Työaikapankki tulevaisuuden työaikajoustona? Selvitys työaikapankkijärjestelmistä SAK:laisilla aloilla

Transkriptio

1 Työaikapankki tulevaisuuden työaikajoustona? Selvitys työaikapankkijärjestelmistä SAK:laisilla aloilla

2 Elokuu 2012 Lassi Vainio Lisätiedot: Juha Antila puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3

4

5 1 SAK:n luottamushenkilöpaneelissa on jäsenenä 1600 luottamushenkilöä SAK:laisista jäsenliitoista. Heistä on luottamusmiehiä n. 900, työsuojeluvaltuutettuja n. 500 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin SAK:n työolobarometri/osaraportti 1. SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi- ja maaliskuussa Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä Otos poimittiin satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koostumusta.

6

7 Työaikapankit työmarkkinaratkaisuissa

8

9 Kuvio 1. Työaikapankin yleinen toimintaperiaate

10 Taulukko 1. Haastatellut sopimusalat ja niiden jakautuminen työaikapankkien suhteen Työaikapankista on sovittu testasolla ja niitä on käytössä - AKT, matkatoimistoala - IAU - JHL, rautatieala - JHL, valtiosektori - JHL, yksityinen opetusala - JHL, kirkkosektori* - Metalliliitto - PAM, vartiointiala - PAM, kaupan ala - PAM, matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluala - Paperiliitto - PAU - Puuliitto** - Sähköliitto, teollisuus- ja erityisalat - TEAM, kirja-ala ja graafinen ala Työaikapankista ei ole sovittu tes-tasolla mutta työaikapankkeja on käytössä Työaikapankista ei ole sovittu tes-tasolla mutta työnantaja on nostanut asian esille - RVL - SEL** - Rakennusliitto (pl. rakennustuoteteollisuus, jossa tasoittuvan työajan järjestelmä tessissä)*

11

12

13 Taulukko 2. Työehtosopimuksia, joissa on kirjauksia työaikapankkijärjestelmistä AKT: 1 IAU: 1 LIITTO JHL : n. 30 (arvio) - Matkatoimistoalan tes - Lentoliikenteen palveluja koskeva tes* Mm. - Valtion virka- ja työehdot - Yksityistä opetusalaa koskeva tes - Palvelulaitosten työantajayhdistyksen tes (lisätty säännöksellä vuonna 2012) TYÖEHTOSOPIMUKSET - Neuvonta-alan runkosopimus - Yliopistojen yleinen työehtosopimus - Rautatiealan tes - Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus Metalliliitto: 2 - Teknologiateollisuuden tes - Malmikaivosten tes PAM: 8 - Vartiointialan tes - Hiihtokeskusalan tes - Kaupan tes - Ohjelmapalvelualan tes - Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden työntekijäsopimus - Matkailu-, ravintola- ja vapaaaikapalveluiden - Huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskeva tes - Golf-alan tes* esimiessopimus Paperiliitto: 1 - Paperiteollisuuden työehtosopimus PAU: 5 Puuliitto: 7 Rakennusliitto: 1 Sähköliitto: 2 - Informaatio- ja logistiikka-alan tes - Viestinvälitys- ja logistiikka-alan tes - Tavarankuljetusalan työntekijöiden tes 3 - Metsäalan tes - Puusepänteollisuuden tes - Veneenrakennusteollisuuden tes - Mekaanisen metsäteollisuuden tes - Rakennustuoteteollisuuden tes* - Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköliitto ry:n välinen tes - Metsäteollisuus ry:n ja Sähköliitto ry:n välinen tes - Rahankäsittelypalvelut-alan tes - Kollektivavtal för posten på Åland - Viheralan työehtosopimus - Puutarha-alan työehtosopimus - Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus TEAM: 2 - Kirjatyöntekijöitä koskeva tes - Viestinnän keskusliiton ja TEAMin/ Yhteensä: 60 Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry:n tes 3 Tavarankuljetusalan työntekijöiden tessissä ei ole määräyksiä työaikapankeista, mutta on tehty yrityskohtainen tes-pöytäkirja koskien joustovapaata Kelpo-kuljetus FI Oy:ssä, joka on merkittävä työllistäjä alalla.

14

15 Taulukko 3. Arvioita työaikapankkien käytön laajuudesta LIITTO SOPIMUSALA MAHDOLLISUUS TYÖAIKAPANKKEJA TYÖAIKAPANKKIIN KÄYTÖSSÄ AKT Matkatoimistoala IAU Lentoliikenteen palvelut Rautatieala Valtiosektori JHL Yksityinen opetusala Kirkkosektori Ei juuri lainkaan JHL:n muut sopimusalat, - - joissa työaikapankkeja Metalliliitto Teknologiateollisuus Kaivosala Vartiointiala PAM Kaupan ala Matkailu-, ravintola- ja vapaaajan-palveluala Paperiliitto Paperiteollisuusala Kaikki liiton sopimusalat, PAU 12 joissa työaikapankki Puuliitto Kaikki liiton sopimusalat, joissa työaikapankki Rakennusliitto Rakennustuoteteollisuus - - RVL Kaikki liiton sopimusalat Ei sovittu tessissä 200 Sähköliitto Kaikki liiton sopimusalat, joissa työaikapankki TEAM 14 Kirjatyöntekijät Graafisen alan toimihenkilöt Yhteensä IAU:n edustajan mukaan tasoittuvien työaikojen piirissä on % alan 3500 työllisestä, tässä 85 %. 5 Valtiosektorin noin työntekijästä puolet, eli , tekee virastotyöaikaa. Virastotyöajan puitteissa on periaatteellinen mahdollisuus ottaa käyttöön liukumatuntien säästöön kerryttämisen mahdollistava valtion VES-TES:n 7 :n mukainen työaikapankki. N valtiosektorin työntekijän työaikamuoto on jaksotyö, johon VES-TES:n 7 a :n mukainen työaikapankki JHL:n edustajan mukaan voittopuoleisesti soveltuu. 6 SAK: Tilastotietoja 2011 (s. 4). 7 jäsenistön jakautuminen sopimusaloille 8 jäsenistön jakautuminen sopimusaloille 9 PAMin edustaja arvioi muutamia prosentteja, häviävän pieni osuus, tässä arvioitu 1 3 % työntekijöistä. 10 PAMin edustajan arvio oli Paperiliiton edustajan arvio oli muutamia satoja, tässä arvioitu työntekijää. 12 PAUn sopimusaloilla sopimusten piirissä olevien ja työaikapankkia todellisuudessa käyttävien määrä on sama, koska PAUn joustovapaa on järjestely, joiden piirissä kaikki ovat työehtosopimusten perusteella työaikapankkiin kuulumattomuus merkitsee sitä, ettei säästä palkka- eikä työaikaeriä vapaaksi pidettäväksi. Kaikilla halukkailla on kuitenkin siihen mahdollisuus. 13 Puuliiton edustaja: työaikapankit mahdollistavien sopimusten piirissä 90 % n :sta alan työllisestä TEAMin edustajan mukaan alle 10 % työssäkäyvistä on käytössä virallisia työaikapankkeja. 16 TEAMin edustajan mukaan alle 10 % työssäkäyvistä on käytössä virallisia työaikapankkeja.

16

17

18

19

20

21 Kuvio 2. Haastateltujen liittojen/sopimusalojen määrän jakautuminen työaikapankista sovittaessa Aloitteellinen osapuoli työaikapankista sovittaessa Työnantaja Sekä työnantaja että työntekijät Työntekijät Työaikapankki ei käytössä Liittotaso Työpaikkataso

22 17 Valtion VES/TES, luku 1.4. Työaika, 7.

23

24 Kuvio 3. Käyttääkö työnantaja työaikapankkia suhdannevaihteluiden tasaamiseen sopimusaloillanne? Kyllä Ei Ei osaa sanoa

25

26

27 Taulukko 4. Työaikapankin käyttöönoton vaikutuksia eri sopimusaloilla Työaikapankki on sopimusaloillanne vähentänyt lomautuksia vähentänyt ylitöitä parantanut työssä jaksamista lisännyt kokoaikaisia työsuhteita ja vähentänyt vuokratyövoimaa lisännyt työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia vaikuttanut muulla tavoin AKT matkatoimistoala IAU 18 X X X JHL valtiosektori X JHL yksityinen opetusala X X X JHL rautatieala X X Metalliliitto X X X X PAM kaupan ala X X PAM mara-ala X X X X Paperiliitto X PAU X X X Puuliitto X X Sähköliitto X TEAM X X Yhteensä mainintoja vaikutuksista X 18 Tasoittuva työaika.

28

29

30

31

32 Kuvio 4. Sopimusalanne työntekijät suhtautuvat työaikapankkiin: Myönteisesti Neutraalisti Kielteisesti Myönteisesti: AKT, IAU, JHL (valtiosektori ja yksityinen opetusala), Metalli, PAM (vartiointi-, rautatie- ja kaupan ala), PAU, RVL, Sähköliitto Neutraalisti: Metalli, PAM (maraala), Paperi, Puuliitto Kielteisesti: SEL

33

34 Kuvio 5. Työaikapankkien määrä tulee sopimusaloillanne: lisääntymään pysymään samana vähentymään

35

36

37

38

39 Kuvio 6. SAK:n luottamushenkilöpaneelin 2012 vastauksia kysymykseen: Miten haluaisitte muuttaa nykyistä työaikajärjestelmäänne? 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Työajan tulisi olla joustavampi Ottamalla käyttöön työaikapankki 19 % 21 % Ottamalla käyttöön liukuva työaika 13 % Tulisi luopua nykyisestä joustavan työajan järjestelmästä Työaikajärjestelmän tulisi kohdella tasapuolisesti kaikkia työpaikan henkilöstöryhmiä ja työntekijöitä Työntekijöiden toiveet tulisi ottaa paremmin huomioon työajoissa Säästöön tehdyistä tunneista tulisi saada rahamääräinen korvaus Työaikajärjestelmän tulisi olla selkeämpi ja siitä tulisi olla selkeä ohjeistus Muuttamalla työvuorojärjestelmää Tulisi olla mahdollisuus pitää säästettyä työaikaa kokonaisina vapaapäivinä Työaikaa tulisi lyhentää Kehittämällä joustavaa työaikajärjestelmää esim. pankin saldorajoja tai tasoittumisjakson pituutta Ylityöt pitäisi saada pidettyä vapaana 7 % 7 % 5 % 4 % 4 % 3 % 2 % 2 % 2 % 10 %

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52 - -

53

54

55 LIITE 1. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO LIITTOJEN EDUSTAJILLE 1 (2) I) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajan nimi 2. Liitto ja työtehtävä 3. Kuinka kauan olette toimineet nykyisessä työtehtävässänne? 4. Milloin kuulitte ensimmäistä kertaa käsitteen työaikapankki? II) YLEINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT 1. Millaisia työaikapankkijärjestelmiä tai niiden tyyppisiä joustavan työaikajärjestelyn malleja liitossanne on, on ollut tai on tulossa? - kuinka laajaksi arvioisitte niiden kattavuuden - työntekijät - työpaikat - työehtosopimukset / työehtosopimusten kokonaismäärä - onko liitossanne toteutettu selvityksiä järjestelmiin liittyen (esim. sopimusneuvotteluja yms. varten) - mitä olennaista tuli ilmi? 2. Palkansaajakeskusjärjestöjen Työaikapankin palkkahallinnollisissa ohjeissa työaikapankilla tarkoitetaan niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti. Näitä voivat olla mm. työajan tasoitusjaksot, työaikaliukuman tasauserät, ns. pekkasvapaat, vuosiloma ja lomaraha, lisä- ja ylityö sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset. Yksinkertaistetusti työaikapankissa on kyse työajan joustavasta säästämisestä ja vapaiden pitämisestä. Yleensä on pyrkimyksenä, että saldo tasoittuu jaksolla nollaan ja ylijäävät tunnit voidaan korvata rahalla. Vastaako tämä teidän näkemystänne työaikapankista? Mitä te tarkoitatte työaikapankilla, miten liitossanne mielletään työaikapankin käsite? 3. Onko työaikapankkijärjestelmistä neuvoteltu tai keskusteltu liittotason sopimusneuvotteluissa? Jos on, niin miten neuvottelut etenivät? - työntekijä- vai työnantajapuolen aloitteesta? - millaisin motiivein ja perusteluin? - mikä oli neuvottelujen tai keskustelujen lopputulema (oliko vaikutusta käytäntöön, TESkirjauksiin tai käynnistettiinkö muita hankkeita, kuten selvitystyö / työryhmä aiheeseen liittyen vai ei mitään seurauksia? 4. Miten liittonne sopimusalan työpaikoilla on yleensä otettu käyttöön / aikaansaatu työaikapankkijärjestelmiä? - yrityksen vai työntekijöiden aloitteesta? - millaisin motiivein (esim. työnantajan kustannussäästöt)? - onko asia käsitelty yhteistoimintamenettelyssä, vai tullut voimaan muuten (esim. työnantajapuolen valmiiksi tarjoamalla mallilla tai työnantajan yksipuolisella ilmoituksella)? - millaisten / miten sujuneiden neuvotteluiden kautta (sopuisasti - työtaistellen?) - koskeeko kaikkia työntekijäryhmiä? jos ei, niin keitä? III) TYÖAIKAPANKIN TOIMINTA JA VAIKUTUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ 1. TES:n työaikakirjausten avaaminen: Millaisia liitossanne käytössä olevat työaikapankit ovat yksityiskohdiltaan (ns. työaikapankin osatekijät): - mitä työaikapankkiin siirretään (tunnit, ylityöt, lomat jne.) ja kuinka paljon pankissa voi maksimissaan olla työaikaa? - miten pitkä on tasoittumisjakso/kausi, jona järjestelmä kokonaisuudessaan tasoittuu(esim. vuosi); entä tasoittumisjakso, jona työaika tasoittuu keskimääräiseen työaikaan?

56 LIITE 1. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO LIITTOJEN EDUSTAJILLE 2 (2) - onko tasoittumisjakso sidottu kalenterivuoteen, vai vaikuttaako sesonki - ts. onko työaikapankkiin säästettyjen vapaiden pitämistä tosiasiallisesti rajoitettu tietyn ajan puitteisiin (esim. hiihtokeskusalan yleinen käytäntö vapaiden pitämisestä sesongin ulkopuolella), ja miten? - onko pankissa mahdollisuus miinussaldoon, eli voiko työntekijä lainata aikaa pankista? - liittyykö pankin käyttöön työntekijöille erityisiä kannusteita, ja jos niin millaisia (esim. rautatiealan 4% korvaus pankkiin talletetuista tunneista vai korvataanko työaikapankin tunnit 1:1?) - jos tekee ylitöitä, saako ylityökorvausprosentit siirtää korotettuina pankkiin? - kuka päättää vapaan pitämisen ajankohdasta ja miten siitä sovitaan edellyttääkö aina työntekijän tapauskohtaista suostumusta? - voidaanko järjestelmissä säästöön kertyneitä tunteja käyttää myös pitämällä kokonaisia vapaapäiviä? - jos työntekijä eroaa pankista, mitä on sovittu pankkivapaiden käyttämisestä tai rahamääräisestä korvauksesta? (karenssit?) - mitä on sovittu sellaisesta tilanteesta, jossa työntekijä sairastuu pankkivapaalla? - millaiset ovat luottamusmiesten tiedonsaantioikeudet työaikapankeista(esim. pyynnöstä mahdollisuus tutustua työaikapankin kirjanpitoon, työnantajan selvitykset vapaan pitämisen ajankohdan määräytymisestä) 2. Miten arvioisitte työaikapankkien käyttöönoton vaikutuksia, mitä ja millaisia ne ovat olleet? Esim. - ylitöiden ja henkilöstön määrä? - vaikutukset esim. vuokratyövoiman / osa-aikatyövoiman / alihankinnan / ulkoistamisen käyttötarpeeseen? - onko turvannut työpaikkoja tai vähentänyt henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia? - mitä vaikutuksia muihin työaikajoustotarpeisiin (esim. vuorotyö, jaksotyö, työajan tasoittumisjärjestelmät) - käyttääkö työnantaja työaikapankkia esim. tasaamaan suhdannevaihteluita? - muita, mitä? 3. Millaisia kehittämistarpeita on tullut esiin työaikapankkijärjestelmiin liittyen? - tulisiko esim. pankkiin säästettävän ajan minimi/maksimirajoja tai tasoittumisjaksoja muuttaa? (onko esiintynyt tilanteita, joissa kaikilla työntekijöillä maksimit täynnä eikä tällöin mahdollisuutta vapaan pitämiseen?) 4. Onko mielestänne työaikapankkien käytännön sääntelyn osalta tarvetta suorittaa lisätoimenpiteitä? (esim. pitäisikö SAK:n laatia malleja työaikapankkien TES-kirjauksista, paikallisesta sopimisesta tai muusta tai pitäisikö tavoitella keskusjärjestösopimusta työaikapankkien osalta?) IV) KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 1. Millaisia kokemuksia liitossanne on työaikapankkijärjestelmistä? - toimiiko työaikapankki? - mitä hyvää, mitä huonoa? - erityisiä esimerkkejä toimialoista / työpaikoista joissa toimii hyvin / huonosti? - millainen olisi optimaalinen työaikapankkimalli, mitä tekijöitä siihen sisältyisi, mitä tulisi ottaa huomioon? - miten arvioisitte liittonne alojen henkilöstön suhtautuvan työaikapankkijärjestelmiin (myönteisesti/neutraalisti/kielteisesti) 2. Miten arvioitte, tuleeko työaikapankkien määrä teidän liittonne alalla lisääntymään, pysymään samana vai vähentymään (ja miksi näin)? 3. Olisiko teillä vielä jotain lisättävää, muuta oleellista tai huomioitavaa aiheeseen liittyen? Jäikö jotain olennaista kysymättä?

57 LIITE 2. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO TYÖPAIKKOJEN PÄÄLUOTTAMUSMIEHILLE 1 (2) I) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajan nimi 2. Liitto, työpaikka ja työtehtävä 3. Kuinka kauan olette toimineet nykyisessä työtehtävässänne? 4. Milloin kuulitte ensimmäistä kertaa käsitteen työaikapankki? 5. Kuvatkaa lyhyesti työpaikkanne - mitä tuotetta/palvelua se tuottaa? - paljonko on henkilöstöä ja miten se jakautuu eri henkilöstöryhmiin? - millaisille markkinoilla työpaikkanne toimii, onko sesonkeja tms., millaiset toimitusajat? II) YLEINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT 1. Yksinkertaistetusti työaikapankissa on kyse työajan joustavasta säästämisestä ja vapaiden pitämisestä. Millainen joustava työaikajärjestely, työaikapankki, työpaikallanne on käytössä? - onko koko henkilöstö, kaikki työntekijäryhmät, työaikapankin piirissä, ja jos eivät, niin kuinka suuri osa, ja miksi? 2. Miten työpaikallanne on otettu käyttöön työaikapankkijärjestelmä? - yrityksen vai työntekijöiden aloitteesta? - millaisin motiivein ja tavoittein (esim. työnantajan kustannussäästöt)? - onko asia käsitelty yhteistoimintamenettelyssä, vai tullut voimaan muuten (esim. työnantajapuolen valmiiksi tarjoamalla mallilla tai työnantajan yksipuolisella ilmoituksella)? - millaisten / miten sujuneiden neuvotteluiden kautta (sopuisasti - työtaistellen?) III) TYÖAIKAPANKIN TOIMINTA JA VAIKUTUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ 1. Millainen työpaikallanne käytössä oleva työaikapankki on yksityiskohdiltaan (ns. työaikapankin osatekijät): - mitä työaikapankkiin siirretään (tunnit, ylityöt, lomat jne.) ja kuinka paljon pankissa voi maksimissaan olla työaikaa? - miten pitkä on tasoittumisjakso/kausi, jona järjestelmä kokonaisuudessaan tasoittuu(esim. vuosi); entä tasoittumisjakso, jona työaika tasoittuu keskimääräiseen työaikaan? - onko tasoittumisjakso sidottu kalenterivuoteen, vai vaikuttaako sesonki - ts. onko työaikapankkiin säästettyjen vapaiden pitämistä tosiasiallisesti rajoitettu tietyn ajan puitteisiin (esim. hiihtokeskusalan yleinen käytäntö vapaiden pitämisestä sesongin ulkopuolella), ja miten? - onko pankissa mahdollisuus miinussaldoon, eli voiko työntekijä lainata aikaa pankista? - liittyykö pankin käyttöön työntekijöille erityisiä kannusteita, ja jos niin millaisia (esim. rautatiealan 4% korvaus pankkiin talletetuista tunneista vai korvataanko työaikapankin tunnit 1:1?) - jos tekee ylitöitä, saako ylityökorvausprosentit siirtää korotettuina pankkiin? - kuka päättää vapaan pitämisen ajankohdasta ja miten siitä sovitaan edellyttääkö aina työntekijän tapauskohtaista suostumusta? - voidaanko järjestelmässä säästöön kertyneitä tunteja käyttää myös pitämällä kokonaisia vapaapäiviä? - jos työntekijä eroaa pankista, mitä on sovittu pankkivapaiden käyttämisestä tai rahamääräisestä korvauksesta? (karenssit?) - mitä on sovittu sellaisesta tilanteesta, jossa työntekijä sairastuu pankkivapaalla? - millaiset ovat luottamusmiehen tiedonsaantioikeudet työaikapankista(esim. pyynnöstä mahdollisuus tutustua työaikapankin kirjanpitoon, työnantajan selvitykset vapaan pitämisen ajankohdan määräytymisestä jne.)?

58 LIITE 2. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO TYÖPAIKKOJEN PÄÄLUOTTAMUSMIEHILLE 2 (2) 2. Mitä vaikutuksia työaikapankin käyttöönotolla on ollut työpaikallanne? Esim. - ylitöiden ja henkilöstön määrä? - vaikutukset esim. vuokratyövoiman / osa-aikatyövoiman / alihankinnan / ulkoistamisen käyttötarpeeseen? - onko turvannut työpaikkoja tai vähentänyt henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia? - mitä vaikutuksia muihin työaikajoustotarpeisiin (esim. vuorotyö, jaksotyö, työajan tasoittumisjärjestelmät) - käyttääkö työnantaja työaikapankkia esim. tasaamaan suhdannevaihteluita? - muita, mitä? 3. Millaisia kehittämistarpeita on tullut esiin työaikapankkiin liittyen? - tulisiko esim. pankkiin säästettävän ajan minimi/maksimirajoja tai tasoittumisjaksoja muuttaa? (onko esiintynyt tilanteita, joissa kaikilla työntekijöillä maksimit täynnä eikä tällöin mahdollisuutta vapaan pitämiseen?) 4. Onko mielestänne työaikapankkien sääntelyn osalta tarvetta laajempiin lisätoimenpiteisiin? Kaipaatteko ohjeistusta, malleja tai sopimuksia liitolta, keskusjärjestöltä tai ehkä jopa lainsäädännöllisiä muutoksia? IV) KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 1. Millaisia kokemuksia työpaikallanne on työaikapankista (ja mistä arvioitte näiden, hyvien tai huonojen, kokemusten johtuvan)? - toimiiko työaikapankki? - mitä hyvää, mitä huonoa? - miten arvioisitte henkilöstön kokonaisuudessaan suhtautuvan työaikapankkiin? (myönteisesti/neutraalisti/kielteisesti) 2. Miten arvioitte, tuleeko työaikapankkijärjestelmä laajentumaan, lisääntymään vai supistumaan työpaikallanne (ja miksi näin)? 3. Olisiko teillä vielä jotain lisättävää, muuta oleellista tai huomioitavaa aiheeseen liittyen? Jäikö jotain olennaista kysymättä?

59 LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 1 (12) Tässä liitteessä on taulukoitu työaikapankkien osatekijöitä työehtosopimusten työaikapankkikirjauksista sekä paikallisista työaikapankkisopimuksista. Liitteestä voi katsoa esimerkiksi millaiset raamit työaikapankista on sovittu kaupan työehtosopimuksessa tai millaisia yrityskohtaisia työaikapankkisopimuksia on käytössä esimerkiksi puuteollisuudessa. Kaikkiaan taulukossa on huomioitu 32 työehtosopimusta sekä 7 paikallista työaikapankkisopimusta. Luonnollisesti nämä ovat vain pieni näyte eri työaikapankkijärjestelmien laajasta kirjosta, mutta antavat silti yleiskuvan SAK:laisista työaikapankeista. Työaikapankkeja on luokiteltu tarkemmin tutkimuksen luvussa 2.2. Taulukosta löytyvät seuraavat tiedot: järjestelyn nimitys (työaikapankki, joustovapaa, joustotuntijärjestelmä, vuosityöaika jne.) pankkiin siirrettävät erät tasoittumiskausi, eli ajanjakso, jona tuntikertymä tasoittuu nollaan (jonka loppuun mennessä pankkiin talletetut tunnit on pidettävä vapaana tai maksettava rahana) tasoittumiskauden yhteys sesonkeihin, eli vaikuttaako tuotteen tai palvelun kysyntä siihen koska tunteja voi kerryttää tai pitää vapaana, ja miten pankin saldorajat pankkituntien korvausprosentti, eli korvataanko pankkitunnit 1:1 vai korotettuina, ja miten (mikäli sarakkeessa lukee TES:n ja työaikalain mukaisesti tarkoittaa se, että esimerkiksi ylityöt korvataan normaalisti) miten pankkivapaan pitämisestä päätetään voiko pankkivapaita pitää kokonaisina vapaapäivinä mitä on sovittu sairastumisesta pankkivapaalla onko luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksista erillisiä kirjauksia tai millaiset ne käytännössä ovat muuta työaikapankkiin liittyvää Sopimukset on järjestetty aakkosjärjestykseen. Osa sopimuksista on yhdistetty samaan sarakkeeseen, mikäli niiden työaikapankkiohjeistukset ovat samankaltaisia (esimerkiksi Metalliliiton ja Sähköliiton alojen työaikapankit sekä osa matkailu ja ravintola alan työaikapankeista). Tiedot perustuvat työehtosopimuksiin, liittojen edustajien haastatteluihin sekä heidän toimittamiinsa kopioihin paikallisista työaikapankkisopimuksista. Paikallisissa sopimuksissa yrityksen nimeä ei ole mainittu.

60 LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 2 (12) LÄHDE Järjestelyn nimitys Pankkiin siirrettävät erät Tasoittumiskausi Tasoittuminen sidottu sesonkeihin käytännössä Pankin saldorajat Pankkituntien korvaus% Kuka päättää pankkivapaan ajankohdasta Kokonaiset vapaapäivät Sairastuminen pankkivapaalla Luottamus -miesten tiedonsaan ti-oikeudet Järjestelmästä irtautuminen Muuta Hiihtokesku salan TES, Ohjelmapal velualan TES, Marava TES ja Marava esimies-tes Huvi-, teema- ja elämyspuist oja koskeva TES Paikalliseen sopimiseen perustuva vuosityöaika järjestelmä (ns. työaikapank ki) Kokoaikatyö ntekijän vuosityöaika järjestelmä Keskimääräisen säännöllisen työajan ylittävät tunnit. Lisäksi paikallisesti sovittavissa muita eriä, esimerkiksi: työaikakorvaukset (esim. sunnuntaityökorvaus, ilta- ja yölisä, ylityö, lomaltapaluuraha, ylimääräiset Z- ja JPvapaapäivät). Ei erityisiä siirrettäviä eriä, säännöllisen työajan ylittävät erät - työaika tasoittuu keskimäärin 112,5 tuntiin 3 viikon jaksolla. Säännöllinen työaika yhtä jaksoa kohden voi olla enintään 135 t. 52 viikkoa Kyllä, sesongin mukaan. 52 viikkoa Kyllä, Sesongin mukaan. Työajat tasoittuvat 3 viikon jaksolla keskimääräisiksi ja keskimääräisen tuntimäärän ylittävä (tai alittava) osuus siirtyy työaikapankkiin. Keskimääräiset työajat 3 viikon jaksolla: 120 t (ohjelmapalvelualan TES), 112,5 t (hiihtokeskusalan TES) ja 111 t (maravan TESsit) Työaika tasoitetaan antamalla tasoittumisvapaita tasoittumiskauden aikana. Kolmiviikkoisj aksolla korvataan 100 % korotettuna hiihtokeskusja marava- TESseissä yli 150 t menevät tunnit, ohjelmapalvelu alan TESsissä yli 120 t menevät tunnit. Kolmiviikkoisj aksolla 135 t:n jälkeen tehty työ korvataan seuraavasti: ensimmäiset 7,5 t yksinkertaisell a tuntipalkalla, 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja loput 100 %:lla korotetulla palkalla. Sovitaan, viimeinen sana työnantajalla. Työnantaja määrää, merkitään työvuorolistaan. Kyllä. Työntekijän aloitteesta mahdollisuus myös työpäivien lyhennykseen. Kyllä. Työntekijän aloitteesta mahdollisuus myös sopia toisin. Tasoitusvapaat keskeytyvät työntekijän sairastuessa ja tasoitusvapaita käsitellään sairaslomapäiv inä sairastumisesta seuraavasta päivästä lukien. TA määrää näin siirtyneiden tasoitusvapaid en ajankohdan. Ei erityisiä määryksiä. Ei erityisiä määräyksiä. Ei erityisiä määräyksiä. 3 kk irtisanomisaika, tasoittumisjärjestel mää kuitenkin noudatetaan tasoittumiskauden loppuun saakka. Työterveyshuollon toteamasta, työntekijän työssä jaksamiseen liittyvästä terveydellisestä syystä TA tai TT voivat kuitenkin irtisanoa järjestelmän päättyväksi 1 kk irtisanomisajalla. Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden TT:n aloitteesta voidaan alijäämätunnit vähentää ja ylijäämätunnit korvataan yksittäisellä tuntipalkalla. Työsuhteen päättyessä TA:n aloitteesta korvataan keskimäärin 120 t asti yksinkertaisella tuntipalkalla ja tämän ylittävästä osuudesta puolet 50 %:lla korotettuna ja puolet 100 %:lla korotettuna. Tasoittumisjakso n lopussa pankkiin jääneet tunnit jaetaan työpäivien ja tasoitusvapaapäi vien lukumäärällä ja korvataan seuraavasti: Vuorokaudessa tehty 7,4 t - 8 t työ (marava) ja 7,5 t - 8 t työ (hiihtokeskusala) yksinkertaisella tuntipalkalla; 8-10 t tehty työ 50 %:lla korotettuna ja yli 10 t työ 100 % korotettuna (kaikissa TESseissä).

61 LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 3 (12) LÄHDE Järjestelyn nimitys Pankkiin siirrettävät erät Tasoittumiskausi Tasoittuminen sidottu sesonkeihin käytännössä Pankin saldorajat Pankkituntien korvaus% Kuka päättää pankkivapaan ajankohdasta Kokonaiset vapaapäivät Sairastuminen pankkivapaalla Luottamusmiesten tiedonsaantioikeudet Järjestelmästä irtautuminen Muuta Informaatiologistiikka-alan TES Joustovapaa Samat määräykset kuin VVL-TES:ssä, paitsi että vuosityöajan lyhennyksestä siirretään joustovapaasaldoon 6 t per vuosi kokoaikaisella, osa-aikaisella suhteutetaan työajan mukaan. Ks. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES. JHL:n yksityisen opetusalan TES ja yliopistojen TES; liitteenä Sopimus työaikapankista Työaikapank ki Sovittavissa paikallisesti; työaikapankkii voidaan tallettaa lisä- ja ylityöt, lauantai- ja sunnuntai-, varallaolo-,aattopäiväja viikkolepokorvauksia. HUOM! EI LIUKUVAN TYÖAJAN KERTYMÄÄ. Kumulatiivi nen. (Aiemmin oli käytössä 5 vuoden jakso, joka nähtiin ongelmallise ksi.) Kyllä esim. oppilaitoksissa, joissa lukuvuodet "sesonkia". Maksimisaldo 300 t, ei miinussaldoa. Erillisen, sopimusten liitteenä olevan taulukon mukaisesti eri prosenttikorva ukset esim. ilta-, yö- ja lauantaikorvau kselle. Pyritään sopimaan, mutta viime kädessä valta työntekijällä - TT voi päättää vapaan 4 kk ilmoitusajalla. Kyllä. Pankkivapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavasta päivästä alkaen sairauspoissaol oksi. Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana. Työaikakirj anpito pidettävä, mutta koska sopimukset yksilökohta isia, ei luottamus mies välttämättä saa tietoja. Irtisanomisaika 4 kk. Jos ei muuta sovita, maksetaan pitämättömät työaikapankkitunni t rahana irtisanomisajan päättymistä seuraavassa tilissä. Kaupan TES Työaikapank ki Lisätyö, ylityöt, sunnuntaityö, arkipyhätunnit, vapaapäivinä tehdyt tunnit, työajan lyhennysvapaa Vapaa pidettävä kertymisvuot ta seuraavan kalenterivuoden aikana. Käytännössä kaupan kysyntäpiikkien mukaisesti. Maksimisaldoraha 75 t (osa-aikaisilla 2 x viikkotyöaika), miinussaldo ei mahdollinen. TA:n aloitteesta ja korotetulla palkalla tehtävät tunnit siirtyvät vastaavasti korotettuina, TT:n aloitteesta tehdyt korottamattomi na. Työnantaja määrää viime kädessä Kyllä Vuosilomalain säädösten mukaisesti Ei erityisiä määräyksiä Tasataan saldo ennen työsuhteen päättymistä.

62 LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 4 (12) LÄHDE Järjestelyn nimitys Pankkiin siirrettävät erät Tasoittumiskausi Tasoittuminen sidottu sesonkeihin käytännössä Pankin saldorajat Pankkituntien korvaus% Kuka päättää pankkivapaan ajankohdasta Kokonaiset vapaapäivät Sairastuminen pankkivapaalla Luottamusmiesten tiedonsaantioikeudet Järjestelmästä irtautuminen Muuta Kirkon yleinen virka- ja työehtosopi mus Kollektivavt al Gällande Posten Åland och dess arbetstagare Työaikapank ki Joustovapaa Paikallisesti sovittavissa. Jos muuta ei todeta: työaikakorvaukset (lisä-, yli, sunnuntai-, aatto-, ilta- ja yötyö, menetetty viikkolepo), varallaolokorvaus, leirityöhön liittyvä erityiskorvaukset, hengellisen työn viranhaltijan siirretyt vapaapäivät, vuosiloman 15 pv ylittävä osuus (enintään 15 pv). HUOM! EI LOMARAHAA. TYÖAIKAPANKKI PIDETTÄVÄ ERILLÄÄN LIUKUVASTA TYÖAJASTA JA SÄÄSTÖVAPAASTA. Lisä- ja ylityötunnit (korotuksineen), iltatyö-, lauantaityösunnuntaityö- ja aattopäiväkorvaukset, lomaraha, vuosiloman säästövapaa, yötyölisä/korotus. Sovittava paikallisesti. Eos. Maksimiraja 20 työpäivää tai 150 t, miinusraja 5 työpäivää tai 38 t. Sovittava paikallisesti. Sovittava paikallisesti. MUUTEN NOUDATTELEE PÄÄPIIRTEITTÄIN MUITA PAU:N JOUSTOVAPAAJÄR-JESTELYITÄ. Mikäli sairausloma kestää enemmän kuin 2 pv, siirtyy vapaa myöhemmin pidettäväksi. Työaikakirj anpito pidettävä. Työntekijäl lä oikeus saada pyynnöstä laskelma työaikapan kin saldosta. 6 kk irtisanomisaika. Ks. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES. Matkatoimi stoalan TES ja tämän tutkimuksen esimerkkiyr ityksen säästövapaa sopimukset Säästövapaa Ylityöt (max 10 pv/kalenterivuosi, vuosiloma (18 päivän ylittävä osuus), lomaraha, lisäksi paikallisesti sovittavissa muitakin eriä Vapaa voidaan pitää aikaisintaan säästämisen aloittamista seuraavana kalenterivuonn a ja viimeistään 5 kalenterivuoden jälkeen Käytännössä vapaat pidetään yleensä kesäloman yhteydessä Ei maksimirajaa, miinussaldo ei mahdollinen. TES:n ja työaikalain mukaisesti korotettuna. TA ja TT sopivat, viime kädessä työntekijä päättää. Kyllä Vuosilomalain säädösten mukaisesti Ei erityisiä määräyksiä Ei määritelty muuten kuin että työsuhteen päättyessä pitämättömät vapaat maksetaan rahana. Tehdään joko tarkka tai lavea säästösuunnitelma.

63 LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 5 (12) LÄHDE Järjestelyn nimitys Pankkiin siirrettävät erät Tasoittumiskausi Tasoittuminen sidottu sesonkeihin käytännössä Pankin saldorajat Pankkituntien korvaus% Kuka päättää pankkivapaan ajankohdasta Kokonaiset vapaapäivät Sairastuminen pankkivapaalla Luottamusmiesten tiedonsaantioikeudet Järjestelmästä irtautuminen Muuta Mekaanisen metsäteollis uuden TES Työaikapank kijärjestelmä (LIITE VI) Säännöllisen työajan tasauserät sekä muita eriä paikallisesti sopien. Vapaat annettava 52 viikon kuluessa pankkiin siirrosta. Kysyntähuippu jen mukaisesti. Sovittava paikallisesti. Sovitaan paikallisesti. TA voi 14 päivän ilmoitusajalla määrätä vapaan ajankohdan. Kyllä. Vuosilomalain säädösten mukaisesti Ei erityisiä määräyksiä. Metalliliitto ja Sähköliitto (Malmikaiv osten TES, liittojen Teknologiat eollisuus ry:n kanssa sopimat TES:sit ja työaikapank kiohjeistuks et, jotka yhteneviä) Metsäalan TES, sopimus metsäalan työaikapank ista Työaikapank ki Työaikapank ki Säännöllinen työaika, työajan tasoittamisvapaat, ylityöt, vuosiloman säästövapaa, liukuva työaika. EI suositella ylitöitä, vaikka sekin mahdollista Yli- ja sunnuntaityöt ja niiden korotusosat, tuotospalkkioiden kautta kartutettu palkallinen vapaa, jaksotyövapaat ja niiden lisävapaat, vuosiloman säästövapaa, vuosiloma ja yrityskohtaiset lisälomapäivät, työajan lyhennyspäivät. Työntekijä päättää, mitä eriä haluaa siirtää. Kumulatiivine n tai vuosi, jos ei muuta sovita Ei määritelty, sovittaneen paikallisesti. Ei Vuodenaikojen olosuhteiden mukaisesti. Paikallisesti sovittavissa, ohjeistuksen mukaan max-raja päivä ja 2- vuorotyössä 170 t, keskeytyvässä 3- vuorotyössä 198 t ja keskeytymättömässä 3-vuorotyössä 240 t / vuosi Maksimiraja n työntekijän 6 kk:n palkkaa vastaava tuntimäärä. TES:n ja työaikalain mukaisesti korotettuna. Sovittava paikallisesti, työnantaja viime kädessä vastuussa. Sovitaan paikallisesti. Mikäli TA ja TT ovat erimielisiä, suositetaan paikallisesti sovittavaksi menettelyä, jossa TT voi päättää puolesta työaikapankkiin kertyneistä vapaista ja TA toisesta puolesta. Näin päätetyn vapaan yhtäjaksoinen enimmäisaika 3 vk ja siitä on ilmoitettava vähintään yhtä viikkoa ennen vapaan alkua. Kyllä Kyllä. Sovittava paikallisesti Työntekijän sairastuessa hän siirtyy sairaslomalle normaalien työajan karenssimäärät sten mukaisesti ja loppuosa vapaasta siirtyy myöhemmin pidettäväksi. Pääluottam us-mies sopijaosapuolena, viimeistään työntekijän valtakirjall a oikeus tutustua kirjanpitoo n. Ei erityisiä määräyksiä. Menettelytavat sovittava paikallisesti, TES:n suositus on että työsuhteen päättyessä työnantajan aloitteesta miinustunteja ei peritä, muuten tasataan irtisanomisaikana. 3 kk irtisanomisaika. Työsuhteen päättyessä pankkitunnit annetaan ensisijaisesti vapaana irtisanomisaikana, muutoin rahana.

64 LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 6 (12) LÄHDE Järjestelyn nimitys Pankkiin siirrettävät erät Tasoittumiskausi Tasoittuminen sidottu sesonkeihin käytännössä Pankin saldorajat Pankkituntien korvaus% Kuka päättää pankkivapaan ajankohdasta Kokonaiset vapaapäivät Sairastuminen pankkivapaalla Luottamusmiesten tiedonsaantioikeudet Järjestelmästä irtautuminen Muuta Palvelulaito sten työnantajay hdistyksen TES; 42 2 momentti sekä PTY:n jäsenyhteisö ille läheteyn uutiskirjeen 4/2012 ohjeistus Paperiteollis uuden alan yrityskohtai nen esimerkki työaikapank kisopimukse sta Paperiteollis uuden esimerkkiyr itys 2 (Tutkimuks en TEOLLISU USYRITYS A) Vapaaaikakorvaust en säästäminen PTYTES:n soveltamisal alla (työaikapank ki) Työaikapank ki Työaikapank ki Vapaa-aikakorvaukset: su-, la-, aatto-, ilta-, yö-, lisä, ylityö- ja varallaolokorvaus. EI LOMARAHAA. Työaika tasataan keskimäärin 40 t viikossa 52 viikon kuluessa. Viikottainen maksimityöaika on 48 t. Laaditun työtuntijärjestelmän ylittävästä työstä ja tehdyistä ylitöistä perusosa tallettuu pankkiin, muut osat maksetaan rahana. Erikseen esimiehen kanssa sovittaessa myös korotusosat voi tallettaa pankkiin. Ylityöt, vuorovapaat, lomarahanvaihtovapaat, esimiehen kanssa sovittavat "sisäänteot". Sovitaan paikallisesti. Suositus, että aluksi sovitaan lyhyehköstä määräaikaisest a kokeilusta esim. 6-8 kk ajaksi. Ei. 52 viikkoa Kysyntähuippu jen mukaisesti. Kumulatiivine n (tarkastelujaks o 1 vuosi). Kysyntähuippu jen mukaisesti. Sovittavissa paikallisesti, ei tarkempia määräyksiä tai ohjeistusta. Maksimisaldo 120 t, miinussaldo enintään 120 t. Maksimiraja 120 t, miinuraja 16 t. TES:n ja työaikalain mukaisesti korotettuna. Ylityöt siirretään pankkiin 100 %:lla korotettuina, jos ne ottaa vapaana, mutta TES:n mukaisesti (50 %:lla korotettuina), jos rahana. TA ja TT sopivat. TT ja esimies sopivat. TT voidaan velvoittaa pankkivapaalle tai kutsua töihin 7 pv ilmoitusajalla. TT voi pitää enintään puolet kertyneistä tunneista vapaana 2 viikon ilmoitusajalla. TA voi määrätä pidettäväksi yli 32 t saldokertymän samalla ilmoitusajalla. Pyrittävä antamaan kokonaisina vapaapäivin ä. Kyllä. Kyllä, kokonaisina työvuoroina. Sairausloman ajalle merkitty vapaaaikakorvaus siirtyy annettavaksi myöhempänä ajankohtana, jonka TA ja TT sopivat. Vapaa katsotaan pidetyksi. Sairastapaukse ssa työaikapankki vapaa keskeytyy ja muuttuu seuraavan päivän alusta sairaslomaksi. Ei määräyksiä. Saldotilann e näkyy palkkalask elmassa. 3 kk irtisanomisaika, jonka puitteissa kertyneet tunnit maksetaan / alijäämätunnit peritään.

65 LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 7 (12) LÄHDE Järjestelyn nimitys Pankkiin siirrettävät erät Tasoittuminen sidottu sesonkeihin käytännössä Pankin saldorajat Tasoittumiskausi Pankkituntien korvaus% Kuka päättää pankkivapaan ajankohdasta Kokonaiset vapaapäivät Sairastuminen pankkivapaalla Luottamusmiesten tiedonsaantioikeudet Järjestelmästä irtautuminen Muuta Paperiteollis uuden TES (liitteenä työaikapank kiohjeistus) Puusepänte ollisuuden esimerkkiyr ityksen 1 työaikapank kisopimus Puusepänte ollisuuden esimerkkiyr ityksen 2 työaikapank kisopimus Työaikapank ki Joustotuntim alli Sopimus työaikajoust ojen toteuttamise ksi Sovittava paikallisesti. Työntekijällä oikeus valita, korvataanko hänelle säännöllisen työajan (8 t päivässä ja 40 t viikossa) ylittävät tunnit heti vai siirretäänkö ne joustotunneiksi, jolloin korotusosa maksetaan tilissä ja perusosa siirtyy vapaana pidettäväksi. Säännöllisen työajan enimmäismäärän (50 t viikossa ja 10 t päivässä) ylittävä osuus. Sovitaan paikallisesti, pääsääntöisesti yksi kalenterivuosi. 52 viikkoa; edellisen vuoden joustotunnit on tasattava seuraavan vuoden huhtikuuhun mennessä. 7 kk määräaikainen sopimus. Ei. Järjestelmää sovelletaan ylija alikuormitustil anteissa. Joustotuntien tekeminen ja purkaminen sovitaan esimiehen kanssa etukäteen kuormitustilan ne huomioiden. Tuotannon kysyntähuippuj en mukaisesti. Sovitaan paikallisesti. Työajan on kuitenkin vuoden ajanjaksolla tasoituttava keskimäärin enintään 40 tuntiin. Maksimiraja 80 t, miinusraja 40 t. Ei määritelty. TES:n ja työaikalain mukaisesti korotettuna. Joustotuntie n palkka määräytyy tehdyn työn palkkauksen mukaan. TA ja TT sopivat. TT ja esimies sopivat etukäteen; ei tarkempia määräyksiä. Ilmoitusaika joustotuntien tekemiselle / tuntien tasaamiselle on 7 päivää tai sopimalla henkilön kanssa lyhyemmästä ajasta. Tuotannon häiriötilanteissa ilmoitusaika on 2 pv tai sopimalla henkilön kanssa lyhyemmästä ajasta. Työvuoron tai sitä pidemmänv apaan antamisajan kohdasta sovitaan TA;n ja TT:n kesken. Vapaat pidetään joko tunteina tai päivinä. Pyritään antamaan kokonaisina vapaapäivin ä, mikäli tunnit riittävät. Sovittava paikallisesti. Vuosilomalain säädösten mukaisesti Joustotuntisald o ei kulu sairausloman aikana. Ei erityisiä määräyksiä. Ei erityisiä määräyksiä. Ei erityisiä määräyksiä. 6 kk irtisanomisaika, jos ei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan kuluessa sekä työaikapankkisopimukse n että työsuhteen päättymisen tapauksissa. Työsuhteen päättyessä jääneet tunnit maksetaan, mutta alijäämä peritään vain mikäli irtisanojana TT. Yksittäinen työntekijä voi irtautua joustotuntimallista sopimalla esimiehen kanssa tuntien tasauksesta nollasaldoon. Sopimus perustuu henkilökohtaiseen sopimiseen. Jos työntekijällä on pätevä este olla osallistumatta joustoihin, silloin häntä ei siihen velvoiteta.

66 LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 8 (12) LÄHDE Puusepänteolli suuden TES Rahankäsittel y-palvelutalan TES Rautatiealan työehtosopimu s RVL:n ja yrityksen välinen työaikapankki sopimus sekä PALTA:n, JHL:n, Pardian ja YTN:n työaikapankki ohjeistus. Järjestely n nimitys Työaikapa nkkijärjest elmä (LIITE XI) Joustovapa a Työaikapa nkki Työaikapa nkki Pankkiin siirrettävät erät Työajan tasauserät sekä paikallisesti sopien myös muita eriä, esim. ylityöt ja niiden korotusosat. Sovittavissa: Lisäja ylityökorvaus, sunnuntaityökorvau s ja aattopäivälisä, lomaraha, työajan lyhennysvapaa. TT:llä oikeus siirtää joustovapaaksi vuosilomalain mukainen säästövapaa. Säännöllisen 8 t työajan ylittävät tunnit, yleensä 2 t / päivä (tehdään ns. kymppitunnin vuoro) Säännöllinen työaika, ylityöt, lisätyöt sekä näiden korotusosat. 52 viikkoa. Kysyntä huippuje n mukaise sti. Pankin saldorajat Sovitaan paikallisesti. Ei määritelty. Ei Maksimiraja 30 t, miinusraja 30 t. 52 viikkoa ( ) Määräaikainen sopimus: pankkiin voi kerryttää vapaita n. 17 kk ajan ja ne on annettava vapaana 27 kk:n kuluessa sopimuksen voimaantulosta. Kyllä, radanrak ennus tehtävä sulan maan aikana. Max. raja 270 t, miinusraja 40 t. Ei. Maksimiraja 120 t, miinussaldo mahdollisesti sovittavissa. Pankkituntien korvaus% Sovitaan paikallisesti. TES:n ja työaikalain mukaisesti korotettuna. 8 t ylittävät pankkitunnit 50 %:lla korotettuina, päivittäisistä ylitöistä tämän jälkee (10-12 t) 50 %:lla korotettuina ja 12 t ylittävät 100 %:lla korotettuina. TES:n ja työaikalain mukaisesti korotettuna. Kuka päättää pankkivapaan ajankohdasta Sovitaan paikallisesti. TA voi 14 päivän ilmoitusajalla määrätä vapaan ajankohdan. Sovitaan, TA voi päättää ajankohdan mikäli laitetaan työvuoroluetteloon. Viime kädessä työntekijä saa halutessaan. Ongelma tällä hetkellä krooninen vapaiden pitämättömyys. TA ja TT sopivat. Mikäli vapaita ei ole pidetty 27 kk:n määräaikaisen sopimuksen aikana maksetaan ne rahana. Tasoittumiskausi Tasoittuminen sidottu sesonkeihin käytännössä Kokonaiset vapaapäivät Kyllä. Tunteina tai kokonai sina vapaapäi vinä. Kyllä. Kyllä, työvuor oittain. Vuosilomalain säädösten mukaisesti Työkyvyttömy ysaikaa ei lueta joustovapaaksi. Sairauslomaaika ei kuluta pankkivapaita. Mikäli pankkivapaita ei pidetä ennen tasoittumiskau den loppua, maksetaan ne rahana. Vuosilomalain säädösten mukaisesti. Sairastuminen pankkivapaalla Luottamusmiesten tiedonsaantioikeudet Ei erityisiä määräyksi ä. Ei erityisiä määräyksi ä. Käytännös sä hyvät. Ei erityisiä määräyksi ä. Järjestelmästä irtautuminen Menettelytavat sovittava paikallisesti. Työsuhteen päättyessä pitämättömät vapaat korvataan 50 % korotuksella. Miinussaldon voi vähentää lopputilistä, jos työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä. Järjestelmästä irtautuessa pidetään pankkivapaat tasoittumisjakson puitteissa. 3 kk irtisanomisaika, jonka aikana pidetään vapaat tai tehdään miinustunnit; jos ei mahdollista maksetaan rahana. Yksilötasolla jokaisen valinta tekeekö tunteja pankkiin, kerrytetyt tunnit saa vapaana tai rahana sopimuksen määräajan päättyessä. Muuta Pankkitunnit voi saada rahana vain työsuhteen päättyessä tai työkyvyttömyyden estäessä vapaiden pitämisen ennen tasoittumiskauden päättymistä. 4 %:n erikoislisä ("korko") tässä työaikamuodossa työskenteleville jokaiselle pankkityövuoron tunnille.

67 LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 9 (12) LÄHDE Tavarankuljet usalan työntekijöiden TES / Yrityskohtain en TES-ptk koskien joustovapaata Kelpokuljetus FI Oy:ssä TEAM: Kirjatyöntekij öitä koskeva TES sekä Viestinnän keskusliiton ja Grafinet ry:n välinen TES TEAMin sopimusalan esimerkkiyrity s (Tutkimuksen TEOLLISUU SYRITYS B) Järjestely n nimitys Joustovapa a Työaikapa nkki Työaikapa nkki Pankkiin siirrettävät erät Ilta- ja yötyö-, ylityö-, hätätyö-, sunnuntaityökorvau kset. Lomaltapaluuraha viodaan sopia siirrettäväksi joustovapaaksi, vuosilomalain säästövapaan siirtämiseen joustovapaaksi työntekijällä on oikeus. Paikallisesti sovittavissa; esim. työajan tasoittumisvapaat, työajan lyhennysvapaat, liukuva työaika, vapaa-ajaki muutetut työaikakorvaukset, vuosiloman 18 pv ylittävä osa, vapaaksi vaihdettu lomapalkan korotus. Vain ylityöt. Ei määritelty muuten, mutta vapaan pitämisen ajankohta sovittava viimeistään kertymisvuoden päättyessä. Paikallisesti sovittavissa, kumulatiivinen. Tarkastelujakso yksi vuosi. 12 kk määräaikainen jakso. Käytänn össä sidottu tuotanto piikkeihi n ja kysynnä n vaihtelu un. Kysyntä huippuje n mukaise sti. Pankin saldorajat Joustovapaan maxsaldo 160 t, (säätövapaan 20 pv). Paikallisesti sopien voidaan kasvattaa 320 tuntiin. Sovittava paikallisesti, erityishuomio työsuojelullisiin tekijöihin. Maksimiraja 80 t, miinusraja 40 t (lainaaminen erikseen sovittava). Pankkituntien korvaus% TES:n ja työaikalain mukaisesti korotettuna. Paikallisesti sovittavissa. Työaikalain mukaisesti korotettuina. Kuka päättää pankkivapaan ajankohdasta Sovitaan, työntekijä saa vapaan haluamanaan ajankohtana ilman yrityksen painavia syitä. Jos usea työntekijä pyytää samalle ajankohdalle joustovapaata, etuoikeus ensisijaisesti pisimpään työsuhteessa olleella. Menettelytavat sovittava paikallisesti. TA ja TT sopivat, TA ei voi määrätä. TT voi kahden viikon ilmoitusajalla pitää pidempijaksoisen vapaan. Tasoittumiskausi Tasoittuminen sidottu sesonkeihin käytännössä Ei Kokonaiset vapaapäivät Kyllä, työvuor oittain. Sovittav a paikallis esti, pääsäänt öisesti kokonai sia vapaapäi viä. Kyllä. Jos työntekijä sairastuu joustovapaalla, saldoa ei pienennetä. Säästövapaan perusteella vaihdetun joustovapaan osalta menetellään vuosilomalain säädösten mukaisesti. Menettelytavat sovittava paikallisesti. Vuosilomalain säädösten mukaisesti. Sairastuminen pankkivapaalla Luottamusmiesten tiedonsaantioikeudet Ei erityisiä määräyksi ä. Joustovap aasaldo näkyy henkilön palkkalask elmas-sa, luottamus mies voi puuttua ongelmatil anteis-sa. Ei erityisiä määräyksi ä. Pääluotta musmies saa tilijaksoitt ain 2 viikon välein tiedot ja pääsee seuraamaa n saldokerty miä. Järjestelmästä irtautuminen Työsuhteen päättyessä pitämättömät joustovapaat maksetaan rahana Menettelytavat sovittava paikallisesti. 3 kk irtisanomisaika, jonka puitteissa kertyneet tunnit maksetaan / alijäämätunnit peritään. Muuta Menettelytavat sovittava paikallisesti.

68 LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 10 (12) LÄHDE Valtion virka- ja työehdot; Työaika, 7 Valtion virka- ja työehdot; Työaika, 7 a sekä JHL:stä saatu ohje/sopimu sluonnos paikallisesta työaikapank ista. Vartiointial an TES Järjestelyn nimitys Työaikapank kijärjestelmä säännöllisen työajan kohdentamis eksi Työaikakorv auksiin perustuva työaikapank kijärjestelmä Työaikapank ki (21 ) Pankkiin siirrettävät erät Säännöllisen työajan ylittävät tunnit. Sovittavissa paikallisesti: lisä- ja ylityökorvaukset, viikottaisesta vapaaajasta saamatta jäänyt osuus, ilta-, yö-, vuorola- ja su-työkorvaukset sekä aattopäiväkorvaus ja liukuvan työajan tunnit. HUOM! EI LOMIA. Ylityötunnit, sunnuntaitunnit, työajan lyhennysvapaat, arkipyhäkorvaukset. EI haittalisiä (ilta-, yö- ja lauantailisät, koska eivät ole täysiä tunteja Tasoittumiskausi Sovittavissa paikallisesti, enimmäismä äriä ei rajoitettu. Sovittavissa paikallisesti. Kumulatiivi nen Tasoittuminen sidottu sesonkeihin käytännössä Ei. Ei. Kerralla pidettävien vapaiden määrä on enintään 5 päivää (yksi viikko). Ei Pankin saldorajat Sovittavissa paikallisesti. Sovittavissa paikallisesti. Ohjeessa maksimisaldo 75 t. Max-raja vapaasti sovittavissa, miinusraja max 40 t Pankkituntien korvaus% Tunti tunnista - periaatteella. TES:n ja työaikalain mukaisesti korotettuna. TES:n ja työaikalain mukaisesti korotettuna. Kuka päättää pankkivapaan ajankohdasta Sovitaan, viime kädessä työnantaja voi päättää 2 viikon ilmoitusajalla. Sovitaan, viime kädessä työnantaja voi päättää 2 viikon ilmoitusajalla. Kerralla pidettävien vapaiden määrä on enintään 5 päivää (yksi viikko). TT ja TA sopivat. Työntekijällä on kuitenkin arviolta paremmat vaikutusmahdoll i-suudet vapaisiin kuin muuten. Kyllä, ellei viraston töiden järjestelystä muuta johdu. Kyllä, ellei viraston töiden järjestelystä muuta johdu. Kyllä Sairastapaukse ssa työaikapankki vapaa keskeytyy ja muuttuu seuraavan päivän alusta sairaslomaksi. Sairastapaukse ssa työaikapankki vapaa keskeytyy ja muuttuu seuraavan päivän alusta sairaslomaksi. Vapaa katsotaan pidetyksi, 7 pv ylittävä osuus siirtyy takaisin saldoihin; vuosilomalain säädösten mukaisesti Kokonaiset vapaapäivät Sairastuminen pankkivapaalla Luottamusmiesten tiedonsaantioikeudet Työaikakirj anpito pidettävä, mutta koska sopimukset yksilökohta isia, ei luottamus mies välttämättä saa tietoja. Työaikakirj anpito pidettävä, mutta koska sopimukset yksilökohta isia, ei luottamus mies välttämättä saa tietoja. Saldon ylläpitämis estä pitää sopia, saldon pitää näkyä, pääluottam usmies sopijaosap uolena. Järjestelmästä irtautuminen 6 kk irtisanomisaika. Ei erityisiä määräyksiä. 3 kk irtisanomisaika, jonka puitteissa tasataan saldot. Mikäli ei tasattu irtisanomisajan kuluessa, sovitaan maksamisesta tai perimisestä työsuhteen päättyessä paikallisesti. Muuta Voidaan ottaa viraston yksipuolisella päätöksellä kokeiluna käyttöön enintään 12 kk ajaksi (ajanjaksolla ). Tämä työaikapankki soveltuu liukumatuntien leikkaantumisen, "harmaan" ylityön vähentämiseen. Ensisijaisesti pidetän vapaana, mikäli ei mahdollista, voidaan maksaarahana. Tämä työaikapankki soveltuu erityisesti jaksotyöaloille.

69 LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 11 (12) LÄHDE Veneenrake nnusteollisu uden TES Viestinvälity s- ja logistiikkaalan TES Järjestelyn nimitys Työaikapank ki (7 5.) Joustovapaa Pankkiin siirrettävät erät Säännöllisen työajan tasoittuminen, vuorokautiset ja viikottaiset ylityöt, työajan lyhentämisvapaa sekä vuosilomalain säästövapaa. Automaattisesti joustovapaaksi siirretään: liukuvan työajan ylityksen kertymä ja vuosityöajan lyhennys. Työntekijällä on oikeus vaihtaa joustovapaaksi: yötyölisä ja yökorotus. TA ja TT voivat sopia lisä- ja yliyön, iltatyölisän, lauantaityökorvauksen, sunnuntai- ja aattopäivälisän, vaalitoimitsijan palkkion sekä korvauksen postinjakelun tilapäisestä urakoinnista. Tasoittumiskausi Tasoittuminen sidottu sesonkeihin käytännössä Pankin saldorajat 52 viikkoa. Ei. Sovitaan paikallisesti. Säännöllinen vuorokautinen työaika voi luottamusmiehen kanssa sovittaessa olla tasoittumisjakson aikana enintään 12 t ja viikossa 52 t. päsääntöisesti maksimisaldot enintään 120 t ja miinussaldot enintään 40 t. Suuria miinussaldoja ei suositella. Automaattis esti siirrettävien erien osalta yksi vuosi, muuten ei määritelty. Ei 38 t 15 min, paikallisesti sopien voidaan kasvattaa 153 tuntiin Pankkituntien korvaus% Ellei vapaan antamisesta päästä sopimukseen, suoritetaan pankkiin siirrettyjen ylitöiden osalta yksinkertainen rahakorvaus. Säännöllisen työajan tunneilta ja tylajan lyhentämisvap ailta pitämättömät tunnit korvataan 50 %:lla korotettuina. TES:n ja työaikalain mukaisesti korotettuna. Kuka päättää pankkivapaan ajankohdasta TA ja TT sopivat. Sovitaan paikallisesti. Jos usea työntekijä pyytää samalle ajankohdalle joustovapaata, etuoikeus ensisijaisesti pisimpään työsuhteessa olleella. Kyllä. Kyllä, mutta voidaan myös lyhentää työaikaa Sairastuminen pankkivapaalla Sairastuessa ennen pankkivapaata vapaa siirtyy myöhempään ajankohtaan. Sairastuessa vapaalla vapaa kuluu sovitun mukaisesti. Jos työntekijä sairastuu joustovapaalla, saldoa ei pienennetä. Säästövapaan perusteella vaihdetun joustovapaan osalta menetellään vuosilomalain säädösten mukaisesti. Ei erityisiä määräyksiä. Ei erityisiä määräyksiä. Joustovapa asaldo näkyy henkilön palkkalask elmas-sa, luottamus mies voi puuttua ongelmatil anteis-sa. Kokonai set vapaapäivät Luottamusmiesten tiedonsaantioikeudet Järjestelmästä irtautuminen Työsuhteen päättyessä maksetaan rahana pankkitunnit. Työsuhteen päättyessä pitämättömät joustovapaat maksetaan rahana Muuta Joissakin on 50 % korotus yli 40 t meneville tunneille, mutta säännöllisen työajan pankeissa usein tunti tunnista - periaatteella 50 tuntiin asti per viikko. Työntekijällä on oikeus vaatia sovittavasti ja oikeuden perusteella joustovapaaksi siirrettyjen osien maksamista rahana. Työnantajalla on oikeus maksaa rahana joustovapaan kertymä tai osa siitä, mikäli työntekijä ei noudata suunnitelmaa vapaiden pitämisestä. Lomarahasta/säästöva paasta kertyneen joustovapaan maksamisesta rahana TA ja TT voivat sopia.