Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka, Vantaa. Merja Hilpinen Ylitarkastaja Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Transkriptio

1 Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka, Vantaa Merja Hilpinen Ylitarkastaja Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

2 Opetus- kulttuuriministeriön ajankohtaiset asiat liittyen nuorten työpajatoimintaan ja nuorisotakuuseen

3 Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta vuonna 2013 Monialainen viranomaisverkosto eli nuorten ohjaus- ja palveluverkosto perustettu 282 kunnassa valmisteilla 11 kunnassa Etsivä nuorisotyö etsivää nuorisotyötä 289 kunnassa etsivän nuorisotyöntekijät olleet yhteydessä nuoreen, Nuorten työpajatoiminta Nuorten työpajatoimintaa on 270 kunnassa (86,51% kunnista) Nuorten työpajatoiminnassa mukana alle 29 vuotiasta nuorta

4 Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue Lokakuu 2014 Valtion avustukset etsivään nuorisotyöhön vuonna 2014 Etsivää nuorisotyötä on 289 kunnassa. Tämä on 95,1 % kunnista. Vuonna 2010 etsivää nuorisotyötä oli 56,0% kunnissa. Kunnat, joissa valtionavustuksella tuettua etsivää nuorisotyötä ei ole v ovat 15 kuntaa: 1.Pello 2.Savukoski 3.Utsjoki 4.Kaskinen 5.Kihniö 6.Urjala 7.Keuruu 8.Luhanka 9.Toivakka 10.Heinävesi 11.Polvijärvi 12.Tuusniemi 13.Kustavi 14.Tuusula 15.Janakkala 4

5 Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue Lokakuu 2014 Nuorten työpajatoiminta vuonna 2014 Nuorten työpajatoiminnassa oli lähes alle 29-vuotiasta nuorta Työpajatoimintaa on n. 270 kunnassa Keltainen = vain etsivä Sininen = vain työpaja Vihreä = sekä työpaja että etsivä Punainen = ei työpaja ei etsivä Punaiset ovat: Utsjoki, Kustavi, Keuruu, Luhanka, Heinävesi 5

6 Nuorisolaki 7 a nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on: 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus; 3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi; 4) edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue Lokakuu 2014 Ei tietoa kunnat ovat Pälkäne ja Ruovesi. Verkostoa ei vielä ole Kaskisessa, Kihniössä, Sauvossa, Savukoskella, Sulkavalla, Toivakassa eikä Urjalassa. 6

7 AVI / maakunta Työpajat Kuntien määrä / määrä paja Etelä-Suomi 45 2,2 Etelä-Karjala 3 4,0 Kanta-Häme 6 1,7 Kymenlaakso 3 4,0 Päijät-Häme 9 2,2 Uusimaa 24 1,9 Itä-Suomi 22 2,6 Etelä-Savo 7 1,9 Pohjois-Karjala 4 3,5 Pohjois-Savo 11 2,8 Lappi 16 1,6 Lappi 16 1,6 Lounais-Suomi 35 2,8 Satakunta 12 3,1 Varsinais-Suomi 23 2,7 Länsi-Sisä-Suomi 63 3,1 Etelä-Pohjanmaa 9 2,1 Keski-Pohjanmaa 3 3,0 Keski-Suomi 20 2,4 Pirkanmaa 25 3,9 Pohjanmaa 6 4,2 Pohjois Suomi 24 1,8 Kainuu 5 1,4 Pohjois-Pohjanmaa 19 1,9 Yhteensä 205 2,6 Henkilökunta (htv) Valmentautujat Nuoret (< 29) Yhteensä määrä määrä määrä

8 Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja 2011 toteutuma 2012 toteutuma 2014 arvio Nuorten aktiivinen kansalaisuus Nuorten aloitekanava, kattavuus kunnista Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, osuus kunnista Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Työpajojen kattavuus kunnista Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa Nuorisotyöttömät (alle 25 v.) Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista Yksinäiset peruskouluikäiset (ei ole ystävää/kouluterveys Alakuloiset ja surulliset peruskouluikäiset (minkälainen on mielialasi/kouluterveyskysely THL) 45 % 50 % 65 % 70 % 70 % 80 % 73 % 74 % 83 % 80 % 82 % 85 % % 87 % 100 % a 60 % 81 % 100 % skysely THL) 9 % 9 % 8 % n 13 % 13 % 12 % 8

9 Nuorten työttömyys ja valmentautujien määrä

10 Valmentautujat (AVI-alueittain ja maakunnittain) Maakunta ikäryhmä 2006 Etelä-Suomi yhteensä nuoret (<29) Etelä-Karjala 150 Kanta-Häme 110 Kymenlaakso yhteensä 740 Päijät-Häme 190 Uusimaa Itä-Suomi yhteensä nuoret (<29) 750 Etelä-Savo 420 Pohjois-Karjala yhteensä 120 Pohjois-Savo 610 Lappi yhteensä 710 nuoret (<29) 340 Lappi yhteensä 710 Lounais-Suomi yhteensä nuoret (<29) 810 Satakunta 320 yhteensä Varsinais-Suomi 730 Länsi-Sisä-Suomi yhteensä nuoret (<29) Etelä-Pohjanmaa 460 Keski-Pohjanmaa 230 Keski-Suomi yhteensä 920 Pirkanmaa Pohjanmaa 770 Pohjois Suomi yhteensä nuoret (<29) 720 Kainuu 350 yhteensä Pohjois-Pohjanmaa 720 Suomi yhteensä yhteensä nuoret (<29) määrä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1

11 Mitä kautta valmentautujat ovat tulleet työpajalle vuonna Ohjaava taho 2013 (%) määrä % Työvoimahallinto ,7 Koulutuksen järjestäjät ,7 Kela, Työeläkelaitos, Kriminaalihuolto ja ,1 Sosiaalitoimi Suoraan ,6 Etsivä * * * ,7 Time Out * * * * * * Mielenterveyspalvelu * * * * * * * * Muu * * * ,9 Ei tietoa ,6 Kaikki yhteensä ,0

12 Valmentautujat tukitoimenpiteittäin 2011 ja 2013 ja sukupuolen mukaan* Yhteensä Toimenpide muutos Naiset Nuoret määrä % % % Työkokeilu/ Työharjoittelu ,9 37,3 74,4 Kuntouttava työtoiminta ,7 36,2 54,0 Palveluohjaus ,3 34,3 72,8 Palkkatuki/työsuhde ,4 38,8 45,9 Ammatillisen koulutuksen opiskelijana ,9 42,3 87,7 Sosiaalitoimen ennalta ehkäisevät tukitoimet ,5 43,3 54,5 Työ- ja toimintakyvyn arviointi ,2 34,7 58,2 Työvoimapoliittinen koulutus ,7 42,6 63,1 Peruskoulun oppilaana ,5 43,1 36,6 Pajakoululaisena ,8 32,8 55,2 Ammatillinen erityisopetus ,6 41,3 90,5 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus ,0 35,7 97,1 Työelämävalmennus ,7 36,8 98,5 Oppisopimus ,6 51,0 72,8 Peruskoulun TET-jakso ,3 23,2 96,4 Valmentautujat tukitoimenpiteitäin

13 Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2013 (< 29 vuotiaita) AVI Peruskoulussa Peruskoulu keskeytynyt Peruskoulu Lukion oppimäärä Ylioppilas 2. asteen ammatillinen tutkinto AMK / yliopisto tutkinto Muu / Ulkomailla suoritettu tutkinto Ei tietoa Yhteensä Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Lounais-Suomi Länsi-Sisä-Suomi Pohjois Suomi Suomi yhteensä määrä % (2,2) (1,9) (46,4) (1,5) määrä (5,4) (24,8) (0,7) (0,9) (16,2) (100)

14 Henkilöstön koulutustausta

15 Nuorisotakuun jatkotoimiehdotuksia vahvistetaan nuorten henkilökohtaista ohjausta ja tukea panostetaan henkilökohtaisen kontaktin ja matalan kynnyksen palveluihin alkavalla ESR -kaudella poikkihallinnollinen, nuorisotakuuta tukeva kokonaisuus (ns. Ohjaamo-malli valmistelussa) kehitetään tavoitteellisia palvelukokonaisuuksia ja palveluohjausta madalletaan hallinnonalojen, kuntien ja muiden toimijoiden välisiä raja-aitoja yksittäisten erillisten palvelujen tilalle moniammatillinen työtapa ja nuorelle palvelukokonaisuus parannetaan toimijoiden välistä tiedonkulkua yhteensopivat tietojärjestelmät, sähköinen tietojen yhteiskäyttö tietojen siirto ja vaihto saatava vähintään niin tiiviiksi kuin nykyinen tietosuoja sallii

16 Nuorisotakuun jatkotoimiehdotuksia kehitetään tuettua oppisopimuskoulutusta ja työpajojen käyttöä oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa - nuorisotakuun kohderyhmän koulutuspalveluihin lisää joustavuutta ja tukea polkuihin tehostetaan nuorille suunnattuja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia nuoria tavoitetaan ja tuetaan tehostamalla nuorille kohdennettuja sosiaali- ja terveydenhuollonn sekä kuntoutuksen palveluja Kelan ammatillisen kuntoutuksen pääsyn kriteerien lievennys v alusta lukien hyvät käytännöt eteenpäin uudet avainindikaattorit tukemaan nuorisotakuun toteutusta tutkimuksessa luodut indikaattorit liitetään osaksi Nuorisoasiain neuvottelukunan ylläpitämää -sivustoa

17 Kehittämisehdotukset kunnista Yhtä viisastenkiveä ei nuorisotakuunn toteuttamiseksi tehokkaammin kunnissa ole, mutta muutamia ajatuksia: monialaisen yhteistyön kehittäminen kunnissa todella tärkeää tarvitaan matalan kynnyksen palveluita, joihin nuorten on helppo mennä kaikki samaan paikkaan tietosuojakysymykset monialaisen yhteistyön hidasteena: mietittävä, miten tiedon jakamista voisi helpottaa asiakkaan suostumuksella yrittäjien ja kolmannen sektorin mukaan saaminen antaa lisää mahdollisuuksia nuorisotakuun toteuttamiseen kunnissakin TE-toimistojen roolia pitäisi nuorisotakuun toteuttamisessa vahvistaa

18 Alaviite Avainindikaattorit Nuorisotakuun avainindikaattorit Indikaattori Vaikutusindikaattorit 1: Nuorten työllistymisen edistäminen 1 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste 2 Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus ikäryhmästä TEM, Työnvälitystilasto vuotiaiden vastavalmistuneiden työttömien työnhakijoiden osuus TEM, Työnvälitystilasto 2013 ikäryhmästä 4 Työttömien alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kk työttömyyteen TEM, Työnvälitystilasto Työttömien vastavalmistuneiden virta yli 3 kk työttömyyteen Vaikutusindikaattorit 2: Koulutustakuun toteutuminen 6 Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty Kouluta-tietokanta 2013 tai jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan 7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuortenn osuus ikäluokasta Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2012 Vaikutusindikaattorit 3: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 8 Työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien vuotiaiden osuus vastaavan Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2012 ikäisestä väestöstä (NEET) 9 Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien vuotiaiden nuorten osuus SOTKAnet 2012 vastaavanikäisestä väestöstä 10 Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus vuotiaista Vaikutusindikaattorit 4: Nuorten syrjäytymisen riskitekijät 11 Perusasteen ja toisen asteen opiskelijat, joilla ei yhtään läheistä ystävää (%) THL, Kouluterveyskysely 2013 Lähde Vuosi Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2013 TEM, Työnvälitystilasto 2013 Kelasto; Tilastokeskus, väestötilasto 2013

19 Ohjaamo-mallin ja valtakunnallisen nettiohjauspalvelun kehittäminen Nuorisotakuun valtakunnallisen ESR-kokonaisuuden tavoitteina on kehittää nuorille monialainen matalan kynnyksen palvelumalli Ohjaamo ja valtakunnallinen nettiohjauspalvelu, joita kehitetään poikkihallinnollisesti Ohjaamo toimii nuoren tukena eri nivelvaiheissa ja edistää koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä Ohjaamo palvelu on monikanavaista

20 Ohjaamo-toiminta keskeisenä osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Asiakas Kansalainen oppimisen ja työn siirtymissä ELY - keskukset KOORDINOINTI Alueelliset ELOryhmät ja ELOverkostot Oppimisen ja työn maailmaan liittyvät muut toimijat/välillisesti vaikuttavat palvelut Yritykset Jne. Koulu Jne. Etsivä nuorisotyö Työ-pajat TEM, OKM,STM Seurakunnat Kunta Kolmas Sektori Järjestöt SOTE Ohjaamo Matalaa kynnys Asiakas Puolustusvoimat TYP 2.0/ Kunt outu s Kela Vak. Yht. LINJAUKSET Valtakunnallinen ELOryhmä Oppilaitokset TE- Palvelut Poliisi. Jne. TNO palvelujen ydintoimijat Projektit ja Pilotit TEM ja Laituri hanke

21 Yksil (Ohjaamo palveluviida Koulu Sosiaa terve palve Työvoimapalvelut Peruskoulu Peruskoulu TYP TYP Oppisopimus Oppisopimus Lukiot Lukiot Amm opi Amm opi Aikuisopisto Aikuisopisto AIVO AIVO Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö Mielenterveyskeskus Mielenterveyskeskus Päihdepalvelut Päihdepalvelut Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Terveydenhuoltopalvelut Terveydenhuoltopalvelut Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta Rikosseuraa musvirasto Rikosseuraa musvirasto Ammatinvalinnan ohjaus Ammatinvalinnan ohjaus Työvoimakoulu tus Työvoimakoulu tus Nuorten neuvojat Nuorten neuvojat Koulutusneu vonta Koulutusneu vonta Palkkatuettu työ Palkkatuettu työ Työ- ja koulutuskoke ilut Työ- ja koulutuskoke ilut Kelan kuntouttavat palvelut Kelan kuntouttavat palvelut NYThanke NYThanke Erityisoppilaitokset Erityisoppilaitokset Yhteistyöverkostoa Joensuussa Maahanmuutt ajien palvelut Maahanmuutt ajien palvelut Polkuja yrityksiin Polkuja yrityksiin Yritykset ja työelämä Yritykset ja työelämä Honkalampi -Säätiö Honkalampi -Säätiö Verve Verve Neuron Neuron Valtone -hanke Valtone -hanke Avoin a opis välipo Avoin a opis välipo lö on tuki akossa ) utus Nuorisotyö ali- ja eyselut Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Koulupsykologit, kouluterveydenhuolto Koulupsykologit, kouluterveydenhuolto Valmistavat koulutukset (väliportaat) -ammattistartti -kymppiluokka -talouskoulu -mava Valmistavat koulutukset (väliportaat) -ammattistartti -kymppiluokka -talouskoulu -mava Kulttuurinen nuorisotyö Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisotalot Nuorisotalot mattiistot mattiistot Leiritoiminta Leiritoiminta Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto KVtoiminta KVtoiminta Ammatillinen täydennyskoulutus, vapaa sivistystyö ym. Ammatillinen täydennyskoulutus, vapaa sivistystyö ym. Työpaj at Työpaj at Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyö Lastensuojelu Lastensuojelu Etsivä nuorisot yö Etsivä nuorisot yö Nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatria Aikuispsykiatria Aikuispsykiatria Tuetun asumisen palvelut Tuetun asumisen palvelut Starttiverstas Starttiverstas Nuoris o- asema Nuoris o- asema Ase- ja siviilipalvelus Ase- ja siviilipalvelus Järjestö- ja yhdistystoiminta esim. -Kotikartano -SPR -Martat -Erilaiset oppijat -Kansalaistalo -Tyttöjen talo Ym. Järjestö- ja yhdistystoiminta esim. -Kotikartano -SPR -Martat -Erilaiset oppijat -Kansalaistalo -Tyttöjen talo Ym. Silta (maahanmuuttajapal ve-lut) Silta (maahanmuuttajapal ve-lut) Psykoterapeutit Psykoterapeutit ammatti sto orras ammatti sto orras

22 Rasku ja Virnes Osuvaa osaamista 1: Sujuvat siirtymät Vastuuhenkilö Seija Rasku, (Elise Virnes, 22

23 Nuorisotakuun etappeja vuosina /2014 Ammatillisen kuntoutuksen pääsyn kriteerien muutokset voimaan Palkkatuen kehittäminen etenee 2 3/2014 Kevään yhteishaku uuden asetuksen mukaisesti 1 2/2014 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus käynnistyy 3/2014 Kuntoutussäätiön tutkimus nuorisotakuun ensimmäisestä vuodesta Kevät 2014 OKM:n ja STM:n koulutustilaisuudet oppilas-opiskelijahuoltolain toimeenpanosta 8 ja paikkakunnalla 5/2014 Nuorisotakuun Tulevaisuuspaja Messukeskuksessa Valtiontalouden tarkastusviraston Tarkastuskertomus nuorisotakuusta Nuorisotakuun viestintäkampanja päättyi 9/2014 Nuorisotakuun kansainvälinen vertaisoppimistilaisuus Helsingissä 8/2014 Hyvän oppilaan- ja opintoohjauksen kriteerit käyttöön koulutuksen järjestäjille Oppilas-ja opiskelijahuoltolaki voimaan 10/2014 HE ammatillisen tutkintojärjestelmän uudistamisesta vahvistettu eduskunnassa, laki tulee voimaan HE ammatillisen peruskoulutukseen valmentavien ja valmistavien koulutusten uudistamisesta Lisää tuloksia nuorten aikuisten osaamisohjelmasta: koulutuksen keskeyttäminen vähenemässä Nuorisolain uudistus käyntiin 11/2014 Selvitys nuorten sosiaalisesta kuntoutuksesta Nuorisotakuun avainindikaattorit löytyvät 1/2015 Nuorisotakuun kuntakokeilut alkavat Matalan kynnyksen Ohjaamo-malli käyntiin Nettiohjausta aletaan kehittää valtakunnalliseksi palveluksi Palkkatukea koskeva lainsäädäntö uudistuu

24 Nuorisotakuu mukana kuntakokeiluissa Kokeilujen tarkoituksena edistää toimivia asiakaslähtöisiä prosesseja, kunnallisten ja työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisten yhteistoimintaa ja tiedonkulkua tavoitteena tehokkaat ja vaikuttavat palvelut ja palvelukokonaisuudet nuorisotakuun piiriin kuuluville nuorille Kokeiluissa sovitaan muun muassa: yhteistyötä helpottavista kuntien ja TE-toimistojen yhteistyön muodoista

25 Nuorisotakuu kuntakokeiluissa Kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina Niitä toteutetaan 6 eri toimintamallin kautta: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli koulutuspalvelukokeilut palveluasumisen toimintamalli valvonnan toimintamalli kuntien ja Kelan yhteistyö sekä nuorisotakuu Kunnilta tuli nuorisotakuukokeiluihin eniten hakemuksia: nuorisotakuuta koskien kokeilujen jatkoneuvotteluissa on mukana 11 kuntaa tai kuntaryhmää Kunnilla oli hakemuksissaan kehitteillä monipuolisia asiakkaan asiointia ja viranomaisten yhteistoimintaa kehittäviä toimintamalleja. Useissa kunnissa kehitetään monialaista matalan kynnyksen palvelua nuorille.

26 Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti Työryhmä esittää sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistettavaksi siten, että luovuttaisiin erillisistä palveluista vammaisille ja vammattomille henkilöille työelämäosallisuutta edistävissä sosiaalihuollon palveluissa. Samoin luovuttaisiin työttömyyden kestoon liittyvistä edellytyksistä päästä palveluihin. Sosiaalihuolto keskittyisi uuden lainsäädännön myötä heikossa työmarkkina- kuntoutukseen, joka jakautuisi asemassa olevien henkilöiden sosiaaliseen työelämävalmiuksia edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen ja osallisuutta edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen. Kyseiset sosiaalihuollon palvelut perustuisivat asiakkaiden yksilöllisiin palvelutarpeisiin. Asiakkaiden palveluihin osallistumisestaa saamia korvauksia yhdenmukaistettaisiin ja palveluiden järjestämisedellytyksiä etenkin ilman ansiotarkoitusta suoritettavien työtehtävien osalta selkiytettäisiin

27 Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita on uudistettu Opintopolku.fi palvelu otettu käyttöön Kevään 2014 yhteishaussa perusopetuksen keväällä päättäneistä ilman mitään koulutuspaikkaa jääviä on tänä syksynä muutama sata Nivelvaiheen koulutusten yhteishaussa koulutuspaikan sai ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä uusiutuu ammatilliseen peruskoulutukseen koulutuskokonaisuuksia uusia valmentavia nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus

28 Nuorisoyksikkö Nuorisolain uudistus - Avoimesti ja yhteistyössä 2014 Valmistelussa hyödynnetään vuosittaiset toimialan seminaarit ja muut yhteiset tilaisuudet, esim. keväällä AVIen kanssa kiertue hyödynnetään avoimia verkkokyselyjä tiedotetaan verkkosivuilla, Facebook-sivulla, Twitterissä, toimialan viestikanavien kautta verkkosivuille kootaan työryhmän kokousmuistiot, taustamuuta infoa aineistot, linkit kyselyihin ja vielä kaivataan ideoita, miten tavoitetaan nuoret, jotka eivät ole aktiivisia esimerkiks järjestöissä 28

29 Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 VTV:n tarkastuskertomus 14/2012: - tulosperusteisuutta koskeva käsitteistö osin sekavaa ja tulkinnanvaraista sekä antavat mahdollisuuden lähinnä kokonaisarvioon Palvelu- ja kehittämiskeskukset (paket) - puuttuvat laista vaikka saavat 10 % veikkausvoittovaroista - pakeja kaikkiaan 14 29

30 Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, LANUKE sisältää valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja suuntaviivat toteutettu aina erinimisenä kuin on säädetty laissa yhteys esim. EU:n nuorisopolitiikkaan on löyhä suhde hallitusohjelmaan sekä muiden toimialojen lakisääteisiin ohjelmiin epäselvä arvioitava myös ajoitus, monialaisuus sekä poikkihallinnollinen ja nuorisopoliittinen kattavuus ja sitovuus onko NUORA oikea elin arvioimaan ohjelmaa? 30

31 Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 Nuoren määritelmä on tällää hetkellä 0-28-vuotiaat ei vastaa yleiskielen eikä nuoruudesta arkikäsitystä nuoresta tai niin kansallisessa kuin kansainvälisessä laissa on runsaasti erilaisia ikärajoja ja määritelmiä lapselle ja nuorelle aiemmin nuorisotointa koskevassa lainsäädännössä ollut ikärajana 7-24-vuotiaat 31

32 Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 Nuorten osallisuudesta ja kuulemisesta nykyinen säädös kattaa vain alue- ja kuntatasot ja on niin yleinen, ettei toteuta tavoitettaan tuleeko kuntalakiin nuorisovaltuustot? millä keinoin nuoria konkreettisesti kuullaan ja osallistetaan etenkin valtakunnallisella tasolla? 32

33 Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 Non-formaalista oppimisesta Perustana EU:n ministerineuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validioinnista (liittyy aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen) Non-formaali- ja informaali-oppiminen koskevat nuorten hankkimaa osaamista omissa toimintaympäristöissään, kansalaistoiminnassa sekä nuorten työpajatoiminnassa 33

34 Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 Nuorisojärjestöjen avustukset kytkeytyy pake-määrittelyyn ja rajanvetoon tarve täsmentää valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen toiminnan tukemismahdollisuus poliittisten nuorisojärjestöjen avustaminen erilleen? Avustustoimikunnan rooli ja kokoonpano tarkasteluun 34

35 Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 Kuntien valtionosuudet ja rahoitus etsivän nuorisotyön - Vaikuttavuus ja tuloksellisuus ohjelma: valtion keskushallinnon vähennettävä operatiivisia tehtäviä kuten valtionavustusten käsittelyjä - liittyy etsivän nuorisotyönn ja nuorten työpajatoiminnan verkostoon: koska toiminta on laajentunut jo lähes koko maahan, voitaisiin siirtää valtionosuuden piiriin 35

36 Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 Nuorten työpajatoiminta vaatii tarkempaa määrittelyä roolin määrittely: oppivelvollisuuden pidentämisen keino, non-formaali, nuoren kasvua tukeva oppimisympäristö, TE -palvelut eduskunnan apulaisoikeusasiamies: tulee säätää työpajoilla tehtävästä huumausainetestauksesta lailla (kyse on perusoikeuksien toteutumisesta) 36

37 Nuorisoyksikkö Nuorisotyö ja -politiikka valtion talousarviossa 2014 (1000 ) mom /51/52 1) nuorten työpajat 2) etsivä nuorisotyö 3) nuorten yhteiskuntatakuu Veikkauksen ja rahaarpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen Saamelaisten kulttuurija kielipesätoiminta yhteensä

38 Nuottavalmennus Keskeisimpiä lähettäviä tahoja ovat etsivä nuorisotyö, työpajat, oppilaitokset (esimerkiksi jopo-luokat ja ammattistartit) sekä eri viranomaiset (esimerkiksi sosiaalitoimi ja työ- ja elinkeinohallinto). Valmennukseen voivat yhdessä nuorten kanssa osallistua myös lähettävän tahon työntekijät. Jos lähipiirissäsi on nuori, jonka uskoisit hyötyvän arjenhallintataitojen kehittämisestä, keskustele hänen kanssaan valmennuksesta. Mikäli nuori itse on kiinnostunut, ottakaaa yhdessä yhteyttä lähimmän nuorisokeskuksen Nuotta-koordinaattoriin.

39 Kiitos lisätietoja: