Yleistä. Perhetoiminnot. Seksuaaliterveysklinikka. Kansainvälisen kehityksen yksikkö. Väestöntutkimuslaitos. Perinnöllisyysklinikka.

Transkriptio

1

2 VÄESTÖLIITTO RY VUOSIKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus Yleistä Perhetoiminnot Seksuaaliterveysklinikka Kansainvälisen kehityksen yksikkö Väestöntutkimuslaitos Perinnöllisyysklinikka Hallinto Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Konsernilaskelma Liitetiedot

3 TOIMINTAKERTOMUS 2008 YLEISTÄ Kertomusvuonna Väestöliitto jatkoi toimintaansa perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä turvallisen ja tasapainoisen elämän edistämiseksi. Väestöliiton yhteiskunnallinen vaikuttamistyö perustui monipuoliseen palvelutoimintaan, luotettavaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä yhteistyöhön kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Alkuvuoden optimistiset talouden kehitysnäkymät vaihtuivat loppuvuodesta yhä synkkeneviin ennusteisiin myös Suomessa. Peruspalveluiden merkitys korostui lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisijänä. Vaikka suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, niin osa syrjäytyy. Tästä koko suomalainen yhteiskunta sai järkyttävän muistutuksen Kauhajoen koulusurmien yhteydessä. Väestöliiton liittokokous vetosi valtion ja kuntien päättäjiin, jotta nuorten tarvitsemat palvelut turvattaisiin ja hätähuudot otettaisiin todesta. Väestöliitto on myös käytännössä tukenut sekä Kauhajoen että Tuusulan koulujen oppilastyötä omalla asiantuntemuksellaan. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Perheväkivallan ehkäisy, nuorten poikien ja miesten ongelmat sekä maahanmuuttajaperheiden tarpeet olivat liiton vaikuttamistoiminnassa monipuolisesti esillä. Väestöliitto toteutti yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden järjestöjen kanssa Euroopan Neuvoston aloitteesta syntyneen Naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan vastaisen kampanjan. Se huipentui eduskunnassa pidettyyn korkeatasoiseen seminaariin. Miehen aika ja Poikien Puhelin auttavat poikia ja nuoria miehiä henkilökohtaisen elämän pulmakohdissa. Toimintaa laajennettiin ja kehitettiin ja se sai runsaasti julkisuutta. Maahanmuuttajien mahdollisuudet kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan olivat monipuolisesti esillä liiton toiminnassa. Vuoden aikana valmistui tutkimusraportteja maahanmuuttajanaisten menestymismahdollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotipuutoiminta täytti 5 vuotta ja se toi eri tilaisuuksissa esille koko perheen hyvän kotoutumisen ja oman äidinkielen säilyttämisen tärkeyttä. Vaikuttamistyössä oli esillä myös seksuaaliterveyden edistäminen. Väestöliitto tuki toiminnallaan myös sosiaali- ja terveysministeriön seksuaaliterveyden toimintaohjelman toteuttamista. Vuoden aikana julkaistiin kaksi uutta teosta Äidin kielletyt tunteet ja Kiukkukirja, jotka herättivät laajaa kiinnostusta ja joiden avulla julkiseen keskusteluun nostettiin uusia kysymyksiä. Väestöliiton asiantuntijat toimivat jäseninä useissa valtionhallinnon hankkeissa. Näistä tärkeimpiä olivat SATA-komitea, Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta, lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelman syrjäytymisen ehkäisyä pohtiva työryhmä, Ikääntymiseen varautumista selvittelevä asiantuntijaryhmä sekä Lapsiasian neuvottelukunta. Väestöliitto oli myös edustettuna Jaos 25:ssä, joka käsittelee Euroopan Unionin sosiaali- ja työpolitiikkaa. Väestöliitto jatkoi eduskuntaan ja Euroopan parlamenttiin kohdistuvaa vaikuttamistyötä, jonka tavoitteena oli saada päättäjät vakuuttumaan seksuaaliterveyden merkityksestä kehitysyhteistyöpolitiikassa. Yhdessä UNFPAn kanssa järjestettiin Push-kampanja äitiysterveyspalvelujen parantamiseksi kehitysmaissa.

4 Palvelut Väestöliiton järjestölähtöinen auttamistyö koostuu laajasta kirjosta perheille, pareille, lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja. Kolmivuotisen hankkeen synnyttämä Parisuhdekeskus aloitti työnsä toimintavuonna. Tavoitteena on tuoda kansalaisten ulottuville tietoa parisuhteiden toimivuudesta ja lisätä pysyvän parisuhteen arvostusta. Ihmisiä palveltiin nettisivujen, reaaliaikaisten nettivastaanottojen ja puhelinpalvelun avulla. Ammattilaisia koulutettiin ja kehitettiin heidän valmiuttaan auttaa parisuhdeongelmaisia. Kesäkuussa järjestettiin International Comission on Couple and Family Relations -järjestön kanssa kansainvälinen konferenssi, johon osallistui yli sata asiantuntijaa 22 eri maasta. Vanhemmuutta tuettiin Lastenhoitotoiminnan, Murkun kanssa -nettipalvelun, Perheverkon ja Kotipuun palvelujen avulla. Lastenhoidon ja Perheverkon kohteena olivat erityisesti pikkulapsiperheet. Murrosikäisten vanhempia taas kohdattiin nettipalvelun kautta. Arki haltuun -hankkeessa kehitettiin käytännön auttamiskeinoja tilanteisiin, joissa perheen arki oli lähtenyt ajelehtimaan, eivätkä aikuiset enää pystyneet luomaan turvallisia puitteita perhe-elämälle. Väestöliiton parisuhdeasiantuntijat ja seksuaaliterapeutit jatkoivat terapia- ja neuvontapalvelujen antamista Helsingissä ja Tampereella. Perinnöllisyysklinikalla keskityttiin harvinaisten oireyhtymien diagnostiikkaan ja perinnöllisyysneuvontaan. Klinikka järjesti alan koulutusta ja teki yhteistyötä useiden suomalaisten järjestöjen kanssa. Suurin osa Väestöliiton henkilöasiakkaista tulee pääkaupunkiseudulta. Kehittämällä netin kautta toimivia auttamismuotoja saavutettiin myös muualla maassa asuvat ihmiset. Väestöliiton palvelutoiminnalla on tärkeä merkitys asiakkaille, mutta myös Väestöliitolle itselleen. Sitä kautta saadaan tärkeää ruohonjuuritason tietoa perheiden, nuorten ja lasten tilanteesta. Nuoret ovat Väestöliiton toiminnan tärkeä kohderyhmä. Nuorten Avoimet Ovet juhli 20-vuotista toimintaansa syksyllä järjestetyssä juhlaseminaarissa. NUSKA- projekti keskittyi seksuaalisesti hyväksikäytettyjen nuorten auttamiseen. Miehen aika ja Poikien Puhelin keskittyivät nimensä mukaisesti auttamaan ja tukemaan poikia ja nuoria miehiä. Väestöliiton asiantuntija kutsuttiin Perheiden, lasten ja nuorten toimikunnan kouluikäisten tarpeisiin keskittyvään jaostoon. Nuorille suunnatut palvelut toimivat suurelta osin myös puhelinpalveluna ja netin kautta. Tutkimus Väestöliiton luotettavuus yhteiskunnallisena vaikuttajana ja toimijana perustuu toisaalta palveluista saatuun asiantuntemukseen ja toisaalta luotettavaan sekä korkeatasaiseen tieteelliseen tutkimukseen. Väestöntutkimuslaitoksella päättyi kaksi hanketta, jotka liittyivät maahanmuuttajanaisten työllisyyteen ja urakehitykseen. Seksologian alalta ilmestyi FINSEX- hankkeeseen kuuluva perusselvitys. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää monipuolisesti hyväksi seksuaaliterveyden edistämisessä. Alle 35-vuotiaiden naisten seksuaaliset ongelmat ovat merkittävästi yleistyneet, joka vaikuttaa myös parisuhteiden seksuaaliseen tyytyväisyyteen. Perheen ja työn yhteensovittamisesta ilmestyi kaksi raporttia. Perhebarometri käsitteli syntyvyyden myöhästymistä. Kaikki valmistuneet raportit saivat laaja julkisuutta ja käynnistivät yhteiskunnallista keskustelua mm. naisten asemasta työmarkkinoilla, parisuhteen onnellisuudesta ja lapsettomuusasioista. Kansainvälinen toiminta Liiton kansainvälinen toiminta keskittyi yhteistyöhön International Planned Parenthood- järjestön ja Euroopan unionin perhejärjestöjen liiton CO- FACEn kanssa. COFACE jatkoi Progress-projektia, jossa useat Väestöliiton asiantuntijat ovat mukana. Projektissa kehitettiin yhteisiä perhepoliittisia kannanottoja esitettäväksi mm. Komissiolle. EU-tason vaikuttamistyötä tehtiin myös Countdown 2015 Europe -konsortiossa. Sen tavoitteena on lisätä rahoitusta ja poliittista sitoutumista ehkäisymenetelmien saatavuuden takaamiseksi maailmassa. Lisäksi useat Väestöliiton asiantuntijoista toimivat aktiivisesti oman alansa kansainvälisten yhdistysten ja seurojen työssä. Väestöliitto jatkoi toimintaansa Nepalissa ja Malawissa, jossa yhteistoiminta Mannerheimin Las-

5 tensuojeluliiton kanssa jatkui. Viipurissa jatkettiin toimintaa ja Väestöliiton Venäjä-osaamista kehitettiin kaikki yksiköt kokoavassa Venäjätyöryhmässä. Perinnöllisyysklinikka jatkoi kansainvälistä yhteistyötä Orphanet- verkkopalvelussa. Henkilöstö, yhteistyö ja rahoitus Kertomusvuonna Väestöliitto oli noin 100 henkilön työpaikka. Neljännes työntekijöistä oli määräaikaisessa työsuhteessa. Tämä aiheutui toisaalta äitiys-, vanhempain- ja sairauslomista sekä projektirahoituksen määräaikaisuudesta. Väestöliiton asema yhteiskunnallisena vaikuttajana perustuu asiantuntevaan henkilöstöön. Hyvällä esimiestyöllä on asiantuntijaorganisaatiossa keskeinen merkitys. Talvella 2008 käynnistettiin järjestelmällinen esimiestoiminnan kehittäminen, joka jatkuu edelleen. Työnkuvia selkeytettiin ja työyhteisön kehittämistä jatkettiin. Työterveyspalvelujen tasoa parannettiin. Väestöliiton toiminta oli erittäin monipuolista ja laajaa. Väestöliiton sisäistä yhteistyötä tiivistettiin, samoin tehtiin yhteistyötä muiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa. Suunniteltua laajaa yhteistyöverkostoa kuntien kanssa, Väestöliiton agentit -toimintaa, ei pystytty käynnistämään resurssien puuttumisen vuoksi. Läheskään kaikkia palveluja ei voitu järjestää tarvetta vastaavasti, koska rahoitusta ei laajentamiseen saatu. Väestöliitto pystyi kuitenkin auttamaan monia vaikeassa elämäntilanteessa olevia kansalaisia, kehittämään ennaltaehkäiseviä työmuotoja ja käynnistämään yhteiskunnallista keskustelua ja kiinnittämään huomiota perheiden, lasten ja nuorten sekä maahanmuuttajien ongelmiin. Väestöliiton toiminnan rahoitus jakaantuu kolmeen pääasialliseen lähteeseen: Rahaautomaattiyhdistyksen avustuksiin, eri ministeriöiden tukeen sekä oman toiminnan tuottoihin. Näiden lisäksi Väestöliitto sai tukea mm. Tapiolayhtiöltä, Suomen RFSU Oy:ltä, Alli Paasikivisäätiöltä, Suomen kotien kukkasrahastolta sekä yksityishenkilöiltä. Lämmin kiitos saamastamme luottamuksesta ja toimintamme taloudellisesta tuesta! Erityinen kiitos kuuluu työhönsä sitoutuneelle henkilökunnallemme Sydämellinen kiitos myös luottamushenkilöillemme, jotka aikaansa ja vaivojaan säästämättä ovat ohjanneet ja valvoneet liiton työtä. Väestöliitto on toiminnallaan vakuuttanut päättäjät, median ja suuren yleisön esillä pitämiensä asioiden tärkeydestä. Kansainvälisen taloudellinen taantuma on saavuttanut myös Suomen. Väestöliiton toiminta lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden esillä pitäjänä käy siten entistä tärkeämmäksi. Helena Hiila toimitusjohtaja

6 PERHETOIMINNOT Perhetoiminnot tukivat perheitä ja perheenjäseniä muuttuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Perhetoimintojen tehtävänä onkin tukea yhä moninaisempia perheitä heidän tarpeissaan. Vuonna 2008 parit etsivät runsaasti ennaltaehkäisevää tietoa netistä ja hakeutuivat usein nettisivujen kautta vastaanotoille löytääkseen välineitä parempaan vuorovaikutukseen ja parempiin parisuhde ja perhetaitoihin. Maahanmuuttajaperheitä ja erityisesti äidinkielen säilymistä monikielisessä ympäristössä tuettiin opetusmateriaaleilla. Perhetoiminnoissa on korkeatasoista asiantuntijuutta pikkulasten vanhemmuudesta, murrosikäisten vanhemmuudesta sekä parisuhteesta. Asiantuntijuutta suunnattiin kansalaisille nettisivujen, luentojen, koulutusten sekä mediavaikuttamisen keinoin. Asiantuntijoiden osaamista täydennettiin seuraamalla kotimaista ja kansainvälistä tutkimusta. Lisäksi Perhetoiminnoissa kehitettiin osaamista monikulttuurisista pareista ja heidän tarpeistaan. Lastenhoitopalvelu ja Arki haltuun projekti auttoivat käytännön kotielämän sujuvuutta, kun taas Helsingin ja Tampereen Perheklinikan sekä Perheverkon vastaanotot auttoivat pareja ja pikkulasten vanhempia perhetyytyväisyyden vahvistamisessa. Perhetoimintojen asiantuntijat esiintyivät laajalti mediassa. Keskusteluun nostettiin uutta tietoa muuttuvista parisuhteista ja aikamme perheistä. Tavoitteena oli painottaa, että perheet tarvitsevat yhteiskunnan erityistä suojelua. Samalla pyrittiin perheen ja parisuhteen arvostuksen nostamiseen julkisessa keskustelussa. Toimintaa linjasi Väestöliiton perhepoliittinen ohjelma. Vuonna 2008 kehitettiin vankkaa ja laadukasta lastenhoitopalvelutoimintaa. Vuoden 2008 lopussa täyttyi Kotipuu-yksikön toiminnan viides vuosi monikulttuurisuuden osaamis- ja resurssikeskuksena. Kotipuun toiminnassa pyrittiin tuotettujen työmallien levittämiseen ja siirtämiseen julkisen sektorin vakiintuneiksi toiminnoiksi. Kiitettyjen Murkun kanssa- nettisivujen palveluja laajennettiin uudella tiedolla murrosikäisistä ja murrosikäisten vanhemmuudesta. Parisuhdekeskus järjesti International Comission of Couples and Family Relations -järjestön Suomen konferenssin Kestävä liitto unelmaa vai totta? Helsingissä. Parisuhdekeskuksen nettisivut palvelivat lukijoitaan tiedepalstalla, artikkeleilla, parisuhdealan kirja-arvosteluilla, vastaamalla nettisivuilla parisuhdekysymyksiin sekä ajankohtaisilla kolumneilla. Kävijöitä oli kuukaudessa. Sivuilla kävijät voivat ilmoittautua yksilö, parisuhde- tai perheneuvontaan, joka tapahtui netin välityksellä. Erityisesti ulkosuomalaiset löysivät one-to-onepalvelun. Perheverkon kirja Äidin kielletyt tunteet saavutti suuren yleisömenestyksen. Teoksen ympärille muodostui äitien tai ammattilaisten kokoamia keskustelu ja vertaisryhmiä, ja kirjan arvioinnissa havaittiin sen tulleen suureen tarpeeseen tunteiden käsittelyn alueella. Perheverkon Hyvä me kirja kertoo selviytymisestä ja rakkaudesta perheissä, joissa lapsi on sairas tai hänellä on vamma. Perheklinikalla jatkettiin pari- ja yksilöterapiaa sekä lisättiin seksuaaliterapiaa. Perinteisellä Kodin viikolla keskusteltiin kodin arvoista. Kodin arvot- seminaarin avasi pääministeri Matti Vanhanen ja siinä keskusteltiin perheen hyvästä arjesta aikana, jona teknologia ja työelämän vaativuus muokkaavat perhe-elämää. Arki haltuun Perhetyön kehittämishanke Arjen rakenteiden ja rutiinien luominen uupuneissa perheissä Arki Haltuun on RAY:n tukema perhetyön kehittämishanke, joka käynnistyi keväällä Hanke on kehittämis-, tutkimus-, ja koulutusprojekti, jolla on kaksi tavoitetta: uuden perhetyön työvälineen kehittäminen ja perheiden auttaminen. Projektissa työskentelee viiden hengen työryhmä. Hanke toteutetaan Väestöliiton laajan asiantuntijuuden pohjalta. Kerättyjen kokemusten ja menetelmän arvioinnin jälkeen Väestöliitto toimii tämän uuden perhetyön menetelmän kouluttajana alan ammattilaisille.

7 Hanke lähti käyntiin Väestöliiton käytännön perhetyössä tehdystä havainnosta: perhetyön kentästä puuttuu työkalu, jonka ensisijaisena tavoitteena on arjen jäsentäminen ja rytmittäminen vanhempien kanssa. Lapsiperheet, joiden arjesta puuttuu säännöllinen rakenne, ajautuvat ennakoimattomasti tilanteesta toiseen, arki kelluu. Vanhemmat eivät joskus näe rakentumattoman arjen ongelmallisuutta ja turvattomuutta lapsille. Aikaisemmilla perhetyötavoilla tähän ongelmaan ei ole päästy käsiksi. Usein tilanne on, että perheessä on työskennelty pitkään ilman näkyvää muutosta paremmasta. Projekti luo perhetyöhön uuden toimintamallin ja käytännönläheisen työkalun, jonka avulla perheiden parissa työskentelevät ammattilaiset voivat tukea syrjäytyneiden tai sen uhan alla elävien lapsiperheiden toimintakykyä. Tämän työkalun nimi on sekvenssikartta. Sillä hahmotetaan ja rakennetaan perheiden kanssa heidän arkeaan, päivän vaiheita. Tällä tavoitellaan toiminnallista sujuvuutta eli vanhemmuutta ja säännöllistä struktuuria perheen arkeen; arjen toimintojen ennustettavuus on yksi keskeinen tekijä sekä lapsen että koko perheen hyvinvoinnin kannalta. Kartta toimii kalenterin tapaan ja sen avulla perheen päivien seurataan. Siihen merkitään lapsen perustarpeiden ja turvan vaateet. Jokainen kartta on perhekohtainen. Ajatuksena on, että arjen perusrakenteen tulisi olla kunnossa ja riittävän toimiva ennen kuin ratkotaan muita elämänhallinnallisia ongelmia. Kun arkeen luodaan selkeä rakenne, myös muut elämänalueet löytävät paikkansa arjessa. Hankkeessa yhdistetään perhetyön uusi ja vanha paradigma toimivaksi kokonaisuudeksi ja luodaan perhetyöhön menetelmä, jossa arki on aidosti keskiössä. Työtä tehtiin Helsingin, Espoon ja Vantaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja muun perheen auttajaverkoston kanssa, Helsingissä myös perheneuvolan kanssa. Työskentely alkaa aina aloitusneuvottelulla, jossa läsnä ovat esimerkiksi sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, perhe, sekä Arki Haltuun -tiimistä projektikoordinaattori ja perhetyöntekijäpari. Neuvottelussa asetetaan tavoitteet ja käyntien ajankohdat. Perhetyöntekijäparin käynnit ovat kestäneet 2-7 tuntia ja jatkuneet keskimäärin noin kolmen kuukauden ajan. Työskentelyyn kuuluvat väli- ja lopetusneuvottelu. Tällaisessa toimintatavassa tulee näkyviin perheeseen ja heidän arkeensa liittyviä hyviä ja positiivisia asioita, mitkä esimerkiksi lastensuojelun perhetyössä saattavat jäädä taka-alalle. Hanke työskenteli toimintavuonna 16 perheessä. Projektikoordinaattori oli mukana jokaisessa perheessä joillakin käynneillä. Perheiden taustalla oli yhdeksän eri kansallisuutta ja joidenkin kanssa työskenneltiin tulkin kanssa. Neuvottelut ja perheiden kanssa käytävät keskustelut projektin hyödyllisyydestä äänitettiin; hanketta tutkitaan ja perheiden arkea tallennetaan tutkimuskäyttöön. Jotkut perheet ovat videoineet arkeaan, joidenkin perheiden eri tilanteita on valokuvattu. Toteutunutta työtä arvioidaan säännöllisesti. Neuvotteluita asiakasperheiden sekä sosiaalityöntekijöiden ja muun verkoston kuten opettajien, psykologien, ja lääkäreiden kanssa käytiin 40 kertaa. Hanketta on esitelty muun muassa ESFRkongressissa (European Society on Family Relations). Minna Rautio-Pakaste tutki kandidaatin tutkielmassaan Helsingin yliopiston Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksella kodin merkitysten muuttumista Arki Haltuun projektissa dokumentoidusta yhden perheen aineistosta: Kodin tunnun muuttuminen näkyi aineistossa muun muassa perheenjäsenten toiminnassa yhdessä leipomisena ja ruoanvalmistuksena, perheen jäsenten sosiaalisen elämän laajentumisena kodin piiriin sekä äidin arviossa kodin tilasta; asteikolla yhdestä kymmeneen hän kuvaa muutosta tapahtuneen niin, että on käynyt kympissäkin kodista tuli hankkeen edetessä perheelle yhä tärkeämpi. Kodissa oli saatu tavaroiden paljous ja äidin niin hyvin kuvaama hyrskyn myrskyn- tila purettua ja voimavaroja oli taas muuhunkin toimintaan. Tilanne kodissa oli koostunut ja se heijastui perheenjäsenten mielialaan kokonaisvaltaisesti. Perheen äiti totesi: Ja totta kai se on hirveen näkyvää aina mitä on tehty ja konkreettista. Just sitä mitä tarvitaankin. Lastenhoito Helpotusta lastenhoitoon Lastenhoitopalvelu jatkoi arvostettua, vakiintunutta toimintaansa pääkaupunkiseudun ja ympäristökuntien lapsiperheiden arjen eteenpäin viemisen helpottamiseksi. Toiminta on jaettu kahteen eri osioon:

8 1. RAYn tukema lastenhoitotoiminta, joka on pikkulapsiperheiden matalan kynnyksen tuki. Ammatillista lastenhoitoapua voi saada tilapäiseen tarpeeseen, kun perheellä on vaikea tilanne vanhempien uupumisen, sairauden tai muun äkillisen tarpeen takia. 2. Täysihintainen lastenhoitopalvelu, johon ei kohdistu ulkopuolista tukea. Myydyt tunnit vuonna 2008 Asiakasperhe suoraan 47,0% Kunta 48,0% Lastenhoitopalvelussa tehtiin vuonna 2008 yhteensä palvelutuntia. Asiakasperheitä oli 854. Perheisiin tehtiin hoitokäyntiä, jolloin perhettä kohti työskenneltiin kerrallaan keskimäärin 5.38 tuntia. Perheiden kotona lastenhoitotyön suorittivat 99 eri sosiaalialan- tai terveydenhuollon tutkinnon omaavaa lastenhoitajaa. Lastenhoitopalvelun tehdyt tunnit RAY-tuetulla hinnalla, suoraan asiakkaille myytyä palvelua tehtiin yhteensä tuntia. Toiminnalla tuettiin 594 eri lapsiperhettä. Palvelu on tärkeä vaihtoehto erityisesti niille lapsiperheille, joilta oma sosiaalinen verkosto puuttuu paikkakunnalle muuton takia. Suoraan lapsiperheille suunnattu palvelu tarvitsee myös jatkossa RAYn tukea, koska täysihintaisen palvelun ostaminen jättäisi yhä lisääntyvän määrän pikkulapsiperheitä ulkopuolisen avun ulottumattomiin. Kuntien ostamaan täysihintaiseen palveluun, perhetyöhön, ei kohdistunut avustuksia. Kaupunkien sosiaalikeskukset ostivat näitä palveluita perheille tuntia. Yhteistyöperheitä oli 205. Suurin osa toimeksiannoista oli lastensuojelun avohuollon tukitoimintaa. Tämän palvelumuodon osuus oli 48 prosenttia. Yrity s 5,0% Yritysten työntekijöidensä perheille ostaman lastenhoitopalvelun hintaan ei kohdistunut avustuksia. Työnantajien ostamat sairaan lapsen hoidot työntekijöidensä lapsille olivat yhteensä tuntia 55 eri perheessä. Tämän osuus koko tuotannosta oli 5 prosenttia. Kotipuu Monikulttuurisen osaamisen vahvistaminen Vuoden lopussa täyttyi Kotipuu-yksikön toiminnan viides vuosi monikulttuurisuuden osaamis- ja resurssikeskuksena. RAY on myöntänyt toiminnalle rahoitusta vuodesta Kotipuun toiminnan tavoitteena on julkisen ja kolmannen sektorin monikulttuurisen osaamisen vahvistaminen maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta. Eri ammattilaistahojen osaamista vahvistetaan tarjoamalla koulutusta sekä tuottamalla uusia toimintamalleja, julkaisuja ja muita materiaaleja sekä antamalla konsultointia ja työnohjausta. Kertomusvuoden aikana kehitettiin edelleen koulutuskokonaisuuksia. Kotipuun toiminnassa pyrittiin tuotettujen työmallien levittämiseen ja siirtämiseen julkisen sektorin vakiintuneiksi toiminnoiksi. Keskeisiä kohteita ovat lastenneuvolatoiminta, varhaiskasvatus ja opetustoimi. Maahanmuuttajataustaisille vanhemmille järjestettiin eri kielillä seminaareja, vertaisryhmiä, neuvontaa ja tuotettiin erikielisiä materiaaleja. Vertaistyössä siirrettiin painotusta yksilöllisestä ohjauksesta ja vertaistukiryhmien vetämisestä vertaisohjaajien koulutukseen.

9 Vaikuttaminen Kotipuu toimi kertomuskaudella puheenjohtajana noin viidentoista lapsi- ja pakolaisjärjestön perustamassa Monikulttuurinen lapsen etu verkostossa. Se toimitti konkreettisia ehdotuksia Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman toteutukseen. Kotipuun edustaja toimi jäsenenä Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman Syrjäytymisen ehkäisy työryhmässä, Lastensuojelun keskusliiton yhteydessä toimivassa Maahanmuuttajalapset neuvottelukunnassa ja sisäasiainministeriön asettamassa Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantaminen -projektissa sekä monikulttuurisuuskysymyksien pysyvänä asiantuntijana lapsiasiavaltuutetun työtä tukevassa Lapsiasianeuvottelukunnassa. Kotipuu esitteli Väestöliiton monikulttuurisuustyötä muun muassa sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Uudenmaan TE-keskuksen, Maahanmuuttoviraston ja Kuntaliiton edustajille sekä Väestöliiton kotouttamisen teemabrunssilla lehdistölle ja sidosryhmille. Lisäksi Kotipuun näkemyksiä kuultiin muissa yhteyksissä kunnissa ja ministeriöissä. Kotipuu valmisteli Suomen Punaisen Ristin kanssa järjestöjen vetoomuksen eduskuntaryhmille pakolaisten vastaanoton ja maahanmuuttajien kotouttamisen resurssien korotustarpeista. Kannanottoon yhtyi 23 järjestöä. Kotipuu on tehnyt vaikuttamistyötä myös eurooppalaisilla foorumeilla. Kotipuun edustaja on toiminut COFACEn (Confederation for Family Organization in the European Union) Progress- rahoitteisen työryhmän puheenjohtajana. Työryhmä on työstänyt kattojärjestölle kannanoton Strenthening Support to Migrant Parents in their Children's School Education: A Key Instrument for Success at School and Social Inclusion. Kannanotto tuotti myös kommentin liittyen komission Vihreään paperiin Migration and mobility: Challenges and opportunities for EU education systems, joka on luovutettu Euroopan komissiolle (DG Education and Culture). Vanhemmuuden tukeminen ja asiantuntijoiden kouluttaminen Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi siten, että maahanmuuttaja kotoutuu uuteen ympäristöön ja vastaanottavat yhteisöt ja koko yhteiskunta muuttuu uudessa tilanteessa. Vastaanottavan yhteiskunnan instituutioiden tulee tarkistaa toimintatapojaan niin, että ne vastaisivat muista maista ja kulttuureista tulleiden tarpeisiin. Kotipuu onkin kouluttanut julkisen sektorin ja muiden järjestöjen henkilöstöä, tuottanut niiden käyttöön uusia toimintamalleja ja julkaisuja sekä antanut konsultaatiota. Kotipuu jatkoi kertomusvuonna koulutusta, konsultaatiota ja informaatiota erityisesti varhaiskasvatuksen, koulujen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijahenkilöstölle, mutta myös työmarkkina- ja kansalaisjärjestöille, oppilaitoksille ja muille toimijoille. Koulutuksilla vahvistettiin sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaisten osaamista monikulttuurisuuteen ja kotoutumiseen liittyvistä kysymyksistä. Kotipuun työntekijät osallistuivat kouluttajina myös muiden tahojen järjestämiin koulutustapahtumiin pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä, Kankaanpäässä, Kiteellä, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa ja Tampereella. Kotipuun koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 3500 henkilöä. Koulutuksen oheismateriaaleina käytettiin etupäässä Kotipuussa aiemmin kehitettyjä oppaita, Kotipuun ja väestöntutkimuslaitoksen yhteistyönä valmisteltuja julkaisuja sekä muita maahanmuuttoon liittyviä Väestöliiton tutkimuksia ja selvityksiä. Kuusikielinen Lapsuuden monta kieltä dvd julkaistiin. Siinä havainnollistetaan esimerkein oman äidinkielen merkitystä ja äidinkielen kehityksen tukea maahanmuuttajaperheissä. Se on suunnattu maahanmuuttajaperheille, mutta myös varhaiskasvatuksen henkilöstölle käytettäväksi joko lasten vanhempien kanssa tai työyhteisön kesken. Maahanmuuttajavanhempia tuettiin neuvonnalla, ohjauksella ja konsultaatioilla yksilöllisesti ja ryhmissä monikulttuurisella ja -kielisellä henkilöstöllä ja vertaistuella. Maahanmuuttajavanhempien tuen keskeinen toimintamuoto ovat vertaisryhmät, joissa painotettiin mallin siirtämistä muiden toimijoiden toteutettavaksi järjestämällä vertaisryhmäohjaajien koulutusta kuntien peruspalveluhenkilöstölle ja järjestöjen edustajille. Kotipuu järjesti neljä

10 somalinkielistä vertaistuen ryhmää, joihin osallistui 138 vanhempaa 15 tapaamisessa. Espoon kaupungin kanssa järjestettiin monikulttuurinen englanninkielinen ryhmä, joka kokoontui seitsemän kertaa. Lisäksi Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen kanssa järjestettiin venäjänkielinen vanhempainryhmä ja Vantaan maahanmuuttajatyön kanssa ryhmä burmankielisille vanhemmille. Vertaisryhmissä ja vertaisryhmien ohjaajakoulutuksessa käytettiin Kotipuussa kehitettyjä vertaisryhmien ohjaajan oppaita, jotka on tarkoitettu lasten vanhemmille järjestettävien ryhmien organisoimiseen. Toinen oppaista on tarkoitettu alle kouluikäisten lasten vanhempien vertaisryhmien ohjaajille ja toinen kodin ja koulun yhteistyötä tukeva kouluikäisten lasten vanhempien ryhmien organisoimiseen. Teemat antavat vanhemmille tietoa, joka auttaa heitä tukemaan lapsiensa kehitystä ja koulunkäyntiä. Ohjaajien koulutuksen tavoitteena oli levittää maahanmuuttajavanhempien vertaisryhmämallia käytettäväksi mahdollisimman monessa kunnassa. Lisäksi Kotipuun henkilöstö antoi vanhemmille neuvontaa ja ohjausta, pääasiassa puhelimitse ja sähköpostilla, tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan asiakkaan omalla kielellä. Kotipuun asiantuntijoiden kielet olivat suomi, ruotsi, englanti, dari, farsi, kurdi-sorani, somali ja venäjä. Kotipuu järjesti kurdinkielisen naisten päivän juhlan, johon osallistui noin 200 kurdinaista. Amoralhankkeen ja Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen kanssa järjestettiin Arabiankielen seminaari, johon osallistui 70 henkilöä. Suomessa toimivien venäjänkielisten järjestöjen ja yhdistysten sekä Venäjän Federaation lähetystön kanssa järjestettiin seminaari Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen tiloissa Helsingissä, teemana Suomessa asuvien venäjänkielisten lasten ja nuorten erityistarpeet ja kuntoutuksen mahdollisuudet. Siihen osallistui noin 120 henkilöä yhdeksästä maasta. Lisäksi Lappeenrannan kaupungin ja Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun kanssa toteutettiin 120 henkilölle seminaari Venäjänkieliset maahanmuuttajat Lappeenrannan voimavarana. Kotipuun työntekijä toimi STAKESin ylläpitämään sosiaaliportin monikulttuurisuuden asiantuntijana. Kotipuu oli esillä Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seuran (ETMU ry) vuosittaisessa seminaarissa, Educa - messuilla, Varhaiskasvatusmessuilla ja Valtakunnallisilla neuvolapäivillä. Kotipuu tuki monikulttuurisuuden sisällyttämistä läpäisyperiaatteella muihin Väestöliiton toimintoihin. Esimerkiksi Parisuhdekeskuksen kanssa aloitettiin kaksikulttuurisen parisuhdetyön ja materiaalin kehittäminen ja Seksuaaliterveysklinikan ja Väestöntutkimuslaitoksen kanssa aloitettiin Stakesin tilaamana selvitystyö maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen liittyvien palvelujen kehittämistarpeista. Kotipuu osallistui myös Väestöliiton Venäjä-työryhmän sekä Monikulttuuriset parit- ja perheet verkoston työskentelyyn. MURKUN KANSSA nettipalvelu Kasvatustukea murrosikäisten vanhemmille -nettipalvelu toimii osana Väestöliiton perheiden ja vanhemmuuden tukemista vaiheessa, jolloin lasten murrosikä saattaa koetella rajustikin perheen arkea ja vanhempien jaksamista. Vanhemmat joutuvat uudenlaisten kysymysten, tuntemusten ja huolenaiheiden eteen. Palvelun tavoitteena on ehkäistä ennalta hankalien ja ratkaisemattomien tilanteiden kasautumista murrosikäisten nuorten perheissä suuremmiksi ongelmiksi - antamalla nettisivustolla murrosikäisten nuorten vanhemmille tietoa, vahvistusta ja ohjausta silloin, kun uusi tilanne tai nuoren käytös saa heidät tuntemaan neuvottomuutta. Sivustolta jokainen murrosikäisen vanhempi voi aloittaa ja löytää itselle sopivan polun linkkeineen oman perheen ja oman nuoren tilanteeseen liittyen. - tarjoamalla murrosikäisen vanhemmille mahdollisuus kysyä Väestöliiton asiantuntijoilta mieltään askarruttavista asioista joko kysymys-vastaus - palstan kautta tai keskustelemalla suojatussa nettiyhteydessä. - nostamalla esiin sivuston kautta nousevia vanhempia askarruttavia asioita sekä pitämällä yllä keskustelua vanhemmuudesta sekä vanhemmuuden tukemisesta murrosikäisen nuoren perheessä.

11 Toimintaympäristö Yhteiskunta ja sen myötä lasten ja nuorten maailma muuttuu nopeasti. Murrosikäisen nuoren vanhempien voi olla vaikea tunnistaa oikeaa suuntaa, kun nuoren kokeilunhalun ja kapinoinnin sietämisen ja siihen vastaamisen lisäksi tulisi pysyä mukana ja löytää oma selviytymisen strategia ainakin seuraavien asioiden suhteen: työn ja perheen yhteensovittaminen, teknologian kehittyminen, toimintakulttuurien ja arvojen moninaistuminen ja yksilöllisyyden ja elämyksellisyyden ihannointi. Vanhemmat kaipaavat tietoa ja vahvistusta omalle vanhemmuudelleen sekä keskustelua toisten murrosikäisten nuorten vanhempien kanssa. Nuori haastaa heitä usein voimakkaastikin, ja tarvitaan peilauspintaa vanhempien ratkaisuille ja vanhemmuuden haltuun ottamiselle. Internet toimintaympäristönä on tuttu nuorille, jotka ovat kasvaneet tietotekniikan käyttämiseen. Suuri osa nuorten vanhemmistakin osaa käyttää nettiä tiedon hakuun, ja - palvelu tarjoaa kokoavan linkin netistä löytyvään nuoriin, murrosikään ja vanhemmuuteen liittyvään tietoon. Vaikuttaminen Nettisivusto murrosikäisten vanhemmille toimii tiedotus- ja vaikuttamisvälineenä, ja sivuston huolellinen ylläpito ja päivittäminen ovat tärkeä osa vaikuttamis- ja tiedotustehtävää. Kertomusvuonna on sivuston päivittämisen lisäksi tiedotettu muun muassa lehdistötiedotteella vanhempien huolenaiheista lapsen tullessa murrosikään, mielipidekirjoituksella, haastatteluilla lehtiin, radioon ja televisioon. Luentoja ja vanhempainiltoja pidettiin noin kahdeksan ja kuulijoita oli noin 450. Lisäksi tehtiin postikorttikampanja kaikille Suomen yläkouluille. Kampanjan ja muun tiedottamisen seurauksena lähes Murkun kanssa -netistä kertovaa postikorttiesitettä on tilattu kouluille vanhemmille jaettavaksi. Lisäksi esitteitä on jaettu Väestöliiton asiantuntijoiden pitämissä vanhempaintilaisuuksissa. Toimintaa esiteltiin myös Kouluterveyspäivillä. Tiedotusvälineiden, messujen, yhteistyöverkostojen ja vanhempaintilaisuuksien kautta on informoitu -sivuston olemassaolosta ja markkinoitu palvelua. Palvelut / projektit / yhteistyöhankkeet Nettisivuston toteuttaminen ja siihen liittyvien palvelujen kehittäminen on yhteistyöprojekti Väestöliiton ja vakuutusyhtiö Tapiolan kesken. Sivustolle on tuotettu uutta materiaalia muun muassa nuorten mielenterveydestä ja uusperheistä. Vanhempien antamia toimintamalleja koottiin Vinkkejä vanhemmilta -osioon. Sivustolla oli toimintavuonna noin kävijää. Vanhempien kysymyksiin vastattiin 68 kertaa, joista suurin osa oli nettivastauksia, joitakin sähköpostitse tai puhelimitse. Kysyjät olivat pääosin äitejä ja kysymysten aihepiirit koskivat vanhemman haastavia tunteita ja epävarmuutta siitä, kuuluuko nuoren käytös normaaliin murrosiän kehitykseen vai onko kyse puuttumista tai hoitoa vaativasta asiasta. Uutena otettiin käyttöön One-toone -nettivastaanotto syksyllä. Projektikoordinaattori oli mukana ohjaamassa kolmea eri vanhempainryhmää Espoossa ja Kauniaisissa (yhteensä 7 ryhmätapaamista). Näissä oli 24 vanhempaa. Sivustolla oli 15 eri pikagallup-kyselyä ja kesällä yksi laajempi kysely murrosikäisten kesänvietosta. Kesän kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin Tapiolan ja Väestöliiton lahjoittamia tuotepalkintoja. Voimavarat Taloudelliset resurssit toiminnan ylläpitämiseen ovat pääosin vakuutusyhtiö Tapiolan projektirahoitusta. Lisäksi on saatu varoja vanhempainryhmien ohjaamisesta sekä luennoista eri tilaisuuksissa. Yhteistyö Nettipalvelun sisäiset yhteistyökumppanit ovat Seksuaaliterveysklinikka ja Perhetoiminnot sekä tiedottamiseen liittyvät palvelut. Myös VL- Markkinointi Oy:n kanssa on tehty yhteistyötä Murkun kanssa -netin tekstien muokkaamisessa vanhemmille suunnatun kirjan täydennykseksi. Yhteistyötä on tehty vanhemmille tai nuorille suunnattujen tilaisuuksien tai luentojen suunnittelussa sekä vanhempien kysymyksiin vastaamisessa esim. nuorten seksuaaliterveyteen, aggressioon tai vanhempien parisuhteeseen liittyvissä asioissa.

12 Ulkoisia yhteistyökumppaneita olivat vakuutusyhtiö Tapiola, Suomen Vanhempainliitto, Nuorten Akatemia, joiden sivustojen linkittäminen nettipalveluun tukee vanhempien tiedonsaantia, sekä Voimavaroja vanhemmuuteen -hanke. Yhteistyötä on tehty myös julkisen sektorin (kunnat, koulut) kanssa vanhempainryhmien ja -tilaisuuksien järjestelyihin liittyen. Parisuhdekeskus Ammattilaisille ajankohtaisia valmiuksia auttaa pareja ja pareille tietoa parisuhteen hoitamisesta Parisuhdekeskus käynnistyi vuonna Parisuhdekeskus nostaa esiin suomalaiset parisuhteet ja niiden yhteiskunnallinen merkityksen. Se tuo kansalaisten ulottuville tietoa parisuhteiden toimivuudesta ja lisää suomalaisten, monimuotoisten perheiden hyvinvointia ja terveyttä. Kun yhteiskunta arvostaa toimivia parisuhteita, myös parit itse arvostavat suhteitaan ja alkavat nähdä hyvinvoivan parisuhteen tavoiteltavana omissa liitoissaan. Parisuhdekeskus jatkoi parisuhdeongelmia ennaltaehkäisevää yhteistyötä järjestöjen kanssa ja koulutti pareja työssään kohtaavia kuntatyöntekijöitä. Yhteistyötä tehtiin Kirkkohallituksen, seurakuntien, MLL:n, Kataja ry:n, Ensi- ja turvakotien liiton, Lastensuojelun keskusliiton Eroneuvoprojektin ja Vanhustyön keskusliiton kanssa. Parisuhdekeskuksen parisuhdeongelmia ennalta ehkäisevän Tahdolla ja taidolla -mallin juurruttamistyö kuntatyöntekijöiden käyttöön jatkui ohjaajakoulutusten kautta. Niihin osallistui perustason kuntatyöntekijöitä 20 kunnasta, joissa aletaan ohjata uusia ryhmiä kuntatyöntekijöitä parisuhdeongelmia ennaltaehkäisevään työhön. Parisuhdekeskuksen psykologit ohjasivat vanhempainvalmennusten parisuhdetta vahvistavia iltoja ja kouluttivat neuvolahenkilökuntaa. Koulutettiin myös ammattikorkeakoulun terveydenhuoltoalan opiskelijoita. Vaikuttaminen Parisuhdekeskus osallistui International Comission on Couples and Family Relations -järjestön Suomen konferenssin Kestävä liitto unelmaa vai totta? järjestämiseen Helsingissä. Väestöliitossa järjestettyyn pre-konferenssiin Miten perheiden hyvinvointia edistetään Suomessa? osallistui 72 osanottajaa. Varsinaiseen konferenssiin osallistui 106 vierasta 22 maasta. Parisuhdekeskuksen asiantuntijat luennoivat parisuhdeongelmia ennaltaehkäisevästä toiminnastaan prekonferenssissa ja osallistuivat paneelikeskusteluun konferenssissa. Kesäkuussa järjestettiin valtakunnallinen Sovitteluseminaari eduskunnassa, johon Australian perhejärjestön johtaja Anne Hollonds oli kutsuttu puhumaan Australian sovittelumallista. Kuulijoina oli 90 lastenvalvojaa, sosiaalityöntekijää, järjestöjen edustajaa ja parien kanssa työskentelevää ammattilaista. Seminaariin liittyen järjestettiin tapaaminen lapsiasiavaltuutetun kanssa mallin lanseeraamiseksi Suomeen. Väestöliiton perinteinen Kodin viikon seminaari järjestettiin aiheesta Kodin arvot. Seminaarin avasi pääministeri Matti Vanhanen. Puhujina olivat parisuhdekeskuksen asiantuntijoiden lisäksi kutsuttuja asiantuntijoita eri aloilta. Seminaariin osallistui 80 alan toimijaa. Parisuhdekeskus tuotti 11 artikkelia, arvostelua ja kommenttia, esiintyi radio- ja TV-ohjelmissa 10 kertaa sekä antoi 67 lehtihaastattelua. Asiantuntijaluentoja pidettiin Suomessa 25 kertaa ja Yhdysvalloissa kerran. Verkostovaikuttaminen Parisuhdekeskus oli mukana järjestämässä neljänsiä Parisuhdepäiviä. Päivien tavoitteena on toimia parisuhdeongelmia ennaltaehkäisevän tiedon ja koulutusmallien välittäjänä sekä lisätä eri puolilla toimivien kunta-, järjestö- ja yksityisten terapeuttien verkostoitumismahdollisuuksia. Päivät tavoittivat noin 250 alan toimijaa eri puolelta Suomea. Parisuhdekeskuksen asiantuntijat osallistuivat päivien suunnitteluun ja toteutukseen sekä luennoivat ja ohjasivat kanavatyöskentelyä isyydestä. Vuoden aikana Parisuhdetoimijoiden vaikuttajaverkosto laajentui ja sai uusia jäsenyhdistyksiä. Parisuhdekeskus oli mukana avaamassa sivustoa, josta jatkossa muodostuu Parisuhdetoimijoiden vaikuttaja-

13 verkoston yhteinen nettifoorumi. Valtakunnallisten Parisuhdepäivien ilmoittautuminen ja materiaalit tulevat jatkossa näille sivuille. Sivujen avauksen yhteydessä julkaistiin kaikille avoin nettiaddressi, jossa toivottiin ennalta ehkäisevän parisuhdetyön resurssien turvaamista kuntien, seurakuntien ja järjestöjen toiminnassa. Parisuhdekeskuksen koolle kutsuma Monikulttuurinen pari- ja perhetyön verkosto jatkoi toimintaansa kokoontumalla viisi kertaa. Verkostoon kuuluu 26 jäsentä. Edustettuna ovat mm. Lyömätön Linja, Monika-Naiset liitto ry, Naisten Suojakoti ry, Rikosuhripäivystys, Familia Club ry, Kirkkopalvelut sekä Suomi-Seura. Parisuhdekeskus järjesti verkostolle koulutusta maahanmuuton psykologiasta, kahden kulttuurin liitoista, maahanmuuttajan roolikartan ja kehittämänsä parisuhdeongelmia ennalta ehkäisevän Kehrä-mallin yhdistämisestä. Lisäksi Parisuhdekeskus ja Väestöliiton Kotipuu aloittivat yhteistyöhankkeena kaksikulttuurisen parisuhdetyön ja siihen liittyvän nettimateriaalin kehittämisen, aloittaen suomalaisvenäläisistä pareista. Palvelut Parisuhdekeskuksen nettisivut Parisuhdekeskuksen nettisivustoa suunnattiin sekä kansalaisille että ammattilaisille. Sivusto on koettu hyväksi matalan kynnyksen palveluksi. Sivut sisältävät hakupalvelun, jonka avulla löytää ajankohtaista tietoa Suomen parisuhdepalveluista. Nettisivuista saatu palaute on ollut positiivista ja sivut ovat edelleen liiton vierailluimpien sivujen joukossa. Vuoden 2008 aikana Parisuhdekeskuksen sivuilla vieraili noin kävijää. Luetuimmat sivut olivat Tietoa parisuhteesta sekä Neuvonta- ja terapiapalveluhaku. Parisuhdekeskuksen nettisivuilla julkaistiin 7 asiantuntija-artikkelia ja 12 kuukauden kolumnia parisuhteista ja niiden ympäriltä käytävistä keskusteluista. Kirja-arvosteluja parisuhdealan teoksista ammattilaisten käyttöön kirjoitettiin 3 kpl. Tiedepalstalla julkaistiin neljä lyhennelmää ajankohtaisista parisuhdetutkimuksista. One-to-one nettivastaanotot Parisuhdekeskuksen toimesta aloitettiin One-toone nettivastaanotot toukokuussa Nettivastaanotolla voi keskustella parisuhteeseen liittyvistä asioista psykologin kanssa. Keskustelu on luottamuksellinen ja siihen voi osallistua nimettömänä. Ajan nettivastaanotolle voi varata Väestöliiton Parisuhdekeskuksen nettisivujen kautta. Nettivastaanottoja pidettiin 35 kertaa. Psykologien antama puhelinneuvonta Neuvontapuhelimen soittojen määrä kasvoi viime vuodesta ja oli toimintavuonna 299. Eniten ihmisiä huolestuttivat uskottomuuteen liittyvät asiat. Niitä käsiteltiin n. 23 % puheluista. Muita soittojen syitä olivat esimerkiksi jatkaako vai erotako pohdinnat sekä kommunikaatiovaikeudet. Paljon tiedusteluja tuli myös parisuhdepalveluista. Koulutus Parisuhdekeskuksessa kehitetyn ja VLmarkkinointi Oy:n tuottaman kolmivuotisen ( ) valtakunnallisen erityistason paripsykoterapiakoulutuksen viimeinen lukukausi alkoi syksyllä 2008 (22 opiskelijaa). Koulutuksen aikana pidettiin seitsemän kaksipäiväistä seminaaria, joista yksi pidettiin avoimena kaikille alan ammattilaisille. Syksyllä 2008 aloitettiin valtakunnallinen Parisuhdekeskuksessa kehitetty yksivuotinen ( ) Paripsykoterapian intensiivikoulutus. Koulutuksessa on 55 osallistujaa. Parisuhdeongelmia ehkäisevät mallit 1. Tahdolla ja taidolla parisuhdeongelmia ennalta ehkäisevään malliin pohjautuva ensimmäinen ohjaajakoulutus ja juurruttaminen kuntiin (17 kuntaa, 35 osallistujaa) päättyi keväällä Koulutuksen käyneet ovat ohjanneet uusia ryhmiä paikkakunnillaan syksyn 2008 aikana kehitetyn satelliittimallin mukaisesti esimerkiksi pareille, joista toinen puoliso on sairastunut MS-tautiin (yhdessä MS-liiton kanssa), adoptiota hakeville tai adoptiolapsen saaneille pareille tai pareille, joista toinen puoliso on näkövammainen. Koulutus on yksivuotinen ja koostuu kahdeksasta päivästä. Osallistujat ovat kuntasektorin työntekijöitä, jotka työssään kohtaavat parisuhteita. Mallin käsikirjaa ja siihen pohjautuvaa ohjaajakoulutusohjelmaa kehitettiin edelleen koulutuksen kokemusten pohjalta. Toinen vuoden mittainen ohjaajakoulutus aloitettiin syksyllä 2008 Tampereella ja siihen osallistuu 35 alan kuntatyöntekijää 17 kunnasta. Koulutus velvoittaa ohjaamaan valmistumisen jälkeen oman Tahdolla ja taidolla - koulutuksen pareille omassa kunnassa. Ohjelmat tavoittavat kunnissa 147 paria. Parisuhdekeskus

14 kehitti koulutusohjelmaa täydentävää Vuorovaikutustaidot parisuhteessa DVD:tä ryhmänohjaajille. Joensuun yliopistossa tehtiin arviointitutkimus Parisuhteen muutokset Väestöliiton kouluttamien kouluttajien Tahdolla ja taidolla interventioissa keväällä Ohjelmalla saatiin aikaan positiivista vaikuttavuutta. 2. Tuomassa vauvaa kotiin parisuhdekoulutusmallin kehittelyä jatkettiin. Koulutuksessa käsitellään lapsen syntymän vaikutuksia parisuhteeseen. Malli on psykologi John Gottmanin tutkimusten pohjalta kehitetty parisuhdekoulutus. Se koostuu eripituisista koulutuksista pareille tai ammattilaisille. Ajatuksena on, että ammattilaiset jatkavat vastaavia koulutuksia paikkakunnillaan. Koulutusta kehitetään valtakunnallisen Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskuksen sekä Terveydenhoitajaliiton kanssa, ja sitä kehitetään edelleen osana perhevalmennusta. Neuvolahenkilöstöä koulutettiin mallin käytön laajentamiseksi perheverkon kanssa. Mallista on valmisteilla ohjaajakoulutus ja käsikirja. 3. Parista perheeksi kehitettiin Tuomassa vauvaa kotiin koulutusmallin pohjalta osaksi neuvolan perhevalmennusta. Tämä parisuhdevalmennuskerran tavoitteena on olla osa neuvoloiden parisuhteen tukemistyötä. Osiota kehitetään yhdessä Espoon kaupungin terveysviraston, valtakunnallisen Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskuksen ja Terveydenhoitajaliiton kanssa. Vuoden aikana Parisuhdekeskuksen työntekijät pitivät Espoon kaupungin neuvoloissa yhteensä 19 valmennuskertaa. Kehittämistyö jatkuu vuoden 2009 aikana, jolloin parisuhdeiltaa varten luodaan koulutuspaketti ammattilaisille. 4. Otetta ja asennetta kuntasi parisuhdetyöhön. Otetta ja asennetta -koulutus mahdollistaa uuden, ennaltaehkäisevän työotteen käyttöönoton kunnissa, joissa liiton kouluttamat sosiaali- ja terveysalan työntekijät tukevat asiakkaidensa parisuhdetaitoja ja perhetaitoja vastaanotoilla. Koulutus kehittää työntekijöiden asiantuntemusta parisuhdekysymyksissä. Työntekijät havaitsevat ongelmat ajoissa ja rohkaistuvat puuttumaan niihin ja kykenevät tehokkaaseen ennaltaehkäisevään työhön. Mallista on valmisteilla esite ja nettitiedote kuntapäättäjien ja ammattilaisten käyttöön. Parisuhdekeskus koulutti sosiaali- ja terveysalan sekä kirkon työntekijöitä parisuhdekysymyksistä ja niiden puheeksi ottamisesta. Kaksipäiväisessä koulutuksessa oli 55 osallistujaa. Aloitettiin yksivuotinen Parien parhaaksi koulutus. Siinä oli 150 osallistujaa. 5. Monikulttuuriset parisuhteet Monikulttuuristen parisuhteiden ongelmien ennalta ehkäisyn mallittamistyö aloitettiin Väestöliiton Kotipuu-hankkeen kanssa haastattelemalla suomalais-venäläisiä pareja. Tahdolla ja Taidolla - parisuhdeongelmia ennaltaehkäisevää mallia alettiin kehittää monikulttuurisille pareille. Kehittämistyön tuloksena käynnistyy ensimmäinen pilottikoulutus suomalais-venäläisille pareille keväällä Verkostopohjaisen oppimisympäristön ja videoneuvottelun kehittäminen valtakunnalliseen ennaltaehkäisevään parisuhdetyöhön Oppimisympäristön kokeilukäyttö aloitettiin keväällä Parisuhdekeskuksen koulutuksiin osallistuneilta parien kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta kerättiin ns. hiljaista tietoa parisuhteiden voinnista Suomessa. Monikulttuurisen parija perhetyön verkosto on omaksunut oppimisympäristön käyttöönsä. Sydämen valloitus peli Sydämen valloitus peli on parisuhdekeskuksen psykologien kehittämä peli. Se on tarkoitettu parisuhteen hoitamiseen ja parisuhdeongelmien ennaltaehkäisyyn. Sitä voivat käyttää työssään parisuhdetyön ammattilaiset, ja se soveltuu erityisen hyvin parien omaan käyttöön. Toimintavuonna suunniteltiin pelin graafista ilmettä ja kokeiluversiota sekä kokeilun ohjausta ja koordinointia. Perheklinikat Apua ja koulutusta perhe-elämän ja parisuhteen kriiseihin Helsingin ja Tampereen perheklinikat tarjoavat psykoterapiapalveluja ja auttavat ihmis- ja parisuhteen sekä perhe-elämän kriiseissä. Klinikat seuraavat parien ja perheiden tilannetta ja kehitystä yhteiskunnassa, tutkivat alan kehitystä ja luovat uusia toimintamalleja käytännön työhön.

15 Näin klinikat edistävät aktiivisesti omaa työtään ja tukevat myös Väestöliiton perhepoliittisia toimia. Klinikoiden työmuotoina ovat yksilö-, pari- ja seksuaaliterapia, ennaltaehkäisevä valistustyö ja aineistojen tuottaminen. Klinikat antavat työnohjausta, neuvotteluapua ja koulutusta eri alojen ammatti- ja opiskelijaryhmille. Tavoitteena on lisätä perheiden, parien ja alan työntekijöiden tietotaitoa ihmissuhdeasioissa. Perheklinikoiden asiantuntemusta perheväkivallasta ja sen ennaltaehkäisystä ryhdyttiin lisäämään. Perheklinikat painottuivat asiakastyössään yksilöiden ja parien kriisihoitoon. Klinikat paneutuivat myös työnohjaukseen, parisuhteita työssään kohtaavien ammattilaisten ammattitaidon lisäämiseen sekä osaamisen syventämiseen järjestämällä sekä kansainvälistä että valtakunnallista jatko- ja täydennyskoulutusta. Tavoitteena oli parisuhteiden ja vanhemmuuden tukeminen. Vaikuttaminen Tampereen perheklinikalla psykologit ja lapsettomuushoitojen asiantuntijat toimivat yhdessä. Klinikka tekee yhteistyötä Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Pirkanmaan kuntien terveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaavien yhteisöjen kanssa. Palvelut Helsingissä vastaanotoilla tehtiin 451 parikäyntiä sekä 437 yksilökäyntiä. Ryhmätyönohjauksia annettiin 14 kertaa (21h) ja yksilötyönohjauksia 11 (11h) kertaa. Tampereella terapia- ja neuvontavastaanotolla tehtiin 275 parikäyntiä ja 471 yksilökäyntiä. Psykologit antoivat Tampereella 13 kertaa yksilötyönohjausta (20 h) ja 57 kertaa ryhmätyönohjausta (120 h). Yksilökäynnit molemmilla klinikoilla liittyivät pääasiassa parisuhdekysymyksiin. Helsingin perheklinikka järjesti eronneille, eropäätöksen tehneille sekä eroa suunnitteleville tarkoitetun Fisherin eroseminaarin keväällä ja syksyllä. Ryhmät kokoontuivat viikoittain yht. 10 kertaa kolme tuntia kerrallaan. Seminaariin osallistuneita oli keväällä 7 ja syksyllä 12. Perheverkko Hyvinvointia ja neuvontaa pikkulasten vanhemmille Vaikuttaminen Perheverkko oli esillä mediassa 91 kertaa (TV 6 kpl, radio 7 kpl, lehdet ja nettiartikkelit 78 kpl ). Käsitellyt aiheet liittyivät äitien kiellettyihin tunteisiin, vanhemmuuden tunnemyrskyihin ja lasten aggressiokasvatukseen. Perheverkon tekemä, VL-markkinoinnin tuottama Parisuhdevihkonen vekaraperheen vanhemmille tavoitti yli vauvaperhettä KELAn Äitiyspakkauksessa. Asiantuntijuus Ammattilaisille kohdennettuihin seminaareihin, luennoille ja koulutuksiin osallistui 2424 henkilöä. Perheverkko toimitti vuoden aikana kolme julkaisua: Äidin kielletyt tunteet, Yhdessä eteenpäin - pieni parisuhdeopas (valittiin 2009 Äitiyspakkaukseen) sekä Hyvä, me! Valokuvaus- ja kirjoituskilpailun satoa pitkäaikaissairaudesta ja vammaisuudesta perheessä. Äidin kielletyt tunteet julkaisusta antoi nettilomakkeen välityksellä palautetta 212 henkilöä. Palvelut Neuvontapuheluita kirjattiin 294 kpl ja käytyjä sähköpostikeskusteluja 1988 kpl. Vastaanotoilla kävi 608 asiakasta, joista 377 perheneuvonnassa (joista 11 paria yhdessä Miehen Ajan tai Perheklinikan terapeutin kanssa) ja 213 psykologin vastaanotolla. Lääkärin vastaanotolla kävi 18 asiakasta. Nettivastaanotolla oli 78 asiakasta. Konsultaatiokäynnillä kävi yksi lapsiperhetyön ammattilainen. Vanhemmille kohdennettuihin ryhmiin ja kasvattajailtoihin osallistui 856 henkilöä. Perheverkosta tilattiin 1992 kpl julkaisuja, joista saatiin tuottoina ,85 euroa. Yhteistyö Sisäistä yhteistyötä tehtiin mm. VL- Markkinointi Oy:n (julkaisut), Väestöntutkimuslaitoksen (Äidin kielletyt tunteet), Parisuhdekeskuksen (ICCFR:n kanssa parisuhdekonferenssi), Kansainvälisen kehityksen osaston (mukana mm. Viipurihankkeessa) ja Miehen Ajan (asiakasvastaanotot) kanssa. Väestöliiton ulkopuolisia yhteistyökumppaneita olivat mm. Suomen Paralympiakomitea,