LAUANTAI VIIKKO PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU

Transkriptio

1 P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI VIIKKO ANTERO TIIRINKI Joukko pyhäjokisia teki kesäheinäkuun vaihteessa retken Vienankarjalaan. Tarkoituksena oli tutustua jatkosodan aikaisiin sotatantereisiin ja niiden nykytilaan. Olimme lukeneet useita eri henkilöiden kirjoittamia kertomuksia sodan vaiheista ja halusimme käydä paikanpäällä katsomassa onko vielä tänään kohteet tunnistettavissa. Matkanjohtajana toimi Veli- Matti Tuuttila ja paikallisena oppaana Aleksander Jegorov, kunnanjohtaja Vuonnisen ja Luusalmen kylistä. Yövyimme Vuonnisen kylässä ja Kalevalan (entisaikaan Uhtua) kaupungissa. Matkareittimme oli Pyhäjoki-Lentiira-Kostamus- Vuokkiniemi-Vuoninen-Kalevala ja sieltä takaisinpäin. Tiet Kostamuksesta eteenpäin ovat tosi huonokuntoisia ja kylät rähjäisiä. Kylien nuoret ovat muuttaneet muualle paremman elintason toivossa. Jatkosodan uhan käydessä ilmeiseksi Pyhäjoen miehet koottiin kesällä 1941 Raaheen, jossa perustettiin Jalkaväenrykmentit JR 32 ja JR 11. Joukot liitettiin kolmanteen armeijakuntaan jonka puolustus-/hyökkäyssuunta oli Uhtua, Kiestinki ja Aunuksen Karjala. Näihin joukkoihin sijoitettiin noin 500 miestä. Muut pyhäjokiset, noin 390 miestä, sijoitettiin lähinnä Kannaksen puolustusjoukkoihin. Joukot kuljetettiin heinäkuun alussa Suomussalmelle, josta alkoi eteneminen sodan puhjettua vihollisen talvisodassa valtaamien alueiden takaisinsaamiseksi. Ensimmäiset taistelut käytiin Vuonnisen kylän lähistöllä, jossa kaatui tämän rintamalohkon ensimmäinen Pyhäjoen poika, Rööningin Nantte. Vuonnisessa asui sodan aikana nelisensataa karjalan heimon asukasta, tänään parisenkymmentä. Karjalan rajaseudut autioituvat. Vuonnisen alkukahakoiden jälkeen päästiin etenemään itään Pistojoelle johon venäläiset olivat rakentaneet vahvat puolustusasemat ja kauemmas joen taakse tykki- ja kranaatinheitinasemat. Pistojoelle tuli Raatteesta tie, joka oli luonnollinen suomalaisten sotakaluston kuljetusreitti ja hyökkäyssuunta. Vihollinen osasi odottaa hyökkäystä ja oli hävittänyt Pistojoen ylittävän sillan perääntyessään. Hävitetyn sillan pohjoispuolella on joessa muutamia pieniä saaria joiden kautta hyökkäys päätettiin toteuttaa. Venäläiset odottivat hiljaa suomalaisten tykistövalmisteluja ja ryntäystä saariin. Viimeinen virta saarien ja joen itärannan välissä oli niin voimakas, ettei sitä voinut ylittää ilman siltaa tai veneitä. Saariin oli ehtinyt tulla satoja suomalaisia. Kun pioneerit aloittivat sillan rakentamisen, aloitti venäjän sotajoukot välittömästi ankaran tykki- ja kranaattitulituksen saariin ja vastarannalle hyökkäävien suomalaisjoukkojen sekaan. Joen ylityksestä ei tullut mitään, ja voimakas virta vei pioneerien valmistelemat siltaelementit mennessään. Suomalaisjoukoissa vallitsi voimakas sekasorto ja itse kukin yritti etsiä suojaa parhaan kykynsä mukaan. Ilma oli vihollisen keskityksestä johtuen rautaa täynnä ja kaatuneita ja haavoittuneita tuli paljon. Aikalaisten muistelmat kertoo, että joki oli punaisenaan kaatuneiden verestä. Haavoittuneita ei voitu auttaa mitenkään. Tulihelvetti jatkui kaksi päivää ja niiden välisen yön. Muistan vielä kuusikymmenluvulta isäni painajaisunet ja kertomuksen kuinka hän ja naapuri, Tuikkalan Matti makasivat saaressa kiven takana ja yrittivät pysyä hengissä mahdollisimman matalana maaten. Kranaatinsirpale tappoi naapurin Matin ja haavoitti isääni. Hän joutui makaamaan toista vuorokautta kuolleen naapurinsa vieressä ennen kuin suomalaiset saivat sivulta koukkaamalla vihollisen perääntymään ja tulituksen päättymään. Vasta sitten saatiin kuolleet, joita oli kaikkiaan noin 500, kerättyä ja vielä elossa olevat haavoittuneet sidottua ja siirrettyä jatkohoitoa samaan. Pyhäjokisia kuoli tässä ensimmäisessä tositaistossa kaikkiaan 20 miestä ja varmaankin vähintään sama määrä haavoittui. Pappi olikin tuttu näky kotikylän raitilla viedessään kuolinilmoituksia kotitaloihin. Tänään Pistojoki on rauhallinen, asutusta ei ole ja kasvillisuus on peittänyt sodan jäljet. Vanha tieura ja edelleenkin ilman siltaa oleva ylityskohta ovat selvästi havaittavissa. Sodan kertomukset luettuaan voi mielessään vieläkin aistia sodan kauhut ja tapahtumat maiseman nähtyään. Pistojoelta hyökkäys jatkui parikymmentä kilometriä itään kohti Uhtuaa pysähtyen Kiskiskukkuloille johon venäläiset olivat rakentaneet vahvat puo- PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Isien jäljillä Uhtuan sotatantereilla Venäläisten sotamuistomerkillä. lustusasemat. Makkara ja Munakukkula sekä lähistön Eldankajärvi muistetaan Helismaan sotarallista. Munakukkulaa yritettiin vallata useaan otteeseen mutta venäläiset löivät suomalaiset takaisin ja sota muuttui kolmeksi vuodeksi paikalleen jämähtäneeksi asemasodaksi. Kiskis- kukkuloiden valtausyrityksissä kuoli syksyn 1941 aikana vielä yhdeksän Pyhäjoen miestä. Nykyään vanhat juoksuhaudat ja korsujen pohjat ovat vielä helposti havaittavissa vaikkakin ovat ajan saatossa madaltuneet ja alue kauttaaltaan kasvaa metsää. Venäläiset ovat pystyttäneet Kiskis-kukkulalle mahtipontisen monumentin isänmaallisen sodan voittajille jossa lukee tähän pysähtyi saksalaisten fasistijoukkojen valtausyritykset vuonna Totta osittain Matkanjohtajan mietteitä VELI MATTI TUUTTILA Tutustuin Aleksander ja Tonja Jegoroviin 1990-luvulla Marjan ja Lihan kautta. Kiinnostus entisen Uhtuan alueeseen heräsi kun isäni veli Matti Tuuttila kaatui Pistojoella ja äitini veli, Anto Impola haavoittui Uhtuan alueella. Omaperäinen karjalaiskulttuuri ja -asutus kiehtoi minua niin kuin Kiantoa, Lönnrotia ja Inhaa aikoinaan. Siitä ei ole kylläkään enää jäljellä kuin rippeet, puhdasta sillä suomalaiset sinne etenivät mutta sodan loppuvaiheessa JR 32 pyhäjokiset mukaan lukien siirrettiin Kannaksen puolustustaisteluihin ja saksalaiset ottivat rintamavastuun Uhtualla. Pyhäjokisia kaatui jatkosodassa 117 miestä, joka suhteessa miesmäärään on selvästi naapurikuntia Kalajokea ja Oulaista suurempi. Röhöstä on Tiltun tie, se murasena kurasena Uhtualle vie Röhö sijaitsee noin 50 kilometriä Uhtuan kaupungista pohjoiseen kauniin ja puhtaan Röhöjärven rannalla. Asutusta ei enää ole mutta Röhönkylän talojen paikat ovat vielä selvästi havaittavissa sortuneista takkamuureistaan ja perustuksistaan. Nyt kuulemma Moskovan oli- karjalaisheimoa on enää jäljellä 13%. Kun siellä käy kylässä, usko vahvistuu, että vaikka sota hävittiin, niin olemme todellisia voittajia, kun emme joutuneet sirpin ja vasaran alle, vaan itsenäisyys säilyi. Siellä näkee, kuinka suuren puolustustyön Suomen miehet ovat lapioilla tehneet; juoksuhautoja, tulipesäkkeitä ja korsuja näkee vielä nytkin kilometritolkulla, vain ajan hammas on sammaloittanut niitä. Lipputangossamme on kyltti, jossa lukee Uhrin ansiosta lippu liehuu. garkit ovat ostaneet järven rannalta useita tontteja Luusalmen kunnalta tuleville datsoilleen. Röhö oli sodan ajan suomalaisten hallussa, rintamalinja sijaitsi koko asemasotavaiheen ajan Röhön ja Uhtuan puolivälissä kahden harjanteen kohdalla, jotka pieni puro erottaa toisistaan. Myös täällä on vanhat juoksuhaudat vielä havaittavissa ja luonnollisesti venäläisten pystyttämä monumentti Vanha sotilaskuva Uhtualta sodan voittajille. Vanha Tiltun tie jatkuu Uhtualta Röhön kautta vienan Kemiin ja on vieläkin huonokuntoinen ja täynnä nimismiehen kiharaa. Paras kulkuneuvo Vienankarjalan teille onkin maasturi. Tänään Karjalan maastoissa voi vapaasti kulkea mutta tarvitaan ehdottomasti alueet tunteva paikallinen opas, koska alueen karttoja ei ole oikein mistään saatavissa.

2 sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset Frisbeegolfpuisto Annalankankaalle Messut lähestyvät TERHI PIILOLA Vuosi sitten kunnalle tehty aloite Frisbeegolfpuistosta on alkanut pikku hiljaa toteutua. Aloitteen kunnalle teki Jaakko Puhakka ja hanketta alettiin viedä eteenpäin tänä kesänä. Tällä hetkellä hanketta vie eteenpäin pieni porukka yhteistyössä kunnan kanssa, mutta frisbeegolfseuran jäsenten kerääminen on jo aloitettu. Ensi kuussa pidetään seuran perustamiskokous ja syksyn aikana on tarkoitus saada korit paikoilleen, Jukka-Pekka Hietala kertoo. Olemme saaneet 18 koria lahjoituksena Pyhäjokisilta ja muutamilta Raahelaisilta yrityksiltä. Suuri kiitos kuuluu jälleen kerran yrityksille ja yrittäjille! Hietala kertoo. Annalanpuisto sopii frisbeegolfradan paikaksi todella Raahen Taideyhdistys järjestää aikuisten taideleirin Annalassa elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Leirin opettajana toimii raahelainen taiteilija Antero Fors. Leirille mahtuu 20 osallistujaa. Leiri on tarkoitettu pääasiassa yhdistyksen jäsenille, mutta hyvin. Se on lähellä keskustaa ja sen myötä toivotaan paljon käyttäjiä. Radan alustavassa suunnitelmassa turvallisuus oli tärkein asia, joten otimme huomioon läheiset yksityisalueet, lisää Jukka-Pekka. Pyhäjoella on paljon lajin harrastajia ja Hietala toivoo myös, että uuden puiston myötä harrastajia tulisi lisää: Tämä harrastus on edullinen aloittaa ja sopii laajalle ikäryhmälle. Pyhäjoen kenttää tullaan myös tulevaisuudessa kehittämään: Kunhan saamme nyt aluksi jonkinlaisen pystyyn. Tulevaisuuden toiveena on kehittää puistoa ja keskittyä siihen, että saadaan rataväylät kuntoon virallisia kilpailuja varten. Talkoot frisbeegolfpuistossa tullaan järjestämään syksyllä, kun ratasuunnittelija Erno Väyrynen Oulaisten Power Gripistä on käynyt tarkastamassa radan. Taideleiri Annalassa mikäli leiri ei täyty oman yhdistyksen väestä, niin mukaan otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä muitakin maalauksesta kiinnostuneita. Tiedustelut: Martti Lehtelä / Raahen taideyhdistyksen puheenjohtaja puh ANNI MATTILA Kesälomasta huolimatta tulevilla kakkosilla on riittänyt energiaa myös messujen suunnitteluun. Kukin on ahertanut omalla osa-alueellaan ja lukiolla on tullut rampattua palavereiden ja mainosten myynnin merkeissä. Tiimi on aloittanut mainosmyynnin kesäkuussa, ja myynti on edennyt hyvin. Otamme sponsoreita ja mainoksia lehteen edelleen mielellämme vastaan. Näissä asioissa ottakaa yhteyttä myyntitiimimme vastaaviin Sami Brusiniin ja Janne Keskitaloon. Myös looshien myynti on hyvällä mallilla: puolet loosheista on jo myyty. Vielä ehtii oman looshinsa varata! Lisätietoa varaamisesta saa looshipäälliköltämme Terhi Piilolalta. Lisätietoja messuista voi käydä katsomassa messujen nettisivuilta messut.pyhajoki.fi Myyntitiimi Janne Keskitalo Sami Brusin Looshipäällikkö Terhi Piilola Projektipäällikkö Leena Lindelä Annalan kotiseutumuseo avoinna pe 2.8. saakka ma-pe 12-18, la-su * 8000 esinettä, 22 rakennusta Vapaa pääsy Tervetuloa! Pyhäjoen metsästysseuran sääntömääräinen KESÄKOKOUS majalla ma klo Tervetuloa! Vastaus-/kiitospuhe Pauha Matiksi nimityksen jälkeen Yhteislauluilta Annalassa sunnuntaina klo 18. Laulattajana Seelarit Vapaa pääsy Tervetuloa laulamaan yhdessä! JAAKKO JUKKOLA Olin mykistynyt tiedosta, että mua ollaan valitsemassa Pyhäjoen Pauha Matiksi vuonna Enhän ole kulttuuri ihminen, en oppinut, ainoastaan supistettua kansakoulua käynyt, joka sekin alkoi vasta 9 vuotiaana ja lopustakin jäi kesken, kun piti alkaa navettamieheksi. Olen vain metsäjätkä ja turvenuija, tai miksi sitä maanviljelijää nykyisin sanotaan? Mutta asia perusteltiinkin kotiseututyölläni, niin suostuin ehdokkaaksi. ILOITSEN suuresti siitä, että kotiseututyö on arvostettu käsittääkseni nyt ensimmäisen kerran tämän nimityksen arvoiseksi. Minä olen tuntenut velvollisuudeksi olla edistämässä vapahtajan lausumaa kahdesta asiasta: Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. 53 vuotta olin virallisesti vastaamassa maa- ja karjatilan asioista, jotta perheellä olisi koti ja ruokaa. Ja myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta vaikuttamisen. Ja sen toisen - VIELÄ TÄR- KEÄMMÄN - Jumalan sanan tarjolla pitämisen eteen olen lueskellut lapsille Jumalan sanaa mm. Lutherin postilloista, sekä järjestämällä kotiin seuroja ja olemalla seurakunnan tehtävissä mukana. Koti, Kotiseutu, Isänmaa. Mitä ne minulle merkitsee? Hyvin paljon! Kotihan on paikka, jonka sinne palaavan on sanottu tunnistavan kultaisesta ikkunasta, jonka alla isä veisteli kultaista kirvesvartta. SIIS JÄLOPUISE- NA SE KOTI NÄKYI. Ja Tiedän paikan armahan, rauhallisen ihanan, jos on olo onnekas elo tyyni suojakas. Sepä koti kulta on, koti kallis verraton, eipä paikkaa olekaan, kodin vertaa ollenkaan. Kotiseutu on se, jossa naapurit, ystävät, tuttavat ovat. Se on yhteisö jossa saamme tuta yhteisyyttä, turvaa, luottamusta, jopa arvostusta. Kotiseudun luonto, pellot, niityt, metsät, vesistöt Elikkä erittäin rikas ja vehreä, jossa on ne kaikkein rakkaimmat lapsuuden leikkipaikat. Ja kaikki tämä menetetään, jos joudumme muuttamaan pois kotiseudulta. Kotimaa on se joka kaiken tämän mahdollistaa. Toisin sanoen itsenäisyys päättää asioista. On oma kieli, kulttuuri Tähän meille on luvattu osuus sanoilla: Hän asetti heille määrätyt ajat ja heidän asumisen rajat, että he etsisivät Herraa ja jos mahdollista, vaivoin voisivat Hänet löytää.

3 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 3

4 sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset Pyhäjoen palveluhakemisto Vihannintie 8, Pyhäjoki OSTAMME JA OTAMME VASTAAN ROMUAUTOJA YM. METALLIROMUA ISOIMMAT ERÄT NOUDAMME NOSTURIAUTOLLA MYYTÄVÄNÄ RST-PUTKIA esim mm LISÄTIETOJA AVOINNA MA - PE rannikon.varaosa@yritysnet.com Palvelemme joka päivä klo 21 asti! ark la 8-21 su EVÄSKONTTI Vanhatie 44, Pyhäjoki, Puh RTV-huolto Tmi Kari Kivimäki Antenniasennukset ja antennitarvikkeet Avoinna: TI - PE LA 8-13 Puh JUMPPA- JUSSIN FYSIOTERAPIA FT: Vesa Mikkonen Satu Mikkonen puh , Kuntatie 4, Pyhäjoki SÄHKÖPALVELU Anttila Oy Sähköasennukset - Sähkösuunnitelmat Antenniasennukset Puh. (08) Viirretjärventie YPPÄRI

5 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 5 Lapsuuden muistot johdattavat kesäisin Pyhäjoelle TERHI PIILOLA Anna-Maija Timonen (os. Luoto) syntyi Pyhäjoella 1943 Paloaseman kulmalla sijainneeseen kotitaloon, jota kutsuttiin Viikinnurkaksi. Hän opiskeli Pyhäjoella kansakoulun ja Raahessa kauppakoulun. Anna-Maija muistelee kouluaikoja hymyssä suin: Koulusta on paljon hyviä muistoja. Siellä oli aina mukavaa, enkä muista, että ketään olisi kiusattu, vaikka muuten vauhdikkaita lapsena olimmekin. Anna-Maija muutti vuonna 1965 Taivalkoskelle töiden perässä. Siellä hän tapasi puolisonsa Arto Timosen. Tällä hetkellä pariskunta asuu Oulussa, jonne he muuttivat vuonna Heillä on kolme lasta, jotka asuvat Etelä-Suomessa. Timoset viettävät kesät Pyhäjoella mökkeillen ja Anna-Maija saa vaihtaa kuulumisia vanhojen tuttujen kanssa. Maisemat muuttuneet Anna-Maijan mielestä Pyhäjoessa viehättää juuri maalaispitäjän henki, vaikka Pyhäjoki onkin muuttunut vuosien varrella: Tänä päivänäkin täällä melkein jokainen tuntee toisensa niin kuin ennen vanhaankin. Lapsuus ajoilta muistan kuitenkin Pyhäjoen paikkana, jossa oli paljon pieniä kyläkauppoja, kun nykyään on vain kolme suurempaa kauppaa. Muutenkin maisema on hiukan muuttunut kaupunkimaisemmaksi, kun teollisuutta ja uusia ihmisiä on tullut lisää, Anna-Maija kuvailee. Monia kauniita paikkoja Pyhäjoen kaunein paikka on Timosten mielestä ehdottomasti Helaakoski, jonka he näkivät viime kesänä ensimmäistä kertaa. Myös penkkatie, merenranta ja Hourunkoski kuuluvat Pyhäjoen kauneimpiin paikkoihin. Kesämuistoja Pyhäjoelta Lapsuuden muistot johdattavat aina kesäisin Pyhäjoelle. Vietin lapsuudessa ja nuoruudessa paljon aikaa merellä - niin uiden, veneillen, kuin rannalla oleskellen. Muistan kaikki kesät lämpiminä ja ihanina. Yhtenä päivänä uimme seitsemän kertaa päivän aikana Tammella, joka oli Pyhäjoen paras uimapaikka. Uimakoulut, joita järjestettiin Tervossa ja Maivassa olivat kesän kohokohtia lapsena. Muistan myös leirejä, joita järjestettiin Pyhäjoella. Nukuimme mökeissä joihin meille oli järjestetty majoitus. Myös Pyhäjoelle tulleet sirkukset suurine telt- Timosen pariskunta Pyhäjoella kesällä toineen ovat jääneet mieleen, Timonen muistelee. Timoset eivät pidä Pyhäjoelle muuttamista mahdottomana, mutta tällä hetkellä pariskunta aikoo kuitenkin jäädä vielä Ouluun. Poistokirjamyyntiä kirjastolla Heinäkuun alussa kirjastolla pidettiin poistokirjanmyyntiä. Tyytyväisiä ostajia ja ostettavia kirjoja riitti.

6 sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset /ps Voimassa Kesäperuna 2 kg pussi, Suomi Palvelemme: ma pe 8 21, la 8 21, su EVÄSKONTTI Vanhatie 44, Pyhäjoki Puh tuukka.lisko@k-market.com

7 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 7 Seurakunta tiedottaa Avioliittoon vihitty: Jarmo Johannes Wallin ja Saara Helena Pystö Avioliittoon kuulutettu: Aki Pekka Haikola ja Tarja Annikki Laitala, Juha Kalervo Tuuttila ja Tiina Karoliina Keskitalo, Anssi Tapani Mikkola ja Ronja Maria Darth, Jaakko Tapani Vähäkangas ja Marjo Eveliina Seppä Jumalanpalvelus ja HPE kirkossa su klo 10 (saarna everstiluutnantti evp Niilo Hakala). Jumalanpalvelus liittyy Uudenheräyksen kesäseuroihin, jotka pidetään Raahessa Merikirkko Pyhäjokisuulla su klo 18. Lähtö Tervon satamasta klo Jumalanpalvelus kirkossa su 4.8. klo 10. Lastenleiri Rajaniemessä tipe Diakonia: -Rovastikunnallinen omaishoitajien leiri Nivalassa Vinnurvan leirikeskuksessa Ilmottautuminen Mirjalle diakoniatoimistoon 8.8. mennessä, p TULOSSA: -Vapaaehtoisten retki Siikajoelle Törmälän matkailumaatilalle to 8.8. Lähtö linja-autolla seurakuntatalon pihalta klo 17. Törmälässä ruokailu, tarinaa entisaikojen Siikajoesta ja kahvit. Ilmoittautuminen 2.8. mennessä p (huom, avoinna ke 9-13) tai viikolla 31 Mirjalle p Tervetuloa lähetyskahviloissa, yhteisvastuukeräyksessä, juustokeittotalkoissa ym. mukana olleet! Muistuta myös kaveria! RY: Seurat su 4.8. klo 13 Yppärin rukoushuoneella, Martti Nuorala, Jouko Piilola Kirkkoherranvirasto p avoinna juhannuksen jälkeen keskiviikkoisin klo Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p tai seurakuntapastori Kai Juvila p Seurakunta nyt myös facebookissa! Tykkää Pyhäjoen seurakunta sivuista ja saat tuoreimmat tiedot seurakunnan tapahtumista. Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: Merikirkko Pyhäjokisuulla su klo Lähtö Tervon satamasta klo Kolehti ja kirkkokahvit Pyhäjoen meripelastusyhdistyksen toiminnan tukemiseen Järjestöt toimivat Eläkeliiton Pyhäjoen yhdistys ry. Joensuun matkan aikataulu: 2.8. klo 7.30 Shell, klo 7.40 Pirttikosken koulu, klo 8.00 Yppärin Neste. Lisätietoja: puh / Anna-Liisa. Matkalle mukaan laulukirja, pientä arvottavaa ja iloinen mieli. Vapaaehtoisten kokoontuminen Koskelan mökille Rajaniemen rantaan ma klo 11. Kokoontuminen Viirteessä, Rajaniemen risteyksessä klo Iloinen mieli mukaan! Tervetuloa. Lisätietoja toiminnastamme myös www. elakeliitto.fi/pyhajoki Kaatuneitten omaiset Pyhäjoen osasto Kahvitilaisuus Puhtolassa ma klo 12. Arvontaa. Tervetuloa! Pirttikosken maaseutunaiset Kökkä Ylisenojan grillikodalla tiistaina klo Kahvia, makkaraa ja arvontaa. Emäntinä Maila, Irja ja Leena. Kuopion reissu peruttu osanottajien vähyyden vuoksi. Pyhäjoen Invalidit ja Sotaveteraanit Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaakson tammenlehväsukupolven kristillis-isänmaallinen kirkkopyhä Kalajoella su 4.8. Ohjelma: klo 9.45 kirkon esittely, klo 10 messu, klo ruokailu, klo 13 päiväjuhla. Sitovat ilmoittautumiset mennessä Jukka Kestille p SPR Pyhäjoen osasto Verenluovutus ke klo seurakuntatalolla. Tervetuloa luovuttamaan! Yppärin erämiehet ry. Syyskokous Metsästysmajalla torstaina klo 18. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Yppärin maa- ja kotitalousnaiset Kahvitellaan Jenna Helaakoskella maanantaina klo 16. Seuraa myös yhdistyksen tiedotusblogia nettiosoitteessa ypparinnaiset.blogspot. fi Pihakirppis Annalankankaalla Minkintie 7 pe 2.8. klo ja la 3.8. klo Tervetuloa tekemään edullisia löytöjä. Tarjolla mm. astioita, huonekaluja, mattoja, lastenvaatteita, leluja ja nuorten/aikuisten vaatteita! Yli 10 myyjää! Kävijöiden kesken arvotaan herkkukori! Kirppis järjestetään, satoi taikka paistoi! Tervetuloa! Meidän vaari 60 v *Hallussas varmaan on nuoruuden taika, kun pysty ei Sinuun vuodet, ei aika.* Puolisoa, isää, vaaria ja appiukkoa onnitellen; Anna Sari, Teemu, Aleksi ja Lauri Susanna, Mika, Leo, Luukas, Saska, Samuel ja Olivia Mikko, Kati, Riku ja Hannes Markku ja Elina (Ei juhlia, ei lahjoja. Juhlittu perhepiirissä.) Pirttikosken metsästysseura ry KESÄKOKOUS perjantaina 9.8. Haapalassa. Esillä sääntömääräiset kesäkokousasiat. Johtokunta Kylpytynnyrin vuokrausta & minikaivuripalvelua Pertti Lindelä Hieroja Laura Haikola p Pyhäjoki Mannisen siivousapu esim. vanhuksille / Tarja Aukioloajat: ke-ma Olemme auki enää heinäkuun loppuun asti, myös ti Su suljettu. Ke loppuunmyynti edullisin hinnoin! Meille voi tulla myös sadesäällä! Tervetuloa! Joelin Piha-Apu -Nurmikkojen leikkaukset -Kaikenlaiset muut pihan työt Ota yhteyttä numeroon: tai sähköpostiin joelinpihaapu@gmail.com P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Rintamäki Arvo Helanti TOIMITUS Terhi Piilola Leena Lindelä kuulumiset@pyhajoki.fi Puh Fax (08) Toimitus: Päätoimittaja: Taloussihteeri: Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Seuraava lehti (nro 32) ilmestyy >> lauantaina Aineisto toimitettava >> tiistaina klo mennessä Painosmäärä >> vko 30-31: 1810 kpl >> vko 32: 1810 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 /pmm, toistohinta 0,35 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: 50 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh (Minna Lattunen)

8 sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset