Suomen Punaisen Ristin työntekijöitä koskeva työehtosopimus

Transkriptio

1 Suomen Punaisen Ristin työntekijöitä koskeva työehtosopimus Terveyspalvelualan Liitto ry Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN ry

2 Sisällysluettelo YLEISET MÄÄRÄYKSET Sopimuksen soveltamisala Työsuhteen solmiminen Työsuhteen päättyminen... 3 TYÖAIKA Työaika ja tauot Ruoka- ja lepotauot, viikkovapaat Arkipyhät Lisä- ja ylityö Ilta- ja yötyö Lauantai- ja sunnuntaityö Varallaolo ja hälytystyö... 9 PALKKA Palkka Palkkaryhmittely Palkan määrittely ja palkkataulukot a Henkilökohtainen lisä Kokemuslisät Kielilisä Sijaisuuskorvaus Paikkakuntakalleusluokat Aseptinen lisä Osa-aikatyöntekijän palkka Veripalveluun lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien palkkataulukko Päivä- ja tuntipalkan laskeminen Palkan maksaminen VUOSILOMAT JA MUUT POISSAOLOT Vuosiloma... 27

3 24 Vuosilomapalkka ja lomaraha Sairausajan palkka Lapsen sairastuminen Perhevapaat Muut poissaolot MUUT MÄÄRÄYKSET Suojavaatetus Matkakorvaus ja päiväraha Työterveyshuolto Vakuutukset Eläkeoikeus Järjestäytymis- ja kokoontumisoikeus Jäsenmaksujen perintä Aikaisemmin voimassa olleet edut Koulutus Luottamusmiehet Keskusjärjestösopimukset Erimielisyyksien ratkaiseminen Työrauha Sopimuksen voimassaoloaika ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KOTIHOITO JA OMAISHOITAJALOMITUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA SUOMEN PUNAISESSA RISTISSÄ SOPIMUS SPR:n LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMISESTA TERVEYDENHUOLTOSÄÄNTÖ... 55

4 TERVEYSPALVELUALAN LIITTO ry TERVEYS - JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN ry SUOMEN PUNAISEN RISTIN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala 1. Tämä sopimus koskee Suomen Punaisen Ristin työntekijöitä sen seuraavissa yksiköissä: - keskustoimisto, - Veripalvelu - vastaanottokeskukset, - nuorten turvatalot - piirit ja niiden laitokset - kotihoito ja omaishoitajalomitus (liitteen mukaisin poikkeuksin) 2. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske niitä työntekijöitä, joiden työehdot on sovittu eri työehtosopimuksella eikä myöskään osapuolten määrittelemiä työnantajan edustajia. 3. Tämän sopimuksen 4 :n 8 kpl, 7 :n 1-4 kpl, 8 ja 9 :n 1-4 kpl eivät koske niitä johtavassa tai muuten itsenäisessä asemassa olevia SPR:n työntekijöitä, jotka kuuluvat palkkaryhmittelyn A- tai B-ryhmään, mutta eivät kuitenkaan ole työnantajan edustajia. Pöytäkirjamerkintä: Johtaviksi tai muuten itsenäisessä asemassa oleviksi katsotaan työntekijät, jotka toimenkuvauksensa mukaisesti suorittavat johtavaa, ohjaavaa tai suunnittelevaa työtä itsenäisesti toimintasuunnitelman mukaisesti, vastaavat oman ohjelmansa 1

5 osalta talousarvion toteutumisesta ja joiden työn luonteeseen oleellisesti kuuluu työskentely myös säännöllisen työajan ulkopuolella mm. järjestön vapaaehtoisten luottamushenkilöiden ja jäsenten kanssa omalla työpaikallaan tai kentällä SPR:n piireissä ja SPR:n osastoissa tai jotka työskentelevät muuten ilman välitöntä valvontaa. Palkkaryhmittelyssä nämä työntekijät kuuluvat joko A- tai B-ryhmään. 2 Työsuhteen solmiminen 1. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijän sekä johtaa ja valvoo tämän työtä. 2. Työsopimus tehdään kirjallisesti. Työsopimuksessa on määriteltävä työntekijän pääasialliset tehtävät, palkka ja ne työehdot, jotka poikkeavat tästä sopimuksesta. 3. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta. Työsopimuslain edellytyksin koeaika voi olla myös enintään kuusi kuukautta. Koeajan aikana työsopimus voidaan purkaa puolin ja toisin ilman irtisanomisaikaa. Alle 8 kuukauden määräaikaisissa työsuhteissa, koeajan pituus saa olla enintään puolet määräajan kestosta. 4. Uuden työntekijän työhöntulotarkastuksessa noudatetaan terveydenhuoltosäännön 3 :n määräyksiä. Työhöntulotarkastus suoritetaan työnantajan kustannuksella 30 vuorokauden kuluessa työhön tulosta. 5. Uudelle työntekijälle selvitetään lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet sekä ilmoitetaan, kuka toimii työpaikan luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa. Tämän suorittavat työnantajan edustaja ja luottamusmies. 2

6 3 Työsuhteen päättyminen 1. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhteen kesto (keskeytyksettä) Irtisanomisaika enintään 1 vuosi yli vuoden mutta enintään 4 vuotta yli 4 mutta enintään 8 vuotta yli 8 mutta enintään 12 vuotta yli 12 vuotta 14 päivää 1 kk 2 kk 4 kk 6 kk 2. Työntekijän irtisanoutuessa noudatetaan 5 vuoden tai alle kestäneissä työsuhteissa 14 päivän irtisanomisaikaa ja yli 5 vuoden työsuhteissa yhden kuukauden irtisanomisaikaa, ellei toisin ole sovittu. 3. Työsuhteen päättämiseen sovelletaan muutoin työsopimuslain säännöksiä siten ja niillä seuraamuksilla, mitä mainitussa laissa on säädetty. TYÖAIKA 4 Työaika ja tauot 1. Työntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, ellei jäljempänä olevasta muuta johdu. Niillä työpaikoilla ja niissä työpisteissä, joissa voidaan soveltaa työaikalain 7 :n määräyksiä (jaksotyö) on säännöllinen työaika kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 114 tuntia. Jaksotyötä varten on laadittava työvuoroluettelo, joka on esitettävä viikkoa ennen jakson alkua. 3

7 2. SPR:n keskustoimiston sekä piiritoimistojen henkilökunnan viikoittainen työaika on 36 tuntia 15 min. ja päivittäinen 7 tuntia 15 min. 3. SPR:n Veripalvelun työntekijöiden säännöllinen työaika on enintään 7-8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Päivittäisen työajan vaihtelut toteutetaan lyhentämällä viikon 1-2 työpäivän työaikaa. 4. SPR:n piirien terveydenhuoltolaitosten ja SPR:n vastaanottokeskusten työntekijöiden säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja 7,5 tuntia vuorokaudessa. 5. Nuorten turvatalojen työntekijöiden säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja 7,5 tuntia vuorokaudessa taikka jaksotyössä 114 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona. 6. Edellä mainittu säännöllinen työaika voidaan järjestää työsopimuksen puitteissa myös siten, että se on keskimäärin edellä mainittu. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työvuorolista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa muussa kuin jaksotyössä yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 46 tuntia ja päivänä 9 tuntia. Työajan tulee tasoittua keskimäärin edellä mainitun pituiseksi enintään kuuden viikon pituisena ajanjaksona. 7. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan tilapäisesti pidentää enintään tunnilla. Tämä edellyttää, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin säännölliseen viikkotyöaikaan enintään kuuden viikon pituisena ajanjaksona. 8. Työaika pyritään sijoittamaan klo väliseksi ajaksi ja Veripalvelussa väliseksi ajaksi. 9. Työviikko ja -jaksot alkavat sunnuntai- ja maanantaivuorokausien vaihtuessa. 4

8 10. Kurssi- ja leiriohjelmien vahvistamisen yhteydessä nimetään vastuullinen henkilö ja hänen työ- ja mahdollinen varallaoloaikansa. 11. Allekirjoittajajärjestöillä on yksimielisyys siitä, että epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. 5 Ruoka- ja lepotauot, viikkovapaat 1. Ruokailutauko on puoli tuntia, mikä aika ei sisälly päivittäiseen työaikaan. Kuitenkin Veripalvelussa annettava yli viisi tuntia tekevälle työntekijälle 20 min. ruokailutauko sisältyy päivittäiseen työaikaan. Työnantaja järjestää lounaan, jonka kustannuksiin työntekijä osallistuu kulloinkin voimassa olevalla, aterian verotusarvon mukaisella summalla. 2. Kerran päivässä annettava 15 min. kahvitauko sisältyy työaikaan. 3. Työntekijälle annetaan työaikalain 31 :n mukaisesti vähintään 35 tunnin viikoittainen vapaa-aika sunnuntain ajaksi. 4. Työntekijälle annetaan viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi toinen vapaapäivä. Se on joko lauantai tai maanantai, ellei työnantajan ja työntekijän välillä toisin ole sovittu. 5. Johtavassa tai muuten itsenäisessä asemassa olevalle työntekijälle voidaan viikoittainen vapaa-aika antaa muunakin päivänä saman viikon aikana ja viikon toinen vapaapäivä työntekijän kanssa sovittavana aikana saman kuukauden kuluessa. 6 Arkipyhät 1. Seuraavat pyhä- ja juhlapäivät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät asianomaisen viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa. - pitkäperjantai - toinen pääsiäispäivä 5

9 - helatorstai - juhannusaatto 2. Seuraavat pyhä- ja juhlapäivät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät asianomaisen viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa ainoastaan silloin, kun ne sattuvat muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi - uudenvuodenpäivä - vapunpäivä - itsenäisyyspäivä - jouluaatto - 1. joulupäivä - tapaninpäivä ja - loppiainen. Mikäli edellä 1. ja 2. kappaleissa mainittuja päiviä ei voida antaa vapaana, on vastaava vapaa annettava saman viikon tai jakson muuna päivänä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita. 3. Osa-aikaisen työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään em. tapauksissa keskimääräisen päivittäisen työajan verran. 7 Lisä- ja ylityö 1. Lisätyötä on työ, jota tehdään päivittäisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan lisäksi tämän sopimuksen 4 :n säännölliseen työaikaan asti. Se korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. 2. Ylityötä on työ, jota tehdään tämän sopimuksen 4 :n 1. kohdan ( kohdat huomioon ottaen) mukaisen pisimmän säännöllisen työajan jälkeen. Päivittäisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja sen jälkeen 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Viikoittaisen ylityön kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja sen jälkeen 100 %:lla korotettu tuntipalkka. 6

10 Työaikalain 7 :n tarkoittamassa jaksotyössä ylityökorvaukset määräytyvät työaikalain mukaan: 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta jakson aikana maksetaan 50 %:lla korotettu ja sen ylittäviltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. 3. Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin ylityökorvauksista aiheutuvat vapaat annetaan ylityökorvausprosenteilla pidennettyinä. 4. Säännöllisen työajan lisäksi suoritettavasta työstä sovitaan työntekijän kanssa joka kerta erikseen lukuun ottamatta laeissa mainittuja poikkeuksia. 5. Edellä 1 :n 3 momentissa tarkoitetulle johtavassa tai muuten itsenäisessä asemassa olevalle työntekijälle, joka kuuluu palkkaryhmittelyn A- tai B-ryhmään korvataan hänen säännöllisen työaikansa ulkopuolella tekemä työ antamalla vastaavasti vapaata säännöllisenä työaikana tai, jos siitä erikseen sovitaan, suorittamalla rahakorvaus. Pöytäkirjamerkintä: Matkatyössä matkustamiseen kuluva aika tulee ottaa huomioon matkatyötä tekevien ohjelmatyöntekijöiden ajankäyttöä suunniteltaessa. Osapuolet suosittelevat, että säännöllisen työajan ulkopuolella työnantajan aloitteesta käytettyä aikaa hyvitetään. 8 Ilta- ja yötyö 1. Iltatyötä on työ, jota tehdään klo Iltatyökorvaus on 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. 2. Yötyötä on työ, jota tehdään klo ja Veripalvelussa Yötyökorvaus on 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. 7

11 9 Lauantai- ja sunnuntaityö 1. Lauantaityötä on työ, jota tehdään lauantaina klo välisenä aikana. Lauantaikorvaus on 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. 2. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehtävää työtä. Sunnuntaityöksi katsotaan myös ne työtunnit, jotka on klo välisenä aikana tehty lauantaina sekä kirkollisen juhlapäivän, itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän aattona. Sunnuntaityökorvauksena suoritetaan yksinkertainen tuntipalkka tuntia kohden. 3. Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä suoritetaan klo väliseltä ajalta aattopäivän lisää 100 % asianomaisen työntekijän yksinkertaisesta tuntipalkasta tuntia kohden. 4. Edellä mainitut lisät voidaan korvata myös vastaavana vapaaaikana, jos työnantajan ja työntekijän välillä siitä sovitaan. 5. Niille johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleville, jotka kuuluvat palkkaryhmittelyn A- tai B-ryhmään ja jotka ovat etukäteen sopineet ko. tehtävästä esimiehensä kanssa maksetaan lauantaina ja sunnuntaina tehdystä työstä erillinen kokonaiskorvaus seuraavasti: - lakisääteiseen sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavana aikana, itsenäisyyspäivänä ja vappuna sekä lisäksi kirkollisten juhlapyhien aattona, vapun, itsenäisyyspäivän ja uuden vuoden aattona kello jälkeen tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvaus ja - lauantaina yli 3 tuntia kestävästä työstä maksetaan lauantaityökorvaus. Korvausten määrät ovat lauantaityöstä 38,50 euroa ( lukien 39,40 euroa) ja sunnuntaityöstä 66,70 euroa ( lukien 68,20 euroa). 8

12 10 Varallaolo ja hälytystyö 1. Jos työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, hänelle maksetaan varallaolotunnilta puolet tuntipalkasta. Sitä aikaa, jonka hän täten työtä suorittamatta joutuu olemaan sidottuna, ei lueta työaikaan. 2. Veripalvelun, vastaanottokeskusten ja nuorten turvatalon työntekijälle, joka sopimuksen mukaan on velvollinen olemaan vapaaaikanaan tavoitettavissa eli vapaamuotoisessa varallaolossa, maksetaan korvauksena arkipäivän varallaolotunnilta 20 % tuntipalkasta sekä lauantaina, pyhä- ja juhlapäivinä sekä sunnuntaina varallaolotunnilta 40 % tuntipalkasta. Turvatalon palkkaryhmiin A ja B kuuluville työntekijöille vapaamuotoinen varallaolo korvataan vastaavana vapaa-aikana. 3. Työnantaja korvaa työntekijälle varallaolon ja hälytysluonteisen työn yhteydessä tapahtuneista työmatkoista aiheutuvat todelliset matkakustannukset sovitun kulkuneuvon käyttämisestä. 4. Viikkovapaana ja viikon toisena vapaapäivänä työntekijää ei voida velvoittaa olemaan varalla ilman hänen suostumustaan. 5. Hälytysluontoista on työ, johon työntekijä kutsutaan vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta ennalta arvaamattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä. Korvauksena hälytysluontoiseen työhön kutsumista ja työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä suoritetaan työntekijälle 16 euron suuruinen hälytysraha. Hälytysluonteista ei ole työ, jos työntekijä on määrätty olemaan varalla tai mikäli työntekijälle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä taikka kysymyksessä on työaikalain 21 :ssä tarkoitettu hätätyö. 9

13 PALKKA 11 Palkka 1. Työntekijän palkka määräytyy :n mukaisesti. 2. Työntekijän palkka on pääsääntöisesti kuukausipalkka. Jos työsuhde kestää 12 päivää tai vähemmän, suoritetaan työntekijälle palkka tuntipalkkaperusteisena. 3. Niille Veripalvelun työntekijöille, joiden työsuhde kestää 7 päivää tai vähemmän, palkka maksetaan lyhytaikaisessa työsuhteessa olevan henkilöstön palkkiotaulukon mukaan. 12 Palkkaryhmittely Ryhmä A Ryhmä B Palkkaryhmä määräytyy tehtävän tai ammattinimikkeen mukaan. Jos työntekijän työnimikettä ei ole mainittu palkkaryhmittelyssä, työntekijä sijoitetaan lähinnä hänen tehtäviään vastaavaan palkkaryhmään. Kussakin yksikössä käytössä olevat palkkaryhmät ovat seuraavat. Toimistonsa koko tehtäväalueen toteutumisesta ja kehittämisestä vastuussa olevat, esimiehinä toimivat toimistopäälliköt, tiiminvetäjät tai vastaavat. Itsenäistä ja suunnittelevaa työtä tekevät ohjelmatyöntekijät, joiden työ edellyttää kenttätyötä ja joiden tehtäviin saattaa kuulua työnjohdollisia tehtäviä. Näitä ovat esimerkiksi: - atk-suunnittelija - keräyssuunnittelija - kansainvälisen avun suunnittelija 10

14 Ryhmä C Ryhmä D - koulutussuunnittelija (piirien koulutussihteerit) - järjestösihteeri/suunnittelija - markkinointisuunnittelija - nuorisosihteeri/suunnittelija - ohjaaja/nuoriso-ohjaaja (nuorten turvatalot) - sosiaali (palvelu)sihteeri/suunnittelija - terveydenhuoltosihteeri/suunnittelija - tiedottaja - valmiussuunnittelija/päällikkö (piirit) - pakolaistyön suunnittelija Itsenäistä ja suunnittelevaa työtä tekevät sekä työnjohdollisissa tehtävissä toimivat toimialasihteerit. Näitä ovat keskustoimistossa esimerkiksi: - emäntä - isännöitsijä - kielenkääntäjä - laskentapäällikkö - materiaalipäällikkö - palkka-asiainsihteeri - pääkassanhoitaja - toimitussihteeri - varastopäällikkö ja Veripalvelussa esimerkiksi: - henkilöstösihteeri - palkka-asiainsihteeri - pääkassanhoitaja - toimistonhoitaja - hankintasihteeri Yhden tai useamman johtajan tai päällikön sihteerintehtävissä toimivat. 11

15 Ryhmä E Ryhmä F Ryhmä G Ryhmä P Toimistosihteerit, joiden tehtäviin kuuluu vaativan tasoiset toimistotehtävät, tekstinkäsittely, ostoon ja myyntiin liittyvät tehtävät, laskutus, kirjanpito ja kassanhoitotehtävät. Näitä ovat esimerkiksi: - kassanhoitaja (piirit) - kirjanpitäjä - kurssisihteeri - myyntisihteeri - toimistosihteeri - ohjelma-avustaja - järjestöavustaja Erikoistuneita osatoimintoja, tietojen tallentamista tai varsinaisia toimistorutiineja, kuten arkistointia, postitus- ja monistustehtäviä suorittavat toimistotyöntekijät. Näitä ovat esimerkiksi: - keskuksenhoitaja - monistaja - neuvonnan hoitaja - postittaja - rekisterien hoitaja Palveluhenkilökunta Näitä ovat esimerkiksi: - keittiöhenkilökunta - kerroshoitajat - varastotyöntekijät Pakolaisohjaajat 12

16 Ryhmä T Ryhmä U 1. osastonhoitaja 2. apulaisosastonhoitaja 3. vastaava laboratoriohoitaja/röntgenhoitaja/ sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/lääkintävoimistelija/fysioterapeutti 4. perushoitaja/lähihoitaja 5. sairaanhoitaja laboratorio(sairaan)hoitaja röntgen(sairaan)hoitaja 9. työterveyshoitaja/terveydenhoitaja 10. lääkintävoimistelija/fysioterapeutti 11. kuntohoitaja 12. välinehuoltaja/välinehuoltoapulainen laitosapulainen/veripalveluapulainen 14. vastaanottoapulainen 20. laborantti 13 Palkan määrittely ja palkkataulukot Palkkaluokkaa sovittaessa otetaan huomioon työntekijän tehtävien vaativuus ja vastuullisuus sekä työntekijän koulutus, kokemus ja muut pätevyyteen vaikuttavat tekijät. Keskustoimisto Tässä taulukossa mainitut palkat ovat vähimmäispalkkoja. Palkkaryhmä Palkkaluokka A-ryhmä: toimistopäällikkö 23 B-ryhmä: ohjelmatyöntekijä 17 13

17 C-ryhmä: toimialasihteeri 17 D-ryhmä: sihteeri 13 E-ryhmä: toimistosihteeri 10 F-ryhmä: toimistotyöntekijä 5 G-ryhmä: palveluhenkilökunta 4 Pöytäkirjamerkintä: Lähetin palkkaluokka on ensimmäisen vuoden ajan 95 % 2- palkkaluokasta omin kokemuslisin. Piiritoimistot ja piirien laitokset: Palkkaryhmä Palkkaluokka B-ryhmä: ohjelmatyöntekijä 16 E-ryhmä toimistosihteeri 9 F-ryhmä: toimistotyöntekijä 4 P-luokka: vastaava pakolaisohjaaja 16 sosiaalityöntekijä 16 pakolaisohjaaja 12 päivystäjä 5 Pöytäkirjamerkintä: Päivystäjänä toimivan pakolaisohjaajan palkkaluokka on kuitenkin Ryhmä 3: vastaava laboratorio- 17 hoitaja/röntgenhoitaja/ sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/lääkintävoimistelija/fysioterapeutti Ryhmä 4: perushoitaja/lähihoitaja 12 Ryhmä 5: sairaanhoitaja 15 laboratoriosairaanhoitaja laboratoriohoitaja röntgensairaanhoitaja röntgenhoitaja Ryhmä 9: työterveydenhoitaja 17 14

18 terveydenhoitaja Ryhmä10: lääkintävoimistelija/ fysioterapeutti 15 Ryhmä 11: kuntohoitaja 12 Ryhmä 12: välinehuoltaja 5 laitosapulainen Ryhmä 14: vastaanottoapulainen 8 Pöytäkirjamerkintä 1: Kuukausipalkkaiset ensiapuopettajat sijoittuvat ryhmään B ja E toimenkuviensa perusteella. Tuntipalkkaisten ensiapuopettajien palkkauksessa noudatetaan samaa tuntipalkkioperustetta kuin valtionapua saavissa opintokeskuksissa kulloinkin noudatetaan. Pöytäkirjamerkintä 2: Piirien terveyspalvelulaitoksissa laboratoriohoitajalle, lääkintävoimistelijalle/fysioterapeutille, ja röntgenhoitajalle, jotka ovat toiminnallisesti itsenäisessä asemassa, suoritetaan palkkaus palkkaluokan 16 mukaan. Toiminnallisesti itsenäisessä asemassa katsotaan olevan em. henkilöstöryhmään kuuluvan, jolla ei ole saman terveydenhuollon opistotason pohjakoulutusta omaavaa henkilöä esimiehenä. Pöytäkirjamerkintä 3: Mikäli toimenhaltijalta puuttuu kuntohoitajan tai muu toisen asteen ammatillinen koulutus, palkkaluokka on yhtä palkkaluokkaa alempi (ryhmä 11). Pöytäkirjamerkintä 4: Vastaanottoapulaisen vähimmäispalkkaluokka on 8 kuitenkin siten, että apuhoitajan/perushoitajan/lähihoitajan tai vastaanotto-/osastoavustajan koulutuksen saaneella vähimmäispalkkaluokka on 12 (ryhmä 14). 15

19 Veripalvelu: Palkkaryhmä Palkkaluokka Ryhmä C: toimialasihteeri 17 Ryhmä D: sihteeri 13 Ryhmä E: toimistosihteeri 10 Ryhmä F: toimistotyöntekijä 5 Ryhmä 1: osastonhoitaja 20 Ryhmä 2: apulaisosastonhoitaja 19 Ryhmä 4: perushoitaja/lähihoitaja 14 Ryhmä 5: sairaanhoitaja 17 Ryhmä 6: erikoissairaanhoitaja 18 Ryhmä 7: laboratorio(sairaan)hoitaja 17 Ryhmä 12: välinehuoltaja 5 Ryhmä 13: veripalveluapulainen 7 Ryhmä 20: laborantti 17 Pöytäkirjamerkintä 1: Lähetin palkka on ensimmäisen vuoden ajan 95 % luokasta asianomaisen omin kokemuslisin. 2-palkka Pöytäkirjamerkintä 2: Veripalvelussa sijaisena toimivan terveydenhuoltoalan opiskelijan työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka määräytyy sen sijaisuustehtävän mukaan, mitä hän hoitaa kuitenkin siten, että palkasta vähennetään - 15 %, mikäli hän on suorittanut vain peruskoulupohjaiseen koulutukseen kuuluvan yhden lukuvuoden pituisen yleisjakson - 10 %, mikäli terveydenhuollon tutkinnosta on yleisjakson lisäksi suoritettu yksi lukukausi ja - 5 %, mikäli terveydenhuollon tutkinnosta on yleisjakson lisäksi suoritettu yli puolet. 16

20 SPR:n työntekijät PKL 1 0 1(3v) 2(5v) 3(8v) 4(11v) 5(15v) 6(18v) PKL 2 0 1(3v) 2(5v) 3(8v) 4(11v) 5(15v) 6(18v)

21 SPR:n työntekijät PKL 1 0 1(3v) 2(5v) 3(8v) 4(11v) 5(15v) 6(18v) PKL 2 0 1(3v) 2(5v) 3(8v) 4(11v) 5(15v) 6(18v)

22 a Henkilökohtainen lisä Työntekijälle voidaan maksaa erityisestä ammattitaidosta tai moniammatillisuudesta, erityisosaamisesta, vastuullisuudesta, yhteistyöstä, joustavuudesta, tuloksista tai muista näihin verrattavista seikoista henkilökohtaista palkanlisää joko prosentti- tai euromääräisenä tai maksamalla korkeampaa palkkaluokkaa. Lisä voidaan myöntää toistaiseksi tai määräajaksi. Henkilöstölle tiedotetaan henkilökohtaisen lisän perusteet. 14 Kokemuslisät 1. Päätoimiselle työntekijälle maksetaan kokemuslisää edellä olevan taulukon mukaisesti. Taulukko on laskettu siten, että kokemuslisät tulevat kolmen, viiden, kahdeksan, yhdentoista, viidentoista ja kahdeksantoista siihen oikeuttavan kokemusvuoden jälkeen. 19

23 2. Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa on se aika, jonka työntekijä on päätoimisesti työskennellyt työsopimuksen mukaisia tehtäviä vastaavalla ammattialalla kotimaassa ja ulkomailla. Kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään kaikki Punaisen Ristin koti- tai ulkomainen palvelu. Myös muissa tehtävissä päätoimisesti työskennelty aika voidaan hyväksyä kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi siltä osin kuin siitä katsotaan olevan olennaista hyötyä työsopimuksen mukaisten tehtävien hoidossa. 3. Päätoimisuus edellyttää yleensä työ- tai virkasuhdetta. Päätoimiseen palveluun voidaan lukea myös toimiminen yksityisenä yrittäjänä tai työskentely apurahan turvin, mikäli työntekijä on sen perusteella saanut pääasiallisen toimeentulonsa. Henkilöllä voi olla vain yksi päätoiminen työsuhde kerrallaan, joten jos samalle ajanjaksolle sattuu kaksi sinänsä palvelusajaksi luettavaa työsuhdetta, hyväksytään näistä vain toinen. Päätoimisuus edellyttää, että säännöllinen viikoittainen työaika on (jaksotyössä keskimäärin) 19 tuntia viikossa. 4. Kokemuslisiin oikeuttavaa aikaa laskettaessa vähennetään se aika, jona työntekijän työssäolo on ollut keskeytyneenä lukuun ottamatta seuraavia tilanteita: - työntekijälle on keskeytyksen aikana maksettu palkkaa tai sairaus-, äitiys-, isyys-, vanhempain- tai sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. - työntekijän poissaolo on johtunut työlomasta, joka on myönnetty opiskelua varten ja opiskelun katsotaan koituneen hyödyksi SPR:n toiminnalle. - palkaton työloma, joka saman kalenterivuoden aikana on kestänyt enintään 30 päivää. 20

24 Mikäli työloma jatkuu mainittua aikaa kauemmin, vähennetään 30 kalenteripäivän ylittävä osa. 5. Työntekijä saa lukea hyväkseen kokemuslisää varten koko sen ajan, minkä hän on asevelvollisuuslain nojalla suorittanut asevelvollisuuttaan tai asevelvollisuuslaissa säädetyn yleisen palvelusajan mukaiset 240 päivää siitä ajasta, jonka hän on suorittanut aseetonta palvelusta tai siviilipalvelusta. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle naispuoliselle työntekijälle luetaan hyväksi asepalveluun kulunut aika. 6. Kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi ei lueta sitä aikaa, jonka perusteella työntekijä saa, tai olisi oikeutettu saamaan, muulta työnantajalta tai muun palveluksen perusteella eläkettä. 7. Kokemuslisät myönnetään työntekijälle hakemuksesta, toisesta lisästä alkaen ilman hakemusta. Lisät myönnetään työsuhteen alkaessa työsuhteen alkamispäivästä lukien. Seuraavat kokemuslisät maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Jollei hakemusta ole esitetty kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona lisä olisi ollut maksettava, taannehtiva oikeus siihen on menetetty. Jos kokemuslisään oikeuttava palvelusaika ei ole yhtäjaksoinen, otetaan jokaisesta jaksosta huomioon täydet kuukaudet, jolloin täyden kalenterikuukauden ohella myös vähintään 30 kalenteripäivän yhdenjaksoinen aika lasketaan täydeksi kuukaudeksi. 15 Kielilisä 1. Työntekijälle voidaan maksaa kielilisää, jos hänen työtehtävänsä edellyttävät vieraan kielen hallintaa ja hänellä on hyvä kielitaito siinä kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä - hyvästä suullisesta taidosta 14 euroa kuukaudessa, 21

25 - hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta 18 euroa kuukaudessa tai - vieraan kielen täydellisestä hallitsemisesta 29 euroa kuukaudessa. 2. Kielilisää haettaessa on kielitaidosta esitettävä valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus tai työnantajan muutoin hyväksymä todistus. 16 Sijaisuuskorvaus Työntekijälle, jonka kanssa sovitaan vähintään neljän viikon tilapäisestä siirrosta korkeammin palkattuun tehtävään, suoritetaan tästä tehtävästä korvaus henkilökohtaisena palkan lisänä. Vuosilomajärjestelyjen ajalta korvausta ei kuitenkaan makseta, ellei se yhdisty johonkin muuhun sijaisuuskorvaukseen oikeuttavaan aikaan. Korvauksen suuruus riippuu asianomaisen koulutuksesta, kokemuksesta ja pätevyydestä. 17 Paikkakuntakalleusluokat Paikkakuntakalleusluokituksessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa valtioneuvoston vahvistamaa luokitusta. 18 Aseptinen lisä Veripalvelussa maksetaan erityistä lisää siltä ajalta, kun työntekijä tekee työtä aseptisesti. Aseptisiksi työvaiheiksi lasketaan mikrobimääritysten tekeminen mikrobiologian osaston B-luokan tilassa, aseptisten täyttöjen suorittaminen tuotannon B-luokan täyttötiloissa sekä istukkaveren prosessointi istukkaveriosaston soluviljelyhuoneessa. Luettelo työvaiheista ja tiloista päivitetään tarvittaessa olosuhteiden tai tilojen muuttuessa. Lisän suuruus on 12 % siltä ajalta kun työntekijä työskentelee ko. olosuhteissa. 22

26 Pöytäkirjamerkintä: osapuolet seuraavat aseptisen lisän toteutumista. 19 Osa-aikatyöntekijän palkka Asianomaisen työn säännöllisen työajan pituus Palkka prosentteina ao. toimen palkasta 100 % 100 % 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % 55 % 45 % 50 % 40 % 45 % 35 % 40 % 30 % 35 % 25 % 30 % 20 % 27 % 15 % 23 % 10 % 19 % 5 % 10 % 20 Veripalveluun lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien palkkataulukko alkaen euroa / tunti PKL

27 ylityö ylityö ylityö ylityö yötyö PKL ylityö ylityö ylityö ylityö yötyö alkaen euroa/tunti PKL ylityö

28 ylityö ylityö ylityö yötyö PKL ylityö ylityö ylityö ylityö yötyö Veripalveluapulainen, avustava henkilökunta 2. Perushoitaja/lähihoitaja 3. Sairaanhoitaja, laboratoriohoitaja, laborantti Pöytäkirjamerkintä: Työehtosopimuksen työaikakorvauksista sovelletaan taulukon lisäksi vain 9 2 momentin määräyksiä. 25

29 21 Päivä- ja tuntipalkan laskeminen 1. Päiväpalkkaa varsinaisesta kuukausipalkasta määrättäessä käytetään kuukausipalkan jakajana kuukauden todellisten päivien lukumäärää ja kertojana kalenteripäivien lukumäärää. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jakajana 21.5 ja kertojana todellisia työpäiviä. 2. Tuntipalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 163. Veripalvelussa jakaja on 159. Piirien laitoksissa sekä vastaanottokeskuksissa käytetään jakajana lukua Keskustoimistossa ja piiritoimistoissa toimistotyötä tekevien kohdalla jakajana käytetään lukua Palkan maksaminen 1. Palkka maksetaan kerran kuukaudessa. Tuntipalkat maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamaan pankkiin, jossa sen tulee olla erääntymispäivänä työntekijän nostettavissa. 2. Lisätyö-, ylityö-, iltatyö-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaityökorvaukset maksetaan seuraavan kalenterikuukauden palkanmaksun yhteydessä tai työaikajaksoa seuraavan palkanmaksun yhteydessä. 26

30 VUOSILOMAT JA MUUT POISSAOLOT 23 Vuosiloma 1. Työntekijällä on oikeus vuosilomalain mukaan saada lomaa a) kaksi (2) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. b) kaksi ja puoli (2,5) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänen työsuhteensa SPR:ssä on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä vähintään yhden (1) vuoden. Vuosilomalaista poiketen työntekijälle annetaan lomaa c) kolme (3) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä on ollut kokemuslisään oikeuttavaa palveluaikaa vähintään 15 vuotta ja työsuhde on kestänyt SPR:iin vähintään viisi vuotta. d) Siltä osin, kun lomaoikeus on tämän pykälän mukaisesti 30 päivää tai enemmän, lisätään loman pituutta kuudella päivällä. Jos työntekijän ansaitun vuosiloman pituus on päivää, lisätään loman pituutta kolmella päivällä. 2. Vuosilomaan oikeuttavia ovat ne työpäivät, joina työntekijä on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä kuntoutuksen vuoksi myönnetyllä palkattomalla vapaalla. Lisäksi edellytetään, että näiltä päiviltä on maksettu hänelle kuntoutusrahaa tai vastaavaa. 27

31 24 Vuosilomapalkka ja lomaraha 1. Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada sopimuksen mukainen palkkansa. Tällöin otetaan huomioon säännölliseltä työajalta työehtosopimuksen mukaan laskettavat lisät. 2. Työntekijälle maksetaan lomarahaa työehtosopimuksen 23 :n 1 kappaleen a c kohtien mukaan määräytyneiltä vuosilomapäiviltä. Sen suuruus on 50 % kunkin vuosilomapäivän palkasta. Vuosilomapäiviksi ei lasketa 23 :n 1. kappaleen d-kohdassa mainittuja lisäpäiviä. Lomaraha maksetaan heinäkuussa, ellei maksuajankohdasta työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita. 3. Saamatta jääneestä 23 :n 1. kappaleen d- kohdassa mainituista vuosiloman lisäpäivistä maksetaan vuosilomakorvausta ainoastaan silloin, kun työnantajalla ei ole ollut työnantajasta johtuvasta syystä mahdollisuutta antaa vuosilomaa ennen seuraavan vuoden toukokuuta. 4. Työntekijälle, jonka työsuhde päättyy tai joka lähtee suorittamaan asevelvollisuutta (myös vapaaehtoista) tai siviilipalvelua, maksetaan lomaraha niiltä vuosilomapäiviltä, joilta hän ei ole saanut siihen mennessä lomarahaa. Lomaraha maksetaan tällöin työsuhteen päättyessä tai palvelukseen astumisajankohtana. 25 Sairausajan palkka 1. Sairauden vuoksi myönnetään työntekijälle kalenterivuodessa palkallista työlomaa seuraavasti, kun palvelussuhde SPR:iin on jatkunut yhdenjaksoisesti; - yhden kuukauden, maksetaan säännöllisen työajan palkka kahden viikon ajalta - kuusi kuukautta, mutta kuitenkin vähemmän kuin vuoden, maksetaan säännöllisen työajan palkka kuukauden ajalta 28

32 - vuoden, mutta kuitenkin vähemmän kuin viisi vuotta, maksetaan säännöllisen työajan täysi palkka kahden kuukauden ajalta - vähintään viisi vuotta, maksetaan säännöllisen työajan täysi palkka kahden kuukauden ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa (2/3) 10 kuukauden osalta. Palvelussuhteen jatkuttua SPR:ssä yhdenjaksoisesti alle kuukauden maksetaan 50 %:ia palkasta 1+ 9 arkipäivältä (karenssiaika). 2. Työntekijä, jolle on myönnetty palkallista työlomaa sairauden vuoksi, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain (364/63) 28 :n mukaan työnantajalle suoritettavan päivärahan hakemista varten. 3. Jos työntekijä laiminlyö näiden määräysten ja ohjeiden noudattamista, voidaan hänelle työloma-ajalta suoritettu palkkaus päivärahaa vastaavalta osalta periä takaisin myöhemmin palkanmaksun yhteydessä. 4. Työloman saaminen sairauden perusteella edellyttää, että ao. henkilö esittää sairaudestaan hyväksyttävän lääkärintodistuksen. 5. Milloin sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuva työkyvyttömyys alkaa opintovapaalaissa tarkoitetun opintovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava opintovapaa-ajaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. 26 Lapsen sairastuminen 1. Työntekijälle annetaan työlomana tilapäistä hoitovapaata. - alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairaustapauksen johdosta enintään neljäksi (4) päiväksi - vammaisen lapsen äkillisen sairaustapauksen johdosta enintään kolmeksi (3) päiväksi 29

33 Tilapäisen hoitovapaan kolmelta työpäivältä maksetaan palkka, joka määräytyy sairausajan palkkausta koskevien määräysten mukaan. 2. Lapsen sairastumisen vuoksi myönnettävän työloman palkallisuuden edellytyksenä on kuitenkin, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai että työntekijä on yksinhuoltaja tai että työntekijän puolisolla on tosiasiallinen este osallistua sairaan lapsen hoitoon ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan. 3. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston päätöksen (VNp 1315/89) 1 :ssä tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus, siitä etukäteen työnantajan kanssa sovittuaan, olla poissa työstä osallistuakseen em. päätöksen 3 :ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen. Pöytäkirjamerkintä: Edellä tarkoitettuna vaikeana sairautena pidetään seuraaviin sairausryhmiin kuuluvia sairauksia: - leukemia ja muut pahanlaatuiset kasvaimet - vaikeat sydänviat - vaikeat tapaturmat ja palovammat - vaikeasti tasapainotettava sokeritauti ja sokeritaudin hoidon aloitusvaihe - vaikeat mielenterveyden häiriöt - vaikea kehitysvammaisuus - vaikea keuhkoastma ja vaikea nivelreuma - muut edellä olevissa kohdissa mainittuihin sairauksiin vaikeusasteeltaan verrattavat sairaudet, vammat ja sairaudentilat. 27 Perhevapaat 1. Työntekijällä on oikeus saada äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata, erityisäitiysvapaata sekä hoitovapaata ja osittaista hoitovapaata siten, kuin työsopimuslaissa on säädetty. Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada äitiysloman ajalta palkkaa siten, kuin jäljempänä on määrätty. 30

34 2. Täydet palkkaedut suoritetaan naispuoliselle työntekijälle äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää ja joka alkaa arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa edellyttäen, että hän välittömästi ennen äitiysvapaan alkua on ollut palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään 6 kuukautta. 3. Palkan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä toimittaa työnantajalle viimeistään 70 päivää ennen laskettua synnytystä kunnallisen äitiysneuvolan tai lääkärin antaman todistuksen raskauden kestoajasta. 4. Jos raskaus on keskeytynyt aikaisemmin kuin arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, työntekijälle myönnetään äitiysvapaa alkavaksi synnytyspäivää seuraavasta päivästä lukien ja 2 kappaleessa tarkoitetut täydet palkkaedut suoritetaan synnytyspäivää seuraavalta 72 arkipäivältä. 5. Naispuoliselle työntekijälle, jolle on myönnetty työlomaa sairausvakuutuslain 23 :n 4 momentissa tarkoitetun ottolapsen hoitamiseksi (vanhempainvapaa), ja jonka työsuhde välittömästi ennen vanhempainvapaan alkamista on keskeytyksettä jatkunut vähintään 9 kuukautta, suoritetaan täydet palkkaedut ajalta, jolta hänelle maksetaan vanhempainrahaa, enintään kuitenkin 72 arkipäivän ajalta. 6. Milloin työntekijällä on oikeus saada äitiysloman tai vanhempainvapaan ajalta palkkaa työnantajalta, hänellä ei ole oikeutta saada tältä ajalta sairausvakuutuslain mukaista äitiys- tai vanhempainrahaa enempää kuin se määrä, millä äitiysraha tai vanhempainraha ylittää hänen saamansa palkan tai muun korvauksen. Se osa äitiystai vanhempainrahasta, jota ei makseta työntekijälle itselleen, suoritetaan työnantajalle. 7. Työntekijälle, jolle suoritetaan työehtosopimuksen mukaan palkkaetuja äitiysvapaan tai vanhempainvapaan ajalta, on velvollinen toimittamaan työnantajalle sairausvakuutuslain 28 :n mukaan suoritettavan äitiys- ja vanhempainrahan hakemista varten tarvittavat tiedot ja selvitykset, mikäli työnantajalla ei ole niitä käytettävissään. 31

35 8. Äitiysvapaan tai vanhempainvapaan myöntäminen ei vähennä työntekijän oikeutta saada muita työehtosopimukseen perustuvia etuuksia. 9. Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa, jos raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa. Edellytyksenä on, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella, että ne on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle. 28 Muut poissaolot 1. Palkallisia vapaapäiviä ovat (työpäiväksi sattuessaan): - oma 50- tai 60- vuotispäivä - muuttopäivä - oma avioliittoon vihkimispäivä ja parisuhteen rekisteröimispäivä - lähiomaisen hautauspäivä - perheenjäsenen kuolinpäivä - muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan lapsen sairastumispäivä Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän avio/avo- ja rekisteröityä puolisoa ja lapsia sekä hänen puolisonsa lapsia, työntekijän ja hänen puolisonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria. 2. Reservin kertausharjoituksiin, ylimääräiseen palvelukseen tai väestönsuojelulain (438/85) 6 :n 2 momentin perusteella väestönsuojelukoulutukseen osallistumisajalta maksetaan työntekijälle säännöllisen työajan palkan ja reserviläispalkan tai sitä vastaavan korvauksen välinen erotus. 3. Kunnanvaltuuston ja hallituksen sekä kunnallisen lautakunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka kyseisten elinten kokousajalta, jos kokous pidetään hänen työaikanaan. Edellytyksenä on, että hän valtuuttaa SPR:n nostamaan asianomaiselta kunnalta hänelle samalta ajalta kuuluvan ansionmenetyksen korvauksen. 32

36 4. Työntekijälle, joka toimii valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä, maksetaan säännöllisen työajan palkkaa kokousajalta, jos kokous pidetään pidetään hänen työaikanaan. 5. Työntekijällä on oikeus osallistua valittuna edustajana työaikana pidettäviin alla mainittuihin STTK:n, TSN:n ja sen jäsenliittojen ( ERTO, SuPer, Tehy ) kokouksiin säännöllisen työajan palkkaa vähentämättä: - edustajakokous - liittokokous - vuosikokous - valtuuston kokous - hallituksen kokous - hallituksen työvaliokunnan kokous MUUT MÄÄRÄYKSET 29 Suojavaatetus 1. Työnantaja hankkii ja huoltaa suojavaatteet, mikäli työnantaja vaatii niiden käyttöä. 30 Matkakorvaus ja päiväraha 1. Päivärahaan ja matkakustannusten korvauksiin noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa valtion matkustussääntöä. 2. Jos työnantaja lähettää työntekijän koulutussopimuksessa tarkoitettuun ammatilliseen koulutukseen, suorittaa työnantaja tästä aiheutuvat kustannukset koulutussopimuksen mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen yhteydessä ei päivärahaa makseta, jos työnantaja maksaa kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen ja ateriat. 33

37 3. Matkasuunnitelmat tulee mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa työntekijälle viikkoa ennen matkaa. 31 Työterveyshuolto Työterveyshuolto järjestetään terveydenhuoltosäännön mukaan. 32 Vakuutukset Lakisääteisten vakuutusten lisäksi työnantaja ottaa työntekijälleen ryhmähenkivakuutuksen yleisillä työmarkkinoilla sovittujen ehtojen mukaisesti. 33 Eläkeoikeus Työntekijän eläke määräytyy lain mukaan. 34 Järjestäytymis- ja kokoontumisoikeus 1. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä irtisanottu työntekijöiden järjestöön kuulumisensa vuoksi, hänen on pyydettävä tutkimusta asiassa järjestönsä välityksellä ennen muihin toimenpiteisiin ryhtymistä. 2. Työnantaja antaa työntekijöiden ja heidän ammatillisen järjestönsä käyttää maksuttomasti tarkoitukseen sopivia työnantajan hallinnassa olevia tiloja työsuhdeasioiden vuoksi tarpeelliseen kokoontumiseen ja järjestötehtävien hoitoon. Kokoontumisen tulee tapahtua ruoka- ja muiden taukojen aikana ja työajan ulkopuolella aiheuttamatta häiriötä työpaikan toiminnalle. Allekirjoittajaliiton edustaja voi, sovittuaan siitä työnantajan kanssa, käydä työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa tutustumassa työolosuhteisiin ja osallistua työpaikkakokouksiin. 34

38 35 Jäsenmaksujen perintä Työnantaja perii ja tilittää TSN:n jäsenliitolle jäsenmaksut työntekijän antaman valtakirjan perusteella. 36 Aikaisemmin voimassa olleet edut 1. Mikäli työnantaja ja työntekijä ovat tehneet tätä työehtosopimusta paremman sopimuksen, joka on voimassa tämän työehtosopimuksen allekirjoitushetkellä, tämä työehtosopimus ei sitä koske eikä muuta. Tämä tarkoittaa sellaisia sopimuksia, jotka koskevat vuosiloma-, irtisanomis-, palkka-, eläke- ja kokemuslisäedut tai muita taloudellisia etuja. 37 Koulutus 1. Koulutustoiminnassa noudatetaan allekirjoittajaliittojen välistä erillistä koulutussopimusta. Määräysten piirissä ovat myös varaluottamusmies sekä ammattiosastojen tai vastaavien puheenjohtajat. 2. Osallistuminen ammattiyhdistyskoulutukseen ei vähennä opintovapaalain tarkoittamaa opintovapaaoikeutta. 38 Luottamusmiehet 1. Luottamusmiehiin noudatetaan liittojen välistä erillistä luottamusmiessopimusta. Luottamusmieskorvaukset työntekijää 41 euroa 42 euroa työntekijää 46 euroa 47 euroa työntekijää 54 euroa 55 euroa työntekijää 63 euroa 64 euroa yli 200 työntekijää 79 euroa 81 euroa pääluottamusmies 80 euroa 82 euroa 35

39 2. Työnantajan on informoitava luottamusmiestä siitä, miten ansiotilastoa varten Palvelutyönantajat ry:lle annettava palkkatilastoilmoitus syntyy. 3. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtäviensä hoidossa tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Näitä ovat atklaitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). 39 Keskusjärjestösopimukset 1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestösopimuksia: - yleissopimus - kuntoutussuositus - alkoholi- ja huumesuositus - työpaikkaruokailusopimus - hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja Pöytäkirjamerkintä: PT:n ja STTK:n välisissä sopimuksissa sanalla yhdysmies tarkoitetaan luottamusmiestä ja sanalla tekninen toimihenkilö työntekijää. 2. Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tai koulutus- ja luottamusmiessopimuksiin tehdään sopimuskauden aikana keskusjärjestöjen välillä muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet osapuolet ovat sopineet muutosten liittämisestä tähän työehtosopimukseen. 40 Erimielisyyksien ratkaiseminen 1.Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijän luottamusmiehen kesken. Ellei tässä synny sovintoa, asiasta neuvotellaan työehtosopimusosapuolten kesken. Jollei yksimielisyyteen näinkään päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. 36

40 2.Työehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava kirjallisesti kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt. 41 Työrauha 1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin tai niillä uhata, jos ne koskevat - sopimuksen pätevyyttä - sopimuksen voimassaoloa tai oikeata sisältöä - sopimukseen perustuvaa vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemista - voimassa olevan sopimuksen muuttamista - uuden sopimuksen solmimista. 2. Allekirjoittajajärjestöt ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että myös niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät työtaistelutoimenpiteitä eivätkä riko sopimuksen määräyksiä. 42 Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa välisen ajan. Työehtosopimus jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei kumpikaan sopijapuoli sano sitä kirjallisesti irti viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä. 2. Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesityksiä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle. 3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi. 37