SELVITYS VARHAISKASVATUKSEN LAITOKSELTA VUOSINA VALMISTUNEIDEN OPISKELIJOIDEN SIJOITTUMISESTA TYÖELÄMÄÄN JA KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ

Transkriptio

1 SELVITYS VARHAISKASVATUKSEN LAITOKSELTA VUOSINA VALMISTUNEIDEN OPISKELIJOIDEN SIJOITTUMISESTA TYÖELÄMÄÄN JA KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ Ulla Huttunen Jyväskylän yliopisto Varhaiskasvatuksen laitos 2003 (Julkaistu myös painettuna: Varhaiskasvatuksen laitoksen julkaisuja D:3)

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 VARHAISKASVATUKSEN LAITOKSELTA VALMISTUNEIDEN OPISKELIJOIDEN TAUSTATIEDOT Ikäjakaumat Opintojen aloittamis- ja valmistumisvuodet Koulutustausta 5 3 KOULUTUSAIKA Motiivit koulutukseen hakeutumiseen Sivuaineet Työskentely koulutusaikana Valmistumisen jälkeinen opiskelu 7 4 SELVITYKSEEN VASTANNEIDEN TYÖTILANTEET Ammattinimike ja työsuhde Työnantaja Valmistumisen jälkeiset työsuhteet 10 5 KOULUTUKSEN MERKITYS Koulutuksessa saadut tiedot ja taidot Koulutuksen antama hyöty nykyisiin tehtäviin 14 6 VALMISTUNEIDEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Tulevaisuuden suunnitelmat Täydennyskoulutustoiveet varhaiskasvatuksen laitoksella Jatko-opinnot 16 7 TERVEISIÄ KOULUTUKSEEN 16 LIITTEET Liite 1: Kandidaattien kyselylomake 17 Liite 2: Maistereiden kyselylomake 21 Liite 3: Varhaiskasvatuksen laitoksen sisäänotot 25 Liite 4: Kandidaattien työnantajat 26 Liite 5: Maistereiden työnantajat 26 Liite 6: Kandidaattien erilaiset työsuhteet valmistumisen jälkeen 27 Liite 7: Maistereiden erilaiset työsuhteet valmistumisen jälkeen 27

3 1 JOHDANTO Varhaiskasvatuksen laitos on perustettu vuonna 1995 kasvatustieteiden tiedekunnan alaisuuteen. Opiskelijoita laitoksella on runsaat 350. Laitoksella voidaan suorittaa kasvatustieteen kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Laitoksella aloittaneista opiskelijoista on valmistunut vuosien välisenä aikana 225 kandidaattia ja 62 maisteria. Tämän selvitysraportin tavoitteena on kuvata Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitokselta valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumista työelämään ja koulutuksen merkitystä. Selvityksen kohderyhmänä olivat laitoksella vuosina opintonsa aloittaneet ja vuoden 2002 loppuun mennessä valmistuneet kandidaatit ja maisterit. Kandidaattiopiskelijat olivat tulleet laitokselle suorittamaan suoraan kasvatustieteen kandidaatin tutkintoa (lastentarhanopettajakelpoisuus) tai he olivat tulleet täydentämään 2- tai 3-vuotista lastentarhanopettajatutkintoaan kandidaatin tutkinnoksi. Maisteriopiskelijat jatkoivat aikaisemmin suoritettuja kandidaattiopintojaan maisteriopinnoiksi tai täydensivät lastentarhanopettajatutkintonsa kandidaatin tutkinnoksi ja jatkoivat samalla maisteriopintoihin. Selvityksen avulla haluttiin saada selville laitokselta valmistuneiden työllistymismahdollisuudet sekä toimenkuvat. Selvityksestä saatujen tietojen avulla tarkastellaan koulutuksen ajantasaisuutta ja pyritään vastaamaan työelämän haasteisiin. Selvitys toteutettiin postikyselynä. Kyselylomakkeet (liitteet 1 ja 2) lähetettiin samanaikaisesti koko kohdejoukolle Kyselystä ei lähetetty muistutusta tai uutta kyselylomaketta, vaan postikysely toteutettiin kertaluontoisena. Vastausajaksi jäi reilut kaksi viikkoa. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 278 valmistuneelle, joiden osoitetiedot olivat käytettävissä. Kandidaateille suunnattuja kyselyjä lähetettiin 217, joista kaksi palautui osoitteen tuntemattomuuden vuoksi. Maistereille suunnattuja kyselyjä lähetettiin 61. Kyselyn tavoittaneiden kandidaattien vastausprosentti oli 63 % (N=136) ja maistereiden 64 % (N=39). Kyselyyn osallistui naisia 97 % (N=169) ja miehiä 3 % (N=6). Kyselyn monivalintakysymykset käsiteltiin Excel-taulukko-ohjelmalla ja avoimet vastaukset käytiin läpi lomakekohtaisesti kooten yhteen niiden tuottamat vastaukset. Raportoinnissa tuodaan esille kandidaattien ja maistereiden työelämään sijoittuminen ja koulutuksen merkitys rinnakkain.

4 4 2 VARHAISKASVATUKSEN LAITOKSELTA VALMISTUNEIDEN OPISKELIJOIDEN TAUSTATIEDOT 2.1 Ikäjakaumat Kyselyyn vastasi 39 koulutuksesta valmistunutta maisteria ja 136 kandidaattia. Vastaajien iät vaihtelivat välillä vuotta. TAULUKKO 1. Kyselyyn vastanneiden ikäjakaumat Vastaajien ikäjakaumat Maisterit (N=39) Kandidaatit (N=136) vuotta 3 % 26 % vuotta 35 % 46 % vuotta 19 % 8 % vuotta 22 % 10 % vuotta 8 % 4 % vuotta 8 % 4 % vuotta 5 % 2 % Suurin osa molempien vastausryhmien vastaajista sijoittuivat ikäjakaumaan vuotta. Kandidaatteja oli enemmän ryhmässä vuotta, koska valtaosa kandidaattikoulutukseen tulleista olivat tulleet suorittamaan ensimmäistä alempaa korkeakoulututkintoa. Maistereista oli enemmän sijoittuneita ikä ryhmiin 36 vuotta ja siitä ylöspäin, koska maisterikoulutusta ennen oli jo suoritettu vähintään yksi ammatillinen tutkinto (lastentarhanopettaja) tai alempi korkeakoulututkinto. 2.2 Opintojen aloittamis- ja valmistumisvuodet Opintojen aloittamisvuosi vaihteli vuodesta 1995 vuoteen TAULUKKO 2. Opintojen aloittaminen varhaiskasvatuksen laitoksella Aloittamisvuosi Maisterit (N=39) Kandidaatit (N=136) % 16 % % 22 % % 23 % % 20 % % % 1 % % Suurin osa (41 %) maistereista oli aloittanut opintonsa vuonna 1995, kun taas kandidaateista suurin osa (23 %) oli aloittanut opintonsa vuonna Kyselyyn ei osallistunut yhtään vuonna 1999 aloittanutta maisteria. Varhaiskasvatuksen laitoksella aloittaneiden opiskelijoiden määrät vuosien mukaan eriteltynä löytyvät liitteestä 3.

5 5 TAULUKKO 3. Valmistuminen varhaiskasvatuksen laitokselta Valmistumisvuosi Maisterit (=39) Kandidaatit (N=136) % % 2 % % 17 % % 21 % % 13 % % 19 % % 27 % Maistereista suurin osa (33 %) oli valmistunut vuonna 2001, kun taas kandidaateista eniten (27 %) oli valmistunut vuonna Kandidaateista vähiten valmistuneita oli vuonna 1996 (1 %). Tämä selittyy sillä, että täydentäjien lyhyempi koulutus on mahdollistanut valmistumisen jo vuoden opiskelun jälkeen. Ensimmäiset perusopiskelijat ovat valmistuneet vasta vuonna Selvityksessä ei laskettu opintoihin käytettyä aikaa. 2.3 Koulutustausta Kandidaattikoulutuksen vastaajista 74 % (N=101) oli tullut suorittamaan suoraan kasvatustieteen kandidaatin tutkintoa (lastentarhanopettajakelpoisuus). Vastaajista 26 % (N=35) oli tullut täydentämään lastentarhanopettajatutkintoaan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnoksi. Maisterikoulutuksessa opiskelleista 18 % (N=7) oli suorittanut 2-vuotisen lastentarhanopettajatutkinnon ja 49 % (N=19) oli suorittanut 3-vuotisen lastentarhanopettajatutkinnon. Vastaajista 13 % (N=5) oli täydentänyt lastentarhanopettajatutkintonsa kasvatustieteen kandidaatin tutkinnoksi ennen maisteriopintoja. 31 % vastaajista (N=12) oli suorittanut suoraan kasvatustieteen kandidaattitutkinnon (lastentarhanopettajakelpoisuus) ja jatkanut sen jälkeen maisterikoulutuksessa. 3 KOULUTUSAIKA 3.1 Motiivit koulutukseen hakeutumiseen Kandidaattikoulutukseen hakeutumisen syyksi valtaosa vastaajista ilmoitti halun opiskella haaveammattiin ja saada lastentarhanopettajakelpoisuus. Jyväskylän yliopisto koettiin laadukkaana kasvatustieteen opiskelupaikkana ja varhaiskasvatuksen laitos tasokkaana ja monipuolisena koulutuksen antajana. Lisäksi yliopiston laajat sivuaineopintomahdollisuudet olivat syynä hakeutumiseen. Aikaisempi työkokemus lasten parista oli herättänyt kiinnostuksen alaa kohtaan, samoin tuttavien opiskelu alalla. Osa vastaajista ilmoitti hakeutumisen syyksi epäonnistumisen opettajankoulutuslaitokseen pyrkimisessä. Kasvatustieteen kandidaattikoulutus koettiin hyvänä kakkosvaihtoehtona. Lastentarhanopettajatutkintoaan täydentämään tulleet toivat esille eri syitä hakeutumiseen kuin perusopiskelijat. Valtaosa vastaajista ilmoitti koulutukseen hakeutumisen syyksi halun

6 6 pysyä kehityksen mukana ja tutkinnon päivittämisen ajan tasalle. Myös pätevyyden lisääminen ja sitä kautta palkan paraneminen olivat syinä hakeutumiseen. Varhaiskasvatuksen laitoksen tarjoama mahdollisuus etäopiskeluun ja aikaisemmat opinnot Jyväskylässä mainittiin myös hakeutumiseen vaikuttavina tekijöinä. Osalla vastaajista oli taustalla työttömyyden uhka, jolloin opiskelu tuli sitä kautta ajankohtaiseksi. Varhaiskasvatuksen maisterikoulutukseen osallistuneet toivat esille koulutukseen hakeutumisen syynä omien varhaiskasvatukseen liittyvien tietojen ja taitojen syventämisen ja asiantuntijuutensa lisäämisen. Vastaajilla oli halu kehittyä omalla alalla. Toinen tärkeä syy hakeutumiseen oli työnkuvan monipuolistaminen ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet edetä uralla. Useat vastaajat kertoivat haluavansa pois lastentarhanopettajan työstä. Työllisyystilanne tuli esille myös maistereilla. Muutama vastaajista perusteli koulutukseen hakeutumista oman paikkakuntansa huonolla työllisyystilanteella lastentarhanopettajien kohdalla, jonka vuoksi työnkuvan laajentaminen tuli ajankohtaiseksi. Pitkä työssäoloaika ja ikääntyminen olivat osalla vastaajista maisterikoulutukseen hakeutumisen taustalla. He kokivat, että oli viimeinen mahdollisuus opiskella ja päivittää tietonsa ajan tasalle. Lisäksi mainittiin myös toive tulotason nostamisesta, lisäopintomahdollisuuksista maisterikoulutuksen jälkeen (esim. luokanopettajan pätevyys) ja opiskelun jatkaminen suoraan kasvatustieteen kandidaatista maisteriksi ennen työelämään siirtymistä. 3.2 Sivuaineet Sivuaineiden kirjo oli runsas sekä maistereilla että kandidaateilla. Suosituin sivuaine oli erityispedagogiikka. Sen sivuaineekseen ilmoitti 67 % maistereista ja kandidaateista 62 %. Erityispedagogiikan opintoja oli suoritettu sekä approbatur että cum laude tasolla. Maistereista 39 % prosenttia ilmoitti sivuaineekseen (esi-) ja alkuopetuksen, kun taas kandidaateista sen oli suorittanut 15 %. Psykologian oli suorittanut 23 % maistereista ja 18 % kandidaateista. Näiden lisäksi 28 % maistereista oli suorittanut aikuiskasvatusta ja kandidaateista 10 % oli tehnyt taideaineiden integroinnin varhaiskasvatuksessa. Edellä mainittujen yleisimpien sivuaineiden lisäksi oli suoritettu varhaisvuosien erityiskasvatusta, sosiologiaa, sosiaalipolitiikkaa, sosiaalipsykologiaa, terveyskasvatusta, tanssipedagogiikkaa, taidekasvatusta, musiikkiterapiaa, draamakasvatusta, yhteiskuntapolitiikkaa, teologiaa, monikulttuurista opetusta, musiikkia, kehityspsykologiaa, ympäristökasvatusta, viittomakieltä, ilmaisukasvatusta, teknologiakasvatusta, perheopintoja, hallintotiedettä, laskentatoimea, yrittäjyyttä ja estologiaa. Muutama maistereista oli myös suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Mainituista sivuaineista löytyi sekä approbatur että cum laude tason opintoja. 3.3 Työskentely koulutusaikana Kandidaateista 24 % työskenteli päätoimisesti opiskeluaikana. Yleisimmät ammattinimikkeet olivat lastentarhanopettaja, päiväkodinjohtaja, erityisluokanopettaja, erityislastentarhanopettaja ja luokanopettaja. Valtaosa päätoimisesti työskentelevistä oli täydentäjäopiskelijoita. Sivutoimisesti opiskeluaikana työskenteli 40 % vastaajista. Tällöin ammattinimikkeitä olivat yllä mainittujen lisäksi mm. myyjä, siivooja, lastenhoitaja,

7 7 tutkimusassistentti, kerho-ohjaaja, jumppaohjaaja, toimistotyöntekijä ja vammaisavustaja. Vastaajista 36 % ei työskennellyt opiskeluaikanaan ollenkaan. Maistereilla työssäkäynti oli kandidaatteja yleisempää. Heistä 44 % työskenteli päätoimisesti opiskeluaikana. Osittain tätä eroa selittää varmaakin se, että maisterikoulutuksen monimuotoopetus mahdollistaa paremmin työssäkäynnin. Toisaalta taas koulutukseen valitut ovat jo yleensä työelämässä olevia. Myös maistereiden yleisimmät ammattinimikkeet olivat lastentarhanopettaja, päiväkodinjohtaja tai (erityis-, esi-) luokanopettaja. Sivutoimisesti opiskeluaikana työskenteli 36 % vastaajista. Tällöin ammattinimikkeiden listaan kuului yllä mainittujen lisäksi nuoriso-ohjaaja, erityislastentarhanopettaja, myyjä, aerobic-ohjaaja, koululaisten iltapäivätoiminnan ohjaaja ja aikuis- tai tuntiopettaja. 20 % vastaajista ei työskennellyt opiskeluaikana. 3.4 Valmistumisen jälkeinen opiskelu Kandidaateista 66 % oli suorittanut lisäopintoja kasvatustieteen kandidaattitutkinnon jälkeen. Vastaajista 16 % oli suorittanut tai suoritti parhaillaan kasvatustieteen maisterin opintoja. Suurin osa kasvatustieteen maisterin opintoja suorittaneista vastaajista oli varhaiskasvatukseen painottuneessa maisterikoulutuksessa. Kuitenkaan kaikista vastauksista ei käynyt ilmi maisterikoulutuksen suuntaus. Tämän lisäksi 12 % vastaajista oli suorittanut luokanopettajaopinnot tai suoritti niitä parhaillaan. Erityispedagogiikkaan suuntautuneita opettajaopintoja oli suorittanut 9 % vastaajista. Myös aikuiskouluttajan pedagogisia opintoja oli suorittanut muutama vastaajista. Maisterikoulutukseen osallistuneista oli suorittanut lisäopintoja kasvatustieteen maisteriksi valmistumisen jälkeen 74 %. Yleisin suoritettu lisäopintokokonaisuus (31 %) oli joko opettajan pedagogiset opinnot tai aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot. Tämän lisäksi 13 % vastaajista ilmoitti suorittaneensa peruskoulussa opetettavat monialaiset opinnot. Muutamat vastaajista olivat suorittaneet erityisopettajan opinnot tai erityispedagogiikan opintoja. Näiden lisäksi muiden suoritettujen opintojen variaatio oli runsas ja suoritettujen opintojen laajuus vaihteli muutamasta opintoviikosta aineopintoihin asti. Osa koulutuksesta oli tapahtunut työpaikan sisäisenä koulutuksena, mutta suurin osa opinnoista oli tehty yliopiston tai avoimen yliopiston kautta. Työpaikan sisäiset koulutukset olivat kestäneet yhdestä päivästä useampaan päivään. Muita suoritettuja lisäopintoja olivat mm. psykologia, sosiaalipsykologia, esi- ja alkuopetus, perheopinnot, draamakasvatus, opetushallinnon opinnot, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, koulutusteknologia, maahanmuuttajakoulutus, kuvataidekasvatus, aikuiskasvatus, musiikki, puheviestintä, viittomakieli, verkkopedagogiikka, oppimisvaikeudet, tietotekniikka esiopetuksessa ja erilaiset lasten liikuntakoulutukset.

8 8 4 SELVITYKSEEN VASTANNEIDEN TYÖTILANTEET 4.1 Ammattinimike ja työsuhde Seuraaviin taulukkoihin on koottu kandidaattien ja maistereiden nykyinen ammattinimike sekä työsuhteen laatu. Osa vastaajista ilmoitti olevansa virkavapaalla vakituisesta työstään, jolloin huomioon otettiin tämän hetkinen tilanne. Kandidaateista 81 % (N=110) ilmoitti olevansa päätoimisesti työsuhteessa. Seuraavaan taulukkoon on koottu näiden vastaajien nykyinen ammattinimike sekä työsuhteen laatu. Vastaajista 7 % ilmoitti olevansa äitiyslomalla tai hoitovapaalla. Taulukossa on kuitenkin huomioitu näiden vastaajien äitiysloman aikainen työsuhde, jotta saataisiin kokonaiskuvan työsuhteiden laadusta. TAULUKKO 4. Kandidaattien työsuhteet Lastentarhanopettaja Esiopettaja Elto* Päiväkodinjohtaja Luokanopettaja Erityisopettaja Muut Vakituinen 10 % 7 % 4 % 5 % 2 % 4 % 4 % Määräaikainen 30 % 4 % 2 % 7 % 7 % 6 % Osa-aikainen 4 % 3 % Yrittäjä 1 % *erityislastentarhanopettaja Vakituinen/muut ryhmään (N=4) kuuluvat koulutussuunnittelija, päivähoitoalueen päällikkö, lastenohjaaja ja EHAZ-opettaja. Ryhmään määräaikainen/muut (N=6) kuuluvat koulutussihteeri, tulkki, koulunkäyntiavustaja, psykologi, oppilaanohjaaja ja lastenhoitajia. Osaaikainen/muut (N=3) pitää sisällään lastenhoitajan, perhepäivähoidonohjaajan ja lastentarhanopettajan, joka tekee myös lastenohjaajan töitä. Näiden ilmoitettujen työsuhteiden lisäksi vastaajista 3 oli äitiyslomalla (ei ilmoitettua työpaikkaa), 2 työttömänä työnhakijana ja 21 päätoimisena opiskelijana, joista osa teki osa-aikaista työtä opiskelun ohessa.

9 9 Maistereista 23 % oli parasta aikaa äitiyslomalla tai hoitovapaalla. Myös heidän työsuhteensa on otettu taulukossa huomioon, jotta saataisiin kokonaiskuva työsuhteiden laadusta. Vakituisesta työstään virkavapaalla olevat toimivat aikuiskouluttajina tai koulutussuunnittelijoina... TAULUKKO 5. Maistereiden työsuhteet Tutkija Lehtori Muut Aikuiskouluttaja Lastenohjaaja Erityisopettaja Luokanopettaja Päiväkodinjohtaja Päivähoitoalueen päällikkö Esiopettaja Lastentarhanopettaja Vakituinen 13 % 8 % 5 % 5 % 3 % 8 % 3 % 5 % Määräaikainen 10 % 5 % 3 % 5 % 10 % 5 % Osa-aikainen 3 % 9 % Ryhmässä muut (N=4) ovat vakituisessa työsuhteessa oleva markkinointipäällikkö, määräaikaisessa työsuhteessa oleva sosiaalityöntekijä, osaaikainen palkanlaskija ja päätoiminen opiskelija. Kandidaateista suurin osa (30 %) toimi määräaikaisena lastentarhanopettajana, kun taas maistereista suurin osa (13 %) toimi vakituisena lastentarhanopettajana. Vastaajat ovat jakaantuneet melko tasaisesti ja monipuolisesti kasvatusalan eri ammatteihin. Lastentarhanopettajan jälkeen mikään muu tietty ammattiryhmä ei korostunut muita enemmän.

10 Työnantaja Yliopisto 3 % Seurakunta 2 % Järjestö 2 % Yksityinen 10 % Ammattikorkea 1 % Kunta 82 % KUVIO 1. Maistereiden ja kandidaattien työnantajat Vastaajista 82 % työskenteli kunnan palveluksessa. Seuraavaksi suurin työnantaja oli yksityinen sektori, jossa työskenteli 10 % vastaajista. Näiden lisäksi töitä tehtiin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, järjestöissä ja seurakunnassa. Tarkemmat kuvaukset kandidaattien ja maistereiden työnantajista koulutustason mukaan löytyvät liitteistä 4 ja Valmistumisen jälkeiset työsuhteet Vastaajia pyydettiin merkitsemään kaikki valmistumisen jälkeiset työsuhteet, työttömyysjaksot ja muut toimet. Tämän vuoksi prosenttien yhteismäärä on suurempi kuin 100 %. Valtaosa kandidaateista (68 %) ja maistereista (67 %) oli ollut määräaikaisessa työsuhteessa valmistumisen jälkeen. Maistereista suuri osa (56 %) oli ollut valmistumisen jälkeen vakituisessa työssä. Useat kandidaateista (35 %) ja maistereista (28 %) olivat olleet myös opiskelijoina valmistumisen jälkeen. Opiskelu oli osalla vastaajista ollut päätoimista, osalla se oli tapahtunut työn ohella. Opiskelijoihin on laskettu mukaan myös jatko-opiskelijat. Kandidaateilla työttömyys oli maistereita yleisempää. Vastaajista 37 % ilmoitti olleensa työttömänä valmistumisen jälkeen. Maistereista työttömyyden ilmoitti 21 % vastaajista. Työttömyysjaksot olivat kestäneet yhdestä päivästä yhdeksään kuukauteen. Valtaosalla vastaajista työttömyys oli kestänyt yhtä mittaisesti 2-3 kuukautta. Osalle vastaajista työttömyysjaksot olivat sijoittuneet pääasiassa kesäkuukausille. Kandidaattien ja maistereiden valmistumisen jälkeiset työsuhteiden määrät löytyvät koulutustason mukaan eriteltyinä liitteistä 6 ja 7.

11 11 5 KOULUTUKSEN MERKITYS 5.1 Koulutuksesta saadut tiedot ja taidot Kandidaateilta kysyttiin tietojen ja taitojen saamista koulutuksen aikana seuraavista asioista: yhteistyöstä vanhempien kanssa, maahanmuuttajien kohtaamisesta, erityislapsien kanssa toimimisesta, toiminnan suunnittelusta, hallinnollisista tehtävistä, työssä jaksamisesta, yhteistyöstä päiväkodin ulkopuolisten tahojen kanssa, tutkimuksesta ja sen merkityksestä, varhaispedagogiikasta, oman työn kehittämisestä ja tiimityöskentelystä Henkilöä Yhteistyö vanhempien kanssa Maahanmuuttajien kohtaaminen Erityislasten kanssa toimiminen Toiminnan suunnittelu Hallinnolliset tehtävät Työssä jaksaminen Yhteistyö pk:n ulkopuolisten tahojen kanssa Tutkimus ja sen merkitys Varhaispedagogiikka Oman työn kehittäminen Tiimityöskentely KUVIO 2. Kandidaattien koulutuksessa saadut tiedot ja taidot Valtaosa vastaajista ilmoitti, että he olivat saaneet riittävästi tietoja ja taitoja toiminnan suunnittelusta (N=102), varhaispedagogiikasta (N=95), tiimityöskentelystä (N=73), tutkimuksesta (N=73) ja yhteistyöstä vanhempien kanssa (N=71). Erityisesti täydentämään tulleiden kohdalla nousi esille tietojen ja taitojen kasaantuminen vuosien varrella eri yhteyksissä. Osa vastaajista ilmoitti, erityisesti täydentäjät, että oli vaikea eritellä oliko tiedot saatu juuri varhaiskasvatuksen kandidaattikoulutuksessa vai työelämässä. Kuitenkin he katsoivat, että koulutus oli antanut aikaisempiin tietoihin uutta näkökulmaa ja ajan tasalla olevaa tietoa.

12 12 Vastaajia pyydettiin myös merkitsemään mistä kyseessä olevista tiedoista ja taidoista he olisivat vielä kaivanneet lisää opetusta. Osa vastaajista oli merkinnyt samoja asioita molempiin kohtiin, sillä he olivat kokeneet, että koulutus oli antanut aiheesta opetusta, mutta lisäopetus olisi silti paikallaan Henkilöä Yhteistyö vanhempien kanssa Maahanmuuttajien kohtaaminen Erityislasten kanssa toimiminen Toiminnan suunnittelu Hallinnolliset tehtävät Työssä jaksaminen Yhteistyö pk:n ulkopuolisten tahojen kanssa Tutkimus ja sen merkitys Varhaispedagogiikka Oman työn kehittäminen Tiimityöskentely KUVIO 3. Kandidaattikoulutukseen haluttu lisätieto Kandidaattikoulutuksen kohdalla lisätiedon tarve painottui erityislasten kanssa toimimiseen (N=82) ja maahanmuuttajien kohtaamiseen (N=62). Myös hallinnolliset tehtävät (N=54) ja työssä jaksaminen (N=49) olivat lisätiedon kohteena usealla vastaajista. Edellä mainittujen tietojen lisäksi osa vastaajista toi esille aihealueita, joista he olisivat kaivanneet tietoa jo koulutusaikana. Muutamat vastaajista toivat esille ensiavun tarpeellisuuden lastentarhanopettajan työssä ja sen vuoksi sitä kaivattiin koulutukseen. Tämän lisäksi esille nousivat erilaiset juridiset asiat (esim. lasten huostaanotto), tietotekniikka päiväkodissa, lasten terveyskasvatus, oppimisympäristöjen suunnittelu ja toteutus, taito- ja taideaineet, ryhmän ohjaus ja moniammatillinen yhteistyö.

13 13 Maistereilta kysyttyjen tietojen ja taitojen saaminen erosi hieman kandidaateista. Tietoja ja taitoja kartoitettiin seuraavista asioista: johtajuudesta, hallinnollisista tehtävistä, työn organisoimisesta, toiminnan suunnittelusta, kasvatustyön kehittämisestä, kouluttamisesta, työssä jaksamisesta, yhteistyöstä eri tahojen kanssa, varhaispedagogiikasta ja tutkimuksesta ja sen merkityksestä Henkilöä Johtajuus Hallinnolliset tehtävät Työn organisoiminen Toiminnan suunnittelu Kasvatustyön kehitttäminen Kouluttaminen Työssä jaksaminen Yhteistyö eri tahojen kanssa Varhaispedagogiikka Tutkimus ja sen merkitys KUVIO 4. Maisterien koulutuksessa saadut tiedot ja taidot Valtaosa vastaajista koki, että he olivat saaneet riittävästi tietoja ja taitoja kasvatustyönkehittämisestä (N=30), varhaispedagogiikasta (N=29) ja tutkimuksesta (N=27). Osa vastaajista toi esille, että oli vaikea eritellä mikä oli koulutuksen antamaa tietoa ja mikä taas oli tullut työkokemuksen kautta. Samoin myös tietojen ja taitojen määrittäminen riittäväksi herätti pohdintaa vastaajien keskuudessa, koska koko ajan tulee uutta tietoa ja lisätiedolla on aina varmasti käyttöä.

14 14 Myös maisterit toivat esille mistä kyseessä olevista tiedoista ja taidoista he olisivat vielä kaivanneet lisää opetusta. Maistereistakin osa oli merkinnyt samoja asioita molempiin kohtiin, koska he katsoivat, että lisäopetus jo koulutuksessa saatuihin tietoihin olisi silti hyödyksi Henkilöä Johtajuus Hallinnolliset tehtävät Työn organisoiminen Toiminnan suunnittelu Kasvatustyön kehittäminen Kouluttaminen Työssä jaksaminen Yhteistyö eri tahojen kanssa Varhaispedagogiikka Tutkimus ja sen merkitys KUVIO 5. Maisterikoulutukseen haluttu lisätieto Maisterikoulutukseen osallistuneet olisivat eniten kaivanneet lisätietoa hallinnollisista tehtävistä (N=22), työssä jaksamisesta (N=16), yhteistyöstä eri tahojen kanssa (N=15) sekä kouluttamisesta (N=14). Edellä esitettyjen tietojen ja taitojen lisäksi vastaajat mainitsivat aihealueita, joista olisi hyvä saada tietoa jo koulutusaikana. Esille nousivat työelämään sijoittuminen ja työllistyminen, työyhteisön kehittäminen, aikuiskoulutuksen hallinto, erityisryhmien kohtaaminen ja muut opiskelumahdollisuudet (esim. jatko-opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot). 5.2 Koulutuksen antama hyöty nykyisiin tehtäviin Valtaosa kandidaateista painotti, että koulutuksessa oli saatu tietoa lapsen kokonaisvaltaisesta kehityksestä ja sitä tietoa oli pystynyt hyödyntämään työelämässä. Koulutuksen kautta oli saatu eväät päiväkodin toiminnan suunnitteluun sekä varmuutta oman työn toteuttamiseen. Useat vastaajista kokivat, että heille oli koulutuksen myötä kehittynyt vahva pedagoginen asiantuntijuus. Tiedonhaku ja erilaisen tiedon soveltaminen käytäntöön oli ollut koulutuksen jälkeen helpompaa. Oman opettajuuden löytäminen ja itsensä kehittäminen olivat auttaneet työtehtävissä. Yhteistyötaidot, organisointitaito, lapsen yksilöllisyyden huomioiminen ja arviointi mainittiin myös. Lisäksi koettiin, että kandidaattikoulutuksessa saadut tiedot ja taidot olivat antaneet hyvän pohjan erilaisiin maisteriopintoihin.

15 15 Vastaavasti maisterikoulutus antoi laajemman näkökulman varhaiskasvatukseen. Koulutuksen kautta oli avautunut leikin merkitys oppimiseen ja kehitykseen. Tietous lapsen kasvusta ja kehityksestä oli laajentunut, yhteistyötaidot olivat kehittyneet ja ohjaustyö oli tullut helpommaksi. Koulutus oli tuonut itseluottamusta ja rohkeutta oman työn toteuttamiseen ja lisännyt oman työn reflektoimista sekä omaa kasvua kasvattajana. Samalla se oli avartanut näkemään erilaisia muutos- ja kehittämistarpeita varhaiskasvatuksessa. Maisterikoulutus oli antanut muodollisen pätevyyden lisäksi paremmat mahdollisuudet lisäopintoihin (esim. luokan- ja erityisluokanopettaja) ja osalla vastaajista nostanut myös palkkausta. Uuden tiedon hankkiminen ja tietotekniikan käyttö oli tullut osalle vastaajista helpommaksi koulutuksen jälkeen. Osa lastentarhanopettajan tehtävissä edelleen toimivista maistereista ei kokenut, että maisterikoulutus olisi tuonut lisäeväitä lastentarhanopettajan työhön. 6 VALMISTUNEIDEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 6.1 Tulevaisuuden suunnitelmat Kandidaatit ilmoittivat maistereita useammin määräaikaisen työsuhteen päättymisestä. Tästä johtuen kandidaateilla oli työhön liittyvänä suunnitelmana enemmän esillä työpaikan vaihtaminen. Kuitenkin sekä kandidaateissa että maistereissa oli henkilöitä, jotka suunnittelivat työpaikan vaihtoa muutenkin. Työn vaihto liittyi nimenomaan haluun vaihtaa työtehtäviä ja saada työnkuvaa mielekkäämmäksi. Erityisesti maisterit halusivat pois lastentarhanopettajan työstä. Toiveissa oli päästä mm. erityislastentarhanopettajaksi, aikuiskouluttajaksi, luokanopettajaksi, koulutussuunnittelijaksi, oppilaanohjaajaksi, hallinnollisiin tehtäviin tai projektityöhön. Lisäksi tulevaisuuden suunnitelmana saattoi olla ulkomaille töihin hakeutuminen tai paluu äitiyslomalta työelämään. Opiskeluun liittyen kandidaateista osa suoritti vielä luokan- tai erityisopettajan tai kasvatustieteen maisterin opintoja, jotka haluttiin saada päätökseen. Osalla vastaajista oli toiveena lähteä opiskelemaan yllä mainittuihin ammatteihin. Näiden lisäksi opiskelua suunniteltiin mm. erityispedagogiikan, psykologian, musiikkiterapian, esiopetuksen, multimedian, johtajuus opintojen, aikuiskouluttajan pedagogisten opintojen ja erityislastentarhanopettaja-opintojen parissa. Myös tieteelliset jatko-opinnot kiinnostivat osaa vastaajista. Muina tulevaisuuden suunnitelmina mainittiin vakituisen työn saaminen, erityisesti kandidaattien kohdalla. Omassa työssä kehittyminen, osa-aikatyöhön siirtyminen, kouluttajan uran vahvistaminen, työelämään siirtyminen, vuorotteluvapaa, äitiysloma ja vapaaehtoistyö olivat myös tulevaisuuden tavoitteina. Muutamat vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä juuri tämän hetkiseen tilanteeseen ja he halusivat jatkaa entisessä työssään. 6.2 Täydennyskoulutustoiveet varhaiskasvatuksen laitoksella Yli puolet vastaajista oli kiinnostunut täydennyskoulutuksesta varhaiskasvatuksen laitoksella. Kandidaattien ja maistereiden koulutustoiveet erosivat jonkin verran toisistaan. Yhteisinä koulutustoiveina tulivat esille johtajuus, hallinnolliset tehtävät, työssä jaksaminen, moniammatillinen yhteistyö, koulun ja päivähoidon välinen yhteistyö ja sen kehittäminen, erityiskasvatus ja tieto- ja viestintätekniikan käyttö päiväkodissa. Näiden lisäksi vastaajat

16 16 ilmoittivat kiinnostuksensa kuulla varhaiskasvatuksen nykypäivän tilanteesta, uusista suuntauksista ja tutkimuksista. Kandidaatit halusivat lisäkoulutusta maahanmuuttajalapsista ja alle 3-vuotiaiden kanssa toimimisesta. Myös esi- ja alkuopetus korostuivat, sillä vain harvalla vastaajista esi- ja alkuopetus oli kuulunut tutkintoon. Lisäksi esille nousivat hallinnolliset tehtävät, leikin ohjaaminen, häiriökäyttäytyminen, tiimityöskentely, työnohjaus ja erilaiset ainedidaktiikan aiheet (esim. luonto- ja ympäristö, draamakasvatus, kädentaidot). Maisterit taas kaipasivat tietoa kouluttamisesta, varhaiskasvatukseen suunnatun oppimateriaalin suunnittelusta sekä salassapitovelvollisuudesta ja tiedonluovuttamiseen liittyvistä kysymyksistä. 6.3 Jatko-opinnot Maistereilta tiedusteltiin halukkuutta tohtorin tutkintoon johtaviin opintoihin. Vastaajista 39 % ilmoitti olevansa kiinnostunut jatko-opinnoista. Yli puolet vastaajista (51 %) ei ollut tällä hetkellä kiinnostunut jatko-opinnoista. Osa ei-vastauksen antaneista oli kuitenkin empivällä kannalla ja näin ollen he eivät sulkeneet kokonaan pois jatko-opintojen mahdollisuutta myöhemmin tulevaisuudessa. Vastaajista 10 % oli jo suorittamassa jatko-opintoja. 7 TERVEISIÄ KOULUTUKSEEN Koulutus sai sekä ruusuja että risuja. Koulutusta pidettiin laadukkaana ja sen käyttökelpoisuutta sekä työelämässä että muissa opinnoissa korostettiin. Opinnot olivat olleet monipuolisia ja niistä on ollut paljon hyötyä. Myös arvostus työuralla on noussut koulutuksen myötä. Osa vastaajista koki, että koulutus todella kasvattaa opettajaksi. Osa maistereista mainitsi, että maisterikoulutuksesta saatu tieto ei välttämättä ole ollut liikaa lastentarhanopettajan työssäkään. Kehitysehdotuksina nousivat esille mm. vapaaehtoisuuden lisääminen koulutukseen, harjoittelun lisääminen ja ensiapukurssin liittäminen osaksi opintoja. Osa vastaajista oli kokenut kurssit irrallisina toisistaan ja käytännöstä. Toiset taas halusivat koulutukseen mukaan enemmän päiväkodin ja koulun välistä yhteistyötä. Myös opiskelijan ohjaukseen toivottiin kiinnitettävän enemmän huomiota. Työelämän liittyvinä kommentteina etenkin täydentäjät toivat esille, että kandidaattitutkinto ei sinällään ollut muuttanut työnkuvaa. Maistereista osa ilmoitti, että työnsaanti mahdollisuudet eivät olleet parantuneet ja se koettiin pettymyksenä. Kandidaattitäydennys tai maisteritutkinto eivät osalla vastaajista lisänneet palkkaa ja myös se koettiin pettymyksenä.

17 17 LIITE 1. Kandidaattien kyselylomake JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VARHAISKASVATUKSEN LAITOKSELTA VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN KASVATUSTIETEEN KANDIDAATTI I Taustatiedot 1. Nimi 2. Ikä. 3. Sukupuoli 1 nainen 2 mies 4. Opintojesi aloittamisvuosi varhaiskasvatuksen laitoksella 5. Valmistumisvuosi / kk 6. Sivuaine / -aineet 7. Tulitko varhaiskasvatuksen laitokselle 1 suorittamaan kasvatustieteen kandidaatin tutkintoa (lastentarhanopettajakelpoisuus) 2 täydentämään lastentarhanopettajatutkintoa kasvatustieteen kandidaatin tutkinnoksi 8. Mitkä olivat keskeisimmät syyt hakeutuessasi Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitoksen kandidaattikoulutukseen? 9. Olitko töissä opiskeluaikanasi. 1 päätoimisesti 2 sivutoimisesti 3 en ollenkaan ammattinimike?

18 Valmistumisesi jälkeen suoritettu lisäkoulutus, erilliset arvosanat, jatko-opinnot jne.? Mitä ja missä? Esim. psykologia 15ov, Jyväskylän avoin yliopisto / päiväkotijohtajuus kouluorganisaatiossa 2ov, kuntakoulutus II Nykyinen työtilanne 11. Oletko tällä hetkellä 1 vakituisessa työssä 7 työvoimapoliittisessa yms. koulutuksessa 2 määräaikaisessa työssä 8 päätoimisena opiskelijana 3 osa-aikaisessa työssä 9 jatko-opiskelijana 4 yrittäjänä 10 äitiys- / isyyslomalla, hoitovapaalla 5 työllistettynä 11 muu, mikä? 6 työttömänä työnhakijana 12. Onko nykyinen työnantajasi 1 kunta tai kuntayhtymä 5 seurakunta 2 yksityinen 6 yliopisto 3 oma yritys 7 valtio 4 järjestö tai säätiö 8 muu, mikä? 13. Toimitko tällä hetkellä 1 lastentarhanopettajana 6 lastenohjaajana 2 esiopettajana 7 luokanopettajana 3 päiväkodinjohtajana 8 koulutussuunnittelijana 4 lapsityönohjaajana 9 tutkijana 5 perhepäivähoidonohjaajana 10 muu, mikä?

19 19 III Valmistumisen jälkeinen työhistoria ja koulutuksen merkitys 14. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen (ympyröi kaikki tarvittavat vaihtoehdot) 1 vakituisessa työssä 7 työvoimapoliittisessa yms. koulutuksessa 2 määräaikaisessa työssä 8 päätoimisena opiskelijana 3 osa-aikaisessa työssä 9 jatko-opiskelijana 4 yrittäjänä 10 äitiys- / isyyslomalla, hoitovapaalla 5 työllistettynä. 11 muu, mikä? 6 työttömänä työnhakijana, jos niin kuinka kauan 15. Onko kandidaattikoulutuksesi varhaiskasvatuksen laitoksella antanut Sinulle riittävästi tietoja ja taitoja 1 yhteistyöstä vanhempien kanssa 6 työssä jaksamisesta 2 maahanmuuttajien kohtaamisesta 7 yhteistyöstä päiväkodin ulkopuolisten tahojen kanssa 3 erityislapsien kanssa toimimisesta 8 tutkimuksesta ja sen merkityksestä 4 toiminnan suunnittelusta 9 varhaispedagogiikasta 5 hallinnollisista tehtävistä 10 oman työn kehittämisestä 11 tiimityöskentelystä? 16. Mistä olisit kaivannut vielä lisätietoa koulutusaikanasi 1 yhteistyöstä vanhempien kanssa 7 yhteistyöstä päiväkodin ulkopuolisten tahojen kanssa 2 maahanmuuttajien kohtaamisesta 8 tutkimuksesta ja sen merkityksestä 3 erityislapsien kanssa toimimisesta 9 varhaispedagogiikasta 4 toiminnan suunnittelusta 10 oman työn kehittämisestä 5 hallinnollisista. tehtävistä 11 tiimityöskentelystä 6 työssä jaksamisesta 12 muu, mikä?

20 Miten kandidaattikoulutuksesi on hyödyttänyt sinua nykyisissä työtehtävissäsi? 18. Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on työhön liittyen? 1 työpaikan vaihto, mihin? 2 opiskelu, mitä? 3 muu, mikä? 19. Haluaisitko varhaiskasvatuksen laitoksen järjestävän täydennyskoulutusta? Jos haluaisit, niin mistä aiheesta? 20. Muuta kommentoitavaa KIITOS OSALLISTUMISESTASI!

21 21 LIITE 2. Maistereiden kyselylomake JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VARHAISKASVATUKSEN LAITOKSELTA VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN KASVATUSTIETEEN MAISTERI I Taustatiedot 1. Nimi 2. Ikä 3. Sukupuoli 1 nainen 2 mies 4. Opintojesi aloittamisvuosi varhaiskasvatuksen laitoksella 5. Valmistumisvuosi / kk 6. Sivuaineet 7. Olitko varhaiskasvatuksen laitoksen maisterikoulutukseen tullessasi 1 suorittanut lastentarhanopettajatutkinnon 2v. 9 3v. 9 milloin? 2 täydentänyt lastentarhanopettajatutkintosi kasvatustieteen kandidaatin tutkinnoksi milloin? 3 suorittanut suoraan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon (lastentarhanopettajakelpoisuus) milloin? 8. Mikä olivat keskeisimmät syyt hakeutuessasi Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitoksen maisterikoulutukseen? 9.Olitko töissä opiskeluaikanasi 1 päätoimisesti 2 sivutoimisesti 3 en ollenkaan ammattinimike?

22 Valmistumisesi jälkeen suoritettu lisäkoulutus, erilliset arvosanat, jatko-opinnot jne.? Mitä ja missä? Esim. psykologia 15ov, Jyväskylän avoin yliopisto / päiväkotijohtajuus kouluorganisaatiossa 2ov, kuntakoulutus II Nykyinen työtilanne 11. Oletko tällä hetkellä 1 vakituisessa työssä 7 työvoimapoliittisessa yms. koulutuksessa 2 määräaikaisessa työssä 8 päätoimisena opiskelijana 3 osa-aikaisessa työssä 9 jatko-opiskelijana 4 yrittäjänä 10 äitiys- / isyyslomalla, hoitovapaalla 5 työllistettynä 11 muu, mikä? 6 työttömänä työnhakijana 12. Onko nykyinen työnantajasi 1 kunta tai kuntayhtymä 5 seurakunta 2 yksityinen 6 yliopisto 3 oma yritys 7 valtio 4 järjestö tai säätiö 8 muu, mikä? 13. Toimitko tällä hetkellä 1 lastentarhanopettajana 7 luokanopettajana 2 esiopettajana 8 koulutussuunnittelijana 3 päiväkodinjohtajana 9 aikuiskouluttajana 4 lapsityönohjaajana 10 tutkijana 5 päivähoidonjohtajana 11 muu, mikä? 6 lastenohjaajana

23 23 III Valmistumisen jälkeinen työhistoria ja koulutuksen merkitys 14. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen (ympyröi kaikki tarvittavat vaihtoehdot) 1 vakituisessa työssä 7 työvoimapoliittisessa yms. koulutuksessa 2 määräaikaisessa työssä 8 päätoimisena opiskelijana 3 osa-aikaisessa työssä 9 jatko-opiskelijana 4 yrittäjänä 10 äitiys- / isyyslomalla, hoitovapaalla 5 työllistettynä 11 muu, mikä?. 6 työttömänä työnhakijana, jos niin kuinka kauan 15. Onko maisterikoulutuksesi varhaiskasvatuksen laitoksella antanut Sinulle riittävästi tietoja ja taitoja 1 johtajuudesta 6 kouluttamisesta 2 hallinnollisista tehtävistä 7 työssä jaksamisesta 3 työn organisoimisesta 8 yhteistyöstä eri tahojen kanssa 4 toiminnan suunnittelusta 9 varhaispedagogiikasta 5 kasvatustyön kehittämisestä 10 tutkimuksesta ja sen merkityksestä? 16. Mistä olisit kaivannut vielä lisätietoa koulutusaikanasi 1 johtajuudesta 6 kouluttamisesta 2 hallinnollisista tehtävistä 7 työssä jaksamisesta 3 työn organisoimisesta 8 yhteistyöstä eri tahojen kanssa 4 toiminnan suunnittelusta 9 varhaispedagogiikasta 5 kasvatustyön kehittämisestä 10 tutkimuksesta ja sen merkityksestä 11 muu, mikä?. 17. Miten maisterikoulutuksesi on hyödyttänyt sinua nykyisissä työtehtävissäsi?

24 Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on työhön liittyen? 1 työpaikan vaihto, mihin? 2 opiskelu, mitä? 3 muu, mikä? 19. Haluaisitko varhaiskasvatuksen laitoksen järjestävän täydennyskoulutusta? Jos haluaisit, niin mistä aiheesta? 20. Oletko kiinnostunut jatko-opinnoista (tohtorin tutkintoon johtavat opinnot) varhaiskasvatuksen laitoksella? 1 kyllä 2 en 21. Muuta kommentoitavaa KIITOS OSALLISTUMISESTASI!

25 25 LIITE 3. Varhaiskasvatuksen laitoksen sisäänotot Sisäänottovuosi Aloittaneet / maisterit Aloittaneet / kandidaatit (täydentäjät) = (täydentäjät) = (täydentäjät) = (täydentäjät) = (täydentäjät) = (täydentäjät) = 70..

26 26 LIITE 4. Kandidaattien työnantajat Työnantaja Seurakunta 1 % Järjestö 2 % Yksityinen 8 % Oma yritys 1 % Yliopisto 2 % Kunta 86 % LIITE 5. Maistereiden työnantajat Työnantaja Yliopisto 11 % Järjestö 3 % Amkk 3 % Yksityinen 13 % Seurakunta 3 % Kunta 67 %

27 27 LIITE 6. Kandidaattien erilaiset työsuhteet valmistumisen jälkeen Henkilöä Vakituinen työ Määräaikainen työ 3 Osa-aikainen työ Yrittäjä Opiskelija Jatko-opiskelija Äitiysloma / hoitovapaa 1 Työtön Työsuhde LIITE 7. Maistereiden erilaiset työsuhteet valmistumisen jälkeen Henkilöä Vakituinen työ Määräaikainen työ Osa-aikainen työ Yrittäjä Jatko-opiskelija Äitiysloma / hoitovapaa Opiskelija Työtön Työllistetty Työsuhde