Vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitetun poikkeuksen myöntämistä luonnontilaisen uoman putkittamiseksi koskeva hakemus, Hollola.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 24/08/1 Dnro ISY-2007-Y-282 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Hollolan kunta ASIA Vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitetun poikkeuksen myöntämistä luonnontilaisen uoman putkittamiseksi koskeva hakemus, Hollola. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaavan laatimista ja toteuttamista varten asiakohdassa sanottua poikkeusta alueella olevan luonnontilaisen uoman osalta. Nastolan asemakaavaehdotuksen mukainen rakentaminen muuttaa kokonaispituudeltaan noin 600 m uomaa noin 220 m matkalla. Muutettava osa rajoittuu rautatiehen ja sijoittuu sen länsipuolelle. Alue on suunniteltu tasattavaksi ratapihan rakentamista varten. Tältä osin uoman luonnontila muuttuu täysin, koska sen vedet johdetaan ratapihan kohdalla rumpuja pitkin nykyisen ratapihan itäpuolella sijaitsevan uoman kautta Vähäjokeen. Nostavan alueen sijainti on keskeinen suhteessa tie- ja rataverkkoon. Alueesta on tarkoitus rakentaa suuri sisämaan liikenneterminaali ja hyvät liikenneyhteydet ovat edellytys hankkeelle. Myös maakuntakaavan aluevaraukset tukevat logistiikkakeskuksen sijoittamista Nostavan alueelle. Ratapihan sijoittamisesta on laadittu Ratahallintokeskuksen ja Hollolan kunnan toimesta raiteistosuunnitelma, jonka perusteella ratapihan suunnittelua on tehty. Logistiikka-alueen rakentamisen kannalta ratapihan rakentaminen on tärkeää. Pistoraiteen erkanemisen pääradasta ratapihalle tulee tapahtua suoralta

2 2 pääradan osuudelta, mikä määrää ratapihan sijoittamisen siten kuin se on asemakaavaluonnoksessa esitetty. Teollisuusraide erkanee Lahden suunnalla pääradasta Tikkakallion alikulun kohdalla koilliseen. Teollisuusraiteesta on kytkentä päärataan myös Keravan suunnalta. Ratapiha sijoittuu pääradan varteen. Puheena olevan uoman suojeluarvoa vähentävät sen reunaan ulottuneet avohakkuut. Hakkuiden yhteydessä uoman yli on ajettu metsäkoneilla. Eliölajistoltaan uoma lähiympäristöineen on tavanomainen. Alueella ei esiinny uhanalaisia tai huomionarvoisia eliölajeja tai niille soveliaita elinympäristöjä. Alueella ei esiinny luontodirektiivin liitteen IV eliölajeja. Uomien yleisestä suojelutilanteesta hakemuksessa on esitetty seuraavaa: "Suomen viileän ilmaston ja pienipiirteisesti vaihtelevan topografian seurauksena maassamme on runsaasti pienvesiä. Monien pienvesien luonnontila on kuitenkin aikojen kuluessa suuresti muuttunut johtuen pellonraivauksista, metsänhoitotoimenpiteistä ja rakennustoiminnasta. Pienten uomien suojelutilannetta Päijät-Hämeen seudulla tiedusteltiin lupahakemuksen laatimisen yhteydessä alueellisesta ympäristökeskuksesta (Hämeen ympäristökeskus), mutta aiheesta ei ollut saatavissa koottua tietoa. Suojelutilannetta on seuraavassa esitelty kirjallisuuslähteiden pohjalta. Etelä-Hämeen pienvedet Etelä-Hämeessä on vuonna 1994 inventoitu pienvesiä (Häyhä ym. 1994). Tuolloin tarkastelussa oli mukana yhteensä 23 Etelä-Hämeessä sijaitsevaa kuntaa. Inventointiraportissa mainitaan Hollolan kuuluvan niihin kuntiin, joissa inventointi ehdittiin tehdä kattavasti. Nyt poikkeuslupahakemuksen kohteena oleva noro ei tuolloin kuulunut inventoitujen pienvesien joukkoon. Koko inventointialueella puroja inventoitiin yhteensä 93, näistä Hollolassa sijaitsi 7. Kohteet luokiteltiin arvoluokkiin 0-5 (0=luonnontila täysin menetetty, 1=luonnontila miltei täysin menetetty, 2=luonnontila muuttunut kohtalaisesti, 3=luonnontila muuttunut hieman, 4=miltei luonnontilainen kohde, 5=luonnontilainen, erityistä maisemallista tai muuta arvoa omaava kohde). Koko inventointialueella puroista yhteensä 3 kuului arvoluokkiin 4-5, 14 arvoluokkaan 3 ja 76 puroa arvoluokkiin 0-2. Inventointialueella selvitettiin pienvesien suojelutilannetta. Inventointialueen puroista yhteensä 22 kappaletta kuuluu suojeluohjelmiin, kansallispuistoihin tai sijaitsee luonnonsuojelualueella. Luonnonsuojelullisesti arvokkaat pienvedet lähialueilla Luonnonsuojelullisesti arvokkaista pienvesistä on saatavissa varsin niukasti inventointiaineistoa, joten seuraavassa on tarkasteltu pienvesien suojelutilannetta entisen Mikkelin läänin alueella. Tämä alue sijaitsee Etelä-Hämeen läheisyydessä ja on ympäris-

3 töltään samankaltaista. Mikkelin läänissä yhteensä 301 pienvesikohdetta sisältyy erilaisiin suojeluohjelmiin ja suunnitelmiin (Horppila 1993). Näistä puroja on yhteensä 33 kappaletta." 3 LAUSUNTO Ympäristölupavirasto on varannut Hämeen ympäristökeskukselle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tilaisuuden lausua hakemuksesta. Ympäristökeskus on lausunnossaan katsonut, että noro on rakenteensa, virtausolojensa ja lajistonsa perusteella vesilain 1 luvun 17 a :n tarkoittama luonnontilainen uoma. Uoma ei ole kuitenkaan edustavuudeltaan (kasvillisuuden ja eläinlajiston perusteella) merkittävässä asemassa, eikä kyseisten suojeltujen uomien suojelutavoitteet huomattavasti vaarannu, vaikka kyseistä uomaa muutetaankin. Näin ollen ympäristölupavirasto voi myöntää vesilain 1 luvun 17 a :n 2 momentissa tarkoitetun poikkeuksen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on ilmoittanut, ettei se anna asiassa lausuntoa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu toimenpide ei huomattavasti vaaranna vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitettujen uomien suojelutavoitteita. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto vesilain 1 luvun 17 a :n 2 momentin nojalla myöntää Hollolan kunnalle luvan poiketa hakemuksessa tarkoitetun Nostavan alueella olevan uoman osalta muuttamiskiellosta putkittamalla uoma noin 220 m matkalla logistiikkakeskuksen rakentamiseksi Hollolan kunnassa. Uoman sijainti ja muuttaminen ilmenevät hakemukseen liitetyn päivätyn selostuksen liitteinä 1 olevista kartoista ja liitteenä 3 olevasta asemakuvasta ja leikkauksesta.

4 4 MÄÄRÄYKSET 1. Ennen työhän ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2. Työ on tehtävä 4 vuoden kuluessa siitä kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Työn valmistumisesta on 60 päivän kuluessa kirjallisesti ilmoitettava ympäristölupavirastolle, Hämeen ympäristökeskukselle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 770 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

5 5 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Seppo Kekäläinen Ilpo Hiltunen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Seppo Kekäläinen (asian esittelijä) ja Ilpo Hiltunen. SK/LN Tiedustelut: asian esittelijä, puh ,

6 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.