Johanna Rahunen Virpi Vepsäläinen. Omaisyhteistyö ja kokemustiedon hyödyntäminen lyhytaikaishoidossa

Transkriptio

1 Johanna Rahunen Virpi Vepsäläinen Omaisyhteistyö ja kokemustiedon hyödyntäminen lyhytaikaishoidossa

2

3 Kokemustiedon hyödyntäminen lyhytaikaishoidon kehittämisessä -case Kuopio Hoidettava Omaishoitaja tai läheinen ereissuvihko Lyhytaikaishoitopaikka ja lyhytaikaishoitopaikan henkilökunta

4 Palveluidea kehitettiin Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n Opastava-hankkeessa yhteistyössä Kuopion kaupungin Puijonlaakson vuorohoitoyksikön ja Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa. Työkalun teknisestä toteutuksesta vastasi pilotissa ActiveMEDI/Solarch Oy ja teknistä tukea antoi Senioreiden ATK-yhdistys Savonetti ry. Hanke toteutettiin RAY:n tuella. Alkuperäinen Hoivapassi on syntynyt Etelä-Karjalassa aktiivisen omaishoitajan aloitteesta ja opiskelijoiden, omaishoitajien sekä Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n projektityötekijöiden toimesta. Lyhytaikaishoidon ammattilaisten ja omaishoitoperheiden asiantuntemus ja kokemukset olivat ereissuvihon kehittämisen perusta. Yhdessä kehittämisellä pyrittiin varmistamaan, että sähköinen palvelu vastaisi todelliseen tarpeeseen ja sopisi sekä omaishoitoperheiden että hoitohenkilökunnan arkeen.

5 Yhdessä kehittämisen vaiheet 1. Taustaselvitys: arki, ympäristö, toiveet ja tarpeet 2. Palvelun ideointi 3. Palveluidean arviointi ja palvelun kriteerien ja vaatimusten määrittäminen 4. ereissuvihon käytettävyyden arviointi ja testaaminen 5. ereissuvihon arviointi ja käyttökokemusten tarjoaminen

6 Palvelupolku

7 Tulokset ja vaikutukset - Kokemukset yhdessä kehittämisestä ja kokemustiedon vaikutukset palveluun Yhteistyö auttoi ymmärtämään eri näkökulmia ja luomaan vuoropuhelua osapuolten välille Yhteiskehittäminen koettiin hyväksi tavaksi kehittää ja suunnitella palvelua Yhteiskehittämisen vaikutukset tulivat esille ereissuvihon sisällössä ja muodossa, joilla oli tätä kautta vaikutusta ereissuvihon kykyyn vastata käyttäjien tarpeeseen Ilman omaishoitoperheiden ja hoitohenkilökunnan asiantuntemusta ja kokemuksia ereissuvihkoa ei olisi saatu vastaamaan samalla tavalla käyttäjien tarpeisiin ja toiveisiin!

8 Kokemukset ereissuvihon sähköisestä muodosta sitä oli kiva näppäillä (omaishoitaja) ereissuvihko ja sen toiminnot koettiin omaishoitoperheiden tarpeita vastaaviksi ereissuvihko koettiin helppokäyttöiseksi ja miellyttäväksi ereissuvihon käyttö ei ollut aikaan ja paikkaan sidottua Tiedot saatiin tallennettua, eivätkä ne jääneet yksittäisen ihmisen muistin varaan

9 Kokemukset tiedon ja kokemusten vaihtamisesta ereissuvihon välityksellä ereissuvihko auttoi omaishoitoperheiden ja hoitohenkilökunnan välisen tiedon ja kokemusten vaihtamisessa. Esim. ereissuvihon välityksellä omaishoitoperheet saivat lisää tietoa hoitopaikan tapahtumista ja palveluista Hoivapassiin saattoi kirjata hoidettavan persoonaan ja elämään liittyviä asioita ereissuvihko rohkaisi antamaan ja vastaanottamaan palautetta Yhteenveto antoi hyvän kuvan hoitojakson sujumisesta ereissuvihko mahdollisti käytännön vinkkien ja kokemusten jakamisen hoitohenkilökunnan ja omaishitoperheiden välillä Tietoja ja kokemuksia otettiin huomioon hoitojaksojen toteutuksessa Tässä pilotissa ereissuvihon välityksellä annettujen tietojen avulla omaishoitajat pystyivät vaikuttamaan hoitojakson toteutukseen ja hoitohenkilökunta pystyi suunnittelemaan ja arvioimaan hoidon toteutusta yksilöllisesti ja tarjoamaan näiltä osin omaishoitoperheiden tarpeita vastaavaa hoitoa.

10 Siinä synty semmonen määrätynlainen yhteistyön tunne kun tiedetään miten siellä hoidetaan, ja että miten täällä hoidetaan. Että se lähentää sillä lailla, helpottaa sitä kontaktin ottoa. (omaishoitaja)

11 Vaikuttavuuden ehdot: Palvelun tekninen toimivuus. Tekniset ongelmat voivat vaikuttaa negatiivisesti kokemukseen vuorovaikutuksesta. Omaishoitajien ja hoitohenkilökunnan sitoutuminen vastavuoroiseen viestintään. Vastavuoroisen viestinnän puutteet voivat vaikuttaa negatiivisesti kokemukseen vuorovaikutuksesta. Palvelun helppokäyttöisyys ja miellyttävyys o voi edesauttaa palvelun käyttämiseen sitoutumista tilanteissa, joissa kiire tai uupumus painaa o voi auttaa vähemmän tietotekniikan kanssa tekemisissä olleita henkilöitä palvelun käytössä. Riittävä käyttökoulutus ja käytön aikainen tuki ja ohjeistus Hoitohenkilökunnan arjessa onnistuneen käytön ehdoiksi katsottiin myös riittävä vastuiden määrittäminen ja päällekkäisten kirjaamisten karsiminen.

12 Omaishoitajat osallisina Kokemusarvioinnista ja asiakaslähtöisestä kehittämisestä lyhytaikaishoidossa Virpi Vepsäläinen projektikoordinaattori, Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

13 Opastava hanke Porissa Tavoitteena: luoda ja testata kokemusarviointiin pohjaavaa toimintamalli, jonka avulla: Omaisten asiantuntemus esille ja käyttöön palveluiden laadun ja omaisyhteistyön arvioinnissa ja kehittämisessä Omaishoitajille rooli asiantuntijakehittäjinä Palveluntarjoajan käyttöön omaisten tunnistamia kehittämistarpeita ja -ideoita Palveluiden laatu paranee, omaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet vahvistuvat

14 Mitä käytännössä? Toteutettiin kaksi omaisten kokemuksia kartoittavaa selvitystä lyhytaikaishoitoa tarjoavissa yksiköissä 2015 Pilottiyksiköinä: Palvelukeskus Himmeli ja lasten ja nuorten lyhytaikaisyksikkö Poiju

15 Pilotin aikana mm. haastattelu- ja kyselyrungot työpajojen pohjalta Koulutetut omaishoitajat, kokemuskehittäjät, (8), haastattelivat omaisia (Himmeli 10, Poiju 11) lomakekyselyt omaiselle (Himmeli 28/100, Poiju 19/40), henkilökunnan ryhmäkeskustelut, jne. Kokemuskehittäjät analysoivat aineistoja sekä ideoivat ratkaisuja kehittämistarpeisiin tuloksista tiedottavat keskustelutilaisuudet henkilökunnalle, omaisille ja perusturvalle hoitopaikoilta vastineet kehittämistarpeisiin ja - ehdotuksiin

16 Selvitysten tuloksista Noin 90% omaisista piti hoitopaikkaa erittäin tai melko hyvin läheiselle sopivana Henkilökunnan asennoitumista kiiteltiin: kaikki kyselyvastaajat osittain/täysin sitä mieltä, että henkilökunta suhtautuu omaiseen ystävällisesti ja arvostavasti läheiseen suhtautuminen myös ystävällistä ja arvostavaa (Poiju 100% Himmeli 96%) Hoitoon liittyvistä asioista viestiään omaisten mielestä hyvin: mm lähes 90% Pojun ja 80% Himmelin omaisista kokee saaneensa riittävästi tietoa hoidon aikaisista tapahtumista/hoidon sujumisesta jakson päätyttyä Ystävällistä, yrittävät keksiä kivaa toimintaa, mutta resurssit eivät aina anna siihen tilaisuutta.

17 Lyhytaikaishoito ja omaisen/hoidettavan hyvinvointi Hoidettavan vointi jakson jälkeen pääosin yhtä hyvä kuin ennen jaksoa, vähemmistö kokee voinnin huonontuneen (Himmeli 17% Poiju n 7%) Hoitojaksot auttavat suurinta osaa rentoutumaan vähintään tyydyttävästi, mutta uupumisen kokemus yleistä (Poiju 42%, Himmeli 55% melko/erittäin usein uupumusta kokevat) Läheiseni virkistyy ja saa elämäniloa jaksoilla. Sitä vaan ei osaa olla vahtimatta ja kuuntelematta joka risahdusta. Yhtäkkiä vieläkin havahdun apua mitä lapsi tekee

18 Hoidon vastaavuus läheisen toiveisiin ja tarpeisiin, Himmeli

19 Hoidon vastaavuus läheisen toiveisiin ja tarpeisiin, Poiju

20 Kehittämisen paikkoja Henkilöresurssit (lisätty) Toiminnan näkyväksi tekeminen tyytyväisyydestä huolimatta - mitä hoidon aikana tehdään, osa haluaa lisää tietoa - miten käytäntöjä ja toimintatapoja avataan - omaisen aktiivisuus kysyä ja henkilökunnan aktiivisuus lähestyä omaista! Hoidon yhdessä suunnittelu, kotiin annettava ohjeistus? Palautteen antamiseen, vaikuttamiseen lisää mahdollisuuksia, vaikuttavuus vieläkin paremmin esille Yksittäisiä mainintoja tyytymättömyydestä hoitojaksolla tapahtuneeseen> yksilölliset tarpeet Palveluohjaus ja tarpeeseen vastaavien palvelujen saatavuus yleensä Kun hoidettavan vanhemmat pyytävät apua, täytyy itse tehdä 60%, että saa apua

21 Mikä muuttuu? Himmelissä mm: omaisten illat, kokeiluun käytäntö, jossa hoitaja soittaa omaisille kotiutusta edeltävänä päivänä, lisää toimintaa viikonloppuihin.. Poijussa mm: Infopöytä, tehostetaan kuvakommunikaation käyttöä, järjestöt ja perusturva esille vanhempainilloissa

22 Osanottajien kokemaa Pisti miettimään ja kannustaa toimimaan enemmän myös omaishoitajia huomioiden työtä tehdessä henkilökunnan edustaja Minulle merkitsi paljon kun tulin hyväksytyksi kokemuskehittäjiin. Pääsin toimettomuudesta äitini jouduttua sairaalahoitoon kokemuskehittäjä

23 Turun omaishoidon asiakasraati Kehittämis- ja vaikuttamistyöryhmä tavoitteena kehittää omaishoitoperheiden palveluita, lisätä omaishoitajien vaikutusmahdollisuuksia, lisätä yhteistyötä Kokoontui seitsemän kertaa, 2. toimikausi 2016> Koostui omaishoitajista (10), sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista (mm omaishoidon tuki) sekä päätöksenteon ja paikallisyhdistysten edustajista (7) +varajäsenistä

24 Mitä raati teki? Tutustui palveluihin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin Antoi suoraa palautetta Nosti esille tarpeita ja ideoi ratkaisuja Välitti eteenpäin kehittämisideoita Ideoi kehittämisehdotusten käytännön toteutusta Vaikutti taustalla muutosten toteuttamisen puolesta

25 Muutokset palveluissa: Mitä saimme aikaan? mm. sijaishoito kotiin, terveys- ja hyvinvointitapaamiset kokeiluun, yhdistysten toiminta kehittyi Viranhaltijoille: tukea palveluiden suunnitteluun, kiritystä, taustatulta, ideoita Yhdistyksille: ideoita, rohkaisua vaikuttamiseen, yhteistyömahdollisuuksia Omaishoitajille: Kokemus vaikuttamisesta, arvostus, ymmärrys palveluiden kehittämisestä> luottamus, voimaantuminen

26 Kiitos! Jos luulet olevasi liian pieni vaikuttamaan asioihin, yritä nukkua suljetussa huoneessa, jossa on moskiitto. - Afrikkalainen sananlasku

27 Lisätietoja: Virpi Vepsäläinen projektikoordinaattori Turun pilotti, kokonaiskoordinaatio Omaishoitajat ja läheiset -liitto p hoitajat.fi Johanna Rahunen projektisuunnittelija Tampereen ja Kuopion pilotit Omaishoitajat ja läheiset -liitto p at.fi Johanna Jussila tiedottaja Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami p mi.fi Erkka Öörni suunnittelija Mielenterveysomaisten Keskusliitto -FinFami p