Kuinka kunta voi edistää biotaloutta? Kokemuksia työuralta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka kunta voi edistää biotaloutta? Kokemuksia työuralta"

Transkriptio

1 Kuinka kunta voi edistää biotaloutta? Kokemuksia työuralta Energiametsä, loppuseminaari Oulu 1

2 Kuka? Kaarina Daavittila, hallintotieteiden maisteri ja ekonomi Suorittanut kaksi tilintarkastaja-auktorisointia ( lepäämässä ) JHTT ja HTM Työkokemus Kuntajohtajana yli 13 vuotta Ylikiimingin jayli-iin kuntaliitosselvitystyö Vihanti ja Jalasjärvi (tal.vaikeudet) selvitysryhmien pj Kuntaliitosverkostotyö (Kuntaliitto), Arttu-tutkimusryhmässä, kuntajakoselvittäjien verkostotyö etc. Kunnankamreeri, sote talouspäällikkö 6 vuotta Elinkeinoasiamies 2 vuotta Tilintarkastaja 7 vuotta (kunnat, kuntayhtymät, yhtiöt, valtion toimeksiannot, sisäinen tarkastus, johtamisen kehittäminen, sisäisen valvonnan erityistehtävät, Eu ja kansallinen toiminta) Yrittäjä, taloushallinto ja johtaminen, yritysten kehittämistehtävät, yli 10 vuotta Vakuutusyhdistyksen toimitusjohtaja (osa-aikainen) n. 3 vuotta Maalaistalon emäntä kohta 40 vuotta Nyt yrittäjä Daavittila Oy ja neuvonantajana Senior Advisor nimikkeellä Inspira Oy (Kuntarahoituksen tytäryhtiö, rahoituksen ja talouden asiantuntija) 2

3 Tasapainoinen kunta - Elinvoiman eväät Elinvoiman kori Palvelujen kori 3 Kaarina Daavittila Senior Advisor

4 Työuralla kohdalle sattuneet vaikeat rakennemuutoksen kunnat Palvelujen kori valtionosuusriippuvainen Kuntapalvelujen kokonaisuutta ollut pakko uudistaa Muutosvastarintaa, poliittistakin veivausta Toteutettu eri malleja, tehostamista, kilpailuttamista, johtamisen kehittämistä, Talous saatu tasapainoon, henkilöstö pääosin innostunut muutoksesta Elinvoimakori hiipumassa tai merkittäviä uhkia Teollistaminen Hallipolitiikkaa muotialoja oli kokeiltu kaikissa työuran kunnissa Matkailu Luontoon nojaava rakenne Luonnonvarat Luonnonvarojen irroittaminen ja jalostus Maansiirto- ja kuljetusala Koulutetun työvoiman saatavuus? Kainuu : Laajat suojeluohjelmat järkyttivät elinvoimaa, ei toipunut Ylikiimingissä heräsi idea kunnan tonttikaupan kylkiäisestä: Polttopuupalsta 4

5 Pudasjärvellä päätettiin pärjätä Otettiin käyttöön luovuus ja rohkeus, vallitsi luja poliittinen johtajuus ja hyvä ilmapiiri Uusi, elinvoimainen, ennakkoluuloton Pudasjärvi Kuppi nurin, menneeseen ei tuijoteta, muiden mielestä mahdoton olosuhde on meille mahdollisuus Keskityttiin siihen, mitä meillä on Jos jossain asiassa/olosuhteissa ihminen voi onnistua, miksei siis onnistuu meillekin => laaja pinta-ala = rikkaus 5

6 Pudasjärven metsät Pitäjän kokonaispinta-ala noin hehtaaria Pinta-alasta valtio omistaa vajaa puolet, yksityiset, yhtiöt, seurakunta ym. toisen puolen. Metsänomistajia reilut 3000 Metsätaloudenmaa (metsät ja suot) noin hehtaaria, 60 hehtaaria/asukas Puuta metsissä noin 28 milj./m3 =n. 60 m3/ha 3200 m3/asukas = n.70 rekkakuormaa Suomessa keskimäärin noin 5 ha ja 400m3/ suomalainen. Pudasjärven kaikkien metsien arvo noin 450 milj. euroa euroa/asukas 6

7 Pudasjärven metsät Pudasjärvellä Vuotuiset hakkuut Yksityismetsistä Valtion metsistä euroa/asukas m m3 noin m3 Yhteensä lähes 1,5 rekkakuormaa asukasta kohden vuodessa. noin 2000 euroa/asukas Metsien kasvu 1 milj. m3/v Kasvu on kaksinkertainen hakkuisiin nähden. = hakkuumääriä olisi mahdollista ja pitäisikin nostaa 20-30% vuodessa!!!. Vuosittain Pudasjärveltä hakatun puuston arvo noin 17milj. Yksityismetsistä hakatun puuston kantorahatulo 10-11milj. Lisäksi valtio maksaa alueelle noin 2 milj. verottomia kemera (kestävän metsätal. Rahoitustukea, luku vuodelta 2011) 7

8 Pudasjärven metsät Metsien suora työllistävä vaikutus (metsäorganisaatioiden, koneyritysten yms. työllistämä määrä). (luvut 2012) Toimistohenkilöitä 5 Toimihenkilöitä ja yo tutkinnolla n.40 kone/automiehiä n.150 työmiehiä yhteensä suoraan metsästä saa palkkansa henkilöä, kerrannaisvaikutuksineen noin 500. Puunjalostusteollisuus, Kontio, Profin, muut, yhteensä 300, kerrannaisvaikutuksineen noin

9 Ympäristön- ja luonnonsuojelu Erilaisia suojelualueita on Pudasjärven pinta-alasta noin 15%, työllistää suoraan jossain määrin, matkailuelinkeino hyödyntää. Matkailuelinkeino Matkailutulo Pudasjärvellä vuonna 2009 noin 42 miljoonaa euroa/v (selvitys 2011), yhtä paljon kuin muilla Oulunkaaren kunnilla yhteensä. Työllistämisvaikutus Pudasjärvellä vajaa 500 hlötyövuotta, josta kansallispuiston osuus tuolloin noin 10 % (metsähallituksen ilm.). 9

10 2000-luvulla yhä vahvemmin noussut esille uudistuvien ja havumetsän merkitys globaalin ilmasto-ongelman ratkaisussa Eduskunnan, hallitusten ja ministeriöiden tutkimuksia, politiikkaohjelmia, selontekoja, maaseutupoliittisia ohjelmia, puun käytön lisäämistä Pudasjärvellä vahvistui käsitys luonnonvarojen merkityksestä työpaikkojen ja ansaintamahdollisuuksien löytämisessä, ihmisten arjessa. Kehittämishankkeet suunnattiin niin, että olemassa olevat vahvuudet ovat keskiössä BioYty BioYty.docx Hirsirakentamisen ekologisia vaikutuksia -tutkimushankehirsikorttelihanke loppuraportti_netti.pdf Logistiikan kehittämishankkeet Lämpöyrittäjyyshankkeet, Oulunkaaren yhteiset hankkeet 10

11 Pudasjärven kuntasuunnitelman päivitys Käynnistettiin kuntasuunnittelussa laaja prosessi, yli 1000 kuntalaista osallistui. Nojattiin globaaleihin ilmiöihin ja niiden vaikutuksiin käytännössä. Mitä muutosvirtoja? Kunnan toimitilojen sisäilmaongelmat puhuttivat Haluttiin parempia toimitiloja, lapset ja nuoret keskiössä, koulujen kuntasuunnitelmariihessä opettajat nostivat esiin hirsikouluidea Oltiin saatu tutkimustietoa hirsirakentamisen ekologisista vaikutuksista, ylivertainen, vanha materiaali, moderniin suunnitteluun yhdistäminen tavoitteena Samanaikaisesti aktivoiduttiin hajautetun energiatuotannon mahdollisuuksista sekä Oulunkaaren että Pudasjärven omia uudistuvan energian käytön edistämiseen tähtääviä hankkeita 11

12 Hankkeettodeksi: 1. Hirsirakentaminen Miksi uskottiin moderniin hirsirakenteeseen? Tutkimushanke Sisäilmaongelmat Paikallinen yrittäjyys 12

13 PUDASJÄRVEN HIRSIKORTTELIHANKE, KARHUKUNNAS -Lähdettiin selvittämään uusien energiatehokkuusmääräysten vaikutuksia hirsitalotehtaiden tulevaisuuteen käyttöön kokonaistehokkuustarkastelu, yksittäisten rakenneosien lämmönläpäisykyvyn merkityksen tarkastelusta kokonaistarkasteluun -Haettiin objektiivista tietoa hirsitalojen ekologisuudesta tulevia normiuudistuksia varten 13

14 Yhteistyökumppaneina ovat VTT, Tampereen tekninen yliopisto ja Oulun yliopisto Karhukunnaan aluesuunnitelman ovat laatineet Oulun yliopiston arkkitehtiosaston opiskelijat Emma Johansson ja Kristian Järvi prof. Jouni Koiso-Kanttilan ohjauksessa. Alueen kaavan on laatinut Kimmo Mustonen KimmoKaava Ky:stä Hankkeen yrityskumppaneita ovat: Hirsitaloteollisuus Ry Kontiotuote Oy Profin Oy Kaskipuu Oy Vireal Oy Vital Oy Erkki Tanttu: Rakentajat 14

15 Rakennusten ympäristövaikutukset syntyvät: Rakennustarvikkeiden valmistamisesta rakentamisesta rakennuksen käyttämisestä rakennuksen purkamisesta Nykyisissä energiatehokkuusmääräyksissä kiinnitetään huomiota vain käytön aikaiseen energiankulutuksen. Rakennuksen koko elinkaaren huomioiminen antaa todellisemman kuvan ympäristövaikutuksista Elinkaaritarkastelu on tulossa normeihin Matti Alasaarela 15

16 Kuta enemmän rakenteiden eristystä parannetaan, sitä suuremmaksi kasvaa rakentamisen osuus energiankulutuksesta rakennuksen koko elinkaarta tarkasteltaessa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % passiivitalossa ja 0-energiataloissa suurin osa energiankulutuksesta ja päästöistä syntyy jo rakentamisen aikana 10 % 0 % KÄYTTÖ NYKYINEN RAKENNUSKANTA RAKENTAMINEN 2010 NORMIEN MUKAAN RAKENNETUT PASSIIVI JA NOLLAENERGIATALOT RAKENTAMISEN JA RAKENNUSTUOTTEIDEN VALMISTUKSEN OSUUS RAKENNUKSEN ELIN- KAAREN AIKAISESTA ENERGIANKULUTUK- SESTA Lähde Metla: Mikko Viljakainen 16

17 Kun puuta käytetään rakentamiseen se vaikuttaa välittömästi kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Rakennuksen energiatehokkuutta parantamalla vaikutus tulee vasta myöhemmin, rakennuksen käytön aikana Kaavio esittää hirsitalon ja kivitalon (betoni tai tiili) kasvihuonekaasupäästöjä talon elinkaaren aikana. Kivitalossa suuri osa päästöistä syntyy jo rakentamisen aikana, kun taas hirsitalo toimii hiilinieluna. Jos lämmitykseen käytettävä energia muuttuu puhtaammaksi, eivät hirsitalon päästöt saavuta koskaan kivitalon päästöjen tasoa Daavittila (punaiset Oy/Inspira katkoviivat). Oy 17

18 Puu varastoi hiiltä. Jokainen rakennukseen käytetty puutonni sitoo melkein 2 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä 1.8 kg CO2 1.3 kg O2 Keskikokoisessa hirsitalossa on n 30 tonnia puuta. Siihen sitoutuu hiilenä sama määrä hiilidioksidia kuin syntyy n km ajosta henkilöautolla. 0.5 kg C =1 kg puuta Matti Alasaarela 18

19 SEINÄN VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT M J /s e in ä -m betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä CO2-eq g/seinä-m betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä uusiutumaton kokonaisenergiankulutus Energiankulutus MJ/m Kasvihuonekaasupäästöt g/m2 PUU ON YLIVOIMAISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVISTA RAKENNUSMATERIAALEISTA Lähteet: Hirsiseinä: Alasaarela Matti, 2008 Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Muut seinärakenteet: Saari Arto, 2001 Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet 19

20 Pudasjärven hirsikorttelihanke, kaksi toimistorakennusta ja asuntoja. Suomalaiset hirsitalotehtaat ovat rakentaneet pääasiassa ulkomaille näyttäviä, toimivia ja turvallisia hirsikokonaisuuksia 20

21

22 22

23 Toimistorakennuksia Pudasjärvellä 23

24 Huono rakennuskanta oli nujertaa koko kunnan talouden ja toiminnan Hyödynnettiin hirsitutkimushankkeen tuloksia nopeasti 24

25 Pikku-Paavalin päiväkoti, 1300 m2, sadalle lapselle, valmistui Kindergarden syyskuu 2013, 1200 hinta m2noin 3 milj. euroa Toteutettiin perinteisellä tavalla, arkkitehtikilpailu, voittaja Janne Pihlajaniemi, Arkkitehdit M3, hirret kilpailutettiin erikseen 25

26 26

27 27

28 Seuraavaksi lähdettiin pohtimaan uuden hirsikoulukampuksen rakentamismahdollisuutta Tutkittiin soveltuuko hirsi? Mikä paikka Tekes tuki kilpailuttamismenettelyä kilpailullinen neuvottelumenettely m2, 800 oppilasta Elinkaarimalli Kilpailutus päättynyt Rakennustyö Tavoitteena edistää hirsirakenteen käyttämistä julkisessa rakentamisessa Elinkaaren jatkaminen muuntuvuus 28

29 Kouluinvestoinnin koko ja poistuvat toimitilat vertailussa Nykyisellään taajamassa yhteensä n m2 Kurenalan koulukompleksi n m2 Rimminkangas koulukokonaisuus n m2 Lukio 2700 m2 Käyttökulut yhteensä 1,1 milj euroa vuodessa Tasearvot yhteensä 7,2 milj euroa (alaskirjattava) Purkukustannus 1,8 milj euroa Toivoton taloustilanne, kriisikuntauhka, miten ratkaistaisiin loppumaton kierre = kyseessä Pirullinen ongelma (tutk. Zimmerman), tunne siitä, että Kesyjä ongelmia ei olekaan Tilalle rakennetaan yksi uusi rakennuskokonaisuus 9700 m2, tavoite oppilasta, kaikki koulumuodot + kans opisto ja samalla harrastetilat. Todettiin olevan ainut ratkaista tilanne ja päästä pirullisesta ongelmasta = 100 omakotitaloa käsittävä hanke 29

30 Vanhat ratkaisut eivät auta Etsitty uusia toimintatapoja ja ratkaisuja, Tekes halusi tukea innovatiivista ja uutta luovaa mallia, julkisen rakentamisen tason nostaminen, tavoite elinkaari ainakin 150 vuotta, tilojen terveellisyys, muunneltavuus, kotimaisen työn ja kotimaisen rakennusteollisuuden avataan päätöksentekoa varten uutta ratkaisua Tavoitteena kustannusten hallinta Osaamisen vahvistaminen Nojataan ammatillisesti vahvaan tutkimukseen ja asiantuntemukseen 30

31 Hirsirakennuksen painuman väitetään olevan ongelma Nykyiset hirsirakennukset laskeutuvat ja elävät oleellisesti vähemmän kuin menneen ajan ilmakuivatut, yhdestä puusta tehdyt hirsirakennukset. Arkkitehtien ja teknisen suunnittelun välistä yhteistyötä tarvitaan, mutta ennakkoluulot ja pelkotilat haittaavat Hirsirakenteen luullaan rajoittavan arkkitehtuuria, luulo johtuu tietämättömyydestä eikä perustu tosiasioihin. Kyseessä on taitolaji! 31

32 Paloturvallisuuskysymyksiä pidetään peikkona Massiivipuurakenteena hirsirakennus kestää rankarakenteista huomattavasti paremmin palokuormaa. Paksut hirsiseinät osastoivat paloa hyvin estävät palon etenemistä 32

33 Hirsiseinä ääneneristävyyttä epäillään Pudasjärven kokemusten mukaan päiväkodin lepohuoneiden äänieristysvaatimukset on pystytty täyttämään, Myös hirsikampussuunnitelmissa pystytään vaatimukset täyttämään Päiväkodin äänimaailma on pehmyt, kokemukset erinomaiset 33

34 Miksi hirrestä julkisia rakennuksia Massiivihirsi seinärakenteena ratkaisu sisäilmaongelmiin!? (seinän sisään ei synny mikrobeille ja homeille otollisia olosuhteita) Hirsi on paikallinen, kotimainen raaka-aine, kansallisvarallisuuden käyttö, työpaikat ja metsärahat kotimaahan, metsän uusiutuminen, hiilinielu, jne Ihminen viihtyy ja rauhoittuu hirsirakennuksessa Hyvällä hirsiarkkitehtuurilla voidaan luoda ympäristö, jossa tulevat sukupolvet viihtyvät ja jota voi ylpeänä esitellä vierailleen Suomen julkisten rakennusten elinkaari vähintään samalla tasolle Euroopan maiden kanssa 34

35 PUDASJÄRVEN HIRSIKOULU TERVEELLINEN, ÄLYKÄS JA MUUNTUVA OPPIMIS-, HARRASTE-JA SIVISTYSYMPÄRISTÖ-HANKE Hankkeen keskeisenä tavoitteena on rakentaa sellainen oppimisympäristö -jolla voidaan vaikuttaa siellä olevien ihmisten hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen ja oppimismotivaatioon -sekä pidentää rakennusten elinkaarta ja mahdollistaa elinkaarenaikainen muunneltavuus. 35

36 PUDASJÄRVEN HIRSIKOULU Koulukampus toteutetaan hirsirakenteisena. Vastaavan suuruista, noin k-m2:n suuruista hirsikoulukampusta ei ole toteutettu aiemmin missään. Hirsirakenteeseen ollaan päätymässä siksi, että hirsi on luonnonmateriaali ja luo jo sellaisenaan hyvät mahdollisuudet terveelliselle rakentamiselle. Hirsirakennetta puoltavat lisäksi mm seuraavat tekijät; Hirsirakentaminen on tutkitusti ekologisin tapa rakentaa Puu materiaalina on hyvä lähtökohta terveelliselle huoneilmalle Nykyiset hirsirakennukset pystytään rakentamaan nollaenergiatasoisiksi. Uudessa koulukampuksessa halutaan selvittää käytännössä hirsirakentamisen yhteyttä terveelliseen huoneilmaan, viihtyisyyteen ja opiskelumotivaatioon. Hirsirakenteinen koulukampus suunnitellaan 2020-luvun oppimisympäristö-vaatimuksia vastaaviksi yhteistyössä Aalto Yliopiston kanssa. Oppimisympäristö varustetaan tulevaisuuden huipputeknologialla. Rakennettavassa kohteessa halutaan selvittä millaisilla teknisillä ratkaisuilla hirsirakentaminen täyttää sekä ääneneristävyyden, että paloturvallisuuden vaatimukset. Rakenteet suunnitellaan siten, että niillä voidaan turvata siellä oleskelevien ihmisten turvallisuus mahdollisimman hyvin erilaisissa häiriötilanteissa. 36

37 Hirsirakenteisella oppimisympäristöllä (tila-atmosfäärillä) atmosfäärillä) pyritään vaikuttamaan edellä kuvattuihin tavoitteisiin mm seuraavilla toimenpidekokonaisuuksilla valaistusolosuhteiden hyödyntäminen. Hirsi heikosti heijastavana pintana mahdollistaa valon säätelyn (lisäämisen/vähentämisen) pimeinä aikoina ilman heijasteita. Valon säätelyllä pyritään luomaan miellyttävä, virkistävä ja hyvinvointia vahvistava vaikutus. Hirsirakenteisen tilan akustiset ominaisuudet luovat mahdollisuuden pehmeän ja rauhallisen äänimaailman luomiseen oppimistilassa. Hirsi päärakennusmateriaalina yhdistetään muihin käytettäviin materiaaleihin siten, että ne tukevat hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Myös seinien/tilojen muuntelumahdollisuus tarpeen ja ryhmäkoon mukaan mahdollistetaan. Hirsirakenteisten tilojen huoneilman laatua ohjataan älykkäällä järjestelmällä, joka tunnistaa kulloisenkin käyttäjäryhmän, ulkoilmaolosuhteet ja huomio hirren kosteutta tasaavan ja hirren termisen massan vaikutuksen huoneilman laatuun ja energiankulutukseen. Hirsi luonnonraaka-aineena on myös tunnetasolla positiivinen, lämmin ja puhdas materiaali. Se houkuttelee pintojen koskettelemiseen (lämpö, miellyttävyys, luonnollisuus). Tavoitteena on hyödyntää tätä hirren ominaisuutta terveyttä ja hyvinvointia vahvistavalla tavalla. 37

38 2. Hajautettu energiantuotanto Taustaa: Kunnan talous- ja toimintakuuri, talouden perusteiden korjaaminen, pidettiin mielessä kaksi koria Rankka kouluverkon saneeraus 2009, 6+1 sivukoulua suljettiin Koulut myytiin joko kyläyhdistyksille tai yksityisille toimijoille Useita hankkeita uudistuvan energian mahdollisuuksista, realistiset vaihtoehdot vahvistuivat Etsittiin uusia toimijoita, metsäalan toimijat ja maataloustoimisto olivat aktiivisia elinkeinotoimen ohella, hankkeet auttoivat 38

39 Välittömiä tuloksia Kunta luopui osittain omasta energiatuotannosta (teknisen toimen palveluiden kilpailutus avasi silmiä ja mahdollisuuksia) Syntyi Pudasjärven Energiaosuuskunta lämmön tuotantoon, raaka-ainetoimittajia osuuskunnalle useita Energiaosuuskunta kunnan sopimuskumppani ja vastuullinen toimija Aittojärven koulu, Hirvaskosken koulu, Lakarin koulu, teollisuusalue useita isoja kiinteistöjä Kussakin oma lämpölaitos, kilpailutuksen tuloksena sama toimija kaikissa Kilpailutettiin kukin erikseen, hakkeella Sarakylässä yksityinen lämpöyrittäjä, hakkeella Sarakylän koulu Pudasjärven kaupungin oma lämpölaitos käyttää haketta ja purua + turvetta, uudistuvaa yli 95 % (10 MW+5 MW) Pudasjärven kaupungin lämmitysöljyn käyttö putosi 10 vuodessa 90 % ( ennen 1 milj. l/v, nyt 0,1 milj.litraa, ovat poistuvia rakennuksia) Myös muut innostuivat: Iso-Syötteen hotelli: omistajayrittäjä siirtyi sähkölämmityksestä hakkeeseen Jongun kyläyhdistys osti Paukkerin koulun, uudisti lämmitysjärjestelmän hakkeelle 39

40 3. Metsä-ja energia-alan yrittäjäosaamisen edistäminen Käytännön yhteistyö tärkeiden toimijoiden kanssa: Vapo, Biowatti, Oulun Energia, Turveruukki, metsäalan asiantuntijat, Metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys, Metsähallitus, metsäyhtiöt Yhteistyössä em. Toimijoiden kanssa koulutusta yrittäjien ja työntekijöiden saatavuuden turvaamiseksi Terminaalihankkeita Edistettiin yrittäjien yhteistyötä Metsätoimijoiden keskittyminen Hirsikunnaalle oli työvoitto, jossa Metsähallituksen ja Metsäkeskuksen aktiivisuus ratkaisi> metsäalan imago nousi! Vuosittain Metsäpäivä, metsäalan toimijat ja kaupunki yhteistyössä, äijät innostuivat, markkinaa ja makkaraa, asiaa metsäelinkeinoista, metsänomistuksesta, puurakentamisesta. Alan yritykset mukana. Lehdistö noteerannut näkyvästi. Yhteismetsähanke, kaupunki oli aktiivisesti mukana edistämässä. Maisemahakkuut taajaman ympärillä lisäsivät positiivista ilmettä 40

41 41

42 42

43 Paljon kiitoksia! Ota yhteyttä: tai Puh:

PUDASJÄRVEN HIRSIKAMPUS PUDASJÄRVI, HIRSIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA Puupäivä

PUDASJÄRVEN HIRSIKAMPUS PUDASJÄRVI, HIRSIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA Puupäivä Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN HIRSIKAMPUS PUDASJÄRVI, HIRSIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA Puupäivä 28.11.2013 Wanha Satama Kaarina Daavittila, kaupunginjohtaja Pudasjärvi Pinta-ala

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN HIRSIKAMPUS PUDASJÄRVI, HIRSIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA

PUDASJÄRVEN HIRSIKAMPUS PUDASJÄRVI, HIRSIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN HIRSIKAMPUS PUDASJÄRVI, HIRSIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA Kaarina Daavittila, kaupunginjohtaja Pudasjärvi Pinta-ala 5 867 km 2. Vastaa kooltaan

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Puun uusi tuleminen kuntien rakennuksiin KOHTI HIRSIKAMPUSTA

Puun uusi tuleminen kuntien rakennuksiin KOHTI HIRSIKAMPUSTA Puun uusi tuleminen kuntien rakennuksiin KOHTI HIRSIKAMPUSTA Pudasjärvi Pinta-ala 5 867 km2. Vastaa kooltaan puolta Uudenmaan maakuntaa tai kahta Luxemburgin valtiota. Väestö Asukkaita n. 8 600, joista

Lisätiedot

Pudasjärven ekokoulu - miksi ja miten

Pudasjärven ekokoulu - miksi ja miten Pudasjärven ekokoulu - miksi ja miten 1 Tekes INKA-ohjelman Kick Off Tampere Mikä? Pudasjärvi sijaitsee Pohjois- Pohjanmaalla, Iijoen keskijuoksulla. Ouluun on matkaa 87 km, Rovaniemelle 154 km ja Kajaaniin

Lisätiedot

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ HIRSIRAKENTAMISTA PUDASJÄRVELLÄ 1700-LUVULLA PUDASJÄRVEN KIRKKO MAAILMAN PISIN KATETTU HIRSIAITA 1370 m 1884 LAKARIN KOULU TOIMII KOULUKÄYTÖSSÄ EDELLEEN 1980-LUVUN HIRSITALOKORTTELI

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

HTT:n syyskokous 2011

HTT:n syyskokous 2011 HTT:n syyskokous 2011. Jäsenyritykset 2011 Suomen Lomakoti Oy (Artichouse) - www.artichouse.fi Euro Loghouses Oy - www.eurologhouses.fi Finnlamelli Oy - www.finnlamelli.fi Honkakartano Oy - www.honkakartano.fi

Lisätiedot

Terve kunta rakentuu puulle Log Capital Pudasjärvi

Terve kunta rakentuu puulle Log Capital Pudasjärvi Terve kunta rakentuu puulle Log Capital Pudasjärvi Mikko Löf Asiakaspalvelu ja suunnittelupäällikkö / Kontiotuote Oy Teknisen ryhmän puheenjohtaja / Hirsitaloteollisuus HTT ry Rakennusinsinööri Suunnittelupäällikkönä

Lisätiedot

Kunnat yritystoiminnan edistäjinä. Puutoimiala kasvuun seminaari Rokualla

Kunnat yritystoiminnan edistäjinä. Puutoimiala kasvuun seminaari Rokualla Kunnat yritystoiminnan edistäjinä Puutoimiala kasvuun seminaari Rokualla 13.11.2017 KAARINA DAAVIT TILA DAAVITTILA OY Kuka Kaarina? - kunnan- ja kaupunginjohtaja n. 13 vuotta - kunnankamreeri 6 vuotta

Lisätiedot

Mitä rakentamisen uudet säännökset

Mitä rakentamisen uudet säännökset Mitä rakentamisen uudet säännökset Esityksen sisältö mahdollistavat? Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 VAIN HYVIÄ SYITÄ II PUDASJÄRVI 28.-29.8.2018 Kuva:

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

1. Hirsirakentaminen Pudasjärvellä

1. Hirsirakentaminen Pudasjärvellä 1. Hirsirakentaminen Pudasjärvellä 2. Pudasjärvi - 5 867 km 2-8200 asukasta - Pohjois-Pohjanmaalla noin tunnin matkan päässä Oulusta Pudasjärvi Pudasjärvi FINLAND Helsinki 3. Miksi uusi päiväkoti ja koulu?

Lisätiedot

Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA

Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA Arkkitehtitoimisto Inspis Oy Oulu 19.12.2008 ALKUSANAT Kansainväliset

Lisätiedot

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien

Lisätiedot

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen

Lisätiedot

Pudasjärven Hirsikampus-projekti

Pudasjärven Hirsikampus-projekti Pudasjärven Hirsikampusprojekti https://www.youtube.com/watch?v=yq9wvv8kwxo Aila Ryhänen projektipäällikkö 1.1.201631.12.2018 6000 km2 8200 asukasta 12 000 poroa tunti Oulusta, kaksi Helsingistä viisi

Lisätiedot

PuuNet Teemakoulutus; Hirsirakentamisen uudet ohjeistukset julkiseen rakentamiseen

PuuNet Teemakoulutus; Hirsirakentamisen uudet ohjeistukset julkiseen rakentamiseen PuuNet Teemakoulutus; Hirsirakentamisen uudet ohjeistukset julkiseen rakentamiseen Seppo Romppainen, DI Asiamies / Hirsitaloteollisuus HTT ry, www.hirsikoti.fi Erityisasiantuntija/ Puutuoteteollisuus ry,

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Mikko Löf Asiakaspalvelu- ja suunnittelupäällikkö

Mikko Löf Asiakaspalvelu- ja suunnittelupäällikkö Mikko Löf Asiakaspalvelu- ja suunnittelupäällikkö Rakennusinsinööri Suunnittelupäällikkönä 14 v. Kontiotuotteella Rakennesuunnittelua 10 v. eri suunnittelutoimistoissa Suomessa ja Saksassa Pudasjärven

Lisätiedot

Miksi maaseutuvaikutusten arviointia tarvitaan?

Miksi maaseutuvaikutusten arviointia tarvitaan? Miksi maaseutuvaikutusten arviointia tarvitaan? TEHDÄÄN MAASEUTU NÄKYVÄKSI! Kaarina Daavi6la Kuka? HallintoHeteiden maisteri, ekonomi Tilintarkastaja HT ja JHT Senior Advisor Hallituspartneri KuntajakoselviQäjä

Lisätiedot

Yhdessä kasvun tielle. Hirsitaloteollisuuden strategia 2025 Oulu

Yhdessä kasvun tielle. Hirsitaloteollisuuden strategia 2025 Oulu Yhdessä kasvun tielle Hirsitaloteollisuuden strategia 2025 Oulu 9-10.4.2019 Yhdessä kasvun tielle H irsitalo teollisuus r y:n strategia Toimintaympäristön muutos SWOT-analyysi Arvot Perustehtävä Tulevaisuuskuva

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.

Lisätiedot

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta. Pienempi = parempi?

Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta. Pienempi = parempi? Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta Pienempi = parempi? Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos Muuttuvan rakennetun ympäristön tutkimusryhmä Satu Huuhka arkkitehti

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa vt. kaupunkikehitysjohtaja Aimo Ahti 17.3.2011 Aimo Ahti 0 Suomen tie! 17.3.2011 Aimo Ahti 1 Rakennemuutoksen ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Sisäilma ja massiivipuu

Sisäilma ja massiivipuu Sisäilma ja massiivipuu Julkinen puurakentaminen, terveet tilat Kansalaisinfo, Pikkuparlamentti 15.12.2016 Seppo Romppainen, Puutuoteteollisuus ry Taustaa Seppo Romppainen, DI Erityisasiantuntija; Asiamies;

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Case Pudasjärven koulukampus Puupäivät 26.11.2015

Case Pudasjärven koulukampus Puupäivät 26.11.2015 Case Pudasjärven koulukampus Puupäivät 26.11.2015 Mikko Löf Asiakaspalvelu- ja suunnittelupäällikkö / Kontiotuote Oy Teknisen ryhmän puheenjohtaja / Hirsitaloteollisuus HTT ry Rakennusinsinööri Suunnittelupäällikkönä

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Korjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL

Korjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL Korjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL 78% Eurooppalaisista asuu kaupungeissa 85% BKT:sta syntyy kaupungeissa 90% kaikista innovaatioista syntyy kaupungeissa Samanaikaisesti

Lisätiedot

JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS. Iida Rontti Markus Tolonen

JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS. Iida Rontti Markus Tolonen JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Iida Rontti Markus Tolonen Toteutuneen energiankulutuksen selvitys julkisissa hirsirakennuksissa Tavoite Laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen vertailu

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Espoossa Joulukuussa 2018 1 Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Metsien kasvu, puuston

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 SEMINAARIN AVAUS

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 SEMINAARIN AVAUS RAKENNUSFYSIIKKA 2013 SEMINAARIN AVAUS 22.10.2013 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikka 2013 -seminaari 22. 24.10.2013 Seminaari järjestetään 3. kerran. Aiemmat seminaarit on

Lisätiedot

vaikutus hirsirakentamiseen Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry PUUNET -koulutus Oulu Kuva: Honkatalot

vaikutus hirsirakentamiseen Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry PUUNET -koulutus Oulu Kuva: Honkatalot Lainsäädännön Esityksen sisältö ja tulevien määräysten vaikutus hirsirakentamiseen Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Kuva: Honkatalot PUUNET -koulutus Oulu

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10.

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10. Puutuoteteollisuuden tulevaisuus Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10.2011 Puun laatu vaihtelee maantieteellisesti Arktinen Pohjoismainen Etelä-Ruotsalainen

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Puupäivä Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE

Puupäivä Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE Puupäivä 2016 10.11.2016 Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE Tavoite Selvittää hirsirakentamisen markkinaosuuden

Lisätiedot

Terve kunta rakentuu puulle Log Capital Pudasjärvi

Terve kunta rakentuu puulle Log Capital Pudasjärvi Terve kunta rakentuu puulle Log Capital Pudasjärvi Mikko Löf Asiakaspalvelu- ja suunnittelupäällikkö / Kontiotuote Oy Teknisen ryhmän puheenjohtaja / Hirsitaloteollisuus HTT ry Rakennusinsinööri Suunnittelupäällikkönä

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Mitä puurakentamisen ohjelma tarjoaa kunnille. Kuntien ilmastotyö vauhtiin Jemina Suikki

Mitä puurakentamisen ohjelma tarjoaa kunnille. Kuntien ilmastotyö vauhtiin Jemina Suikki Mitä puurakentamisen ohjelma tarjoaa kunnille Kuntien ilmastotyö vauhtiin 14.1.2019 Jemina Suikki Suomen kestävyystavoitteet Hiilineutraali Suomi 2045 Edelläkävijä kiertotaloudessa 2025 Puurakentamisen

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto 2014, Kuusamon kaupunki Hyvinvoiva Elinvoimainen Uusiutuva ja innovatiivinen Kehittyvä Kansainvälinen ja verkostoitunut Kaikkien aikojen Kuusamo Suvaitsevainen ja hyväksyvä Kaupunkistrategia Aktiivinen

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Laukaan Ekokoulu. Antti Tourunen Puukouluseminaari 20.5.2015

Laukaan Ekokoulu. Antti Tourunen Puukouluseminaari 20.5.2015 Laukaan Ekokoulu Antti Tourunen Puukouluseminaari 20.5.2015 Laukaan Ekokoulu-hanke Hankkeessa suunnitellaan Vuonteen alueelle Savion, Tarvaalan ja Vuonteen kylien yhteistä kylien koulua, joka on monella

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Metla -seminaari 23.2.2010 Kuusamo 1 Esityksen sisältö Puutuoteala / Pohjois-Suomi Näkymät ja haasteet tuoteryhmittäin 2.1. Sahaus

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

www.hirsitaloteollisuus.fi www.hirsikoti.fi Puurakentaminen on 100%:sta kiertotaloutta. Material production Renewable material Wood binds carbon All parts of wood are used in the process Construction Manufacture

Lisätiedot

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Uusiutuvuus ja päästöttömyys

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu Puurakentaminen ja elinkaariajattelu Porvoon puukortteliseminaari 20.9.2018 Arkkitehti, TkT Matti Kuittinen Hiilineutraali 2045 Tavoitteet Johtava maa kiertotaloudessa 2025 Esittäjän nimi alatunnisteeseen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri 30.1.2019 Pariisin ilmastosopimus Tavoitteena ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen

Lisätiedot

Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki. Erityistä kuntajakoselvitystä valmisteleva 1. tapaaminen 4.8.2014

Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki. Erityistä kuntajakoselvitystä valmisteleva 1. tapaaminen 4.8.2014 Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki Erityistä kuntajakoselvitystä valmisteleva 1. tapaaminen 4.8.2014 Kuka selvittää? Kaarina Daavittila, hallintotieteiden maisteri ja ekonomi Suorittanut kaksi tilintarkastaja-auktorisointia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Miten rakennettua ympäristöä kehitetään kestävästi. Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri

Miten rakennettua ympäristöä kehitetään kestävästi. Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Miten rakennettua ympäristöä kehitetään kestävästi Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Pariisin ilmastosopimus Päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa vuoteen 2050 mennessä

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Vähähiilinen puukerrostalo

Vähähiilinen puukerrostalo Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Concrete in Future - Seminaari. Betonista on moneksi Betoni kestää Betoni ei katoa Oikea materiaali oikeaan paikkaan

Concrete in Future - Seminaari. Betonista on moneksi Betoni kestää Betoni ei katoa Oikea materiaali oikeaan paikkaan Concrete in Future - Seminaari Betonista on moneksi Betoni kestää Betoni ei katoa Oikea materiaali oikeaan paikkaan MARITTA KOIVISTO / PÄÄTOIMITTAJA / ARKKITEHTI SAFA BETONI / RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot

Perustehtävä ja arvot Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011 Ajankohtaista betonista Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011 Esityksen teemat 1. Betoniteollisuuden suhdannetilanne 2. Kivitalo tänään 3. Työturvallisuus 4. Rakentamisen hiilijalanjälki

Lisätiedot

Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa

Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa Katja Lähtinen (Prof. liiketalous, erityisalana puurakentaminen) Vaasan yliopisto, markkinoinnin yksikkö Päättäjien Metsäakatemian maastojakso 13.-15.9.2017

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

HUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ

HUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ HUHTIKUU 2018 Saint-Gobain Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä 19.4.2018 ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ SAINT-GOBAIN MAAILMALLA YLI 75% LIIKEVAIHDOSTA RAKENNETUSTA

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa

Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa Sakari Autio, Lahden ammattikorkeakoulu Michael Lettenmeier, D-mat oy Reetta Jänis, Lahden ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI SVP Mika Kallio, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Finnforest 1 September 2011 M. Kallio Puukerrostalot osa puurakentamista Puukerrostalot (vain) osa puurakentamisen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä Hinku-kunta esimerkkejä Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä 23.11.2017 Hinku-kriteerit Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Hinku-kriteerien täyttymistä. Hinkukriteerit on laatinut Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen käsitteet ja materiaalit kurssi Luento 1 10.10.2017 Esa Partanen esa.partanen@xamk.fi p. 044 7028 437 SCE - Sustainable Construction

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen

Lisätiedot

Hirsi ja julkinen rakentaminen case Haapaveden päiväkoti

Hirsi ja julkinen rakentaminen case Haapaveden päiväkoti Hirsi ja julkinen rakentaminen case Haapaveden päiväkoti Haapaveden uuden päiväkodin rakentamistarve kehittyi monen asian aiheuttamana: Monta pientä päiväkotia sijaitsi eri puolilla keskustaajamaa, josta

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Puheenvuoron sisältöä Suomen metsäkeskuksesta Pohjois-Suomen ja Koillismaan

Lisätiedot

Kestävä kehitys ja rakennettu ympäristö. Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri ARA-päivä

Kestävä kehitys ja rakennettu ympäristö. Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri ARA-päivä Kestävä kehitys ja rakennettu ympäristö Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri ARA-päivä 15.1.2019 Energian käyttö Suomessa Liikenne 17% Hiilineutraali Suomi 2045 Rakennukset 26% Muut

Lisätiedot