Tiivistelmä Turun ja Varsinais-Suomen meripäivän ( ) alustuksista ja keskusteluista aamupäivän osalta

Transkriptio

1 Turun yliopiston Brahea-keskus Muistio 1 (6) Tiivistelmä Turun ja Varsinais-Suomen meripäivän ( ) alustuksista ja keskusteluista aamupäivän osalta Avauspuheenvuorot: Meri ja sininen kasvu maakuntamme elinvoiman ja tulevaisuuden ydinkysymys Kaupunginjohtaja Aleksi Randell ja maakuntajohtaja Kari Häkämies Tilaisuuden tavoitteena on tarjota meripolitiikan valmistelijoille prosesseihin sisältöä ja tukea. Kuten Euroopassa muualla, Suomessakin tarvitaan merellisen kasvun kansallista strategiaa. On erinomaista, että valtioneuvosto on osaltaan käynnistänyt meripolitiikan Suomen agendan ja tavoitteiston täsmentämisen ja tekee sitä yhteistyössä niiden tahojen ja alueiden kanssa, joissa merelliset asiat erityisesti painottuvat. Turussa merellisyys on osa asukkaiden identiteettiä, Itämeri nähdään Turun pelikenttänä ja varsinaissuomalainen laivanrakennus- ja meriteollisuuskeskittymä on yksi merkittävimpiä Euroopassa. Varsinais-Suomi on Suomen portti länteen ja sen logistinen sijainti on erinomainen. On aika päivittää valtion tason meriteollisuusstrategia; markkinatilanne ja toimintaympäristö ovat muuttuneet merkittävästi. Turkua ja Varsinais-Suomea voidaan pitää Suomen meriteollisuuden sydämenä. Meyer Turun telakka veturina, meriteollisuusala on erittäin merkittävä työllistäjä. Lisäksi Turun seudulla toimii useita korkeakouluyksiköitä, joissa on meriteollisuutta palvelevaa koulutusta ja T&K-toimintaa. Kehitys on luonut positiivista rakennemuutosta maakuntaan ja sen vaikutukset heijastuvat myös muualle Suomeen. Elinkeinojen edistämisen, turvallisuuden ja osaamisen lisäksi meriympäristön merkitys on tärkeä ja sen pitää itsestään selvänä kuulua meripolitiikan agendalle. Turun ja Helsingin aloitteesta on liikkeelle lähtenyt Itämeri-haaste, johon jo 240 toimijaa ympäri Itämerta ovat vastanneet. Isojen linjausten ja toimijoiden lisäksi paikalliset toimijat ovat kuitenkin taho, jotka konkretisoivat tekemistä. On tärkeää, että maakunnasta lähtee meripolitiikkaa ohjaamaan yhtenäinen viesti. Kansallinen yhdennetty meripolitiikka ja Itämeri-selonteko EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Meripolitiikka-asioiden osalta ollaan tilanteessa, jossa kehitystyö on vasta alkanut. Keskiössä on sidosryhmien kuuleminen, jota tämäkin tilaisuus edustaa. Suomen meripolitiikan tavoitteena on luoda edellytykset merellisten elinkeinojen kestävälle kasvulle, meriympäristön suojelun tason parantumiselle sekä viranomaistoimintojen yhteistoiminnan ja vaikuttavuuden lisääntymiselle. Meripolitiikassa on sekä Itämerinäkökulma että globaali näkökulma. Meriasiat ovat nykyisellään hajautuneet eri ministeriöille ja muille vastuutahoille ja päätöksenteko kulkee hyvin monia reittejä. Meripolitiikan kehittämisen keskeisiä toimijoita ovat:

2 Turun yliopiston Brahea-keskus Muistio 2 (6) 1) Itämeri- ja yhdennetyn meripolitiikan ohjausryhmä Ohjausryhmällä on kaksi päätehtävää, joista ensimmäinen on valtioneuvoston Itämeriselonteon päivittäminen Itämeri-strategiaksi. Painopisteinä ovat mm. kestävä sininen kasvu, bio- ja kiertotalous, turvallisuusaspektit ja Suomen kytkeytyminen digitalisaatioon. Ympäristönäkökulma on mukana kaikissa painopisteissä niihin integroituneena. Työ pyritään saamaan päätökseen ennen ensi syksyä. Toisena tehtävänä Itämeri-strategian jälkeen on pohtia kansallista meripolitiikkaa, sen kehittämistä ja koordinointia osana EU:n yhdennetyn meripolitiikan kokonaisuutta. Näissä kahdessa tehtäväkokonaisuudessa on päällekkäisyyksiä, mutta meripolitiikka katsoo Itämeren ulkopuolelle ja ajattelee asioita EU-laajuudella ja globaalisti. 2) EU:n Itämeristrategian (EUSBSR) Suomen koordinaatioryhmä Ryhmä koordinoi strategian toimeenpanoa ja siihen vaikuttamista. Keskeisiä EU:n Itämeristrategiaan vaikuttavia tekijöitä ovat Kestävää sinistä kasvua Itämeren alueelle -linjaukset, joiden uudistamista Komissio parhaillaan valmistelee sekä se, miten Itämeripolitiikkaa Itämeren tasolla rahoitetaan. Seuraavan rahoituskehyksen valmistelut ovat käynnissä ja nähtäväksi jää, tulevatko tämän tyyppiset alueelliset poliittiset ohjelmat saamaan oman erityisen rahoituksen EU:ssa. 3) Meripolitiikan rahoituksen ohjausryhmä Ohjausryhmä valmistelee EMKR:n meripolitiikan kansallista toimeenpanoa. EMKR:n keskeisinä teemoina ovat kansallisen meripolitiikan kehittäminen, meriosaamispohjan vahvistaminen, meren tilan parantaminen, merialuesuunnittelun edistäminen, merialueita koskevien tietojen ylläpito ja seuranta sekä merialueiden valvonnan kehittäminen. Rahoituksen osalta tämän vuoden rahat on jaettu, mutta kohdentamatontakin rahoitusta on olemassa, joten hyviä ja kehykseen sopivia hankkeita on mahdollisuus tarjota. Kun luodaan meripolitiikkaa ja Itämeristrategiaa, nykyisten päämäärien lisäksi ei välttämättä tarvita keksiä paljoa uutta. Kyse on enemmänkin siitä, että keskitämme tarmoa, päätöksentekoa ja toimia niin, että yhteisistä tavoitteista tulee viitekehys, jonka puitteissa on hyvä toimia ja jossa on riittävä rahoitus tarvittaville hankkeille. Sovelletaan hallinto luo edellytykset -periaatetta. Keskustelua alustuksen yhteydessä: Meripolitiikka on ollut siiloutunutta ja sen yhtenäistäminen on tärkeää. Kaivataan selkeitä mandaatteja ja määrittelyä siitä, kuka tekee mitäkin. Tämä on keskeinen asia, johon meripolitiikan kehittämisessä halutaan vaikuttaa.

3 Turun yliopiston Brahea-keskus Muistio 3 (6) Turun yliopisto Rehtori Kalervo Väänänen Åbo Akademi Rehtori Mikko Hupa Meriklusterin määrittelyssä tulisi soveltaa mieluummin laajaa kuin suppeaa määrittelyä. Kokonaisvaltainen ja kaikki merelliset tahot yhdistävä lähestyminen meripolitiikassa olisi tärkeää. Keskeisenä nähdään osaamisen turvaaminen ja kehittäminen ja innovaatioalustat sekä miten kansainvälistä kilpailukykyä esim. laivanrakennuksessa säilytetään ja kehitetään. Peräänkuulutettiin Suomelta riittävän kunnianhimoista lähestymistä Itämeristrategiaan ja alueen kansainväliseen yhteistyöhön. Todettiin, että Ruotsissa meripolitiikkaa edistävien toimien rahoitusresurssit ovat hyvät, millä pystytään sitomaan Itämeren alueen toimijoita yhteistyöhön heidän kanssaan. Tämä puolestaan generoi mm. taloudellista yhteistyötä ja liiketoimintaa. Merialan tutkimus TY:ssa on laajaa, useita tiedekuntia kattavaa ja sitä ollaan edelleen laajentamassa tehden yhteistyötä Åbo Akademin kanssa. Yhtenä keskeisenä päämääränä on saavuttaa puhdas Itämeri ja Saaristomeri tuleville sukupolville. Lisäksi yhtenä tavoitteena on toimia saaristomatkailun kehittämiseksi. Mm. Seilin saaresta ollaan yhdessä matkailuyrityksen kanssa kehittämässä tiede-, luonto- ja kulttuurimatkailukohdetta. Erityisesti mereen keskittyneitä toimijoita TY:ssa ovat Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus sekä Saaristomeren tutkimuslaitos. Merialaan liittyvää toimintaa TY:ssa leimaavat kansainväliset hankkeet ja kontaktit. Tekniikan koulutuksen laajentaminen myös Turun alueella hyödyttää osaltaan alueen meriteollisuutta. Parhaillaan tehdään töitä tekniikan koulutuksen mandaatin laajentamiseksi siten, että voitaisiin kouluttaa automaation, robotiikan, mekatroniikan ja uusien materiaalien osaajia, joita juuri mm. meriteollisuus voi hyödyntää. Tekniikan koulutuksen laajentaminen Turun seudulla vaikuttaisi positiivisesti alueen T&Kpanostukseen, jossa se on esimerkiksi Tampereen seutua jäljessä. Åbo Akademin korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyö alueella on ollut viime aikoina erityisen hyvää. Yksi alueen vahvuuksista ja vetovoimatekijöistä on kansainvälisyys. Keskeinen teema tutkimusmaailmassa tällä hetkellä on tutkimuslaitosten profiloituminen. ÅA:n tutkimusprofiilin kolmen painoalueen lisäksi ollaan yhdessä TY:n kanssa ajamassa mereen liittyvää tutkimusta neljäntenä tutkimusprofiilin alueena. Keskeisiä osa-alueita meritutkimuksessa erityiseti ÅA:n osalta ovat Saaristomeren biologia sekä merikuljetusten logistiikka.

4 Turun yliopiston Brahea-keskus Muistio 4 (6) Myös ÅA:ssa insinöörikoulutuksen laajentamista kannatetaan, mikä voisi tarkoittaa n. pari-kolmekymmentä lisäopiskelijaa vuosittain. Uutena asiana on Turun AMK:n kanssa tehty järjestely, jossa sieltä on suora mahdollisuus tehdä DI-tutkinto ÅA:n kv. kemiantekniikan linjassa. Keskustelussa laivanrakennus- ja risteilyrakentamisen tarpeista olisi hyvä muistaa, että laivanrakennusprojekteissa, kuten risteilyrakentamisen uivien kaupunkien hankkeissa, tarvitaan hyvin monipuolisesti teknisiä osaajia varsinaisen peruslaivanrakennusosaamisen lisäksi. Esimerkiksi kemiantekniikalla on sovellusalueensa tällaisissa projekteissa. Meyer Turku Suunnittelujohtaja Jarmo Soinila Meyer Turku -telakan tilauskanta, joka ulottuu vuoteen 2025 aiesopimukset mukaan luettuna, on erinomainen ja on saavutettu hyvä tasapaino kahden suuren asiakkaan toimituksiin. Työllisyysvaikutukset tilausten kautta koko rakennus- ja laitetoimittajaverkostoon tulevina vuosina kaksinkertaistuvat n. 15 tuhanteen henkilöön, josta noin puolet toimii telakan porttien sisäpuolella. Telakan oman henkilöstön vahvuus lähivuosina tulee olemaan noin 2000 henkeä. Kohdataan siis merkittävät ja monipuoliset rekrytointitarpeet sekä telakalla että verkostossa. Lisäksi eläköityminen kasvattaa rekrytointitarvetta edelleen. Teknologisen etumatkan säilyttäminen on telakalle äärimmäisen tärkeää ja siihen halutaan panostaa merkittävästi. Tuotteiden, toimintatapojen ja prosessien kehittäminen on välttämätöntä, jotta voi menestyä globaalissa kilpailussa. Pahin uhka tulee eritoten Kiinasta. Koska tuote, risteilijä, on monipuolinen kokonaisuus, tapahtuu myös tuotekehitys laajalla rintamalla. Telakalle ja verkostoon tarvitaan monipuolisesti osaajia laajalla kirjolla. Tarvitaan myös uusia väyliä hankkia maisteritason osaajia vastaamaan tuotekehityksen haasteisiin. Esillä olleet ehdotukset lisätä maisteritason koulutusta tekniikan alalla saavat laivanrakennustoimijoilta kannatusta. Clewer Oy Toimitusjohtaja Jouni T. Laine Meyer Turku -telakan vedossa tapahtunut voimakas meriteollisuuskasvu tulisi perin pohjin tutkia; mikä sen on mahdollistanut, mitä siitä voidaan oppia ja onko siinä myös muille aloille monistettavia menestystekijöitä. Siniseen talouden ja meriklusterin laajuus tulisi ymmärtää. Niiden piiriin kuuluu paljon yrityksiä, jotka eivät välttämättä tiedosta olevansa osa tätä kokonaisuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tiedonkulku ja koordinointi olisi tärkeää, jotta voidaan välttää päällekkäisen tutkimuksen tekeminen ja resurssien haaskaaminen. Työnjaollisesti yrityksissä tehtävästä innovaatiotutkimuksesta voitaisiin yhdessä yliopistojen kanssa

5 Turun yliopiston Brahea-keskus Muistio 5 (6) tehtävällä tutkimuksella esim. muodostaa patenttipooleja ja uusia tuotteistettavia innovaatioalueita. Suomen kilpailukyvyn kasvattamiseksi voitaisiin poimia Itämeren maista ne osa-alueet, joilla ylivoimaista kilpailukykyä voidaan luoda. Suomalaisten yritysten yhteistyötä tulisi lisätä kaikilla niillä osa-alueilla, joissa se on järkevää ja tuo lisäarvoa. Toimintojen hajauttamisen ideologia voisi toimia myös Itämeristrategiaa pohdittaessa. Risteilylaivat ovat erinomaisia vientitoiminnan näyteikkunoita, joihin tulisi saada mahdollisimman paljon Varsinais-Suomalaisia innovaatioita ja tuotteita mukaan. Turku Science Park Toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen Meripolitiikankin luomisessa tulisi huomioida, että riittävästi nostamme omia vahvuuksiamme ja korostamme osaamiskokonaisuuttamme ulospäin. Kaikkeen mereen liittyvään voidaan soveltaa liiketoiminnan näkökulmaa ja meriklusterin käsittäminen mahdollisimman laajana kokonaisuutena onkin tärkeää. Osaamisalueiden yhdistely on keskeistä kun halutaan luoda uutta. Resurssien järkevä käyttö, automaatio ja digitalisaation parempi hyödyntäminen ovat keskeisiä kehityksen elementtejä ja samalla ne voivat olla myös Varsinais-Suomen menestystekijöitä ja johtaa puhtaampaan mereen ja menestyksekkääseen meripolitiikkaan. Tärkeää on pyrkiä vaikuttamaan valtiotasolla sekä EU:n että globaalitason sääntelyyn ja hyödyntää myös niihin liittyvät innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuudet, kuten esimerkiksi rikkidirektiiviin kohdalla on ollut. Myös suomalaisten yritysten tulisi siis olla mukana vaikuttamassa. Keskustelun avaus ja sparrauspuheenvuoro Pidä Saaristo Siistinä ry Pääsihteeri Aija Kaski Pidä Saaristo Siistinä on vielä käyttämätön voimavara Varsinais-Suomen kasvussa. Yhdistyksellä on hyvät suhteet kansalaisiin, viranomaisiin ja mm. eturivin tutkijoihin. Tätä nykyä kansalaiset ovat merkittävä voima; kansalaiset ovat valistuneita, verkostoituneita, aktiivisia ja he haluavat tehdä mielekkäitä asioita. Ihmisten voiman valjastaminen hyviin asioihin, niin kansalaisina kuin työntekijöinäkin, on iso mahdollisuus. Varsinais-Suomessa meren ja saariston hyvinvointi ja ihmisten hyvinvointi käyvät käsi kädessä. Siksi taloudellisesta kasvustakaan ei tulisi irrottaa ihmisten ja meren hyvinvointia. Intohimo merelliseen tekemiseen syntyy helposti, kun ihminen on solminut suhteen mereen jo lapsena tai nuorena. Merellinen virkistyminen työssäjaksamisen lähteenä on merkittävä tekijä. Yhdessä tekemällä saadaan paljon aikaan ja kansalaisjärjestöt ovat yksi foorumi, jossa eri alojen ihmiset voivat kohdata ja saada ympäristölle hyvää aikaan.

6 Turun yliopiston Brahea-keskus Muistio 6 (6) Keskustelussa oli esillä lisäksi seuraavaa: - Alueen lobbaus proaktiivisesti ja asioita seuraten valtakunnallisten ja EU-päättäjien pakeilla on tärkeää ja sitä voitaisiin entisestään petrata. Brysselissä meripolitiikan seuraaminen Euroopan tasolla voitaisiin ottaa painopistealueeksi. - Turusta valmistuvien loistoristeilijöiden mukana tulisi saada markkinoitua myös sitä meriklusteria ja aluetta, jossa alus on valmistettu. Laivat ovat hyviä käyntikortteja maailmalla ja tämä osaamisen markkinointimahdollisuus tulisi käyttää rohkeammin hyväksi. Laivan valmistumista juhlitaan joillain Euroopan telakoilla kansanjuhlana, siihen suuntaan voitaisiin mennä Turussakin. - Nousi esille kysymys siitä, kuinka saada varsinais-suomalaiset yritykset toimimaan tehokkaammin yhdessä vientimarkkinoilla. Yhdessä on mahdollista saada aikaan huomattavasti näyttävämpiä pilottikohteita maailmalla. Osallistuminen tällaisiin isompiin kokonaisuuksiin olisi pk-yrityksille mielekkäämpää markkinointiin panostamista kuin yksittäiset esiintymiset. Yhteistyötäkin toki jo tehdään meriklusterin piirissä. Verkostojen ei kuitenkaan tarvitse, eikä pidäkään olla, toimialakohtaisia, vaan erilaisilla rajat ylittävillä kombinaatioilla voidaan kansainvälistä yhteistyöasemaa maailmalla kohentaa. - Jatkuvaa vuoropuhelua yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten välillä tarvitaan, jotta optimaalinen työnjako T&K toiminnassa löytyy. Lisäksi tulisi löytyä rohkeutta ja kärsivällisyyttä katsoa riittävän pitkälle eteenpäin ja tehdä sellaisia ratkaisuja tänään, jotka ovat hyödyllisimpiä pitkällä aikavälillä. Erityisesti tutkimuksen ja koulutuksen alalla syklit ovat varsin pitkiä. Yliopistotutkimuksen ja yritysten yhteistyön hedelmät ovat usein parhaimmillaan pitkäkestoisessa ja kärsivällisessä yhteistyössä. - Kuinka innostaa nuoret mereen ja merelliseen tekemiseen? Meren puhdistumisen päämäärä yhdistää laajan kirjon kasvun mahdollisuuksia, oli kyse sitten esimerkiksi puhtaammasta merenkulusta, laivanrakentamisesta tai maatalouden kuormituksen vähentämisestä. Luontoarvot ja puhtaan luonnon arvostaminen ovat nuorille tärkeitä, niinpä puhtaamman meren päämäärän korostaminen on yksi keino luoda nuoriin intoa merelliseen tekemiseen.