LASKENTATOIMI MUUTOKSESSA JA LIIKETOIMINTAOSAAMIS- HAASTEISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASKENTATOIMI MUUTOKSESSA JA LIIKETOIMINTAOSAAMIS- HAASTEISSA"

Transkriptio

1 Salme Näsi LASKENTATOIMI MUUTOKSESSA JA LIIKETOIMINTAOSAAMIS- HAASTEISSA Johdanto Riippumatta siitä, korostetaanko liiketoimintaosaamisen määrittelyssä kauppa- ja taloustieteiden käytäntöön suuntautuvaa ulottuvuutta, liiketaloudellisen kokonaisuuden johtamista uudessa maailmassa, muutoksen johtamista tai strategiaosaamista (vrt. Reponen 2004, Lehtinen 2005 ja Näsi Neilimo 2006), laskentatoimella ja talousosaamisella on siinä oma tärkeä roolinsa. Raha ja talous ovat aina kuvassa mukana, kolikon toinen puoli, kun puhutaan liiketoiminnasta. Kun taas puhutaan osaamisesta, luodaan siihen koulutuksella ja opiskelulla perusta, jolle vankkaa käytännön liiketoimintaosaamista voidaan rakentaa. Keskityn seuraavassa tarkastelemaan liiketoiminta- ja erityisesti talousosaamisen näkökulmasta keskeisessä oppiaineessa eli laskentatoimessa parin viime vuosikymmenen aikana eli 1990-luvulla ja nyt uudella vuosituhannella tapahtuneita kehityssuuntia. Tarkastelunäkökulmana on lähtökohtaisesti laskentatoimen doktriini tai kirjaviisaus, laskentatoimen normeja ja käytäntöjäkään täysin unohtamatta. Usein lausutun viisauden mukaan laskentatoimi on aikansa lapsi. Kirjoitin 1980-luvun jälkipuoliskolla väitöskirjan otsikolla Laskenta-ajattelun kehitys viime vuosisadan puolivälistä nykypäiviin alaotsikolla Suomenkieliseen laskentatoimen kirjallisuuteen perustuva historiantutkimus. Tutkimukseni, joka luonteeltaan oli siis suomalaisen laskentatoimen ja laskentaajattelun historiankirjoitus, kattoi yli satavuotisen tarkasteluajanjakson. Tutkimukseni valmistui vuonna Laskentatoimen kehitystä ajatellen tuon ajankohdan ja tämän päivän väliin on jo nyt syntynyt mittava kuilu, eli kirjassa esitetty tutkimustulos on nyt jo selvästi jäänyt tästä ajasta jälkeen. Mutta mitä laskentatoimessa sitten on tapahtunut vuoden 1990 jälkeen ja missä mennään tänään, vuonna 2006? Liiketaloustiede, laskentatoimen yliopistoopetuksen jäsentämisen näkökulmasta merkittävää kehitystä edustaa se, että rahoitus (finance) on modernin rahoitusteorian ja globaalien rahoitusmarkkinoiden myötä muodostunut omaksi oppiaineekseen ja laskentatoimen haarat on nimetty englanninkielisen terminologian pohjalta rahoituksen laskentatoimeksi (Financial Accounting) ja johdon laskentatoimeksi (Management Accounting) (Vehmanen 1992). Tarkastelen seuraavassa 57

2 laskentatoimen kehityssuuntia viimeisten kahden vuosikymmenen aikana erityisesti rahoituksen laskentatoimen ja johdon laskentatoimen näkökulmasta. Rahoituksen laskentatoimen kansainvälinen standardointi Sitten 1980-luvun laskentatoimessa on tapahtunut merkittävä kansainvälistymiskehitys tarkastellaanpa laskentatointa opin, tutkimuksen, normien tai käytäntöjen tasolla. Väitöskirjatutkimukseni alaotsikko täsmensi työni suomenkieliseen laskentatoimen kirjallisuuteen perustuvaksi historiantutkimukseksi. Vielä 80-luvulla oli aivan luonnollinen ratkaisu rajata aineisto suomenkieliseen laskentatoimen kirjallisuuteen ja tutkimus suomalaiseen laskenta-ajatteluun. Tällainen kansallinen tarkastelufokus saatettiin tuolloin nähdä jopa tärkeäksi. Työssäni toki totesin, että yritysympäristön ja yhteiskunnallisten tarpeiden muuttumisen ohella eräs laskentatoimen muutostekijä on laskentatoimen kansainvälinen kehitys. Tänään tuskin mieleenikään tulisi rajata tarkastelua suomalaiseen laskenta-ajatteluun. Ja syykin on selvä: sellaista ei näinä aikoina ole enää olemassakaan. Niin voimakas on ollut laskentatoimen kansainvälinen harmonisointi- ja standardointikehitys viimeisten parin vuosikymmen aikana. Euroopan Unionin jäsenyys oli yksi tärkeä laskentatoimen kansainvälistymisen taustatekijä Suomessa juuri 1990-luvulla. Rahoituksen laskentatoimen, siis kirjanpidon ja tilinpäätösinformaation, suhteen väitöskirjani kattoi kansallisen kirjanpitolainsäädäntömme synnyn itsenäisyytemme alkuvuosina 1920-luvulla sekä sen uudistamisen sotavuosina 40-luvulla ja uudelleen 70-luvulla, jolloin myös selviteltiin mahdollisuuksia kirjanpitolainsäädännön pohjoismaiseen yhdenmukaistamiseen luvun taitteessa Suomessa kuitenkin todettiin, ettei ollut mahdollista päästä eikä edes aiheellista pyrkiä yhteispohjoismaiseen kirjanpitolainsäädäntöön. Parikymmentä vuotta myöhemmin 90-luvun taitteessa kirjanpitolainsäädäntöämme ryhdyttiin harmonisoimaan Euroopan Yhteisön direktiivien mukaiseksi unionin jäsenyyteen valmistautuen. Nyt 2000-luvulla ollaan sitten jo otettu seuraava askel eli siirrytty kansainvälisiin IAS/IFRS-standardeihin. Pörssiyhtiöissä kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat olleet Euroopan Unionin asetukseen perustuen konsernitilinpäätöskäytäntöä vuodesta 2005 lähtien. Mikä sitten on muiden ja erityisesti pk-yritysten kirjanpito- ja tilinpäätösnormistojen tulevaisuus? IAS/IFRS-säännökset ovat pk-yritysten käyttöön ja tarpeita ajatellen varmasti ylimitoitetut. Normistojen kansallisesta kahtiajaosta on haittansa. Maailmanlaajuisessa verkosto- ja alihankintataloudessa yritysten yhteinäiset laskentakäytännöt olisivat ehdottomasti eduksi. Rahoituksen laskentatoimen kehitysvauhti suomalaisesta kansainväliseen on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut nopeaa. Teoriatasolla kan- 58

3 sallinen ylpeyden aiheemme, Saarion meno-tulo-teoria, on kohta todellakin vain historiankirjoituksen aihe (vrt. Järvinen Prepula Riistama Tuokko 2000). Kirjanpito- ja tilinpäätösnormistomme on vaatinut ja vaatii edelleen uusimista. Ensin normit harmonisoitiin direktiiveihin ja nyt ollaan siirtymässä IAS/IFRS-määräysten maailmaan. Myös laskentatoimen käytännön työtehtävät ovat entistä useammin monikansallisissa, globaaleissa yrityksissä. Laskentatoimen työkieli on usein englanti silloinkin, kun työpaikka on Suomessa. Laskentatoimen opiskelu yliopistossa perustuu tänään pääasiassa ulkomaiseen kirjallisuuteen ja tutkijoille osallistuminen kansainväliseen keskusteluun on luonnollinen toimintamalli. Pyrkimys tutkimustulosten kansainväliseen julkaisemiseen on tänään itsestäänselvyys, mitä se ei laskentatoimen parissa vielä 80-luvulla suuremmin ollut. Kustannuslaskennan ja johdon laskentatoimen uudet opit ja ismit Laskentatoimen kirjallisuudessa viitataan vielä tänäänkin usein siihen kritiikkiin, jota amerikkalaisprofessorit Johnson ja Kaplan esittivät johdon laskentatointa kohtaan vuonna 1987 julkaistussa kirjassaan Relevance Lost, The Rise and Fall of Management Accounting. Osin ehkä tämän kritiikin innoituksesta ja paljolti juuri samojenkin kirjoittajien toimesta johdon laskentatoimeen on 1980-luvun lopulta lähtien tullut paljon uusia ainesosia. Ovatko ne kaikki pysyviä oppeja vai ohimeneviä ismejä, on sitten jo eri kysymys. Usein näille amerikkalaista alkuperää oleville muotivirtauksille on löydetty sopivan iskevä kaksi- tai kolmikirjaiminen lyhenne. Näihin kuuluvat ABC, ABM, CM, TQM, BSC jne. Näillä kustannuslaskennan ja johdon laskentatoimen doktriiniin lukeutuvilla uusilla elementeillä on yleensä selkeä kytkentä liiketalouden ja liiketoimintaosaamisen muille alueille: johtamiseen, markkinointiin, tuotantoprosesseihin jne. Muun muassa asiakaslähtöisyys tai -orientaatio näkyy monella tavoin uudemmassa johdon laskentatoimen doktriinissa. Asiakaskannattavuuksien selvittäminen, analysointi ja parantaminen kuuluvat keskeisenä osana tämän päivän johdon laskenta-ajatteluun ja talousjohtamiseen. Kun 1980-luvun lopulla viimeistelin väitöskirjaani, oltiin maailmallakin vasta ottamassa ensiaskeleita toimintolaskennassa (Activity Based Costing, ABC). Väitöskirjassani kuitenkin jo ennustin, että toimintolaskenta tulisi olemaan kustannuslaskennan mahdollinen kehityslinja. Tänään toimintolaskenta tarjoaakin muun muassa asiakkaan tarpeisiin räätälöityjen tuotteiden ja asiakaskannattavuuksien selvittämiseen paremman välineen kuin perinteinen kustannuslaskenta. Melkein alalla kuin alalla kilpailu asiakkaista on kireää, ja yritysten on huolehdittava asiakastyytyväisyydestä. Asiakasnäkökulma strategiassa ja sen toteuttamisessa pyritään ottamaan haltuun avoin tuloskortti- eli BSC-tyyppisten suoritusmittaristojen avulla. Toimintojohtaminen (Activity Based Management, ABM), laatujohtaminen (TQM) ja laatukustannuslaskenta, arvoketjuanalyysi, prosessien kehittäminen jatkuvan parantamisen periaat- 59

4 teella jne. tarkoittavat aina myös kustannuslaskennan ja johdon laskentatoimen informaation tuottamista ja tehokasta hyväksikäyttöä toiminnan kehittämisessä. Kustannuslaskennan sijasta suositaan tänään usein sanaa kustannushallinta (Cost Management), mikä sinänsä on jo yksi merkki kustannuslaskenta-ajattelun uudistumisesta juuri 1990-luvulla. Kustannukset kun eivät laske pelkästään kustannuksia laskemalla, vaan niihin on myös vaikutettava (kattava esitys kustannushallinnasta, ks. Vehmanen Koskinen 1997). Edellä mainitut kehityspiirteet tai kirjainlyhenne-ismit ovat esimerkkejä siitä, miten johdon laskentatoimi on menneiden parin vuosikymmenen aikana saanut uusia elementtejä ja etsinyt yhteisiä leikkauspintoja liiketoimintaosaamisen kentässä mm. strategian, markkinoinnin ja johtamisen eri alueiden (prosessijohtamisen, laatujohtamisen jne.) kanssa. Strateginen johdon laskentatoimi ja controller-toiminnot Opinala, jonka vaikutus laskenta-ajatteluun ei vielä 1980-luvulla ollut läheskään samaa mittaluokkaa kuin tänään, on strategia. Tänään johdon päätöksentekoa tukeva laskentatoimi liitetään lujasti myös yrityksen strategiaan, strategiseen suunnitteluun, johtamiseen ja valvontaan. Tästä osoituksena on mittava kansainvälinen 1990-luvulla syntynyt johdon laskentatoimen kirjallisuus otsikolla Strategic Management Accounting (SMA), strateginen johdon laskentatoimi (ks. Kasurinen 1998). Raja johdon laskentatoimen ja strategian välillä on osin hämärtynyt; monet johtamisjärjestelmät kuuluvat sekä strategian että laskentatoimen alaan, esimerkkinä jo edellä mainittu Balanced Scorecard (BSC), joka yhtäältä on strategisen johtamisen ja strategian implementoinnin väline strategisen johtamisen järjestelmä (ks. Näsi Aunola 2002), mutta samalla myös yrityksen suoritusmittausjärjestelmä erilaisine laskentafunktion tuottamaan informaatioon perustuvine mittareineen ja tunnuslukuineen. Laskentatoimen opiskelijan tärkeä sivuaine tänään onkin strategia, sillä myös talousjohdon on tunnettava strategiat hallittava strategisen johtamisen kenttä. Ja juuri strategian hallintaan liittyen talousjohdon tehtävien luonne yrityksissä on muuttunut. Siinä missä entisaikojen johdon laskentatoimen ammattilainen oli menneisyyttä koskevalla numeroaineistolla pelaava historioitsija, vahtikoira ja pavunlaskija, siinä tämän päivän laskentahenkilö, controller, on johtoryhmän jäsen, neuvonantaja ja muutosagentti. Häneltä edellytetään paljon enemmän kuin ennen: palvelusuuntautuneisuutta ja aktiivista, osallistuvaa otetta. Hänellä tulee olla hyvä ymmärrys liiketoiminnasta, omata ongelmanratkaisukykyä ja kykyä hahmottaa suuria kokonaisuuksia sekä innovatiivisuutta, ei vain talousosaamista vaan myös liiketoimintaosaamista. Laskentahenkilön tulee olla ryhmätyö- sekä kommunikointi- ja 60

5 kielitaitoinen, ja hänen perustehtävänään on tietysti huolehtia sekä määrällisen että laadullisen informaation tuottamisesta päätöksenteon ja erityisesti strategiatoiminnan tueksi. Eri tutkimuksista voitaisiin poimia vieläkin pidempi controllerin ominaisuuksien vaatimuslista (ks. esim. Grandlund & Lukka 1997, Järvenpää 1998 ja 2002, Partanen 2001), mutta kaikkia esitettyjä ominaisuuksia ei laskentaihmisellä taida juuri koskaan olla. Johdon laskentatoimen uudistuminen ja kansainvälistyminen näkyvät myös jo tuon controller-toiminnon ja -tehtävänimikkeen lanseeraamisena laskentatoimen terminologiaan. Controllereita etsitään joka sunnuntain Helsingin Sanomissa näkyvin ilmoituksin. Myös uutta talousjohtamisen kirjallisuutta on alkanut meillä Suomessakin ilmestyä aiempaa runsaammin (melko uunituoreita esimerkkejä mm. Alhola ja Lauslahti 2005 ja Pellinen 2005). Liekö juuri liiketoimintaosaamisen käsitteen suosio aktivoinut myös talousjohtamisen osaajia kirjoituspuuhiin? Laskenta-ajattelun ja -käytäntöjen samanlaistuminen yli sektorirajojen Vielä 1980-luvulla laskentatoimen ja talousjohtamisen opit olivat tiukasti sektoroituneet sen mukaan, oliko kysymys yritys- vai julkisen sektorin ja edelleen vielä valtion tai kunnan laskentatoimesta ja talousohjauksesta. Tänään asia on jokseenkin toinen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana laskentatoimi on harmonisoitunut myös yli sektorirajojen. Enää ei ole suurta erottavaa kuilua yrityksen laskentatoimen ja julkisen hallinnon laskentatoimen välillä, ja Suomi on ollut tässä kehityksessä yksi edelläkävijä. Tämä koskee erityisesti rahoituksen laskentatointa, kirjanpitoa ja tilinpäätöstä mutta myös johdon laskentatointa eri alueineen. Aivan kuten yritykset, myös kunnat ja valtio vannovat kahdenkertaisen, suoriteperusteisen kirjanpidon ja tilinpäätösinformaation (accrual-based accounting) nimeen. Niin sanotun uuden julkisen taloushallinnon (NPFMideologian) myötä liikelaskentaa on alettu pitää parempana laskentatoimen mallina kuin perinteisiä julkisen hallinnon kameraalisia laskentajärjestelmiä. Tosin epäilyjäkin suoriteperusteisen laskentatoimen paremmuudesta julkisen taloushallinnon ja -ohjauksen tarpeisiin on kirjallisuudessa esitetty (ks. esim. Olson, Guthrie ja Humphrey 1998). Tuloslaskelmat ja taseet eivät siis enää ole yksinomaan yrityssektorille kuuluvia asioita. Yhtä hyvin kuin Kesko, Nokia tai Metso myös Jyväskylän kaupunki, Tampereen yliopisto ja Suomen valtio laativat vuosittain tilinpäätöksensä tuloslaskelmineen, taseineen ja liitetietoineen. Tulevaisuus ei näytä yhtään sen eriytyneemmältä, päinvastoin. Siinä missä yrityssektorin kirjanpitonormisto tulevaisuudessa nojaa kansainvälisiin laskentatoimen standardeihin (IAS/IFRS), siinä julkisen hallinnon kansallisia normistoja kolkuttelevat kansainväliset julkisen sektorin laskentatoimen 61

6 standardit, IPSAS (International Public Sector Accounting Standards 1 ) tai ehkä IPSFRS. Suomen valtionhallinnossa IPSAS-standardeja käännetään parhaillaan standardi standardilta suomeksi ja pohditaan niiden nykykäytäntöjä muuttavaa merkitystä valtion laskentatoimen näkökulmasta. Lähtökohtaisesti IAS- ja IPSAS-standardit ovat yhteneväiset niin pitkälle kuin mahdollista. 2 Rahoitusmarkkinoiden ja laskentatoimen kansainvälistyminen on tuonut selkeitä uudelleenpainotuksia myös laskentatoimen informaation käyttäjänäkökulmaan. Kun ja 80-luvulla laskentatoimen doktriinissa informaation hyväksikäyttäjäryhmiä sidosryhmäajatteluun (stakeholder thinking) nojautuen laajennettiin käsittämään kaikki yrityksen taloudesta kiinnostuneet sidosryhmät, tänään kansainvälisen ajattelun valtavirrassa on noussut yksi sidosryhmä, nykyiset ja potentiaaliset omistajat, muita tärkeämmäksi (shareholder thinking). Liiketoimintaa harjoittavan, voittoa tavoittelevan organisaation perimmäisenä tarkoituksena katsotaan olevan luoda arvoa osakkeenomistajille. Käypien arvojen (fair value) käyttäminen IFRS-tilinpäätöksissä varojen arvostuksessa palvelee erityisesti osakkeenomistajia yrityksen arvon tunnistamisessa. Samasta syystä johdon laskentatoimen puolella suosiossa ovat taloudellisen lisäarvon (EVA Economic Value Added) ja muut osakkeenomistajiin liittyvät mittarit. Omistajanäkökulman ja omistajaohjauksen korostaminen eivät nekään koske yksinomaan yrityssektoria ja sen laskentatointa. Siksi on voimakkaasti omaksuttu liiketoiminta- ja omistajuusajattelu sekä niiden mukaiset toimintamallit ja terminologia meillä myös julkisessa hallinnossa. Osoituksena tästä ovat liikelaitostamisen, yksityistämisen, tulosyksiköittämisen, tulosohjauksen, ulkoistamisen, prosessien omistajuus-ajattelun jne. trendit. Liiketoimintaosaamiselle on siis todella käyttöä myös julkisella sektorilla. Laskentatoimen harmonisointi yli sektorirajojen kattaa paljolti myös johdon laskentatoimen kentän. Toimintolaskenta tarjoaa mahdollisuuksia myös perinteisesti heikoissa kantimissa olleen julkisen sektorin kustannuslaskennan ja johdon laskentajärjestelmien kehittämiseen. Omakustannuslaskenta, toimintolaskenta ja toimintojohtaminen, strategian implementointi ja suorituksen mittaaminen BSC:n tai muun vastaavan mittariston avulla ovat niin julkisen hallinnon kuin yrityssektorinkin nykypäivää (ks. esim. Määttä & Ojala 1999). Veikkaan vielä vahvempaa yhteistä tulevaisuutta. Laskentatoimi on oppiaine, joka muodostuu monista erilaisista malleista ja tekniikoista. Laskentatoimen osaaminen kuitenkin syntyy juuri siitä, että ymmärretään laskelmien käyttömahdollisuudet erilaisissa organisaatiokonteksteissa ja erilaisissa päätöksentekotilanteissa. 1 The International Federation of Accountants (IFAC), sen julkisen sektorin komitea (Public Sector Committee, PSC) muodostaa laskentatoimen ja tilintarkastuksen standardeja julkista sektoria, siis esim. valtiota ja kuntasektoria sekä niiden toimintayksikköjä varten. 2 Jokainen IPSAS-standardi alkaa esipuheella, jossa todetaan, että this International Public Sector Accounting Standard (#1) is drawn primarily from International Accounting Standard (#1). Vastaavasti jokainen IPSAS-standardi päättyy vertailuun, jossa luettelona tuodaan esille ko. IPSAS-standadin ja vastaavan IAS-standardin keskeiset erot. 62

7 Liiketoiminnasta oppeja ottavat julkisen sektorin toimintamallit (tulosohjaus ja -johtaminen, kilpailuttaminen, kilpailu- tai kvasikilpailu, tilaajatuottajamallit jne.) edellyttävät samanlaisia talousohjauksen ja johtamisen välineitä kuin mitä yrityssektorillakin on käytössään. Tarvetta olisi kustannuslaskelmille, hinnoittelulaskelmille, erilaisille investointi- ja muille vaihtoehtolaskelmille jne., kunhan vain olisi riittävää osaamista. Laskentatoimen tekniikkojen hallitsemattomuus ei kuitenkaan liene pulmallisin asia, vaan suurempi puute ehkä sittenkin liittyy laskentatoimen informaation luonteen ja käyttömahdollisuuksien ymmärtämiseen erilaisissa päätöksentekotilanteissa. Eri alojen ammattilaiset tuntevat oman organisaationsa hyvin (esimerkiksi lääkärit sairaalaympäristön ja sen toiminnan), mutta ovatko he siltikään parhaita laskijoita ja laskentatoimen hyväksikäyttäjiä? Laskentatoimen tuottama informaatio on harvoin ehdottoman totuuden faktaa tai käytännön toimenpitein tässä hetkessä tarkistettavissa olevia mittaustuloksia (vrt. Vehmanen 2002). Laskentatoimen informaation luonteen ymmärtäminen sekä raporttien lukeminen ja oikea tulkinta edellyttävät pintatietoa syvempää laskentatoimen osaamista. Laskentatoimen raporttien tulkinta ja oikeiden johtopäätösten teko on sitä, mitä liiketoimintaosaaminen todella edellyttää. Sekä laskentatoimen informaation tuottajat että käyttäjät ovat ihmisiä. Laskentatoimi kaiken kaikkiaan on inhimillistä toimintaa. Inhimillisen näkökulman liittäminen laskentatoimen tutkimusperspektiiveihin on voimistunut juuri 90-luvulla (Suomessa erityisesti Pihlannon laaja tutkimustuotanto, ks. esim. 2003). Talousjohtamisen osaamista sekä ymmärrystä laskentatoimen mahdollisuuksista ja rajoitteista ihmisten käytössä tarvitaan sekä yritys- että julkisen sektorin päätöksenteossa. Tilivelvollisuuden ja raportoinnin laajeneminen uusille alueille Edelleen väitöskirjaani ja -tilaisuuteenikin keväällä 1990 palaten muistelen vastaväittäjäni panneen minut tilille ympäristölaskentatoimesta, johon viittasin joko työssäni, lektiossani tai muussa puheessani yhteiskunnallisen laskentatoimen uutena tulokkaana. Olin tuolloin toukokuussa 1990 vasta käynyt eräässä ulkomaisessa seminaarissa ja kuullut siellä jonkun sanovan sanat green accounting. En tainnut olla aivan varma, olinko edes kuullut oikein, mutta epäilemättä olin. Nykypäivänä laskentatoimen tehtävä ei rajoitu vain taloudellisen tuloksen, varallisuuden ja rahoitusaseman esittämiseen, vaan tilivelvollisuus on laajentunut muun muassa ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportointiin. Edelläkävijäyritykset ovat raportoineet vapaaehtoisesti ympäristöasioistaan jo noin kymmenen vuotta. Laaja-alaisempi yhteiskuntavastuun raportointi on yleistynyt 2000-luvulla niin maailmalla kuin myös meillä Suomessa. Yhteiskuntavastuuraportin laatimista ohjeistaa kansainvälinen GRI (Global Reporting Initiative). Yhteiskuntavastuuraportissa kootaan yhteen sekä organisaation ympäristö- että taloudelliset ja sosiaaliset asiat. Niissä voidaan kertoa ympäristöasioiden lisäksi sellaisista sosiaalisista asioista kuin 63

8 henkilöstön hyvinvoinnista ja tasa-arvosta tai vaikkapa yrityksen toiminnasta kehitysmaissa. Tätä nykyä noin 50 % maailman 250 suurimmasta yrityksestä ja meillä Suomessa runsaat 40 % 100 suurimmasta yrityksestä julkaisee yhteiskuntavastuuraporttinsa (ks. lähemmin Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportteja laativat myös julkisen hallinnon organisaatiot, esimerkiksi kunnalliset liikelaitokset, energia- ja vesilaitokset. Raportoinnin laajeneminen uusille alueille haastaa yritysten talousjohdon uusille osaamisalueille. Kaiken kaikkiaankin uudet raportointialueet henkilöstötilinpäätös, ympäristötilinpäätös ja yhteiskuntavastuuraportointi hakevat vielä sisältöään ja muotoaan (vrt. Troberg 2001) sekä myös vastauksia kysymyksiin, keitä varten näitä raportteja laaditaan, ketkä niitä käyttävät ja mihin tarkoituksiin. IT ja laskentatoimen ammattilaiset 1980-luvulla saatettiin laskentatointa ja laskenta-ajattelua vielä tutkia irrallaan tietojärjestelmistä, mutta tänään laskentatoimen tekninen toteutus ja informaatioteknologia nousevat vääjäämättä laskentatoimen erääksi tarkasteluperspektiiviksi. Toki 1980-luvulla taloushallinnon tietokoneistuminen oli jo hyvällä alulla, mutta tuskin kukaan osasi tuolloin aavistaakaan, mihin ja millä vauhdilla oltaisiin menossa. Eipä olisi tuolloin osattu arvata, minkälaiseen IT-, digi- ja e-maailmaan 2000-luku meidät toisi. Laskentatoimen perustehtävät, tietojen rekisteröinti ja raportointi hoidetaan yhä yleisemmin osana integroituja toiminnanohjausjärjestelmiä (ERP- Enterprise Resource Planning järjestelmiä) mm. SAPein tai Baanein ja niihin kuuluvin taloushallinnon modulein. Nämä tietojärjestelmät ohjaavat yritysten henkilöstö-, tavara-, raha- ja tietovirtoja. Olennaisina näihin kuuluvat tietovarastot ja niissä tapahtuva tietojen prosessointi sekä raportointi käyttötarpeiden mukaan. Tietojärjestelmiin liittyvät lupaukset ovat olleet usein liiankin optimistisia, mutta ihmetellä saa, tuleeko varsinainen laskentatoimen osaaminen ja laskenta-ajattelu jäämään näiden integroitujen toiminnanohjausjärjestelmien jalkoihin ja niitä nikkaroivien atk-henkilöiden tiedon ja osaamisen varaan. Sellaisiakin merkkejä on olemassa. Sitä mukaa kun laskentarutiinit alkavat hoitua pelkällä enterin painalluksella, voivat laskentatoimen ammattilaiset käyttää työaikansa ja energiansa vaativampiin analysointi- ja johdon konsultointitehtäviin. Siinä missä controllerit ovat jo siirtyneet tai ainakin siirtymässä talousosastoilta johtoryhmiin ja varsinaisen busineksen pariin, siinä myös kirjanpitäjien ennustetaan sähköisen taloushallinnon myötä pääsevän irti rutiineista ja paperien pyörittämisestä haastavampiin tehtäviin (ks. Jaatinen 2006). Koska ja miten sataprosenttisesti näin tulee käymään, jää nähtäväksi. Se joka tapauksessa näyttää jo varmalta, että laajakaistat, e-laskut ym. IT-ratkaisut tulevat radikaalisti muuttamaan tilitoimistoalaa sekä yritysten talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien hoitamista. Yritykset keskittyvät strategisiin ydintehtäviinsä ja ulkoistavat talous- ja henkilöstöhallinnon rutiininsa (tai keskittävät nämä 64

9 tehtävät omiin in-house palvelukeskuksiinsa, Shared Service Centereihin). Kysymys on taloushallinnon rutiinitehtävien keskitetystä hoitamisesta ja skaalaetujen etsimisestä. Kehityksen eturintamassa kulkevat tilitoimistot tarjoavat jo myös controller-palveluja jopa suurille yrityksille. Lopuksi Yhteenvetona totean, että laskentatoimi tänään on hyvin kansainvälistä. Kansainvälinen laskentatoimi ei ole enää yksi kurssi tai ulottuvuus, vaan laskentatoimi on kansainvälistä kaikilla tasoilla Se on sitä paitsi tutkimusalueena myös oppina ja käytännön toimintana. Tästä syystä myös laskentatoimen koulutuksen on oltava kaikin mahdollisin tavoin kansainvälistä. Suomalainen laskenta-ajattelu ja koulutus ovat katoavaa perinnettä. Laskentatoimi on kieli. Se on talouden kieli omine ja alati kehittyvine terminologioineen. Laskentatoimen kieli on konkreettisestikin hallittavia paitsi omalla äidinkielellä, ainakin myös englanniksi, kansainvälisellä talouden kielellä. Laskentatoimen tietojen rekisteröinti, tallentaminen ja raporttien tuottaminen tapahtuvat yhä useammin henkilöstö-, tavara-, raha- ja tietovirtoja ohjaavien integroitujen toiminnanohjausjärjestelmien puitteissa. Laskentatoimen ammattilaisten tulee olla moniosaajia. Ainakin osan laskentaihmisistä tulee hallita tietokoneet sekä tietokoneohjelmat ja -ohjelmistot, erityisesti taloushallinnon ohjelmistot ja toiminnanohjausjärjestelmäkokonaisuudet. Osan laskentaihmisistä ja erityisesti niiden, jotka ovat johdon laskentatoimen tehtävissä controllereina, tulee hallita strategiatoiminta eri osa-alueineen ja osata rakentaa organisaatiolleen sen strategiaan ja visioon perustuvat ohjausjärjestelmät ja suoritusmittaristot. Osan täytyy hallita normit, niin itse laskentatoimen alueella kuin myös esimerkiksi välittömän ja välillisen verotuksen ja yhteisölainsäädännön alueella. Normisidonnaisuus on laskentatoimen perinteinen piirre, tosin tänään normit ovat paitsi kansallisia myös aiempaa painokkaammin kansainvälisiä. Lisäksi normit vaihtuvat entistäkin tiuhempaan. Professori Pekka Pihlanto totesi eräässä vuonna 1986 julkaistussa kirjoituksessaan, että laskentatoimen kannalta keskeiset lähitieteet ovat aikojen kuluessa vaihdelleet. Esimerkiksi oikeustiede, kansantaloustiede ja matematiikka ovat kukin vuorollaan olleet primäärisen taustatieteen asemassa Tänään tuohon listaan kuuluu siis ainakin kaksi uutta tieteenalaa: tietojärjestelmätieteet ja strategiat, joihin kumpaankin laskentatoimen kytkennät ovat edellä esitetyllä tavalla todella vahvat. Enää ei laskentaihmiselle riitä perinteinen kamreerin roolikuva. Ammattiosaamisen lisäksi talousjohdolta vaaditaan dynaamista ja innovatiivista osallistumista liikkeenjohtamiseen. Tehtäväkenttään nousee koko ajan uusia, myös arvopohjaan nojaavia asioita: ympäristötilinpäätös, henkilöstötilinpäätös, eettinen raportointi ja yhteiskuntavastuun raportointi. Näitä kaikkia ei laskenta-alan ammattilainen osaa tehdä yksin, mutta siksipä hänen pitääkin olla erityisen yhteistyökykyinen ja -haluinen muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. 65

10 Edellä olen lähes pari vuosikymmentä vuotta vanhan väitöskirjatutkimukseni pohjalta tarkastellut laskentatoimen viime aikaista kehitystä. Olen katsellut asioita vähän laidasta laitaan, mutta näin luulen voineeni osoittaa sen, että laskentatoimi eri tasoilla ja eri näkökulmista tarkastellen on todella aikansa lapsi. Se muuttuu maailman muuttumisen mukana. Laskentatoimi tarjoaa välineitä liiketoimintaosaamisen haasteisiin, mutta vain asiansa osaavien ja myös laskentatoimen syvempää olemusta ymmärtävien ihmisten käytössä. Lähteet Alhola, Kari ja Lauslahti, Sanna (2005) Taloutta johtamista varten esimiehille ja asiantuntijoille. Yritysjulkaisut Edita. Helsinki. Grandlund, Markus & Lukka Kari (1997) From Bean-Counters to Change Agents: The Finnish Management Accounting Culture in Transition. Liiketaloudellinen Aikakauskirja 3/1997. Jaatinen, Pirkko (2006). Konekielisistä yhteyksistä sähköiseen taloushallintoon Analyysi kirjanpidon teknisistä innovaatioista ja kirjanpitäjän työn kehityksestä 1980-luvulta nykypäivään. Tampereen yliopisto (tulossa). Johnson, H. Thomas and Kaplan, Robert S. (1987) Relevance Lost. The Rise and Fall of Management Accounting. Harvard Business School Press, Boston Massachusetts. Järvenpää, Marko (1998) Strateginen johdon laskentatoimi ja talousjohdon muuttuva rooli. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja D-1:1998, Turku. Järvenpää, Marko (2002) Johdon laskentatoimen liiketoimintaan suuntautuminen laskentakulttuurisena muutoksena vertaileva casetutkimus. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja A Järvinen, Risto - Prepula, Eero - Riistama, Veijo - Tuokko, Yrjö (2000) Kirjanpito ja tilinpäätös uuden kirjanpitolain mukaan, WSOY, Ekonomia-sarja, Porvoo. Kasurinen, Tommi (1998) Strategic Management Accounting, Review of Literature and Integrated Framework. Helsinki School of Economics and Business Administration, Working Papers W-209. Lehtinen, Uolevi (2005) Liiketoimintaosaaminen, teknologiaosaaminen ja yliopistojen kolmas tehtävä. Tieteenpäivät Määttä, Seppo & Ojala, Timo (1999) Tasapainoisen onnistumisen haaste, Johtaminen julkisella sektorilla ja Balanced Scorecard, Hallinnon kehittämiskeskus Valtiovarainministeriö, Oy Edita Ab, Helsinki. Näsi, Juha ja Aunola, Manu (2002). Strategisen johtamisen teoria ja käytäntö. Metalliteollisuuden Kustannus Oy, Tampere. 66

11 Näsi, Juha ja Neilimo, Kari (2006) Mitä on liiketoimintaosaaminen. WSOY (tulossa) Näsi, Salme (1990) Laskenta-ajattelun kehitys viime vuosisadan puolivälistä nykypäiviin, Suomenkieliseen laskentatoimen kirjallisuuteen perustuva historiantutkimus. Tampereen yliopisto. Tampere. Olson, Olov Guthrie, James, Humphrey, Chistopher (1998) Global Warning: Debating International Development in New Public Financial Management. Cappelen Akademisk Forlag AS, Oslo. Partanen, Vesa (2001) Muuttuva johdon laskentatoimi ja organisatorinen oppinen.: Field-tutkimus laskentahenkilöstön roolin muutoksen ja uusien laskentainnovaatioiden käyttöönoton seurauksista. Turun kauppakorkeakoulun Julkaisuja A-6:2001. Pellinen, Jukka (2005) Talousjohtaminen. Talentum. Helsinki. Pihlanto, Pekka (1986) Laskentatoimen tutkimuksen uusia painotuksia. Liiketaloudellinen Aikakauskirja 1/1986. Pihlanto, Pekka (2003) The Role of the Individual Actor in Different Accounting Research Perspectives. The holistic individual image as a tool for analysis. Scandinavian Journal of Management 19. Reponen, Tapio (2004) Kauppatieteistä vahva pohja yrittäjyydelle. Talouselämä 1/2004, Talemtum. Troberg, Pontus (2001) Kansainvälisen tilinpäätösraportoinnin nykytilanne ja tulevaisuus, Liiketaloudellinen Aikakauskirja 2/2001. Vehmanen, Petri (1992) Johdon laskentatoimi ja rahoituksen laskentatoimi ehdotus terminologian tarkistamiseksi. Liiketaloudellinen Aikakauskirja, 1/1992. Vehmanen, Petri Koskinen Kai (1997) Tehokas kustannushallinta. Ekonomia, WSOY. Porvoo. Vehmanen, Petri (2002) Tilinpäätösinformaation ennustepitoisuus, Liiketaloudellinen Aikakauskirja, 2/2002. Laskentatoimen professori, KTT Salme Näsi on toiminut vuodesta 1993 lähtien aluksi laskentatoimen apulaisprofessorina Oulun yliopistossa ja professorina Jyväskylän yliopistossa vuosina , viimeisinä vuosina myös yliopiston ensimmäisenä vararehtorina. Vuodesta 2002 lähtien hän on toiminut laskentatoimen professorina Tampereen yliopistossa. Näsi on ollut tutkijana ja vierailevana professorina kolme lukuvuotta myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Näsi on julkaissut useita artikkeleita kansainvälisissä kokoomateoksissa ja aikakauskirjoissa sekä rahoituksen laskentatoimen että johdon laskentatoimen kehityksestä Suomessa ja myös Pohjoismaissa. Hän on myös toiminut useissa tieteellisissä neuvottelukunnissa. Tällä hetkellä hän on Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan, hallintoja talousjaostan sekä SOK:n tieteellisen neuvottelukunnan jäsen. Hän on myös Pirkanmaan Osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen. 67

Laskentatoimen nopeasti muuttuva maailma 1

Laskentatoimen nopeasti muuttuva maailma 1 SALME NÄSI Laskentatoimen nopeasti muuttuva maailma 1 Johdanto Otsikon perusteella voisi ajatella, että tulen puhumaan maailman muuttumisesta, globalisoitumisesta, rahoitusmarkkinoiden ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Taloussanomien seminaarit: Konserniraportointi palveluna 1.10.2009 Sanomatalo, Helsinki Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Mikael Niskala Vice President, Sustainability Solutions

Lisätiedot

Olisiko vihdoin aika teollistaa taloushallinnon prosessit? 2.4.2008 Taloussanomat seminaari Jari Annala, varatoimitusjohtaja, Itella Information Oy

Olisiko vihdoin aika teollistaa taloushallinnon prosessit? 2.4.2008 Taloussanomat seminaari Jari Annala, varatoimitusjohtaja, Itella Information Oy Olisiko vihdoin aika teollistaa taloushallinnon prosessit? 2.4.2008 Taloussanomat seminaari Jari Annala, varatoimitusjohtaja, Itella Information Oy Itella Information luotettava ja kansainvälinen kumppani

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

strateginen johdon laskentatoimi

strateginen johdon laskentatoimi strateginen johdon laskentatoimi Esa Puolamäki strateginen johdon laskentatoimi Kasvuyrityksen liiketoiminnan ohjausmenetelmät Tietosanoma Copyright Esa Puolamäki ja Tietosanoma Oy Tietosanoma Oy Bulevardi

Lisätiedot

Pääaineinfo 10.3.2015

Pääaineinfo 10.3.2015 Pääaineinfo 10.3.2015 Salissa 4301+02 klo 12:15-14 Kustannusjohtaminen Pääaine pähkinänkuoressa Kustannusjohtamisen menetelmät mittaus ja analysointi elinkaarilaskenta ja projektiohjaus Mallintaminen Ja

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2009 2010. Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalous. Tilintarkastustyön ja taloushallinnon erikoistumisopinnot 30 op

OPINTO-OPAS 2009 2010. Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalous. Tilintarkastustyön ja taloushallinnon erikoistumisopinnot 30 op OPINTO-OPAS 2009 2010 Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalous Tilintarkastustyön ja taloushallinnon erikoistumisopinnot 30 op 2 (6) TILINTARKASTUSTYÖN JA TALOUSHALLINNON ERIKOISTUMISOPINNOT 30 op Opintojen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala. Tilintarkastus ja taloushallinto Erikoistumisopinnot 30 op

OPINTO-OPAS 2010 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala. Tilintarkastus ja taloushallinto Erikoistumisopinnot 30 op OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Tilintarkastus ja taloushallinto Erikoistumisopinnot 0 op TILINTARKASTUKSEN JA TALOUSHALLINNON ERIKOISTUMISOPINNOT 0 op Opintojen tavoitteena

Lisätiedot

www.taxadvisers.fi TaxAdvisers Oy

www.taxadvisers.fi TaxAdvisers Oy TaxAdvisers Oy Verokonsultointi- ja lakipalvelut Yritysten laskenta- ja analyysipalvelut 2014 2 TaxAdvisers Oy TaxAdvisers Oy tarjoaa monipuolista ja asiantuntevaa palvelua kaikissa yritystoiminnan vaiheissa.

Lisätiedot

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 1.1 Corporate governance hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän normisto Suomessa...15 1.1.1 Osakeyhtiölaki...15

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group. Huhtikuu.

Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group. Huhtikuu. Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group Huhtikuu Toukokuu Miten ymmärrän asiakkaan liiketoimintahaasteen Miten ratkaisen asiakkaan

Lisätiedot

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt.

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Koulutuksen tavoitteet: Saada kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN

BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN HELENA SAURAMO GROUP BUSINESS CONTROLLER, DELTA MOTOR GROUP OY 19.4.2012 Sisältö Mikä on Delta? Järjestelmän ja prosessien

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

kysymyst& p&&sykokeeseen

kysymyst& p&&sykokeeseen kysymyst& p&&sykokeeseen ! Copyright 2014 Lesson Street Oy mail@lessonstreet.net LASKENTATOIMI & RAHOITUS 222 kysymystä pääsykokeeseen!!!!!! Jukka Oja-Kaukola SISÄLLYS Johdanto 5 Kysymykset 1 6 Kysymykset

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

22A00110 Laskentatoimen perusteet (6 op) SYLLABUS. Opettaja (alkukurssi)

22A00110 Laskentatoimen perusteet (6 op) SYLLABUS. Opettaja (alkukurssi) 22A00110 Laskentatoimen perusteet (6 op) SYLLABUS Kurssin asema ja ajankohta; luentojen aika ja paikka Opettaja (alkukurssi) Opettaja (loppukurssi) Liiketoimintaosaamisen perusteet Syksy 2015, II-periodi

Lisätiedot

www.taxadvisers.fi TaxAdvisers Oy

www.taxadvisers.fi TaxAdvisers Oy TaxAdvisers Oy Verokonsultointi- ja neuvonta Yritysten laskenta- ja analyysipalvelut 2 TaxAdvisers Oy TaxAdvisers Oy tarjoaa monipuolista ja asiantuntevaa palvelua kaikissa yritystoiminnan vaiheissa. TaxAdvisers

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Meltwater Group 0 Sisältö @MeltwaterFIN I. PARI SANAA MELTWATERISTA II. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA

Lisätiedot

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAOSAAJA 2020 +

LIIKETOIMINTAOSAAJA 2020 + LIIKETOIMINTAOSAAJA 2020 + 21.10.2008/ilta Tradenomi 210 op Tuloksellisen oppimisen ja ammatillisen kasvun prosessi 1. vuosi 2. vuosi 3. ja 4. vuosi suunnittelijaksi ja käynnistäjäksi 58 op analysoijaksi

Lisätiedot

BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan

BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Petteri Aro petteri.aro@oamk.fi Raija Westerlund raija.westerlund@oamk.fi 4.10.2012 Tampere Insinöörikoulutuksen foorumi BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Koko yksikön tasolla Hankkeen tavoite

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

LASKENTATOIMI & RAHOITUS

LASKENTATOIMI & RAHOITUS LESSON STREET LASKENTATOIMI & RAHOITUS 222 KYSYMYSTÄД PÄДÄДSYKOKEESEEN 2014 Jukka Oja-Kaukola COPYRIGHT 2014 LESSON STREET MAIL@ LESSONSTREET. NET SISÄLLYS Johdanto 5 Kysymykset 1 6 Kysymykset 2 8 Kysymykset

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Sanna Nupponen-Nymalm Sodexo Oy 16.3.2011. www.sodexo.fi

Sanna Nupponen-Nymalm Sodexo Oy 16.3.2011. www.sodexo.fi Sanna Nupponen-Nymalm Sodexo Oy 16.3.2011 www.sodexo.fi Sodexo - jokaisesta päivästä parempi Olemme luotettava kumppani, joka tuottaa kokonaisvaltaisia palveluita. Osaamisemme tukee asiakkaidemme menestystä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

KUULUSTELUJÄRJESTYS 2015 2016 28.9.2015 AVOIMEN YLIOPISTON JÄRJESTÄMIEN KURSSIEN TENTIT

KUULUSTELUJÄRJESTYS 2015 2016 28.9.2015 AVOIMEN YLIOPISTON JÄRJESTÄMIEN KURSSIEN TENTIT KUULUSTELUJÄRJESTYS 2015 2016 28.9.2015 Kuulustelujen salit ilmoitetaan kauppakorkeakoulun pääaulan ilmoitustaululla n. tuntia ennen kuulustelun alkua. Ilmoittautuminen kuulusteluihin tehdään viimeistään

Lisätiedot

Yrityksen talouden seuranta, tilintarkastajan näkökulma

Yrityksen talouden seuranta, tilintarkastajan näkökulma Yrityksen talouden seuranta, tilintarkastajan näkökulma Arto Saarinen, KHT 23.4.2013 1 YRITYKSEN TALOUDEN SEURANTA Sisältö Mitä hallituksen tulisi muistaa yrityksen talouden seurannasta Hallituksen rooli

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen

Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen Liiketoimintaa verkossa seminaari Markku Pitkänen, Vice President, Basware Oyj Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen

Lisätiedot

Johtamisosaaminen alihyödynnetty voimavara. XVII Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Rovaniemi 19.1.2012 KTT Mikko Luoma, JTO

Johtamisosaaminen alihyödynnetty voimavara. XVII Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Rovaniemi 19.1.2012 KTT Mikko Luoma, JTO Johtamisosaaminen alihyödynnetty voimavara XVII Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Rovaniemi 19.1.2012 KTT Mikko Luoma, JTO Määritelmä Johtaminen on tavoitteellista vuorovaikutusta organisationaalisessa

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10. Palvelutoimisto Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.2013 Keitä olemme? Mika Lindström Hanna Nyéki-Niemi Ei anneta

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin Sipoo Suomen halutuin kunta Sipoo 2025 strategia 1 Sipoo 2025 yhteinen

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Tietojohtamisen iltapäivä. 8.5.2014 Vanajanlinna

Tietojohtamisen iltapäivä. 8.5.2014 Vanajanlinna Tietojohtamisen iltapäivä 8.5.2014 Vanajanlinna Agenda 12:45 Lounas 13:30 Tilaisuuden alustus, agenda ja tavoite / Toimialajohtaja Kari Trygg, Visma Software Oy Osallistujien esittely (yritys+toimiala,

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Siirtyminen TS2005:stä TS2013:een

Siirtyminen TS2005:stä TS2013:een Siirtyminen TS2005:stä TS2013:een 1. HENKILÖTIEDOT * Etunimi Sukunimi Opiskelijanumero Sähköposti 2. KOULUTUSOHJELMA JA SEN ERIKOISTUMISALUE * Opiskelija siirtyy aina koulutusohjelmaansa vastaavalle erikoistumisalueelle.

Lisätiedot

Selvitys SW-Development Oy:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. (Corporate governance statement) 2015

Selvitys SW-Development Oy:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. (Corporate governance statement) 2015 Selvitys SW-Development Oy:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate governance statement) 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1. Yrityksen päätöksentekoelimet 1.1 Yhtiökokous 1.2 Hallituksen

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa LARK, workshop 30.10.2012 Tellervo Tarko Johdettaisiinko tiedolla, onko tiedolla merkitystä?

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä Ratkaisun paikka 2013 Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Esityksen rakenne Lyhyt yrityksen ja sen taustan esittely Vastuuajattelu Diacorissa Yritysjohdon roolista yritysvastuussa

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Avoimen yliopiston väylään vaadittavat 90 op voidaan koostaa monella tavalla. Seuraavaksi on esitetty muutamia esimerkkejä:

Avoimen yliopiston väylään vaadittavat 90 op voidaan koostaa monella tavalla. Seuraavaksi on esitetty muutamia esimerkkejä: Avoimen yliopiston väylään vaadittavat 90 op voidaan koostaa monella tavalla. Seuraavaksi on esitetty muutamia esimerkkejä: KAUPPAKORKEAKOULUN VÄYLÄPAKETTIESIMERKKI 1 Esimerkissä pääaineena johtaminen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot