollon palveluyksiköissä suunnitelmien mukaisesti. Tuotteistuksen kehittäminen jatkuu vuonna 2011 kaikissa palveluyksiköissä. Avoterveydenhuollossa APR avoterveydenhuollon potilasryhmittelymenetelmällä ja Opiferus laskentajärjestelmällä tehtiin loppuvuodesta ensimmäiset koelaskennat potilasryhmittelyn hinnoittelua varten. Suun terveydenhuollossa prosessiperustaisen toimintolaskentamallin rakenne saatiin valmiiksi. Sairaalan tuotteistuksen ensimmäinen versio valmistui syyskuussa. Sairaalaan on luotu seitsemän tuotekansiota, joihin on sijoitettu kaikkiaan 28 sairaalan erilaista tuotejaksoa. Näille kaikille on laskettu tarkka hoitopäivähinta (ka 183,80 euroa/päivä). Aikuispsykiatrian avohoidon tuotteet otettiin käyttöön lukien. Potilaaseen kohdentuvien haittatapahtumien ja läheltä piti tilanteiden seurantaan otettiin käyttöön HaiPro ohjelma. Terveydenhuolto on ollut aktiivisesti mukana KoTePa hankkeessa ja siihen liittyvien osakokonaisuuksien selvittelytyössä. Palvelujen; mm. päivystys, kuntoutus, yleissairaalapsykiatrian ja hygieniatyön yhdistämisen valmistelussa oltiin aktiivisesti mukana. Kaupunkistrategia ja arvokirjatyöskentely on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Työhyvinvointikysely on toteutettu koko kaupungin organisaatiossa loppuvuodesta. Esimieskoulutuskartoitus toteutettiin syksyllä. Esimiesten sisäinen perehdytys keskeisiin henkilöstöhallinnon kysymyksiin käynnistyi syksyn aikana ja avoterveydenhuollon esimiesten 2 vuotinen johtamiskoulutus käynnistyi yhteistyössä VOPA hankkeen ja DRG Medical Systemsin kanssa. Esimiehet osallistuivat kaupungin organisoimiin esimieskoulutuksiin. AVOTERVEYDENHUOLTO Vastaanottotoiminnassa suurimpana muutoksena oli väestövastuusta luopuminen ja siirtyminen aluevastuiseen tiimimalliin alkaen. Samalla aloitettiin listautuminen lääkäreille. Vo2010 työryhmätyöskentely jatkui ja sen tavoitteena oli vastaanottotoiminnan ja hoitaja lääkärityöparimallin kehittäminen, työtapojen yhtenäistäminen sekä tärkeimpien kansansairauksien prosessien kehittäminen ja niiden jalkauttaminen toimintaan. Muina tärkeinä kehityskohteina olivat VOPA hankkeeseen kuuluvien INR itsehoitosäätelyn aloittaminen sekä puhelinpalveluiden, sähköisen ajanvarauksen ja ilmoittautumisen kehittäminen Kuusankosken terveysaseman toiminta siirtyi Kouvolan kaupungin omaksi toiminnaksi, kun sopimuskausi Attendo Medonen kanssa loppui. Alkusyksystä toimintaa vaikeutti Kuusankoskella lääkäripula, mutta loppuvuodesta tilanteeseen saatiin selkeä korjaantuminen. Vuonna 2010 vastaanottotoiminnassa käyntejä lääkärillä oli yhteensä ja hoitajakäyntejä Suhteessa hoitajien vastaottokäynnit lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna johtuen toimintamallien muutoksista sekä syksyllä olleesta hankalasta lääkäritilanteesta. Asetuksen (380/2009) mukaiset uudet tarkastukset otettiin käyttöön äitiys ja lastenneuvolassa vuoden alussa ja koulu sekä opiskeluterveydenhuollossa elokuussa Se aiheutti lisääntyneitä käyntejä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Kuntoutuspalveluissa keskitetty apuvälineyksikkö aloitti toimintansa toukokuussa APR tilastojen mukaan avoterveydenhuollossa pitkäaikaissairaudet vievät 56,2 % resursseista, lyhytaikaissairaudet 17,9 % ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 25,2%. 125

134 Talousarvion toteutumisvertailut SUUN TERVEYDENHUOLTO Vuonna 2010 suun terveydenhuollossa toteutui hoitokäyntiä mikä oli 93 % vuoden tavoitteesta ja palveluita käytti asiakasta. Henkilöstösäästövelvoitteen toteuttamiseksi pidettyjen talkoovapaiden vuoksi käyntimäärä jäi yli 3000 edellisvuotta pienemmäksi ja 1000 asiakasta vähemmän sai palveluita. Hammaslääkäripäivystys toteutettiin arkisin omana toimintana, viikonloppupäivystys Kymenlaakson kuntien yhteisenä. Viidennes hoitokäynneistä oli käyntejä päivystysajoilla, näistä 90 % aikuisten käyntejä. Muutoin hoitoon otettiin arvioidun hoidontarpeen kiireellisyyden mukaisesti. Arviointi tapahtui suun terveydenhuollon keskitetyn ajanvarauksen toimesta. Asiakkaiden käytettävissä olivat myös tekstiviesti ja verkkopalvelut ajan perumiseksi, siirtämiseksi tai ajan tiedustelua varten. Hammashoitoa anestesiassa toteutettiin omana toimintana, anestesialääkärin palvelut ostettiin. Yksi neljästä avoimesta hammaslääkärin vakanssista saatiin täytettyä loppuvuodesta. Kaksi hammaslääkäriä eläköityi vuoden aikana. Virassa olevista hammaslääkäreistä 10 % teki osa aikatyötä ja yksi oli virkavapaalla erikoistumisopinnoissa. Puuttuvaa hammaslääkärityövoimaa ostettiin henkilöstövuokrausyrityksiltä tarjonnan ja talousarvion puitteissa. Osa virka hammaslääkäreistä teki lisätyötä. Kaikki hammashoitajien ja suuhygienistien vakanssit olivat täytetty. Suun terveydenhuollon keskeisten prosessien ja tukiprosessien kuvaukset ohjeistuksineen ja laatutavoitteineen tehtiin valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Sisäinen auditointi käynnistettiin vastaanottojen aseptiikka ja hygieniakäytännöistä ja jatkuu vuonna Yksi hammaslääkäreistä valmistui oikomishoidon erikoishammaslääkäriksi, toinen on koulutuksessa ja valmistuu syksyllä Oikomishoidon käytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisten tiimien koulutus jatkuu. Asiakaspalautekysely toteutettiin syksyllä ja kyselyn perusteella palvelut vastasivat hyvin asiakkaiden odotuksia: 90% aikuisista vastaajista oli toimintaan yleisesti tyytyväisiä ja 70% lapsista koki hoitokäyntinsä mukavana. Päivystyspotilaat (99%) kokivat saaneensa riittävän avun vaivaansa päivystyskäynnillä. Ajanvaraukseen toivottiin edelleen lisää nopeutta ja ajanvarauksen organisointi ja riittävä resursointi ovat keskeisiä kehittämistavoitteita. Lasten ja nuorten tarkastukset ja neuvonta toteutettiin uuden asetuksen mukaisesti, pienten lasten osalta yhteistyössä terveydenhoitajien kanssa. Teoreettinen ja käytännön koulutus modernin juurenhoitotekniikan ja instrumentaation käytöstä järjestettiin koko suun terveydenhuollon henkilökunnalle. Hoitohenkilökunta kouluttautui laite huollon pienten korjausten hallintaan. Koko henkilökunta suoritti terveydenhuollon tietoturvakoulutuksen. Sisäisten osaajatiimien kehittäminen aloitettiin tavoitteena vaativampien hoitojen osaamisen kehittäminen ja sisäisen lähetekäytännön organisoiminen. TERVEYSKESKUKSEN SAIRAALA Terveyskeskussairaala on tuottanut hoitoa vuoden 2010 aikana palvelusopimuksen mukaisesti 153 potilaspaikalla. Paikkojen väheneminen vapautti huonetilaa niin, että osastot 2, 5 ja 6 saivat kunnolliset tarpeellisin laittein varustetut kuntoutustilat. Tilajärjestelyllä ammattihenkilöstön ohjaama kuntoutus tehostui ja omatoimista hoitohenkilökunnan valvomaa kuntoutusta on mahdollista tehdä myös ilta aikaan ja viikonloppuisin. Työvoimatilanne lääkäreiden osalta on ollut hyvä. Hoitohenkilökunnan osalta sijaispulaa esiintyi erityisesti alkuvuoden aikana, jolloin ajoittain jouduttiin jättämään henkilökuntavajeen takia muutamia paikkoja tilapäisesti pois käytöstä. Marjoniementie 10 osalta rakennuksessa esiintyneiden kosteusvaurioiden takia paikkamäärää jouduttiin muutamaksi viikoksi supistamaan. Kesän aikana jonotilanne asumispalveluihin ja kotihoidon tukemaan kotiasumiseen huonontui merkittävästi ja pahimmillaan sairaalassa jatkosijoitusta on odottanut yli 60 potilasta. Tämä on huomattavasti vähentänyt vaihtuvien potilaspaikkojen määrää ja vaikeuttanut potilaiden vastaanottoa erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon. Osastot ovat olleet mukana HAKU projektissa, jossa kunkin mukana olevan kunnan tai kuntayhtymän sisällä arvioidaan ja analysoidaan kokonaisvaltaisesti sekä henkilöstöä ja sen hyvinvointia, että taloutta unohtamatta tuloksellisuutta ja laatua. Vuoden aikana otettiin käyttöön uudet Effican osastolääkitys ja määräysosiot. Viikolla 49 tehtiin osastojen potilaille asiakastyytyväisyyskysely. Vastauksia kertyi 84 kpl. Asteikolla 4 10 keskiarvoksi saatiin 8,

135 Talousarvion toteutumisvertailut Etelä Suomen aluehallintovirasto kohdensivat 2010 työsuojelutarkastuksia julkisiin sairaalahoidon yksiköihin ja sen merkeissä suoritettiin tarkastukset kaikilla sairaalaosastoilla. Esille tuli päällimmäisenä ongelmana joka osastolla ilmastointiin ja lämpötilaan liittyvät ongelmat, jotka korostuivat nyt vielä poikkeuksellisen lämpimän kesän vuoksi. Työn fyysinen kuormittavuus tuli myös tarkastuksessa esille. Aluehallintoviraston tuomat esitykset on kiinteistökorjausten osalta jo varhemmin viety tiedoksi tilatoimelle ja sairaalan omalle organisaatiolle esitetyt vaatimukset henkisen ja fyysisen kuormitukset korjaustoimenpiteistä toteutetaan. AIKUISPSYKIATRIA Viisi konsultoivaa sairaanhoitajaa on työskennellyt kolmella terveysasemalla auttaen tk lääkäreiden hoitovastuulla olevien potilaiden sairauksien selvittelyä ja samalla lisäten tk lääkäreiden psykiatrista osaamista. Terveyskeskuksen avovastaanotoilta saatiin lähetteitä noin 600 kpl. Hoidossamme olevien potilaiden lukumäärä on noin 2600, mikä on noussut vajaan kuuden vuoden aikana noin 500 henkilöllä. Aikuispsykiatrian palvelualueella työskenteli viime vuonna huomattavasti enemmän erikoislääkäreitä kuin aiemmin, joskin viroissa olevien lääkäreiden määrä on pysynyt jo muutaman vuoden pienenä. On kuitenkin todennäköistä, että psykiatrisen sairaalan käyttö aikuispsykiatrian osalta liittyy lääkärityövoiman lisääntymiseen, koska hoitopäiviä väheni vuosien välisenä aikana 4173 hoitopäivää. Avopsykiatrian toiminta vastaa lähitulevaisuuden haasteisiin ilman suuria muutostarpeita. Sisäistä kehitystä tehdään kuitenkin koko ajan ja ammatillista osaamista laajennetaan kaikissa työryhmissä. Pitkään jatkunut kognitiivinen psykoterapeuttikoulutus on nyt loppumassa. Huomio kiinnittyykin pitkäaikaispotilaiden relapsien ehkäisyyn, jossa on huomioitava myös muut toimijat ja heidän osaamisensa lisääminen. Tarkoituksena on edelleen vähentää psykiatrisen sairaalan käyttöä. Myös sairaalasta tapahtuva joustava siirtyminen hoito ja kuntoutustyöryhmiin on syytä selkeyttää kaikille kyseiseen prosessiin osallistujille. Yhteistyö A klinikkatoimen ja Parik säätiön kanssa on jatkunut kuten ennenkin ajoittaisten yhteisten neuvonpitojen tiimoilta. Lisähaasteen muodostaa perusterveydenhuollon psykiatrinen osaaminen etenkin erityistasoltamme jatkohoitoon siirtyvien potilaiden osalta siten, ettei katvealueita jää seurantoihin, eivätkä nämä aiheuta sairaalaolosuhteiden tarvetta. Asiakkaana on noin 2600 henkilöä, jotka ovat päässeet hoitoon 1 2 viikon kuluessa. Ensikertaa hoitoon tulleita asiakkaita oli 558 ja jo aiemmin hoitoa saaneita tuli 750 eli yhteensä 1308 asiakasta. Hoitosuhde voitiin lopettaa 883 asiakkaalta. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Parantuva tuottavuus Toimiva tuottajan sopimusohjausjärjestelmä Palvelutuotannon tuottavuuden analyysi ja parantuminen Yhtenäiset toimintamallit ja hoitokäytännöt Oikea henkilöstörakenne Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta Tuottajan roolin toimivuus Palvelusopimuksessa Talousarvio ( ) Palvelusopimus Palvelun/ Tuotteiden hinnat ja määrät Effica seuranta APR, Pettu, Täydennyskoulutusseuranta HMR:vakanssien täyttöaste, henkilöstön vaihtuvuus eläköityminen, rekrytointi sairastavuustilasto Raportointi ja talousseuranta x 3/v Proses Tavoitteet, toiminta ja talous tasapainossa Keskeiset toimintaprosessit kuvattu, Yhtenäisten hoitokäytäntöjen käyttöönotto aloitettu, nimekemuutokset, työtehtävien uudistaminen, uusia vakansseja, työnkierto, uudelleen sijoitukset Palvelusopimus ohjaa palvelutuotantoa Muutetun talousarvion käyttökatteen toteuma on euroa. Keskeisten prosessien kuvaukset valmiit. Käytäntöjä yhtenäistetty. Työnjakoa ja toimintamalleja muutettu mm. vastaanottotoiminnassa, suun terveydenhuollossa ja psykiatrian avovastaanotolla. Tehostettu lääkärirekrytointi menossa. Toteutunut. Keskeisten palvelujen tuotteistuksen ensimmäinen kierros 127

136 Talousarvion toteutumisvertailut Toimiva johtaminen ja esimiestoiminta sovittujen palvelujen kilpailukykyinen tuottaminen. Asiakkaiden terveystarpeet arvioidaan ja palvelut kohdennetaan tarpeiden mukaisesti. Tilaajan määrittämien palvelujen kilpailukykyinen tuottaminen Hoitoketjut ja prosessit toimivat. Yhtenäiset toimintakäytännöt seissa kuvataan laatukriteerit ja mittarit: Osastojen kuormitus %, Jonoseurannat, peittävyys, lähetteet, eshseurantaraportit puh odotusaika, vastaanottoajan saaminen pv, asiakkaan kokema laatu Strategiaesitys valtuustolle 1/2010 Henkilöstö kyselyt Keskeiset palvelut tuotteistettu Ensimmäisen tuotantoa ohjaavan palvelusopimuksen toteutuminen Osallistutaan yhteisen th strategian valmisteluun. valmistunut. Tuotteistuksen valmiit mallit kattavat 50% palvelualueen menoista, valmisteilla olevat mukaan lukien 94%. Jatkossa kehitetään edelleen eri tuotteistusmalleja. Mittaristoja kartoitettu ja seurantaa näin ollen voitu tarkentaa. Toteutunut. Vetovoimainen työnantaja ja uudistuskykyinen henkilöstö Esimiehillä on kykyä kompetenssia ja halua johtaa Esimiesten toiminta tukee yhteistyön ja osaamisen kehittymistä Suunnitelmallinen täydennyskoulutus Työkierron mahdollistaminen Oppilaitosyhteistyö Esimiehen itsearvio Kehityskeskustelut Koulutusseuranta Toteutunut/ ei Toteutuneiden työkierrot (lkm) Toteutunut/ ei Esimiestyö tukee yhteistyön ja osaamisen kehittämistä. Toiminnan tavoitteet ovat esimiehillä yhtenevät ja selkeät. Lähiesimiesten osaamista kehitetään ja lähiesimiesten työtä tuetaan. Toiminnan tavoitteet on sovittu, kirjattu ja ymmärretty. Kehityskeskustelut vuosittain. Täydennyskoulutus Vertaistuki ja johdon työnohjaus Suunnitelmallinen esimieskoulutus aloitettu Täydennyskoulutussuunnitelma laadittu Työkiertoon kannustus ja sen suunnittelu Yhteistyötä kehitetty Esimiesten koulutuskartoitus tehty. Koulutusta järjestetty omana toimintana. Toiminnan tavoitteet sovittu palvelusopimuksella ja kehityskeskusteluissa. Esimieskoulutus käynnistynyt. Esimiesten koulutustarvekartoitus tot. elosyyskuussa. Hoitohenkilöstön ja euro ja erikoistuvien lääkärien osalta tot. Yhteistyö tot. AMK, Helsingin yliopisto; AKA tk, koulutusylilääkäri 128

137 Talousarvion toteutumisvertailut Kehittyvät palvelut Palvelut toteutuvat hoidon tarpeen mukaisesti ja oikeaaikaisesti. Asiakkaiden palveluodotukset paranevat Terveyttä edistävät ja ennaltaehkäisevät palvelut vahvistuvat Hoitotakuun toteutuminen THL:n mittari Puhelinraportit Asiakaspalaute Hyvinvointikertomus, joukkotarkastuksiin ja seulontoihin osallistujien määrät, PYLL, Effica mittarit Kiireettömässä hoidossa valtakunnalliset hoitoon pääsyn kriteerit toteutuvat Puhelinpalvelujen toimivuus. Palvelut tasalaatuiset Henkilöstöresursseja vahvistetaan ennaltaehkäisevään toimintaan Toteutuu. Kouluterveydenhuoltoon lisätty 1 lääkäri 1.8. alkaen (2 esitetty) ja 2 terveydenhoitajaa (4 esitetty). Tilaajan/Tuottajan tunnusluvut Tunnusluvut TP 2009 TA 2010 TP 2010 Suoritteet Avopalvelut Suun terveydenhuolto käynnit (kaikki yht.) potilaat Psykiatrian avopalvelut; käynnit Sairaalahoito; hoitopäivät Työterveys terveystarkastukset sairaanhoitokäynnit työpaikkakäynnit Tehokkuus /taloudellisuus/peittävyys avoterveydenhuolto avovastaanottopalvelut mielenterveys suun terveydenhuolto Toiminnan laajuustiedot (asiakkaat) Psykiatrian avopalvelut Sairaalahoito; sairaalan potilaspaikat Työterveys työnantajat työntekijät Henkilöstö Avopalvelut ja yhteiset Suun terveydenhuolto Psykiatrian avopalvelut Sairaalahoito Työterveys , % 3 % , % 3 % 37 % ,

138 Talousarvion toteutumisvertailut Palvelualueen talous Vuoden aikana tehty talousarviomuutos 1,499 milj. euroa johtui pääosin palvelujen ostojen arvioitua suuremmasta tarpeesta avoterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa. Muutettuun talousarvioon nähden terveydenhuollon toimintakate alittui 0,107 milj. euroa. Terveydenhuolto (tu) Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot , Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut tulot ,2 685 Tulot yhteensä , joista sisäiset tulot , Toimintamenot 24 Henkilöstömenot , ,5 993 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut ,3 16 Eläkekulut ,6 68 Muut henkilösivukulut ,4 52 Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet, tavarat ,0 290 Avustukset ,0 13 Vuokramenot ,5 22 Muut menot , Menot yhteensä , joista sisäiset menot ,4 223 Toimintakate

139 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kotihoito ja vanhuspalvelut (tu) koti ja vanhuspalvelujen palvelujohtaja Martti Toukoaho Toiminta ajatus Palvelualueen tehtävänä on tuottaa hyvinvointipalvelut, kotihoidon palvelut ja asumispalvelut. Hyvinvointipalvelujen tavoitteena on ennaltaehkäisevän toiminnan sekä varhaisen puuttumisen lisääminen ja tukeminen niin, että kotona asuvien ikäihmisten osallisuutta oman elämän hallintaan vahvistetaan, syrjäytymistä ehkäistään sekä toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tuetaan. Kotihoito auttaa silloin, kun henkilö ei sairauden tai alentuneen toimintakyvyn takia selviydy jokapäiväisistä toimista itsenäisesti tai omaisten avulla omassa kodissaan tai kun henkilö tarvitsee sairaanhoidollista apua kotiin. Kotihoito tukee toimintakyvyn ylläpitämistä järjestämällä tukipalveluja ja päiväkeskuspalveluja. Omaishoitoa tuetaan järjestämällä palveluja kotona oleville omaishoidettaville ja heitä hoitaville omaisille ja maksamalla omaishoidon palkkiota. Asumispalvelut on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille ikäihmisille, jotka eivät selviä omassa kodissaan kotona asumista tukevien kotihoidon ja muiden palvelujen turvin ja jotka eivät tarvitse sairaalatasoista hoitoa. Asumispalvelut sisältävät palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotihoidon ja hoivakotihoidon. Asumispalveluissa järjestetään myös lyhytaikaishoitoa. Toimintaympäristön muutokset Kotihoidon ja vanhuspalvelujen ylilääkärin virka täytettiin alkuvuonna. Sen sijaan toista lääkärin virkaa ei ole saatu täytettyä. Tämän vuoksi on jouduttu edelleen turvautumaan arvioitua enemmän ostopalveluna hankittaviin lääkäripalveluihin. Palvelualueella toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely ensimmäisen kerran uuden Kouvolan aikana. Vuoden alusta otettiin käyttöön myös asiakaspalautelomake välittömän palautteen kirjaamiseen. Henkilöstömäärän lisäämisen painopisteinä ovat olleet uudet asumispalveluyksiköt Marjoniemi ja Jaala. Kotihoitoon ei saatu uutta vakinaista henkilöstöä kotiutustiimin käynnistämistä varten, koska esitystä tehtävien perustamisesta ei hyväksytty. Palvelualueella toteutettiin laaja kuntouttavan työotteen koulutus. Koulutuksen aikana tehtiin useita kehittämissuunnitelmia, joiden toteuttaminen jatkuu seuraavina vuosina. Vanhustyön erikoisammattitutkintoon johtava oppisopimuskoulutus, gerontologinen erityisosaaminen koulutus ja muistihoitajakoulutus käynnistyivät syksyn aikana. Osa palvelualueen henkilöstöstä osallistui myös näihin koulutuksiin. Tuotteistuksessa valmisteilla olevat mallit kattavat 70 % palvelualueen menoista. Hyvinvointipalveluissa muistipoliklinikan toimintaa vahvistettiin uusilla geriatrin, muistihoitajan, vastaanottoavustajan ja tekstinkäsittelijän virka /työsuhteilla. Tavoitteena oli lyhentää jonoja hoitoon pääsyyn. Käytännössä tässä osittain onnistuttiinkin, mutta edelleen ensikäyntijono on n. 8 kuukauden pituinen (laki edellyttää 3 kk). Ikäaseman ja Etapin toiminnat on koottu hyvinvointiasema nimikkeen alle. Näissä oli vuoden aikana käyntiä. Uutena palveluna käynnistettiin hyvinvointitelevisio kokeilu, joka osittain rahoitettiin Kaste hankkeesta. Kokeilun tavoitteena on hyvinvointiasemien verkostoituminen kaupungin eri alueille ja kotona asumisen tukeminen teknologiasovelluksen avulla. Ikäasema toimii lähetyskeskuksena tuottaen päivittäin ohjelmaa Myllykosken päiväkeskukseen, Etappiin ja Valkealan kirjastoon. Näiden lisäksi toiminnan piiriin on valittu 8 kotona asuvaa ikäihmistä. Yhteydenpito on kaksisuuntaista ja osallistavaa. Mukana ohjelman tuottamisessa on myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat. Kokeilua arvioidaan ja sen tulevaisuudesta tehdään päätökset myöhemmin. Kotihoidossa palvelujen sisältö ja myöntämisperusteet vahvistettiin johtokunnassa ja ne otettiin käyttöön 1.6. lukien. Edellisen vuoden lopussa päättynyttä kotiutustiimin toimintaa ei voitu henkilöstöresurssien puutteen vuoksi kehittää edelleen, vaikka kokeilun tulokset sitä puolsivatkin. Mobiiliteknologian käyttöönotto käynnistettiin pilottina, jossa kokeiltiin asiakastietojen kirjaamista asiakkaan kotona nettiyhteyden kautta. Näin toimien säästetään työntekijöiden matka ajoissa asiakkaiden ja taukotilojen välillä. Lapsiperheiden kotipalvelu siirtyi asteittain lapsiperhepalveluille. Tuotteistaminen käynnistyi vuoden aikana, jolloin tehtiin henkilöstön työajan seuranta. Turvapalvelut organisoitiin ostopalveluina edellisen vuoden kilpailutuksen perusteella siten, että yksi palveluntuottaja tuottaa palvelut koko kaupungin alueella. Kauppapalvelut kilpailutettiin vuoden loppupuolella. Omaishoidon myöntämiskriteerit päivitettiin vuodelle Kotihoidon tiimien taukotilojen keskittämistä jatkettiin niin, että keskisen alueen tiimit muuttivat yhteiseen kotihoitokeskukseen Savonkadulle helmikuussa ja eteläisen alueen tiimit Koriaa ja Elimäen kirkonkylää lukuun ottamatta Keltakankaan ent. sairaalan tiloihin kesäkuussa. 131

140 Talousarvion toteutumisvertailut Asumispalveluissa Marjoniemen palveluasunnot II (tehostettu palveluasuminen) valmistui Paikkoja on kaikkiaan 60, joista palvelualueen käytössä on 42 paikkaa. Loput 18 paikkaa on aikuissosiaalipalveluiden käytössä. Yksikkö otettiin käyttöön asteittain siten, että yksi 18 paikkainen pienryhmäkoti käynnistyi Loput paikoista otetaan käyttöön vuoden 2011 puolella. Tämä johtui kaupungin taloudellisesta tilanteesta, kun koko henkilökuntaa ei voitu palkata samalla kertaa. Jaalan palvelukeskuksen 12 asukkaan tehostetun palveluasumisen yksikkö valmistui vuoden lopussa. Asukkaat muuttavat Jaalaan vuoden 2011 alussa. Elimäen hoivakodin toimisto ja sosiaalitilojen laajennusosa valmistui loppuvuonna. Samalla aloitettiin yleisten tilojen ja asukashuoneiden pintaremontointi kodinomaisuuden lisäämiseksi. Hoivakotihoidossa vähennettiin paikkoja n. 10, minkä vuoksi suurin osa neljän hengen huoneita ei ole enää käytössä. Uusiin yksiköihin perustettiin osittain uudet vakanssit, mutta osa vakansseista siirrettiin mm. hoivakotihoidosta, koska sen paikkamäärää vähennettiin vastaavasti. Yksiköiden henkilöstömitoitusta on korjattu niin, että kaikkein pienimmillä henkilöstöresursseilla toimiviin yksiköihin on tehty henkilöstösiirtoja tai vakanssisiirtoja muissa yksiköissä tapahtuvien paikkavähennysten tai toiminnallisten muutosten myötä. Tuotteistaminen käynnistyi vuoden aikana, jolloin tehtiin kaikissa yksiköissä mm. työajan seuranta. Toiminnan vaikutukset: Keskeinen tavoite on ollut toteuttaa palvelurakenteen muutosta raskaasta laitosmaisesta hoidosta kevyempiin palveluihin. Hyvinvointipalvelujen osalta tämä on merkinnyt muistipoliklinikan toiminnan vahvistamista. Kotihoidossa kotiutustiimin toimintaa toteutettiin kahden tilapäisen sairaanhoitajan voimin. Tämä osaltaan vaikutti jonojen pidentymiseen Toisaalta Apilan akuuttiyksikön toiminnan tehostuminen on osaltaan vaikuttanut kotiutusten nopeuttamiseen, vaikka osa paikoista on vielä intervallikäytössä. Vuoden aikana toteutetut uudet toiminnat tukivat rakennemuutosta, mutta kustannusten nousun hillitsemiseksi tarvitaan lähivuosina erittäin voimakas panostus ennaltaehkäiseviin ja kuntouttaviin palveluihin sekä kotihoitoon. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Parantuva tuottavuus Kehittyvät palvelut Innovatiivinen ja yhtenäinen organisaatiokulttuuri Terveet ja hyvinvoivat ihmiset Palvelurakenteen muutos raskaasta laitoshoidosta kevyempiin hoitomuotoihin Toimivat hoito ja palveluketjut, kotona asumista tukeva palvelu järjestelmä Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittaminen Hyvinvointipalvelut tukevat palvelurakenne muutosta, asiakkaan osallistaminen ja vastuuttaminen yli 75 uotiaiden määrä palvelujen piirissä Kustannukset /asiakas Marjoniemen palveluasunnot II otettiin käyttöön lukien.. Arviointiyksikön kaikkien paikkojen muuttaminen akuuttipaikoiksi ei onnistunut. Toimintakykymittarit, yli 75 vuotiai den määrä palvelujen piirissä Asiakas ja henkilöstö kyselyt Asiakasmäärät, asiakaspalaute Uusi 59 paikkainen asumispalveluyksikkö Arviointi ja kuntoutusyksikön perustaminen Kotiutustiimin toiminnan vakiinnuttaminen Vanhuspalvelujen lääkäripalveluja lisätty Kotihoidon palveluvalikko määritelty, hoivahoidon sulauttaminen osaksi asumis palveluja Muistipoliklinikan toimintamallia vahvistettu, senioriterveysneuvonnan toimintamalli vakiintunut Kotiutustiimi toimi koko vuoden tilapäisen henkilöstön varassa. Lääkärin virka on edelleen täyttämättä hakijoiden puutteen vuoksi. Kotihoidon palveluvalikko on otettu käyttöön. Hoivakotihoidon toiminnalliset muutokset ovat käynnissä ja esimiehenä toimii asumispalvelujohtaja oto Muistipoliklinikan henkilöstölisäysten vuoksi toiminta on tehostunut, vaikka ensikäyntijono on vielä n.8 kk. Senioriterveysneuvonta on vakiintunut pääasiassa Ikäasemalle. Hyvinvointipalvelujen teemapäiviä on toteutettu eri alueilla 56, kävijöitä

141 Talousarvion toteutumisvertailut Tilaajan/Tuottajan tunnusluvut TP 2009 TA 2010 TP 2010 Suoritteet Hyvinvointipalvelujen käynnit (sis. hyvinvointias.) Hyvinvointipalvelujen asiakasmäärä Ikäaseman ja Etapin asiakasmääräarvio Kotihoidon käynnit Kotihoidon asiakasmäärä Asumispalveluiden hoitopäivät Asumispalveluiden asiakasmäärä Tehokkus /taloudellisuus Kokonaiskustannukset/asiakas Toiminnan laajuustiedot Hyvinvointipalvelut, asiakasmäärä yli 65v Hyvinvointipalvelut, peittävyys yli 65v 38,86 % 8,1 % 10.1 % Säännöllinen kotihoito, asiakasmäärä yli 75v Säännöllinen kotihoito, peittävyys yli 75v 11,96 % 11,8 % 12,6 % Omaishoidon asiakasmäärä yht Omaishoito, asiakasmäärä yli 75v Omaishoito, peittävyys yli 75v 3,66 % 3,5 % 4,1 % Tehostettu palveluasuminen oma/osto paikka 286/ / /257 Tehostettu palveluasuminen peittävyys yli 75v 6,48 % 6,9 % 6,9 % Pitkäaikainen laitoshoito, v koti/hoivakoti paikka 274/ / /189 Pitkäaikainen laitoshoito, peittävyys yli 75 5,63 % 5,7 % 5,6 Lyhytaikainen laitoshoito, paikka henkilöstö Vakinaiset

142 Talousarvion toteutumisvertailut Palvelualueen talous Palvelualueen toimintakate alittui 0,523 milj. euroa. Vuoden aikana tehty talousarviomuutos johtui pääosin lomautusta vastaavan sopeuttamisen vuoksi vähennetyistä palkoista, sijaismäärärahojen ylityksestä ja varhe maksujen ylityksestä. Talousarvion muiden toimintakulujen minimoimisella on pyritty kattamanaan henkilöstökulujen ylityksiä. Kotihoito ja vanhuspalvelut (tu) Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot ,9 61 Maksutulot Tuet ja avustukset ,9 117 Vuokratulot ,6 62 Muut tulot ,6 194 Tulot yhteensä ,9 76 joista sisäiset tulot ,0 0 Toimintamenot Henkilöstömenot ,5 221 Palkat ja palkkiot ,1 301 Henkilösivukulut ,7 80 Eläkekulut ,6 306 Muut henkilösivukulut ,9 226 Palvelujen ostot ,5 554 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,6 186 Avustukset ,5 55 Vuokramenot ,1 104 Muut menot ,9 59 Menot yhteensä ,1 599 joista sisäiset menot 10757, ,7 81 Toimintakate

143 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Aikuissosiaalipalvelut (tu) aikuissosiaalipalvelujen palvelujohtaja Ritva Liisa Juntunen Toiminta ajatus Aikuissosiaalipalveluilla tuetaan kaupunkilaisten itsenäistä suoriutumista, osallisuutta ja sosiaalista kuntoutumista. Toimintaympäristön muutokset Aikuissosiaalipalvelujen palvelualueella palvelujen ja toimintojen kehittäminen perustuu lainsäädäntöön, valtakunnalliseen ohjeistukseen sekä vuosina 2009 ja 2010 valmistuneisiin Kouvolan Päihdestrategiaan, Maahanmuuttoohjelmaan, Vammaispoliittisen ohjelmaan sekä Hyvä asuminen erityisryhmien asumispalvelujen palvelustrategiaan. Palvelualueella näkyy asiakkaiden moniongelmaisuus, syrjäytyminen sekä palvelujen ulkopuolelle jääminen. Nykyinen palvelujärjestelmä ei pysty vastaamaan kaikkien asiakasryhmien tarpeisiin ja erityisesti nuorten kohdalla tilanne on huolestuttava. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityössä jatkettiin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennetyötä. Aikuissosiaalityö tuotteistettiin ja sen yhteydessä toteutettiin työajan seuranta. Sosiaalityössä palvelu ja sosiaaliohjausta sekä suunnitelmallista sosiaalista muutostyötä kehitettiin ja noin 90 % toimeentulotukipäätöksistä tehtiin kirjallisesti etuuskäsittelyssä. Toimeentulotukipäätösten palvelutakuu pystyttiin toteuttamaan 90 %:sesti. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä muuttui siten, että velkajärjestely on tietyin edellytyksin mahdollista toteuttaa 3 vuoden sisällä aiemman 5 vuoden sijaan. Lainsäädännön muutos, pikavippien yleistyminen kaikissa ikäryhmissä sekä asiakaskohtaisten velkojen määrä lisäsi jonoja talous ja velkaneuvontaan. Henkilöstöresursseja talousja velkaneuvontaan ei pystytty lisäämään. Maahanmuuttopalvelut vakinaistettiin alkuvuodesta maahanmuutto ohjelman mukaisesti. Henkilöstö on mitoitettu 150 asiakkaalle. Sisäasiainministeriön uudistuneet ohjeet vastaanottokeskuksista kuntiin muuttajille lisäsivät pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden itsenäistä kuntiin muuttoa. Vuoden lopussa Kouvolassa oli 236 pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Sosiaalinen kuntoutus Lakia kuntouttavasta työtoiminnasta muutettiin siten, että velvoite osallistua aktivointisuunnitelman laadintaan ja kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen koskee myös yli 25 vuotiaita. Työtoiminnan kokonaisuudesta tehtiin nykytilan kartoitus, jonka pohjalta laadittiin suunnitelma työtoiminnan kehittämiseksi. Työtoiminta tuotteistettiin ja sen yhteydessä tehtiin työajan mittaukset. Painopistettä siirrettiin avotyöhön ja kaupungin toimialoilla toteuttavaan työtoimintaan. Asiakkaiden aktivoinnissa onnistuttiin ja työmarkkinatuen kustannukset alittuivat arvioidusta. Vuoden aikana osallistuttiin erityisryhmien asumispalvelustrategian valmisteluun. Asumispalveluissa Välskärin 6 paikkainen mielenterveyskuntoutujien asumis ja päivätoimintayksikkö Elimäellä lakkautettiin ja asukkaiden palvelut järjestettiin joko avopalveluina tai muissa yksiköissä. Asumisyksikön toinen ohjaaja siirrettiin tuetun asumisen ohjaajaksi avohuoltoon. Mielenterveys ja kehitysvammaisten päivätoiminnat Elimäellä yhdistettiin Kartanontien päivätoimintayksiköksi. Osana Kouvolan yhteispäivystys ja kriisikeskushanketta käynnistettiin syyskuussa tuetun asumisen palvelujen kehittäminen. Hankkeeseen palkattiin kaksi projektityöntekijää. Päihdedementikoille tarkoitettu 18 paikkainen Kuunsillan asumisyksikkö aloitti toimintansa marraskuussa ja päihde ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun Salmentöyryntien asumisyksikön suunnittelua jatkettiin. Vammaispalvelut Vammaispalvelulain uudistukset lukien vaikuttivat merkittävästi vammaispalvelujen järjestämiseen. Vammaispalvelulain mukainen palvelutakuu pystyttiin toteuttamaan palvelutarpeen selvittämisen osalta 95 %:sesti, päätösten osalta 99 %:sesti ja palvelusuunnitelmien laatimisen osalta 75 %:sesti. Vammaispalveluissa jatkettiin työjaon ja toimintaprosessien kehittämistä. Alueellinen kehittämistyö oli vilkasta Kaakon Sote Intohankkeessa alkuvuodesta Vammaistyön kehittämisyksikön kanssa ja loppuvuodesta vammaistyön kehit 135

144 Talousarvion toteutumisvertailut tämisverkostossa Kuperahankkeessa. Yhteistyössä toteutettiin yhtenäinen alueellinen palvelusuunnitelmalomakkeisto ohjeistuksineen sekä lyhytaikaisen perhehoidon toimintaohjeet ja esitys perhehoidon palkkioiden yhtenäistämisestä. Henkilökohtaisesta avusta tuli subjektiivinen oikeus ja se lisäsi henkilökohtaisen avun päätösten määrää. Henkilökohtaista apua kehitettiin pilottihankkeena yhteistyössä Kaakkois Suomen kuntien ja Socomin hallinnoiman Henkilökohtaisen avun keskuksen (Henkan) kanssa. Henkan toiminta käynnistyi vuoden 2010 alusta ja se keskittyi avustaja ja työnantajarekisterin kehittämiseen sekä avustajien että työnantajien ohjaukseen ja neuvontaan. Yhteistyössä Henkan kanssa toteutettiin Kaakkois Suomen henkilökohtaisen avun alueellinen toimintaohje sekä valmisteltiin henkilökohtaisen avun palkkahallinnon ulkoistaminen. Suunnitelma kehitysvammaisten laitoshoidon purkamisesta vuoteen 2017 edellyttää myös kaupungin omien kehitysvammapalvelujen kehittämistä. Mettälän päivätoiminta Elimäellä lakkautettiin ja uudenmuotoinen päivätoiminta aloitettiin sosiaalisen kuntoutuksen alaisena Kartanontien päivätoimintana. Suunniteltuun Pihlajiston asumishankkeeseen ei saatu rahoitusta Aralta joten hankkeen toteuttaminen viivästyi. Vuoden aikana jatkettiin sekä Pihlajiston että Kumpulan asumisyksiköiden hankevalmistelua. Henkilöstö Toimintavuoden alusta henkilöstön tarpeeksi arvioitiin 144,5. Vuoden lopussa henkilöstöä oli yhteensä 155,5 siten, että vakinaista henkilöstöä oli 142, joista 12 osa aikaisia. Määräaikaisesti täytettyjä vakansseja oli 13,5. Vakinaisen henkilöstön lisäys johtuu Kuunsillan asumisyksikön käynnistymisestä marraskuussa ja siihen liittyneestä uuden henkilöstön rekrytoinnista (11 henkilöä). Määräaikaista henkilökuntaa vakinaistettiin toimistotyössä (2) ja maahanmuutto ohjelman mukaisesti maahanmuuttopalveluissa (2). Määräaikaisen henkilöstön suuri osuus selittyy pääosin sillä, että sosiaalityöhön ei saatu rekrytoitua kelpoista henkilökuntaa. Lisäksi sekä etuuskäsittelyssä että asumispalveluissa on vakansseja, joita ei saatu vakinaistettua. Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Tuottavuuden parantaminen Toteutunut/Ei Tasapainotilan hakeminen syntyvien kustannusten ja riittävien palvelujen välillä Keskeiset palvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu Suurin osa asumispalveluista on tuotteistettu ja hinnoiteltu, työtoiminnan ja sosiaalityön tuotteistaminen hinnoittelua vaille valmis 27 % Prosessit ja palvelurakenteet Työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väestön aktivointi yhteistyössä työvoimahallinnon, kaupungin muiden palvelusektoreiden ja kolmannen sektorin kanssa Palvelurakenteen muuttaminen vahvasti tuetusta palvelusta asiakkaiden itsenäistä suoriutumista ja osal lisuutta tukeviin palveluihin Passiivituella olevien aktivointiaste Toteutunut/Ei Toteutunut/Ei Uusia aktivoivia ja kuntouttavia työtapoja on kehitetty ja otettu käyttöön Toimivat yhteistyökäytännöt Keskeisten asiakaslähtöisten palveluprosessien kuvaus ja asiakassegmentointi Avotyön osuutta kehitetty ja lisätty Osallistuttu työvoimapoliittisen ohjelman valmisteluun. Toteutunut osittain Toteutunut/Ei Pihlajiston asumispalvelu hankkeen käynnistyminen Hankehakemus valmisteltu uudelleen ja jätetty 136

145 Talousarvion toteutumisvertailut Toteutunut/Ei Toteutunut/Ei Kumpulan asumispalvelu hankkeen suunnittelu Tuetun asumisen toimintamallin kehittäminen Hankehakemus valmisteltu uudelleen ja jätetty Tuetun asumisen toimintamallin kehittäminen alkanut osana Mielen avain hanketta. Toteutunut/Ei Salmentöyryntien asumispalveluhankkeen suunnittelu Hankkeen suunnittelu jatkunut ja hankehakemus jätetty Toteutunut/Ei Kuntolan toimintakeskuksen käynnistyminen omana toimintana Toteutunut Toteutunut/Ei Työtoiminnan kehittämis suunnitelman laatiminen Nykytilan kartoitus valmistunut ja sen pohjalta sovittu jatkotyöstäminen Asiakkaiden suhteellinen osuus % Kehitysvammaiset Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat Tehostettu palveluasuminen % Palveluasuminen % Tuettu asuminen % Toteutunut/Ei Yhteisötyö siirtynyt Kouvolan Korttelikotiyhdistykselle Kehitysvammaiset (255) Tehostettu pa 53% Palveluasuminen 34% Tuettu asuminen 13% Mielenterveyskuntoutujat (258) Tehostettu pa 38% Palveluasuminen 20% Tuettu asuminen 42% Päihdekuntoutujat (73) Tehostettu pa 62% Palveluasuminen 15% Tuettu asuminen 23% Toteutunut Henkilöstö Toimiva yhteistyö kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa Aikuissosiaalipalvelut koetaan haasteelliseksi ja mielenkiintoiseksi tehtäväalueeksi Toteutunut/Ei Työtyytyväisyyskysely Toteutunut/Ei Ostopalvelusopimukset tehty kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa Toiminnan ja työnjaon selkeyttäminen Toimitilojen toimivuuden ja turvallisuuden parantaminen Toteutunut Uusi toimintamalli työstetty ja juurruttaminen käytäntöön alkanut Suurimmassa osassa työyksiköitä pelastussuunnitelmat laadittu ja ergonomiaselvitykset käynnistyneet 137

146 Talousarvion toteutumisvertailut Vaikuttava muutosjohtaminen ja esimiestyö Toteutunut/Ei Johtamis ja esimieskoulutukset ovat käynnistyneet Toteutunut osittain (25 %) Henkilöstön osaamisen kehittäminen Johtamiskoulutuksen käyneiden ja johtamiskoulu tuksessa olevien esimiesten osuus 75 % Henkilöstön osaamiskartoitus työ on käynnistynyt Johtamis ja esimiestyön osaamiskartoitus tehty Henkilöstön kehittämissuunnitelma valmisteilla Toteutunut Asiakas ja kuntalainen Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön rekrytointi Suunnitelmallinen asiakastarpeiden selvittely yhdessä asiakkaiden kanssa Toteutunut/Ei Kelpoisten sosiaalityöntekijöiden osuus 70% Palvelusuunnitelman piirissä 75 % asiakkaista Sosiaalityön kelpoisten työnhakijoiden jatkuva rekrytointi Palvelusuunnitelmien laatimisen painopisteenä uudet asiakkaat, nuoret ja vammaispalveluasiakkaat Työssä olevien kelpoisten sosiaalityöntekijöiden osuus 47 % (sis. johtavat sosiaalityöntekijät) Toteutunut osittain. Palvelusuunnitelmia 75 %:lla uusista vammaispalveluasiak kaista ja 30 %:lla aikuissosiaalityön asiakkaista. Asiakkaiden subjektiivisten oikeuksien ja palvelutakuun toteuttaminen Palvelutakuu toteutuu 98 %:sti Palvelutakuu toteutuu Vammaispalveluissa palvelutakuu toteutuu päätösten osalta 99 %:sesti ja selvitysten osalta 95 %:sesti. Toimeentulotuessa palvelutakuu toteutuu päätösten osalta 90 %:sesti. Toimiva asiakaspalau tejärjestelmä Toteutunut/Ei Systemaattisen asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen Ei ole toteutunut. Asiakaspalautetta kerätty Bikva menetelmällä kehitysvammaisilta asumispalveluasiakkailta 138

147 Talousarvion toteutumisvertailut Tilaajan/Tuottajan tunnusluvut Suoritteet Asumispalvelupäivät Kuntouttavan työtoiminnan päivät TP 2009 TA 2010 TP Tehokkus /taloudellisuus Kuntouttava työtoiminta päivät Toiminnan laajuustiedot Toimeentulotukea saavat perheet Työvoiman palvelukeskus asiakkaat Erityisryhmien asumispalveluasiakkaat Vaikeavammaisten kulj.palv.asiakkaat Henkilökohtaisen avun asiakkaat Kehitysvammahuollon asiakkaat Pakolaisten määrä Henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Kelpoisuuden omaavien sosiaalityöntekijöiden % osuus ,5 21, % ( omatoiminta) ,5 144,5 44 % ,5 155,5 47 % Palvelualueen talous Palvelualueen toimintakate alittui suunnitellusta 0,331 milj. eur. Talousarviomuutoksen tarve vuoden aikana johtui pääosin vammaispalvelulain uudistuksesta johtuneista palvelujen järjestämisvelvoitteiden lisäyksistä, muuttoliikkeen seurauksesta johtuneesta pakolaisten ja maahanmuuttajien arvioitua suuremmasta määrästä ja arvioitua suuremmista henkilöstömenoista. Aikuissosiaalipalvelut (tu) Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot ,6 668 Tuet ja avustukset ,2 528 Vuokratulot ,8 107 Muut tulot ,0 35 Tulot yhteensä , joista sisäiset tulot ,0 8 Toimintamenot Henkilöstömenot ,0 263 Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut ,2 10 Muut henkilösivukulut ,8 14 Palveluiden ostot ,6 324 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,1 13 Avustukset ,9 404 Vuokramenot ,3 64 Muut menot ,6 3 Menot yhteensä ,1 938 joista sisäiset menot 1093, ,4 170 Toimintakate ,

148 Talousarvion toteutumisvertailut PALVELUALUE Vastuuhenkilö Lapsiperhepalvelut (tu) lapsiperhepalvelujen palvelujohtaja Liisa Korppi Toiminta ajatus Lapsiperhepalvelujen toiminta ajatuksena on tukea lapsen ja perheen hyvinvointia oikea aikaisin palveluin ja toteuttaa lapsen oikeus erityiseen suojeluun ja turvaan lastensuojelulain keinoin. Toiminnassa noudatetaan lapsen edun ja asiakkaan osallisuuden periaatteita. Toimintaympäristön muutokset Lapsiperhepalveluissa palvelujen kysyntä oli kasvussa. Perheiden ongelmat kärjistyivät usein niin, että tarvittiin viimesijaista lastensuojelua. Huostaanottojen määrä lisääntyi huomattavasti edellisvuodesta. Lastensuojelulain muutos lukien kiristi kiireellisen sijoituksen määräaikoja, joka aiheutti lisää työpainetta jo ennestään kuormittuneelle lastensuojelun avopalveluille. Kaupungin eri toimialojen yhteistyönä laadittu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa. Suunnitelman toteuttamisessa päästiin alkuun loppuvuoden aikana, mutta suunnitelmaan sisältyvää lapsiperheiden kotipalvelua ei pystytty vielä aloittamaan. Psykososiaaliset palvelut Palveluyksikkö tuotti kasvatus ja perheneuvontaa ja perheasioiden sovittelua. Palveluihin oli jonoa, jota säädeltiin kiireellisyysluokituksin. Kaikkia psykologin sijaisuuksia ei saatu täytettyä hakijoiden puutteessa. Tämä näkyi jonotilanteessa. Perustyön ohella kasvatus ja perheneuvonnan palvelut tuotteistettiin. Lisäksi palveluyksikkö osallistui VOPAhankkeeseen. Siinä kehitettiin vuorovaikutteinen sähköinen palvelukanava, joka otetaan käyttöön Nuorisoneuvolan muutto uusiin tiloihin kaupungin keskustaan toteutettiin loppuvuodesta tarkoituksena helpottaa asiakkaiden palveluun pääsyä. Lastensuojelun avopalvelut Lastensuojelun avopalveluissa asiakasmäärä kasvoi edellisvuodesta. Lastensuojelulain palvelutakuun toteutumisessa edistyttiin, mutta lain mukaiseen tilanteeseen ei kuitenkaan vielä päästy. Palveluyksikköön palkattiin kaksi määräaikaista sosiaaliohjaajaa, jotka sijoitettiin virka aikaiseen päivystykseen. Päivystyksen tilanne koheni, mutta aluetiimeissä jouduttiin priorisoimaan tehtäviä ja osalla asiakkaista jonotusajat olivat pitkiä. Suuri osa sosiaalityöntekijöiden viroista oli täytetty määräaikaisesti, koska päteviä sosiaalityöntekijöitä ei saatu rekrytoitua virkoihin. Palveluyksikön henkilökunta oli hyvin kuormittunutta. Koska henkilöstön aika ei riittänyt kunnolliseen tilanteen selvittämiseen ja sosiaalityöhön, jouduttiin käyttämään arvioitua enemmän ostopalveluja, jotta lapsille voitiin turvata välttämättömät palvelut. Ostopalveluja käytettiin etenkin lasten kiireellisiin ja avohuollon sijoituksiin sekä intensiiviseen perhetyöhön. Perheoikeudellisissa palveluissa lasten huolto ja tapaamisoikeus sekä elatussopimusten määrä lisääntyi selvästi edellisvuodesta. Tämä viittaa siihen, että erot lapsiperheissä lisääntyivät. Myös isyyden selvityksiä tehtiin edellisvuotta enemmän. Perheoikeudellisten palvelujen henkilöstömitoitus osoittautui liian pieneksi, sillä jonotusajat kasvoivat koko ajan. Vuoden loppupuoliskolla jonotusaika oli jatkuvasti kaksi kuukautta. Lasten sijaishuolto Sijaishuollon palveluyksikössä jatkettiin pitkäjänteistä työtä sijaisperheiden rekrytoinnissa ja perhehoidon laadun parantamisessa. Syyskuussa saatiin vihdoin täytettyä määräaikaisesti pitkään avoinna ollut sosiaalityöntekijän virka. Sijaisperheitä oli hyvin saatavilla, mutta painopisteen siirrossa laitoshoidosta perhehoitoon ei vuoden aikana edistytty. Tähän vaikutti huostaanottojen suuri määrä ja sijoitettavien lasten erityistarpeet. Perhetukikeskuksen toimintaa kehitettiin muuttamalla kuntouttavan hoidon paikkoja vastaanottopaikoiksi. Näin pystyttiin käyttämään enemmän omaa laitosta vastaanottohoitoon. Arviointihoitoon pystyttiin ottamaan arvioitua vähemmän lapsia. Tähän vaikutti vauvojen määrä, joka sitoi henkilöstön työpanosta normaalia enemmän. Sosiaalipäivystyksessä laadun kehittäminen oli etusijalla. Samalla osallistuttiin yhteispäivystys ja kriisikeskushankkeeseen, jossa suunnitellaan sosiaalipäivystyksen liittämistä terveydenhuollon yhteispäivystykseen. 140

149 Talousarvion toteutumisvertailut Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Parantuva tuottavuus Toimintatapojen ja työ menetelmien kehittäminen Toteutunut/ei Prosessikuvaukset on tehty ja oma mittari rakennettu Prosessikuvaukset on tehty niissä palveluissa, jotka on tuotteistettu. Toimiva sopimusohjausjärjestelmä Onnistunut palvelujen tuotteistus ja hinnoittelu Toteutunut/ei Kasvatus ja perheneuvonta, jälkihuolto, perhetukikeskus, lasten sijaishuolto, lastensuojelu tarpeen selvitys ja perhekuntoutus on tuotteistettu Kasvatus ja perheneuvonnan, lastensuojelun avopalvelujen, lasten sijaishuollon sosiaalityön, jälkihuollon ja perhetukikeskuksen tuotteistukset ovat valmiina. Hinnoittelua vielä viimeistellään. Perhekuntoutuksen tuotteistaminen on siirretty vuoteen Tuotteistuksen valmiit mallit kattavat 41% palvelualueen menoista, valmisteilla olevat mukaan lukien 93%. Vetovoimainen työnantaja ja uudistumiskykyinen henkilöstö Henkilöstöresurssien tehokas käyttö ja henkilöstön riittävä saatavuus Valmistuneiden selvitysten osuus tehtävistä selvityksistä Lastensuojelun avopalveluihin on lisätty sosiaaliohjaajia Lastensuojelun avopalveluissa on työskennellyt kaksi määräaikaista sosiaaliohjaajaa. Lastensuojelutarpeen selvityksistä vain 68 % on pystytty tekemään lain edellyttämässä määräajassa. Lastensuojelulain määräysten toteutuminen laitoksessa Perhetukikeskuksessa on lastensuojelulain edellyttämä henkilöstö Henkilöstön määrä täyttää lastensuojelulain säännökset. Innovatiivinen ja suunnitelmallinen henkilöstön osaamisen kehittäminen Lääkäripalveluja saaneiden osuus palveluntarvitsijoista Pätevien työntekijöiden osuus vakansseista Tehdyt osaamiskartoitukset, laaditut koulutussuunnitelmat ja järjestetyt koulutukset Lääkärin työpanoksen saatavuus perheneuvolaan on turvattu Vakanssit on saatu täytettyä. Pätevien sosiaalityöntekijöiden osuus on noussut Kartoitus on aloitettu kaikissa palveluyksiköissä, kehittämistarpeet on koottu palveluyksiköittäin ja yh Lääkäripalveluja on saatu ostopalveluina, lisäksi on käytetty lastenpsykiatriaan erikoistuvan lääkärin palveluja syyskaudella. Pätevien sosiaalityöntekijöiden osuus ei ole lisääntynyt. Vuoden lopussa lastensuojelun palveluyksiköissä pätevien osuus oli 52 %. Kehittämistarpeet on koottu palveluyksiköittäin. Koulutussuunitelmien koonti siirtyi vuodelle

150 Talousarvion toteutumisvertailut Kehittyvät palvelut Palvelujen hyvä saatavuus ja saavutettavuus Määräajassa tehtyjen toimenpiteiden osuus Asiakaspalaute teinen koulutussuunnitelmakehys on luotu Kiireellisen lastensuojelu tarpeen arvio tehdään aina 7 vrk:n sisällä Työntekijät liikkuvat tarpeen mukaan eri toimipisteissä Kiireellisistä lastensuojelutarpeen arvioista tehtiin määräajassa 92 %. Asiakaspalautetta on kerätty lomakkeilla ja työntekijät saavat sitä henkilökohtaisesti asiakkaita kohdatessaan. Asiakkaat ovat arvostelleet hidasta palveluun pääsyä. Työntekijät ovat pitäneet vastaanottoja eri toimipisteissä tarpeen mukaan. Innovatiivisten toimintamallien ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen palvelutuotannossa Perehdytettyjen henkilöiden määrä Intensiivisen perhetyön asiakkaiden määrä Perhehoidon osuus sijoituksista Perheasioiden sovittelua tekevät työntekijät on perehdytetty Perhekuntoutuksessa tehdään myös intensiivistä perhetyötä Sijaisperheiden tuki on vahvistunut ja avoinna ollut sosiaalityöntekijän virka on täytetty Kaikki sovittelua tekevät työntekijät on perehdytetty. Omalla henkilöstöllä ei ole pystytty tekemään intensiivista perhetyötä. Palveluita on ostettu 23 perheelle. Sijoitetuista lapsista perhehoidossa on 49 %. Sijaisperheiden tukea on vahvistettu. Avoin sosiaalityöntekijän virka on täytetty syyskuussa Perhesijoitusten osuus uusissa sijoituksissa oli 35 %. Itsearviointi ITE) Perhetukikeskuksen toiminta on kilpailukykyinen ostopalveluiden kanssa. Perhetukikeskukseen on lisätty yksi ohjaajan vakanssi. Ohjaajan vakanssi on saatu lisättyä. Perhetukikeskuksessa on muutettu kuntouttavan hoidon paikkoja vastaanottopaikoiksi, mutta ostopalvelujen määrää ei ole pystytty vähentämään kasvaneen sijoitustarpeen takia. 142

151 Talousarvion toteutumisvertailut Tilaajan/Tuottajan tunnusluvut Tunnusluvut TP 2009 TA 2010 TP 2010 TS 2011 Suoritteet Lasten sijaishuolto Perhetukikeskuksen hoitopäivä Tehokkuus /taloudellisuus Lasten sijaishuolto Perhetukikeskuksen käyttöprosentti 84, ,4 80 Toiminnan laajuustiedot Psykososiaaliset palvelut Asiakasmäärä Lastensuojelun avopalvelut Lasten määrä avohuollossa Lasten sijaishuolto Sijoitettujen lasten määrä Henkilöstö Psykososiaaliset palvelut vakinaiset Lastensuojelun avopalvelut vakinaiset Lasten sijaishuolto vakinaiset Palvelualueen talous Palvelualueen toimintakate alittui suunnitellusta 0,070 milj. euroa. Vuoden aikana tehty talousarviomuutos 1, 2 milj. euroa johtui pääosin lastensuojelun avopalvelujen ostopalvelumäärärahasta, joka oli alkuperäisessä talousarviossa arvioitu virheellisesti liian pieneksi. Henkilöstömenoja säästyi, koska kaikkia vakansseja ei pystytty täyttämään hakijoiden puuttuessa. Lapsiperhepalvelut (tu) Alkuper. Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama e TA 2010 TA % Toimintatulot Myyntitulot ,9 75 Tuet ja avustukset 406 Muut tulot 8 8 Tulot yhteensä ,9 489 joista sisäiset tulot Toimintamenot Henkilöstömenot ,0 314 Palkat ja palkkiot ,8 263 Henkilösivukulut ,2 50 Eläkekulut ,0 32 Muut henkilösivukulut ,5 19 Palvelujen ostot ,4 604 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,3 8 Avustukset ,3 49 Vuokramenot ,8 88 Muut menot ,7 0 Menot yhteensä ,0 419 joista sisäiset menot ,5 7 Toimintakate ,

152 Talousarvion toteutumisvertailut 2.4 Tuloslaskelman toteutuminen Peruskaupungin talousarvion tuloslaskelman toteumavertailut esitetään sisältäen sisäiset erät. Vuosisuunnitelman käsittää alkuperäisen talousarvion sekä sopeuttamisohjelman säästötavoitteet. Toimintatuotot Toimintatuotot toteutuivat 11,6 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina (3,3 %). Suurimmat poikkeamat tiliryhmätasolla olivat myyntituottojen 3,5 milj. euron sekä tukien ja avustuksien 4,8 milj. euron muutettua talousarviota paremmat toteutumat. Maksutuotot toteutuivat 1,6 milj. euroa arvioitua suurempina ja muut toimintatuotot 1,7 milj. euroa. Valtionosuuksista on oikaistu toimintatuottoihin 2,1 milj. euron suuruinen korvaus kuntaliitoksen aiheuttamista valtionosuusmenetyksistä, jota kaupunki saa viiden vuoden aikana ( ). Toimintakulut Toimintakulut toteutuivat lähes 100 prosenttisesti muutettuun talousarvioon nähden. Suurimmat poikkeamat tiliryhmätasolla olivat aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 1,2 milj. euron muutettua talousarviota suurempi toteutuma. Arvioitua pienempänä toteutuivat muut toimintakulut 1,1 milj. euroa. Toimintakate Talousarvion tuloslaskelman toteumavertailun toimintakate eli nettomenot oli 440,8 milj. euroa alijäämäinen ja se toteutui 11,6 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Nettomenot alittivat 1,09 milj. euroa vuosisuunnitelmaarvion. Vuosikate Julkinen rahoitus (verotulot ja valtionosuudet) 434,3 milj. euroa toteutui 3,3 milj. euroa muutettua talousarviota paremmin (0,8 %). Verotulot 287,6 milj. euroa toteutuivat 5,6 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Valtionosuuksien kertymä 146,7 milj. euroa oli 2,3 milj. euroa muutettua talousarviota pienempi. Rahoitustuotot ja kulut toteutuivat yhteensä 0,2 milj. euroa talousarviota parempana, lainojen korkokulujen jäädessä 1,5 milj. euroa arvioitua pienemmäksi. Korkotuotot toteutuivat 0,4 milj. euroa pienempinä ja muut rahoitustuotot 0,7 milj. euroa pienempinä. Vuosikate muodostui 15,1 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi. Tilikauden tulos Muutetussa talousarviossa suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 11,3 milj. euroa. Poistot toteutuivat 3,6 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Tilikauden tulos ilman satunnaisia eriä on 10,7 milj. euroa alijäämäinen. Satunnaisia tuottoja olivat Kuusankosken Asunnonhankinta Oy:n ja Valkealan Asunnonhankinta Oy:n fuusioerotukset 2,1 milj. euroa. Tilikauden tulos muodostui satunnaisten tuottojen jälkeen 8,7 milj. euroa negatiiviseksi. 144

153 Talousarvion toteutumisvertailut Peruskaupungin tuloslaskelman toteutumisvertailulaskelma Taulukon alkuperäinen ta 2010 on ns. vuosisuunnitelma, joka sisältää valtuuston hyväksymän talousarvion (talousarviokirja) sekä sopeuttamisohjelman. Käyttötalousmuutokset olivat yhteensä 11,5 milj. euroa, toimintatuloihin tehtiin lisäystä 12,0 milj. euroa ja toimintamenoihin 23,5 milj. euroa. Alkuper. TA 2010 Muutettu TA 2010 Toteutuma 2010 Muut. ta tot% Poikkeama Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Valmistus omaan käyttöön , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Satunnaiset erät ***** Satunnaiset tuotot ***** Tilikauden tulos , Poistoeron muutos ***** Varausten muutos ,0 0 Rahastojen muutos ,0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) ,

154 Talousarvion toteutumisvertailut Valtuuston hyväksymät talousarviomuutokset 2010 T I L A A J A Ta muutos Sivistys (ti) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Päiväkotien hoitopäivämaksujen aleneminen, Sis. palvelusopimusostot tuottajalta Perusturva (ti) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sosiaalipalv. asiakasmaksutuottojen lisäys Carean hinnankorotus keh.vammapalv. 0,2 milj.e, sis. palvelusop.ostot tuottajalta 7,5 milj.e Tekninen ja ympäristö (ti) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Maa al. vuokratulot ja myyntivoitot 0,5 milj.e, tark ja lupamaksut 0,09 milj. e, joukkoliik. valt.av. 0,16 milj.e, yhdyskuntatekn. muut tuotot 0,2 milj.e Toteutumattomat lomautukset 0,2 milj.e, talvikunnossapidon lisäkust. 0,6 milj. e, joukkoliikenne 0,25 milj.e, Tapan lask.lisäys 0,16 milj.e T i l a a j a y h t e e n s ä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate T U O T T A J A Ta muutos Sivistys (tu) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 0 Tulojen vähennys eläkeläisten maksuttomat uinnit 0,25 milj.e, lisäys sis. palvelusop.tulot 3,7 milj.e Toteutumattomat lomautukset 2,7 milj.e, uudet päiväkodit 0,35 milj.e, maahanmuuttajaopetus 0,3 milj.e, Ksao:n lisenssit 0,08 milj. e Perusturva (tu) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 1 Sos.palv. myyntit. 0,4 milj.e, lapsiperhepalv. avustukset 0,3 milj.e, terv.huol. muut tuotot 0,9 milj.e, sis.palvelusop.tulot 7,5 milj.e Toteutumattomat lomautukset 1,6 milj.e, muut henk.kul. lis 2,2 milj.e, lastensuoj. ostopalv. 1,2 milj.e, terv.h ostop. 0,8 milj.e, avustukset 0,7 milj.e, sis.vuokrat 0,5 milj.e T u o t t a j a y h t e e n s ä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 1 P E R U S K A U P U N K I yhteensä (ei sis. liikelaitoksia) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

155 Talousarvion toteutumisvertailut 2.5 Rahoitusosan toteutuminen Peruskaupungin talousarvion rahoituslaskelman toteumavertailut esitetään sisältäen myös sisäiset erät. Vuosikate muodostui 3 milj. euroa negatiiviseksi, mikä on 15,1 milj. euroa muutettua talousarviota parempi tulos. Satunnaisina erinä rahoitusta on parantanut Kuusankosken Asunnonhankinta Oy:n ja Valkealan Asunnonhankinta Oy:n fuusiokirjaukset 2,1 milj. euroa. Tulorahoituksen korjauseriin sisältyy edellä mainittujen satunnaisten erien lisäksi 2 milj. euroa omaisuuden myyntivoittoja. Investointimenojen toteutumisesta on jäljempänä erillinen selvitys. Rahoitettavia investointimenoja kertyi 16 milj. euroa, joihin saatiin rahoitusosuuksia 0,5 milj. euroa. Omaisuuden luovutustuloja kertyi 4,9 milj. euroa, josta 2 milj. euroa fuusiokirjauksista ja varsinaisia omaisuuden luovutustuloja kertyi 2,9 milj. euroa. Toiminnan ja investointien yhteenlaskettu rahavirta oli negatiivinen 15,5 milj. euroa. Rahoituksen rahavirtalaskelmaa muuttaa talousarvioon verrattuna pitkä ja lyhytaikaisten lainojen lisäykset, jotka toteutuivat 16,5 milj. euroa talousarviota pienempinä. Antolainasaamisten vähennyksinä kertyi 0,7 milj. Antolainojen lisäykset toteutuivat 0,4 milj. euroa talousarviota pienempänä. Lainakannan muutos talousarvioon nähden toteutui 16,9 milj. euroa pienempänä. Uutta lainaa arvioitiin muutetussa talousarviossa nostettavan 29,8 milj. euroa, mutta nostettiin 23,3 milj. euroa. Pitkäaikaiset lyhennykset toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti, uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 6,5 milj. euroa arvioitua vähemmän. Lyhytaikaista lainaa ei nostettu. Muut maksuvalmiudet muutokset sisältävät toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto omaisuuden muutoksen sekä lyhytaikaisten velkojen ja saamisten muutokset. Lyhytaikaiset velat ovat lisääntyneet 3 milj. euroa saamisia enemmän. Rahoitustoiminnan rahavirta oli 8,6 milj. euroa ylijäämäinen. Kokonaisuutena rahavarat vähentyivät 6,9 milj. euroa, kun muutetussa talousarviossa sen oli arvioitu vähentyvän 10,9 milj. euroa. Rahoituslaskelman toteutumisvertailu Alkuper. Muutettu Toteutuma Muutt. ta Poikkeama Ta 2010 Ta tot % Toiminnan rahavirta Vuosikate , Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , Investointien rahavirta Investointimenot , Rahoitusosuudet , Pysyvien vastaavien hyöd. luov.tulot , Toiminnan ja investointien rahavirta , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset , Antolainasaamisten lisäykset , Antolainasaamisten vähennykset , Lainakannan muutokset , Pitkäaikaisten lainojen lisäys , Pitkäaikaisten lainojen vähennys , Lyhytaikaisten lainojen muutos , Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta , Rahavarojen muutos ,

156 Talousarvion toteutumisvertailut 2.6 Investointien toteutuminen Investointien toteutumisvertailu on esitetty taseen pysyvien vastaavien mukaisesti jaoteltuna tase erittäin sisältäen sisäiset erät. Investointien toteutumisvertailu käsittää tässä peruskaupungin investoinnit eli konsernihallinnon, toimialojen ja palvelusektoreiden investoinnit. Liikelaitoksien investoinnit on esitetty liikelaitosten erillistilinpäätösten kohdalla. Investointimenojen osalta erillisten investointihankkeiden hyväksytty kustannusarvio on niiden sitovuustaso, johon verrataan hankkeen todellisia rakentamiskustannuksia hankkeen valmistumisen jälkeen. Määrärahat arvioidaan toteuttamissuunnitelman mukaisesti yhtä vuotta pitemmälle ajalle talousarvioon. Alle yhden miljoonan ns. pienet kohteet ovat sitovia myönnettyjen määrärahojen kokonaismäärän puitteissa vuositasolla. Kaupungin investointimenot olivat muutetussa talousarviossa yhteensä 16,9 milj. euroa, josta toteutui 16,0 milj. euroa (94,6 %). Investointien toteutumisissa ovat mukana Kuusankosken Asunnonhankinta Oy:ltä ja Valkealan Asunnonhankinta Oy:ltä siirtyneet pysyvät vastaavat (osakkeet) fuusion tapahduttua kesken vuotta. Investointitulot olivat talousarviossa yhteensä 1,3 milj. euroa ja niiden toteutuma 1,4 milj. euroa. Investointien rahoitusosuuksiksi oli arvioitu 0,6 milj. euroa, joista toteutui 0,5 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myynti käsitellään investointiosan toteutumisvertailussa tulona vastaavalla tavalla kuin se on käsitelty talousarviossa. Pysyvien vastaavien myyntivoitot on käsitelty tulosvaikutteisesti ja investointiosassa tuloksi on merkitty myydyn hyödykkeen kirjanpitoarvo. Pysyvien vastaavien luovutuksia oli talousarviossa arvioitu 0,7 milj. euroa ja niitä toteutui 0,9 milj. euroa. Nettoinvestointien toteutuma peruskaupungin osalta oli 93,4 prosenttia. Kun huomioidaan liikelaitokset, toteutumaprosentti on 72 %. TA 2010 Muutettu Toteutuma Muut. ta Poikkeama Peruskaupunki TA tot % AINEETTOMAT HYÖDYKKEET , Tietokoneohjelmistot , Ennakkomaksut AINEELLISET HYÖDYKKEET , Maa ja vesialueet , Rakennukset , Kiinteät rakenteet ja laitteet , Koneet ja kalusto , Muut aineelliset hyödykkeet Keskener. hankinnat ja ennakkomaksut SIJOITUKSET , Osakkeet ja osuudet , INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ , Rahoitusosuudet , Pysyvien vastaavien luovutusvoitot , INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ , NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ ,

157 Talousarvion toteutumisvertailut AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Aineettomiin hyödykkeisiin oli muutetussa talousarviossa varattu 2 milj. euroa, mutta investointeja toteutui 0,8 milj. euroa, jotka olivat tietokoneohjelmistojen käyttöoikeuksia ja valmistusarvoja koskevia investointeja. Investoinneilla kehitettiin sekä palvelutuotannon että tuki ja hallintoprosesseja. Merkittävimmät peruskaupungin investoinnit olivat perusturvaa koskeva KoTePa hankkeen tietojärjestelmäratkaisut 0,5 milj. euroa, sivistyksen Primus opiskelijahallinnon ohjelma ja Kurre työjärjestysohjelma 62 tuhatta euroa, sähköisen asioinnin arkkitehtuuriratkaisun järjestelmäratkaisut 53 tuhatta euroa, projektien hallintajärjestelmä 30 tuhatta euroa, taloussuunnitteluohjelma BusinessPlanning 84 tuhatta euroa sekä talouspalvelukeskuksen järjestelmien lisäykset 56 tuhatta euroa. AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa ja vesialueet Maa ja vesialueiden investointimenot olivat 1,3 milj. euroa, muutetun talousarvion ollessa 1,6 milj. euroa. Maata hankittiin kaikkiaan 6,95 ha. Maata myytiin 4,91 ha, josta myyntivoittoa kertyi 1, 9 milj. euroa. Luovutettujen maaalueiden hankinta arvo oli 0,5 milj. euroa. Maa alueiden hankintaan varatusta määrärahasta jäi käyttämättä n euroa. Rakennukset Tilaliikelaitos toteutti rakennusinvestoinnit vuonna 2010 ja ne on esitetty Tilaliikelaitoksen erillistilinpäätöksen yhteydessä. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenot olivat muutetussa talousarviossa 11,5 milj. euroa, josta toteutui 8,7 milj. euroa. Kunnallistekniikan investoinnit toteutuivat vain 76 prosenttisesti. Osa hankkeista siirtyi kaupungista riippumattomista syistä vuodenvaihteen yli. Myös aikainen talvi siirsi osan pienemmistä hankkeista toteutuksen kannalta parempaan vuodenaikaan toteutettavaksi. Suurin yksittäinen investointikohde oli Tervaskankaan kauppakeskusalueen kunnallistekniikan rakentaminen. Rakentaminen aloitettiin syyskuussa ja hanke jatkuu vielä vuonna Hankkeen aloitus viivästyi, koska hanketta ei haluttu aloittaa ennen kuin Kesko oli tehnyt sitovan päätöksen kauppakeskuksen rakentamisen aloittamisesta. Kaupungin hankkeen toteutumaprosentti vuodenvaihteessa on n. 40 %. Hanke ei ylitä kustannusarviota. Hanke sai työllisyysperusteista investointiavustusta. Tommolankadun ja Kaitilankadun risteyksen kiertoliittymä valmistui kesällä. Hanke oli yhteishanke Prisman kanssa. Kustannukset jaettiin kiertoliittymän tulohaarojen suhteessa. Tykkimäen logistiikka alueella teetettiin loppuun logistiikka alueen maanrakennustyöt ja teollisuusraiteen rakentaminen. Hanke sai työllisyysperusteista investointiavustusta. Vuoden lopulla valtuusto myönsi lisämäärärahaa Teholan teollisuusalueen raidelaajennuksiin ja Utin helikopterihallin tien rakentamista varten. Raiteen tulevien käyttäjien suostumuksella radanrakennustyöt siirrettiin kesäkauteen 2011, jolloin rakentaminen on edullisempaa kuin talvella. Utin helikopterihallin tie on valmis päällystystöitä lukuun ottamatta, jotka toteutetaan vuonna Hanke toteutui kustannusarviota huomattavasti edullisemmin. Keskustahankkeista toteutui Kouvolankadun saneeraus välillä Koulukatu Asemakatu. Toteutus jatkuu vuonna Keskuspuistoon rakennettiin EAKR rahoituksella tasausallas hulevesiä varten ja aloitettiin puiston saneerauksen loppuvaihe. Hanke valmistuu vuonna Kuusankosken keskustan saneerausta jatkettiin. Torialue ja kiertoliittymät saatiin pieniä viimeistelytöitä lukuun ottamatta valmiiksi. Lautaro IV alueelle rakennettiin kunnallistekniikka 28 tontille. Samassa yhteydessä rakennettiin Lautarontielle raitti. Samoin rakennettiin Fasaanikuja Hurmanmäen alueelle Valkealaan ja Juurakkokuja Kuusankoskelle. Uusia luovutettavia tontteja saatiin näistä yhteensä 14 kpl. Uudelleenpäällystykseen käytettiin 1,2 milj. euroa ja valaistuksen rakentamiseen ja saneeraukseen yhteensä 0,27 milj. euroa. Meluntorjuntaan käytettiin 0,65 milj. euroa, josta valtaosa oli Kaunisnurmen ratameluseinän kustannuksia. 149

158 Talousarvion toteutumisvertailut Kasarmialueelle rakennettiin Kuuselankatu ja siihen liittyvä pysäköintialue KYAMK:n tarpeita varten. Lisäksi rakennettiin raitti Kasarminkadulle. Suurin saneerauskohde sijaitsi Sarkolassa, jossa jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua katusaneerausta. Myös Kalliokadun saneeraus aloitettiin. Muita isoja saneerauskohteita olivat Rautakorventie, Ravimiehentie, Rinnekaari ja Kymijoentie entisen Anjalankosken alueella. Osa kohteista jatkuu vuonna Asuntoalueiden valmiiksi rakentamista toteutettiin Korian Karisuon alueella sekä Ylä Vatajan alueella. Jaalassa aloitettiin Kallioniemen venesataman rakennustyöt. Hankkeen aloittamista viivästyttivät puuttuvat viranomaisluvat. Lisäksi toteutettiin yksittäisiä pieniä kohteita Telan päätösten mukaisesti. Koneet ja kalusto Kaupungille hankittiin koneita ja kalustoa yhteensä 1,05 milj. eurolla, talousarviossa oli varauduttu 1,2 milj. euron investointeihin. Sivistyksen toimialan investoinnit olivat Kouvolan seudun ammattiopistoon hankittuja opetukseen käytettäviä koneita ja laitteita sekä opetusta tai sen toteuttamista tukevia koneita ja laitteita, kuten mm. rakennustelineitä, henkilönostimia, erilaisia kone ja metallialan työstökoneita, astianpesukoneita, ilmanvaihtojärjestelmä, sähkö ja elektroniikkaalan opetusvälineitä, yhteensä 0,5 milj. euroa. Perusturvan investoinnit 0,6 milj. euroa olivat suun terveydenhuoltoon kaksi hammashoitokonetta oheislaitteineen 40 tuhatta euroa sekä Elimäen hoivakotiin, Jaalan palvelukeskuksen palveluasumisen yksikön laajennukseen ja Marjoniemi II tehostetun palveluasumisen uuteen yksikköön hankittuja kalusteita sekä hoitokalusteita ja tarvikkeita yhteensä 0,53 milj. euroa. Osakkeet ja osuudet Osakkeiden ja osuuksien hankintaan kaupunginhallituksen käyttöön oli varattu määrärahaa yhteensä 0,37 milj. euroa. Investointien toteutuminen oli 2,9 milj. euroa. Kuusankosken Asunnonhankinta Oy:n ja Valkealan Asunnonhankinta Oy:n fuusiossa siirtyi osakkeita ja osuuksia 2,4 milj. euron arvosta. Lisäksi Kymenlaakson Jäte Oy:n pääomalaina 0,2 milj. euroa muutettiin osakepääomaksi. Varsinaisena investointimenona toteutui 0,3 milj. euroa tytäryhteisöosakkeisiin, joka oli perustetun Kaakkois Suomen Tieto Oy:n osakkeiden hankinta. Seuraavassa taulukossa on esitetty investointien toteutumisvertailut eriteltynä tilaaja/ tuottaja sekä peruskaupunki yhteensä. 150

159 Talousarvion toteutumisvertailut Alkup. ta/ vuosisuunnitelma Ta muutos Muutettu ta Toteutuma Tot % Poikkeama Konsernihallinto (ti) ja elinkeintotoimi Aineettomat hyödykkeet Sijoitukset Keskeneräiset hankinnat Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Sivistys (ti) Keskeneräiset hankinnat Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä 0 0 Nettoinvestoinnit yhteensä Tekninen ja ympäristö (ti) Aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä T I L A A J A Y H T E E N S Ä Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Keskeneräiset hankinnat Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Konsernihallinto (tu) Aineettomat hyödykkeet Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä 0 0 Nettoinvestoinnit yhteensä Sivistys (tu) Aineelliset hyödykkeet Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Perusturva (tu) Aineelliset hyödykkeet Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä 0 0 Nettoinvestoinnit yhteensä T U O T T A J A Y H T E E N S Ä Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä

160 Talousarvion toteutumisvertailut 2.7 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden rahoituksen muodostumiseen Kaupungin talousarviossa ja toteutumisvertailussa liikelaitokset käsitellään ulkoisena talousyksikkönä. Tilinpäätöksessä liikelaitokset on osa kaupungin taloutta. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen sekä vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen esitetään laskelmien avulla. Liikelaitoksen vaikutus on esitetty laskelmassa peruskaupungin eli kaupungin ilman liikelaitosta sekä liikelaitokset eliminoitujen lukujen avulla. Liikelaitosten osuus kaupungin toimintatuotoista on 22,8 prosenttia. Kouvolan Veden myyntituotot muodostavat merkittävän osan koko kaupungin myyntituotoissa, noin 42 prosenttia. Liikelaitoksen osuus kaupungin kuluista on noin 15 prosenttia ja niistä henkilöstökulut ovat noin 15 prosenttia koko kaupungin henkilöstökuluista. Liikelaitoksen korvaus peruspääomasta oli 0,978 milj. euroa. Suunnitelman mukaisista poistoista Kouvolan Veden osuus on 7,8 prosenttia ja Tilaliikelaitoksen osuus 46,7 prosenttia. Peruskaupungin osuus poistoista oli 41,9 prosenttia. Verotulot ja valtionosuudet kirjataan kaupungin eriin, jotka raportoidaan peruskaupungin luvuissa. Rahoitustuotot ja kulut ovat pääasiassa kaupungin yhteisten erien tuottoja ja kuluja. Teknisen tuotannon liikelaitokselle tehtiin 1,3 milj. euron talousarviolisäys tilinpäätösvuonna. Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen Talousarvion toteutuminen Peruskaupungin ja liikelaitosten tulos ilman keskinäisiä ja sisäisiä eriä Kokonaistarkastelu Kaupungin tuloslaskelma Peruskaupunki Liikelaitokset Peruskaupunki Liikelaitokset Toimintatuotot Myyntituotot , , , , ,39 Maksutuotot , , , , ,85 Tuet ja avustukset , , , , ,57 Muut toimintatuotot , , , , ,46 Toimintatuotot yhteensä , , , , ,27 Valmistus omaan käyttöön , , , , ,32 Henkilöstökulut , , , , ,22 Palvelujen ostot , , , , ,10 Aineet tarvikkeet ja tavarat , , , , ,81 Avustukset , ,22 0, ,22 Muut toimintakulut , , , , ,11 Toimintakulut yhteensä , , , , ,46 TOIMINTAKATE , , , , ,87 Verotulot , ,06 0, ,06 Valtionosuudet , ,96 0, ,96 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , , , , ,52 Muut rahoitustuotot , , , , ,40 Korkokulut , , , , ,20 Korvaus peruspääomasta ,00 0,00 Muut rahoituskulut , , , , ,67 VUOSIKATE , , , , ,20 Suunnitelman mukaiset poistot , , , , ,47 Satunnaiset tuotot , ,92 0, ,92 TILIKAUDEN TULOS , , , , ,65 Poistoeron muutos , , , , ,90 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , , , , ,55 152

161 Talousarvion toteutumisvertailut Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden rahoituksen muodostumiseen Talousarvion toteutuminen Kokonaistarkastelu Peruskaupunki Liikelaitokset Kaupunki Toiminnan rahavirta Vuosikate , , ,20 Satunnaiset erät , ,92 Tulorahoituksen korjauserät , , , , , ,83 Investointien rahavirta Investointimenot , , ,34 Rahoitusosuudet investointimenoihin , , ,72 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , , , ,96 Toiminnan ja investointien rahavirta , , ,13 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,19 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,41 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , ,16 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0, , , ,84 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,08 Vaihto omaisuuden muutos , ,25 Saamisten muutos , , ,53 Korottomien velkojen muutos , , , , ,31 Rahoituksen rahavirta , , ,94 Peruskaupungin nettoinvestoinnit olivat 14,5 milj. euroa (52,0 % kaupungin nettoinvestoinneista) ja liikelaitosten 13,4 milj. euroa (48,0 % kaupungin nettoinvestoinneista). Kouvolan Veden investoinnit olivat 4,7 milj. euroa, joka on 16,7 prosenttia kokonaisinvestoinneista. Tilaliikelaitoksen investointien toteutuma oli 7,7 milj. euroa, joka on 27,7 prosenttia kokonaisinvestoinneista. Teknisen tuotannon vastaavat luvut olivat noin miljoona euroa ja 3,5 prosenttia. Pohjois Kymen Tiedon liikelaitos ei tehnyt käyttöomaisuusinvestointeja tilikauden aikana. Liikelaitosten investoinneista on kerrottu tarkemmin liikelaitosten tilinpäätösten yhteydessä. Seuraavassa taulukossa on esitetty kaupungin investointimenot, tuotot ja nettoinvestoinnit peruskaupunki ja liikelaitokset eriteltynä. 153

162 Talousarvion toteutumisvertailut Peruskaupungin ja liikelaitosten investoinnit e Vuosisuunnitelma Ta muutos Muutettu ta Toteutuma Tot % Poikkeama P E R U S K A U P U N K I Y H T E E N S Ä Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Keskeneräiset hankinnat Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä KOUVOLAN VESI Aineettomat hyödykkeet 0 0 Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä POHJOIS KYMEN TIETO Aineettomat hyödykkeet EI INVESTOINTEJA 190 Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä TILALIIKELAITOS Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä TEKNINEN TUOTANTO Aineettomat hyödykkeet 0 0 Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset 0 0 Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä 0 Nettoinvestoinnit yhteensä L I I K E L A I T O K S E T Y H T E E N S Ä Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Keskeneräiset hankinnat Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä K A U P U N K I Y H T E E N S Ä Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Keskeneräiset hankinnat Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä

163 3.Tilinpäätöslaskelmat

164 Tilinpäätöslaskelmat 3. TLINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Kaupungin tuloslaskelma (kaupunki + liikelaitokset) Toimintatuotot Myyntituotot , ,55 Maksutuotot , ,28 Tuet ja avustukset , ,68 Muut toimintatuotot , , , ,95 Valmistus omaan käyttöön , ,90 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,42 Palkat ja palkkiot , ,91 Henkilösivukulut , ,51 Eläkekulut , ,76 Muut henkilösivukulut , ,75 Palvelujen ostot , ,59 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,80 Avustukset , ,00 Muut toimintakulut , , , ,85 TOIMINTAKATE , ,00 Verotulot , ,94 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja kulut , ,03 Korkotuotot , ,50 Muut rahoitustuotot , ,24 Korkokulut , ,72 Muut rahoituskulut , ,99 VUOSIKATE , ,97 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,54 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot , ,14 TILIKAUDEN TULOS , ,57 Poistoeron vähennys (+) , ,04 Varausten vähennys (+) ,68 Rahastojen lisäys ( ) ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,29 155

165 Tilinpäätöslaskelmat 3.2 Kaupungin rahoituslaskelma (kaupunki + liikelaitokset) Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,97 Satunnaiset erät , ,14 Tulorahoituksen korjauserät , ,76 Investointien rahavirta Investointimenot , ,42 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,91 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,27 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,11 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,86 Antolainasaamisten vähennykset , ,35 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,46 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,93 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 Oman pääoman muutokset ,67 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,34 Vaihto-omaisuuden muutos , ,53 Saamisten muutos , ,54 Korottomien velkojen muutos , ,00 Rahoituksen rahavirta , ,04 Rahavarojen muutos , ,07 Rahavarat kauden lopussa , ,17 Rahavarat , ,10 Rahavarojen muutos , ,07 156

166 Tilinpäätöslaskelmat 3.3 Kaupungin tase (kaupunki + liikelaitokset) VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,81 OMA PÄÄOMA , ,00 Aineettomat hyödykkeet , ,95 Peruspääoma , ,57 Aineettomat oikeudet , ,38 Arvonkorotusrahasto , ,94 Muut pitkävaikutteiset menot , ,57 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä 552, ,80 Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 0, ,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,29 Aineelliset hyödykkeet , ,52 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET , ,09 Maa ja vesialueet , ,39 VARAUKSET Rakennukset , ,71 Poistoero , ,09 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,07 Koneet ja kalusto , ,72 PAKOLLISET VARAUKSET , ,00 Muut aineelliset hyödykkeet , ,89 Eläkevaraukset , ,00 Ennakkomaksut ja kesken , ,74 eräiset hankinnat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,95 Sijoitukset , ,34 Valtion toimeksiannot , ,13 Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä , ,11 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,57 Kuntayhtymäosuudet , ,06 Muut toimeksiantojen pääomat , ,25 Osakkuusyheisöosuudet , ,45 Muut osakkeet ja osuudet sekä osakk. arvonk , ,34 VIERAS PÄÄOMA , ,17 Muut lainasaamiset , ,38 Pitkäaikainen , ,00 Muut saamiset ,16 Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,88 Lainat julkisyhteisöiltä , ,16 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,68 Muut velat , ,96 Valtion toimeksiannot , ,66 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,70 Lyhytaikainen , ,17 Muut toimeksiantojen varat , ,32 Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,58 Lainat julkisyhteisöiltä , ,47 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat muilta luotonantajilta 0, ,11 Vaihto omaisuus , ,94 Saadut ennakot , ,64 Aineet ja tarvikkeet , ,57 Ostovelat , ,60 Keskeneräiset tuotteet , ,58 Muut velat , ,65 Valmiit tuotteet/tavarat , ,79 Siirtovelat , ,12 Saamiset , , , ,21 Pitkäaikaiset saamiset , ,53 Myyntisaamiset , ,15 Lainasaamiset , ,63 Muut saamiset , ,75 Lyhytaikaiset saamiset , ,08 Myyntisaamiset , ,73 Lainasaamiset , ,33 Muut saamiset , ,90 Siirtosaamiset , ,12 Rahoitusarvopaperit , ,12 Muut arvopaperit , ,12 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,21 157

167 Tilinpäätöslaskelmat 3.4 Konsernituloslaskelma KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,54 Toimintakulut , ,16 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta , ,11 Toimintakate , ,51 Verotulot , ,14 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , ,16 Muut rahoitustuotot , ,68 Korkokulut , ,97 Muut rahoituskulut , ,68 Vuosikate , ,82 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,26 Tilikauden yli ja alipariarvot , ,06 Tilikauden tulos , ,50 Tilinpäätössiirrot , ,77 Vähemmistöosuudet , ,01 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,28 158

168 Tilinpäätöslaskelmat 3.5 Konsernin rahoituslaskelma KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,82 Tulorahoituksen korjauserät , ,07 Investointien rahavirta Investointimenot , ,58 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,66 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,52 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,65 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,11 Antolainasaamisten vähennykset , ,30 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,04 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,54 Lyhytkaikaisten lainojen muutos , ,66 Oman pääoman muutokset , ,62 Muutokset vähemmistön osuudessa , ,09 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,29 Vaihto omaisuuden muutos , ,17 Saamisten muutokset , ,29 Korottomien velkojen muutokset , ,60 Rahoituksen rahavirta , ,09 Rahavarojen muutos , ,54 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,81 Rahavarat , , , ,54 159

169 Tilinpäätöslaskelmat 3.5 Konsernitase VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,58 OMA PÄÄOMA , ,71 Aineettomat hyödykkeet , ,80 Peruspääoma , ,56 Aineettomat oikeudet , ,89 Ylikurssirahasto , ,10 Konserniliikearvo 0, ,33 Arvonkorotusrahasto , ,05 Muut pitkävaikutteiset menot , ,07 Muut omat rahastot , ,26 Ennakkomaksut , ,51 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijä , ,02 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,28 Aineelliset hyödykkeet , ,28 Maa ja vesialueet , ,45 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,28 Rakennukset , ,23 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,31 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET , ,50 Koneet ja kalusto , ,96 VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet , ,50 Poistoero , ,80 Ennakkomaksut ja keskener , ,83 Vapaaehtoiset varaukset , ,70 hankinnat Sijoitukset , ,50 PAKOLLISET VARAUKSET , ,44 Osakkeet ja osuudet tytäryht , ,07 Eläkevaraukset , ,00 Osakkuusyhteisöosuudet , ,09 Muut pakolliset varaukset , ,44 Muut osakkeet ja osuudet , ,51 Muut lainasaamiset , ,04 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,96 Muut saamiset , ,79 KONSERNIRESERVI 0, ,19 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,26 VIERAS PÄÄOMA , ,49 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,73 Pitkäaik. korollinen vieras pääoma , ,12 Vaihto omaisuus , ,29 Pitkäaik. koroton vieras pääoma , ,88 Saamiset , ,63 Lyhytaik.korollinen vieras pääoma , ,06 Pitkäaikaiset saamiset , ,04 Lyhytaik. koroton vieras pääoma , ,43 Lyhytaikaiset saamiset , ,59 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,57 Rahoitusarvopaperit , ,45 Rahat ja pankkisaamiset , ,36 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,57 160

170 Tilinpäätöslaskelmat TUNNUSLUVUT Kaupunki Konserni Tuloslaskelman tunnusluvut Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 17,4 % 14,6 % Toimintatuotot/Toimintakulut, % 41,6 % 40,3 % Vuosikate/Poistot, % 103,9 % 46,7 % Vuosikate/Poistot, % 109,2 % 69,6 % Vuosikate, / asukas Vuosikate, / asukas Asukasmäärä Asukasmäärä Rahoituslaskelman tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 61,5 % 25,2 % Investointien tulorahoitus, % 55,3 % 41,4 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 35,9 % 12,4 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 36,9 % 30,1 % Lainanhoitokate 1,0 0,6 Lainanhoitokate 1,1 1,0 Kassan riittävyys, pv Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Asukasmäärä Taseen tunnusluvut Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 63,3 % 63,7 % Omavaraisuusaste, % 44,6 % 45,3 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 36,3 % 37,6 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 57,0 % 57,4 % Kertynyt yli /alijäämä 1000 eur Kertynyt yli /alijäämä 1000 eur Kertynyt yli /alijäämä, /asukas 33 0 Kertynyt yli /alijäämä, /asukas Lainakanta , 1000 eur Konsernin lainakanta , 1000 eur Lainakanta eur/asukas Konsernin lainat eur/asukas Lainasaamiset , 1000 eur Konsernin lainasaamiset , 1000 eur Asukasmäärä Asukasmäärä Henkilöstön lukumäärä

171 4.Liitetiedot

172 Liitetiedot 4. LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla, poikkeuksena ent. Kuusankosken kaupungin arvo ja taide esineet mitkä on arvostettu vakuutusarvoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto omaisuus on merkitty taseeseen FIFO periaatteen mukaisesti hankintamenon määräisenä. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja ei kyseistä liitetietoa esitetä. Kaupungilla ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta: 2, 3, 5, 6, 7, 18, 20, 29, 31, 34, 35, 41, 42, 43 ja 45. Konsernin liitetietoina esitetään yleisohjeen mukaisesti seuraavat liitetiedot: 8,11, 14, 15, 19, 21 (maa ja vesialueet), 22, 23, 24, 26, 28, 32, 36, 37, 40, 41, 43, 44, ja 46. Kouvola konsernissa ei ole ilmoitettavaa liitetietoihin 43. Yleisohjeen mukaisten liitetietojen lisäksi on ilmoitettu konsernin liitetieto myös liitetietojen 16, 27, 30 osalta. Konsernitili Kaupungin kuntakonsernitilisopimuksen tiliehtojen mukaisesti sopimukseen liitettyjen muiden yhteisöjen rahavarat esitetään kaupungin rahoissa ja pankkisaamisissa sekä lainana muilta luotonantajilta. Vastaavasti rahoja ja pankkisaamisia vähentänyt muun yhteisön negatiivinen tilin saldo on esitetty vaihtuvien vastaavien lyhytaikaisena lainasaamisena. Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältävät muiden yhteisöjen alatilien saldoja 0,92 milj. euroa, joka jakautuu lainoihin muilta luotonantajilta 1,90 milj. euroa ja lainasaamisiin 0,98 milj. euroa. Ilman konsernitiliä rahojen ja pankkisaamisten määrä olisi 3,86 milj. euroa. Konsernitilin vaikutus heijastuu myös rahoituslaskelman eriin. Saamisten muutokseen konsernitili vaikuttaa 0,98 milj. euroa (ilman konsernitiliä muutos olisi 0,42 milj. euroa). Rahavarojen muutokseen konsernitili vaikuttaa 0,92 milj. euroa, ilman konsernitilin varoja rahavarojen muutos olisi 5,99 milj. euroa. 4. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Edellisten tilikausien vertailutietoa on korjattu toimintatuottojen ja valtionosuuksien välillä ,00 euroa, korvaus valtionosuuksien vähenemisestä kirjattu virheellisesti valtionosuuksiin. Konsernin liitetiedoissa korjattu käyttörahaston pääomaa euroa, JEV säätiön rahastopääoma on jäänyt eliminoimatta 2009 vastakirjaus edellisten tilikausien ylijäämään. Rahoitusarvopapereissa jälleenhankintahinta on korjattu, v oli kirjanpitoarvo. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskeva t liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt lukuun ottamatta Asunto Oy Anjalankosken Niittypuistoa, koska Kouvolan Asunnot Oy ei tehnyt alakonsernitilinpäätöstä. Alakonserneina on yhdistelty kaksi alakonsernia.. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäsenosuuden mukaisessa suhteessa kaikki neljä kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita on kuusi. 162

173 Liitetiedot Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta laadittaessa. Konserniyhteisöjen maksamat kiinteistöverot on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä sisäisinä erinä. Samoin konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty, siltä osin kun ne on tiedossa. Kaikkia konsernin keskinäisiä liittymismaksuja ei ole pystytty selvittämään ja eliminoimaan. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen sekä kaupungin ja yhdistettyjen kuntayhtymien keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Negatiivisia vähemmistöosuuksia ei ole erotettu. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö ja asunto osakeyhtiöidentytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi yhteisöjen omien ilmoitusten perusteella ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt on yhdistelty sovelletulla pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Muita osakkuusyhteisöjä ei yhdistelty, koska yhdistely ei ole tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Alakonsernien tekemä jako on kaupunkikonsernissa peruttu. Poikkeavat arvostus ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu samoja arvostus ja jaksotusperiaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä. Konsernirakenteen muutokset tilikaudella Kymenlaakson erityishuoltopiirin kuntayhtymä ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymä yhdistyivät uudeksi Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymäksi. Kouvolan kaupunki oli jäsenenä molemmissa kuntayhtymissä, ja on nyt jäsenenä uudessa kuntayhtymässä. Kouvolan vuokratalot Oy:öön fuusioitiin 12 kiinteistö ja asunto osakeyhtiöä Kouvolan vuokratalot Oy, muutti nimensä Kouvolan Asunnot Oy:ksi vuonna Kouvolan Yritysmagneetti Oy ja Kouvolan Yritystilat Oy fuusioitiin Kouvola Innovation Oy:öön 1.7. alkaen. Fuusioituneiden yhtiöiden omistukset muissa yhteisöissä siirtyi Kouvola Innovation Oy:lle ja se muodostaa nyt alakonsernin. Kuusankosken asunnonhankinta Oy ja Valkealan asunnonhankinta Oy purettiin, ja varat ja velat siirtyivät Kouvolan kaupungille. Konsernirakenteen muutokset kuntayhtymäfuusiota lukuun ottamatta, ovat olleet konsernin keskinäisiä. Fuusioiden myötä konserniin on yhdistelty 2010 tilinpäätöksessä kolme tytäryhteisöä joita ei 2009 tilinpäätöksessä ole yhdistelyt. 163

174 Liitetiedot 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot 8. Toimintatuotot Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Konsernihallinto , , , ,73 Elinkeino , , , ,33 Perusturva , , , ,04 Sivistystoimi , , , ,72 Tekninen ja ympäristö , , , ,72 Muut palvelut , ,01 Yhteensä , , , ,55 9. Verotulojen erittely Kunnan tulovero , ,67 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,53 Kiinteistövero , ,74 Verotulot yhteensä , , Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) ,04 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ,04 Järjestelmämuutoksen tasaus ,04 Opetus ja sivistystoimen valtionosuudet ,00 Valtionosuudet yhteensä , , Satunnaiset erät kaupunki kaupunki konserni konserni Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Pysyvien vastaavien myyntivoitot, Lämpöyhtiöiden yhtiöittäminen 0, ,82 0,00 0,00 Muut pysyvien vastaavien myyntivoitot 0,00 0,00 0,00 0,00 Kouvolan seudun ky yhdistelyn fuusioerotus 0, ,32 0,00 0,00 Valkealan ja Kuusankosken as.hankintojen fuusioero ,92 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot yhteensä , ,14 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien myyntitappiot 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset kulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 164

175 Liitetiedot 12. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistosuunnitelman mukaiset arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: vuotta poistomenetelmä Aineettomat oikeudet 5 Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 Tasapoisto Rakennukset Asuinrakennukset 40 Tasapoisto Hallinto ja laitosrakennukset 40 Tasapoisto Tehdas ja tuotantorakennukset 30 Tasapoisto Muut rakennukset 30 Tasapoisto Talousrakennukset 15 Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa ja vesirakenteet Tasapoisto Johtoverkostot ja laitteet Tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 Tasapoisto Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet 10 Tasapoisto Muut koneet ja kalusto 3 10 Tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Perusparannusmeno alle euroa suhteutetaan alkuperäisen hankkeen poistoaikaan. 13. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuonna , (1 000 euroa) Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot ,20 Poistonalaisten investointien omahankintameno ,06 Poikkeama, euroa ,86 Poikkeama % 35 % Suunnitelman mukaiset poistot poikkeama on 35 prosenttia. Investointi ja poistotason poikkeaman syynä on kaupungin suuri investointitarve. Kaupunki joutuu jatkossakin panostamaan tuntuvasti korvausinvestointeihin. 165

176 Liitetiedot 14. Pakollisten varausten muutokset Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Eläkevastuut , , , ,00 Lisäykset 0, ,00 0, ,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Eläkevastuut , , , ,00 Potilasvahinkovaraus , ,43 Lisäykset ,86 0,00 Vähennykset , ,99 Potilasvahinkovaraus , ,44 Pylväiden hävittämisvaraus , ,00 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0, ,00 Pylväiden hävittämisvaraus , ,00 Pakolliset varaukset yhteensä , , , , Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Muut toimintatuotot Osakkeiden myynnistä , , , ,53 Kiinteistöjen myynnistä , , , ,86 Koneiden ja kaluston myynnistä 0, ,37 0, ,60 Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden myynnistä , , , ,85 Maa alueiden myynnistä , , , ,87 Myyntivoitot yhteensä , , , ,65 Muut toimintakulut Osakkeiden myynnistä , , , ,82 Maa alueiden myynnistä , , ,03 0,00 Koneiden ja kaluston myynnistä 0,00 0,00 0, ,12 Myyntitappiot yhteensä , , , , Rahoitustuotot ja kulut Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Osinkotuotot , , , , Erittely poistoeron muutoksista Kaupunki Kaupunki Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos , ,04 Poistoeron muutos yhteensä , ,04 166

177 Liitetiedot 4.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 19. Arvonkorotukset Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Maa ja vesialueet Arvo ,00 0, , ,86 Arvonkorotukset 0, ,52 0, ,17 Arvonkorotusten purku 0, , , ,97 Arvo ,00 0, , ,06 Rakennukset Arvo 1.1 0,00 0, , ,75 Arvonkorotukset 0, ,52 0, ,79 Arvonkorotuksen purku 0, , , ,52 Arvo ,00 0,00 0, ,02 Arvonkorotukset yhteensä 0,00 0, , , Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 2010 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , ,95 Lisäykset tilikauden aikana , ,00 0, ,64 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirto erien välillä ,00 0, ,00 0,00 Tilikauden poisto , ,39 0, ,94 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , ,18 0, ,65 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , ,18 0, ,65 167

178 Liitetiedot Aineelliset hyödykkeet Maa alueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaks. ja kesk.eräiset Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , , ,52 Lisäykset tilikauden aikana , , , , ,65 0, ,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0, , ,18 0, ,78 0, ,72 Vähennykset tilikauden aikana , ,87 0,00 0,00 0,00 0, ,40 Siirto erien välillä , , ,84 0, ,94 0,00 0,00 Tilikauden poisto 0, , , ,21 0,00 0, ,53 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , , , , , , ,87 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , , , ,87 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Jvk, muut laina ja muut saamiset Osakkeet Osakkeet osakkuus ja Kuntayhtymä Muut osakkeet Lainasaamiset Muut lainasaamiset osakkuus ja Muut omistusyhteisöi lainasaamiset ltä muilta tytäryhteisöt omistusyhteisöt osuudet ja osuudet Yhteensä tytäryhteisöiltä Yhteensä Hankintameno , , , , , , , , ,38 Lisäykset tilikauden aikana , ,57 0, , ,70 0, ,00 0, ,03 Vähennykset tilikauden aikana , ,26 0, , , , , , ,60 Siirto erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , , , , , , , ,81 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , , , , , ,81 Erittely maa ja vesialueet Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Maa ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut , , , ,18 Muut maa ja vesialueet , , , ,27 Maa ja vesialueet yhteensä , , , ,45 168

179 Liitetiedot 22. Omistukset tytäryhteisöissä Nimi Kunnan omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Konsernin osuus omasta pääomasta ( ) Konsernin osuus vieraasta pääomasta ( ) Konsernin osuus tilikauden voitosta ( ) Kotipaikka Anjalankosken Jäähalli Oy Kouvola 94,25 94, , , ,28 Asunto Oy Elimäen Napansäde Kouvola 53,38 53, , ,93 0,00 Asunto Oy Elopuisto Kouvola 84,10 84, , ,21 0,33 European Business Innovation Center Kymi Oy Kouvola 80,00 80, , , ,00 Kaakkois Suomen Tieto Oy Kouvola 100,00 100,00 0,00 0,00 0,00 Kiinteistö Oy Kallenkuja Kouvola 80,00 80, , ,06 0,00 Kiinteistö Oy Korian Liikekeskus Kouvola 58,95 58, , ,74 0,00 Kiinteistö Oy Korianjousi Kouvola 58,30 58,30 566, ,69 0,00 Kiinteistö Oy Kouvolan Asentajankatu 9 Kouvola 100,00 100, , , ,15 Kiinteistö Oy Leinikintie 2 Kouvola 52,38 52, , ,81 0,00 Kiinteistö Oy Madekuja 1 Kouvola 68,09 68, , , ,43 Kiinteistö Oy Pihlajakara Kouvola 79,00 79, , ,34 23,64 Kiinteistö Oy Päätie 19 Kouvola 100,00 100, , , ,72 Kiinteistö Oy Tasankotie 6 Kouvola 100,00 100, , , ,61 Kouvola Innovation Oy (alakonserni) Kouvola 100,00 100, Innorail Development Oy Kouvola 100,00 *) *) *) Kiinteistö Oy Katajaharjun Yritystalo Kouvola 14,70 100,00 *) *) *) Kiinteistö Oy Kouvolan IT Campus Kouvola 100,00 *) *) *) Kouvolan Pienteollisuustalo Oy Kouvola 100,00 *) *) *) Kouvolan Asunnot Oy Kouvola 100,00 100, , , ,23 Asunto Oy Anjalankosken Niittypuisto Kouvola 93, , ,58 6,20 Kouvolan Hansapysäköinti Oy (äänivalta 65,7) Kouvola 37,84 37,84 0,00 0,00 0,00 Kouvolan Teatteri Oy Kouvola 100,00 100, , , ,02 KSS Energia Oy (alakonserni) ,14 Kouvola 100,00 100, , ,15 Iitin Sähkö Oy Iitti 100,00 *) *) *) KSS Rakennus Oy Kouvola 100,00 *) *) *) KSS Verkko Oy Kouvola 100,00 *) *) *) Kymen Bioenergia Oy Kouvola 30,00 100,00 *) *) *) Vari Kouvola 100,00 *) *) *) Kuusankosken Tennishalli Oy Kouvola 86,99 87, , , ,31 Pohjois Kymenlaakson Ympäristölaboratorio Oy Kouvola 95,06 95, , , ,37 Säätiö Jaalan, Elimäen ja Valkealan kehittämissäätiö Kouvola , , , Omistukset kuntayhtymistä Kunnan omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Konsernin osuus omasta pääomasta ( ) Konsernin osuus vieraasta pääomasta ( ) Konsernin osuus tilikauden voitosta ( ) Nimi Kotipaikka Itä Suomen päihdehuollon kuntayhtymä Mäntyharju 6,20 6, , , ,66 Kymenlaakson liitto 48,73 48, , , ,61 Kymenlaakson Sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (äänivalta 48,9%) (alakonserni) Kotka 51,78 51, , , ,37 Kastek Kiinteistöt Oy Kotka 51,78 *) *) *) Kymen Tekstiilihuolto Oy Kotka 51,78 *) *) *) Sairaalanmäen Vuokratalot Oy **) Kuusankoski 43,15 *) *) *) Kymijoen Ravintopalvelut Oy **) Kotka 17,33 *) *) *) Medi IT Oy **) Kotka 23,30 *) *) *) Seutulaskenta Oy **) Kotka 15,23 *) *) *) Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä Hyvinkää 5,75 5, , , ,58 169

180 Liitetiedot 24. Omistukset muissa yhteisöissä Kunnan omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Konsernin osuus omasta pääomasta ( ) Konsernin osuus vieraasta pääomasta ( ) Konsernin osuus tilikauden voitosta ( ) Nimi Kotipaikka Yhdistellyt osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Korian Portti Kouvola 39,92 39,92 0,00 0,00 0,00 Kymen Vesi Oy (äänivalta 18%) Kotka 22,16 22, , ,04 182,15 Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Kotka 47,00 47, , , ,90 Kymenlaakson Jäte Oy Kouvola 46,70 46, , , ,97 Kymenlaakson Orkesteri Oy Kotka 33,50 33, , ,82 101,62 Tykkimäen vapaa aikakeskus Oy Kouvola 46,15 46, , , ,34 Kouvolan Innovation Oy (alakonsernitp) Kouvola Innorail Oy Kouvola 25,00 *) *) *) Kiinteistö Oy Kuusankosken Kiltakuja 1 Kouvola 39,07 *) *) *) KSS Energia Oy (alakonsernitp) Kymin Voima Oy Helsinki *) *) *) Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt Anjalankosken Painotalo Oy Kouvola 33,50 33, , , ,62 Asunto Oy Anjalantie 2 (päiväkotitilat) Kouvola 31,26 31,26 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Elimäen Eläkepuustelli (hoitokoti) Kouvola 30,57 30, ,95 666, ,28 Asunto Oy Henrynnauha Kouvola 23,24 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Kimmelmanni Kouvola 45,38 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Kouvolan Eväkujankaari Kouvola 34,67 34,67 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Kuntalantie 9 Kouvola 26,31 26, , ,53 537,53 Asunto Oy Kuusankosken Hiidentie 8 10 Kouvola 26,20 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Kuusankosken Koulurinne Kouvola 22,31 22, ,66 503,47 0,00 Asunto Oy Kuusankosken Rantapuisto Kouvola 25,00 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Kuusankosken Voikkaantie 3 Kouvola 21,44 21,44 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Lohitie 5 Kouvola 33,27 33,27 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Siltapuisto 1 Kouvola 30,57 30, , , ,49 Asunto Oy Valkealan Riihikaari (osaomistus) Kouvola 27,50 27, , ,53 3,52 Kaakkois Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus Kouvola 29,86 37, , , ,89 Kiinteistö Oy Jaalanharju Kouvola 39,01 39,01 0,00 0,00 0,00 Kiinteistö Oy Myllykosken Liikekeskus Kouvola 32,80 32, ,79 252,24 45,63 Kouvolan Asunnot Oy Kouvola Asunto Oy Anjalankosken Saalastinpuisto Kouvola 22, , ,84 342,14 Asunto Oy Aron Kara I Kouvola 48,48 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Enärivi Kouvola 40,77 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Huusarinmäki Kouvola 30,39 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Kaipiaistensato Kouvola 40,72 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Kasakkakara Kouvola 7,70 38,51 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Kataja Haikula Kouvola 34,08 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Kirkkovuorentie 2 Kouvola 48,51 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Myllykaari Kouvola 32,44 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Puutarhurinjousi Kouvola 29,28 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Silmutie Kouvola 27,85 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Suolasenkoski Kouvola 23,72 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Ummeljoen Rivitalo Kouvola 27,86 0,00 0,00 0,00 Kuusankosken Pienteollisuustalo Oy Kouvola 21,57 35, , ,31 233,42 Kouvolan Innovation Oy (alakonsernitp) Kouvola Viipurin Yrityspuisto Oy Kirkkonummi 40,00 0,00 0,00 0,00 Voikkaan Linjatalo Oy Kouvola 6,00 20, ,86 772, ,15 *) tiedot sisältyvät alakonsernin lukuihin 170

181 Liitetiedot 25. Vaihtuvien vastaavien saamisten erittely pitkäaikaiset lyhytaikaiset pitkäaikaiset lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset , , , ,06 Lainasaamiset , , , ,15 Siirtosaamiset 0,00 345,20 0, ,73 Saamiset tytäryhteisöiltä yhteensä , , , ,94 Saamiset jäsenkuntayhtymiltä Myyntisaamiset 0, ,19 0, ,47 Siirtosaamiset 0,00 0,00 0, ,00 Saamiset kuntayhtymiltä yhteensä 0, ,19 0, ,47 Saamiset osakkuus sekä omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset , , , ,88 Siirtosaamiset 0, ,50 0, ,00 Saamiset osakkuus sekä omistusyhteysyhteisöiltä yhteensä , , , ,88 Saamiset yhteensä , , , , Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Lyhytaikaiset siirtosaamiset Siirtyvät korot , , , ,99 Kelan korvaus työterveyshuollosta , , , ,95 Valtion avustuksia ja korvauksia , , , ,64 Verosaamiset 0,00 0, , ,02 EU avustukset , , , ,02 Siirtosaamiset muilta , , , ,00 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , , , , Rahoitusarvopaperit Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta 0,00 0, , ,00 Kirjanpitoarvo 0,00 0, , ,39 Erotus 0,00 0, , ,61 Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta , , , ,52 Kirjanpitoarvo , , , ,06 Erotus , , , ,46 171

182 Liitetiedot Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot 28.Omapääoma Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Peruspääoma , , , ,57 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Peruspääoma , , , ,57 Ylikurssirahasto 1.1 0,00 0, , ,10 Lisäykset tilikaudella 0,00 0, ,00 Ylikurssirahasto ,00 0, , ,10 Arvonkorotusrahasto 1.1 0,00 0, , ,67 Vähennykset tilikaudella 0,00 0, , ,62 Arvonkorotusrahasto ,00 0, , ,05 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1 0,00 0, ,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0, ,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ,00 0, , ,00 Rakennusrahasto 1.1 0,00 0, , ,66 Lisäykset tilikaudella 0,00 0, , ,85 Vähennykset tilikaudella 0,00 0, ,33 0,00 Rakennusrahasto ,00 0, , ,51 Käyttörahasto 1.1 0,00 0, , ,84 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 12,57 Käyttörahasto ,00 0, , ,27 Muut omat rahastot 1.1 0,00 0, , ,89 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0, , ,36 Muut omat rahastot ,00 0, , ,53 Nuorten opintoavustusrahasto , , , ,27 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Nuorten opintoavustusrahasto , , , ,27 Kouvolan kaupungin pääomarahasto ,00 0, ,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 0, ,00 0, ,00 Kouvolan kaupungin pääomarahasto , , , ,00 Kehittämisrahaston pääoma ,67 0, ,67 0,00 Lisäykset tilikaudella 0, ,67 0, ,67 Kehittämisrahaston pääoma , , , ,67 Edellisten tilikausien alijäämä , , , ,08 Aikaisempiin tilikausiin liittyvät korjaukset 0, , , ,68 Konsernirakenteen muutoksesta johtuvat oikaisut 0,00 0, , ,62 Edellisten tilikausien alijäämä , , , ,02 Tilikauden yli /alijäämä , , , ,28 Oma pääoma yhteensä , , , ,71 172

183 Liitetiedot 30. Pitkäaikainen vieras pääoma Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 v. kuluttua Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , , , ,55 Lainat julkisyhteisöiltä , , , ,90 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0, ,33 Yhteensä , , , , Pakolliset varaukset Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Muut pakolliset varaukset Eläkevastuuvaraus , , , ,00 Potilasvahinkovastuuvaraus 0,00 0, , ,44 Pylväiden hävittämis varaukset 0,00 0, , ,00 Muut pakolliset varaukset yhteensä , , , , Vieras pääoma Kaupunki Kaupunki pitkäaikaiset lyhtyaikaiset pitkäaikaiset lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0, ,45 0, ,24 Muut velat 0, ,91 0, ,08 Siirtovelat 0, ,75 0, ,05 Yhteensä 0, ,11 0, ,37 Velat jäsenkuntayhtymille Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0, ,63 0, ,39 Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 0, ,27 Yhteensä 0, ,63 0, ,66 Velat osakkuus sekä omistusyhteysyhteisöille Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0, ,85 0, ,91 Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 0, ,00 Yhteensä 0, ,85 0, ,91 Vieraspääoma yhteensä , ,94 173

184 Liitetiedot 37. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , , , ,20 Korkojaksotukset , , , ,53 Valtionosuuden palautus OPM:lle , , , ,00 Verovelat 0,00 0, , ,47 Muut siirtovelat muille , , , ,67 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , , , , Huollettavien varat Kaupunki Kaupunki Huollettavien varat , , Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus Kunnille korvataan vuosittain (viiden vuoden ajan) osuus, jonka Kansaneläkelaitos on edeltävän vuoden aikana saanut perittyä elatusvelvollisilta elatustukilain 19.1 :n mukaisesta saatavasta. Korvaus suoritetaan vuosien aikana toteutuneiden perintöjen mukaisesti Kirjattu siirtosaamisiin , , Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 40. Kiinnitykset, panttaukset tai muu omaisuusvelkojen vakuutena Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0, , ,83 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0, , ,10 Lainat yhteensä 0,00 0, , ,93 Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0, , ,67 Lainat yhteensä 0,00 0, , ,67 174

185 Liitetiedot 44. Leasingvastuiden yhteismäärä Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Seuraavalla kaudella maksettavat , , , ,82 Myöhemmin maksettavat , , , ,59 Yhteensä , , , , Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma , , , ,82 Jäljellä oleva pääoma , , , ,18 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , , , ,03 Jäljellä oleva pääoma , , , ,78 Vastuu Kuntien takauskeskuksen vastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista , ,20 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , , Muut taloudelliset vastuut Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kattamattomat alijäämät Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevia säännöksiä on muutettu voimaan tullessa kuntalain muutoksessa. Talousarviota ja suunnitelmaa koskeva 65 3 momentissa säädetään tasapainottamista koskevan suunnitelman laatimisesta alijäämäisessä kunnassa ja mahdollisuudesta jo kertyneen alijäämän kattamisesta erityisellä toimenpideohjelmalla. Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän peruspääoma on ,15 euroa. Kuntayhtymän vuoden 2010 tulos osoittaa alijäämää ,64 euroa ja edellisten tilikausien alijäämää on kertynyt ,53 euroa. Tilivuoden ja edellisten tilikausien alijäämät ovat yhteensä ,17 euroa, josta Kouvolan osuus on ,53 euroa. Kouvolan kaupungin osuus kuntayhtymästä on 51,8 prosenttia. Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuut Perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta tai avustusta vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden käyvästä arvosta voidaan kokonaan tai osaksi määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos valtionosuuden myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta. Vastuu perustuu lakiin opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta / sekä Lakiin sosiaali ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta / Arvolisäveron palautusvastuut Kiinteistön mahdollisen myynnin tai käyttötarkoituksen muuttumisen yhteydessä kaupungilla saattaa olla velvollisuus maksaa valtiolle takaisin alkaen valmistuneista kiinteistöjen rakentamis ja perusparannuskustannuksista kirjatut arvonlisäveron vähennykset ja palautukset sekä suorittaa oman käytön vero itse tehdyistä rakennustöistä. Vastuu perustuu arvonlisäverolain 11 lukuun. Sopimusvastuut KSS Energialla on johdannaisvastuina sähkötermiinin ostosopimuksia ja myyntisopimuksia joiden markkina arvo on euroa 175

186 Liitetiedot 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48. Henkilöstön lukumäärä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop. Yhteensä Konsernihallinto (ti) Elinkeinotoimi (ti) Sivistys (ti) Perusturva (ti) Tekninen ja ympäristötoimiala (ti) Konsernihallinto(tu)Talouspalvelukeskus Sivistys (tu) Perusturva (tu) Liikelaitos Tekninen tuotanto Pohjois Kymen Tieto liikelaitos Tilaliikelaitos Kouvolan Vesi Yhteensä Henkilöstökulut Kaupunki 2009 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,25 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät ,75 Henkilösivukulut Eläkekulut ,03 Muut henkilösivukulut ,69 Yhteensä tuloslaskelman mukaan ,22 Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin ,38 176

187 5.Erillistilinpäätökset

188 Erillistilinpäätökset Kouvolan Vesi 5. LIIKELAITOSTEN ERILLISTILINPÄÄTÖKSET 5.1 Liikelaitos Kouvolan Vesi Vesihuoltoliikelaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta vettä sekä huolehtii viemärivesien johtamisesta ja jätevesien käsittelystä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa Liikelaitos Kouvolan Veden toinen vuosi kuntalain 10a luvun tarkoittamana kunnallisena liikelaitoksena on edelleen jatkunut haasteellisena. Yhteen liittyneiden kuntien vesihuolto on toiminut aikaisemmin erilaisissa toimintamuodoissa, joten samanlaisiin toimintatapoihin siirtyminen on työllistänyt henkilökuntaa. Toimintojen ja prosessien kehittäminen ja yhtenäistäminen jatkuu. Verkostojen saneeraukseen riittävässä määrin ei pystytty panostamaan ja tavoitteet jäivät toteutumatta. Verkostojen kunto vaatii monilla alueilla pikaista saneerausta, ja tähän asiaan kiinnitetään osaltaan erityistä huomiota. Automaatiojärjestelmien yhtenäistäminen ja uusiminen on edennyt. Kouvolassa toimii kaksi jätevesipuhdistamoa Akanoja ja Mäkikylä. Mäkikylän jätevesipuhdistamon laajennus ja saneerausurakat aloitettiin vuonna 2010 hieman arvioitua myöhemmin. Siirtoviemärin Akanoja Mäkikylä suunnittelu saatiin valmiiksi. Siirtoviemärin kautta tullaan johtamaan Akanojan puhdistamolta jätevedet Mäkikylään käsiteltäväksi. Siirtoviemäri Kuusankoski Kouvola rakennetaan vesihuoltotyönä ja rakennuttamisesta vastaa ELY keskus, sopimus on allekirjoitettu Putkimateriaali siirtoviemäriin on kilpailutettu ja toimittaja valittu. Biolaitoksen rakentaminen on ollut käynnissä vuoden 2010 ja Kouvolan Veden osuus on 30 %. Tuloutus kaupungille Kouvolan Vesi Liikelaitokselle asetettu sitova tavoite oli korvaus peruspääomasta. Liikelaitos Kouvolan Vesi tuloutti kaupungille vuonna 2010 korvausta peruspääomasta euroa (4,4 %) ja maksoi korkoa lainoista kunnalta 4 %. Tilikauden tulos Liikelaitos Kouvolan Veden tilikauden ylijäämä oli 1,37 milj. euroa. Talousarviossa ylijäämä oli 0,53 milj. euroa. Ero johtuu pääasiassa sumu poistoista: talousarviossa 2,19 milj. euroa, toteutunut 1,43 milj. euroa. Vuonna 2009 poistot olivat 2,77 milj. euroa. Investoinnit ja rahoitus Investoinnit olivat talousarviossa nettona 6,7 milj. euroa, toteutunut 4,7 milj. euroa. Säästö syntyi Mäkikylän puhdistamon laajennuksen ja siirtoviemärin rakentamisen aloitusten viivästymisestä. Mäkikylän jätevesipuhdistamon laajennuksen ja saneerauksen rahoitukseen nostettiin keväällä 3,0 milj. euron laina Kuntarahoitukselta. Kuntarahoitukselta otetun lainan korko oli 1,35%. Liikelaitos kattaa toiminnastaan saamillaan tuloilla pitkällä aikavälillä omat käyttökustannuksensa ja investointinsa. Henkilöstö Kouvolan Veden vakituisen henkilöstön määrä on 61. Henkilöstökulut vuonna 2010 olivat 3,4 milj. euroa. Hallinto Liikelaitos Kouvolan Veden johtokunnassa on 5 jäsentä ja jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtaja Markku Lehtinen (varajäsen Juha Varanka), varapuheenjohtaja Tuomo Makkonen (varajäsen Eero Jaakkola), jäsen Juha Kuronen (varajäsen Matti Riikonen), jäsen Harriet Lonka (varajäsen Maija Lehtomäki). ja jäsen Heta Vilén (varajäsen Katri Leena Koivula). Vesihuoltojohtaja Mikko Isakow jäi eläkkeelle alkaen ja joulukuussa aloitti uutena vesihuoltojohtajana Timo Kyntäjä. Kaupunginhallituksen edustajana 177

189 Erillistilinpäätökset Kouvolan Vesi kokouksissa on ollut Antti Tähtinen ja henkilöstön edustajana Erkki Paananen. Kokouksien sihteerinä on toiminut Marja Liisa Pasi. Ympäristötilinpäätös Liikelaitos Kouvolan Veden ympäristötilinpäätös on osa Kouvolan kaupungin ympäristötilinpäätöstä. Kouvolan Veden ympäristöinvestoinnit kokonaisinvestoinneista ovat 16,3 %. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ohjeet on hyväksytty johtokunnassa Kouvolan Veden johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa hallinnon, talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta. Vesihuoltojohtaja johtaa ja huolehtii hallinnon, talouden sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäinen tarkastus on tehnyt tarkastuksia vuoden aikana Kouvolan Vesi Liikelaitoksessa. Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittäviä korvaus, kanne tms. vaatimuksia ei ole tiedossa. Valmiussuunnitelman päivittäminen on käynnistetty, jossa yhteydessä riskienhallintaan kiinnitetään huomiota. Kokonaisarviona Kouvolan Veden johto lausuu, että Kouvolan Veden sisäisen valvonnan asianmukaisuus ja riittävyys ovat hyvällä tasolla eikä sisäisen valvonnan puutteita ole todettu. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden ylijäämä ennen varauksia on ,58 euroa. Kouvolan Vesi Liikelaitoksen johtokunta ehdottaa, että tuloksesta tehdään 1,0 milj. euron investointivaraus verkostojen saneeraukseen ja tilikauden ylijäämä ,58 siirretään taseen omaan pääomaan/edellisten tilikausien ylijäämä. 2 Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu Suoritteet Veden myynti m Jäteveden laskutus m TP 2009 TA 2010 Muutettu TA 10 TP 2010 Tot % Toiminnan laajuustiedot toiminta alue noin liittymien määrä vesijohtoverkosto viemäriverkosto hulevesiviemäristö jätevesipumppaamot jätevesipuhdistamot pohjavedenottamot pintavesilaitos jätevesien puhdistus m 3 Henkilöstö Vakinaiset 75 km kpl 640 km 592 km 210 km 179 kpl 2 kpl 13 kpl 1 kpl 10,4 milj km km 590 km 212 km 179 kpl 2 kpl 13 kpl 1 kpll 9,2 milj 178

190 Erillistilinpäätökset Kouvolan Vesi TULOSLASKELMA 1000 e TA 2010 TA Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama muutos TA % LIIKEVAIHTO ,2 550 Valmistus omaan käyttöön ,8 34 Liiketoiminnan muut tuotot ,8 9 Materiaalit ja palvelut ,4 16 Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot ,431 65,2 762 Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLI (ALI)JÄÄMÄ ,6 794 Rahoitustuotot ja kulut ,9 41 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kaupungille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muille maksetut korkokulut TILIKAUDEN YLI(ALI)JÄÄMÄ ,3 835 Sitovuus taso korostettu harmaalla INVESTOINNIT (1000 euroa) TP 2009 TA 2010 Muutettu Toteutuma Muut. ta TA tot % AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistot Ennakkomaksut AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskener. hankinnat ja ennakkomaksut SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet 23 Pysyvien vastaavien luovutustuotot INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ 23 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ

191 Erillistilinpäätökset Kouvolan Vesi 3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase TP 2010 TP 2009 Liikevaihto , ,17 Valmistus omaan käyttöön , ,53 Liiketoiminnan muut tuotot , ,18 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut , ,46 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,58 Varastojen vähennys ,88 Palvelujen ostot , ,00 Henkilöstökulut , ,61 Palkat ja palkkiot , ,17 Henkilösivukulut , ,44 Eläkekulut , ,01 Muut henkilösivukulut , ,43 Poistot ja arvonalentumiset , ,13 Suunnitelman mukaiset poistot , ,13 Liiketoiminnan muut kulut , ,77 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,91 Rahoitustuotot ja kulut , ,08 Rahoitustuotot , ,51 Korvaus peruspääomasta , ,00 Rahoituskulut , ,59 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,17 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,17 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,76 0,92 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 8,51 0,90 Voitto, % 12,24 7,63 180

192 Erillistilinpäätökset Kouvolan Vesi TP 2010 TP 2009 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,91 Poistot ja arvonalentumiset , ,13 Rahoitustuotot ja kulut , ,08 Satunnaiset erät Tuloverot Tulorahoituksen korjauserät , ,96 Investointien rahavirta Investointimenot , ,76 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,09 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,67 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,71 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta/kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta , ,57 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle/kuntayhtymälle ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille ,33 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta , ,57 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto omaisuuden muutos ,88 Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä ,74 Saamisten muutos muilta , ,27 Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä , ,10 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,78 Rahoituksen rahavirta , ,79 Rahavarojen muutos 0, ,50 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 Rahavarat , ,50 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 59,2 95,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 56,7 86,2 Lainanhoitokate 10,28 7,12 181

193 Erillistilinpäätökset Kouvolan Vesi VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet , ,64 Rakennukset , ,83 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,92 Koneet ja kalusto , ,47 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,54 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , , , ,54 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,71 Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä ,74 Muut saamiset , ,08 Siirtosaamiset , , , ,84 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,38 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,95 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,64 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , ,59 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,94 Lainat kunnalta/kuntayhtymältä , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,75 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , , , ,65 Lyhytaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,10 Lainat kunnalta/kuntayhtymältä , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 7 888, ,23 Ostovelat , ,92 Korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä ,12 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,64 Siirtovelat , , , ,14 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,38 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 85,14 88,96 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 42,66 34,16 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa

194 Erillistilinpäätökset Kouvolan Vesi 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1 Liikelaitos Kouvolan Veden tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja ei kyseistä liitetietoa esitetä. Kouvolan Vesi Liikelaitoksella ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta: 2, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 22, 23, 27, 29, 31, 32, 34, 35, 36, 38, 39, 40, 41,42, 43, 45, 46 ja Tuloslaskelman liitetiedot 8. Toimintatuotot TP 2010 Vesi ja jätevesimaksut ,56 Vesihuollon liittymismaksut ,63 Muut liiketoiminnan tuotot ,89 Keskinäiset liiketoiminnan tuotot ,32 Valmistus omaan käyttöön ,41 Liiketoiminnan muut tuotot 51450,10 Toimintatuotot yhteensä , Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistosuunnitelman mukaiset arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Rakennukset vuotta poistomenetelmä Tehdas ja tuotantorakennukset 30 Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa ja vesirakenteet Tasapoisto Johtoverkostot ja laitteet Tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 Tasapoisto Koneet ja kalusto Muut koneet ja kalusto 3 10 Tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. 183

195 Erillistilinpäätökset Kouvolan Vesi 13. Keskimääräiset poistot ja investoinnit (1000 euroa) Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot tilinpäätösvuonna Poistonalaisten investointien omahankintameno tilinpäätösvuonna Poikkeama, euroa Poikkeama, % 47 Investointi ja poistotason poikkeama johtuu vuosille sijoittuvista poikkeuksellisen suurista investoinneista. Mäkikylän jätevesipuhdistamoa laajennetaan ja saneerataan sekä rakennetaan siirtoviemäri lopetettavalta Akanojan jätevesipuhdistamolta Mäkikylään. 4.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 21. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , ,54 Lisäykset tilikauden aikana , , ,76 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,62 Vähennykset tilikauden aikana Siirto erien välillä Tilikauden poisto , , , ,82 Arvonalennukset POISTAMATON HANKINTAMENO , , , , , ,86 Arvonkorotukset KIRJANPITOARVO , , , , , ,86 Sijoitukset Tytäryhteisö osakkeet Yhteensä ja osuudet Poistamaton hankintameno , ,00 Lisäykset tilikauden aikana , ,00 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirto erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset POISTAMATON HANKINTAMENO , ,00 Arvonkorotukset KIRJANPITOARVO , , Omistukset muissa yhteisöissä Nimi Kotipaikka Liikelaitoksen omistusosuus Kymen Bioenergia Oy Kouvola 30 % 184

196 Erillistilinpäätökset Kouvolan Vesi 25. Saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä joissa kunta on jäsenenä, osakkuusyhteisöiltä ja kunnalta TP 2010 TP 2009 Saamiset tytäryhteisöiltä Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 8 806, ,69 Saamiset jäsenkuntayhtymiltä Myyntisaamiset Saamiset osakkuus ja muilta omistusyhteisöiltä Myyntisaamiset , ,73 Saamiset kunnalta ,74 Saamiset yhteensä , , Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät TP 2010 TP 2009 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Siirtyvät korot 6 932, ,49 Muut siirtosaamiset , ,56 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28. Oma pääoma TP 2010 Peruspääoma ,95 Peruspääoma ,95 Edellisten tilikausien yli/alijäämä ,64 Edellisten tilikausien yli/alijäämä ,64 Tilikauden ylijäämä ,58 Oma pääoma yhteensä , Pitkäaikainen vieras pääoma Kuntarahoitus Oyj:n laina euroa, nostettu Laina aika on 15 vuotta, tasalyhennykset 10 vuoden aikana 6 kk:n välein alkaen toukokuussa

197 Erillistilinpäätökset Kouvolan Vesi 33. Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille jossa kunta on jäsenenä sekä osakkuus ja omistusyhteysyhteisöille ja kunnalle TP 2010 TP 2009 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat , ,56 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Velat osakkuusyhteisöille Ostovelat 1 533, ,07 Siirtovelat ,00 Korottomat velat kunnalle ,12 Vieras pääoma yhteensä , , Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat TP 2010 TP 2009 Siirtyvät korot muille 6 693,21 11,42 Jaksotetut palkat ,39 Lomapalkkajaksotus , ,66 Siirtovelat osakkuusyhteisöille ,00 Muut siirtovelat ,40 103,05 Siirtovelat yhteensä , , Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48. Henkilöstön lukumäärä TP 2010 Vakinaiset 61 Määräaikaiset 7 Työllistetyt Oppisopimus Henkilöstö yhteensä Henkilöstökulut TP 2010 Palkat ja palkkiot ,04 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät ,70 Henkilösivukulut Eläkekulut ,40 Muut henkilösivukulut ,64 Yhteensä tuloslaskelman mukaan ,08 Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin ,16 186

198 Erillistilinpäätökset Kouvolan Vesi 5. LUETTELOT JA SELVITYKSET 5.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Pääkirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Myyntireskontra Ostoreskontra Päiväkirja Pääkirja Palkkaluettelo Tasekirja atktuloste atktuloste atktuloste atktuloste atktuloste atktuloste Tase erittelyt Kaikki asiakirjat säilytetään paperimuotoisena. Tasekirja säilytetään pysyvästi, ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä 5.2 Luettelo käytetyistä tositelajeista ALKUSA Alkusaldot ATKSLA ATKSLA Sis.laskut EXCEL Excel-muistiot KOKISI Sisäiset vuokrat KOMTOS Käyttöomaisuustositteet MRHYV MR hyvityslask kuittaus MR10 MR Laskulaji 10 MRMANU MR Manuaalisuoritukset MRVIIT MR Viitesuoritukset OSTOIP Ostolaskut, IP OMAKSU Ostoreskontra maksut PALKAR Palkkatositteet PANKKI Pankin tiliotteet VESISI Sisäiset vesilaskut MRAHA Talousarvio TRAVEL Travel -matkalaskut VARAS1 Varasto 187

199 Erillistilinpäätökset Pohjois Kymen Tieto 5.2 Pohjois Kymen Tieto liikelaitos 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa Pohjois Kymen Tiedon toiminnan vertailu aikaisempiin vuosiin on vaikeaa sillä organisoituminen ja asiakaspohja ovat muuttuneet vuosien aikana paljon. Pohjois Kymen Tieto liikelaitos perustettiin vuonna 2005 isäntäkunta periaatteella tuottamaan ICT palveluja kuudelle kunnalle sekä terveydenhuollon kuntayhtymälle. Vuonna 2009 liikelaitoksen kuusi asiakaskuntaa muodostivat uuden Kouvolan kaupungin ja uusina asiakkaina mukaan tulivat puretut Kouvolan seudunsekä kasvatus ja perheneuvolan kuntayhtymät. Uuden Kouvolan kaupungin myötä vanhan lain mukaiset liikelaitokset lakkasivat ja Pohjois Kymen Tieto tuli osaksi virasto organisaatioita. Vuoden 2010 alusta Pohjois Kymen Tiedosta tuli uuden lain mukainen Kouvolan kaupungin sisäinen liikelaitos. Kuitenkin jo keväällä 2010 käynnistyi suunnittelu liikelaitoksen toiminnan yhtiöittämiseksi, joka palvelisi seudullista ICT palveluntuotantoa sekä voisi toimia alueellisena toimijana vasta perustetun valtakunnallisen KPK ICT Oy:n seudullisessa kumppaniverkostossa. Yhtiön perustamispäätös tehtiin jo syksyllä ja uusi osakeyhtiö Kaakkois Suomen Tieto Oy perustettiin Pohjois Kymen Tieto liikelaitoksen henkilöstö ja palvelutuotanto siirtyi uuteen yhtiöön , joten vuosi 2010 jäi uudelleen liikelaitoksena perustetun Pohjois Kymen tiedon ainoaksi toimintavuodeksi. Tästä syystä vuoden 2010 tilinpäätöksessä ei ole vertailulukuja edelliseltä vuodelta eikä taloussuunnittelutietoja seuraaville toimintavuosille vaan tilinpäätös joudutaan esittämään erittäin suppeassa muodossa. Tuotannollisen toiminnan tärkeänä perustavoitteena oli vanhojen peruskuntien päällekkäisen tietojärjestelmien määrän karsiminen. Kesken toimintavuoden tärkeimmäksi yksittäiseksi tavoitteeksi nostettiin kuitenkin käynnistetty terveydenhuollon KoTePa projekti, jossa aluesairaalan toiminta otettiin kaupungin omaksi toiminnaksi Kesken toimintavuoden käynnistetty merkittävä hanke oli myöskin loppuvuoteen ajoittunut kaupungin sähköpostijärjestelmän vaihtaminen Lotus Notesista Microsoft Exchangeen. Tuloutus kaupungilla Liikelaitoksen sisäisen palvelutuottajan roolista johtuen Pohjois Kymen Tiedolle ei asetettu tuotto tai tuloutusvaatimuksia. Toiminnalliset tavoitteet 1. Sähköisen asioinnin kehittäminen 2. KoTePa hanke 3. Vanhojen tietojärjestelmien käytön lopettaminen mahdollisimman kattavasti 4. Tuottavuuden parantaminen Sähköisen asioinnin valmistuneita hankkeita oli HR itsepalvelujärjestelmä ESSI, matkalaskujärjestelmä TRAVEL sekä kuntalaisten käyttöön tehty palautejärjestelmä. KoTePa hankkeeseen liikelaitos sai toimitettua aikataulussa kaikki siltä vuodelle 2010 tilatut palvelut. Vanhoja tietojärjestelmiä saatiin vuoden lopussa ajettua alas peräti 70 kappaletta. Kaupungin kokonaissäästö tästä tulee olemaan n euroa vuodessa. Liikelaitos pyrki parantamaan tuottavuuttaan kaikilla osa aloilla. Vuositasolla suoritteiden määrä kasvoi noin 8 % (ilman aluesairaala, joka näkyy vasta vuoden 2011 luvuissa) ilman vakituisen henkilökunnan lisäämistä. Toimintaprosessien tehostamista tullaan vielä jatkamaan. Kaikkiaan liikelaitos onnistui saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Tilikauden tulos Tilikauden tulos ,35 oli suunnitellun mukainen. Tulokseen pääsemistä vaikeutti loppuvuoteen ajoittunut sähköpostijärjestelmän vaihtoprojekti, jota ei ollut budjetoitu. Tästä aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi lykättiin 188

200 Erillistilinpäätökset Pohjois Kymen Tieto joitakin konesaliin ja runkoverkkoon suunniteltuja uudistuksia sekä noudatettiin erittäin tiukkaa taloudenpitoa vuoden viimeisellä neljänneksellä. Investoinnit ja rahoitus Liikelaitoksella ei ollut investointeja toimintavuonna Nopeasti vanheneva tekniikka hankitaan pääsääntöisesti vuokraamalla, joka on edullisin tapa pitää palvelutuotannon tekniikka suorituskykyisenä. Henkilöstö Liikelaitoksen vakituisen henkilöstön määrä oli 34 ja määräaikaisia työntekijöitä oli keskimäärin kaksi. Henkilöstökulut olivat toimintavuonna ,15 euroa. Vuoden aikana toteutettiin kaupungin työsuojelun toimesta työsuojelutarkastus sekä työterveyshuollon toimesta työpaikkaselvitys koko henkilöstä koskevine terveystarkastuksineen. Tarkastuksissa esille tulleet toimitilojen ilmanvaihtoa ja lämmitystä vaivanneet ongelmat saatiin korjattua jo ennen tarkastusten päättymistä. Työhyvinvoinnin ja työilmapiirin kyselyissä liikelaitos edusti työterveyshuollon mukaan normaalitasoa. Henkilöstössä ei ollut toimintavuonna vaihtuvuutta. Hallinto Pohjois Kymen Tieto liikelaitoksen johtajana toimii Mika Lyytikäinen. Liikelaitoksen johtokunnassa on viisi varsinaista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Kaupunginhallituksen edustajana toimi Outi Kasurinen. Johtokunta kokoontui vuonna 2010 yhdeksän kertaa ja käsiteltäviä asioita oli yhteensä 58. Johtokunnan kokoonpano vuonna 2010 Kari Taskinen, pj. Markku Mikkola Marja Terttu Nuorivuori Leena Inkilä Pekka Lehto Juha Solio, varajäsen Veli Kaskinen, varajäsen Vilma Keisala, varajäsen Tuula Puolakka, varajäsen Toivo Haimi, varajäsen KH:n edustus Outi Kasurinen Mirja Lonka, varaedustaja Ympäristötilinpäätös Liikelaitoksen ehdottomasti suurin ympäristöhaaste on vanhojen tietokonelaitteiden käsittely. Aiemmin kaikki laitteet olivat kaupungin omistuksessa ja ne romutettiin käyttöiän päätyttyä. Vuositasolla hävityskustannukset olivat noin euroa. Tällä hetkellä lähes kaikki laitteet ovat 3Step It Oy:n vuokralaitepalveluin piirissä. Tässä toiminnassa liikelaitos vuokraa uudet laitteet kaupungin käyttöön 36 kk sopimuksilla ja vuokra ajan jälkeen laitteet palautuvat 3 Step It Oy:lle, jonka toimesta laitteet tietoturvakäsitellään ja markkinoidaan vielä uuteen käyttöön. Toiminnan ekologisuuden lisäksi liikelaitos välttyy vielä romutuskustannuksilta. Vuonna 2011 kaikki laitteet ovat tämän järjestelmän piirissä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Liikelaitoksessa on järjestetty sisäisen valvonnan koulutusta kaupungin sisäisen tarkastuksen toimesta sekä erillisessä koulutustilaisuudessa johtokunnan jäsenille. Liikelaitos noudattaa kaupunkikonsernin sisäistä valvontaa koskevia ohjeita ja määräyksiä. Riskienhallinta perustuu jatkuvasti ylläpidettävän vuonna 2007 laaditun jatkuvuussuunnitelman pohjalle. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus ei ole liikelaitoksen. 189

201 Erillistilinpäätökset Pohjois Kymen Tieto Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu edellä toimintakertomuksessa. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinta perustuu vuonna 2007 laadittuun jatkuvasti ylläpidettyyn riskienhallinta suunnitelmaan, jossa on tunnistettu merkittävimmät laitoksen/yksikön toimintaa vaarantavat riskit ja miten niihin vastataan. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai muuta menetystä liikelaitoksen toiminnalle Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta Tilikauden aikana liikelaitoksessa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Liikelaitoksen sopimushallinta on vastuutettu. Liikelaitoksen johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia liikelaitoksen toiminnalle. Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen tarkastus ei ole suorittanut tilikaudella sisäisen valvonnan tarkastusta liikelaitoksessa. Liikelaitoksen toiminnasta on annettu selonteko tarkastuslautakunnalle Lautakunnalla ei ollut huomautettavaa liikelaitoksen toiminnasta. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Johtokunta esittää tilikauden ylijäämän ,35 euroa siirrettäväksi edellisten tilikausien ylijäämiin. 2 Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian päämäärä Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 Parantuva tuottavuus Kehittyvät palvelut Parantuva tuottavuus Tietohallinnon ja tietoteknisten palveluiden tuottavuus Valmiuksien luominen verkkoasiointia varten Tuotteiden ja palvelujen räätälöinti uuden Kouvolan tarpeisiin Yksikköhinnat sekä palvelujen vasteajat Toteutetut hankkeet Uusittu tehokas tuotteistus Määritellään ICTpalveluprosessit uudelleen toiminnan tehostamiseksi ja otetaan tärkeimmät uudistukset heti käyttöön. Hankeluettelo ja toteutettuja hankkeita Tarvittavien tuotteiden ja palvelujen uudelleen määrittely Uusi tuotteistus on valmiina käyttöönotettavaksi. Uudet vasteaikoihin perustuvat toiminnat on jo otettu käyttöön. Sisäisiä verkkoasiointipalveluja toteutettu 2 kpl, kuntalaispalveluja 1 kpl (ks. tietohall. osio) Uusi tuotteistus on valmiina käyttöönotettavaksi. Uudet vasteaikoihin perustuvat toiminnat on jo otettu käyttöön. 190

202 Erillistilinpäätökset Pohjois Kymen Tieto TULOSLASKELMA 1000 e TA 2010 TA muutos Muutettu TA 2010 Toteuma 2010 Tot. % Poikkeama LIIKEVAIHTO ,4 618 Valmistus omaan käyttöön 0 Liiketoiminnan muut tuotot 0 Materiaalit ja palvelut ,9 366 Henkilöstökulut ,6 74 Suunnitelman mukaiset poistot 82, Liiketoiminnan muut kulut ,6 303 LIIKEYLI (ALI)JÄÄMÄ ,3 120 Rahoitustuotot ja kulut 1 1 Kaupungille maksetut korkotuotot Korvaus peruspääomasta TILIKAUDEN YLI(ALI)JÄÄMÄ ,7 123 INVESTOINNIT Pohjois Kymen tiedolla ei ole ollut investointeja vuonna

203 Erillistilinpäätökset Pohjois Kymen Tieto 3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase TP 2010 Liikevaihto ,55 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,38 Palvelujen ostot , ,15 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,87 Henkilösivukulut Eläkekulut ,44 Muut henkilösivukulut , ,15 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,28 Liiketoiminnan muut kulut ,11 Liikeylijäämä ( alijäämä) ,86 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoituskulut 1 425,51 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ,35 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia ,35 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,35 Tuloslaskelman tunnusluvut 2010 Voitto, % 3 % 192

204 Erillistilinpäätökset Pohjois Kymen Tieto TP 2010 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) ,86 Poistot ja arvonalentumiset ,28 Rahoitustuotot ja kulut 1 425, ,63 Investointien rahavirta 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta ,63 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä ,11 Saamisten muutos muilta ,23 Korottomien velkojen muutos muilta , ,63 Rahoituksen rahavirta ,63 Rahavarojen muutos 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 Rahavarat ,00 0,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2010 Quick ratio 1,29 Current ratio 1,29 193

205 Erillistilinpäätökset Pohjois Kymen Tieto VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 5 160, ,61 Muut pitkävaikutteiset menot 11840, , ,28 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,00 Lainasaamiset Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä , ,23 Muut saamiset , , ,23 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,51 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,35 0,00 Lyhytaikainen Ostovelat , ,48 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat ,50 Siirtovelat , , , ,51 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,51 Taseen tunnusluvut 2010 Omavaraisuusaste, % 100% Suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,0% Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa 120,7 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1 Pohjois Kymen Tieto liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja ei kyseistä liitetietoa esitetä. Pohjois Kymen tiedolla ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta 2, 3, 5, 6,7, 9, 10, 11,13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 22, 23, 24,26, 27, 29, 30, 31, 32,33, 34, 35, 36, 38, 39,40, 41, 42, 43, 44, 45, ja

206 Erillistilinpäätökset Pohjois Kymen Tieto 4. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Liikelaitoksen ensimmäisestä toimintavuodesta johtuen tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa ei ole edellisen tilikauden vertailutietoja, taseen vertailutietona on esitetty avaava tase Tuloslaskelman liitetiedot 8. Toimintatuotot TP 2010 Palvelukeskus ,06 Verkko ja käyttökeskus ,51 Puhetietoliikenne ,64 Laskutettavat laitevuokrat ,34 Toimintatuotot yhteensä , Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Pohjois Kymen tiedolla on käytetty Kouvolan kaupungin poistosuunnitelmaa. Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistosuunnitelman mukaiset arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: vuotta poistomenetelmä Aineettomat oikeudet 5 Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 Tasapoisto 4.3 Taseen liitetiedot 21. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,28 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot 9 720, , ,28 Arvonalennukset Poistamaton hankintamenot ,00 0, ,00 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo ,00 0, ,00 195

207 Erillistilinpäätökset Pohjois Kymen Tieto 25. Saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä joissa kunta on jäsenenä, osakkuusyhteisöiltä ja kunnalta TP 2010 TP 2010 Saamiset tytäryhteisöiltä Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 8 863,17 Saamiset osakkuus ja muilta omistusyhteisöiltä Myyntisaamiset 451,48 Saamiset kunnalta ,34 Saamiset yhteensä ,99 Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot 28. Oma pääoma TP 2010 Peruspääoma 0 Edellisten tilikausien yli/alijäämä 0 Tilikauden ylijäämä ,35 Oma pääoma yhteensä , Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat TP 2010 Lomapalkkajaksotus ,98 Muut siirtovelat ,98 Siirtovelat yhteensä , Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48. Henkilöstön lukumäärä TP 2010 Vakituiset 34 Määräaikaiset 3 Henkilöstö yhteensä

208 Erillistilinpäätökset Pohjois Kymen Tieto 5. LUETTELOT JA SELVITYKSET 5.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Pääkirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito atktuloste Myyntireskontra atktuloste Ostoreskontra atktuloste Päiväkirja atktuloste Pääkirja atktuloste Palkkaluettelo Tasekirja atktuloste Tase erittelyt Kaikki asiakirjat säilytetään paperimuotoisena. Tasekirja säilytetään pysyvästi, ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä 5.2 Luettelo käytetyistä tositelajeista ALKUSA Alkusaldot EXCEL Excel muistiot KOKISI Kokisi kp siirto KOMTOS Käyttöomaisuustositt MR10 MR Laskulaji 10 MRAHA Talousarvio MRHYV MR hyvityslask kuittaus MRMANU MR Manuaalisuorituks MRVIIT MR Viitesuoritukset OMAKSU Ostoreskontra maksut OSTOIP Ostolaskut, IP PALKAT Palkkatositteet TRAVEL Travel matkalaskut 197

209 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 5.3 Tilaliikelaitos 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa Tilaliikelaitos aloitti toimintansa kuntalain mukaisena kunnallisena liikelaitoksena alusta. Ensimmäisen toimintavuoden aikana jouduttiin osittain keskittymään vielä perustietojen luomiseen kuten esim. avaavan taseen ja poistosuunnitelmien päivittämiseen yhdessä talouspalvelukeskuksen ja talous ja strategiayksikön sekä omistajaohjausyksikön kanssa. Merkittävä asia oli myös sisäisten vuokrien uudelleenlaskenta, joka kesti noin 6 kuukautta. Laskenta tehtiin kaupunkiliiton suositusten mukaisesti. Palvelusopimusten ja vuokrasopimusten ajan tasalle saattaminen ja sopimusten aikaansaanti eri toimialojen ja tuotantoyksikön kanssa vaati myös oman aikansa. Rakennusten salkutustyö aloitettiin ja omistajan tahdon mukaisesti myytiin kaupungin kannalta tarpeettomia kiinteistöjä 10 kpl sekä asuntoja 14 kpl, myyntiä jatketaan edelleen. Toteutumatta jäi merkittävistä kohteista Pilvilinnan kauppa. Energiansäästösopimus tehtiin kauppa ja teollisuusministeriön kanssa ja sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvä toimintasuunnitelman teko aloitettiin. Oman haasteensa käyttötalousmenoihin toi kova talvi, joka aiheutti tilaliikelaitokselle 2,0 milj. euron lisämenon lämmitys ja kattolumien poistokustannuksista, yhdessä Pilvilinnan myynnin siirtymisen sekä poistojen tarkistuksen johdosta tilaliikelaitoksen ylijäämä pieneni n. 3,5 milj. euroa. Tuloutus kaupungille Tilaliikelaitoksella ei ollut tuottovaatimusta kaupungille v Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että liikelaitoksen suorittama korvaus peruspääomasta käsitellään palvelutarvemuutosten ja tilojen käytön tehostamiseen liittyvien ratkaisujen jälkeen vuoden 2013 talousarvion valmistelun yhteydessä. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet on esitetty tarkemmin taulukossa vuositavoitteiden toteutuma. Tilikauden tulos Tilaliikelaitoksen ensimmäinen tilikausi liikelaitoksena, joten vertailua edelliseen tilikauteen ei voitu tehdä. Liikevaihto oli 54,6 milj. euroa. Tuloslaskelma osoittaa tilikauden ylijäämäksi 12,5 milj. euroa. Investoinnit ja rahoitus Investointimenot olivat 15,2 milj. euroa, joista keskeneräisiin hankintoihin siirrettiin 4,6 milj. euroa. Rahoitusosuudet investointimenoihin olivat 5,3 milj. euroa. Henkilöstö Tilaliikelaitoksella oli henkilökuntaa 20 vakituista ja yksi työllistämistuella palkattu henkilö. Henkilöstökulut yhteensä olivat 1,2 milj. euroa. Kouvolan kaupungin henkilöstöyksikön tekemän työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstön työilmapiiri on mittaustuloksen mukaan erinomainen. Hallinto Tilaliikelaitoksen johtokuntaan kuuluivat seuraavat luottamushenkilöt: Jäsen Rantala Vesa, puheenjohtaja Saarinen Tuomo, varapuheenjohtaja Jaakkola Maija Timonen Eliisa Henttonen Ilmari Vainio Vesa, kaupunginhallituksen edustaja Varajäsen Lehtomäki Sami Valtonen Tuomas Cinar Mila Pönni Anne Pasi Markku Helkala Maarit 198

210 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos Esittelijänä on toiminut toimitilajohtaja Timo Oksanen ja sihteerinä Lea Korjala. Johtokunta kokoontui tilikauden aikana 8 kertaa. Ympäristötilinpäätös Energiasäästösopimus allekirjoitettiin keväällä 2010 ja energiansäästön toimenpideohjelman teko aloitettiin. Julkisten rakennusten valaistusenergian säätötoimenpiteet käynnistettiin kaupungintalolla. Jätehuoltoa tehostettiin mm. vaihtamalla jäteastioita järkevämmän kokoisiksi, näin saatiin jätehuoltomaksuja pienemmiksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Tilaliikelaitoksen toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä riskejä arvioidaan ja vähennetään sekä riskien seurauksiin varaudutaan. Vuokrausriskiä vähennetään solmimalla pitkäkestoisia vuokrasopimuksia ja määrittämällä vuokrien lähtötaso vastaamaan todellisia kustannuksia. Teknisiä riskejä (esim. vesivuodot, jäätymiset) ja toiminnan keskeytysriskejä (tulipalot, ilkivalta) vähennetään tavoitteellisella hankesuunnittelulla, rakentamisen ja suunnittelun ohjauksella sekä suunnitelmallisella rakennusten ylläpidolla ja erilaisilla turvajärjestelyillä. Riskiin varaudutaan vahinkovakuutuksin. Luonnonvoimien toiminnalle aiheuttamiin riskeihin ei voida vaikuttaa, mutta riskeihin varaudutaan vakuutuslaitosten vakuutuksin. Henkilöstöriskiä vähennetään henkilöstön muutosvalmennuksella, suunnitelmallisella koulutuksella ja tarjoamalla henkilöstölle työkykyä ylläpitävää toimintaa. Palkkaus pyritään pitämään kilpailukykyisenä yksityisen sektorin kanssa. Yhteistoimintaverkoston osalta organisaatioriskiä pienennetään tarkistamalla sopimuskäytäntöjä joustavimmiksi. Sisäistä valvontaa suoritetaan päivittäin tapahtuvan raportoinnin kautta, vuokra, urakka, konsultti ym. sopimusten toimeenpanon seurannan kautta sekä työpaikkakokousten avulla. Lisäksi noudatetaan kaupungin tarkastusyksikön laatimia ohjeita, jotka on jalkautettu koko henkilökunnalle. Vuoden 2010 riskeistä toteutuivat luonnon aiheuttamana riskinä kylmä ja runsasluminen talvi, joka aiheutti runsaat lisäkustannukset rakennusten ylläpitokustannuksiin sekä kattolumien ja jäiden aiheuttamat vesivuodot, joiden kustannukset saatiin osittain vakuutuskorvauksina. Vuoden aikana sisäinen tarkastus suoritti tilaajavastuulain edellyttämien urakkasopimusasiakirjojen tarkastuksen. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilaliikelaitoksen tilikauden tulos (ylijäämä ennen varauksia) on ,06 euroa ylijäämäinen. Tilaliikelaitoksen johtokunta esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,41 euroa siirretään tilikauden ylijäämä ,47 euroa taseen edellisten tilikausien yli /alijäämätilille. 199

211 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 2 Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä päämäärä Toimitilojen korkea vuokrausaste Rakennuskannan salkutus Vajaakäyttöisistä tai muuten epäkäytännöllisestä rakennuskannasta luopuminen Rakentamisessa, peruskorjauksessa ja ylläpidossa huomioidaan elinkaaritalous Oman toiminnan tehokkuuden parantaminen Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 % 95 % 98 % omaisuuden myynti euroina 1,85 milj. euron tuotto Rakennuskannan salkutus on aloitettu. Rakennuksia myytiin 10 kpl ja osakkeita 14 kpl. Tuotto oli 1,134milj.eur. Pilvilinnan kaupan siirtyminen aiheutti 0,94 milj euron vajeen. Suunnitteluttamisessa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota elinkaaritaloudellisuuteen. Oman toiminnan tehokkuuden parantamista jatketaan henkilökunnan kouluttamisella työmotivaation ylläpidolla. Tunnusluvut Toiminnan laajuustiedot rakennusten k m 2 rakennusten tilav. m 3 rakennusten lkm Henkilöstö vakinaiset määräaikaiset TP 2009 TA 2010 Muutettu TA 2010 TP 2010 Tot %

212 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU 1000 e TA 2010 TA muutos Muutettu TA 2010 Toteuma 2010 Tot. % Poikkeama LIIKEVAIHTO 99, Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot ,3 246 Materiaalit ja palvelut , Henkilöstökulut 82, Suunnitelman mukaiset poistot , Liiketoiminnan muut kulut ,1 236 LIIKEYLI (ALI)JÄÄMÄ 77, Korkotuotot 1 1 Muut rahoitustuotot 3 3 Korvaus peruspääomasta YLI(ALI)JÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA Poistoeron lisäys ( ) ja vähennys (+) TILIKAUDEN YLI(ALI)JÄÄMÄ 78, Sitovuustaso korostettu harmaalla Vuoden 2010 talousarvion mukaan sisäisiä liikelaitoksia sitoo tilikauden tulos ja erikseen määriteltävä tuottovaatimus. Tuloslaskelman toteutumisvertailu osoittaa tilikauden ylijäämäksi ennen varauksia 12,4 milj. euroa, mikä on 3,5 milj. euroa talousarviota vähemmän. INVESTOINTIEN TOTEUTUMISVERTAILU TA 2010 TA muutos Muutettu Toteutuma Muut. ta Poikkema 1000 e TA tot % AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot 8 8 AINEELLISET HYÖDYKKEET , Maa ja vesialueet 0 Rakennukset , Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 0 Keskener. hankinnat ja ennakkomaksut SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ , Rahoitusosuudet , Pysyvien vastaavien luovutustuotot INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ , NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ , Eskolanmäen koulun peruskorjaus käynnistyi kesäkuussa 2009 ja hanke valmistui heinäkuussa Kustannukset olivat n. 6,62 milj. euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 6,63 milj. euroa. Valtionavustusta hankkeelle saadaan noin 2,8 milj. euroa. 201

213 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos Tähteenkadun koulun peruskorjaus käynnistyi kesäkuussa 2009 ja valmistui kesällä Kustannukset olivat 3,58 milj. euroa. Kokonaiskustannusarvio on 3,6 milj. euroa. Valtionavustusta hankkeelle saadaan n. 1,6 milj. euroa. Jokelan koulun laajennus ja muutostyöt eivät käynnistyneet vaan siirtyivät toteutettavaksi vuonna Utinkatu 85 peruskorjaustöiden hankesuunnitelma valmistui syyskuussa ja suunnittelu käynnistyi marraskuussa. Kustannukset olivat noin euroa. Kohteen suunnitelmat valmistuvat kesällä 2011 ja rakentaminen alkaa syksyllä 2011 ja kohde valmistuu marraskuussa Kohteen kustannusarvio on 8,7 milj. euroa. Hillosensalmen koulun muutostöiden suunnittelua ei tehty. Hanke on siirretty vuodelle Valkealan koulukeskuksen kunnostus ja muutostöitä ei voitu toteuttaa, koska hankkeelle ei saatu valtionavustusta, joka oli toteuttamisen ehtona. Myllykosken yhteiskoulun ilmanvaihdonsaneeraustöitä ei voitu toteuttaa, koska hankkeelle ei saatu valtionavustusta, joka oli toteuttamisen ehtona. Urheilupuiston koulun liikuntasalisiiven peruskorjaus käynnistyi lokakuussa 2010 ja valmistuu toukokuun 2011 loppuun mennessä. Kustannukset olivat noin 0,3 milj. euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1,55 milj. euroa. Valtionavustusta hankkeelle on luvassa 0,55 milj. euroa. Pilkan koulun peruskorjaus käynnistyi marraskuun alussa 2010 ja valmistuu heinäkuussa Kustannukset olivat noin 0,36 milj. euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1,9 milj. euroa. Valtionavustusta hankkeelle on luvassa 0,65 milj. euroa. Pääkirjaston vesikatteen uusiminen kantavia rakenteita myöten sekä kattoikkunoiden kunnostustyöt käynnistyvät kesällä. Työ valmistui joulukuussa. Kustannukset olivat noin 0,42 milj. euroa. Hankkeen kustannusarvio oli 0,5 milj. euroa. Pesäpallokentän katsomon laajennustyöt käynnistyivät syksyllä ja valmistuivat joulukuussa. Kustannukset olivat noin 0,29 milj. euroa. Hankkeen kustannusarvio oli 0,24 milj. euroa. Elimäen terveyskeskuksen muutostöiden rakentaminen käynnistyi joulukuussa 2009 ja hanke valmistui kesällä Hankkeen kustannukset olivat 0,36 milj. euroa. Hankkeen kustannusarvio oli 0,35 milj. euroa. Valtionavustusta hankkeelle saatiin 0,17 milj. euroa. Jaalan palvelukeskuksen hoivakodin rakentaminen käynnistyi joulukuussa 2009 ja valmistui syyskuussa Kustannukset olivat noin 1,37 milj. euroa. Kustannusarvio oli 1,4 milj. euroa. Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus (ARA) on myöntänyt hankkeelle korkotukilainaa sekä avustusta noin 0,47 milj. euroa. Pihlajiston tehostetun asumispalveluyksikön peruskorjaustyön suunnittelua ei aloitettu, koska hanke ei saanut ARAn avustusta. Hanke on siirretty vuosille 2011 ja Hankkeelle haetaan jälleen ARAn avustusta ja korkotukilainaa. Kouvolan keskuskeittiön muutostyöt ja vesikatteen osittainen uusiminen käynnistyi kesällä keittiön osalta ja valmistui syyskuun alussa. Vesikattotyö käynnistyi syksyllä, mutta poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuen hanke valmistuu keväällä Kustannukset vuonna 2010 olivat noin 0,2 milj. euroa. Hankkeen tarkistettu kustannusarvio on noin 0,35 milj. euroa. Jaalan paloaseman peruskorjaustyöt siirtyivät toteutettavaksi vuodelle Innovation Oy:lle saneerattiin toimitiloja Kasarminmäelle. Työt aloitettiin elokuussa 2009 ja hanke valmistui maaliskuussa Kustannukset olivat noin 1,15 milj. euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1,3 milj. euroa. TEkeskukselta ja Euroopan aluekehitysrahastolta saatiin avustusta noin 0, 36 milj. euroa. Helikopterien huoltohallin rakentaminen käynnistyi toukokuussa 2010 ja valmistuu toukokuussa Kustannukset vuonna 2010 olivat 3,7 milj. euroa. hankkeen kokonaiskustannusarvio on 4,0 milj. euroa. Pieninvestointeja toteutettiin yhteensä 45 kpl yhteisarvoltaan noin 1,8 milj. euroa. 202

214 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos Aik. käyttö Muutettu Toteuma TA Tot. % Poikkeama Tilaliikelaitoksen investoinnit 2010 kohteittain (1000 euroa) Kokonaiskust.arvio Kokonaiskäyttö Poikkeama Sivistyksen toimiala Eskolanmäen koulun peruskorjaus , Valtionavustus , Tähteenkadun koulun peruskorjaus , Valtionavustus , *) Valkealan koulukeskus ,0 400 Valtionavustus ,0 73 *) Myllykosken yhteiskoulun iv saneeraus ja tilamuutoksi ,0 800 Valtionavustus ,0 147 *) Urheilupuiston yläasteen liikuntasalisiiven peruskorj ,8 295 Valtionavustus ,9 108 *) Pilkan koulun peruskorjaus ,4 232 Valtionavustus ,6 84 *) toteutetaan vain jos kohteille saadaan Valtionavustus Jokelan koulun laajennus ja muutostyöt ,0 50 Utinkatu 85 peruskorjaus ,2 76 Hillosensalmen koulu ,0 50 Pääkirjaston vesikatteen ja kattoikkunoiden uusiminen , Pesäpallokatsomo , Inkeroisten uimahalli 2 2 Avustus Lehtomäen pallokenttä Avustus Suursuon ratsastuskeskus Valtionavustus Sivistys yhteensä (netto) , Perusturvan toimiala 0 Elimäen terveyskeskuksen laajennus ja muutostyöt , Valtionavustus , Jaalan palvelukeskuksen hoivayksikön laajennus , ARA:n avustus , Pihlajiston tehostetun asumispalveluyksikön peruskorj ,5 95 ARA:n avustus Perusturva yhteensä (netto) , Tekninen ja ympäristötoimiala 0 Kouvolan keskuskeittiön muutostyöt ja vesikatteen uusim ,8 802 Tekninen ja ympäristötoimiala yhteensä (netto) , Tilaliikelaitos 0 Jaalan paloaseman peruskorjaus ,3 20 Pieninvestoinnit ,1 439 Innovation toimitilat peruskorjaus/muutostyöt , TE keskuksen ja Euroopan aluekehitysrahaston avustus , Helikopterien huoltohalli ,4 303 Pelastustie Utti Osakkeet ja osuudet Rakennusten ja osakkeiden myyntitulot Tilaliikelaitos yhteensä (netto) , INVESTOINNIT YHTEENSÄ (netto) ,

215 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos Sitovuustaso korostettu harmaalla Vuoden 2010 talousarvion mukaan investointimenojen osalta erillisten investointihankkeiden hyväksytty kustannusarvio on niiden sitovuustaso, jota verrataan hankkeen todellisia rakentamiskustannuksia hankkeen valmistumisen jälkeen. Alle yhden miljoonan ns. pienet kohteet ovat sitovia myönnettyjen määrärahojen kokonaismäärän puitteissa vuositasolla. Tilaliikelaitoksen pieninvestoinnit 2010 kohteittain (1000 euroa) Toteuma Toteuma Päiväkotien aitojen uusimista 27 Mäkikylän palvelukeskus (paloilmoitin 47 Lähiliikuntapaikat 79 Kuusankosken paloasema 0 Ksao, korjaus ja muutostyöt 22 Viialan koulu (purunpoisto) 20 Ksao, Pikkukokki 7 Anjalakoti (saunaosasto) 28 Lyseon lukio 14 Anjalan koulu (paloilmoitinjärjestelmä 45 Kankaan koulu 140 Anjalan koulu (poistumistievalaistus) 22 Kaunisnurmen koulu (ikkunat) 148 Anjalan koulu (keskusradiojärjestelmä 27 Kaunisnurmen koulu (Vallox) 30 Anjalan nuorisokerho 56 Kansalaisopisto 15 Haukkavuoren uimala 15 Teatterin muutostyöt 308 Anjalan tykkilumiladun vesiallas 13 Kaunisnurmen palvelukeskus 12 Ksao, luonnonvara 40 Mansikka ahon liikuntahalli 86 Saviniemen koulu 4 Kuntotalo 8 Elimäen koulukeskus 6 Tapiontie 4 91 Valkealatalo 34 Kuusankosken terveyskeskus 86 Jokelan koulu (uunit) 13 Hirvelän yläaste (valaisimet) 26 Valkealakoti 38 Hirvelän yläaste (tarjoilulinja) 10 Takamaan koulu 38 Hirvelän yläaste (liik.sali) 4 Tapiola 31 Kymintehtaan koulu 6 Upseerikerho 15 Kuusankosken urheilutalo 33 Anjalakoti 89 Mäkikylän palvelukeskus (pesukone) 32 Pieninvestoinnit yhteens ä Seuraavat rakennukset sekä osakkeet ja osuudet myyntiin tilikauden aikana: Liikkalan koulu Jukolantie 10 A 5 Sippolan terveystalo Kirkkokuja 3 A 2 Niinimäen koulu Haavikuja 2 as 16 Mattilan palvelukoti Torikatu 2 as 10 Omakotitalo/Tuomelantie 9 Rinnepolku 4 as 4 Vahtamanpään maja Mäenpäänkuja 3 B 16 Lappalan maja ja sauna Vanhatie 113 B Kesälä Vaskirinteentie 9 13 B 7 Siesta Salmentöyryntie 2 B 29 Koululaisentie 2 C 32 Vanhamaantie 9 B 19 Porttikuja 2 C 10 Vanhamaantie 9 C 20 Pistopolku 3 O Kiinteistö Oy Tarmonlehto Tolkkilankatu 9 C 36 Palokankaan Ostoskeskus Oy Toikkalantie 2 A 3 (perintönä saatu, tuotto vanhustyön hyväksi) 204

216 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TA 2010 Toteutuma Poikkeama 1000 e 2010 tot % Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) , Poistot ja arvonalentumiset , Rahoitustuotot ja kulut 4 4 Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot ,5 83 Rahoitusosuudet , Pysyvien vastaavien hyöd. luov.voitot Toiminnan ja investointien rahavirta ,2 28 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta 418 Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos , TA 2010 sarake eroaa talousarvion rahoituslaskelmasta (s. 125),jossa poistot, 6,9 milj. euroa, sisältyvät virheellisesti myös liikeylijäämään. 205

217 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma Liikevaihto ,69 Valmistus omaan käyttöön ,00 Liiketoiminnan muut tuotot ,71 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut ,35 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,09 Palvelujen ostot ,26 Henkilöstökulut ,50 Palkat ja palkkiot ,50 Henkilösivukulut ,89 Eläkekulut ,02 Muut henkilösivukulut ,87 Poistot ja arvonalentumiset ,02 Suunnitelman mukaiset poistot ,02 Liiketoiminnan muut kulut ,14 Liikeylijäämä ( alijäämä) ,50 Rahoitustuotot ja kulut 3 780,56 Korkotuotot 741,93 Muut rahoitustuotot 3 431,79 Korvaus peruspääomasta 0,00 Muut rahoituskulut 393,16 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ,06 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys ( ) tai vähennys (+) ,41 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,47 Tuloslaskelman tunnusluvut 2010 Sijoitetun pääoman tuotto, % 7 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 7,5 Voitto, % 22,7 206

218 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos Rahoituslaskelma TP 2010 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) ,50 Poistot ja arvonalentumiset ,02 Rahoitustuotot ja kulut 3 780,56 Tulorahoituksen korjauserät , ,61 Investointien rahavirta Investointimenot ,68 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,92 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,69 Toiminnan ja investointien rahavirta ,92 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä ,92 Saamisten muutos muilta ,50 Korottomien velkojen muutos muilta , ,92 Rahoituksen rahavirta ,92 Rahavarojen muutos 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 Rahavarat ,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2010 Investointien tulorahoitus, % 211,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 211,3 Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Quick ratio 4,6 Current ratio 4,6 Toiminnan rahavirta on 19,3 milj. euroa positiivinen ja investointien rahavirta 7,7 milj. euroa negatiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirta muodostuu 11,6 milj. euroa positiiviseksi. Muut maksuvalmiuden muutos 11,6 milj. euroa muodostuu kaupungin ja liikelaitoksen yhdystilin käsittelyerästä (saamisten muutos kunnalta) ja valtionosuussaamisesta (saamisten muutos muilta). 207

219 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos Tase VASTAAVAA Avaava tase PYSYVÄT VASTAAVAT , ,97 Aineettomat hyödykkeet , ,82 Aineettomat oikeudet , ,13 Muut pitkävaikutteiset menot , ,69 Aineelliset hyödykkeet , ,48 Rakennukset , ,88 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,85 Koneet ja kalusto , ,34 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,41 Sijoitukset , ,67 Osakkeet ja osuudet , ,67 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,11 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset ,16 Lyhytaikaiset saamiset , ,11 Myyntisaamiset , ,54 Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä , ,34 Muut saamiset ,95 943,23 Siirtosaamiset 315,92 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,08 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,47 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,49 Poistoero , ,49 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen , ,35 Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,35 Lyhytaikainen , ,24 Ostovelat , ,10 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat ,69 Siirtovelat , ,14 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,08 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 93,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 25,3 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa Lainasaamiset, euroa 208

220 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1 Tilaliikelaitoksen tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja ei kyseistä liitetietoa esitetä. Liikelaitoksella ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta: 2, 3, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 14, 16, 17, 18, 19, 20, 22, 23, 27, 29, 30, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 38, 39, 40, 41,42, 43, 45, 46, 47 ja Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilaliikelaitos on aloittanut toimintansa liikelaitoksena , joten vertailutietoja edelliseltä tilikaudelta ei ole. Avaavan taseen tiedot on esitetty taseen vertailutietona. Tilinpäätöksen yhteydessä avaavan taseen erään kiinteät rakenteet ja laitteet kohdistettiin euron rahoitusosuus bioenergialaitoksen laitteisiin. 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot 8. Toimintatuotot TP 2010 Liiketoiminnan myyntituotot ,72 Vuokratuotot ,97 Toimintatuotot yhteensä , Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistosuunnitelman mukaiset arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: vuotta poistomenetelmä Aineettomat oikeudet 5 Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 Tasapoisto Rakennukset Asuinrakennukset 40 Tasapoisto Hallinto ja laitosrakennukset 40 Tasapoisto Tehdas ja tuotantorakennukset 30 Tasapoisto Muut rakennukset 30 Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa ja vesirakenteet Tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 Tasapoisto Koneet ja kalusto Muut koneet ja kalusto 3 10 Tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Perusparannusmeno alle euroa suhteutetaan alkuperäisen hankkeen poistoaikaan. 209

221 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 13. Keskimääräiset poistot ja investoinnit Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot tilinpäätösvuonna Poistonalaisten investointien omahankintameno tilinpäätösvuonna Poikkeama, euroa Poikkeama, % 41 Investointi ja poistotason poikkeaman syynä on taloussuunnittelukaudelle kohdistuvat merkittävät uudis ja peruskorjaushankkeet. Osa rakennusinvestoinneista toteutetaan, mikäli saadaan hankkeelle valtionavustus. 15. Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot Liiketoiminnan muut tuotot TP 2010 Pysyvien vastaavien myyntivoitot ,47 Myyntivoitot yhteensä ,47 Liiketoiminnan muut kulut Pysyvien vastaavien myyntitappiot 0,00 Myyntitappiot yhteensä 0, Erittely poistoeron muutoksista Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos Poistoeron muutos yhteensä TP , , Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 21. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistovaikutteiset Muut pitkä Yhteensä menot Poistamaton hankintameno , , ,82 Lisäykset tilikauden aikana 7 820, ,00 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirto erien välillä Tilikauden poisto 3 850, , ,46 Arvonalennukset POISTAMATON HANKINTAMENO , , ,36 Arvonkorotukset KIRJANPITOARVO , , ,36 210

222 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , ,48 Lisäykset tilikauden aikana , , , , ,68 Rahoitusosuudet tilikaudella , , , ,92 Vähennykset tilikauden aikana , ,87 Siirto erien välillä , ,10 0,00 Tilikauden poisto , , , ,56 Arvonalennukset POISTAMATON HANKINTAMENO , , , , ,81 Arvonkorotukset KIRJANPITOARVO , , , , ,81 Sijoitukset Tytäryhteisö osakkeet ja osuudet Osakkuusyhteisö osakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , ,67 Lisäykset tilikauden aikana , ,00 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana 7 409, , ,73 Siirto erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset POISTAMATON HANKINTAMENO , , , ,94 Arvonkorotukset KIRJANPITOARVO , , , ,94 22., 24. Omistukset muissa yhteisöissä Nimi Kotipaikka Liikelaitoksen omistusosuus Tytäryhtiöt Kouvola 84 % Asunto Oy Elopuisto Kouvola 60 % Asunto Oy Napansäde Kouvola 80 % Kiinteistö Oy Kallenkuja Kouvola 80 % Kiinteistö Oy Korian Liikekeskus Kouvola 59 % Kiinteistö Oy Korianjousi Kouvola 58 % Kouvolan Asentajankatu 9 Kouvola 100 % Kiinteistö Oy Leinikintie 2 Kouvola 52 % Kiinteistö Oy Madekuja 1 Kouvola 68 % Kiinteistö Oy Pihlajakara Kouvola 79 % Kiinteistö Oy Päätie 19 Kouvola 100 % Kiinteistö Oy Tasankotie 6, selvitystilassa Kouvola 100 % Pohjois Kymenlaakson Ympäristölaboratorio Oy Kouvola 95 % 211

223 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos Osakkuusyhtiöt Anjalankosken Painotalo Oy Kouvola 34 % Asunto Oy Anjalantie 2 Kouvola 31 % Asunto Oy Elimäen Eläkepuustelli Kouvola 31 % Asunto Oy Kouvolan Eväkujankaari Kouvola 22 % Asunto Oy Kuntalantie 9 Kouvola 35 % Asunto Oy Kuusankosken Koulurinne Kouvola 22 % Asunto Oy Kuusankosken Voikkaantie 3 Kouvola 21 % Asunto Oy Lohitie 5 Kouvola 33 % Asunto Oy Siltapuisto Kouvola 31 % Kiinteistö Oy Jaalanharju Kouvola 39 % Kiinteistö Oy Korian Portti Kouvola 40 % Kiinteistö Oy Myllykosken Liikekeskus Kouvola 33 % Kuusankosken Pienteollisuustalo Oy Kouvola 22 % 25. Saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä joissa kunta on jäsenenä, osakkuusyhteisöiltä ja kunnalta Saamiset osakkuusyhteisöiltä Myyntisaamiset ,94 Saamiset kunnalta ,26 Saamiset yhteensä ,91 TP 2010 Saamiset tytäryhteisöiltä Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät TP 2010 Pitkäaikaisekaiset Lyhytai Siirtyvät korot 45,72 Muut siirtosaamiset 270,20 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28. Oma pääoma TP 2010 Peruspääoma ,00 Peruspääoma ,00 Edellisten tilikausien yli/alijäämä Edellisten tilikausien yli/alijäämä Tilikauden ylijäämä ,47 Oma pääoma yhteensä , Pitkäaikainen vieras pääoma Velat jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua TP 2010 Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta ,35 Lainanhoitosuunnitelma käsitellään vuoden 2013 talousarvion valmistelun yhteydessä. 212

224 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 33. Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille jossa kunta on jäsenenä sekä osakkuus ja omistusyhteysyhteisöille TP 2010 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat ,93 Siirtovelat 5 273,98 Velat osakkuusyhteisöille Ostovelat ,76 Vieras pääoma yhteensä , Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat TP 2010 Lomapalkkajaksotus ,04 Siirtovelat tytäryhteisöille 5 273,98 Muut siirtovelat ,27 Siirtovelat yhteensä , Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44. Leasingvastuiden yhteismäärä TP 2010 Seuraavalla kaudella maksettavat ,79 Myöhemmin maksettavat ,23 Yhteensä , Muut taloudelliset vastuut TP 2010 Arvonlisäveron palautusvastuu *) ,66 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu **) ,65 *) Lakkautuneiden kuntien ja kuntayhtymien osalta arvonlisäveron palautusvastuut vuosilta selvitetään. **) Perustamishankkeiden valtionosuuden palautus aiemmilta tilikausilta selvitetään. 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48. Henkilöstön lukumäärä TP 2010 Hallinto 2 Suunnittelu 7 Rakennuttaminen 6 Toimitilojen isännöinti, vuokraus ja ylläpito 6 Kehittäminen 1 Henkilöstö yhteensä

225 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 49. Henkilöstökulut TP 2010 Palkat ja palkkiot ,50 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Henkilösivukulut Eläkekulut ,02 Muut henkilösivukulut ,87 Yhteensä tuloslaskelman mukaan ,39 Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin ,50 5. Luettelot ja selvitykset 5.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Pääkirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito atktuloste Myyntireskontra atktuloste Ostoreskontra atktuloste Päiväkirja atktuloste Pääkirja atktuloste Palkkaluettelo Tasekirja atktuloste Tase erittelyt Kaikki asiakirjat säilytetään paperimuotoisena. Tasekirja säilytetään pysyvästi, ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä 5.2 Luettelo käytetyistä tositelajeista ALKUSA Alkusaldot ATKSLA ATKSLA Sis.laskut EXCEL Excel muistiot KOKI Koki reskontratositteet KOKISI Sisäiset vuokrat KOMTOS Käyttöomaisuustositteet MRHYV MR hyvityslask kuittaus MR10 MR Laskulaji 10 MRMANU MR Manuaalisuoritukset MRVIIT MR Viitesuoritukset OSTOIP Ostolaskut, IP OMAKSU Ostoreskontra maksut PALKAR Palkkatositteet PANKKI Pankin tiliotteet VESISI Sisäiset vesilaskut MRAHA Talousarvio TRAVEL Travel matkalaskut VARAS1 Varasto 214

226 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos 5.4 Teknisen tuotannon liikelaitos 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa Tekninen ja ympäristötoimialan teknisen tuotannon organisaatiomuoto muutettiin liikelaitokseksi kaupunginvaltuuston päätöksellä Liikelaitos on kuntalaissa tarkoitettu kunnan liikelaitos ja toiminta alkoi Liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä ja logistiikkapalveluja sekä teknisiä työsuorituksia liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Käyttäjäpalveluja ovat ruokapalvelut sekä puhtaus ja vahtimestaripalvelut. Teknisiä työsuorituksia ovat maastotietopalvelut, liikenneväylien, viheralueiden ja liikuntapaikkojen sekä kaupungin omistamien rakennusten rakentaminen ja hoito. Vuoden aikana teknisen tuotannon liikelaitos laajensi toimintaansa hankkimalla uusia asiakkaita konserniin kuuluvista yksiköistä. Lisätehtävät on pystytty hoitamaan kehittämällä toimintatapoja henkilöstöä kouluttamalla, prosesseja kuvaamalla ja itsearvioimalla, uusia teknisiä innovaatioita hyödyntämällä, pitämällä tuotantovälineet toimintakuntoisina sekä tukikohtaverkostoa tiivistämällä. Tekninen tuotanto on vastannut osaltaan kaupungin työllistämisvelvoitteen hoitamisesta. Työllistettyjä henkilöitä oli vuoden lopussa 28 henkilöä. Nettokustannukset eli palkat henkilösivukuluineen vähennettynä työllistämistuella olivat n. 0,5 milj. euroa. Tuotteistaminen ja kustannuslaskenta on tehty alueiden hoidon, rakennusten hoidon, liikunta alueiden hoidon, puhtauspalvelujen ja ruokapalvelujen tehtäväalueilla. Tukipalvelut Tuntipalkkojen kirjaus palkkaohjelmaan keskitettiin Tekniikka ja ympäristötaloon. Tuntikirjausjärjestelmän prosessin kehittäminen aloitettiin. Tukipalvelujen kustannukset on peritty toimialan palvelualueilta työajan mittauksen perusteella, joka suoritettiin yhden kuukauden mittausjaksona. Rakennuspalvelut Rakennusten hoidosta vastaavien kiinteistönhoitajien tehtävä ja toimenkuvauksia muutettiin ja tarkennettiin. Rakennusten hoitoa koskevat ostopalvelusopimukset sanottiin irti ja hoito otettiin omaksi työksi muuttamalla viiden henkilön työaikajärjestelyjä jatkuvasta kolmivuorotyöstä yleistyöaikaan. Palvelusopimukset: Liikunta alueiden hoito ja kunnossapito / euroa, ta muutos Venepaikkojen hoito / euroa Matonpesupaikkojen hoito / euroa Rakennusten hoito ja rakentaminen / , ta muutos Aluepalvelut Aluepalvelut oli aloitteellinen teknisen infran toimintojen yhdistämiseen liittyvissä selvityksissä ja neuvotteluissa, jotka jatkuvat vielä v Poikkeuksellisen luminen talvi vaikutti merkittävästi niin talouteen kuin toimintaankin. Toiminnan muutoksia aiheutti myös taloudellisten resurssien vähentyminen viheralueiden hoidossa. Palvelusopimukset: Liikenneväylien, puistojen ja yleisten alueiden kunnossapito ja hoito sekä em. alueiden rakentaminen / euroa, sopimuksen tarkistaminen / euroa. Käyttäjäpalvelut Ruokapalvelujen uusina kohteina aloittivat Marjoniemen palveluasunnot 2, Pikku Mäyrän päiväkoti ja seitsemän ryhmäperhepäiväkotia sekä Selänpään alueen kotipalveluateriat. Kaksi keittiötä muutettiin palvelukeittiöiksi ja yhdestä päiväkodin keittiöstä muodostettiin toimituspiste. Henkilöstöruokailussa otettiin maksuvälineeksi aterialipukkeet. Puhtauspalveluissa uusina kohteina aloittivat Jaalan palvelukeskus, Marjoniemi 2, Kinno ja Koulurinteen päiväkoti. Kolme vahtimestaria siirtyi rakennuspalveluihin. Työmäärämitoitukseen perustettiin ohjaus ja seurantaryhmä. Työ käynnistettiin kartoituksilla, koulutuksella sekä uusien mitoitusohjeiden laatimisella. Tuotteistusta täydennettiin Mo 215

227 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos biilijärjestelmästä saaduilla tiedoilla. Itsearviointia ja palvelutyytyväisyyskysely toteutettiin koulusiivouksessa. Henkilöstön työhyvinvointia kehitettiin työohjauksella, kuntoutuksella ja lisäämällä tiedottamista. Palvelusopimukset: Puhtaus ja vahtimestaripalvelut / euroa Ruokapalvelut / sivistystoimi / euroa Ruokapalvelut /perusturva sovittu talousarvion laadinnan yhteydessä euroa Logistiikkapalvelut Kuusankosken toimipisteessä korjaamopalvelut lakkautettiin ja materiaalipalvelut ja palvelut siirrettiin Marjoniemeen. Kone ja kuljetuspalvelujen käyttämässä mobiilijärjestelmässä otettiin käyttöön kiinteät seurantalaitteet. Tuloutus kaupungille Teknisen tuotannon liikelaitoksen avaava tase on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupunki ei ole sijoittanut liikelaitokseen peruspääomaa ja näin ollen peruspääomasta maksettavaa korvausta ei ole määritelty eikä myöskään kaupungille maksettavia muita tuottovaatimuksia. Toiminnalliset tavoitteet Talousarvion toiminnallisten sitovien tavoitteiden lisäksi toimintaa ohjaamaan on johtokunta käsitellyt liikelaitoksen painopisteet ja johdon työohjelmat vuodelle Työohjelmien toteutuma on raportoitu johtokunnalle kolmannesvuosittain. Toiminnallisten sitovien tavoitteiden toteutuminen on esitetty kohdassa 2 olevassa taulukossa. Tilikauden tulos Teknisen tuotannon toteutunut liikevaihto oli 55,2 milj. euroa, mikä oli 0,7 milj. euroa muutettua talousarviota suurempi. Muut tuotot sekä tuet ja avustukset olivat 0,7 milj. euroa. Liikealijäämä oli 2,4 milj. euroa, mikä on 0,2 milj. euroa arviota parempi. Toimintakulujen toteutuminen oli 58,3 milj. euroa (100,8 %). Liikelaitoksen sisäisten tuottojen ja kulujen osuus oli 4,6 milj. euroa. Vertailua edelliseen vuoteen ei voitu tehdä, koska tämä on liikelaitoksen ensimmäinen tilikausi. Liikelaitoksen tulosta rasittaa joiltakin osin ns. vanhat eläkemenoperusteiset Kuel ja varhemaksut. Kaikilta osin niitä ei ole vielä viety tuotehintoihin. Tuotannon hallintokustannukset n euroa on myös vielä kohdistamatta. Investoinnit ja rahoitus Investoinnit toteutettiin suunnitelman mukaisesti, toteutuma oli 95,9 %. Kuljetusvälineitä hankittiin eurolla sekä muita koneita ja kalustoa eurolla. Investointien rahoitus on tapahtunut kaupungin sisäisenä rahoituksena. Henkilöstö Teknisen tuotannon henkilöstökulut tilikaudella olivat 31,5 milj. euroa, joka on 54,0 % liikelaitoksen kaikista kuluista. Eläköitymisen ja tehtävien uudelleen järjestelyjen seurauksena vakinaisen henkilöstön määrä väheni 30:llä (kokonaisvähennys 3,86 %). Määräaikaisen henkilöstön määrä vääristää tilastoa, koska siihen sisältyy mm. useita hyvinkin lyhytaikaisia työsuhteita, osa aikaisuuksia ja vakinaisten työntekijöiden vuorotteluvapaa ym. sijaisuuksia. Vakinaisen henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli v talousarviossa 793,1 htv ja vuoden 2011 talousarviossa 754,7 htv, joten vähennys henkilötyövuosissa on 38,4 htv. Sairauspoissaoloja oli vuonna 2010 keskimäärin 24,97 (v.2009/23,6) kalenteripäivää viranhaltijaa/työntekijää kohden. 216

228 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos Talkoovapaita teknisen tuotannon liikelaitoksessa piti 288 henkilöä yhteensä 2133 kalenteripäivää, kustannussäästö henkilösivukuluineen oli n euroa. Henkilöstömäärä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisopimus Yhteensä Teknisen tuotannon liikelaitos aloitti toimintansa Vertailuluvut vuodelta 2009 ovat Teknisen ja ympäristötoimialan tuottajan tilastosta. Työilmapiiri Toimintavuoden lopussa kaupungin henkilöstöyksikkö teki työhyvinvointikyselyn. Teknisen tuotannon liikelaitoksen henkilöstöstä vastasi 431henkilöä, joista esimiehiä 68 ja työntekijöitä 363. Kyselyn arviointiasteikko oli Peruskysymyksen Kuinka kivaa on ollut tulla töihin viime viikkoina vastauskeskiarvo oli 6,4 (koko kaupunki 6,9). Selvänä vahvuutena on oman osaamisen arvostaminen (ka 8,5) ja oman työkyvyn kokeminen hyväksi (ka 7,4). Kyselystä tehtyjen analyysien perusteella ensimmäisiä kehittämiskohteita ovat kehityskeskustelujen kattavuus ja työpaikkakokousten säännöllisyys. Työkavereiden kanssa viihdytään hyvin, mutta jossain määrin esiintyy työpaikkakiusaamista. Arvion mukaan koko henkilöstöstä kokee tulevansa kiusatuksi henkilöä. Vaikkakaan määrä ei ole suuri, vaatii asian luonne ns. nollatoleranssia ja siksi kiusaamiskysymyskin johtaa kehittämistoimiin. Hallinto Kouvolan kaupungin hallintosäännön mukaan liikelaitoksella on kaupunginhallituksen alaisuudessa toimiva 11 jäseninen johtokunta. Johtokunnan esittelijänä toimii liikelaitoksen johtaja. Teknisen tuotannon liikelaitoksen johtokuntaan kuuluvat: Virinsalo Kari puheenjohtaja varajäsen Heino Matti Purho Heikki varapuheenjohtaja varajäsen Juha Raippo Hänninen Kari jäsen varajäsen Mika Takala Kaitainen Arja jäsen varajäsen Birgitta Lindholm Karvonen Tapio jäsen varajäsen Jaakko Forsell Koskinen Jari jäsen varajäsen Erkki Huuskonen Kuutti Petri jäsen varajäsen Juha Vanhalakka Laitinen Marja jäsen varajäsen Arja Weckström Kekola Lehtonen Marita jäsen varajäsen Elli Hasu Sironen Anne jäsen varajäsen Tellervo Kinnunen Vilko Tiina jäsen varajäsen Raija Turunen Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa on toiminut Vesa Vainio, esittelijänä Heikki Kyyrönen ja sihteerinä Ritva Ahola. Ympäristötilinpäätös Kaupungin ympäristötilinpäätöksen kokoaa Tekninen ja ympäristötoimiala, jolle Teknisen tuotannon liikelaitos on toimittanut tiedot omaan toimintaansa liittyvistä ympäristötuotoista ja kuluista vuodelta Ympäristöohjelman laatiminen on Teknisen tuotannon liikelaitoksen sitovana tavoitteena v Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja talouden toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Liikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Palvelualueiden ja palveluyksiköiden johtajat vastaavat oman alueensa tai yksikkönsä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännön toimenpiteistä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty osaksi käytännön työtehtäviä. Riskien hallintaan pyritään myös prosessikuvauksilla, joita on tehty kaikista pääprosesseista. 217

229 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos Sisäisen valvonnan ohje on käsitelty teknisen tuotannon johtokunnassa sekä myös tuotannon johtoryhmässä. Sisäisen valvonnan ohjeesta on informoitu henkilöstöä esimieskokouksessa ja työpaikkakokouksissa. Johtokunnan erikseen hyväksymää sisäisen valvonnan suunnitelmaa ei ole. Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus ei ole Teknisen tuotannon liikelaitoksen tiedossa. Teknisen tuotannon liikelaitoksen johto on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla. Arviointiraportti on toimitettu sisäisen tarkastuksen käyttöön. Merkittävin ristiriita liikevaihdon ja toiminnasta aiheutuvien kulujen välillä on rakennuspalveluissa. Rakennuspalvelujen rakennusten hoitokustannukset ovat jokseenkin kiinteät eikä henkilöstöä voida irtisanoa. Tilaliikelaitoksella ei ole kustannuksia vastaavaa summaa rakennusten hoitoon budjetissaan, koska sisäistä vuokraa ei täysimääräisesti ole mahdollista toimialoilta periä. Näin ollen tilaajan maksama summa rakennusten hoidosta on noin 1 mil. euroa todellisia kustannuksia pienempi. Johtokunnassa hyväksyttyä erillistä riskienhallintasuunnitelmaa ei ole. Toimintaan liittyviä riskejä on arvioitu strategian laatimisen yhteydessä. Erityisenä painopistealueena on ollut työturvallisuus. Työtapaturmia on tilastoitu 67 kpl (v.2009/ 51), joista on aiheutunut 443 menetettyä työpäivää (v.2009/ 1021) Lähde: Vahinkovakuutusyhtiö IF. Merkittävimmät liikelaitoksen toimintaa vaarantavat riskit on tunnistettu ja riskien hallinta sekä seuranta on vastuutettu prosessikuvauksissa, joissa prosessin vaihe tai tehtävä on vastuutettu ja vastuutus sisältää mm. kriittiset tekijät. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai muuta menetystä Teknisen tuotannon liikelaitoksen toiminnalle. Teknisen tuotannon liikelaitoksessa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Avaava tase on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Avaavan taseen muodostamisen yhteydessä tehtiin varastossa epäkurantin tavaran johdosta tarvittavat arvonalennukset. Teknisen tuotannon liikelaitoksen johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia liikelaitoksen toiminnalle. Vuoden aikana kullakin palvelualueella on suoritettu EFQM mallin mukaisia itsearviointeja. Arvioinnin kohteena olivat kaikki laatujärjestelmän mukaiset arviointialueet. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kriteerit sisältyvät pääasiassa johtamiseen, strategiaan ja prosesseihin. Tuotannon palvelualuejohtajat ovat suorittaneet koko liikelaitoksen itsearvioinnin Sisäinen tarkastus ei ole suorittanut tilikaudella sisäisen valvonnan tarkastusta Teknisen tuotannon liikelaitoksessa/yksikössä. Sisäinen tarkastus on pistokokein tehnyt tarkastuksia ja raportoinut mm. matkalaskuista ja frist card ostokuiteista. Raporteissa havaittujen puutteiden korjaamisesta on johto antanut tarkemmat ohjeet. Kokonaisarviona Teknisen tuotannon liikelaitoksen/yksikön johto lausuu, että Teknisen tuotannon laitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat Talouden seuranta ja raportointi Tuotteistaminen, kustannuslaskenta ja palvelusopimukset Henkilöstön liikkuvuuden lisäämiseen liittyvä valmentaminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelmat johtokunnan hyväksyttäväksi Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Teknisen tuotannon liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden alijäämä ,81 euroa siirretään taseen oman pääoman erään Tilikauden yli /alijäämä. 218

230 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos 2 Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Parantuva tuottavuus Kustannusseuranta Tuotteiden hintakehitys ( ) Toimintolaskenta valmis Tunnusluvut Tuotteistaminen ja palvelukuvaukset Kehityskeskustelut Arvioitujen prosessien määrä (kpl) Tuotteiden ja palvelukuvausten määrä (kpl) Kehityskeskustelu jen määrä (%) Itsearviointi suoritettu kaikissa pääprosesseissa (6 kpl) Palvelukuvaukset tehty (10 Kpl) Toimiva sopimusohjausjärjestelmä Kannustava johtaminen ja esimiestoiminta Kehityskeskusteluaste 95 % Toimintolaskenta on valmis kaikissa palvelusopimusten mukaisissa tuoteryhmissä. Johtoryhmä on tehnyt koko liikelaitoksen itsearvioinnin. Itsearviointi suoritettiin lisäksi viidessä palveluyksikössä. Pääprosessien palvelukuvaukset on tehty Arvio työhyvinvointikyselyn perusteella: Johto ja esimiehet 90%, työntekijät 40%. Tunnuslukujen toteutuminen on esitetty kunkin palvelualueen kohdalla. Vertailutietoina esitetyt tunnusluvut vuodelta 2009 perustuvat Tekninen ja ympäristötoimialan tuottajan tilastoihin. TULOSLASKELMAN toteutumisvertailu 1000 e TA 2010 TA Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama muutos TA % LIIKEVAIHTO ,3 735 Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot ,8 166 Muut tuet ja avustukset ,2 226 Materiaalit ja palvelut ,3 524 Henkilöstökulut ,8 716 Suunnitelman mukaiset poistot ,3 50 Liiketoiminnan muut kulut ,5 583 LIIKEYLI (ALI)JÄÄMÄ ,3 234 Rahoitustuotot ja kulut 1 1 Kaupungille maksetut korkotuotot Korvaus peruspääomasta TILIKAUDEN YLI(ALI)JÄÄMÄ ,4 233 Sitovuus taso korostettu harmaalla Sisäisten tuottojen ja kulujen osuus tuloslaskelmassa on euroa. 219

231 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos INVESTOINNIT (1000 eur) TP 2009 TA 2010 Muutettu Toteutuma Muut. ta Poikkema TA tot % AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistot 0 Ennakkomaksut 0 AINEELLISET HYÖDYKKEET ,9 42 Maa ja vesialueet 0 Rakennukset 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet 0 Koneet ja kalusto ,9 42 Muut aineelliset hyödykkeet 0 Keskener. hankinnat ja ennakkomaksut 0 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet 0 INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ ,9 42 Rahoitusosuudet 0 Pysyvien vastaavien luovutustuotot 0 INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ 0 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ ,9 42 RAHOITUSLASKELMAN toteutumisvertailu Muutettu Toteutuma Poikkeama 1000 e TA tot % Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) ,3 234 Poistot ja arvonalentumiset ,3 50 Rahoitustuotot ja kulut 1 1 Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 Investointien rahavirta Investointimenot ,9 42 Rahoitusosuudet 0 Pysyvien vastaavien hyöd. luov.voitot 0 Toiminnan ja investointien rahavirta ,6 325 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 Lainakannan muutokset 0 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto omaisuuden muutos 131 Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta 588 Korottomien velkojen muutos kunnalta 6 Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta

232 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos Toteutumisvertailut palvelualueittain Yhteiset tukipalvelut Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian päämäärä Parantuva tuottavuus Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 Kustannus ja henkilöstömäärän seuranta sekä suoritteiden mittaaminen Palvelutuotteiden hintakehitys ( ) Palvelutuotteiden hinta vuoden 2009 tasossa Palveluiden hinnat vuoden 2009 tasossa. Pieniä lisäyksiä kirjausmuutoksissa (Tapa, PKT, vuokrat) Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä vuoden 2009 tasossa Henkilöstön määrä 2009 tasossa (23 htv) Toimivat, innovatiiviset ja kehittyvät palvelut Työtehtävien ja työnjaon uudistaminen Työajan seuranta kaksi kertaa vuodessa Palvelutyytyväisyy smittarit Optimoidaan työtehtäviä suoritteiden mittaamisen perusteella Suoritetaan palvelutyytyväisyys mittaus Työajan seuranta tehtiin yhden kuukauden ajan. Tuntikirjausjärjestelmän kehittäminen aloitettiin. Palvelutyytyväisyysmitta us tehtiin 3/2010. Tyytyväisyys asteikolla 1 5 oli 3,9. Prosessien täydentäminen Puuttuvat prosessit kuvataan ja kuvatut täydennetään Tuotannon ja tilaajan välisen laskutuksen prosessi kuvattiin. Henkilöstöprosessin kuvaus tehdään Tunnusluvut TP 2009 TA 2010 Muutettu TA 10 TP 2010 Tot % Tehokkuus / taloudellisuus 29 htv 25,5 htv 25,5 htv 24,5 htv 96,0 Henkilöstö vakinaiset määräaikaiset ,5 23 2,5 24, ,5 40,0 221

233 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos TULOSLASKELMAN toteutumisvertailu 1000 e TA 2010 TA Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama muutos TA % LIIKEVAIHTO ,7 245 Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut ,2 32 Henkilöstökulut ,5 143 Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut ,9 28 LIIKEYLI (ALI)JÄÄMÄ ,6 328 Rakennuspalvelut Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Parantuva tuottavuus eur/m2, eur/m3, eur/km Toimivat, innovatiiviset ja kehittyvät palvelut Tunnusluvut Nykyaikaisen tekniikan hyödyntäminen Toimenkuvien ja työtehtävien määrittely tilausten ja tarpeiden mukaisesti Uusitut toimenkuvat /100% Palvelutyytyväisyy skyselyn tulokset (1 5) Kustannusten alenema 2 % /yksikkö Keskiarvoa paremmat tulokset Kaukokäyttöjärjestelmiä on yhdistetty. Tilaus, raportointi ja seurantajärjestelmä on pilottikäytössä. Toimenkuvia on uusittu ja yhtenäistetty. Työhyvinvointikyselyn tulokset ovat keskiarvoa paremmat. Toiminnan laajuus Rakennukset m2 Ulkoilureitit km Valaistut ulkoilureitit km Urheilupuistot jakeskukset ha Pallokentät kpl Uimapaikat kpl TP 2009 TA 2010 Muutettu TA 10 TP 2010 Tot % , , , Henkilöstö vakinaiset määräaikaiset ,0 222

234 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos TULOSLASKELMAN toteutumisvertailu 1000 e TA 2010 TA Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama muutos TA % LIIKEVAIHTO ,7 28 Valmistus omaan käyttöön 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 Muut tuet ja avustukset ,7 10 Materiaalit ja palvelut ,7 241 Henkilöstökulut ,2 452 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 Liiketoiminnan muut kulut ,8 91 LIIKEYLI (ALI)JÄÄMÄ ,4 822 Rakennuspalvelujen liikevaihto toteutui, mutta kulut ylittyivät n. 0,8 milj. euroa, josta johtuen tulos on alijäämäinen. v talousarvion laadinnan perusteena käytettävissä olevat vuoden 2009 toteumatiedot elokuuhun 2009 mennessä eivät olleet riittävän tarkat. Kuluja rasittivat myös Tilaliikelaitoksen tekemät tilaukset, joista aiheutuneet kustannukset kirjattiin rakennusten hoidon kustannuksiin. Muutetussa talousarviossa otettiin huomioon runsaslumisesta talvesta aiheutuneet lisäkustannukset ja muutamia yksittäisiä laatimishetkellä tiedossa olleita kustannuksia tilatuista lisätöistä. Muutetun talousarvion mukainen liikevaihdon toteuma on 99,7 %. Palkkojen harmonisoinnista johtuvaa palkkakustannusten nousua ei pystytty ennakoimaan riittävästi ja lisäksi virheellisesti maksettuja palkkoja joudutaan perimään takaisin vuoden 2011 aikana. Aluepalvelut Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian päämäärä Parantuva tuottavuus Toimivat, innovatiiviset ja kehittyvät palvelut Tunnusluvut Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 Uuden teknologian käyttöönotto asteittain Hyvien käytäntöjen käyttöönotto eur/m 2 (liikennöimisalue) eur/ha Asiakastyytyväisyyskysely Yksikkökustannus alempi kuin 2009 Heikentyneitä osaalueita parannetaan Tavoite ei toteutunut runsaslumisen talven takia. Asiakastyytyväisyys on edellisen kyselyn tuloksiin verrattuna lähes ennallaan. Suoritteet liikenneväylät eur/m2 puistot eur/ha Toiminnan laajuus kadut km kevyen liikenteen väylät km jalkakäytävät km liikenteen viheralueet ha puistot ha leikkipaikat kpl torit ja pysäköintialueet kpl Henkilöstö vakinaiset määräaikaiset TP 2009 TA 2010 Muutettu TA 10 TP 2010 Tot % 2, , , , ,2 150,

235 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos TULOSLASKELMAN toteutumisvertailu 1000 e TA 2010 TA Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama muutos TA % LIIKEVAIHTO ,4 943 Valmistus omaan käyttöön 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot ,7 164 Muut tuet ja avustukset ,0 117 Materiaalit ja palvelut , Henkilöstökulut ,5 292 Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut ,5 64 LIIKEYLI (ALI)JÄÄMÄ ,6 532 Käyttäjäpalvelut Aluepalvelujen tilikauden tulokseen vaikutti poikkeuksellisen runsasluminen talvi. Liikevaihto toteutui 0,9 milj. euroa arvioitua suurempana, mutta vastaavasti myös kulut kasvoivat ja tulos jäi alijäämäiseksi. Alueiden hoito toteutui lähes suunnitellusti. Rakentamisen tulos toteutui tuottojen osalta hyvin lukuun ottamatta maastotietopalveluja. Maastotietopalvelujen kulujen kirjausta ja laskutusta korjataan jatkossa vastaamaan paremmin toteutuneita toimintoja ja menolajeja Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä RUOKAPALVELU Toimivat, innovatiiviset ja kehittyvät palvelut Ruokaraatien perustaminen Asiakastyytyväisyys (1 5) Tavoitetaso 3,9 Kannustava johtaminen ja esimiestoiminta PUHTAUSPALVELUT Toimivat, innovatiiviset ja kehittyvät palvelut Kannustava johtaminen ja esimiestoiminta Osaamiskartoituksen hyödyntäminen Asiakastiimien kehittäminen ja asiakastyytyväisyyd en lisääminen Henkilöstön työhyvinvoinnin tarkastelu Reklamaatioiden määrä (kpl/v) Koulutuspäivät hlö/v ja suoritetut ammattitutkinnot /v Asiakastyytyväisyys (1 5) Reklamaatioiden määrä (kpl/v) Työtyytyväisyys (1 5) Työkykyindeksi (7 49) Reklamaatioiden määrä vähäisempi kuin v.2009 Moniosaamisen kehittyminen Tavoitetaso 3,9 Reklamaatioiden määrä vähäisempi kuin v.2009 Tavoitetaso 3,8 Työkykyindeksi 38 Kouluterveyskysely 1700 vastaajaa. kouluruokailukysely 600 vastaajaa; sanallinen arviointi. Reklamaatiot 27 kpl/v Koulutuspäivien osallistujat 370 hlöä. Erikoisammattitutkintoja suorittaa 8 hlöä, jatkuu v Koulusiivouksen asiakastyytyväisyys 3,3 (asteikko 1 4). Reklamaatiot 16 kpl/v. Työtyytyväisyys 6,42 (asteikko 1 10). Ei mitattu. 224

236 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos Tunnusluvut RUOKAPALVELU Suoritteet ateriasuoritteet kpl Tehokkuus / taloudellsiuus suoritemäärä hlö/pv hinta /suorite Toiminnan laajuus tuotantokeittiöt kpl palvelukeittiöt kpl toimituspisteet kpl Henkilöstö vakinaiset määräaikaiset PUHTAUSPALVELUT Suoritteet työtunnit /pv Tehokkuus / taloudellisuus tehokkuus m2/h eur/m2 eur/h Toiminnan laajuus siivottava ala m2 siivottavat rakennukset kpl Henkilöstö vakinaiset määräaikaiset TP 2009 TA 2010 Muutettu TA 10 TP 2010 Tot % ,8 85 2, , , , ,6 96,3 85,4 104,3 137,7 94, , ,00 21, ,19 20, ,19 20, ,10 22, ,0 99,7 109,8 97,0 96,3 93,3 TULOSLASKELMAN toteutumisvertailu 1000 e TA 2010 TA Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama muutos TA % LIIKEVAIHTO ,1 17 Valmistus omaan käyttöön 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 Muut tuet ja avustukset ,1 113 Materiaalit ja palvelut ,2 363 Henkilöstökulut , Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 Liiketoiminnan muut kulut ,9 41 LIIKEYLI (ALI)JÄÄMÄ , Käyttäjäpalvelujen liikevaihto toteutui arvion mukaisesti. Tilikauden tulos oli n. 0,5 milj. euroa ylijäämäinen palvelu ja tarvikehankinnoissa sekä henkilöstömenoissa saavutettujen säästöjen n. 1,3 milj. euroa seurauksena. Ruokapalvelujen tuotot jäivät budjetoitua pienemmäksi. Osittaisena syynä oli henkilöstöruokailun tulojen väheneminen sekä sisäinen laskutusmalli, jossa suoritteiden laskutusperusteena ovat toteutuneet ateriat eikä tilatut ateriat. Puhtaus ja vahtimestaripalvelujen tilapäisen henkilöstön palkkakustannukset ylittyivät mm. pitkien sairauspoissaolojen takia. Vakituisen henkilöstön palkkakustannuksissa syntyi säästöä henkilöstön eläköitymisen ja talkoovapaiden vuoksi. Talkoovapaita käyttäjäpalveluissa pidettiin 1144 kalenteripäivää. 225

237 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos Logistiikkapalvelut Vuositavoitteiden toteuma (sitovat) Kaupunkistrategian Oma menestystekijä Mittari Tavoite 2010 Toteuma 2010 päämäärä Parantuva tuottavuus Mobiiliohjaus 50 % kalustosta mobiiliohjauksessa Toimivat, innovatiiviset ja kehittyvät palvelut Tunnusluvut Kustannusseuranta Työtehtävien uudistaminen Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Kuljetus / Työtunnit / Palvelu / Palvelutyytyväisyys Nettitilaukset kpl Toimintolaskenta valmis Asiakaslähtöinen imago Logistiikan kuljettajien käyttämä kalusto n. 90 % mobiiliohjauksessa Valmis Kesken TP 2009 TA 2010 Muutettu TA 10 TP 2010 Tot % Suorittteet myyntilaskut kpl/v ,8 Tehokkuus / taloudellisuus kaluston käyttöaste % materiaalin kiertonopeus Toiminnan laajuus rekisteröidyn kaluston määrä Henkilöstö vakinaiset määräaikaiset 65 3,9 75 4,0 75 4,0 75 3, , , ,7 TULOSLASKELMAN toteutumisvertailu 1000 e TA 2010 TA Muutettu Toteuma Tot. Poikkeama muutos TA % LIIKEVAIHTO ,5 443 Valmistus omaan käyttöön 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot ,7 1 Muut tuet ja avustukset ,8 13 Materiaalit ja palvelut , Henkilöstökulut ,3 287 Suunnitelman mukaiset poistot ,6 46 Liiketoiminnan muut kulut ,1 358 LIIKEYLI (ALI)JÄÄMÄ ,7 12 Logistiikkapalvelujen liikevaihto jäi n. 0,4 milj. euroa arvioitua pienemmäksi. Vastaavasti tarvike ja palveluostoissa savutettiin säästöjä n. 1,1 milj. euroa, jolla saatiin katettua em. vajaus ja henkilöstömenojen ylitys. Liikealijäämä muodostui näin muutetun talousarvion mukaiseksi (0,5 milj. eur). 226

238 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos 3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma TP 2010 Liikevaihto ,08 Liiketoiminnan muut tuotot ,89 Tuet ja avustukset ,04 Materiaalit ja palvelut ,54 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,82 Varastojen lisäys (+) tai vähennys ( ) ,54 Palvelujen ostot ,26 Henkilöstökulut ,55 Palkat ja palkkiot ,45 Henkilösivukulut Eläkekulut ,58 Muut henkilösivukulut ,52 Poistot ja arvonalentumiset ,77 Suunnitelman mukaiset poistot ,77 Liiketoiminnan muut kulut ,14 Liikeylijäämä ( alijäämä) ,99 Rahoitustuotot ja kulut 724,82 Muut rahoitustuotot 131,42 Korvaus peruspääomasta 0 Muut rahoituskulut 856,24 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ,81 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia ,81 Poistoeron lisäys ( ) tai vähennys (+) 0 Vapaaehtoisten varausten lisäys ( ) tai vähennys (+) 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,81 Tuloslaskelman tunnusluvut 2010 Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % 4,9 % 227

239 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos Rahoituslaskelma TP 2010 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) ,99 Poistot ja arvonalentumiset ,77 Rahoitustuotot ja kulut 724, ,04 Investointien rahavirta Investointimenot ,66 Toiminnan ja investointien rahavirta ,70 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto omaisuuden muutos ,44 Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä ,81 Saamisten muutos muilta ,83 Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä 6 128,04 Korottomien velkojen muutos muilta , ,70 Rahoituksen rahavirta ,70 Rahavarojen muutos 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 Rahavarat ,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2010 Investointien tulorahoitus, % 184,7 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 184,7 % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Quick ratio 0,12 Current ratio 0,15 228

240 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos Tase VASTAAVAA Avaava tase PYSYVÄT VASTAAVAT , ,32 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,32 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,76 Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,49 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,49 Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä , ,64 Muut saamiset , ,14 Siirtosaamiset 5 707, , ,27 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset 370,00 370,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,08 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA ,81 0,00 Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli/alijäämä Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,81 0,00 VIERAS PÄÄOMA , ,08 Pitkäaikainen Lyhytaikainen Ostovelat , ,91 Korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä 6 128,04 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat ,38 0,00 Siirtovelat , ,13 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,08 Taseen tunnusluvut 2010 Omavaraisuusaste, % 47 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 15 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa 0 Lainasaamiset, euroa 0 229

241 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1 Teknisen tuotannon liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto omaisuus on merkitty taseeseen FIFO periaatteen mukaisesti hankintamenon määräisenä. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja ei kyseistä liitetietoa esitetä. Liikelaitoksella ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta: 2, 3, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 22, 23, 24, 27, 29, 30, 31, 32, 34, 35, 36, 38, 39, 40, 41,42, 43, 45, 46, 47 ja Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Teknisen tuotannon liikelaitos on aloittanut toimintansa liikelaitoksena , joten vertailutietoja edelliseltä tilikaudelta ei ole. Avaavan taseen tiedot on esitetty taseen vertailutietona. 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot 8. Toimintatuotot (ulkoiset) Liikevaihto Muut varsinaisen toiminnan tuotot Toimintatuotot yhteensä Tukipalvelut Rakennuspalvelut Aluepalvelut Käyttäjäpalvelut Logistiikkapalvelut Toimintatuotot yhteensä Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua Kouvolan kaupungin poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistosuunnitelman mukaiset arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: vuotta poistomenetelmä Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet 10 Tasapoisto Muut koneet ja kalusto 3 10 Tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. 13. Keskimääräiset poistot ja investoinnit Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot tilinpäätösvuonna ,77 Poistonalaisten investointien omahankintameno tilinpäätösvuonna ,66 Poikkeama, euroa ,89 Poikkeama, % 33,8 % Vuosina kone ja kalustohankinnat tehdään leasing rahoituksella. 230

242 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos 4.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 21. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Kuljetusvälineet Muut koneet Yhteensä ja kalusto Poistamaton hankintameno , , ,32 Lisäykset tilikauden aikana , , ,66 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirto erien välillä Tilikauden poisto , , ,77 Arvonalennukset POISTAMATON HANKINTAMENO , , ,21 Arvonkorotukset KIRJANPITOARVO , , , Saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä joissa kunta on jäsenenä, osakkuusyhteisöiltä ja kunnalta TP 2010 TP 2010 Saamiset tytäryhteisöiltä Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset ,16 Saamiset jäsenkuntayhtymiltä Myyntisaamiset 1 781,44 Saamiset osakkuus ja muilta omistusyhteisöiltä Myyntisaamiset ,10 Saamiset kunnalta ,83 Saamiset yhteensä , Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät TP 2010 TP 2010 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Muut siirtosaamiset 5 707,26 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28. Oma pääoma TP 2010 Peruspääoma 0 Edellisten tilikausien yli/alijäämä 0 Tilikauden ylijäämä ,81 Oma pääoma yhteensä ,81 231

243 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos 33. Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille jossa kunta on jäsenenä sekä osakkuus ja omistusyhteysyhteisöille ja kunnalle TP 2010 TP 2010 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat ,55 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 258,01 Velat osakkuus ja muille omistusyhteisöille Ostovelat 6 773,57 Velat yhteensä , Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat TP 2010 Jaksotetut palkat ,78 Lomapalkkajaksotus ,16 Muut siirtovelat ,94 Siirtovelat yhteensä , Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44. Leasingvastuiden yhteismäärä Seuraavalla kaudella maksettavat ,29 Myöhemmin maksettavat ,20 Yhteensä , Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48. Henkilöstön lukumäärä Palvelualue Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisopimus Yhteensä Tukipalvelut Rakennuspalvelut Aluepalvelut Käyttäjäpalvelut Logistiikkapalvelut Yhteensä

244 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos 5 Luettelot ja selvitykset 5.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Pääkirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito atktuloste Myyntireskontra atktuloste Ostoreskontra atktuloste Päiväkirja atktuloste Pääkirja atktuloste Palkkaluettelo Tasekirja atktuloste Tase erittelyt Kaikki asiakirjat säilytetään paperimuotoisena. Tasekirja säilytetään pysyvästi, ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä 5.2 Luettelo käytetyistä tositelajeista ALKUSA Alkusaldot ATKSLA ATKSLA Sis.laskut EXCEL Excel muistiot KOKISI Kokisi kp siirto KOMTOS Käyttöomaisuustositt MRHYV MR hyvityslask kuitt MR10 MR Laskulaji 10 MRMANU MR Manuaalisuorituks MRVIIT MR Viitesuoritukset OSTOIP Ostolaskut, IP OMAKSU Ostoreskontra maksut PALKAR Palkkatositteet/rakl VESISI Sis.vesilask.kphen MRAHA Talousarvio TRAVEL Travel VARAS1 Varasto 233

245 6.Luettelot ja selvitykset

246 Luettelot ja selvitykset 6. LUETTELOT JA SELVITYKSET 6.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Pääkirjanpito Kassanhallinta atk tuloste Käyttöomaisuuskirjanpito atk tuloste Myyntireskontra atk tuloste Omaisuudenhallinta atk tuloste Ostoreskontra atk tuloste Päiväkirja atkt uloste Pääkirja atkt uloste Varastokirjanpito Keskusvarasto Terveyskeskusvarasto Työpajojen varastot Ammattiopiston varastot Myyntireskontra ulkoiset laskut Vesilaskutus Antolainalaskutus Asuntotoimen vuokrareskontra Konsernikirjanpito Palkkaluettelo atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste Maksuliikenne Tiliotteiden tiliöintiyhteenveto Tasekirja Tase erittelyt Kaikki asiakirjat säilytetään paperimuotoisena. Tasekirja säilytetään pysyvästi, ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä. 234

247 Luettelot ja selvitykset 6.2 Luettelo käytetyistä tositelajeista ALKUSA Alkusaldot ATKSLA ATKSLA Sis.laskut EXCEL Excel muistiot IRTAIN Irtaimisto KASSA CPU kassa KASSA2 Kassatositteet 2 KOKISI Vuokralaskutus kp siirto KOMTOS Käyttöomaisuustositteet MR10 Myyntireskontra laskutukset MRAHA Talousarvio MRAHR Rinnakkaistalousarvio MRHYV MR hyvityslaskun kuittaus MRMANU MR Manuaalisuoritukset MRVIIT MR Viitesuoritukset MUIST1 Muistiotositteet 1 OMAKSU Ostoreskontra maksut OSTOIR Ostolaskut, IP RAKLA PALKAR Palkkatositteet/rakla PANKKI Pankkien tiliotteet TRAVEL Travel VARAS1 Varasto 1 VESISI Sis.vesilaskut.kirjanpitoon YPHEFF YPH Effica 235

248 7.Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä

249

250

251 LIITE: Tuottavuusohjelmien seuranta

252 TUOTTAVUUSOHJELMIEN SEURANTA Konsernihallinto Tarvittavat toimenpiteet Tuottavuustoimenpidekokonaisuus 1. Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi Kriteeri/mittari Toimeenpanotilanne Tehtäväkohtaiset palkat harmonisoidaan. Järjestelmä henkilökohtaisen työsuorituksen arvioimiseksi luodaan. Tulospalkkiojärjestelmä kehitetään ja pilotointi toteutetaan. Kannustavan palkkausjärjestelmän kehittäminen. Harmonisointisuunnitelma on hyväksytty. Tulospalkkiojärjestelmä on pilotoitu. Palkkojen harmonisointisuunnitelma on valmistunut. Palkkojen harmonisointi alkaen hyväksytty henkilöstöltk.ssa Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmän kehittäminen on aloitettu. Henkilöstösuunnitelma laaditaan. Henkilöstön osaamista kehitetään ja liikkuvuutta lisätään. Esimiesvalmennuksen malli luodaan. Henkilöstösuunnittelun ja henkilöstöosaamisen kehittäminen. Hyväksytty henkilöstösuunnitelma sisältää määrälliset ja laadulliset henkilöstötarpeet. Konsernihallinnon eläköitymisen kautta täyttämättä jätettävät vakanssit noin 1,1 M. Henkilöstösuunnitelma vuosille on hyväksytty kh:ssa Henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus on käynnistynyt. (tuotekehittäjäkoulutus 20 hlö., sosiaalityön perus ja aineopinnot 45 hlö, Teat koulutus 24 hlö., Tiety koulutus 20 hlö., Veat koulutus 10 hlö.) Henkilöstön henkistä ja fyysistä työkykyä tukeva malli luodaan. Uudelleensijoitusmalli kehitetään. Työhyvinvoinnin kehittäminen. Varhaiseläkemenoperusteisten (varhe) maksujen kehittyminen. Arvioitu vaikutus on noin 1,0 M ja säästöt näkyvät pääasiassa toimialoilla. Sairauspoissaolojen kehittyminen. Kokonaisvaltaista työhyvinvoinnin mallia on luotu solmimalla kumppanuussopimuksia kuntoutuslaitosten ja työterveyshuollon kanssa. Aktiivisen hyvinvoinnista välittämisen mallin periaatteet on hyväksytty henkilöstöltk:ssa Toteutettu 16 kuntoremonttia, joihin on osallistunut yhteensä 180 henkilöä. Muuhun kuntoutukseen osallistunut yhteensä 154 henkilöä. Työyhteisöjen muutostukea on järjestetty sisäisesti ja ulkoisesti. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät Travel ja ESS otetaan käyttöön. Työnjako henkilöstöhallinnon, toimialojen ja talouspalvelukeskuksen välillä linjataan. Keskeisten henkilöstöprosessien sähköistäminen ja kehittäminen. Asiakastyytyväisyys. Työn tuottavuuden kehitys. Otettu käyttöön Travel ja ESS järjestelmät. 2. Palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköiset palvelut Sähköisiä palveluja laajennetaan. Järjestelmiin pääsy (mm. intranet) varmistetaan. Sisäinen yrittäjyys tunnistetaan ja sitä tuetaan. Talousarvion perustumista tuotteisiin (suoriteperusteisuus) laajennetaan. Talousarvion laadinta uudistetaan. Omaisuuden optimaalinen hankinta, hallinta ja käyttö määritetään. ICT toimintaa ohjaava kehitysohjelma laaditaan. Kouvolan malli hyvästä ICT Governancesta ja osaamisen kehittämisestä laaditaan. Tietoturvallisuuden johtamis ja hallintajärjestelmän kehittäminen käynnistetään. Tuotteistaminen ja prosessien kuvaaminen käynnistetään ja toteutetaan koko organisaatiossa. Riittävä tietojärjestelmä ja laskentatuki varmistetaan. Uusia palveluita ja palvelujärjestelmiä kehitetään. Asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia laajennetaan. Innovatiivisen organisaatiokulttuurin kehittäminen. Talousohjauksen tuottavuusvaikutusten lisääminen. Tietohallinnon tuottavuuden lisääminen. Tuotteistamisen, toimintolaskennan ja prosessien kuvaamisen kehittäminen. Uusien asiakaslähtöisten palvelujärjestelmien kehittäminen sekä palvelutuotannon ja Aloitteiden määrä ja laatu. Käyttäjätyytyväisyys. Tuotteistettujen ja tuotteistamattomien palvelujen suhteen kehitys. Palvelusopimuksilla ohjattujen palvelujen kehitys (volyymi). Tyytyväisyys prosessiin ja uudistuksiin. Kehitysohjelma muodostettu. Asiakkuuden hallintasuunnitelmat muodostettu. Valmiusasteet. Tuotteistettujen palvelujen määrän kehitys kokonaishinnoiteltujen palveluiden määrään. Prosessikuvausten määrä. Palvelutuottajien määrä. Kumppanuussopimusten määrä. Käytössä olevat uudet Käynnissä useita sähköisen asioinnin projekteja. Sähköisen asioinnin arkkitehtuurin esiselvitys valmistunut ja yksi asiointialusta on käytössä. Toiselle asiointialustalle rakennetaan ensimmäiset palvelut keväällä Tuotteistamista on toteutettu laajasti: perusturvassa % kustannuksista, sivistyksessä 71 % kustannuksista ja tekninen ja ympäristötoimialalla 57 % kustannuksista (valmiit mallit). Palvelutarveanalyysi toteutettiin vuoden 2011 talousarviokehyksen valmistelussa. Kehitysohjelma luonnos on valmis. Projektinhallintamalli valmisteilla. Kokonaisarkkitehtuurinhallintamalli versio 0.1. on valmis. Tietoturvallisuuden johtamis ja hallintajärjestelmän kehittäminen on käynnistetty. Toimialojen ja Kaakkois Suomen Tiedon kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena karsittu päällekkäiset järjestelmät ja tämän kustannusvaikutus on euroa. Tässä oli tietohallintopäälliköllä myös vastuuta Pohjois Kymen Tiedon osiossa kohdassa tarpeettomista tietojärjestelmistä luopumisessa. Tietohallinnon kehittämisohjelman mukaiset kehittämishankkeet käynnissä. Kehittämisen painopisteenä ohjelma, salkun, projektiohjauksen ohjausmallit ja hallintaa tukevan tietojärjestelmän käyttöönotto. Tietoturvapolitiikka valmistuu keväällä Tuotteistamista on toteutettu laajasti: perusturvassa % kustannuksista, sivistyksessä 71 % kustannuksista ja tekninen ja ympäristötoimialalla 57 % kustannuksista (valmiit mallit. Kouvolan kaupungin tuotteistaminen ja kustannuslaskenta raportti on valmis. Järjestetty yhteisiä tilaisuuksia eri alojen yrittäjien kanssa. Yhteistyö yrittäjien kuntayhteistyöryhmän kanssa. Palveluntuottajia kartoitettu. Voittajaksi kilpailussa julkisten hankintojen koulutus Hankin

253 Kumppanuus ja verkostorakenteita eri palvelutuottajien kanssa muodostetaan ja kehitetään. Palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden roolia palveluiden kehittämisessä lisätään. Hankinta, tilaamis ja tarjousosaamista lisätään. Sopimusrakennetta ja sopimusten hallintaa tehostetaan sopimuksilla johtamisen näkökulmasta. tuottajarakenteen monipuolistaminen (Kouvolan TILTU hanke). toiminta ja työvälineet, esim. hankinta alustat, palvelusetelijärjestelmät. tojen suunnittelukalenteri valmistelussa. Seminaari palvelusetelistä ja kumppanuudesta yrittäjille ja muille palveluntuottajille Sähköisen asioinnin kokonaisuuden tavoitetila muodostetaan. Tavoitteen mukaisia sähköisiä asiointipalveluja käytössä. Sähköisen asioinnin ja tietoteknologian hyödyntäminen palvelutuotannossa ja hallinnossa. Sähköisen asioinnin projekteja on käynnissä. Tavoitetilan muodostus on käynnissä. Sähköisen asioinnin alustaratkaisu on otettu käyttöön. Projektien hallintaa kehitetään ja sitä tukeva tietojärjestelmätuki määritellään. Projektihallinnan kehittäminen. Hyväksytty menettelytapa. Projektien hallinnan menettelytavat ja tietojärjestelmä valmistelussa yhdessä tietohallinnon kanssa. 3. Palveluverkko ja toimitilat Kehittämispäätökset perustetaan analyysiin, joka sisältää kustannusvaikutukset sekä arvion sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista ja tukee kestävän liikennejärjestelmän, tehokkaan palveluverkon sekä vetovoimaisen yhdyskuntarakenteen toteuttamista. Kaupunkirakenteen kehittäminen. Kaupunkirakenteen kehittämisohjelma on hyväksytty. Vaikutukset kohdistuvat sekä infran investointeihin ja käyttökuluihin että palveluverkkoon. Arvio esitetään kehittämisohjelmassa Kaupunginvaltuusto hyväksyi maapoliittisen ohjelman Maakunnallinen virkistysalueyhdistys on perustettu. Joukkoliikenteen kehittämishanke toteutuu. Toimialojen yhteistyö toteutunut. Matkustajamäärän kasvu noin 30 prosenttia ja avoimen joukkoliikenteen verkostojen kasvu 400 km ja 50 prosenttia. Hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Suunnitelman esittely ja kuntalaisten kuuleminen vireillä. 4. Organisaatio ja rakenteet Palveluorganisaatiorakenne, johtamisjärjestelmä ja sopimusohjaus uudistetaan. Luottamushenkilöorganisaatio uudistetaan. Työ ja vastuujaot määritellään. Tietojärjestelmätuki varmistetaan. Organisaatiorakenteen, sopimusohjausjärjestelmän ja johtamisjärjestelmien kehittäminen Organisaatiorakenne, työja vastuujaot ja sopimusohjauksen toimintamalli on hyväksytty. Palveluorganisaation perusrakenne on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja jatkovalmistelua käsitelty kaupunginhallituksessa Rakennuttaminen siirretään yhteen yhtiöön. Tulouttamiskäytäntö määritellään ja linjataan. Palveluiden laatutasot arvioidaan taloudellista kantokykyä vastaaviksi. Palvelutuottajayhteisöjen kehitys linjataan ja toteutetaan tarvittavat järjestelyt. Omistajapolitiikan määrittäminen ja linjaaminen. Yhtiöjärjestelyt on hyväksytty. Tulouttamiskäytännöt on hyväksytty. Tuottajarakenteen linjaukset on hyväksytty. Rakentamisselvitys on menossa. Omistajapoliittiset linjaukset valmistelussa tytäryhtiöiden osalta, joissa määritellään osinko ym. tuloutusperusteet. 5. Hankinnat Yhteistyömahdollisuudet selvitetään (riittävä volyymi, laatu ja hinta). Toimipisteiden kilpailuttamis ja hankintaosaaminen selvitetään ja keskitetään. Keskittämisaste optimoidaan. Tietojärjestelmätuki määritetään ja varmistetaan. Osto osaamista ja tarjousosaamista lisätään (Kouvolan TILTU hanke). Logistista tehokkuutta lisätään. Sopimusten hallintaa tehostetaan (järjestelmä, valvonta, maksuehdot ym.). Hankintojen kehittäminen. Hankintojen keskittämisaste suhteessa tavoiteltuun. Prosessien sujuvuus ja kustannuskehitys. Hankintojen suunnittelukalenterin esiselvitysvaihe on valmis. Hankintakoulutus järjestettiin (Kouvolan Tiltu hanke) Tietojärjestelmätuki on kartoitettu ja käyttöönottoa suunnitellaan.. 6. Johtamisjärjestelmä Kaupunkistrategia päivitetään: Toimintaympäristöön perustuva skenaariotarkastelu Strategisten valintojen tekeminen Kaupunkistrategia toiminnallistetaan. Strategisen johtamisen kehittäminen ja strategian uudistaminen. Tuottavuus on huomioitu strategisena päämääränä. Päämäärät on määritelty ja niistä johdettujen tavoitteiden muodostus, priorisointi ja seuranta hyväksytty kaupunkistrategia jalkautettu toimialojen, palvelusektoreiden ja konsernihallinnonyksiköiden johdon arvokeskusteluissa. TA 2011 toiminnalliset tavoitteet johdettu uudesta kaupunkistrategiasta.

254 toteutuvat kaikilla päätöksentekotasoilla: Toimintatavoista sovitaan ja säännöt laaditaan. Sääntöjä ja toimintatapoja noudatetaan ja niitä kehitetään. Toimialojen välinen palaverikäytäntö kehitetään säännölliseksi. Päätöksentekotasojen yhtenäisyys ja tarkoituksenmukaisuus varmistetaan. Yhtenäisen organisaatiokulttuurin luominen. 1) tavoitekortit 2) toteutussuunnitelmat 3) toimenpiteet Toimialojen hallintojohdon ym. palautekysely. Osaa säännöistä ja ohjeista tarkistettu. Toimialojen välinen palaverikäytäntö on säännöllistä. Palautekysely on toteutettu. Kustannuslaskenta kehitetään johtamisen välineeksi. Osaamisresurssit optimoidaan. Riittävä teknologia varmistetaan. Kustannuslaskennan kehittäminen. Laskentainformaation kattavuus ja käyttökelpoisuus johtamisessa. Toimintolaskenta on tuotteistamisen yhteydessä käynnissä kaikilla palvelusektoreilla. 7. Tuottavuusmittareiden kehittäminen, tutkimus, kehitys ja innovaatiot EFQM, CAF tai muun arvioinnin systematisoivan mallin käyttöönotosta päätetään. Kehittämisalueet ja toimintatavat yhtenäistetään. Toimivan raportointi, seuranta ja arviointijärjestelmän kehittäminen. Tiedon laatu ja hyödynnettävyys kehittämisessä. EFQM on käytössä tekninen ja ympäristötoimialalla. TUOTTAVUUSOHJELMIEN SEURANTA Elinkeinotoimi Tarvittavat toimenpiteet Tuottavuustoimenpidekokonaisuus Kriteeri/mittari Toimeenpanotilanne Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstömäärä mitoitetaan maaseutuhallinnon uudistamishankkeessa esitettävien mitoitusten mukaiseksi. Maaseutuhallinnon työn tuottavuuden lisääminen. (maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät). Hallituksen esitys laiksi maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa. Lakia sovelletaan alkaen. Hyödynnetään eläköityminen täysimääräisesti. Maaseutupalvelujen viljelijätuki sekä tie ja vesihuoltoasiat on päätetty yhdistää alkaen. Viiden pisteen sijasta toimipaikkoja on tällöin yksi. Tämä mahdollistaa eläköitymisen hyödyntämisen. 2. Palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköiset palvelut Palvelut tuotteistetaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Tuotteistamisen, kustannuslaskennan ja prosessien kuvaamisen laajentaminen ja kehittäminen. Kehitetään osana palvelusopimusprosessia. 3. Organisaatio ja rakenteet Kuusankosken Kehitys Oy:stä muodostetaan Kouvolan Yritystilat Oy, johon siirretään myös Kouvolan Yritysmagneetti Oy:n hallinnoimat yritystilat. Tilayhtiö organisoidaan Kouvola Innovation Oy:n tytäryhtiöksi. Kouvola Innovation Oy:stä rakennetaan kehitysyhtiö, joka vastaa kaupungin elinkeinotoimen palvelujen tuottamisesta. Toteutetaan elinkeinoyhtiöiden rakennejärjestelyt. Kaupunginvaltuuston päätös Korjaus: Toimeenpanotilanne osavuosikatsaus : Palvelutuotanto on organisoitu kokonaan Kouvola Innovationiin. Virheellinen muoto: (Palvelutuotanto on organisoitu kokonaan Kouvola Innovationiin ja yritystilat kaupungin suoraan omistamaan tilahallintayhtiöön.) Organisointi on operatiivisesti saatu valmiiksi, ja hallinnolliset osakeyhtiölain mukaiset lopetustoimet ovat menossa 6. Johtamisjärjestelmä Verkostojohtamisen laatuun panostetaan ja toteutetaan suunnitelmallista verkostoyhteistyötä. Tilaaja ja tuottajaroolit ja rajapinnat selkiytetään. Elinkeinotoimen ohjauksen kehittäminen tukemaan elinkeinostrategian tavoitteita. Resurssien ja aikaansaatujen vaikutusten suhde. Strategian yhteinen ohjausfoorumi sidosryhmien kanssa perustettu. Yritysneuvottelukunta koottu ja toiminnassa. Elinkeinostrategian ja Kinnon toimintasuunnittelun yhteydet varmistettava ja käytäntöjä hiottava.

255 TUOTTAVUUSOHJELMIEN SEURANTA Pohjois Kymen Tieto Tarvittavat toimenpiteet Tuottavuustoimenpidekokonaisuus Kriteeri/mittari Toimeenpanotilanne Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi Työasema asennusten ja työasemien uusiminen automatisoidaan. Kasvavien palvelumäärien hallinta työn tuottavuutta lisäämällä. Työasema per henkilö määrä lisääntyy 340:stä 500:aan Prosessi on n. 80 % valmis. Prosessia kehitetään yhteistyössä tietohallinnon kanssa. 2. Palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköiset palvelut Tarpeettomat tietojärjestelmät määritetään ja toteutetaan alasajo Ulkopuolisten mahdollisuudet liittää verkkoon laitteita estetään. Tarpeettomista tietojärjestelmistä luopuminen. Verkon suojaaminen. Alasajettujen tietojärjestelmien määrä. Toimialoille heijastuvat kustannussäästöt. Suojaus toteutettu ja ongelmien jäljittämisestä aiheutuvat kustannukset poistuneet. Tietohallinto on kartoittanut toimialojen ja Pk Tiedon kanssa väistyvät tietojärjestelmät. Päällekkäisten tietojärjestelmien käyttö on lopetettu vuoden vaihteessa niiden tietojärjestelmien osalta, mitkä eivät ole toiminnallisesti perusteltuja. Säästöä kertyy euroa. KoTePa projektin vuoksi tietoverkon uuden suojausjärjestelmän testaus ja käyttöönotto jouduttiin siirtämään vuoden 2011 puolella tehtäväksi. TUOTTAVUUSOHJELMIEN SEURANTA Talouspalvelukeskus Tarvittavat toimenpiteet Tuottavuustoimenpidekokonaisuus Kriteeri/mittari Toimeenpanotilanne Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstösuunnitelmassa huomioitava selvitys laaditaan. Henkilöstön osaaminen varmistava koulutus toteutetaan. Tarvittavan erityisosaaminen saamiseen vaadittavat toimenpiteet määritetään. Henkilöstön hallinnan ja osaamisen kehittäminen. Henkilötyövuodet. Koulutuspäivien määrä. Erikoisosaajien määrä. 4 htv 170 pv + 5 koko henkilökunnan ½ päivän sis. koulutustilaisuutta (145 pv) Kirjapidon koulutus 5 ja JET koulutus 2 2. Palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköiset palvelut Kirjanpito määritetään ydinprosessiksi. Prosessit yhtenäistetään, työ ja vastuujaot täsmennetään. Prosessit automatisoidaan mahdollisimman laajasti. Palvelut tuotteistetaan ja hintojen koostuminen selvitetään. Palveluprosessien kehittäminen. Vuorovaikutuksen kehittäminen. Kustannustehokkuuden maksimointi. Raportoinnin sujuvuus ja määräajat. Prosessiensujuvuus. Asiakastyytyväisyys. Suoritteet/ henkilötyövuodet (työn tuottavuuden kehitys) Yksikköhintojen suhde vertailuhintoihin. Konserniraporointi kehittynyt, Basware GC ohjelman käyttöönotto Henkiöstöprosessi / Travel:n ja ESS:n käyttöönotto Ei toimenpiteitä Ostolasku / htv Myyntilasku / htv Kirjanpidon rivi /htv Palkkalaskelma / htv Kaupunki päättänyt liittyä valtakunnalliseen KPK THH hankkeeseen Yksikköhinnat ovat alentuneet, mutta ovat edelleen vertailuhintoja korkeammat. Kustannustehokkuuden ja riittävän volyymin edellyttämät yhteistyömahdollisuudet selvitetään. Resurssien riittävyys kehittämiseen pyritään varmistamaan. Tietojärjestelmien maksimaalinen hyödyntäminen. Mahdollisimman toimivan teknologian käyttöönotto. Manuaalisen työn osuus ja kehittyminen. Kehittämiseen suunnataan resursseista 5 %. Häiriöt vähentyneet Ei ole toteutunut

256 TUOTTAVUUSOHJELMIEN SEURANTA Teknisen tuotannon liikelaitos ja tekninen ja ympäristötoimiala Tarvittavat toimenpiteet Tuottavuustoimenpidekokonaisuus 1. Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi Kriteeri/mittari Toimeenpanotilanne Henkilöstösuunnitelmassa huomioitava selvitys laaditaan. Työpanos suunnataan koulutusta vastaaviin tehtäviin työnjakoa kehittämällä. Henkilöstön hallinnan ja osaamisen kehittäminen. Henkilötyövuosien väheneminen Toimialan henkilöstösäästö 37 htv n. 1 M 2. Palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköiset palvelut Saadut tulokset hyödynnetään nopeasti käytännössä. Tuotteistamisen, kustannuslaskennan ja prosessien kuvaamisen kehittäminen. Kustannussäästöt. Tuotteistaminen on valmistunut liikuntapalveluissa. Rakennusten hoidon ja ruokapalvelujen osalta se on lähes valmis. Tuotannon hallinnon kustannusten jakoperusteet määritelty ja sopimukset on laadittu palvelualueiden kanssa Fastroi mobiiliohjausjärjestelmää hyödynnetään kaikilla palvelualueilla. Sähköinen palautejärjestelmä. Sähköisten ohjausjärjestelmien käyttöönotto. Toimeksiantojen läpimenoaika. Fastroi mobiilijärjestelmää laajennetaan käyttäjä ja rakennuspalveluihin ja työ on käynnissä. Exity palautejärjestelmä valmistuu 3/ Palveluverkko ja toimitilat Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan palveluverkkoja pitkällä tähtäyksellä siten, että palvelupisteet ja niiden asiakkaat mitoitetaan yhdellä kertaa. Toteutetaan yhdyskuntarakenteen ennakoivaa suunnittelua. Toteutuneet selvitykset. Talousarviossa esitetyt toiminnalliset tavoitteet on saavutettu. Periaatteiden laadinta on käynnissä. TUOTTAVUUSOHJELMIEN SEURANTA Kouvolan Vesi Tarvittavat toimenpiteet Tuottavuustoimenpidekokonaisuus Kriteeri/mittari Toimeenpanotilanne Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi Yhteiset työtilat ja tehokkaan työajan seuranta järjestetään sekä toimintakulttuurit yhtenäistetään. Työn tuottavuuden parantaminen. Käyttökustannusten säästö. Toiminnan seuranta/kartoitus 2. Palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköiset palvelut Lietteen pumppausputkisto ym. tehdään osakepääoman korotus. Ryhmät organisoidaan uudelleen. Synergiaetujen hyödyntäminen biokaasulaitoksen kanssa. Päivystysten yhdistäminen. Käyttö tietojen hyödyntäminen. Yhteisten toimintojen/käytön synergiat selvittelyn ja suunnittelun alla. 3. Palveluverkko ja toimitilat Mäkikylän puhdistamon laajennus toteutetaan, siirtoviemäri ja Akanojan puhdistamo lakkautetaan, valmis 2011 lopussa. Kiinteistökohtaisista pumppaamoista luovutaan. Jätevesien käsittelyn yhdistäminen. Jätevesipumppaamoihin liittyvät järjestelyt. Huolto ja uusimiskustannukset poistuu. Mäkikylän jätevedenpuhdistamon rakentaminen alkoi elokuussa Siirtoviemärin rakentaminen (Akan oja Mäkikylä) alkaa alkuvuodesta 2011 ja valmistuu 2012 lopussa. Biokaasulaitoksen rakentaminen alkoi kesäkuussa Valmis 2011 alussa Puhdistamolietteet toimitetaan biokaasulaitokselle sen valmistuttua. Akanojan jätevesipuhdistamo lakkautetaan kun Mäkikylän laajennus ja siirtolinja on saatu valmiiksi, 2012 lopussa. Kiinteistökohtaisten pumppaamojen sopimuksia ja keinoja niiden siirtoon tutkitaan. 5. Hankinnat Kustannusvertailu oman työn ja konsulttityön välillä esim. suunnittelussa toteutetaan. Ulkopuolisten palvelujen käytön optimointi. Suunnittelun teettämisen selvitystyö käynnistetään, optimointi 6. Johtamisjärjestelmä Järjestelmien yhteensovitus laajennetaan. Valvonta ja ohjausjärjestelmän kehittäminen. Järjestelmän kehittäminen käynnissä.

257 TUOTTAVUUSOHJELMIEN SEURANTA Tilaliikelaitos Tarvittavat toimenpiteet Tuottavuustoimenpidekokonaisuus Kriteeri/mittari Toimeenpanotilanne Palveluverkko ja toimitilat Rakennukset salkutetaan, jalostetaan ja tarpeettomat rakennukset myydään. Rakennusomaisuuden järjestelyt. k m2 Rakennusten salkutus aloitettu. Rakennuksia myytiin 10 kpl ha osakkeita 14 kpl. Tuotto oli 1,134 milj. eur. Pilvilinnan kaupan siirtyminen aiheutti 0,94 milj euron vajeen. Energia ja ilmastosopimuksen investointitoimenpiteet, eccohankkeet, toteutetaan Energian säästäminen. kwh 9 %:n säästö vuoteen 2016 mennessä. Energiasopimus tehty, toimenpideohjelman teko käynnissä. Energiatyöryhmä perustettu ja toimii. 5. Hankinnat Kustannusvertailu kaupungin oman ja ulkoisen palvelutuottajan välillä toteutetaan. Ulkoisen palveluhankinnan ja omien palveluiden suhteen optimointi. Palvelusopimukset ja toimeksiantosopimukset, euromäärä Kustannus ja tehokkuusvertailu menossa. 7. Tuottavuusmittareiden kehittäminen, tutkimus, kehitys ja innovaatiot Järjestelmä kehitetään yhteistyössä konsernihallinnon kanssa. Laatujärjestelmän käyttöönotto. Laatujärjestelmän selvitystyö kesken. TUOTTAVUUSOHJELMIEN SEURANTA Perustuvan toimiala ja palvelusektori Tarvittavat toimenpiteet Tuottavuustoimenpidekokonaisuus Kriteeri/mittari Toimeenpanotilanne Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi Palvelut ja resurssit kohdennetaan palvelutarveindeksin mukaisesti: resurssien siirto pth:sta ja esh:sta vanhuspalveluihin (vanhustenhuollon palvelurakenteen muutos), esh:n ja perusturvan yhdistäminen (KoTePa), lapsiperhepalveluiden sijaishuollossa siirretään painopiste laitos ja ammatillisesta perhekotihoidosta yksityiseen perhehoitoon aina kun mahdollista. aikuissosiaalipalveluissa palvelurakenne muutetaan vahvasti tuetusta palvelusta asiakkaiden itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta tukeviin palveluihin. henkilöstömitoituksen kriittinen optimointi eri palveluissa, palvelujen myöntämiskriteerien tarkistaminen. Palvelut tuotteistetaan ja vertailu oman ja yksityisen palvelutuotannon välillä mahdollistetaan. Palvelut kilpailutetaan ensisijaisesti euromääräisesti suurien kokonaisuuksien kohdalla (vanhusten asumispalvelut, erityisryhmien asumispalvelut, terveydenhuolto) huomioiden palvelujen laatu ja vaikuttavuus. Ei lakisääteisiä tehtäviä arvioidaan kriittisesti. Palvelutuotannon optimointi ja resurssien oikea kohdentaminen. (2)(3)(4)(5)(6)(7) Palvelujen peittävyys eri palvelumuodoissa. Laitoshoidon hoitopäivien määrä. Perhehoidon hoitopäivien määrä Laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten suhteellinen osuus %. Asiakkaita tuetussa asumisessa, palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa %. Henkilöstömäärä asukasta kohden. Palvelun sisältö ja kustannukset. Palvelujen peittävyys oma/osto. Palvelutuotannon kustannukset huomioiden laatu ja vaikuttavuus. Aloitettu, meneillään. Resurssien siirtoa perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta vanhuspalveluihin ei ole toteutettu. KoTePa: Valmistelu jatkuu ja KAS siirtyy Kouvolan kaupungille Erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmien yhdistäminen Päivystysselvitys laadittu, tk päivystyksen siirto erikoissairaanhoidon yhteyteen. Terveyskeskussairaalan potilaspaikkoja vähennetty 12 paikalla alkaen; 7 hoitajan vakanssista 4 vakanssia siirretty Marjoniemen palvelutaloon ja kolme vakanssia tk sairaalan varahenkilöstöön. Kuusankosken aluesairaala (KAS) nimi muuttuu Pohjois Kymen sairaalaksi (POKS) Terveyspalveluiden palveluverkkosselvitys tilattu FCG:ltä. Tuotteistus edennyt suunnitelman mukaisesti. Ulkoistusta purettu; Kuusankosken terveysasema omaksi toiminnaksi alkaen. Terveysasemien lääkärirekrytointia tehty tehostetusti. Suun terveydenhuollossa oikomishoitoja siirretty omaksi toiminnaksi ja siten ulkoistusta purettu. Koti ja vanhuspalvelujen lääkäritiimi käynnistynyt Pääterveysaseman ja päivystyksen ulkosituksen optioneuvottelut käyty (jatko asti) Vastaanottotyön laatua kehitetään HK osaamista parantamalla mm. sisäinen koulutus (koulutusylilääkäri, Laatuverkosto, opetusterveyskeskusyhteistyö, lääkäri hoitaja työnjakomallin kehittäminen) Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta selvitetään perusturvapalvelujen henkilöstösuunnitelman yhteydessä, henkilöstösuunnitelmaa ei ole hyväksytty Kotihoidon palvelusisältö ja myöntämiskriteerit on tarkistettu Sosiaalipalvelut: Perhehoidon lisäämiseksi aloitettu perhehoitajakoulutus yhteistyössä vanhus ja vammaistyön verkoston kanssa. Aikuissosialipalveluissa toteutettu vammaisten ja sairaiden lasten lyhytaikaishoitajien koulutus ja luotu toimintamalli ko. hoidon aloittamiseksi vuoden 2011 alussa. Kehitysvammaisten asumispalvelujen suunnittelu laitoshoidon purkamiseksi toteutettu yhteistyössä Carean kanssa. Erityisryhmien asumispalvelujen tarveanalyysit tehty ja palvelustrategia valmistunut ja hyväksytty pelassa. Suoritehintojen tarkastelu tuotteistamisen pohjalta aloitettu. Tehty luokittelu subjektiivisiin oikeuksiin, lakimääräisiin ja vapaaehtoisiin palveluihin.

258 2. Palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköiset palvelut Sähköinen asiointi otetaan käyttöön tai käyttöä lisätään sopivissa palveluissa (VOPA). Teknologiaa hyödynnetään palvelutuotannossa ja itsehoitoprosesseja kehitetään (terveyden edistäminen, terveydenhoito ja vanhuspalvelut). Toiminnan ohjaus ja seuranta kehitetään (VOPA) ja toimintatapojen muutos hallinnosta hallintaan toteutetaan. Sähköinen asiointi ja teknologian hyödyntäminen palvelutuotannossa ja hallinnossa. (2)(6)(7) Sähköisen asioinnin käyttäjämäärä ja fyysisten käyntien määrä. Asiakkaalle kohdentuvan välittömän työajan määrä. Sähköinen toiminnan ohjaus. Hallintohenkilöstön määrä. Prosessien kiertokulku Sijaishuollossa perhehoito on ensisijainen sijoitusmuoto alle 10 vuotiailla. Yli 10 vuotiaiden osuuden lisäämiseksi on suunniteltu teemakoulutusta, toteutus v Perusturvan kustannusten ja valtionosuusindikaattorien vertailu koko maahan ja suurimpiin kaupunkeihin tehdään säännöllisesti (Kuntaliiton tilastot) Vopa projekti aloitettu vuoden 2010 alussa VOPA:ssa Marevan hoitopotilaiden itsehoito valmisteltu. VOPA projektiin liittyvä palvelutorin valmistelu on aloitettu. Terveydenhuollon prosessikuvaukset meneillään. Kotihoidon mobiiliteknologian käyttöönoton suunnittelu on valmis VOPA projektissa on suunniteltu perheneuvolaan vuorovaikutteinen palvelukanava ja sähköinen ilmoittautumislomake 3. Palveluverkko ja toimitilat Vanhuspalveluissa panostetaan lääkäripalveluihin ja hyvinvointipalveluihin, erityisesti sosiaalityöhön ja muistisairauksien varhaiseen diagnosointiin. Terveydenhuollossa ennaltaehkäisyn vastaanottotoiminnan ja kuntoutuksen asiantuntijuus on laajassa moniammatillisessa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Lisätään varhaisen puuttumisen käytäntöjä ja siirretään painopistettä korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäiseviin. (2)(3) Peittävyys hyvinvointipalveluissa. Peittävyys raskaimmissa hoitomuodoissa. Kouluterveydenhuollon, kehitysneuvolan ja vastaanottotoiminnan osuus. Kotihoito ja vanhuspalveluiden lääkäritiimi perustamatta, ylilääkäri virka täytetty. Osallistuminen Kaste hankkeisiin (Lapsen ääni, Kaatero, Starthankkeet),Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja Päihdestrategia valmistuneet, vastaanottotoiminnan kehittäminen jatkuu. Kouluterveydenhuollon vahvistaminen elokuussa Hyvinvointikertomus valmistunut (ltk ) Vanhuspalvelujen ylilääkärin virka on täytetty, toinen virka on täyttämättä. Hyvinvointipalveluissa painopiste on gerontologisessa sosiaalityössä ja muistisairauksien hoidossa Sosiaalipalvelut: Välskärin palveluasumisyksikön lakkauttaminen toteutunut, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta yhdistetty ja siirretty paremmin tarpeita vastaaviin tiloihin Elimäen kaupunginosassa. Vanhuspalveluiden lääkäripalvelut parantuneet, muistipoliklinikan resurssit lisääntyneet, mutta eivät vielä riittävästi. Jonoja on lyhennetty, ei vielä hoitotakuussa. TUOTTAVUUSOHJELMIEN SEURANTA Sivistyksen toimiala ja palvelusektori Tarvittavat toimenpiteet Tuottavuustoimenpidekokonaisuus Kriteeri/mittari Toimeenpanotilanne Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstösuunnitelma vuodelle laaditaan. Määritetään henkilöstömitoitus uudistettujen rakenteiden ja toimintatapojen mukaisiksi. 2. Palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköiset palvelut Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen linjataan: ydinpalvelut määritetään, määritetään ja linjataan ne palvelut, joiden tarjontaa supistetaan, määritetään ja linjataan ne palvelut, joiden järjestäminen halutaan toteuttaa ostopalveluina. Palveluiden järjestämissuunnitelma ja tuottamissuunnitelma laaditaan. Avustuskäytännöt yhtenäistetään. Yksityisten päivähoitolaitosten yhteistyöstrategia laaditaan. Yhteistyö teatterien, musiikkiopiston, Kymi Sinfoniettan, Kymenlaakson opiston, Parik säätiön, Puustellin, Hyypiä areenan, Lumena Oy:n, Palvelutuotannon optimointi ja resurssien oikea kohdentaminen. Kustannussäästöt. Hyväksytyt linjaukset. Kumppanuussopimukset. Henkilöstön palkkauksessa vähennetty lasten erityisohjaajien tilapäisiä tehtäviä noin 65:stä (v 2009) 40:ään (v 2010). Ulkoisten yhteistyötahojen kanssa on neuvoteltu ostopalvelusopimusten tasot. Musiikkiopiston sopimusta päivitetään muiden palvelusopimusten muotoon. Sivistystoimen lakisääteiset ja ei lakisääteiset palvelut listattu. Avustuskäytäntöjen yhtenäistämistä jatketaan.