Kuntapalvelut ja palvelurakenne -politiikka-asiakirja
|
|
- Eeva-Kaarina Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuntapalvelut ja palvelurakenne -politiikka-asiakirja 8 Kuntaliiton uudistuminen 1 Kuntajohtaminen ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet 7 Kunta ja markkinat Kuntaliiton strategia Kuntapalvelut ja palvelurakenne 3 Kuntatalous 6 Ilmastonmuutos 4 Elinvoimaiset alueet 5 Henkilöstön saatavuus ja osaaminen Kuntaliiton hallitus
2 Työryhmän puheenjohtaja: Nenonen Kari Työryhmän koordinaattori: Koski Arto Työryhmän sihteeri: Paasivirta Kia Työryhmä: Jäppinen Tuula Karvonen Juha Koivuranta-Vaara Päivi von Frenckell Jenni Pekola-Sjöblom Marianne Maidell Hanna Majoinen Kaija Merikallio Jussi Rontu Kirsi Rousu Sirkka Sahrman Keijo Sjöholm Kari Sulonen Arto Virnes Eevaliisa 1. painos ISBN (pdf) Suomen Helsinki 2010 Suomen Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)
3 Sisältö Johdanto 4 Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealue 5 1 Kunnallisen itsehallinnon, vahvojen peruskuntien ja elinvoiman vahvistaminen 6 2 Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän turvaaminen 7 3 Palvelujen tuloksellisuuden edistäminen 8 4 Kuntapalvelujen uudistaminen asiakaslähtöisyyden vahvistamiseksi 9 5 Kuntalähtöinen kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen 11 6 Kaupunkiseutujen yhteistyön kehittäminen 13 Kuntapalvelut ja palvelurakenne -politiikka-asiakirja 3
4 Johdanto Kunnalliset palvelut uudistuvat nyt ja lähivuosina voimakkaasti. yhtiöineen tukee kuntia, kuntayhtymiä ja kuntataustaisia osakeyhtiöitä näiden muutosten läpiviemisessä. Uudistuvat ja elinvoimaiset kunnat huolehtivat asukkaidensa hyvinvoinnista ja osallistumismahdollisuuksista myös tulevaisuudessa. Palvelujen tehokkuuden, tuottavuuden, vaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden toteuttamiseksi on tärkeää, että kuntarakenteiden muutosten tuloksena syntyvät kunnat muodostuvat riittävän vahvoista ja yhtenäisistä työssäkäynti-, palvelu- ja asiointialueista tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Elinvoimaisen peruskunnan tunnusmerkit ovat vaaleilla valittu valtuusto, verotusoikeus, vastuu palveluiden järjestämisestä ja vastuu sekä edellytykset kunnan elinvoiman kehittämisessä. Tarvitaan näkemystä tulevaisuuden palvelumalleista, omaa toimivaltaa, rohkeaa päätöksentekoa sekä kykyä ennakoida ja hankkia tulevaisuuden rakentamiseen tarvittava osaaminen. Hidas talouskasvu, julkisen menotalouden kiristyminen ja väestön nopea ikääntyminen vauhdittavat ja vaativat muutoksia, joissa uudet palvelukonseptit, verkostot, tietojärjestelmät ja uudet työnjaot laittavat monia totuttuja toimintatapoja ja rakenteita uusiksi. Kuntien tehtäviä ja palveluja tullaan myös karsimaan. Kalliit ja erityisosaamista vaativat kunnalliset palvelut organisoidaan alueellisin ja suuralueisiin pohjautuvin ratkaisuin. Yksityinen ja kolmas sektori ovat kumppaneitamme palvelujen tuottamisessa. edistää kuntien uudistumiskykyä yhdessä strategisten kumppaneidensa kuntien, kuntayhtymien, maakuntien, valtion ja tutkimus- ja kehittämistahojen kanssa. Vahvuutenamme on monialainen osaaminen ja kunnan toiminnan kokonaisnäkemys. Tarjoamme kunnille ja muille sidosryhmille edunvalvontaa, kehittämisosaamista ja -ympäristöjä. Uudistuvien kuntien poliittisen päätöksenteon sekä kuntalaisten arjen ja yhteisöllisyyden kokoavaa vuoropuhelua tulee vahvistaa. Arjen hyvinvointi on turvattava kehittämällä entistä käyttäjälähtöisempiä ja innovatiivisempia palveluratkaisuja. Kunnat ja muut kuntaorganisaatiot ovat vastedes moderneja työpaikkoja, joissa työskentelee osaavaa ja innostunutta henkilökuntaa. Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealueen tavoitteen toteuttamisen kannalta tärkeitä Kuntaliiton yhteistyökumppaneita ovat kunnat, muut kuntaorganisaatiot ja ministeriöt sekä lukuisat muut yhteistyötahot. Tämä Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealueen politiikka-asiakirja koostuu kuudesta (6) tavoitteesta ja 24 toimenpidelinjauksesta. Meidän on Kuntaliitossa välttämätöntä priorisoida, mihin toimenpidelinjauksiin tulemme keskittymään vuonna Lisäksi tulee kiinnittää huomiota Kuntaliiton kahdeksan (8) painopistealueen välisiin rajapintoihin. Olemme aktiivisesti mukana kehittämässä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ydinasioita: hyviä peruspalveluita, elävää demokratiaa ja kestävää elinympäristöä. Helsingissä Kari Nenonen Varatoimitusjohtaja 4
5 Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealue Kuntaliiton valtuusto vahvisti syyskokouksessaan 2008 Kuntaliiton strategian vuosille Strategiaan sisältyy kahdeksan painopistealuetta. Osana käynnissä olevaa painopistealuetyöskentelyä kullekin alueelle laaditaan oma politiikka-asiakirja työsuunnitelman mukaisesti. Politiikka-asiakirja on Kuntaliiton hallituksen hyväksymä linjaus, joka on tarkoitettu kuntapäättäjien ja palveluiden kehittäjien työn tueksi. Kuntapalvelut ja palvelurakenne -politiikka-asiakirja kuvaa sitä, kuinka kunnat ja muut kuntaorganisaatiot voivat reagoida käynnissä olevaan toimintaympäristön muutokseen ennakoivasti uudistamalla palveluitaan ja kuinka tukee kuntia ja kuntayhtymiä tässä uudistamistyössä. Kuntaliiton valtuuston vahvistamia Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealueen tavoitteita on tarkennettu tavoitteen 1 osalta siten, että demokratiaulottuvuus siirrettiin kokonaisuudessaan ensimmäiseen painopistealueeseen (Kuntajohtaminen ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet). Sen lisäksi tavoitteen 4 sanamuotoa tarkennettiin. Painopistealueen tavoitteet ovat: 1. Vahvistamme kunnallista itsehallintoa, kehitämme vahvan peruskunnan sovelluksia ja luomme edellytyksiä elinvoimaisille, palvelukykyisille ja taloudeltaan terveille kunnille. 2. Turvaamme kuntaperusteisen palvelujärjestelmän edellytykset lainsäädännössä ja ohjauksessa. 3. Edistämme kuntapalvelujen tuloksellisuutta uudistamalla palvelutuotantoprosesseja, hyödyntämällä erityisesti tietotekniikan mahdollisuuksia sekä joustavoittamalla kuntien toimintojen normiohjausta. 4. Tuemme kuntapalvelujen ja muiden julkisten palvelujen uudistamista asiakaslähtöisesti. 5. Arvioimme ja suuntaamme kunta- ja palvelurakenteiden uudistamista kuntalähtöisesti, ja edistämme kehittämispotentiaalin käyttöönottoa kunnissa. 6. Edistämme maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä ja uusien toimintamallien kehittämistä palvelujen saavutettavuuden ja elinympäristön laadun turvaamiseksi. Kuntapalvelut ja palvelurakenne -politiikka-asiakirja 5
6 1 Kunnallisen itsehallinnon, vahvojen peruskuntien ja elinvoiman vahvistaminen Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealueen ensimmäinen tavoite korostaa kunnallista itsehallintoa, vahvoja peruskuntia ja elinvoimaisten ja toimintakykyisten kuntien vahvuuksia vastata omista palveluistaan ja omasta taloudestaan (kuva 1). Tavoitteeseen pyritään neljän toimintalinjauksen avulla. Ensimmäinen toimintalinjaus liittyy Kuntaliiton Uusi kunta kehittämistyöhön, jossa luo yhdessä kuntien kanssa visioita ja toimintamalleja siitä, millaisia ovat erilaisissa ympäristöissä kunnallinen elävä itsehallinto ja elinvoimaiset kunnat. Toinen toimintalinjaus liittyy Kuntaliiton aktiivisuuteen elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan käsitteen sisällön ja mittaamisen konkretisoinnissa. Tämän linjauksen taustalla on Paras-uudistuksen ulkoisessa arvioinnissa tehty havainto siitä, että elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan käsitettä pitäisi vielä selkiyttää ja konkretisoida. Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan käsitteen rinnalla on hyödyllistä arvioida myös elinvoimaista kuntajärjestelmää ja sen kriteerejä. Kolmas toimintalinjaus pitää sisällään vahvan tahdonilmauksen siitä, että myös jatkossa valtiovalta tukee kunnalliseen itsehallintoon perustuvaa toimintamallia. Näin valtion, Kuntaliiton ja kuntien kehittämistoimet vahvistaisivat yhdensuuntaisesti tätä peruslinjaa. Neljännessä toimintalinjauksessa korostetaan kuntien omaa tärkeää roolia kehittää ja vahvistaa kunnallisen itsehallinnon eri osa-alueita. Tämän painopistealueen näkökulmasta se tarkoittaa erityisesti hyvinvointia ja siihen kiinteästi liittyviä palveluita. linjaa Uusi kunta kehitystyössä yhdessä kuntien kanssa visioita ja toimintamalleja siitä, millaisia ovat erilaisissa ympäristöissä elävä itsehallinto, elinvoimaiset kunnat ja palvelurakenne. 1. Vahvistamme kunnallista itsehallintoa, kehitämme vahvan peruskunnan sovelluksia ja luomme edellytyksiä elinvoimaisille, palvelukykyisille ja taloudeltaan terveille kunnille. Kunnat vahvistavat omilla toimenpiteillään kunnallista itsehallintoa. konkretisoi ja kehittää elinvoimaisen ja toimintakyisen kunnan käsitteen sisältöä ja mittaamista. Valtion, Kuntaliiton ja kuntien kehittämistoimien tulee olla samansuuntaisia kuntien itsehallinnon vahvistamiseksi. Kuva 1. Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealueen ensimmäinen tavoite ja siihen liittyvät toimenpidelinjaukset. 6
7 2 Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän turvaaminen Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealueen toisena tavoitteena on kuntaperusteisen palvelujärjestelmän edellytysten turvaaminen lainsäädännössä ja ohjauksessa (kuva 2). Ensimmäisessä toimintalinjauksessa panostaa edunvalvontaan turvatakseen kuntaperusteisen palvelujärjestelmän edellytysten säilymisen Suomen ja EU:n lainsäädännössä ja ohjauksessa. Maailmanlaajuisen talouslaman seurauksena valtio ja kunnat joutuvat 2010-luvulla priorisoimaan ja uudelleen järjestämään lakisääteisiä palveluja ja tehtäviään. Toisessa toimintalinjauksessa kehittää omalla toiminnallaan peruspalveluohjelman sisältöä tiiviissä yhteistyössä valtiovarainministeriön kuntaosaston ja muiden ministeriöiden kanssa. Peruspalveluohjelma lakisääteistettiin vuonna Tämä menettely vaatii Kuntaliitolta edelleen suurta aktiivisuutta ja määrätietoista kehittämisotetta. Kolmannessa toimintalinjauksessa edistää suunnitelmallisella viestinnällään keskustelua kuntaperusteisen palvelujärjestelmän vahvuuksista ja palvelujen toimivuudesta. Julkisuudessa kuntaperusteinen palvelujärjestelmä on saanut viime vuosina kohtuuttoman paljon kritiikkiä osakseen ja sen vuoksi Kuntaliiton on tärkeätä osallistua suunnitelmallisesti tuohon keskusteluun. Neljännessä toimintalinjauksessa osallistuu aktiivisesti kuntalain uudistamisen valmistelutyöhön. Komiteatyöskentelyä valmisteleva virkamiestyöryhmä nimettiin syyskuussa osallistuu lain valmistelutyöhön kaikissa sen eri vaiheissa ja tekee perusteltuja ehdotuksia kuntalain uudistamiseksi siten, että se nykyistä paremmin vastaa kuntaperusteisen palvelujärjestelmän haasteisiin ja 2020-luvulla. 2. Turvaamme kuntaperusteisen palvelujärjestelmän edellytykset lainsäädännössä ja ohjauksessa. turvaa edunvalvonnalla kuntaperusteisen palvelujärjestelmän edellytykset lainsäädännössä, ohjauksessa ja rahoituksessa. osallistuu aktiivisesti kuntalain uudistamisen valmistelutyöhön. kehittää omalla toiminnallaan peruspalveluohjelman sisältöä tiiviissä yhteistyössä valtiovarainministeriön kuntaosaston ja muiden ministeriöiden kanssa. edistää suunnitelmallisella viestinnällään keskustelua kuntaperusteisen palvelujärjestelmän vahvuuksista. Kuva 2. Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealueen toinen tavoite ja siihen liittyvät toimenpidelinjaukset. Kuntapalvelut ja palvelurakenne -politiikka-asiakirja 7
8 3 Palvelujen tuloksellisuuden edistäminen Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealueen kolmas tavoite korostaa kuntapalveluiden tuloksellisuuden edistämistä (kuva 3). Jos uudistetaan kuntarakenteita, uudistetaan samassa ketjussa myös palvelurakenteita ja palvelutuotantoprosesseja. Ne eivät ole toistensa vaihtoehtoisia muutoselementtejä vaan kuuluvat kiinteästi toisiinsa. Ensimmäisessä toimintalinjauksessa todetaan, että tukee kunta-alan toimintaa palvelujen tuloksellisuuden lisäämisessä. Kuntapalveluiden tuloksellisuus on käsitteenä kokonaisvaltaisempi kuin tuottavuus. Siinä ei lasketa pelkästään panosten ja tuotosten välistä suhdetta, vaan otetaan huomioon myös palvelun laatu ja vaikuttavuus. Tuloksellisuus-käsitteessä korostuu myös henkilöstövoimavarojen merkitys. Toinen toimintalinjaus korostaa kuntien yhteistyön lisäämisen tarpeellisuutta. sitoutuu osallistumaan tähän työhön kehittämällä uusia yhteistyövälineitä yhdessä valtiovallan kanssa. Kuntien välisen yhteistyön lisääminen edellyttää osapuolten vahvaa keskinäistä luottamusta ja lähtökohtaisesti sitä, että kaikki kunnat kokevat hyötyvänsä yhteistyöstä, ainakin pidemmällä aikajänteellä. Kolmannessa toimintalinjauksessa painotetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tärkeyttä. Kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen ennalta on edullisempaa kuin jälkikäteiset korjaavat toimenpiteet. Kuntaperusteisessa palvelujärjestelmässä on luontaisesti hyvät mahdollisuudet toimia ennakoivasti kiinteässä yhteistyössä yli toimialarajojen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on ajallisesti pitkäjänteistä toimintaa, joten on tärkeää arvioida ja seurata saavutettuja tuloksia yhteisillä mittareilla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyö valtion, seurakuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa on hyödyllistä ja tarpeellista. Kunnan rooli asiantuntijana, ongelmien tunnistajana, yhteistyön käynnistäjänä ja ylläpitäjänä on keskeinen hyvinvoinnin edistämisessä. 3. Edistämme kuntapalvelujen tuloksellisuutta uudistamalla palvelutuotantoprosesseja, hyödyntämällä erityisesti tietotekniikan mahdollisuuksia sekä joustavoittamalla kuntien toimintojen normiohjausta. tukee kunta-alan toimintaa palvelujen tuloksellisuuden lisäämisessä. tukee kuntien yhteistyön tiivistämistä kehittämällä uusia työvälineitä ja käytäntöjä yhdessä valtion kanssa. Kunnan ja seudun toimijat vastaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä yhteistyönä ja sovituilla johtamiskäytännöillä. Hyvinvointia ja terveyttä sekä siihen liittyvää ennalta ehkäisyä tulee korostaa ja seurata yhteisin mittarein. Kuva 3. Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealueen kolmas tavoite ja siihen liittyvät toimenpidelinjaukset. 8
9 4 Kuntapalvelujen uudistaminen asiakaslähtöisyyden vahvistamiseksi Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealueen neljäs tavoite liittyy siihen, että tukee kuntapalveluiden uudistamista asiakas- ja kuntalaislähtöisyyden vahvistamiseksi (kuva 4). Asiakaslähtöisyys on nousemassa palvelujen kehittämisen keskiöön. Ammatti-, tehtäväala- ja organisaatiolähtöisyyden sijasta korostuu entistä vahvemmin kuntalaisen ja asiakkaan näkökulma. Käyttäjälähtöiset palvelut edellyttävät asiakkaiden profilointia ja heidän kokonaistarpeidensa tunnistamista. Palvelujen uudistaminen asiakaslähtöisesti tehostaa eri toimialojen yhteistyötä ja lisää vaikuttavuutta. Ensimmäisessä toimintalinjauksessa kehittää yhteispalveluja, etäpalveluja ja sähköistä asiointia yhteistyössä kuntien, valtion ja muiden strategisten kumppaneidensa kanssa. Teknologian mahdollisuuksista palvelujen laadun ja toiminnan tuottavuuden kehittämisessä on hyödynnetty vasta pieni osa. Sähköisen asioinnin lisääntyminen, liikkuvat palvelut ja itsepalvelu tehostavat palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Yhä enemmän nämä uudistukset syntyvät yhteiskehittelyssä palvelujen käyttäjien, yritysten, julkisen sektorin edustajien ja kehittäjien kesken. Toisessa toimintalinjauksessa ja kunnat edistävät aktiivista kansalaisyhteiskuntaa, jossa kuntalaisten osallisuus, vertaistoiminta sekä vastuunottaminen omasta ja lähiyhteisön hyvinvoinnista vahvistuvat. Vertaistoiminta on yksi uusi kanava palveluiden tuottamiselle. Kuntien tulee luoda edellytyksiä sille, että kuntalaiset ja heidän yhteisönsä voivat vertaistoiminnalla täydentää kuntien palveluita yksityisten palveluiden rinnalla. Kolmannessa toimintalinjauksessa kannustaa kuntia uudistamaan palvelujaan asiakas- ja käyttäjälähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten, kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, yritysten, muiden kuntien ja valtion paikallishallinnon toimijoiden kanssa. Käyttäjälähtöisessä palvelujen kehittämisessä kuntalainen muuttuu palvelujen käyttäjästä niiden aktiiviseksi yhteiskehittäjäksi. Asiakas- ja käyttäjälähtöisyys tuottaa kuntalaisen kannalta parempia, sopivampia ja kustannustehokkaampia palveluita sekä lisää asiakkaan valintamahdollisuuksia. Neljännessä toimintalinjauksessa tukee kuntien asiakaslähtöistä palvelujen uudistamistyötä käyttäjädemokratian ja uusien osallistumiseen perustuvien menetelmien vertailulla ja levittämisellä. Käyttäjädemokratialle tulee luoda uusia muotoja. Tulevaisuuden palvelujärjestelmässä kuntalaisen rooli on erilainen. Palveluiden käyttäjänä kuntalainen haluaa entistä yksilöllisempiä ja joustavampia palveluja. Sitoutuva, tyytyväinen kuntalainen on potentiaalinen palvelujen kehittäjä, positiivisen kuntaimagon ja maineen kasvattaja. Viidennessä toimintalinjauksessa kunnat uudistavat palveluja asiakaslähtöisesti ja yhdenvertaisesti ottaen huomioon erilaiset väestöryhmät, kieli- ja kulttuuritaustat ja tasa-arvon. Kuntien johdolla ja henkilöstöllä tulee olla kokonaisnäkemys asiakkaiden elämänkaaresta (lapset ja nuoret, perheet, ikäihmiset) ja mahdollisuus sekä joustavat resurssit ottaa tämä lähtökohdaksi palveluita suunniteltaessa. Merkittävää on myös se, miten kunnan henkilöstö kohtaa palvelujen käyttäjän palvelutilanteessa. Kuntapalvelut ja palvelurakenne -politiikka-asiakirja 9
10 4. Tuemme kuntapalvelujen ja muiden julkisten palvelujen uudistamista asiakaslähtöisesti. Kunnat uudistavat palveluja asiakaslähtöisesti ja yhdenvertaisesti ottaen huomioon erilaiset väestöryhmät, kieli- ja kulttuuritaustat ja tasa-arvo. kehittää yhteispalveluja, etäpalveluja ja sähköistä asiointia yhteistyössä kuntien, valtion ja muiden strategisten kumppaneidensa kanssa. ja kunnat edistävät aktiivista kansalaisyhteiskuntaa, jossa kuntalaisten osallisuus, vertaistoiminta sekä vastuunottaminen omasta ja lähiyhteisön hyvinvoinnista vahvistuvat. tukee kuntien asiakaslähtöistä palvelujen uudistamistyötä käyttäjädemokratian ja uusien osallistumiseen perustuvien menetelmien vertailulla ja levittämisellä. kannustaa kuntia uudistamaan palvelujaan asiakas- ja käyttäjälähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten, kansalaisjärjestöjen, toisten kuntien, oppilaitosten ja yritysten kanssa. Kuva 4. Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealueen neljäs tavoite ja siihen liittyvät toimenpidelinjaukset. 10
11 5 Kuntalähtöinen kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealueen viides tavoite liittyy kuntalähtöiseen kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden uudistamiseen eli Paras-hankkeeseen (kuva 5). Paras-hankkeen myötä käynnistyi vuonna 2007 laaja kuntavetoinen rakenneuudistus, joka koski erityisesti kuntaliitoksia ja kuntien yhteistyön tiivistämistä tavoitteena vähintään asukaan yhteistoiminta-alueet. Kuntien toimintaympäristössä tapahtuvat muutoshaasteet kuten väestön ikääntyminen, henkilöstön eläköityminen, muuttoliike, palvelutarpeiden kasvu sekä kiristyvä kuntatalous edellyttävät kunta- ja palvelurakenteiden uudistamistyön jatkamista. Ensimmäisessä toimintalinjauksessa sitoutuu tukemaan kuntia nopeiden rakenteellisten muutosten tekemisessä. Esimerkiksi kuntien strategisten yhdistymisten verkostossa kuntajakoselvitysten aikajänne ulottuu maaliskuun loppuun vuonna 2012, jolloin kuntien esitykset kuntajaon muutoksista vuodelle 2013 on oltava valtiovarainministeriössä. Tämä merkitsee sitä, että vuoteen 2013 tähtäävien liitosten selvittämisen sesonkiaika on vuosi Toisessa toimintalinjauksessa kuntaliitto sitoutuu edistämään kunta- ja palvelurakenteiden uudistamista kunta-, seutu- ja aluelähtöisesti ja osallistuu kunnille annettujen lakisääteisten palvelutehtävien uudelleenarviointiin valtion kanssa. Kunta-, seutu- ja aluelähtöisessä uudistamistyössä korostuu toisaalta paikallisten erityispiirteiden ja toisaalta alueellisen kokonaiskuvan hahmottamisen välttämättömyys. Kolmannessa toimintalinjauksessa osallistuu kuntapalveluiden saavutettavuuden, saatavuuden, kustannusten, laadun, tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden tutkimukseen ja niiden välisten yhteyksien tarkasteluun. Palveluiden kokonaisvaltainen tarkasteluote on yleistymässä. Se tulee näkyviin esimerkiksi siinä, että tuottavuuskäsitteen rinnalle on noussut tuloksellisuus, jossa ei tehdä arviointia pelkästään panosten ja tuotosten avulla, vaan otetaan huomioon myös palvelun laatu, vaikuttavuus ja henkilöstövoimavarat. hallinnoi laajaa valtakunnallista ja usean korkeakoulun yhteistä ARTTU-tutkimusohjelmaa, jossa tutkitaan Paras-uudistuksen etenemistä ja siitä saatavia tuloksia. Neljännessä toimintalinjauksessa vaikuttaa edunvalvonnalla siihen, että valtionosuusjärjestelmä olisi neutraali kuntaliitosten suhteen. Voimassa olevassa kuntajakolaissa säädetään, että laskennallinen valtionosuuksien kompensaatio ulottuu viiden vuoden ajalle. kannattaa jatkossakin vähintään viiden vuoden kompensaatioaikaa. Kuntapalvelut ja palvelurakenne -politiikka-asiakirja 11
12 5. Arvioimme ja suuntaamme kunta- ja palvelurakenteiden uudistamista kuntalähtöisesti, ja edistämme kehittämispotentiaalin käyttöönottoa kunnissa. tukee verkostotyöskentelyn kautta kuntia nopeiden rakenteellisten muutosten tekemisessä. vaikuttaa edunvalvonnalla siihen, että valtionosuusjärjestelmä olisi neutraali kuntaliitosten suhteen ja valtionosuuskompensaatio olisi vähintään viisi vuotta. edistää kunta- ja palvelurakenteiden uudistamista kunta-, seutu- ja aluelähtöisesti. Kunnille annettujen lakisääteisten palvelutehtävien uudelleenarviointi on jatkuvaluontoinen tehtävä valtion kanssa. osallistuu kuntapalveluiden saavutettavuuden, saatavuuden, kustannusten, laadun, tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden tutkimiseen (mm. ARTTU) ja niiden välisten yhteyksien tarkasteluun. Kuva 5. Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealueen viides tavoite ja siihen liittyvät toimenpidelinjaukset. 12
13 6 Kaupunkiseutujen yhteistyön kehittäminen Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealueen kuudentena tavoitteena on edistää kaupunkiseuduilla maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä ja uusien toimintamallien kehittämistä palvelujen saavutettavuuden ja elinympäristön laadun turvaamiseksi (kuva 6). Ensimmäisenä toimenpidelinjauksena pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön kehittämiseen siten, että kunnilla on riittävät työvälineet yhdyskuntiensa kehittämiseen ja maankäytön, liikenteen ja palveluiden yhteensovittamiseen. Tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä on hallituksen lakiesitys kaupunkiseutujen selvitysmiesmenettelystä. Toisena toimenpidelinjauksena seuraa ja arvioi kaupunkiseutujen yhteistyötä tunnistaakseen sen kehittämistarpeet ja suunnatakseen tukensa vaikuttavalla tavalla. Kuntaliitolla on ollut näkyvä asema koko Paras-uudistuksen ajan kaupunkiseutujen yhteistyön seuraamisessa ja arvioinnissa, joten on selvää, että Kuntaliiton vahva rooli tulee jatkumaan myös vuosina 2011 ja Kolmantena toimenpidelinjauksena kunnat tekevät kaupunkiseuduilla paikallisten olosuhteiden mukaisia muutoksia kunta- ja palvelurakenteissa ja palvelutuotantoprosesseissa. Vastuu tämän toimenpidelinjauksen toteutuksesta on kaupunkiseutujen kunnilla. Vaikka suurten kaupunkiseutujen kuntia on kritisoitu siitä, että kunta- ja palvelurakenteissa on tehty muutoksia verkkaisesti, niin joka tapauksessa suurilla kaupunkiseuduillakin muutosvankkurit etenevät. Neljäntenä toimenpidelinjauksena kunnat tiivistävät kaupunkiseuduilla keskinäistä yhteistyötään maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden yhteensovittamisessa. Paras-uudistuksessa on alettu kiinnittää kasvavaa huomiota kaupunkiseutuyhteistyön vauhdittamiseen. 6. Edistämme maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä ja uusien toimintamallien kehittämistä palvelujen saavutettavuuden ja elinympäristön laadun turvaamiseksi. vaikuttaa lainsäädännön kehittämiseen siten, että kunnilla on riittävät työvälineet yhdyskuntiensa kehittämiseen ja maankäytön, liikenteen ja palveluiden yhteensovittamiseen. seuraa ja arvioi kaupunkiseutujen yhteistyötä tunnistaakseen sen kehittämistarpeet ja suunnatakseen tukensa vaikuttavalla tavalla. Kunnat tiivistävät kaupunkiseuduilla keskinäistä yhteistyötään maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden yhteensovittamisessa. Kaupunkiseuduilla kunnat tekevät paikallisten olosuhteiden mukaisia muutoksia kunta- ja palvelurakenteissa ja palvelutuotantoprosesseissa. Kuva 6. Kuntapalvelut ja palvelurakenne -painopistealueen kuudes tavoite ja siihen liittyvät toimenpidelinjaukset. Kuntapalvelut ja palvelurakenne -politiikka-asiakirja 13
14 14
15 Kuntapalvelut ja palvelurakenne -politiikka-asiakirja 15
Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotNyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto
Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 1 Kuntaliiton strategia Perustehtävä TEEMME KUNTIEN KANSSA KUNTALAISILLE KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA. Kuntaliitto vaikuttaa paikallisten ja
LisätiedotMonikeskuksinen aluerakenne
Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden
LisätiedotTervetuloa kokeilemaan!
Tervetuloa kokeilemaan! MeUskaltajat-verkoston Tarinapaja: Kokeileva ja kokemuksellinen kehittäminen Jari Koskinen Toimitusjohtaja *)Kriittiset menestystekijät: Missä on onnistuttava, jotta edistämme ensi
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotKuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto
Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotKuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015
Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke
Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotDina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotKaupunkipolitiikka näkymiä kehittämiselle ja uudistamiselle
Kaupunkipolitiikka näkymiä kehittämiselle ja uudistamiselle Olli Voutilainen TEM/Yritys- ja alueosasto Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11. Kaupunkipolitiikka pidemmässä katsannossa Suomessa on
LisätiedotViekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011
Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70
LisätiedotKuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat
Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotHO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja
HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta alustavia pohdintoja 17.6.2019 Mikko Martikainen Yleisiä lähtökohtia Talouskasvua, kestävyyttä, tuottavuutta ja innovaatioita korostava ohjelma Nämä
LisätiedotONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-
LisätiedotONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotKuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?
Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotSote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet
Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?
HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista
LisätiedotVRK strategia
VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman
LisätiedotKuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula
Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen
LisätiedotKuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015
Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa
LisätiedotMe teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg
Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg 3.10.2017 3. Tulevaisuuden kunnan kysymystä: Mistä tulemme? Missä olemme? Mihin haluamme mennä? Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017,
LisätiedotKuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotKuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotSote-uudistus. Kari Haavisto, STM
Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotMitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
LisätiedotOriveden kaupunkistrategia 2030 Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä.
Oriveden kaupunkistrategia 2030 Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä. Kvalt 27.11.2017 Strategia on toiminnan tärkein ohjausväline Oriveden kaupunkistrategia on toimintasuunnitelma,
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotOriveden kaupunkistrategia Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä.
Oriveden kaupunkistrategia 2030 Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä. LUONNOS 12.10.2017 Strategia on toiminnan tärkein ohjausväline Oriveden kaupunkistrategia on toimintasuunnitelma,
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotURJALAN TAVOITTEET LYHYESTI
Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotMiten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas
Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotTUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotHYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.
HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.2018 Tero Piippo HYVINVOINNIN SEURAAVA ERÄ - Ihanteet, visio ja
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
LisätiedotKH KV
Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen
LisätiedotPentti Meklin emeritusprofessori
Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta
LisätiedotKuntien haasteita vuoteen 2015
Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,
LisätiedotErikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotMiten kunnat ja Kuntaliitto yhdessä työstävät kunnan muuttuvaa roolia ja uusia toimintatapoja?
Miten kunnat ja Kuntaliitto yhdessä työstävät kunnan muuttuvaa roolia ja uusia toimintatapoja? KUMA 14.9.2016 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT Kuntaliitto rakentaa tulevaisuutta yhdessä kuntien
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,
LisätiedotKuntien hyvinvointi - seminaari
Kuntien hyvinvointi - seminaari Seminaarin avaus Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio @HannaTainio 15.5.2019 Lähde: hs.fi 2 Kunnan tehtävä on edistää terveyttä ja hyvinvointia Kuntalaki 1 (1995/365) Kunta
LisätiedotElämää elinvoimaisella alueella
Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotToimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen
LisätiedotKokeilut uudistusten vauhdittajana
Kokeilut uudistusten vauhdittajana Varatoimitusjohtaja Timo Reina, Suomen Kuntaliitto Kuntakokeilujen loppuseminaari 22.3.2017 Miksi kokeiluja tarvitaan? Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu johtamisen
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotParas sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen
Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotKunnallishallinnon uudistamisen visio Kuntajohtajapäivät 12.8.
Kunnallishallinnon uudistamisen visio Kuntajohtajapäivät 12.8. Aija Tuimala Projektipäällikkö Uusi Kunta 2017 Suomen kuntaliitto aija.tuimala@kuntaliitto.fi, gsm 040 8696 494 Seinäjoki, kuntajohtajapäivät
LisätiedotKUUMA-seudun alustavat hallitusohjelmatavoitteet 2019
KUUMA-johtokunta 28.11.2018 / 54 LIITE 54b KUUMA-seudun alustavat hallitusohjelmatavoitteet 2019 14.11.2018 Antti Kuusela Metropolipolitiikka o Vuonna 2015 nimetyn metropolipolitiikan neuvottelukunnan
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotKuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki
Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä
Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKulttuuri kantaa sivistyskuntaa!
Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa! Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet 2019 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto @JoSelkee Sivistyskunnan haasteet VÄESTÖ - vanhenee - monikulttuuristuu
LisätiedotSuunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia
LisätiedotKeiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1
Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden
LisätiedotInnovatiivisuus kunnan käytäntönä
Innovatiivisuus kunnan käytäntönä Strategiasta käytäntöön Kuntatalo 4.5.2015 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA VASTUUKUNTA KUNTAYHTYMÄ Kuntastrategia PALVELUTUOTANTO
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotUuden sukupolven Kuntaliitto 2020 -strategia
Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 -strategia Tarkistus vuosille 2015 2016 Muutostuki uudistaa Kuntien tehtäväkenttä ja rooli palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa ovat muutoksessa. Tällä strategiakaudella
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla
Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut
LisätiedotMiten Tampere on muuttunut ja muuttumassa
Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:
LisätiedotMistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus
Mistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus Talous Maankäyttö Kuntaliitto tiedottaa 10.12.2015 Elinkeinopolitiikka 1 600 kuntien päättäjää vastasi kyselyyn: Kunnan elinvoima rakentuu toimivasta kaavoituksesta
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotVesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa
Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.6.2018 Strategia sisältää: Brändityyppisen vision (vakiinnuttamisaika 10-20 vuotta) Kunnan toimintatapoja koskevat linjaukset 2018-2021 Kuntatason
LisätiedotKUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN
KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN 2017-2019 Järvenpää 31.03.2017 @yverkosto #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen välistä
Lisätiedot