Sisämarkkinaelintarvikkeiden markkinavalvontaprojekti 2002
|
|
- Eeva-Liisa Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisämarkkinaelintarvikkeiden markkinavalvontaprojekti 2002 Elintarvikevirasto Tullilaboratorio Elintarvikeviraston ja Tullilaboratorion tutkimus- ja yhteistyöohjelma vuonna 2002
2 Elintarvikevirasto ja Tullilaitos/Tullilaboratorio allekirjoittivat tutkimus- ja yhteistyösopimuksen. Tutkimusohjelman sisältäneen sopimuksen tarkoituksena oli valvoa muista EUmaista ja kotimaasta peräisin olevien elintarvikkeiden määräystenmukaisuutta sekä elinkeinonharjoittajien, etenkin maahantuojien omavalvonnan toimivuutta. Tutkimusohjelma jakautui 11 erillishankkeeseen. No Aihe Lukumäärä kpl Määr. vast. kpl Määr. vast. % Mikrobiologia Lisäaineet Torjunta-aineet , Muut vieraat aineet A. BADGE, BFDGE B. Mykotoksiinit C. Raskasmetallit D. Klooripropanolit , GMO-valvonta , Säteilytyksen osoittaminen Erityisvalmisteet Ravitsemuksellinen täydentäminen Odottamattomat tutkimustarpeet Pakkausmerkinnät Näytteenotto (kpl näytteitä) 1195 TUTKIMUKSET YHTEENSÄ ,9 I MIKROBIOLOGINEN LAATU (HANKE 34201) Tutkimusprojektissa kartoitettiin pakastettujen nilviäisten ja äyriäisten mikrobiologista laatua (Liite 1). Tällä kertaa keskityttiin seuraaviin mikrobeihin: Escherichia coli (raa'at tuotteet), Listeria monocytogenes, Salmonella, Staphylococcus aureus (kuumennetut tuotteet), Shigella ja Vibrio ( V. alginolyticus, V. cholerae, V parahaemolyticus ja V. vulnificus). Mikäli näytteestä löydettiin Vibrio-bakteereita, määritettiin myös näiden bakteerien määrä (kvantitatiivinen testi) kyseisestä näytteestä. 2
3 Viidestä näytteestä löydettiin Vibrio-bakteereita: - raaka jättikatkaravun pyrstö (Bangladesh) / V. alginolyticus - raaka mustekala (Vietnam) / V. alginolyticus ja V. parahaemolyticus - raaka jättikatkaravun pyrstö (Bangladesh) / V. cholerae - raaka tiikerikatkarapu ((Malesia) / Vibrio sp lähinnä V. parahaemolyticus - raaka tiikerikatkarapu (Bangladesh) / V. cholerae Löydetyt V. cholerae-kannat eivät ole patogeenisia (non-01, non139 El Tor ja non-01, non-139). Vibrioita ei löydetty lainkaan kvantitatiivisissä tutkimuksissa kyseisistä tuotteista. Muiden mikrobiryhmien osalta tuotteet olivat hyvälaatuisia. Kolme Vibrio-suvun lajia (V. cholerae, V. parahaemolyticus ja V. vulnificus) ovat aiheuttaneet ruokamyrkytyksiä eri puolilla maailmaa jo pitemmän aikaa. V. parahaemolyticus on selvästi ongelmallisin Kauko-idässä kun taas V. cholerae ja V. vulnificus pääasiassa Aasian ulkopuolella. Uusin V. parahaemolyticus-kanta (O3:K6), joka löydettiin Kalkutassa 1996, on jo levinnyt muualle Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Vibrioiden esiintymistä seurataan tarkasti kaikkialla maailmassa; erityisesti merituotteissa kuten kala-, nilviäis- ja äyriäisvalmisteissa. Valvontaa hankaloittaa se, että saastumista ilmaisevien mikrobien (hygieniaindikaattoreiden) esiintyminen ei voida yhdistää luotettavalla tavalla vibrioiden esiintymiseen eikä näistä mikrobeista näin ollen ole apua vibroiden seurantatutkimuksissa. Vaikka tutkimuksissa löydettiin vain non-patogeenisia V. cholerae-kantoja (non O1 ja O139), ovat nämä kannat aiheuttaneet samanlaisia maha-suolistotulehduksia (gastroenteritis) kuin patogeeniset kannat (O1 ja O139), joskin epidemiat ovat yleensä huomattavasti lievempiä ja käsittäneet vähemmän ihmisiä. V. parahaemolyticus-bakteerin osalta tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että toksiinin tuotannosta vastaavaa tdh + -geeniä (=alleeli) löydetään säännöllisesti kliinisistä näytteistä eristetyistä kannoista, mutta ei juurikaan ympäristöstä eristetyistä kannoista. Kaikki V. vulnificus-kannat suositellaan luokiteltaviksi patogeenisiksi, koska tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoa V.vulnificus-bakteerin patogeenisen kannan tunnistamiseksi non-patogeenisistä kannasta. Osasta V. hollisae-kannoista on löydetty V. parahaemolyticus-bakteerilla toksiinin muodostumisesta vastaava tdh + - geeni. Keskustelua käydään nyt siitä miten tulisi toimia elintarvikkeiden kanssa, mitkä sisältävät nonpatogeenisen vibrio-lajin kannan. Edellämainittujen vibrioiden lisäksi eräät muutkin Vibrio-bakteerit (V. alginolyticus, V. fluvialis, V. furnisii, V. hollisae ja V. mimicus) olisi syytä ottaa huomioon riskinarviointia tehtäessä. Näiden merkitys ruokamyrkytysbakteereina on vielä epäselvä. Ainakin V. mimicus-bakteerin on havaittu aiheuttaneen useasti maha-suolisto-tulehduksia; varsinkin merituotteita syötäessä. Myös V. alginolyticus-bakteerien on todettu aiheuttaneen maha-suolistotulehduksia; joskin melko harvoin. 3
4 Monissa maissa V. cholerae- ja V. parahaemolyticus-bakteereille on käytössä raja-arvot, kun taas V. vulnificus-bakteerin raja-arvo puuttuu vielä monista maista. Kuumennettujen merituotteiden on todettu sisältäneen vibrioita, jotka saattavat säilyä elossa jääkaappilämpötilassa pitkiäkin aikoja ja pakastettuna jopa useita kuukausia. Myös raa oista kasviksista on löydetty vibrioita. Viranomaisten pitäisikin ottaa huomioon raja-arvoa laadittaessa erittäin kriittisenä tekijänä ristikontaminaation mahdollisuudet ruoan valmistuksen ja käsittelyn yhteydessä. TAULUKKO 1. Näyte Näytemäärä Hummeri 3 Jättikatkarapu 4 Jättikatkaravun pyrstöjä 5 Rapu 1 Ravun pyrstöjä 2 Katkarapu 1 Katkaravun pyrstöjä 5 Tiikerikatkarapu 2 Mustekala 2 Mustekalarengas 2 Paneerattuja mustekalan renkaita 1 Mustekalan paloja 1 Hietasimpukka 1 Kampasimpukan lihaa 5 Sinisimpukka 3 Sydänsimpukka 1 Vihersimpukka 2 Äyriäissekoitus 5 Kala-äyriäissekoitus 3 Lisätietoja (Elintarvikkeiden mikrobiologinen laatu): elintarvikeylitarkastaja Maija Hatakka, puh. (09) , Maija.Hatakka@elintarvikevirasto.fi II LISÄINEET (HANKE 34202) Vuoden 2002 lisäainehankkeessa tutkittiin yhteensä 200 näytettä, joista tehtiin 265 määritystä. Näytteistä 177 hankittiin vähittäismyymälöistä ja 23 maahantuojien varastoista. Näistä 163 oli peräisin muista EU-maista ja 37 oli kotimaista alkuperää. Lisäainemääräysten vastaisiksi todettiin kaikkiaan 42 näytettä eli 21 % tutkituista. Elintarvikevärejä määritettiin 66 näytteestä. Kvalitatiivinen värianalyysi tehtiin 50 näytteestä ja kvantitatiivinen 21 näytteestä. Määräysten vastaisia näytteitä oli 21. Niistä 19 oli makeisia, yksi juoma ja yksi salaattikastike. Viime vuosina virheet elintarvikevärien ilmoittamisessa pakkausmerkinnöissä ovat lisääntyneet. Kaikkia elintarvikevärejä ei ole ilmoitettu tai ne on ilmoitettu väärin. Tämä johtuu siitä, että kansainvälisesti toimivat tehtaat valmistavat tuotteita useilla resepteillä kohdemaan lisäainemääräyksistä riippuen. Tuotannossa on aina sekaantumisen vaara, 4
5 vaikka toimivan omavalvonnan pitäisi estää pakkausvaiheen virheet. Lisäksi joskus jätetään elintarvikevärit tietoisesti ilmoittamatta, jotta saadaan E-koodien määrä pakkausmerkinnöissä mahdollisimman pieneksi. Suomi teki esimerkiksi RASFF-ilmoituksen hollantilaisesta makeisesta, jossa oli käytetty atsoväriä, vaikka pakkausmerkintöjen mukaan tuotteen värin piti tulla konsentroidusta hedelmämehusta. Säilöntäainetutkimuksiin hankittiin näytteitä 65. Niistä määräysten vastaiseksi osoittautui 11. Säilöntäaineiden määrät ylittivät lisäainemääräysten enimmäismäärät tai säilöntäaineiden käytöstä ei ollut ilmoitettu pakkausmerkinnöissä. Sulfiittipitoisuuksia ei ole aikaisemmin kartoitettu Suomessa markkinoilla olevista kuluttajille myytävistä sokereista ja tärkkelyksistä. Näytteeksi hankittiin 10 sokerinäytettä ja 10 tärkkelysnäytettä. Kaikkien sulfiittipitoisuudet olivat alle lisäaineluettelon enimmäismäärien, mutta yhdessä tärkkelysnäytteessä ei ollut ilmoitusta sulfiittien käytöstä lisäaineena. Hankkeeseen sisältyi myös alkoholittomien ja mietojen oluiden sulfiittipitoisuuksien kartoitus. Näytteitä oli 10, ja yhden miedon oluen sulfiittipitoisuus ylitti lievästi sallitun enimmäismäärän 20 mg/l. Propyleeniglykolin käyttö leivonnaisten kiellettynä kosteutusaineena on ilmeisesti saatu tehokkaalla valvonnalla hallintaan. Tutkimusvuonna löytyi enää yksi näyte, jossa oli käytetty propyleeniglykolia määräysten vastaisesti. Suomi teki RASFF-ilmoituksen tästä espanjalaisesta muffinssista. Yhteenvetotaulukko lisäainetutkimuksista: Määritysten lukumäärä Määr. vast. lukumäärä Määr. vast. osuus, % Tärkeimmät tutkitut tuoteryhmät Elintarvikevärit makeiset Säilöntäaineet; bentsoe- ja sorbiinihappo juomat, hillot, kastikkeet Sulfiitit juomat, kuivatut hedelmät Makeutusaineet juomat Propyleeniglykoli Leivonnaiset Glutamiinihappo snacks-tuotteet keitot, kastikkeet Ammoniumkloridi Salmiakkimakeiset Ruokasuola ruokaleivät, kalavalmisteet, keitot, kastikkeet Muut lisäaineet 5 0 sekalaiset YHTEENSÄ Lisätietoja (Lisäaineet): Ylitarkastaja Britta Viander, puh. (09) , Britta.Viander@elintarvikevirasto.fi 5
6 III TORJUNTA-AINEET (HANKE 34203) Torjunta-aineiden jäämiä tutkittiin yhteensä 508 näytteestä. Pääosa näytteenotosta kohdistui muista EU-maista tuotuihin hedelmiin, marjoihin ja kasviksiin (351 näytettä). Kotimaisia omenanäytteitä tutkittiin 20 kpl ja perunanäytteitä 6 kpl. Lisäksi tutkittiin koti- ja ulkomaisia luomu-tuotteita (80 näytettä) ja lastenruokia (51 näytettä). EU-maista tuodut elintarvikkeet Maahantuotujen elintarvikkeiden näytteet kerättiin Tullin näytteenottajien toimesta keskusliikkeiden varastoilta. Näytteenoton pääpaino oli tuoreissa hedelmissä, marjoissa ja vihanneksissa (taulukko 1). Näytteenotossa ja tutkimuksissa otettiin huomioon EU:n yhdenmukaistetun ohjelman (komission suositus 2002/1/EY) vaatimukset. Kaikki näytteet tutkittiin kaasukromatografisella monijäämämenetelmällä, jolla osoitetaan 160 eri torjunta-aineen jäämät. Kaikista yhdenmukaistettuun valvontaohjelmaan kuuluvista näytteistä (94 kpl) tutkittiin myös ditiokarbamaattien ja karbendatsiimin jäämät. Lisäksi ohjelma edellytti eräiden N-metyylikarbamaattien ja eräiden organofosfaattien metaboliittien määritystä. Näitä varten kehitettiin erillinen monijäämämenetelmä LC/MS-laitteelle. Taulukko 1. EU-maista tuodut elintarvikkeet Näytteitä Jäämiä Huomau- Määräystensisältäneet tettuja vastaisia kpl kpl ( % ) kpl kpl ( %) Vihannekset (50,3) 7 14 ( 8.0) Vihannesvalmisteet 9 4 (55,6) 0 1 (11,1) Hedelmät ja marjat (77,3) 6 4 (2,9) Hedelmävalmisteet 4 2 (50,0) 0 0 Viljat (65,4) 0 0 Yhteensä (62,1) (5,4) Torjunta-aineiden jäämiä havaittiin 218 näytteessä (62,1 %). Määräystenvastaisia eriä löytyi yhteensä 19 kpl (5,4 %). Lisäksi 13 tapauksessa tavaranhaltijaa huomautettiin normin tasolla olevasta jäämäpitoisuudesta. Vuoden aikana lähetettiin 2 RASFF-tiedotetta, joista toisen komissio jakoi kiireellisenä. 6
7 Taulukko 2. Määräystenvastaiset tuontierät Tuote Alkuperämaa Torjunta-aine Tulos (mg/kg) Normi (mg/kg) Appelsiini. tuore GR Parationi-metyyli Tilli. tuore ES Klortaali-dimetyyli Lehtibatavia. tuore ES Klorotaloniili Tammenlehtisalaatti. ES Klorotaloniili Paprika. tuore ES Klormekvatti Paprika. tuore ES Klormekvatti Vesimeloni. tuore ES Klorpyrifossi Luumu. tuore ES Asefaatti Viininlehtisäilyke GR Klorpyrifossi Viinirypale. tuore IT Sypermetriini Parationi-metyyli Tilli. tuore ES Syprodiniili * Pinaatti. tuore ES/IT Ditiokarbamaatit Pinaatti. tuore ES Metomyyli Punamangoldi. tuore ES Metalaksyyli Tilli. tuore ES Klorpyrifossi Härkäpapu. tuore NL Endosulfaani Persilja. tuore FR Etioni Lehtibatavia. tuore FR Asefaatti Pinaatti. tuore IT Endosulfaani * Espanjan normi Kotimaiset tuotteet Kotimaisten tuotteiden valvonnassa pääpaino kohdistettiin luomutuotteisiin (ks. erillinen otsikko). Tavanomaisesti tuotetuista maataloustuotteista tutkittiin vain 20 omenanäytettä ja 6 perunanäytettä. Omenanäytteistä löytyi pääasiassa ruven torjuntaan käytettävien aineiden jäämiä. Bitertanolia löytyi 8 näytteestä (0,014-0,044 mg/kg) ja ditianonia 7 näytteestä (0,05-0,13 mg/kg). Sallitut enimmäismäärät ovat bitertanolille 1 mg/kg ja ditianonille 5 mg/kg. Lisäksi yhdestä näytteestä löytyi 0,01 mg/kg dimetoaattia (normi 1 mg/kg) ja yhdestä näytteestä 0,029 mg/kg pirimikarbia (normi 1 mg/kg). Perunanäytteistä ei jäämiä löytynyt. Luomutuotteet Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden näytteitä tutkittiin yhteensä 80 kpl. Tutkituista näytteistä 56 oli alkuperältään kotimaisia ja 24 ulkomaisia. Kuuden kauranäytteen alkuperä ei ole varmuudella tiedossa, mutta ne ovat luultavasti kotimaisia. 7
8 Taulukko 3. Tutkitut luomutuotteet Näytteet Kotimainen Ulkomainen Yhteensä Kaura Ruis Vehnä Riisi Kurkku Tomaatti Muut kasvikset Omena Muut hedelmät ja marjat Lastenruoat Yhteensä Näytteistä tutkittiin monijäämämenetelmällä 160 torjunta-aineen jäämät. Lisäksi viljoista ja eräistä muista tuotteista tutkittiin kasvunsääteenä käytettävän klormekvatin jäämiä. Kaasutusainejäämiä (bromidit ja fosforivety) etsittiin riisinäytteistä. Kolmesta näytteestä tutkittiin lisäksi karbendatsiimin ja ditiokarbamaattien jäämiä. Ainoastaan yhdestä riisinäytteestä löytyi varastotuholaisten torjuntaan käytettävän pirimifossimetyylin jäämiä (0,016 mg/kg). Lastenruoat Lastenruokien torjunta-ainejäämiä tutkittiin erityisesti siitä syystä, että tulivat sovellettaviksi komission direktiivit 1999/39/EY ja 1999/50/EY, joilla määrätään kaikkien torjuntaaineiden enimmäispitoisuudeksi 0,01 mg/kg lastenruoissa, äidinmaidonkorvikkeissa ja vieroitusvalmisteissa. Näytteeksi kerättiin yhteensä 51 erilaista lastenruokavalmistetta. Näytteistä 21 kpl oli puuroja ja vellejä tai puuroaineksia, 21 kpl hedelmäsoseita ja 9 kpl vihannessoseita. Lisäksi kaksi näytettä otettiin lastenruokien valmistukseen tarkoitetuista hedelmäsoseista. Kaikista näytteistä tutkittiin torjunta-aineiden jäämiä monijäämämenetelmällä (160 torjuntaainetta). Lisäksi kaikista viljapohjaisista tuotteista ja päärynää sisältävistä tuotteista tutkittiin kasvunsääteenä käytettävän klormekvatin jäämiä. Karbendatsiimin, benomyylin, tiofanaattimetyylin ja eräiden muiden torjunta-aineiden jäämiä tutkittiin uudella HPLC/MS-menetelmällä yhteensä 29 näytteestä. Torjunta-aineiden jäämiä löytyi vain yhdestä näytteestä. Ruotsissa valmistetussa mansikkajälkiruoassa oli 0,027 mg/kg kasvitautien torjuntaan käytettävän prosymidonin jäämiä. Valmistuserä vedettiin markkinoilta sekä Suomessa että Ruotsissa. Lisätietoja (Torjunta-aineet): Ylitarkastaja Arja Kaiponen, puh. (09) , Arja.Kaiponen@elintarvikevirasto.fi 8
9 IV MUUT VIERAAT AINEET (HANKE 34204) A. SÄILYKETÖLKKIEN LAKOISTA LIUKENEVAT VIERAAT AINEET Näytteet Säilyketölkkien lakoista liukenevia vieraita aineita tutkittiin vuoden 2001 tavoin 29 säilykkeestä. Öljyyn säilöttyjen kalojen (21 kpl) lisäksi oli näytteenä myös kasvissäilykkeitä (5 kpl) sekä turskanmaksa- ja osterisäilyke. Lainsäädäntö Vuonna 2002 oli voimassa raja-arvo (KTMp (1071/96) vain BADGElle (1 mg/kg) ja Bisfenoli A:lle ( 3 mg/kg). Tulokset Taulukko. Säilykkeiden lakoista liuenneet vieraat aineet ( mg/kg) Tonnikala (öljy) Alkurämaa BADGE 2HCl HCl H2OHCl H2O 2H2O BFDGE 2HCl BIS A Espanja <0, <0,03 <0,03 <0,03 <0,05 <0, <0, <0, <0,03 <0,05 <0, <0, <0, <0,03 <0,05 <0, <0, <0,03 <0,05 <0, <0,03 <0, <0,03 <0,05 < Portugali <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 <0,05 Kreikka <0.03 <0,03 <0.03 <0.03 <0.03 <0.05 <0.05 <0,05 Sardiini(öljy) Espanja <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,05 <0, <0, <0, <0,03 <0,05 <0, <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 <0,05 Portugali <0, <0, <0,03 <0,05 <0, <0, <0,03 <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 <0,05 Kreikka < <0.03 <0.03 <0.03 <0,05 <0,05 <0,05 Ranska <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 <0,05 Makrilli (öljy) Kreikka < <0.03 <0.03 <0.03 <0.05 < Mustekala (öljy) Simpukka (öljy) Espanja < < <0.03 <0.05 < <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 <0,05 Kreikka <0, <0,03 <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 <0,05 Tanska <0.03 <0,03 <0.03 <0.03 <0.03 <0.05 <0,05 <0.05 <0,03 <0,03 <0, <0,03 <0,05 <0,05 <0,05 Anjovis(öljy) Kreikka <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 <0,05 Turskanmaksa(öljy) Tanska <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,05 <0, Osteri(öljy) Korea < < <0.03 <0.05 <0.05 <0.05 silli(tomaattikastike) Saksa <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 <0,05 Tomaattimurska Italia <0.03 <0,03 <0.03 <0,03 <0.03 <0,03 <0.05 <0.05 <0.05 <0,03 <0,03 <0, <0, <0,05 <0,05 <0,05 Oliivi(suolaliemi) Espanja <0.03 <0.03 < <0.03 <0,03 <0.05 < Herkkusieni Espanja <0.03 <0.03 <0.03 <0,03 < <0.05 <0.05 <0.05 (suolal.) Papu(suolal.) Belgia <0,03 <0.03 < < <0.05 <0.05 <0.05 9
10 Kaikkiaan 62 %:ssa tutkittuja näytteitä todettiin BADGEa, BFDGE:tä tai niiden johdannaisia. Vuonna 2001 vastaava prosenttiluku oli 73 %. Yhtään BADGEn raja-arvon (1 mg/kg) ylitystä ei tutkimuksissa todettu. BADGEa todettiin vain 2:ssa tutkitussa näytteessä. Todetut yhdisteet olivat vuoden 2001 tutkimusten tavoin pääasiassa 2HCl ja H 2 OHCl johdannaisia. B. MYKOTOKSIINIT luomuviljoista ja luomujauhoista Vuonna 2002 toteutettu mykotoksiiniprojekti luomuviljoista oli jatkoa kahtena edellisenä vuotena toteutuneille projekteille. Aiemmin mykotoksiinipitoisuuksia on analysoitu sisämarkkinoilta peräisin olevista raakaviljoista sekä suoraan kotimaisilta myllyiltä otetuista näytteistä ja vähittäismyynnissä olevista jauhoseoksista. Vuoden 2002 projektin kohteena olivat luomuviljat ja -viljavalmisteet. Näytteistä 25 oli hankittu vähittäismyymälöistä ja ne olivat suomalaisten myllyjen tuottamia. 64 näytettä saatiin suoraan myllyiltä eri puolilta Suomea joko raakaviljana tai jauhettuna. Kaikista näytteistä analysoitiin okratoksiini A- (OTA), deoksinivalenoli-(don) ja zearalenoni-(zen) pitoisuus. Okratoksiini A-pitoisuudelle ovat voimassa EU:n rajat raakaviljalle 5 µg/kg sekä jauhoille ja viljavalmisteille 3 µg/kg. Tutkimuksissa ei yhdenkään näytteen pitoisuus ylittänyt näitä rajaarvoja. Deoksinivalenolille eikä zearalenonille ole voimassa raja-arvoja. Tutkimuksissa mukana olleet luomuviljat ja niistä todetut mykotoksiinipitoisuudet on kerätty seuraaviin taulukoihin. Yhteenvetona voidaan todeta, että okratoksiini A:ta todettiin viidessä näytteessä ja deoksinivalenolia 12:ssa näytteessä. Rukiissa todettiin jälleen korkeimmat okratoksiini A -pitoisuudet. Näytteistä kymmenkunta oli otettu vuoden 2002 sadosta ja näihin näytteisiin kuuluneissa kaurassa ja ohrassa todettiin korkeimmat deoksinivalenolipitoisuudet. Tutkitut luomuviljanäytteet Näyte Myllyiltä Jyvät (kpl) Myllyiltä Muut (kpl) Kaura Vehnä Ruis Ohra Yhteensä Yhteensä Mykotoksiineja todettu seuraavasti luomuviljanäytteissä Näyte Vähittäismyynnistä (kpl) Vähittäismyynnistä (kpl) Myllyiltä Jyvät (kpl) Myllyiltä Muut (kpl) Kaura Vehnä Ruis Ohra Yhteensä Yhteensä (kpl) 10
11 Todetut mykotoksiinipitoisuudet luomuviljanäytteissä OTA = Okratoksiini A, DON = Deoksinivalenoli, ZEN = Zearalenoni Näyte OTA ( µg/kg) DON (mg/kg) ZEN (mg/kg) Kaura < Vehnä < Ruis < Ohra < < C. RASKASMETALLIT: Tina, lyijy ja kadmium Tölkkisäilykkeiden tina Näytteeksi hankittiin 25 tölkkisäilykettä vähittäismyymälöistä ja maahantuojien varastoista. Näytteet olivat hedelmäsäilykkeitä (mm. ananas ja sekahedelmä), joissa tiedetään käytettävän lakkaamattomia tölkkejä. Näytteiden alkuperä oli muut EU maat tai kolmasmaat. Tölkkisäilykkeiden tinapitoisuuden sallittu enimmäismäärä on 150 mg/kg ja juomien 50 mg/kg. Tinapitoisuus yli 150 mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Hedelmäsäilykkeet 7 kpl 15 kpl 2 kpl 1kpl Yhden näytteen tinapitoisuus ylitti sallitun enimmäismäärän 150 mg/kg. Kyseessä oli espanjalainen sekahedelmäsäilyke. Seafood-tuotteiden raskasmetallit Näytteitä oli yhteensä 67 kpl ja niistä määritettiin lyijy, kadmium ja kokonaiselohopea. Näytteet hankittiin maahantuojien varastoista ja vähittäismyymälöistä. Tonnikalasäilykkeiden analyysitulokset on ilmoitettu kalan lihaa kohden. Tonnikalalle ja petokaloille lyijyn sallittu enimmäismäärä on 0,4 mg/kg, kadmiumin 0,1 mg/kg ja elohopean 1,0 mg/kg. Kaupan hyllyiltä kerättiin 18 erilaista tonnikalasäilykettä, joista Tullilaboratoriossa analysoitiin elohopeapitoisuudet. Kaikki tutkitut näytteet osoittautuivat lainsäädännön vaatimusten mukaisiksi, ts. ne eivät ylittäneet enimmäispitoisuusrajaa 1 mg/kg. Kuitenkin kahdessa näytteessä havaittiin hieman kohonneita pitoisuuksia muihin verrattuna: 0,32 ja 0,48 milligrammaa/kg. Samoista tonnikalanäytteistä tutkittiin myös lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet. Lyijyn pitoisuudet vaihtelivat välillä alle 0,005 0,11 mg/kg. Direktiivin mukainen enimmäispitoisuus tonnikalan lyijylle on 0,4 mg/kg. Kadmiumpitoisuudet vaihtelivat välillä 0,005 0,064. Vain yhden näytteen kadmiumpitoisuus oli lähellä enimmäispitoisuutta eli 0,1 mg/kg. Kahden miekkakalanäytteen ja yhden hainäytteen elohopeapitoisuudet ylittivät rajan 1,0 mg/kg. Kaikkien simpukka- ja mustekalanäytteiden kadmium- ja lyijypitoisuudet olivat alle sallittujen enimmäismäärien. Katkarapunäytteiden pitoisuudet olivat hyvin pienet. 11
12 Tuote Tonnikalasäilyke, 18 kpl Tonnikala, pakastettu, 4 kpl Miekkakala 7 kpl Hai 3 kpl Simpukat 8 kpl Mustekalat 9 kpl Katkaravut 11 kpl Muut 7 kpl Pb mg/kg Keskiarvo (vaihteluväli) 0,021 (0,005-0,11) 0,17 (0,062-0,38) 0,046 (0,009-0,10) 0,19 (0,005-0,026) 0,013 (0,005-0,031) Cd mg/kg Keskiarvo (vaihteluväli) 0,025 (0,005-0,064) 0,15 (0,050-0,50) 0,27 (0,014-0,76) 0,009 (0,002-0,035) 0,029 (0,002-0,098) Hg mg/kg Keskiarvo (vaihteluväli) 0,22 (0,05-0,48) 0,14 (0,05-0,32) 0,72 (0,32-1,5) 0,88 (0,52-1,4) D. KLOORIPROPANOLIT Klooripropanoleita ja erityisesti 3-monoklooripropanolia syntyy, kun proteiineja hydrolysoidaan kloorivetyhapolla. Hydrolysoituja kasviproteiineja (HVP) käytetään laajasti elintarvikkeiden maustamiseen. Happohydrolyysiä käytetään soijakastikkeiden valmistuksessa ja myös tässä yhteydessä muodostuu klooripropanoleja. 3-MCPD:n on todettu aiheuttavan syöpää ja sille asetettu alkaen enimmäismäärä 0,02 mg/kg soijakastikkeissa ja hydrolysoiduisssa kasviproteiineissa (Komission asetus no. 466/2001). 3-MCPD määrityksiä tehtiin yhteensä 51 näytteestä. Määritysrajan (0,010 mg/kg) ylittäviä pitoisuuksia löydettiin 33 näytteestä. Liha-, kana- ja kalapyöryköissä ja pihveissä käytetään mausteena hydrolysoituja kasviproteiineja. Tutkituista 16 näytteestä vain neljässä todettiin 3-MCPD:n jäämiä. Hydrolysoiduille kasviproteiineille asetettua enimmäismäärää tulee soveltaa myös sitä sisältäviin valmisteisiin ottaen huomioon mm. ainesosien suhteelliset osuudet valmisteessa. Tätä periaatetta soveltaen kaksi lihapyörykkänäytettä (0,040 ja 0,078 mg/kg) todettiin määräystenvastaisiksi. Tutkituista 9 soijakastikkeista kolmessa todettiin lievästi määritysrajan ylittäviä 3-MCPD pitoisuuksia. Yhdessä vietnamilaisessa soijakastikkeessa todettiin poikkeuksellisen korkea pitoisuus 386 mg/kg. Tästä näytteestä lähetettiin RASFF-tiedote, joka johti Euroopan-laajuisiin takaisinveto-operaatioihin. Myös Suomessa kyseistä tuotetta tavoitettiin useilta paikkakunnilta ja poistettiin myynnistä suoritettujen lisätutkimusten jälkeen. Pieniä määriä 3-MCPD:tä todettiin lähes kaikissa maustamisvalmisteissa, liemi- ja keittoaineksissa sekä nuudeliaterioiden mausteseoksissa. Määräystenvastaisiksi todettiin kaksi tuotetta; lihaliemikuutio 0,35 mg/kg ja kastikeaines 0,14 mg/kg. Projektissa tutkittiin myös 8 näytettä erilaisia näkkileipiä. Kaikista näytteistä löytyi pieniä määriä 3-MCPD:tä. Klooripropanolien esiintyminen näkkileivissä johtunee leivän valmistusprosessista. 12
13 Diklooripropanolien 1,3-diklooripropanoli (1,2-DCP) ja 2,3-diklooripropanolin (2,3-DCP) määrityksiä tehtiin vain niistä näytteistä, joissa 3-MCPD pitoisuus oli suurempi kuin 0,1 mg/kg, Aiemmista tutkimuksista saatujen kokemusten perusteella diklooripropanolien määrä on noin kertaa pienempi kuin 3-MCPD:n määrä. Tätä käsitystä tukevat myös nyt saadut tulokset. Näyte 3-MCPD (mg/kg) 1,3-DCP (mg/kg) 2,3-DCP (mg/kg) Soijakastike 386 2,7 < 0,01 Kastikeaines 0,14 0,015 < 0,01 Kanaliemitiiviste 0,35 < 0,01 < 0,01 Klooripropanoleista kuluttajalle aiheutuvaa riskiä on kartoitettu EU:n tieteellisellä yhteistyöllä. Elintarvikevirasto ja Tullilaboratorio ovat osallistuneet tähän työhön noin kahden vuoden ajan. Alustavien tulosten perusteella näyttäisi siltä, että riski on vähäinen sekä Suomessa että muissa yhteisön maissa. Lopullinen arvio voidaan tehdä vasta, kun kaikki mahdolliset altistumislähteet on kartoitettu. Tuotteet Näytteitä/ Määräysten- Huomau- Pitoisuus vaihtelu positiivisia vastaisia tettuja mg/kg Liha-, kana- ja kala- 16/4 2 - < 0,01-0,078 pyörykät ja pihvit Soijakastikkeet 9/4 1 - < 0, Näkkileivät 8/ , Maustamisvalmisteet 9/8-1 < 0,01-0,052 Liemi- ja keittoainekset 5/5 2-0,017-0,35 Nuudeliateriat* 2/ ,024-0,036 Kestomakkarat ,021-0,025 * määritys tehty ateriapakkauksen maustamisseoksesta Yksityiskohtainen taulukko näytteistä on liitteessä 1. Lisätietoja (Muut vieraat aineet): Elintarvikeylitarkastaja Anja Hallikainen, puh. (09) , Anja.Hallikainen@elintarvikevirasto.fi V GMO-VALVONTA (HANKE 34206) Geenitekniikalla tuotettujen elintarvikkeiden pakkausmerkinnät olivat ensimmäistä kertaa mukana EU:n koordinoidussa valvontaohjelmassa vuonna Myös Suomi osallistui tähän valvontaohjelmaan. Ohjelman tarkoituksena oli tarkastaa, noudatetaanko yhteisön lainsäädäntöä sellaisten elintarvik- 13
14 keiden tai niiden ainesosien merkinnöissä, jotka voivat sisältää geneettisesti muunnettua soijaa tai maissia (tai jotka koostuvat tai voivat olla tuotettuja niistä). Paitsi näytteiden analysointia hankkeeseen liittyi myös resepti- ja asiakirjatarkastusta. Asiakirjatarkastuksen avulla pyrittiin selvittämään miten toimenharjoittaja oli pyrkinyt selvittämään tuotteen alkuperän ja ei-gmo laadun. NÄYTTEET Tarkoitus oli, että kuntien elintarviketarkastajat hankkisivat analysoitavat näytteet ja suorittaisivat samalla asiakirjatarkastuksen Elintarvikeviraston ja lääninhallitusten laatimien ohjeiden mukaisesti. Koska joukossa oli myös maissitärkkelystä ja soijalesitiiniä sisältäviä näytteitä, jotka eivät kuuluneet tähän ensimmäiseen kartoitukseen, vaikka kuuluvat kyllä lainsäädännön piiriin, hankki Tullilaboratorio niiden tilalle uudet näytteet pääkaupunkiseudun vähittäismyymälöistä. Lisäksi jouduttiin täydentämään näytemäärää siltä osin kun lähetettyjä näytteitä ei tullut suunnitelman mukaista määrää. Terveystarkastajien ottamat näytteet olivat Suomessa tuotettuja näytteitä ja Tullin ottamat sisämarkkinatuotteita. TULOKSET Näytteitä oli kaikkiaan 104 kpl, joista 69 sisälsi soijaa, 27 maissia ja 8 näytettä molempia. Geeniteknisesti muunneltua soijaa löytyi 25 näytteestä (33 % näytteistä) ja maissia 4 näytteestä (14 % näytteistä). Positiivisia näytteitä oli siis 28 % kaikista tutkituista näytteistä. Raja-arvon ylittäviä (laajennettu mittausepävarmuus huomioon ottaen) ja pakkausmerkintää edellyttäviä näytteitä oli 3 kpl. Missään näistä ei kuitenkaan ollut mainintaa geeniteknisestä muuntelusta pakkausmerkinnöissä. Kaikki raja-arvon ylittäneet valmisteet sisälsivät RoundupReady gmo-soijaa ja olivat lihavalmisteita. Projektissa oli mukana myös 9 luomutuotetta, joissa ei saa olla yhtään geenimuunneltua ainesosaa. Yhdestä luomutuotteesta löytyi geenimuunneltua soijaa pitoisuuden ollessa kuitenkin hyvin vähäisen (n. 0,01%). Seuraavassa tulokset on esitetty näytetyypin mukaisesti. Tuoteryhmä Näytemäärä positiivisia positiivisia % luomutuotteita leipomotuotteita lihavalmisteita ruokavalmisteita säilykkeitä (maissi) lastenruokia erityisvalmisteita snackstuotteita "raaka-aineita" (pavut, jauhot, rouheet jne.) tuotteita, jossa soija korvaa maidon muut (mysli, pasta, maustamisvalmisteet) Lisätietoja (GMO-valvonta): Ylitarkastaja Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, puh. (09) , Sirpa.Sarlio-Lahteenkorva@elintarvikevirasto.fi ja Ylitarkastaja Sanna Viljakainen, puh. (09) , Sanna.Viljakainen@elintarvikevirasto.fi 14
15 VI SÄTEILYTYKSEN OSOITTAMINEN (HANKE 34207) Hankesuunnitelmassa oli sovittu tutkittavaksi säteilytys 70 seafood-tuotteesta. Yhteisestä sopimuksesta tutkittiin kuitenkin vain 56 näytettä. Seafood-tuotteiden lisäksi näytteeksi otettiin myös yrttiteevalmisteita ja mausteita. Näytteistä 41 hankittiin vähittäismyymälöistä ja 15 maahantuojien varastoista. Seafood-tuotteet olivat lähinnä lämpimistä vesistä pyydettyjä äyriäisiä ja simpukoita. Tuotteisiin liittyy merkittävä mikrobiologisen pilaantumisen riski, joten säteilyttämistä tiedetään käytettävän niiden käsittelyssä. Näiden tuotteiden säteilyttäminen ei ole kuitenkaan sallittua EU-direktiivin mukaan. Tutkituista 27 näytteestä kaksi todettiin säteilytetyiksi. Molemmat olivat kiinalaisia rapuvalmisteita, joiden pakkausmerkinnöissä tai asiapapereissa ei ollut ilmoitettu säteilytyksestä. Suomi teki RASFF-ilmoituksen näistä rapuvalmisteista. Sammakonreisivalmisteissa esiintyvän salmonellan vuoksi niiden säteilyttäminen on yleistä. Säteilyttämisestä ei yleensä ilmoiteta pakkausmerkinnöissä. Näytteenä oli kaksi sammakonreisivalmistetta, joista toinen oli säteilytetty. Asiasta tehtiin RASFF-ilmoitus EU:lle. Ison-Britannian valvontaviranomaiset ovat markkinavalvonnassaan löytäneet runsaasti säteilytettyjä yrttivalmisteita terveyskaupoista. Tämän vuoksi hankkeeseen sisällytettiin 20 luontaistuotekaupoista hankittua yrttivalmistetta. Yksikään niistä ei kuitenkaan ollut säteilytetty. Tuote Näytteitä kpl Todettu säteilytetyksi Kpl Äyriäiset ja simpukat 27 2 Sammakonreidet 2 1 Yrttiteevalmisteet 20 0 mausteet 7 0 Yhteensä 56 3 Lisätietoja (Säteilytyksen osoittaminen): Erikoissuunnittelija Harriet Wallin, puh. (09) , Harriet.Wallin@elintarvikevirasto.fi VII ERITYISVALMISTEET (HANKE 34208) Erityisvalmisteita koskevat määräykset muuttuivat merkittävästi ja muutosten seurauksena aikaisemmin lääkkeiksi luokiteltuja valmisteita saatetaan myydä erityisvalmisteena. Sekavan tilanteen vuoksi Elintarvikevirasto ja Tullilaboratorio sopivat siitä, että vuonna 2002 suoritetaan kartoitus erityisvalmisteena markkinoille tulleista vitamiini- ja kivennäisainevalmisteista sekä rohdosvalmisteista. Näytteet hankittiin luontaistuotekaupoista ja elintarvikeliikkeiden luontaistuoteosastoilta. Näytteenotto oli kohdennettua eli pyrittiin etsimään sellaiset valmisteet, joissa lääkeluettelon vitamiini- ja kivennäispitoisuusrajat ylittyvät tai valmisteet sisältävät lääkeluettelon rohdoksia. Näytteitä oli yhteensä 48. Vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita tutkittiin 33 kpl. Taulukossa 1 on yhteenveto valmisteista ja niiden tutkimustuloksista. Osa valmisteista oli pelkästään yhteen ravintoaineeseen perustuvia ja osa yhdistelmävalmisteita, jotka perustuvat useaan vitamiiniin ja kivennäisaineeseen. Valmisteet jakautuvat selvästi kahteen ryhmään. Osassa ylitykset lääkeluettelon rajoihin verrattuna ovat kohtuullisia (esim. kaksinkertaisia), mutta osassa rajat ylittyvät jopa satakertaisesti. Kymmenen 15
16 valmisteen analysoidut pitoisuudet poikkesivat ilmoitetusta niin paljon, että pakkausmerkinnät katsottiin harhaanjohtaviksi. Taulukko 1. Markkinoilla olevia vahvoja vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita Tuoteryhmä ja näytteiden lukumäärä Vuorokausiannokset Keskiarvo (vaihteluväli) Poikkeamia analyyseissä/näyte Lääkeluettelon raja C-vitamiinivalmisteet (8) 910 mg ( mg) Ei 60 mg E-vitamiinivalmisteet (4) 320 mg ( mg) 1 10 mg B-vitamiinivalmisteet (11) B1-vitamiini B2-vitamiini B6-vitamiini Niasiini B12-vitamiini Kivennäisvalmisteet (17) Sinkki Magnesium Mangaani Kromi Seleeni 35 mg (2,8-100 mg) 35 mg (3,2-100 mg) 45 mg (4,4-100 mg) 62 mg ( mg) 255 µg (6-500 µg) 29 mg (20-30 mg) 600 mg ( mg) 8 mg (1-10 mg) 130 µg ( µg) 150 µg ( µg) 1 1 ei ei ei 2 ei ,4 mg 1,6 mg 2,2 mg 18 mg 3 µg 15 mg 350 mg 2,5 mg 50 µg 50 µg Rohdosvalmisteita löytyi luontaistuotekaupoista suppean markkinakartoituksen tuloksena 15 kpl. Kaikissa todettiin niitä vaikuttavia aineita, joita niissä kirjallisuuden mukaan pitää olla. Taulukossa 2 on yhteenveto tutkimustuloksista. Taulukko 2. Markkinoilla olevia elintarvikkeena myytäviä rohdosvalmisteita Tuoteryhmä ja näytteiden lukumäärä Ginseng-valmisteet (4 ) ( Panax sp.) Auringonhattu-valmisteet (5) (Echinacea sp.) Rohtovirmajuuri (2) (Valeriana officinalis) Sianpuolukka (1) (Uvea ursi folium) Koiruoho (1) (Artemia absinthium) Mäkikuisma (1) (Hypericum perforatum) Ravintolisäavalmiste (1) Sisältää kavajuurta (Piper methysticum) Todettuja vaikuttavia Aineita Ginsenosidit Rb1, Rb2, Rc, Rd, Re Isobutylamidit Valereenihappo ja valerenaali Arbutiini Tujoni Hyperisiini Kawaiini, yangoniini, metystiini Toimenpiteitä Huomautettu, että ovat lääkeluettelossa mainittuja rohdoksia ja saattavat olla lääkkeitä Huomautettu, että ovat lääkeluettelossa mainittuja rohdoksia ja saattavat olla lääkkeitä Huomautettu, että ovat lääkeluettelossa mainittuja rohdoksia ja saattavat olla lääkkeitä Huomautettu, että ovat lääkeluettelossa mainittuja rohdoksia ja saattavat olla lääkkeitä Markkinoijaa pyydetty selvittämään turvallisuus Elintarvikeviraston kanssa Markkinoijaa pyydetty selvittämään Turvallisuus Elintarvikeviraston kanssa Myynti kielletty kavajuuren haittavaikutusten vuoksi Lisätietoja (Erityisvalmisteet): Ylitarkastaja Sanna Viljakainen, puh. (09) , Sanna.Viljakainen@elintarvikevirasto.fi 16
17 VIII RAVITSEMUKSELLINEN TÄYDENTÄMINEN (HANKE 34209) Elintarvikkeiden täydentäminen vitamiineilla ja kivennäisaineilla on voimakkaasti yleistynyt. Vuoden 2001 valvontakohteeksi valittiin multivitamiinijuomat sekä äidinmaidonkorvikkeet ja lastenvellit. Tutkimuksissa todettiin tuolloin merkittäviä ilmoitettujen pitoisuuksien poikkeamia joten täydentämisen kartoitusta jatkettiin kuluneena vuonna aamiaisviljavalmisteilla. Analyysitulosten arviointiperusteet Analysoituja pitoisuuksia verrattiin pakkausmerkinnöissä ilmoitettuihin pitoisuuksiin. Pitoisuuksia verrattaessa sallittiin vitamiinien kohdalla 50 %:n ylitys ja 20 %:n alitus ilmoitettuun pitoisuuteen nähden. Kivennäisaineiden kohdalla sallimisrajat oli %. Näytteet Täydennetyt aamiaisviljanäytteet hankittiin mahdollisimman kattavasti Tullilaboratorion toimesta vähittäismyymälöistä pääkaupunkiseudulta. Näytteitä kertyi 16. Vitamiineja oli lisätty valmisteisiin eri yhdistelminä. Rautaa oli lisätty kaikkiin tutkittuihin valmisteisiin mutta kalsiumia vain yhteen. Analysoidut vitamiinit Valmisteista analysoitiin B1-, B2- ja -B6-vitamiinipitoisuudet sekä Niasiinipitoisuus ja lisäksi kivennäisistä rauta- ja kalsiumpitoisuudet. Tulokset Tutkituista 16 aamiaisviljavalmisteesta todettiin neljässä (25 % tutkituista) huomattavia ilmoitettujen vitamiinipitoisuuksien poikkeamia. Rautapitoisuudet poikkesivat sallittua enemmän kolmessa näytteessä (19 % tutkituista). Tutkittujen vitamiini- ja rautapitoisuuksien poikkeamat ilmoitetuista pitoisuuksista olivat sekä alituksia että ylityksiä. Alitukset vaihtelivat välillä % ja ylitykset välillä % ilmoitettuun pitoisuuteen verrattuna. Lisäksi pakkausmerkinnät olivat virheellisiä kuudessa näytteessä (38 % tutkituista). Kaikkiaan 50 % näytteistä oli määräysten vastaisia ja 13:sta näytteestä (81 % tutkituista) annettiin jonkin tutkitun ominaisuuden osalta huomautus. Lisätietoja (Ravitsemuksellinen täydentäminen): Erikoissuunnittelija Annika Nurttila, puh. (09) , Annika.Nurttila@elintarvikevirasto.fi IX PAKKAUSMERKINNÄT (HANKE 34211) Pakkausmerkinnät tarkastettiin tutkimusvuonna 62 pakkauksesta. Tarkasteltaviksi valittiin mm. tiettyjä tuoteryhmiä. Lisäksi valittiin pakkauksia, joissa oli erityisen virheellisiä merkintöjä. Pakkausmerkintätarkastusten määrä ja pakkausten valintakriteerit huomioon ottaen määräystenvastaisten pakkausten osuus (61%) tarkastetuista ei edusta keskimääräistä pakkausmerkintätilannetta. Pakkausmerkintöjen laatua tarkasteltiin edellisten tutkimusvuosien tapaan jaottelemalla pakkausmerkintävirheet vähäisiin ja vakaviin virheisiin. Vakaviksi virheiksi katsottiin mm. suomenja ruotsinkielisten merkintöjen puuttuminen, merkintöjen harhaanjohtavuus, ainesosan määrän virheellinen ilmoittaminen, merkintöjen epäselvyys tai muun lakisääteisen tiedon puuttuminen. Vähäisiä virheitä olivat esimerkiksi ravintoaineiden väärä ilmoittamisjärjestys, vastuullisen elinkeinonharjoittajan puutteellinen osoite sekä virheellisyys elintarvikelisäaineen ryhmänimessä tai sen puuttuminen. Merkinnät luokiteltiin määräystenvastaisiksi, jos niissä esiintyi yksi tai useampi vakava virhe ja/tai yli viisi vähäistä virhettä. 17
18 Täydennetyt aamiaisviljavalmisteet (16 kpl) ja erityisvalmisteet (18 kpl) olivat kaksi suurinta tarkasteltua tuoteryhmää. Tarkastetuista erityisvalmisteista suurin osa oli vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita. Lisäksi tarkastettiin leipomotuotteiden, juomien ja makeisten pakkausmerkintöjä. Aamiaisviljavalmisteiden perusmerkinnät olivat yleensä oikein. Vitaminoinnin ilmoittaminen merkinnöissä todettiin kuitenkin useimmissa pakkauksissa hieman harhaanjohtavaksi. Pakkauksissa "mainostettiin" tuotteiden esimerkiksi "sisältävän vitamiineja ja rautaa". Mainontatavasta johtuen todettiin, että kuluttaja ei välttämättä saa selvää käsitystä, onko kyseessä lisätyt vai tuotteen luontaiset vitamiinit ja kivennäiset. Erityisvalmisteiden merkinnöissä oli paljon puutteellisuuksia sekä elintarvikkeiden perusmerkinnöissä että erityismerkinnöissä. Kolmesta erityisvalmistepakkauksesta puuttui kokonaan suomen- ja ruotsinkieliset merkinnät. Perusmerkintöjen puutteellisuudet liittyivät mm. ainesosaluetteloon, päiväysmerkintään, sisällön määrään, lisäaineiden ilmoittamiseen ja merkintöjen selvyyteen ja luettavuuteen. Valtaosassa erityisvalmistepakkauksia oli myös puutteita erityisvalmisteasetuksen mukaisten pakollisten merkintöjen osalta (esim. varoitusmerkintöjen puuttuminen). Juomien, makeisten ja leipomotuotteiden (yhteensä 28 kpl) osalta yleisimmäksi puutteellisuudeksi todettiin suomen- ja/tai ruotsinkielisten merkintöjen puuttuminen noin kolmasosassa ko. näytepakkauksia. Muita virheitä olivat mm. harhaanjohtava elintarvikkeen nimi, harhaanjohtava päiväysmerkintätapa, ravintoarvomerkintöjen virheet ja makeutusaineiden käytöstä ilmoittamisen puutteet ja virheet. Lisätietoja (Pakkausmerkinnät): Ylitarkastaja Tytti Itkonen, puh. (09) , 18
Tullin elintarviketutkimukset 2014
Tullin elintarviketutkimukset 2014 Elintarvikevalvonnassa tutkittiin vuonna 2014 yhteensä 3329 tavaraerää. Eristä 51 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolisista maista ja 46 % oli EU:n alueella tuotettuja
LisätiedotTullin elintarviketutkimukset 2013
Tullin elintarviketutkimukset 2013 Elintarvikevalvonnassa tutkittiin vuonna 2013 yhteensä 3137 tavaraerää. Eristä 52 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolisista maista ja 44 % oli EU:n alueella tuotettuja
LisätiedotMyymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia
Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli
LisätiedotVierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma
Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja
LisätiedotPakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva?
Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva? Toimijan omavalvonta Viranomaisvalvonta Kuluttajat 16.10.2014 Toimijan omavalvonta Lähtökohta: Toimiva omavalvontasuunnitelma Toimija varmistaa vaatimusten toteutumisen
LisätiedotLASTENRUOKIEN VALVONTAHANKE - LOPPURAPORTTI
LASTENRUOKIEN VALVONTAHANKE - LOPPURAPORTTI Tiivistelmä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteutti yhdessä kunnallisten elintarvikevalvontaviranomaisten kanssa lastenruokien valvontahankkeen vuoden
LisätiedotPerustietoa kasvinsuojeluainejäämistä. Sanna Viljakainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kemiallinen elintarviketurvallisuus
Perustietoa kasvinsuojeluainejäämistä Sanna Viljakainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kemiallinen elintarviketurvallisuus Kasvinsuojeluaineet ja niiden jäämät Kasvinsuojeluaineita käytetään tarkoituksella
LisätiedotVierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010
Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2015 COM(2015) 665 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE IONISOIVALLA SÄTEILYLLÄ KÄSITELLYISTÄ ELINTARVIKKEISTA JA ELINTARVIKKEIDEN AINESOSISTA
LisätiedotLastenruokien vierasaineet
Lastenruokien vierasaineet Liisa Rajakangas Elintarvikeylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Asetus Asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muutokset Julkaistu virallisessa lehdessä Koskee (EY) N:o 1126/2007
LisätiedotKasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa
Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään
LisätiedotEVO-hankkeet. Salmonella kasviksissa (2010-11 hankkeen tulokset) Listeria lihavalmisteissa (2012-13)
EVO-hankkeet Salmonella kasviksissa (2010-11 hankkeen tulokset) Listeria lihavalmisteissa (2012-13) Ajankohtaista laboratoriorintamalta Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ylitarkastaja Hanna Lundström Elintarviketurvallisuusvirasto
LisätiedotOMAVALVONTANÄYTTEENOTTOKYSELY KALA-ALAN LAITOSTEN VALVOJILLE
OMAVALVONTANÄYTTEENOTTOKYSELY KALA-ALAN LAITOSTEN VALVOJILLE Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hygieniayksikössä toteutettiin vuoden aikana kysely kunnan valvomien kala-alan laitosten mikrobiologisesta
LisätiedotMuuntogeenisten rehujen valvonta
Muuntogeenisten rehujen valvonta ETT:n Rehuseminaari 30.10.2018 Tiina O Toole Rehujaosto Merkintä varmistaa rehun jäljitettävyyden Muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja ei saa myydä tai markkinoida,
LisätiedotPROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA
PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 SALMONELLAT JA LISTERIA MONOCYTOGENES VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 Kyseessä on Eviran käynnistämä viipaloitujen juustojen
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 17.1.2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot: Kuopion laboratorio Yrittäjäntie
LisätiedotPakkausmerkinnät kalatuotteissa
Pakkausmerkinnät kalatuotteissa Tytti Itkonen, Evira / VALO / TUTU KALAFOORUMI kevät 2011 1 Neuvoston asetus (EY) N:o 104/2000 Merkintävaatimukset koskevat myytäessä loppukuluttajalle seuraavia kalastustuotteita
LisätiedotMaija Hatakka, elintarvikeylitarkastaja, Elintarvikevirasto Marjaana Hakkinen, mikrobiologi, EELA
1 Maija Hatakka, elintarvikeylitarkastaja, Elintarvikevirasto Marjaana Hakkinen, mikrobiologi, EELA Kampylobakteeriprojekti EVI-EELA 2002 EVI ja EELA toteuttivat vuonna 2002 tutkimusprojektin, jossa kartoitettiin
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 30.1.2015 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie
LisätiedotYlitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisällys Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Kuinka
LisätiedotTullilaboratorion rooli - kolmasmaatuonti, sisämarkkinat ja analyysimenetelmiä Riskinarviointiseminaari
Tullilaboratorion rooli - kolmasmaatuonti, sisämarkkinat ja analyysimenetelmiä Riskinarviointiseminaari 6.11.2015 Terhi Andersson Tullilaboratorio Historia Perustettu 1907 Nykyinen rakennus 1979, n. 4200
LisätiedotKemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1)
Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Marika Jestoi Evira/Tuoteturvallisuusyksikkö Yleistä ohjeistusta aiheesta toivottu jo pitkään miten
LisätiedotMitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?
Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2012 KOM(2012) 17 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE IONISOIVALLA SÄTEILYLLÄ KÄSITELLYISTÄ ELINTARVIKKEISTA JA ELINTARVIKKEIDEN AINESOSISTA
LisätiedotSUURTALOUKSIEN KEITTOJEN JA KASTIKKEIDEN SEKÄ PAKATTUJEN RUOKALEIPIEN JA KALAVALMISTEIDEN RUOKASUOLATUTKIMUS 1993
SUURTALOUKSIEN KEITTOJEN JA KASTIKKEIDEN SEKÄ PAKATTUJEN RUOKALEIPIEN JA KALAVALMISTEIDEN RUOKASUOLATUTKIMUS 1993 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Raportti 5/1993 ~ Oulu 1 SUURTALOUKSIEN KEITTOJEN JA KASTIKKEIDEN
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D038011/03 Liite 1.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. maaliskuuta 2015 (OR. en) 7159/15 ADD 1 DENLEG 36 AGRI 120 SAN 69 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. maaliskuuta 2015 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotLuomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut
Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut Miten syntyy luomuelintarvike? Elintarvikkeet - > 50 % maatalousperäisiä ainesosia - 95 % sääntö -
LisätiedotMikä on lisäaine ja mikä ei?
Lisäaineet Mikä on lisäaine ja mikä ei? Lisäaine on: Tuotteeseen aina tarkoituksella lisätty aine jonkin teknisen tarkoituksen takia. Lisäaineita eivät ole: Valmistusaineet tai mausteet, kuten esimerkiksi
LisätiedotKASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992
KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian
LisätiedotPAKKAUSMERKINNÄT 19.1.2012 Rovaniemi,
PAKKAUSMERKINNÄT 19.1.2012 Rovaniemi, Marjatta Rahkio, LTK Satu Mustalahti, LTK pakkausmerkinnät Pakkausmerkintävaatimukset on tehty kuluttajan tiedon saannin näkökulmasta Ovat yhtäläiset kaikille pakatuille
LisätiedotN:o 117 461. Huomautus: Jälkiruoat, makeiset ja niiden kaltaiset tuotteet. vähäenergiaiset tai lisättyä sokeria sisältämättömät
N:o 117 461 Huomautus: Liite 1. Aineen E 952, syklaamihappo ja sen Na- ja Ca-suolat, käytettävät enimmäismäärät on ilmaistu vapaana happona. 2. Aineen E 954, sakariini ja sen Na-, K- ja Ca-suolat, käytettävät
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:
Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain
LisätiedotRuokaväärennökset ja luomun luotettavuus
Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods
LisätiedotVitamiini- ja kivennäisaineanalytiikka, Tullin tekemä täydennettyjen elintarvikkeiden valvonta Seminaari väitteistä ja täydentämisestä, 27.11.
Vitamiini- ja kivennäisaineanalytiikka, Tullin tekemä täydennettyjen elintarvikkeiden valvonta Seminaari väitteistä ja täydentämisestä, Tullikemisti Terhi Andersson Tullilaboratorio Esityksen sisältö Taustaa
LisätiedotEviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö
Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset
LisätiedotPAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara
PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara MIHIN PAKKAUSMERKINNÄT LAITETAAN? Valmiiksi pakattuihin tuotteisiin Ei tarvitse jos: tuote pakataan loppukuluttajalle elintarvikkeen luovutuspaikassa (myymälä,
LisätiedotYmpäristöterveyskeskus Terveydensuojelu 22.2.2016
Ympäristöterveyskeskus YHTEENVETO Terveydensuojelu 22.2.2016 KALAN JÄLJITETTÄVYYS MYYNTITISKEISSÄ 2015 Johdanto Kalan jäljitettävyys myyntitiskeissä 2015 oli Kanta- ja Päijät-Hämeen valvontayksiköiden
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA YHTEENVETO Ymp.ltk liitteen 9 LIITE sivu 1 SIILINJÄRVEN TULOKSET
sivu 1 Jauhelihan mikrobiologinen laatu Kuopion, Lapinlahden, Leppävirran, Maaningan, Nilsiän, Rautavaaran, Siilinjärven, Koillis-Savon kuntayhtymän, Pielaveden ja Keiteleen kuntayhtymän sekä Ylä-Savon
LisätiedotKoekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia
LisätiedotSuomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira
Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen lähteet Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Raskasmetallit Tässä tutkimuksessa: Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Arseeni (ias, epäorgaaninen arseeni) Elohopea (ihg,
LisätiedotBentsoehappo akkr Sisäinen menetelmä, perustuu NMKL 124:1987. Bromidi, epäorgaaninen akkr Sisäinen menetelmä, perustuu EN 13191-2:1998
Bentsoehappo Sisäinen menetelmä, perustuu NMKL 124:1987 Bromidi, epäorgaaninen Sisäinen menetelmä, perustuu EN 13191-2:1998 Campylobacter jejuni/coli Sisäinen menetelmä, VIDAS Campylobacter jejuni/coli,
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.11.2012 COM(2012) 659 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE IONISOIVALLA SÄTEILYLLÄ KÄSITELLYISTÄ ELINTARVIKKEISTA JA ELINTARVIKKEIDEN AINESOSISTA
LisätiedotPUNARIISIVALMISTEIDEN KARTOITUSTUTKIMUS LOPPURAPORTTI
PUNARIISIVALMISTEIDEN KARTOITUSTUTKIMUS LOPPURAPORTTI Tiivistelmä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Tullilaboratorio ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea toteuttivat yhdessä punariisivalmisteiden
LisätiedotMiten homemyrkkyjä hallitaan viljaketjussa? Stina Hakulin
Miten homemyrkkyjä hallitaan viljaketjussa? 31.1.2013 Stina Hakulin Miten homemyrkkyjä hallitaan viljaketjussa? Miksi homemyrkkyjä on tärkeätä hallita viljaketjussa? Miten me seuraamme homemyrkkyjä? Analyysituloksia
LisätiedotAlueelliset koulutuspäivät 2017
Elintarvikevalvonnan tulokset vuodelta 2016 ja johtopäätökset vuodelle 2018 Alueelliset koulutuspäivät 2017 19.9 Marjatta Rahkio. 10.10 Arja Kaiponen Leena Räsänen Elintarviketurvallisuus Suomessa vuonna
LisätiedotMarja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät ohje valvojille ja toimijoille
Esittelijä Tytti Itkonen Sivu/sivut 1 / 9 Marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät ohje valvojille ja toimijoille Osa 2: Täysmehut, nektarit ja mehut Hedelmätäysmehuista ja tietyistä
LisätiedotAjankohtaista kalamaailmasta. Ylitarkastaja Carmela Hellsten
Ajankohtaista kalamaailmasta Ylitarkastaja Carmela Hellsten Alkutuotanto Alkutuotanto kalan kasvatus kalastus kalan perkaaminen aluksella alkutuotannon tuotteiden toimittaminen ensimmäiseen elintarvikehuoneistoon
LisätiedotHACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä. Suositus 27.4.2012
HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä Suositus 27.4.2012 2 (3) JOHDANTO HACCP:n toimivuuden todentamisen tärkeimpiä keinoja on tuotteiden
LisätiedotElintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus)
Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarviketietoasetus Artiklat 29 35, 54 55, Liitteet liite V, XIII-XV ) Ravintoarvomerkintä (Elintarviketietoasetus, art. 29) Ravintoarvomerkintää
LisätiedotMIKÄ ON LISÄAINE JA MIKÄ EI?
LISÄAINEET MIKÄ ON LISÄAINE JA MIKÄ EI? Lisäaine on: Tuotteeseen aina tarkoituksella lisätty aine jonkin teknisen tarkoituksen takia. Lisäaineita eivät ole: Valmistusaineet tai mausteet, kuten esimerkiksi
LisätiedotRiisin ja lihan laatu 2011
Sivu 1(5) Riisin ja lihan laatu 2011 Riisin ja lihan laatu 2011 -projekti toteutettiin vuonna 2011. Projektin kohteena olivat ensisijaisesti etniset, mutta myös muut ruokaravintolat. Tutkittavaksi otettiin
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa Annettu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2011
LisätiedotLisäaineet ja muut elintarvikeparanteet. Lasten ruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Kirsi-Helena Kanninen
Lisäaineet ja muut elintarvikeparanteet Lasten ruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Kirsi-Helena Kanninen Esityksen sisältö Lisäaineiden käyttöä koskevia sääntöjä Lastenruoissa sallitut lisäaineet
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotNIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET
o o NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET Maataloustuotannon monipuolistaminen erityisesti syrjäisillä alueilla. Sellaisten maataloustuotteiden tuotannon edistäminen, joista saa paremman hinnan kuin tavanomaisesta
LisätiedotVIERASAINEVALVONTA. OSA 1 Kasvinsuojeluainejäämien valvonta
VIERASAINEVALVONTA OSA 1 Kasvinsuojeluainejäämien valvonta Evira 1570/0411/2015 Eviran raportti Hyväksymispäivä 18.5.2015 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Annika Nurttila Sanna Viljakainen
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 30.1.2015 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie
LisätiedotOsa 8, Ravintoarvoilmoitus
Osa 8, Ravintoarvoilmoitus Oppaan tässä osassa opit: Mitä tietoja ravintoarvoilmoituksessa tulee olla? Mistä ravintoarvotiedot saadaan? Ravintoarvoilmoitus pakatuissa elintarvikkeissa Ravintoarvoilmoitus
LisätiedotERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012
3.5.2013 ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012 Gluteenittomuusväitteiden valvonnan projektiyhteenveto Hämeenlinnan ympäristöterveydenhuolto Sanna Tuomi terveystarkastaja Viranomaispalvelut Wetterhoffinkatu 2
LisätiedotHedelmähillojen, hyytelöiden ja marmeladien koostumus ja pakkausmerkinnät ohje valvojille ja toimijoille
Esittelijä Niina Matilainen Sivu/sivut 1 / 9 Hedelmähillojen, hyytelöiden ja marmeladien koostumus ja pakkausmerkinnät Hedelmähilloista, hyytelöistä ja marmeladeista sekä makeutetusta kastanjasoseesta
LisätiedotMITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010
MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä
Lisätiedot9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015
GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 Ravintoloiden ja kahviloiden sekä suurtalouksien ja leipomoiden itse valmistamien gluteenittomien leivonnaisten gluteenipitoisuudet olivat vaatimusten
LisätiedotRavintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta
Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisäseminaari Helsingin yliopiston pieni juhlasali Ravintolisätoimijan velvollisuudet (1) - toiminta Elintarvikealan toimijan on noudatettava
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS IONISOIVALLA SÄTEILYLLÄ KÄSITELLYISTÄ ELINTARVIKKEISTA JA ELINTARVIKKEIDEN AINESOSISTA VUOTTA 2008 KOSKEVA KERTOMUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2011 KOM(2011) 359 lopullinen KOMISSION KERTOMUS IONISOIVALLA SÄTEILYLLÄ KÄSITELLYISTÄ ELINTARVIKKEISTA JA ELINTARVIKKEIDEN AINESOSISTA VUOTTA 2008 KOSKEVA KERTOMUS KOMISSION
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 31.1.2017 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie
LisätiedotKEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA
Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA
LisätiedotAllergeenien analytiikka. Anu Kallinen Tullilaboratorio
Allergeenien analytiikka Anu Kallinen Tullilaboratorio 4.10.2017 Mikä on allergeeni? Allergeeni on antigeeni, joka saa aikaan immuunivasteen elimistössä Allergeenit ovat useimmiten proteiineja Elintarvikkeiden
LisätiedotKala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?
Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)
LisätiedotSuomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi
Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille Johanna Suomi Projektin tavoitteet 1-, 3- ja 6-vuotiaat suomalaislapset Neljä raskasmetallia (Cd, As, Hg, Pb) Suomalaiset elintarvikkeet ja tuontielintarvikkeet
LisätiedotTämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1994, elintarvikkeissa käytettäväksi
LisätiedotVILJAN LAATUHINNOITTELU SATOKAUSI 2017
VILJAN LAATUHINNOITTELU SATOKAUSI 2017 Voimassa 14.9.2017 alkaen Tämä hinnasto on voimassa ostoissa SSO Rauta-Maatalous Oy:n omiin varastoihin. Muutos 1.8.2017 taulukkoon: lisätty torajyvähinnoittelu VILJAN
LisätiedotRuoka-allergisen kannattaa lukea pakkausmerkintöjä
Ruoka-allergisen kannattaa lukea pakkausmerkintöjä 2 3 1 1. Elintarvikkeen nimi: Piparkakkuja 2. Ainesosaluettelo: vehnäjauho, kasvirasva, sokeri, siirappi, nostatusaineet (E 500), mausteet (kaneli, kaardemumma,
LisätiedotTäydennettyjen elintarvikkeiden omavalvonta ja valvonta
Täydennettyjen elintarvikkeiden omavalvonta ja valvonta Ylitarkastaja Sanna Kiuru Tuoteturvallisuusyksikkö Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti Tavallinen ruoka Täydennetyt elintarvikkeet Ravintolisät
LisätiedotIPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo
IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015 IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo Aineettomat oikeudet eli IPR Yrityksen toiminimi Tavaramerkki Mallioikeus
LisätiedotLEIPÄ ELINTARVIKKEENA
LEIPÄ ELINTARVIKKEENA LEIPÄ Leipä on osa päivittäistä ruokavaliota Täysjyväleivästä saa runsaasti kuitua ja energiaa päivään Suomalaisten ruokaleivän kulutus oli vuonna 2014 n. 40 kg/hlö. (lähteet: Leipätiedotuksen
LisätiedotKonditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu 2013-2014
Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu 2013-2014 Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudulla toteutetun yhteisen projektin tarkoituksena oli tutkia leipomoiden, leipomomyymälöiden, kahviloiden sekä
LisätiedotElintarvikkeen nimi (EPNA 1169/2011, art. 17) 16.10.2014
Elintarvikkeen nimi (EPNA 1169/2011, art. 17) lisätiedot (Elintarviketietoasetus, liite VI) 1/9 Elintarvikkeen nimen on sisällettävä tai siihen on oltava liitettyinä tarkat tiedot elintarvikkeen ominaisuuksista,
LisätiedotElintarvikeparanteisiin liittyvät pakkausmerkinnät
Elintarvikeparanteisiin liittyvät pakkausmerkinnät Pakkausmerkintäseminaari elintarvikealan toimijoille ja valvontaviranomaisille 30.5.2013 Kirsi-Helena Kanninen Esityksen sisältö 1. Elintarvikeparanteita
Lisätiedot(tiedoksiannettu numerolla C(2017) 8431) (Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)
19.12.2017 L 337/63 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/2375, annettu 15 päivänä joulukuuta 2017, luvan antamisesta N-asetyyli-D-neuramiinihapon saattamiseksi markkinoille elintarvikkeiden uutena
LisätiedotL 27/12 Euroopan unionin virallinen lehti DIREKTIIVIT
L 27/12 Euroopan unionin virallinen lehti 31.1.2008 DIREKTIIVIT KOMISSION DIREKTIIVI 2008/5/EY, annettu 30 päivänä tammikuuta 2008, muiden kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY
LisätiedotMiksi ruoan hinta on noussut?
Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,
LisätiedotPROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA
PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA 2016 JOHDANTO Projektin tavoitteena oli selvittää kebabravintoloiden kebabin mikrobiologista laatua. Vantaan lisäksi projektiin osallistui Helsingin
LisätiedotKoulutusta ensisaapumistoimijoille , klo 10-12
Koulutusta ensisaapumistoimijoille 21.11.2018, klo 10-12 Salmonellaerityistakuut EY asetus 1688/2005 Britta Wiander Ensisaapumisvalvonta ensisaapumisvalvonta@evira.fi EY 1688/2005 mukaiset salmonellatutkimukset
LisätiedotTiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä?
Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? 2 Kasvinsuojeluainejäämät Mikä on kasvinsuojeluaine?...3 Mikä on kasvinsuojeluainejäämä?...4 Kasvinsuojeluaineiden turvallisuusarviointi...5 Kasvinsuojeluaineiden
LisätiedotTuotekohtaiset omavalvonnan vaatimukset
Tuotekohtaiset omavalvonnan vaatimukset Tytti Itkonen Evira / TUTU Valtakunnalliset elintarvikevalvonnan koulutuspäivät 2012 1 Tuotekohtaisella omavalvonnalla Tarkoitetaan tässä omavalvontaa, jonka tarkoituksena
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.11.2016 COM(2016) 738 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE IONISOIVALLA SÄTEILYLLÄ KÄSITELLYISTÄ ELINTARVIKKEISTA JA ELINTARVIKKEIDEN AINESOSISTA
LisätiedotLEIPIEN SUOLAPITOISUUDET OULULAISISSA LEIPOMOISSA 2002. '" Oulun kaupunki
LEIPIEN SUOLAPITOISUUDET OULULAISISSA LEIPOMOISSA 2002 '" Oulun kaupunki Ympäristövirasto - Raportti 3/2002 1) SISÄLLYSLUETTELO LEIPIEN RUOKASUOLA- PROJEKTI 1 SUOLAN SAANTI JA TERVEYSVAIKUTUKSET 1 LAINSÄÄDÄNNÖN
LisätiedotLasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö
Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä
LisätiedotMaissivalmisteiden yksi suuri kuluttajaryhmä ovat nuoret. Maissihiutaleet, murot ja maissisipsit voivat kuulua jopa päivittäiseen ruokavalioon.
Tullin elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan painopisteet vuonna 2015 Vuonna 2015 Tullin elintarvike- ja kulutustavaravalvonnassa toteutettiin ensimmäistä kertaa painotettuja valvontakohteita, jotka mainittiin
LisätiedotLENKKI-, NAKKI- JA LEIKKELEMAKKAROIDEN LISÄAINEET SEKÄ MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT 1993
LENKKI-, NAKKI- JA LEIKKELEMAKKAROIDEN LISÄAINEET SEKÄ MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT 1993 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 3/1993 ~ IIOulun Oulu LENKKI-, NAKKI- JA LEIKKELEMAKKAROIDEN LISÄAINEET SEKÄ MYVNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT
LisätiedotL 302/28 Euroopan unionin virallinen lehti
L 302/28 Euroopan unionin virallinen lehti 19.11.2005 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1895/2005, annettu 18 päivänä marraskuuta 2005, tiettyjen epoksijohdannaisten käytön rajoittamisesta elintarvikkeiden kanssa
LisätiedotEnergiajuomaprojekti 2012
Sivu 1(5) Energiajuomaprojekti 2012 Energiajuomaprojektiin osallistuivat Helsingin kaupungin, Keski-Uudenmaan ja Vantaan kaupungin ympäristökeskukset. Projektin näytteenotto toteutettiin 1.4. - 31.6.2012
LisätiedotAjankohtaista Eviran vertailulaboratoriotoiminnasta Standardisointiasiat
Ajankohtaista Eviran vertailulaboratoriotoiminnasta Standardisointiasiat Tuula Pirhonen Tutkimus- ja laboratorio-osasto Evira Standardisointi- ja menetelmäorganisaatiot ISO - kansainvälinen CEN - eurooppalainen
LisätiedotTaulukko 1. Riisinäytteiden mikrobiologisen laadun määrittämiseen käytetyt bakteerimäärien raja-arvot. Näytteen mikrobiologinen laatu.
PROJEKTIYHTEENVETO KEITETYN RIISIN MIKROBIOLOGINEN LAATU 2016-2017 JOHDANTO Vantaan ympäristökeskuksen ympäristöterveydenhuollon yksikkö toteutti projektin, jonka tavoitteena oli selvittää keitetyn riisin
LisätiedotLIITE 5: VIHANNES- JA HEDELMÄTUOTTEITA VALMISTAVA ELINTARVIKEHUONEISTO, KASVIPERÄISTEN ELINTARVIKKEIDEN MAAHANTUOJAT
OMAVALVONNAN NÄYTTEENOTTOTIHEYDET KASVISTUOTTEITA VALMISTAVASSA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA LIITE 5 VIHANNES- JA HEDELMÄTUOTTEET, KASVIPERÄISTEN ELINTARVIKKEIDEN MAAHANTUONTI (6) LIITE 5: VIHANNES- JA HEDELMÄTUOTTEITA
LisätiedotElintarvikkeiden mikrobiologisia ohjausarvoja viimeisenä käyttöpäivänä. Suositus 4.3.2015
Elintarvikkeiden mikrobiologisia ohjausarvoja viimeisenä käyttöpäivänä Suositus 4.3.2015 Suositus 2 (6) JOHDANTO Mikrobikriteeriasetuksessa (EY 2073/2005 muutoksineen) ja Eviran ohjeessa 10501 määritellään
LisätiedotRuokamenot kuluttajan arjessa
Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta
LisätiedotLUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo
LUOMU Nyt! Joensuu 1 Elintarviketurvallisuusorganisaatio 2 Jäljitettävyys ja luotettavuus läpi koko ketjun Miksi lakia piti taas muuttaa? 3 Kuka nyt valvoo mitäkin Kuntien elintarvikevalvonta Markkinavalvonta
LisätiedotKunnan puheenvuoro, näytteenottosuunnitelma
http://www.kouvolansanomat.fi/online/2013/03/28/kouvolan+ uimahallit+ovat+puhtaita/2013215442754/4 http://www.co2-raportti.fi/?heading=kumpi-maistuu-paremmalta:-kasvisruoka-vaibussimatka?&page=ilmastouutisia&news_id=489
Lisätiedot