Kuinka kunta voi edistää biotaloutta? Kokemuksia työuralta
|
|
- Akseli Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuinka kunta voi edistää biotaloutta? Kokemuksia työuralta Energiametsä, loppuseminaari Oulu 1
2 Kuka? Kaarina Daavittila, hallintotieteiden maisteri ja ekonomi Suorittanut kaksi tilintarkastaja-auktorisointia ( lepäämässä ) JHTT ja HTM Työkokemus Kuntajohtajana yli 13 vuotta Ylikiimingin jayli-iin kuntaliitosselvitystyö Vihanti ja Jalasjärvi (tal.vaikeudet) selvitysryhmien pj Kuntaliitosverkostotyö (Kuntaliitto), Arttu-tutkimusryhmässä, kuntajakoselvittäjien verkostotyö etc. Kunnankamreeri, sote talouspäällikkö 6 vuotta Elinkeinoasiamies 2 vuotta Tilintarkastaja 7 vuotta (kunnat, kuntayhtymät, yhtiöt, valtion toimeksiannot, sisäinen tarkastus, johtamisen kehittäminen, sisäisen valvonnan erityistehtävät, Eu ja kansallinen toiminta) Yrittäjä, taloushallinto ja johtaminen, yritysten kehittämistehtävät, yli 10 vuotta Vakuutusyhdistyksen toimitusjohtaja (osa-aikainen) n. 3 vuotta Maalaistalon emäntä kohta 40 vuotta Nyt yrittäjä Daavittila Oy ja neuvonantajana Senior Advisor nimikkeellä Inspira Oy (Kuntarahoituksen tytäryhtiö, rahoituksen ja talouden asiantuntija) 2
3 Tasapainoinen kunta - Elinvoiman eväät Elinvoiman kori Palvelujen kori 3 Kaarina Daavittila Senior Advisor
4 Työuralla kohdalle sattuneet vaikeat rakennemuutoksen kunnat Palvelujen kori valtionosuusriippuvainen Kuntapalvelujen kokonaisuutta ollut pakko uudistaa Muutosvastarintaa, poliittistakin veivausta Toteutettu eri malleja, tehostamista, kilpailuttamista, johtamisen kehittämistä, Talous saatu tasapainoon, henkilöstö pääosin innostunut muutoksesta Elinvoimakori hiipumassa tai merkittäviä uhkia Teollistaminen Hallipolitiikkaa muotialoja oli kokeiltu kaikissa työuran kunnissa Matkailu Luontoon nojaava rakenne Luonnonvarat Luonnonvarojen irroittaminen ja jalostus Maansiirto- ja kuljetusala Koulutetun työvoiman saatavuus? Kainuu : Laajat suojeluohjelmat järkyttivät elinvoimaa, ei toipunut Ylikiimingissä heräsi idea kunnan tonttikaupan kylkiäisestä: Polttopuupalsta 4
5 Pudasjärvellä päätettiin pärjätä Otettiin käyttöön luovuus ja rohkeus, vallitsi luja poliittinen johtajuus ja hyvä ilmapiiri Uusi, elinvoimainen, ennakkoluuloton Pudasjärvi Kuppi nurin, menneeseen ei tuijoteta, muiden mielestä mahdoton olosuhde on meille mahdollisuus Keskityttiin siihen, mitä meillä on Jos jossain asiassa/olosuhteissa ihminen voi onnistua, miksei siis onnistuu meillekin => laaja pinta-ala = rikkaus 5
6 Pudasjärven metsät Pitäjän kokonaispinta-ala noin hehtaaria Pinta-alasta valtio omistaa vajaa puolet, yksityiset, yhtiöt, seurakunta ym. toisen puolen. Metsänomistajia reilut 3000 Metsätaloudenmaa (metsät ja suot) noin hehtaaria, 60 hehtaaria/asukas Puuta metsissä noin 28 milj./m3 =n. 60 m3/ha 3200 m3/asukas = n.70 rekkakuormaa Suomessa keskimäärin noin 5 ha ja 400m3/ suomalainen. Pudasjärven kaikkien metsien arvo noin 450 milj. euroa euroa/asukas 6
7 Pudasjärven metsät Pudasjärvellä Vuotuiset hakkuut Yksityismetsistä Valtion metsistä euroa/asukas m m3 noin m3 Yhteensä lähes 1,5 rekkakuormaa asukasta kohden vuodessa. noin 2000 euroa/asukas Metsien kasvu 1 milj. m3/v Kasvu on kaksinkertainen hakkuisiin nähden. = hakkuumääriä olisi mahdollista ja pitäisikin nostaa 20-30% vuodessa!!!. Vuosittain Pudasjärveltä hakatun puuston arvo noin 17milj. Yksityismetsistä hakatun puuston kantorahatulo 10-11milj. Lisäksi valtio maksaa alueelle noin 2 milj. verottomia kemera (kestävän metsätal. Rahoitustukea, luku vuodelta 2011) 7
8 Pudasjärven metsät Metsien suora työllistävä vaikutus (metsäorganisaatioiden, koneyritysten yms. työllistämä määrä). (luvut 2012) Toimistohenkilöitä 5 Toimihenkilöitä ja yo tutkinnolla n.40 kone/automiehiä n.150 työmiehiä yhteensä suoraan metsästä saa palkkansa henkilöä, kerrannaisvaikutuksineen noin 500. Puunjalostusteollisuus, Kontio, Profin, muut, yhteensä 300, kerrannaisvaikutuksineen noin
9 Ympäristön- ja luonnonsuojelu Erilaisia suojelualueita on Pudasjärven pinta-alasta noin 15%, työllistää suoraan jossain määrin, matkailuelinkeino hyödyntää. Matkailuelinkeino Matkailutulo Pudasjärvellä vuonna 2009 noin 42 miljoonaa euroa/v (selvitys 2011), yhtä paljon kuin muilla Oulunkaaren kunnilla yhteensä. Työllistämisvaikutus Pudasjärvellä vajaa 500 hlötyövuotta, josta kansallispuiston osuus tuolloin noin 10 % (metsähallituksen ilm.). 9
10 2000-luvulla yhä vahvemmin noussut esille uudistuvien ja havumetsän merkitys globaalin ilmasto-ongelman ratkaisussa Eduskunnan, hallitusten ja ministeriöiden tutkimuksia, politiikkaohjelmia, selontekoja, maaseutupoliittisia ohjelmia, puun käytön lisäämistä Pudasjärvellä vahvistui käsitys luonnonvarojen merkityksestä työpaikkojen ja ansaintamahdollisuuksien löytämisessä, ihmisten arjessa. Kehittämishankkeet suunnattiin niin, että olemassa olevat vahvuudet ovat keskiössä BioYty BioYty.docx Hirsirakentamisen ekologisia vaikutuksia -tutkimushankehirsikorttelihanke loppuraportti_netti.pdf Logistiikan kehittämishankkeet Lämpöyrittäjyyshankkeet, Oulunkaaren yhteiset hankkeet 10
11 Pudasjärven kuntasuunnitelman päivitys Käynnistettiin kuntasuunnittelussa laaja prosessi, yli 1000 kuntalaista osallistui. Nojattiin globaaleihin ilmiöihin ja niiden vaikutuksiin käytännössä. Mitä muutosvirtoja? Kunnan toimitilojen sisäilmaongelmat puhuttivat Haluttiin parempia toimitiloja, lapset ja nuoret keskiössä, koulujen kuntasuunnitelmariihessä opettajat nostivat esiin hirsikouluidea Oltiin saatu tutkimustietoa hirsirakentamisen ekologisista vaikutuksista, ylivertainen, vanha materiaali, moderniin suunnitteluun yhdistäminen tavoitteena Samanaikaisesti aktivoiduttiin hajautetun energiatuotannon mahdollisuuksista sekä Oulunkaaren että Pudasjärven omia uudistuvan energian käytön edistämiseen tähtääviä hankkeita 11
12 Hankkeettodeksi: 1. Hirsirakentaminen Miksi uskottiin moderniin hirsirakenteeseen? Tutkimushanke Sisäilmaongelmat Paikallinen yrittäjyys 12
13 PUDASJÄRVEN HIRSIKORTTELIHANKE, KARHUKUNNAS -Lähdettiin selvittämään uusien energiatehokkuusmääräysten vaikutuksia hirsitalotehtaiden tulevaisuuteen käyttöön kokonaistehokkuustarkastelu, yksittäisten rakenneosien lämmönläpäisykyvyn merkityksen tarkastelusta kokonaistarkasteluun -Haettiin objektiivista tietoa hirsitalojen ekologisuudesta tulevia normiuudistuksia varten 13
14 Yhteistyökumppaneina ovat VTT, Tampereen tekninen yliopisto ja Oulun yliopisto Karhukunnaan aluesuunnitelman ovat laatineet Oulun yliopiston arkkitehtiosaston opiskelijat Emma Johansson ja Kristian Järvi prof. Jouni Koiso-Kanttilan ohjauksessa. Alueen kaavan on laatinut Kimmo Mustonen KimmoKaava Ky:stä Hankkeen yrityskumppaneita ovat: Hirsitaloteollisuus Ry Kontiotuote Oy Profin Oy Kaskipuu Oy Vireal Oy Vital Oy Erkki Tanttu: Rakentajat 14
15 Rakennusten ympäristövaikutukset syntyvät: Rakennustarvikkeiden valmistamisesta rakentamisesta rakennuksen käyttämisestä rakennuksen purkamisesta Nykyisissä energiatehokkuusmääräyksissä kiinnitetään huomiota vain käytön aikaiseen energiankulutuksen. Rakennuksen koko elinkaaren huomioiminen antaa todellisemman kuvan ympäristövaikutuksista Elinkaaritarkastelu on tulossa normeihin Matti Alasaarela 15
16 Kuta enemmän rakenteiden eristystä parannetaan, sitä suuremmaksi kasvaa rakentamisen osuus energiankulutuksesta rakennuksen koko elinkaarta tarkasteltaessa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % passiivitalossa ja 0-energiataloissa suurin osa energiankulutuksesta ja päästöistä syntyy jo rakentamisen aikana 10 % 0 % KÄYTTÖ NYKYINEN RAKENNUSKANTA RAKENTAMINEN 2010 NORMIEN MUKAAN RAKENNETUT PASSIIVI JA NOLLAENERGIATALOT RAKENTAMISEN JA RAKENNUSTUOTTEIDEN VALMISTUKSEN OSUUS RAKENNUKSEN ELIN- KAAREN AIKAISESTA ENERGIANKULUTUK- SESTA Lähde Metla: Mikko Viljakainen 16
17 Kun puuta käytetään rakentamiseen se vaikuttaa välittömästi kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Rakennuksen energiatehokkuutta parantamalla vaikutus tulee vasta myöhemmin, rakennuksen käytön aikana Kaavio esittää hirsitalon ja kivitalon (betoni tai tiili) kasvihuonekaasupäästöjä talon elinkaaren aikana. Kivitalossa suuri osa päästöistä syntyy jo rakentamisen aikana, kun taas hirsitalo toimii hiilinieluna. Jos lämmitykseen käytettävä energia muuttuu puhtaammaksi, eivät hirsitalon päästöt saavuta koskaan kivitalon päästöjen tasoa Daavittila (punaiset Oy/Inspira katkoviivat). Oy 17
18 Puu varastoi hiiltä. Jokainen rakennukseen käytetty puutonni sitoo melkein 2 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä 1.8 kg CO2 1.3 kg O2 Keskikokoisessa hirsitalossa on n 30 tonnia puuta. Siihen sitoutuu hiilenä sama määrä hiilidioksidia kuin syntyy n km ajosta henkilöautolla. 0.5 kg C =1 kg puuta Matti Alasaarela 18
19 SEINÄN VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT M J /s e in ä -m betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä CO2-eq g/seinä-m betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä uusiutumaton kokonaisenergiankulutus Energiankulutus MJ/m Kasvihuonekaasupäästöt g/m2 PUU ON YLIVOIMAISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVISTA RAKENNUSMATERIAALEISTA Lähteet: Hirsiseinä: Alasaarela Matti, 2008 Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Muut seinärakenteet: Saari Arto, 2001 Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet 19
20 Pudasjärven hirsikorttelihanke, kaksi toimistorakennusta ja asuntoja. Suomalaiset hirsitalotehtaat ovat rakentaneet pääasiassa ulkomaille näyttäviä, toimivia ja turvallisia hirsikokonaisuuksia 20
21
22 22
23 Toimistorakennuksia Pudasjärvellä 23
24 Huono rakennuskanta oli nujertaa koko kunnan talouden ja toiminnan Hyödynnettiin hirsitutkimushankkeen tuloksia nopeasti 24
25 Pikku-Paavalin päiväkoti, 1300 m2, sadalle lapselle, valmistui Kindergarden syyskuu 2013, 1200 hinta m2noin 3 milj. euroa Toteutettiin perinteisellä tavalla, arkkitehtikilpailu, voittaja Janne Pihlajaniemi, Arkkitehdit M3, hirret kilpailutettiin erikseen 25
26 26
27 27
28 Seuraavaksi lähdettiin pohtimaan uuden hirsikoulukampuksen rakentamismahdollisuutta Tutkittiin soveltuuko hirsi? Mikä paikka Tekes tuki kilpailuttamismenettelyä kilpailullinen neuvottelumenettely m2, 800 oppilasta Elinkaarimalli Kilpailutus päättynyt Rakennustyö Tavoitteena edistää hirsirakenteen käyttämistä julkisessa rakentamisessa Elinkaaren jatkaminen muuntuvuus 28
29 Kouluinvestoinnin koko ja poistuvat toimitilat vertailussa Nykyisellään taajamassa yhteensä n m2 Kurenalan koulukompleksi n m2 Rimminkangas koulukokonaisuus n m2 Lukio 2700 m2 Käyttökulut yhteensä 1,1 milj euroa vuodessa Tasearvot yhteensä 7,2 milj euroa (alaskirjattava) Purkukustannus 1,8 milj euroa Toivoton taloustilanne, kriisikuntauhka, miten ratkaistaisiin loppumaton kierre = kyseessä Pirullinen ongelma (tutk. Zimmerman), tunne siitä, että Kesyjä ongelmia ei olekaan Tilalle rakennetaan yksi uusi rakennuskokonaisuus 9700 m2, tavoite oppilasta, kaikki koulumuodot + kans opisto ja samalla harrastetilat. Todettiin olevan ainut ratkaista tilanne ja päästä pirullisesta ongelmasta = 100 omakotitaloa käsittävä hanke 29
30 Vanhat ratkaisut eivät auta Etsitty uusia toimintatapoja ja ratkaisuja, Tekes halusi tukea innovatiivista ja uutta luovaa mallia, julkisen rakentamisen tason nostaminen, tavoite elinkaari ainakin 150 vuotta, tilojen terveellisyys, muunneltavuus, kotimaisen työn ja kotimaisen rakennusteollisuuden avataan päätöksentekoa varten uutta ratkaisua Tavoitteena kustannusten hallinta Osaamisen vahvistaminen Nojataan ammatillisesti vahvaan tutkimukseen ja asiantuntemukseen 30
31 Hirsirakennuksen painuman väitetään olevan ongelma Nykyiset hirsirakennukset laskeutuvat ja elävät oleellisesti vähemmän kuin menneen ajan ilmakuivatut, yhdestä puusta tehdyt hirsirakennukset. Arkkitehtien ja teknisen suunnittelun välistä yhteistyötä tarvitaan, mutta ennakkoluulot ja pelkotilat haittaavat Hirsirakenteen luullaan rajoittavan arkkitehtuuria, luulo johtuu tietämättömyydestä eikä perustu tosiasioihin. Kyseessä on taitolaji! 31
32 Paloturvallisuuskysymyksiä pidetään peikkona Massiivipuurakenteena hirsirakennus kestää rankarakenteista huomattavasti paremmin palokuormaa. Paksut hirsiseinät osastoivat paloa hyvin estävät palon etenemistä 32
33 Hirsiseinä ääneneristävyyttä epäillään Pudasjärven kokemusten mukaan päiväkodin lepohuoneiden äänieristysvaatimukset on pystytty täyttämään, Myös hirsikampussuunnitelmissa pystytään vaatimukset täyttämään Päiväkodin äänimaailma on pehmyt, kokemukset erinomaiset 33
34 Miksi hirrestä julkisia rakennuksia Massiivihirsi seinärakenteena ratkaisu sisäilmaongelmiin!? (seinän sisään ei synny mikrobeille ja homeille otollisia olosuhteita) Hirsi on paikallinen, kotimainen raaka-aine, kansallisvarallisuuden käyttö, työpaikat ja metsärahat kotimaahan, metsän uusiutuminen, hiilinielu, jne Ihminen viihtyy ja rauhoittuu hirsirakennuksessa Hyvällä hirsiarkkitehtuurilla voidaan luoda ympäristö, jossa tulevat sukupolvet viihtyvät ja jota voi ylpeänä esitellä vierailleen Suomen julkisten rakennusten elinkaari vähintään samalla tasolle Euroopan maiden kanssa 34
35 PUDASJÄRVEN HIRSIKOULU TERVEELLINEN, ÄLYKÄS JA MUUNTUVA OPPIMIS-, HARRASTE-JA SIVISTYSYMPÄRISTÖ-HANKE Hankkeen keskeisenä tavoitteena on rakentaa sellainen oppimisympäristö -jolla voidaan vaikuttaa siellä olevien ihmisten hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen ja oppimismotivaatioon -sekä pidentää rakennusten elinkaarta ja mahdollistaa elinkaarenaikainen muunneltavuus. 35
36 PUDASJÄRVEN HIRSIKOULU Koulukampus toteutetaan hirsirakenteisena. Vastaavan suuruista, noin k-m2:n suuruista hirsikoulukampusta ei ole toteutettu aiemmin missään. Hirsirakenteeseen ollaan päätymässä siksi, että hirsi on luonnonmateriaali ja luo jo sellaisenaan hyvät mahdollisuudet terveelliselle rakentamiselle. Hirsirakennetta puoltavat lisäksi mm seuraavat tekijät; Hirsirakentaminen on tutkitusti ekologisin tapa rakentaa Puu materiaalina on hyvä lähtökohta terveelliselle huoneilmalle Nykyiset hirsirakennukset pystytään rakentamaan nollaenergiatasoisiksi. Uudessa koulukampuksessa halutaan selvittää käytännössä hirsirakentamisen yhteyttä terveelliseen huoneilmaan, viihtyisyyteen ja opiskelumotivaatioon. Hirsirakenteinen koulukampus suunnitellaan 2020-luvun oppimisympäristö-vaatimuksia vastaaviksi yhteistyössä Aalto Yliopiston kanssa. Oppimisympäristö varustetaan tulevaisuuden huipputeknologialla. Rakennettavassa kohteessa halutaan selvittä millaisilla teknisillä ratkaisuilla hirsirakentaminen täyttää sekä ääneneristävyyden, että paloturvallisuuden vaatimukset. Rakenteet suunnitellaan siten, että niillä voidaan turvata siellä oleskelevien ihmisten turvallisuus mahdollisimman hyvin erilaisissa häiriötilanteissa. 36
37 Hirsirakenteisella oppimisympäristöllä (tila-atmosfäärillä) atmosfäärillä) pyritään vaikuttamaan edellä kuvattuihin tavoitteisiin mm seuraavilla toimenpidekokonaisuuksilla valaistusolosuhteiden hyödyntäminen. Hirsi heikosti heijastavana pintana mahdollistaa valon säätelyn (lisäämisen/vähentämisen) pimeinä aikoina ilman heijasteita. Valon säätelyllä pyritään luomaan miellyttävä, virkistävä ja hyvinvointia vahvistava vaikutus. Hirsirakenteisen tilan akustiset ominaisuudet luovat mahdollisuuden pehmeän ja rauhallisen äänimaailman luomiseen oppimistilassa. Hirsi päärakennusmateriaalina yhdistetään muihin käytettäviin materiaaleihin siten, että ne tukevat hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Myös seinien/tilojen muuntelumahdollisuus tarpeen ja ryhmäkoon mukaan mahdollistetaan. Hirsirakenteisten tilojen huoneilman laatua ohjataan älykkäällä järjestelmällä, joka tunnistaa kulloisenkin käyttäjäryhmän, ulkoilmaolosuhteet ja huomio hirren kosteutta tasaavan ja hirren termisen massan vaikutuksen huoneilman laatuun ja energiankulutukseen. Hirsi luonnonraaka-aineena on myös tunnetasolla positiivinen, lämmin ja puhdas materiaali. Se houkuttelee pintojen koskettelemiseen (lämpö, miellyttävyys, luonnollisuus). Tavoitteena on hyödyntää tätä hirren ominaisuutta terveyttä ja hyvinvointia vahvistavalla tavalla. 37
38 2. Hajautettu energiantuotanto Taustaa: Kunnan talous- ja toimintakuuri, talouden perusteiden korjaaminen, pidettiin mielessä kaksi koria Rankka kouluverkon saneeraus 2009, 6+1 sivukoulua suljettiin Koulut myytiin joko kyläyhdistyksille tai yksityisille toimijoille Useita hankkeita uudistuvan energian mahdollisuuksista, realistiset vaihtoehdot vahvistuivat Etsittiin uusia toimijoita, metsäalan toimijat ja maataloustoimisto olivat aktiivisia elinkeinotoimen ohella, hankkeet auttoivat 38
39 Välittömiä tuloksia Kunta luopui osittain omasta energiatuotannosta (teknisen toimen palveluiden kilpailutus avasi silmiä ja mahdollisuuksia) Syntyi Pudasjärven Energiaosuuskunta lämmön tuotantoon, raaka-ainetoimittajia osuuskunnalle useita Energiaosuuskunta kunnan sopimuskumppani ja vastuullinen toimija Aittojärven koulu, Hirvaskosken koulu, Lakarin koulu, teollisuusalue useita isoja kiinteistöjä Kussakin oma lämpölaitos, kilpailutuksen tuloksena sama toimija kaikissa Kilpailutettiin kukin erikseen, hakkeella Sarakylässä yksityinen lämpöyrittäjä, hakkeella Sarakylän koulu Pudasjärven kaupungin oma lämpölaitos käyttää haketta ja purua + turvetta, uudistuvaa yli 95 % (10 MW+5 MW) Pudasjärven kaupungin lämmitysöljyn käyttö putosi 10 vuodessa 90 % ( ennen 1 milj. l/v, nyt 0,1 milj.litraa, ovat poistuvia rakennuksia) Myös muut innostuivat: Iso-Syötteen hotelli: omistajayrittäjä siirtyi sähkölämmityksestä hakkeeseen Jongun kyläyhdistys osti Paukkerin koulun, uudisti lämmitysjärjestelmän hakkeelle 39
40 3. Metsä-ja energia-alan yrittäjäosaamisen edistäminen Käytännön yhteistyö tärkeiden toimijoiden kanssa: Vapo, Biowatti, Oulun Energia, Turveruukki, metsäalan asiantuntijat, Metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys, Metsähallitus, metsäyhtiöt Yhteistyössä em. Toimijoiden kanssa koulutusta yrittäjien ja työntekijöiden saatavuuden turvaamiseksi Terminaalihankkeita Edistettiin yrittäjien yhteistyötä Metsätoimijoiden keskittyminen Hirsikunnaalle oli työvoitto, jossa Metsähallituksen ja Metsäkeskuksen aktiivisuus ratkaisi> metsäalan imago nousi! Vuosittain Metsäpäivä, metsäalan toimijat ja kaupunki yhteistyössä, äijät innostuivat, markkinaa ja makkaraa, asiaa metsäelinkeinoista, metsänomistuksesta, puurakentamisesta. Alan yritykset mukana. Lehdistö noteerannut näkyvästi. Yhteismetsähanke, kaupunki oli aktiivisesti mukana edistämässä. Maisemahakkuut taajaman ympärillä lisäsivät positiivista ilmettä 40
41 41
42 42
43 Paljon kiitoksia! Ota yhteyttä: tai Puh:
PUDASJÄRVEN HIRSIKAMPUS PUDASJÄRVI, HIRSIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA Puupäivä
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN HIRSIKAMPUS PUDASJÄRVI, HIRSIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA Puupäivä 28.11.2013 Wanha Satama Kaarina Daavittila, kaupunginjohtaja Pudasjärvi Pinta-ala
LisätiedotPUDASJÄRVEN HIRSIKAMPUS PUDASJÄRVI, HIRSIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN HIRSIKAMPUS PUDASJÄRVI, HIRSIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA Kaarina Daavittila, kaupunginjohtaja Pudasjärvi Pinta-ala 5 867 km 2. Vastaa kooltaan
LisätiedotHirsitaloteollisuus r.y.
Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon
LisätiedotPuun uusi tuleminen kuntien rakennuksiin KOHTI HIRSIKAMPUSTA
Puun uusi tuleminen kuntien rakennuksiin KOHTI HIRSIKAMPUSTA Pudasjärvi Pinta-ala 5 867 km2. Vastaa kooltaan puolta Uudenmaan maakuntaa tai kahta Luxemburgin valtiota. Väestö Asukkaita n. 8 600, joista
LisätiedotPudasjärven ekokoulu - miksi ja miten
Pudasjärven ekokoulu - miksi ja miten 1 Tekes INKA-ohjelman Kick Off Tampere Mikä? Pudasjärvi sijaitsee Pohjois- Pohjanmaalla, Iijoen keskijuoksulla. Ouluun on matkaa 87 km, Rovaniemelle 154 km ja Kajaaniin
LisätiedotJULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ
JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ HIRSIRAKENTAMISTA PUDASJÄRVELLÄ 1700-LUVULLA PUDASJÄRVEN KIRKKO MAAILMAN PISIN KATETTU HIRSIAITA 1370 m 1884 LAKARIN KOULU TOIMII KOULUKÄYTÖSSÄ EDELLEEN 1980-LUVUN HIRSITALOKORTTELI
LisätiedotHIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY
HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA
LisätiedotHTT:n syyskokous 2011
HTT:n syyskokous 2011. Jäsenyritykset 2011 Suomen Lomakoti Oy (Artichouse) - www.artichouse.fi Euro Loghouses Oy - www.eurologhouses.fi Finnlamelli Oy - www.finnlamelli.fi Honkakartano Oy - www.honkakartano.fi
LisätiedotTerve kunta rakentuu puulle Log Capital Pudasjärvi
Terve kunta rakentuu puulle Log Capital Pudasjärvi Mikko Löf Asiakaspalvelu ja suunnittelupäällikkö / Kontiotuote Oy Teknisen ryhmän puheenjohtaja / Hirsitaloteollisuus HTT ry Rakennusinsinööri Suunnittelupäällikkönä
LisätiedotKunnat yritystoiminnan edistäjinä. Puutoimiala kasvuun seminaari Rokualla
Kunnat yritystoiminnan edistäjinä Puutoimiala kasvuun seminaari Rokualla 13.11.2017 KAARINA DAAVIT TILA DAAVITTILA OY Kuka Kaarina? - kunnan- ja kaupunginjohtaja n. 13 vuotta - kunnankamreeri 6 vuotta
LisätiedotMitä rakentamisen uudet säännökset
Mitä rakentamisen uudet säännökset Esityksen sisältö mahdollistavat? Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 VAIN HYVIÄ SYITÄ II PUDASJÄRVI 28.-29.8.2018 Kuva:
LisätiedotHirsitaloteollisuus r.y.
Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon
Lisätiedot1. Hirsirakentaminen Pudasjärvellä
1. Hirsirakentaminen Pudasjärvellä 2. Pudasjärvi - 5 867 km 2-8200 asukasta - Pohjois-Pohjanmaalla noin tunnin matkan päässä Oulusta Pudasjärvi Pudasjärvi FINLAND Helsinki 3. Miksi uusi päiväkoti ja koulu?
LisätiedotMatti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA
Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA Arkkitehtitoimisto Inspis Oy Oulu 19.12.2008 ALKUSANAT Kansainväliset
LisätiedotTERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan
Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien
LisätiedotOnko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL
Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen
LisätiedotPudasjärven Hirsikampus-projekti
Pudasjärven Hirsikampusprojekti https://www.youtube.com/watch?v=yq9wvv8kwxo Aila Ryhänen projektipäällikkö 1.1.201631.12.2018 6000 km2 8200 asukasta 12 000 poroa tunti Oulusta, kaksi Helsingistä viisi
LisätiedotPuuNet Teemakoulutus; Hirsirakentamisen uudet ohjeistukset julkiseen rakentamiseen
PuuNet Teemakoulutus; Hirsirakentamisen uudet ohjeistukset julkiseen rakentamiseen Seppo Romppainen, DI Asiamies / Hirsitaloteollisuus HTT ry, www.hirsikoti.fi Erityisasiantuntija/ Puutuoteteollisuus ry,
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotMikko Löf Asiakaspalvelu- ja suunnittelupäällikkö
Mikko Löf Asiakaspalvelu- ja suunnittelupäällikkö Rakennusinsinööri Suunnittelupäällikkönä 14 v. Kontiotuotteella Rakennesuunnittelua 10 v. eri suunnittelutoimistoissa Suomessa ja Saksassa Pudasjärven
LisätiedotMiksi maaseutuvaikutusten arviointia tarvitaan?
Miksi maaseutuvaikutusten arviointia tarvitaan? TEHDÄÄN MAASEUTU NÄKYVÄKSI! Kaarina Daavi6la Kuka? HallintoHeteiden maisteri, ekonomi Tilintarkastaja HT ja JHT Senior Advisor Hallituspartneri KuntajakoselviQäjä
LisätiedotYhdessä kasvun tielle. Hirsitaloteollisuuden strategia 2025 Oulu
Yhdessä kasvun tielle Hirsitaloteollisuuden strategia 2025 Oulu 9-10.4.2019 Yhdessä kasvun tielle H irsitalo teollisuus r y:n strategia Toimintaympäristön muutos SWOT-analyysi Arvot Perustehtävä Tulevaisuuskuva
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
Lisätiedot4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017
Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja
LisätiedotOpiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta. Pienempi = parempi?
Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta Pienempi = parempi? Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos Muuttuvan rakennetun ympäristön tutkimusryhmä Satu Huuhka arkkitehti
LisätiedotPuutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa
Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa vt. kaupunkikehitysjohtaja Aimo Ahti 17.3.2011 Aimo Ahti 0 Suomen tie! 17.3.2011 Aimo Ahti 1 Rakennemuutoksen ja ilmastonmuutoksen
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LisätiedotUusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella
Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat
LisätiedotMyyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla
Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,
LisätiedotSisäilma ja massiivipuu
Sisäilma ja massiivipuu Julkinen puurakentaminen, terveet tilat Kansalaisinfo, Pikkuparlamentti 15.12.2016 Seppo Romppainen, Puutuoteteollisuus ry Taustaa Seppo Romppainen, DI Erityisasiantuntija; Asiamies;
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotCase Pudasjärven koulukampus Puupäivät 26.11.2015
Case Pudasjärven koulukampus Puupäivät 26.11.2015 Mikko Löf Asiakaspalvelu- ja suunnittelupäällikkö / Kontiotuote Oy Teknisen ryhmän puheenjohtaja / Hirsitaloteollisuus HTT ry Rakennusinsinööri Suunnittelupäällikkönä
LisätiedotPuurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi
Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013
LisätiedotRAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.
CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:
LisätiedotKorjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL
Korjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL 78% Eurooppalaisista asuu kaupungeissa 85% BKT:sta syntyy kaupungeissa 90% kaikista innovaatioista syntyy kaupungeissa Samanaikaisesti
LisätiedotJULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS. Iida Rontti Markus Tolonen
JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Iida Rontti Markus Tolonen Toteutuneen energiankulutuksen selvitys julkisissa hirsirakennuksissa Tavoite Laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen vertailu
LisätiedotItä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen
LisätiedotEKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet
Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Espoossa Joulukuussa 2018 1 Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Metsien kasvu, puuston
LisätiedotRAKENNUSFYSIIKKA 2013 SEMINAARIN AVAUS
RAKENNUSFYSIIKKA 2013 SEMINAARIN AVAUS 22.10.2013 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikka 2013 -seminaari 22. 24.10.2013 Seminaari järjestetään 3. kerran. Aiemmat seminaarit on
Lisätiedotvaikutus hirsirakentamiseen Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry PUUNET -koulutus Oulu Kuva: Honkatalot
Lainsäädännön Esityksen sisältö ja tulevien määräysten vaikutus hirsirakentamiseen Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Kuva: Honkatalot PUUNET -koulutus Oulu
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotRAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina
CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:
LisätiedotPuutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10.
Puutuoteteollisuuden tulevaisuus Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10.2011 Puun laatu vaihtelee maantieteellisesti Arktinen Pohjoismainen Etelä-Ruotsalainen
LisätiedotKestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!
WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.
LisätiedotPuupäivä Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE
Puupäivä 2016 10.11.2016 Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE Tavoite Selvittää hirsirakentamisen markkinaosuuden
LisätiedotTerve kunta rakentuu puulle Log Capital Pudasjärvi
Terve kunta rakentuu puulle Log Capital Pudasjärvi Mikko Löf Asiakaspalvelu- ja suunnittelupäällikkö / Kontiotuote Oy Teknisen ryhmän puheenjohtaja / Hirsitaloteollisuus HTT ry Rakennusinsinööri Suunnittelupäällikkönä
LisätiedotAsumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012
Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA
LisätiedotMitä puurakentamisen ohjelma tarjoaa kunnille. Kuntien ilmastotyö vauhtiin Jemina Suikki
Mitä puurakentamisen ohjelma tarjoaa kunnille Kuntien ilmastotyö vauhtiin 14.1.2019 Jemina Suikki Suomen kestävyystavoitteet Hiilineutraali Suomi 2045 Edelläkävijä kiertotaloudessa 2025 Puurakentamisen
LisätiedotMETSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:
METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,
LisätiedotKaupunginvaltuusto
2014, Kuusamon kaupunki Hyvinvoiva Elinvoimainen Uusiutuva ja innovatiivinen Kehittyvä Kansainvälinen ja verkostoitunut Kaikkien aikojen Kuusamo Suvaitsevainen ja hyväksyvä Kaupunkistrategia Aktiivinen
LisätiedotMateriaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa
Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41
LisätiedotLaukaan Ekokoulu. Antti Tourunen Puukouluseminaari 20.5.2015
Laukaan Ekokoulu Antti Tourunen Puukouluseminaari 20.5.2015 Laukaan Ekokoulu-hanke Hankkeessa suunnitellaan Vuonteen alueelle Savion, Tarvaalan ja Vuonteen kylien yhteistä kylien koulua, joka on monella
LisätiedotEKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
LisätiedotMäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi
Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Metla -seminaari 23.2.2010 Kuusamo 1 Esityksen sisältö Puutuoteala / Pohjois-Suomi Näkymät ja haasteet tuoteryhmittäin 2.1. Sahaus
LisätiedotTaustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta
Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset
Lisätiedotwww.hirsitaloteollisuus.fi www.hirsikoti.fi Puurakentaminen on 100%:sta kiertotaloutta. Material production Renewable material Wood binds carbon All parts of wood are used in the process Construction Manufacture
LisätiedotEnergiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?
Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Uusiutuvuus ja päästöttömyys
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotPuurakentaminen ja elinkaariajattelu
Puurakentaminen ja elinkaariajattelu Porvoon puukortteliseminaari 20.9.2018 Arkkitehti, TkT Matti Kuittinen Hiilineutraali 2045 Tavoitteet Johtava maa kiertotaloudessa 2025 Esittäjän nimi alatunnisteeseen
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus
ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden
LisätiedotKohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana
Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri 30.1.2019 Pariisin ilmastosopimus Tavoitteena ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen
LisätiedotPyhäjoki, Raahe ja Siikajoki. Erityistä kuntajakoselvitystä valmisteleva 1. tapaaminen 4.8.2014
Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki Erityistä kuntajakoselvitystä valmisteleva 1. tapaaminen 4.8.2014 Kuka selvittää? Kaarina Daavittila, hallintotieteiden maisteri ja ekonomi Suorittanut kaksi tilintarkastaja-auktorisointia
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotMiten rakennettua ympäristöä kehitetään kestävästi. Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri
Miten rakennettua ympäristöä kehitetään kestävästi Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Pariisin ilmastosopimus Päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa vuoteen 2050 mennessä
LisätiedotPuu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
LisätiedotVähähiilinen puukerrostalo
Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9
LisätiedotRakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö
Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja
LisätiedotConcrete in Future - Seminaari. Betonista on moneksi Betoni kestää Betoni ei katoa Oikea materiaali oikeaan paikkaan
Concrete in Future - Seminaari Betonista on moneksi Betoni kestää Betoni ei katoa Oikea materiaali oikeaan paikkaan MARITTA KOIVISTO / PÄÄTOIMITTAJA / ARKKITEHTI SAFA BETONI / RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotVaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta
Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotPerustehtävä ja arvot
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotPUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN
PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto
LisätiedotPuuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila
Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti
LisätiedotAjankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011
Ajankohtaista betonista Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011 Esityksen teemat 1. Betoniteollisuuden suhdannetilanne 2. Kivitalo tänään 3. Työturvallisuus 4. Rakentamisen hiilijalanjälki
LisätiedotPuuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa
Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa Katja Lähtinen (Prof. liiketalous, erityisalana puurakentaminen) Vaasan yliopisto, markkinoinnin yksikkö Päättäjien Metsäakatemian maastojakso 13.-15.9.2017
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotHUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ
HUHTIKUU 2018 Saint-Gobain Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä 19.4.2018 ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ SAINT-GOBAIN MAAILMALLA YLI 75% LIIKEVAIHDOSTA RAKENNETUSTA
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotKulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa
Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa Sakari Autio, Lahden ammattikorkeakoulu Michael Lettenmeier, D-mat oy Reetta Jänis, Lahden ammattikorkeakoulu,
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
LisätiedotPUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI
PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI SVP Mika Kallio, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Finnforest 1 September 2011 M. Kallio Puukerrostalot osa puurakentamista Puukerrostalot (vain) osa puurakentamisen
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotHinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä
Hinku-kunta esimerkkejä Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä 23.11.2017 Hinku-kriteerit Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Hinku-kriteerien täyttymistä. Hinkukriteerit on laatinut Suomen ympäristökeskus
LisätiedotRakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset
Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen käsitteet ja materiaalit kurssi Luento 1 10.10.2017 Esa Partanen esa.partanen@xamk.fi p. 044 7028 437 SCE - Sustainable Construction
LisätiedotHAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT
HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun
LisätiedotPUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN
PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotHirsi ja julkinen rakentaminen case Haapaveden päiväkoti
Hirsi ja julkinen rakentaminen case Haapaveden päiväkoti Haapaveden uuden päiväkodin rakentamistarve kehittyi monen asian aiheuttamana: Monta pientä päiväkotia sijaitsi eri puolilla keskustaajamaa, josta
LisätiedotMiten Suomessa turvataan puun riittävyys?
Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotMetsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo
Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Puheenvuoron sisältöä Suomen metsäkeskuksesta Pohjois-Suomen ja Koillismaan
LisätiedotKestävä kehitys ja rakennettu ympäristö. Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri ARA-päivä
Kestävä kehitys ja rakennettu ympäristö Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri ARA-päivä 15.1.2019 Energian käyttö Suomessa Liikenne 17% Hiilineutraali Suomi 2045 Rakennukset 26% Muut
Lisätiedot