Yritysten innovaatiotoiminta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysten innovaatiotoiminta 2012 2014"

Transkriptio

1 TIEDONHANKINTA Tiede ja teknologia PL 5C TILASTOKESKUS Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Kerätyt tiedot ovat salassa pidettäviä. Yritysten innovaatiotoiminta Tässä kyselyssä kerätään tietoja yrityksenne innovaatioista ja innovaatiotoiminnasta vuosina Innovaatiolla tarkoitetaan yrityksenne markkinoille tuomaa tai käyttöönottamaa uutta tai olennaisesti parannettua tuotetta, prosessia, organisatorista menetelmää tai markkinointimenetelmää. Innovaatiolla tulee olla uusia tai olennaisesti parannettuja ominaisuuksia tai käyttötarkoituksia verrattuna yrityksen aiemmin myymiin tuotteisiin tai käyttämiin menetelmiin. Innovaation on oltava uusi yrityksenne näkökulmasta, vaikka alun perin se voi olla kehitetty muiden yritysten toimesta. Innovaatiotoimet käsittävät koneiden, laitteiden, ohjelmistojen, rakennusten ja lisenssien hankinnan, suunnittelu- ja kehitystyön, toteutettavuustutkimukset, muotoilun, koulutuksen ja markkinoinnin, kun näiden nimenomaisena tavoitteena on kehittää ja/tai ottaa käyttöön tuote- tai prosessi-innovaatio. Innovaatiotoiminta kattaa myös kaiken tyyppisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan uuden tiedon tuottamiseksi tai tieteellisten ja teknisten kysymysten ratkaisemiseksi. Kysely koskee sekä innovaatiotoimintaa harjoittaneita yrityksiä että yrityksiä, joilla ei ollut innovaatiotoimintaa vuosina Pyydämme täyttämään kaikki kysymykset, mikäli toisin ei mainita. Viimeinen palautuspäivä on Vastaajayritys Yrityksen nimi Yrityksen osoite Y-tunnus Yrityksen toimiala Tiedustelu koskee yllä mainitun yrityksen/yksikön toimintaa Suomessa. Mikäli kysely soveltuu paremmin muulle kuin yritystasolle (esim. konsernille), on vastaus mahdollista antaa tämän mukaisesti. (Ks. kohta 1.1) Yhteyshenkilön nimi Sähköposti Puhelin

2 1. Yleiset taustatiedot 1.1 Onko yrityksenne (yksikkö, jota vastaus koskee) itsenäinen osa konsernia konserni* Missä maassa on konsernin emoyhtiön kotipaikka? Suomessa muualla, missä * Konsernivastaus koskee seuraavia yrityksiä/yksiköitä: HUOM. Kaikkien kyselyyn annettavien vastausten tulee koskea vain edellä mainitun, Suomessa toimivan yksikön toimintaa. 1.2 Henkilökunta Liikevaihto 2014 (tai viimeisin 12 kk tilikausi) (1000) Rahoituslaitokset: korkotuotot tai vastaavat tulot. Vakuutusyhtiöt: vakuutusmaksutulo (brutto). 1.4 Millä maantieteellisillä markkinoilla yrityksenne myi tavaroitaan ja/tai palveluitaan vuosina ? A. Paikallisesti/alueellisesti Suomessa* B. Kansallisesti Suomessa** C. Muualla Euroopan Unionin maissa tai vastaavissa*** D. Muissa maissa * koko Suomessa (sen sijaan ainoastaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tai Oulun seudulla) ** Useammalla kuin yhdellä alueella tai koko maassa *** Kattaa seuraavat Euroopan unionin (EU) maat ja vastaavat: Alankomaat, Albania, Belgia, Britannia, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kosovo, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Makedonia, Malta, Montenegro, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Turkki, Unkari, Viro. 2

3 2. Tuoteinnovaatiot (tavarat ja palvelut) Tuoteinnovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tavara tai palvelu eroaa ominaisuuksiltaan aikaisemmin tuotetuista (esim. parannettu ohjelmisto, käyttömukavuus, komponentti tai alajärjestelmä) on oltava uusi yrityksenne näkökulmasta, mutta ei tarvitse olla uusi markkinoidenne kannalta ei ole merkitystä, onko innovaatio alun perin kehitetty yrityksessänne vai muissa yrityksissä tai organisaatioissa 2.1 Toiko yrityksenne vuosina markkinoille Uusia tai olennaisesti parannettuja tavaroita? ( sisällä pelkästään muilta yrityksiltä ostettujen uusien tavaroiden jälleenmyyntiä tai yksinomaan esteettisiin ominaisuuksiin kohdistuvia muutoksia.) Uusia tai olennaisesti parannettuja palveluja? Mikäli vastauksenne molempiin kohtiin on ei, siirtykää kohtaan Tuoteinnovaatioiden kehittäjä oli: Valitkaa kaikki soveltuvat vaihtoehdot Tavara-innovaatiot Palvelu-innovaatiot Oma yritys itse Oma yritys yhdessä muiden yritysten tai organisaatioiden* kanssa Oma yritys mukauttamalla tai muokkaamalla alun perin muiden yritysten tai organisaatioiden* kehittämiä tavaroita tai palveluita Muut yritykset tai organisaatiot* * Kattaa itsenäiset yritykset sekä oman konserninne muut yritykset/osat (tytäryhtiöt, sisaryhtiöt, konsernin emoyhtiön jne.). Muita organisaatioita ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt jne. 2.3 Toiko yrityksenne vuosina markkinoille sellaisia tuoteinnovaatioita (tavaroita tai palveluja), jotka olivat Uusia yrityksen markkinoiden kannalta? Yrityksenne toi uuden tai olennaisesti parannetun tavaran tai palvelun markkinoilleen ennen kilpailijoitaan (tuote on voinut jo olla saatavissa muilla markkinoilla). Uusia ainoastaan oman yrityksen kannalta? Yrityksenne toi markkinoille uuden tai olennaisesti parannetun tavaran tai palvelun, jota vastaava oli jo saatavissa yrityksenne kilpailijoilta yrityksenne markkinoilla. 2.4 Eritelkää edellä olevien määritelmien perusteella, mikä prosenttiosuus yrityksenne vuoden 2014 kokonaisliikevaihdosta* on peräisin seuraavista tuotteista: Tuoteinnovaatioista saadun liikevaihdon osuus Vuosina markkinoille tuodut tuoteinnovaatiot (tavarat ja palvelut), jotka olivat uusia yrityksenne markkinoiden kannalta % Vuosina markkinoille tuodut tuoteinnovaatiot (tavarat ja palvelut), jotka olivat uusia yksinomaan yrityksenne kannalta % Muista tuotteista saadun liikevaihdon osuus Tavarat ja palvelut, joita toimitettiin muuttamattomina tai vain vähän muutettuina vuosina (sisältäen muilta yrityksiltä hankittujen uusien tavaroiden tai palvelujen jälleenmyynnin) % Vuoden 2014 liikevaihto yhteensä =100 % * Rahoituslaitokset: korkotuotot ja vastaavat tulot. Vakuutusyhtiöt: vakuutusmaksutulo (brutto). 3

4 3. Prosessi-innovaatiot Prosessi-innovaatio on yrityksen käyttöönottama uusi tai olennaisesti parannettu tavaroiden tai palveluiden tuotantoprosessi, jakelumenetelmä tai tukitoiminto on oltava uusi yrityksenne näkökulmasta, mutta ei tarvitse olla uusi markkinoidenne kannalta ei ole merkitystä, onko innovaatio alun perin kehitetty yrityksessänne vai muissa yrityksissä tai organisaatioissa pelkät organisaatioinnovaatiot eivät kuulu prosessi-innovaatioihin niistä tiedustellaan kohdassa Ottiko yrityksenne vuosina käyttöön Uusia tai olennaisesti parannettuja tavaroiden tai palveluiden valmistus- tai tuotantomenetelmiä? Uusia tai olennaisesti parannettuja logistiikkaratkaisuja tai toimitus- tai jakelumenetelmiä yrityksen panoksia, tavaroita tai palveluita varten? Uusia tai olennaisesti parannettuja tukitoimintoja yrityksen prosesseja varten, esimerkiksi ylläpito- ja huoltojärjestelmiä tai osto-, kirjanpito- tai laskentatoimintoja? Mikäli vastauksenne kaikkiin kohtiin on ei, siirtykää kohtaan Prosessi-innovaatioiden kehittäjä oli: Oma yritys itse Oma yritys yhdessä muiden yritysten tai organisaatioiden* kanssa Oma yritys mukauttamalla tai muokkaamalla alun perin muiden yritysten tai organisaatioiden* kehittämiä prosesseja Muut yritykset tai organisaatiot* Valitkaa kaikki soveltuvat vaihtoehdot * Kattaa itsenäiset yritykset sekä oman konserninne muut yritykset/osat (tytäryhtiöt, sisaryhtiöt, konsernin emoyhtiön jne.). Muita organisaatioita ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt jne. 4. Meneillään olevat tai keskeytyneet tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvät innovaatiotoimet Innovaatiotoimet ja -toiminta käsittävät koneiden, laitteiden, ohjelmistojen, rakennusten ja lisenssien hankinnan, suunnittelu- ja kehitystyön, toteutettavuustutkimukset, muotoilun, koulutuksen ja markkinoinnin, kun näiden nimenomaisena tavoitteena on kehittää ja/tai ottaa käyttöön tuote- tai prosessi-innovaatio. Innovaatiotoiminta kattaa myös kaikentyyppisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan (vaikka se ei suoraan liittyisi tuote- ja/tai prosessi-innovaatioihin). 4.1 Oliko yrityksellänne vuosina innovaatioprojekteja tai -toimia, jotka eivät johtaneet tuote- tai prosessi-innovaatioihin, koska toimet: (Mukaan lasketaan myös kaikentyyppinen tutkimus- ja kehittämistoiminta) Keskeytyivät ennen valmistumista Jatkuivat edelleen vuoden 2014 lopussa Mikäli yrityksellänne ei ollut tuote- tai prosessi-innovaatioita eikä innovaatiotoimintaa vuosina (vastaus kysymyksiin 2.1, 3.1 ja 4.1 on ei), siirtykää kohtaan 7. 4

5 5. Tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvät innovaatiotoimet vuosina ja innovaatiotoiminnan menot vuonna 2014 Innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka tuottavat tai joiden tavoitteena on tuottaa innovaatioita ja se kattaa kaikentyyppisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) sekä lisäksi muun kehittämistoiminnan, jonka tavoitteena on ominaisuuksiltaan tai käyttötarkoitukseltaan jotain uutta tai olennaisesti aiemmasta poikkeavaa. 5.1 Toteutettiinko yrityksessänne vuosina seuraavia innovaatiotoimia: Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yrityksen oma tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k) Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämiseksi uusiin sovelluksiin. Tavoitteena on jotakin olennaisesti uutta. Yrityksen ulkopuolelta tilattu t&k-toiminta Jos kyllä, harjoittiko yrityksenne t&k-toimintaa vuosina säännöllisesti (yrityksellä omaa pysyvää t&k-henkilöstöä) satunnaisesti (vain tarvittaessa) Tutkimus- ja kehittämistoiminta, jonka yrityksenne on tilannut muilta yrityksiltä (ml. oman konsernin yritykset) tai julkisilta tai yksityisiltä tutkimuslaitoksilta, ml. korkeakoulut. Muu innovaatiotoiminta Koneiden, laitteiden, ohjelmistojen ja rakennusten hankinta Koneiden, laitteiden, ohjelmistojen ja rakennusten hankinta uusia tai olennaisesti parannettuja tuotteita tai prosesseja varten. Olemassa olevan tiedon hankinta muilta yrityksiltä tai organisaatioilta Olemassa olevan osaamisen ja tietämyksen, tekijänoikeuksien suojaamien töiden, patentoitujen ja ei-patentoitujen keksintöjen ja muun vastaavan hankinta muilta yrityksiltä tai organisaatioilta uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden ja prosessien kehittämiseksi. Innovaatiotoimintaan liittyvä koulutus Oman yrityksenne järjestämä tai muilta hankittu henkilöstökoulutus, joka liittyy uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden tai prosessien kehittämiseen ja/tai käyttöönottoon. Innovaatioiden markkinoille tuominen Oman yrityksenne toimet tai muilta hankitut toimet yrityksenne uusien tai olennaisesti parannettujen tavaroiden ja palveluiden markkinoille tuomiseksi, ml. markkinatutkimus ja tuotteiden markkinoille tuomiseen liittyvä mainonta. Muotoilu (design) Oman yrityksenne toimet tai muilta hankitut toimet uusien tai olennaisesti parannettujen tavaroidenne tai palveluidenne muodon tai ilmenemismuodon muotoilemiseksi tai muuttamiseksi. Muut innovaatiotoimet Oman yrityksenne tai muilta hankitut muut, edellä oleviin kohtiin sisältymättömät innovaatiotoimet uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden ja prosessien käyttöönottamiseksi, kuten toteutettavuustutkimukset, testaus, rutiiniluonteinen ohjelmistokehitystyö, tekniset valmistelutoimet jne. 5

6 5.2 Edellisessä kohdassa 5.1 mainittuihin määritelmiin perustuen, kuinka paljon yrityksenne käytti menoja eri innovaatiotoimiin vuonna 2014? Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Yrityksen oma tutkimus- ja kehittämistoiminta* Tähän sisältyvät yrityksessä tehdyn t&k-toiminnan menot, ja niihin lukeutuvat * palkkausmenot * aineet, tarvikkeet, rakennusten käyttömenot, muut käyttömenot * ostetut palvelut (omiin t&k-projekteihin liittyvät palvelujen ostot; ulkopuolisilta tilatut kokonaiset t&k-hankkeet ilmoitetaan seuraavassa kohdassa) * koneet, laitteet, rakennukset, muut käyttöomaisuuden hankintamenot Mikäli yrityksellä ei ollut ko. menoja vuonna 2014, merkitkää 0 Tarkan tiedon puuttuessa pyydämme arviota (1000) Yrityksen ulkopuolelta tilattu tutkimus- ja kehittämistoiminta** Muut innovaatiotoiminnan menot*** Koneiden, laitteiden, ohjelmistojen ja rakennusten hankinta**** Olemassa olevan tiedon hankinta muilta yrityksiltä tai organisaatioilta***** Muut innovaatiotoimet kattaen muotoilun (design), innovaatiotoimintaan liittyvän koulutuksen, innovaatioiden markkinoille tuomisen sekä muut mahdolliset innovaatiotoimet****** Innovaatiotoiminnan kokonaismenot******* * Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämiseksi uusiin sovelluksiin. Tavoitteena on jotakin olennaisesti uutta. Ks. myös Tilastokeskuksen Tutkimus- ja kehittämistoimintakysely, mikäli yrityksenne on vastannut siihen vuotta 2014 koskien. Palkkausmenoihin lasketaan palkat sivukuluineen. ** Tutkimus- ja kehittämistoiminta, jonka yrityksenne on tilannut muilta yrityksiltä (ml. oman konsernin yritykset) tai julkisilta tai yksityisiltä tutkimuslaitoksilta, ml. korkeakoulut. Tähän kirjataan ulkopuolisilla teetetyt kokonaiset t&k-hankkeet. *** Näihin ei sisällytetä eriä, jotka sisältyvät t&k-menoihin. **** Koneiden, laitteiden, ohjelmistojen ja rakennusten hankinta uusia tai olennaisesti parannettuja tuotteita tai prosesseja varten. ***** Olemassa olevan osaamisen ja tietämyksen, tekijänoikeuksien suojaamien töiden, patentoitujen ja ei-patentoitujen keksintöjen ja muun vastaavan hankinta muilta yrityksiltä tai organisaatioilta uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden ja prosessien kehittämiseksi. ****** Oman yrityksenne järjestämä tai muilta hankittu henkilöstökoulutus, joka liittyy uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden tai prosessien kehittämiseen ja/tai käyttöönottoon. Oman yrityksenne toimet tai muilta hankitut toimet yrityksenne uusien tai olennaisesti parannettujen tavaroiden ja palveluiden markkinoille tuomiseksi, ml. markkinatutkimus ja tuotteiden markkinoille tuomiseen liittyvä mainonta. Oman yrityksenne toimet tai muilta hankitut toimet uusien tai olennaisesti parannettujen tavaroidenne tai palveluidenne muodon tai ilmenemismuodon muotoilemiseksi tai muuttamiseksi. Oman yrityksenne tai muilta hankitut muut, edellä oleviin kohtiin sisältymättömät innovaatiotoimet uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden ja prosessien käyttöönottamiseksi, kuten toteutettavuustutkimukset, testaus, rutiiniluonteinen ohjelmistokehitystyö, tekniset valmistelutoimet jne. ******* Kaikkien edellä mainittujen innovaatiotoimien yhteenlasketut menot. 5.3 Saiko yrityksenne vuosina julkista rahoitustukea innovaatiotoimintaan seuraavilta julkishallinnon tasoilta? Julkisella rahoitustuella tarkoitetaan verohelpotuksia tai -vähennyksiä, avustuksia, korkotukilainoja ja lainatakauksia. Mukaan ei lueta tutkimus- eikä muita innovaatiotoimia, joita on toteutettu tilaustyönä julkiselle sektorille*. Paikallis- tai alueviranomaiset Valtio (ml. valtion laitokset ja ministeriöt, esim. Tekes) Euroopan unioni (EU) Jos kyllä, osallistuiko yrityksenne EU:n seitsemänteen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmaan tai tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti puiteohjelmaan? * Julkinen sektori kattaa julkishallinnon omistamat yksiköt kuten paikalliset, alueelliset ja kansalliset hallintoyksiköt ja virastot, koulut, sairaalat sekä julkishallinnon palveluntuottajat, kuten turvallisuuspalvelut, liikenne, asumispalvelut, energia yms. 6

7 6. Yhteistyö innovaatiotoiminnassa 6.1 Oliko yrityksellänne innovaatiotoimintaan (tuote- ja prosessi-innovaatiot) liittyvää yhteistyötä muiden yritysten tai organisaatioiden kanssa vuosina ? Innovaatiotoimintaan liittyvällä yhteistyöllä tarkoitetaan aktiivista osallistumista muiden yritysten tai organisaatioiden kanssa innovaatioprojekteihin. Yhteistyöstä ei tarvitse välttämättä koitua kaupallista hyötyä. Pelkkiä tilaustöitä ei lueta yhteistyöksi. Mikäli vastauksenne on ei, siirtykää kohtaan Miten suuri merkitys eri yhteistyökumppaneilla oli innovaatiotoiminnassanne vuosina ? Yhteistyötaho Suuri Kohtalainen Oman konsernin yritykset Laitteiden, materiaalien, komponenttien tai atk-ohjelmistojen toimittajat Yksityisen sektorin asiakkaat Julkisen sektorin asiakkaat* Kilpailijat tai toimialan muut yritykset Konsulttiyritykset ja kaupalliset laboratoriot Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Julkiset tai yksityiset tutkimuslaitokset 6.3 Yhteistyökumppanin tyyppi ja sijaintipaikka (merkitkää kaikki soveltuvat kohdat) Yhteistyötaho Suomi Muu Euroopan maa** yhteistyötä Yhdysvallat Kiina Intia Muu Oman konsernin yritykset Laitteiden, materiaalien, komponenttien tai atk-ohjelmistojen toimittajat Yksityisen sektorin asiakkaat Julkisen sektorin asiakkaat* Kilpailijat tai toimialan muut yritykset Konsulttiyritykset ja kaupalliset laboratoriot Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Julkiset tai yksityiset tutkimuslaitokset * Julkinen sektori kattaa julkishallinnon omistamat yksiköt kuten paikalliset, alueelliset ja kansalliset hallintoyksiköt ja virastot, koulut, sairaalat sekä julkishallinnon palveluntuottajat, kuten turvallisuuspalvelut, liikenne, asumispalvelut, energia yms. ** Kattaa seuraavat Euroopan unionin (EU) maat ja vastaavat: Alankomaat, Albania, Belgia, Britannia, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kosovo, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Makedonia, Malta, Montenegro, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Turkki, Unkari, Viro. 7

8 Seuraavat kysymykset koskevat kaikkia yrityksiä: 7. Organisaatioinnovaatiot Organisaatioinnovaatio on uuden organisatorisen menetelmän käyttöönotto yrityksen liiketoimintakäytännöissä (mukaan lukien tiedonhallinta), työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa menetelmä ei ole ollut yrityksen käytössä aiemmin menetelmän käyttöönoton tulee perustua yritysjohdon strategiseen päätökseen organisaatioinnovaatioksi ei lueta yritysfuusioita tai yritysostoja, vaikka ne toteutuisivat yrityksen kannalta ensimmäistä kertaa 7.1 Ottiko yrityksenne vuosina käyttöön seuraavia organisaatioinnovaatioita: Uudet liiketoimintakäytännöt menettelytapojen organisoimiseksi (esim. tarjontaketjun hallinta, liiketoimintaprosessien uusiminen, tiedonhallinta, kevyt tuotantomalli (lean-tuotanto), laadunhallinta jne.) Uudet menettelyt vastuiden ja päätöksenteon organisoimiseksi (ensimmäistä kertaa esim. työntekijöitä koskevan uuden vastuunjakojärjestelmän käyttöönotto, siirtyminen tiimityöhön, hajauttaminen, osastojen yhdistäminen tai pilkkominen, uudenlaiset koulutusjärjestelmät jne.) Uudet tavat organisoida yrityksen ulkoiset suhteet muihin yrityksiin tai julkisiin laitoksiin (ensimmäistä kertaa esim. liittouma/yhteistyö, kumppanuus, toimintojen ulkoistaminen tai alihankinta jne.) 8. Markkinointi-innovaatiot Markkinointi-innovaatio on uusi markkinointi-idea tai -strategia, joka olennaisesti eroaa yrityksen käyttämästä markkinointimenetelmästä ja jota yritys ei ole aiemmin käyttänyt edellyttää olennaisia muutoksia tavaran tai palvelun muotoilussa (design) tai pakkauksessa, tuotesijoittelussa, myynninedistämisessä tai hinnoittelussa markkinointimenetelmien kausiluonteiset, säännölliset tai muut rutiiniluonteiset muutokset eivät kuulu markkinointi-innovaatioihin 8.1 Ottiko yrityksenne vuosina käyttöön seuraavia markkinointi-innovaatioita: Olennaiset muutokset tuotteiden esteettisessä muotoilussa (design) tai pakkauksissa (tähän eivät kuulu muutokset, jotka muuttavat ainoastaan tuotteen toiminnallisia ominaisuuksia tai käyttäjäominaisuuksia - nämä ovat tuoteinnovaatioita) Uusi tiedotusväline tai menetelmä tuotteen myynninedistämisessä (esim. uuden mainosvälineen käyttö ensimmäistä kertaa, uusi tuotekuva, kanta-asiakaskorttien käyttöönotto jne.) Uudet menetelmät tuotesijoittelussa ja myyntikanavissa (kuten franchisingin, jakelulisenssien, suoramyynnin tai yksinoikeusmyynnin käyttöönotto, uudet ideat tai menetelmät tuotteiden esillepanossa jne.) Uudet menetelmät tavaroiden ja palveluiden hinnoittelussa (kuten kysynnän mukaan muuttuvan hinnoittelun käyttöönotto, uudet alennusjärjestelmät jne.) 8

9 9. Julkiset hankinnat ja innovaatiot 9.1 Oliko yrityksellänne vuosina sopimuksia* tavaroiden ja palveluiden tuottamiseksi: Kotimaisille julkisen sektorin organisaatioille** Ulkomaisille julkisen sektorin organisaatioille** * Sopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. ** Julkinen sektori kattaa julkishallinnon omistamat yksiköt kuten paikalliset, alueelliset ja kansalliset hallintoyksiköt ja virastot, koulut, sairaalat sekä julkishallinnon palveluntuottajat, kuten turvallisuuspalvelut, liikenne, asumispalvelut, energia yms. Mikäli vastauksenne kumpaankin kohtaan on ei, siirtykää kohtaan Harjoittiko yrityksenne innovaatiotoimintaa osana julkiselle sektorille tuotettaviin tavaroihin ja palveluihin liittyviä sopimuksia eli liittyikö sopimusten toteuttamiseen innovaatiotoimia? (Mukaan lasketaan sekä tuote-, prosessi-, organisaatio- että markkinointi-innovaatioihin liittyvät toimet), innovaatioita edellytettiin sopimuksessa, vaikka innovaatioita ei edellytetty sopimuksessa Mikäli yrityksellänne oli useita sopimuksia, valitkaa kaikki soveltuvat vaihtoehdot 10. Big datan ja julkisen sektorin avoimen datan hyödyntäminen Julkisen sektorin avoimella datalla tarkoitetaan julkisen hallinnon viranomaisen tuottamaa tai sille kertynyttä dataa, joka on julkisesti saatavilla ja kenen tahansa uudelleen käytettävissä maksutta, luvallisesti ja koneluettavassa muodossa. (Esim. Tilastokeskuksen väestötilastot, Ilmatieteen laitoksen sää- ja tutkahavainnot ja Maanmittauslaitoksen maastotietokannat ovat avointa dataa.) 10.1 Miten suuri merkitys yrityksellenne on ollut vuosina seuraavilla datan käyttöön liittyvillä seikoilla? Datan käyttö tuoteinnovaatioiden eli uusien ja olennaisesti parannettujen tavaroiden ja palveluiden kehittämisessä: Datan käyttö uusien tavaroiden ja/tai palveluiden kehittämisessä Suuri Big datalla tai massadatalla (suuraineistolla) tarkoitetaan dataa, jota on paljon, jota tulee nopeasti lisää ja joka on muodoltaan vaihtelevaa. Laitteilta ja sovelluksilta vaaditaan suurta tallennuskapasiteettia ja suorituskykyä massadatan käsittelyssä. Big dataa syntyy sähköisistä toiminnoista ja koneiden välisestä kommunikaatiosta (machine-to-machine communications). Kohtalainen koske yritystämme a) Big data b) Julkisen sektorin avoin data Datan käyttö tavaroiden ja/tai palveluiden parantamisessa a) Big data b) Julkisen sektorin avoin data 9

10 Datan käyttö muussa innovaatiotoiminnassa Suuri Kohtalainen a) Prosessi-innovaatioiden kehittäminen a) Organisaatioinnovaatioiden kehittäminen a) Markkinointi-innovaatioiden kehittäminen Datan käyttö tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Datan käyttö tuotantoprosessin hallinnassa Datan käyttö markkinoinnissa Big datan (esim. asiakastiedot) myynti muille yrityksille Big datan (esim. asiakastiedot) osto muilta yrityksiltä 11. Digitalisaatio Digitalisaatiolla tarkoitetaan tavaroiden, palvelujen, niiden tuotannon tai jakelun siirtymistä sähköiseen muotoon Miten suuri merkitys seuraavilla digitalisaatioon liittyvillä tekijöillä oli yrityksenne liiketoiminnalle vuosina ? Digitaalisten tavaroiden ja/tai palveluiden merkitys yrityksen liiketoiminnalle Suuri koske yritystämme Kohtalainen koske yritystämme Pilvipalveluiden merkitys yrityksenne liiketoiminnalle Sosiaalisen median (esim. Facebook, Twitter, LinkedIn) merkitys yrityksenne liiketoiminnalle Esineiden Internetin (eli laitteiden kytkeytymisen tietoverkkoon) merkitys yrityksenne liiketoiminnalle Robotiikan hyödyntäminen tuotantoprosesseissa Digitalisaation merkitys tavaroiden ja/tai palveluiden tuottamisessa Digitalisaation merkitys tavaroiden ja/tai palveluiden muotoilussa (design) Digitalisaation merkitys tavaroiden ja/tai palveluiden markkinoinnissa Digitalisaation merkitys tavaroiden ja/tai palveluiden jakelussa 10

11 Seuraavat kysymykset koskevat yrityksiä, jotka harjoittivat innovaatiotoimintaa vuosina eli jotka ovat vastanneet kyllä vähintään yhteen seuraavista kysymyksistä 2.1, 3.1, 4.1, 7.1 tai 8.1: 12. Käyttäjälähtöisyys 12.1 Mitä ns. käyttäjäinnovoinnin keinoja ja menettelyjä yrityksenne käytti innovaatiotoiminnassaan ja innovatiivisten tuotteiden tuotannossa vuosina ja kuinka merkittäviä käytössä olleet keinot ja menettelyt olivat: a) tilanteissa, joissa asiakkaat ja tavaroidenne ja palveluidenne käyttäjät olivat muita yrityksiä Käyttäjät (eli yritysasiakkaat) innovaatiotoiminnan resurssina; yhdessä ideointi, kehittäminen ja sisällön tuottaminen Suuri Kohtalainen käytössä Toiko yrityksenne tällä tavoin kehitettyjä tuotteita markkinoille ? Kehittämisfoorumit ja esim. yrityksen tarjoamat kehittämisalustat käyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen ideoiden kokoamiseksi; ohjelmistojen ja sisällön tuottaminen, joukkoistaminen (crowdsourcing) jne. Käyttäjien (eli yritysasiakkaiden) muokkaamat ja kehittämät tuotteet ja niiden kaupallistaminen Asiakkaat ja käyttäjät muokkasivat olemassa olevia tuotteita, ja yrityksenne vastasi tuotteen varsinaisesta kehittämisestä ja tuotannosta sekä markkinoille tuonnista Asiakkaat ja käyttäjät kehittivät uuden tuotteen, jonka yrityksenne otti tuotantoonsa ja toi markkinoille b) tilanteissa, joissa asiakkaat ja tavaroidenne ja palveluidenne käyttäjät olivat lopputuotteiden käyttäjiä eli kuluttajia Käyttäjät (eli kuluttajat) innovaatiotoiminnan resurssina; yhdessä ideointi, kehittäminen ja sisällön tuottaminen Kehittämisfoorumit ja esim. yrityksen tarjoamat kehittämisalustat käyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen ideoiden kokoamiseksi; ohjelmistojen ja sisällön tuottaminen, joukkoistaminen (crowdsourcing) jne. Käyttäjien (eli kuluttajien) muokkaamat ja kehittämät tuotteet ja niiden kaupallistaminen Asiakkaat ja käyttäjät muokkasivat olemassa olevia tuotteita, ja yrityksenne vastasi tuotteen varsinaisesta kehittämisestä ja tuotannosta sekä markkinoille tuonnista Suuri Kohtalainen käytössä Toiko yrityksenne tällä tavoin kehitettyjä tuotteita markkinoille ? Asiakkaat ja käyttäjät kehittivät uuden tuotteen, jonka yrityksenne otti tuotantoonsa ja toi markkinoille 11

12 13. Ympäristöhyötyjä tuottavat innovaatiot Ympäristöhyötyjä tuottava innovaatio on uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu), prosessi tai organisaatioon tai markkinointiin liittyvä menetelmä, joka verrattuna vaihtoehtoisiin uudistuksiin tuottaa ympäristöhyötyjä ympäristöhyöty voi olla innovaation ensisijainen tavoite tai innovaation muiden tavoitteiden sivutuote innovaation ympäristöhyödyt voivat ilmetä tavaran tai palvelun tuotannon aikana tai tuotteen kuluttamisen tai lopputuotekäytön aikana. Tuotteen loppukäyttäjä voi olla yksityishenkilö, toinen yritys tai esimerkiksi julkinen sektori Ottiko yrityksenne vuosina käyttöön tuote- (tavara tai palvelu), prosessi-, organisaatiotai markkinointi-innovaation, joka tuotti jonkin tai joitakin seuraavista ympäristöhyödyistä? Ympäristöhyödyt yrityksessänne Tehokkaampi (vähentynyt) materiaalien tai veden käyttö tuotettua yksikköä kohden Tehokkaampi (vähentynyt) energian käyttö tai pienentynyt hiilijalanjälki (vähentynyt CO2-kokonaistuotanto) Vähäisempi ilman, veden tai maaperän saastuminen tai vähäisempi melusaaste Tuotannossa käytettävien materiaalien korvaaminen vähemmän saastuttavilla tai vähemmän vaaraa aiheuttavilla Fossiilisten energianlähteiden korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä Jätteiden, veden tai materiaalien kierrätys omaan käyttöön tai myyntiin Kuluttamisessa tai lopputuotekäytössä saadut ympäristöhyödyt Tehokkaampi (vähentynyt) energian käyttö tai pienentynyt hiilijalanjälki Vähäisempi ilman, veden tai maaperän saastuminen tai vähäisempi melusaaste Tuotteen kierrätysmahdollisuus käytön jälkeen Tuotteen elinkaaren pidentäminen kestävämpien tuotteiden myötä 13.2 Kuinka merkittäviä olivat seuraavat tekijät yrityksenne päätöksessä ottaa käyttöön ympäristöhyötyjä tuottavia innovaatioita vuosina ? Suuri Kohtalainen relevantti / ei merkitystä Nykyiset ympäristösäännökset Nykyiset ympäristöverot, -veloitukset tai -maksut Odotettavissa olevat tulevaisuuden ympäristösäännökset tai -verot Julkinen rahoitus, avustus tai muu rahoituskannustin ympäristöinnovaatioille Nykyinen tai tuleva ympäristöinnovaatioiden kysyntä Yrityksenne maineen parantaminen Vapaaehtoiset toimet, aloitteet tai hankkeet ympäristön kannalta hyvien käytäntöjen muodostamiseksi sektorillanne Korkeat energia-, vesi- tai materiaalikustannukset Julkisten hankintasopimusten vaatimuksiin vastaaminen 12

13 Lisätietoja Kiitämme vastauksestanne! 13

Yritysten innovaatiotoiminta 2010 2012

Yritysten innovaatiotoiminta 2010 2012 Yritys- ja ympäristöaineistot Tiedonhankinta 00022 TILASTOKESKUS Puhelin (09) 17341 Faksi (09) 1734 2465 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Kerätyt

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminta 2008 2010

Yritysten innovaatiotoiminta 2008 2010 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 00022 TILASTOKESKUS Puh. (09) 17341, Faksi (09) 1734 2465 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Kerätyt tiedot

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminta

Yritysten innovaatiotoiminta TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Kerätyt tiedot ovat salassa

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminta 2004 2006

Yritysten innovaatiotoiminta 2004 2006 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 00022 TILASTOKESKUS Puh. (09) 17341, Faksi (09) 1734 2465 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Kerätyt tiedot

Lisätiedot

Innovaatiotutkimus 2012

Innovaatiotutkimus 2012 Aineistokuvaus Innovaatiotutkimus 2012 Sisältökuvaus Innovaatiotutkimus 2012 kuvaa yritysten harjoittaman innovaatiotoiminnan ja eri tyyppisten innovaatioiden käyttöönoton yleisyyttä vuosina 2010-2012.

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu 1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Korkeakoulujen KOTA-seminaari Jyväskylän yliopisto 18.9.2014 Marianne Kaplas Taustaa T&k-tilaston ohjeistuksen, OECD:n Frascati manuaalin uudistus Ei perustavanlaatuisa muutoksia Sopiva ajankohta ohjeiden

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015 TIEDONHANKINTA Yritys-, ympäristö- ja teknologia-aineistot 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta 2008

Innovaatiotoiminta 2008 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2010 Innovaatiotoiminta 2008 Innovaatiotutkimuksen loppuraportti Innovaatiotoiminta edelleen yleisempää teollisuudessa kuin palvelualojen yrityksissä Lähes puolet

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2016

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2016 TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET ALBANIA Taajamissa ALGERIA Taajamissa ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! AZERBAIDZHAN Taajamissa 40 km/h 70 km/t BELGIA Taajamissa yli 7,5 t kokonaispainoiset

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta 2006

Innovaatiotoiminta 2006 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Innovaatiotoiminta 2006 Innovaatiotutkimuksen loppuraportti Innovaatioilla monipuolinen rooli yritystoiminnan kehittämisessä Uudistettu painos: Innovaatioiden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta 2014

Innovaatiotoiminta 2014 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2016 Innovaatiotoiminta 2014 Innovaatiotutkimuksen loppuraportti Yli puolet innovoineista ilmoitti ympäristöhyötyjä tuottavia innovaatioita Yli puolet vuosina 2012

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta 2010

Innovaatiotoiminta 2010 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2012 Innovaatiotoiminta 2010 Innovaatiotutkimuksen loppuraportti Innovointi koko arvoketjun asia, asiakkaat ja käyttäjät mukana kehittämisessä Tuotteisiin ja prosesseihin

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

ZA6585. Flash Eurobarometer 421 (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6585. Flash Eurobarometer 421 (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA Flash Eurobarometer (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish) A Työnumero FL A B Maakoodi FL B C Lomakenumero FL C NACE NACE-koodi (näytetieto)

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Yritysten kokemuksia palvelujen sisämarkkinoista

Yritysten kokemuksia palvelujen sisämarkkinoista Yritysten kokemuksia palvelujen sisämarkkinoista Fields marked with are mandatory. Johdanto Lue seuraava tietosuojaseloste ennen kuin täytät kyselylomakkeen: specific-privacy-statement_en.pdf Tämän kyselyn

Lisätiedot

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10200/17 CO EUR-PREP 29 POLGEN 92 AG 21 ECON 528 UEM 198 SOC 477 COMPET 492 ENV 604 EDUC 293 RECH 231 ENER 284 JAI 596 EMPL 366 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

HINNASTO 1 (6) Luottamuksellinen YHTEENLIITTÄMISHINNASTO OPERAATTOREILLE Tämä hinnasto on voimassa alkaen.

HINNASTO 1 (6) Luottamuksellinen YHTEENLIITTÄMISHINNASTO OPERAATTOREILLE Tämä hinnasto on voimassa alkaen. HINNASTO 1 (6) YHTEENLIITTÄMISHINNASTO OPERAATTOREILLE 0 Tämä hinnasto on voimassa alkaen. HINNASTO 1 (6) TELEVERKKOJEN YHTEENLIITTÄMINEN Verkkojen yhteenliittämistoimenpiteet ja liittymät hinnoitellaan

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet

Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Teollisuusneuvos Antti Valle Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto 11.5.2016 Innovaatiot vaikuttavat positiivisesti talouteen BKT/asukasluku 90000 80000

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Tina Sundqvist Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/Eures palvelut

Tina Sundqvist Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/Eures palvelut Tina Sundqvist 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU työnantajille, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän työnhakijoille, jotka haluavat työskennellä ulkomailla 2

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot