LASKENTATOIMI MUUTOKSESSA JA LIIKETOIMINTAOSAAMIS- HAASTEISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASKENTATOIMI MUUTOKSESSA JA LIIKETOIMINTAOSAAMIS- HAASTEISSA"

Transkriptio

1 Salme Näsi LASKENTATOIMI MUUTOKSESSA JA LIIKETOIMINTAOSAAMIS- HAASTEISSA Johdanto Riippumatta siitä, korostetaanko liiketoimintaosaamisen määrittelyssä kauppa- ja taloustieteiden käytäntöön suuntautuvaa ulottuvuutta, liiketaloudellisen kokonaisuuden johtamista uudessa maailmassa, muutoksen johtamista tai strategiaosaamista (vrt. Reponen 2004, Lehtinen 2005 ja Näsi Neilimo 2006), laskentatoimella ja talousosaamisella on siinä oma tärkeä roolinsa. Raha ja talous ovat aina kuvassa mukana, kolikon toinen puoli, kun puhutaan liiketoiminnasta. Kun taas puhutaan osaamisesta, luodaan siihen koulutuksella ja opiskelulla perusta, jolle vankkaa käytännön liiketoimintaosaamista voidaan rakentaa. Keskityn seuraavassa tarkastelemaan liiketoiminta- ja erityisesti talousosaamisen näkökulmasta keskeisessä oppiaineessa eli laskentatoimessa parin viime vuosikymmenen aikana eli 1990-luvulla ja nyt uudella vuosituhannella tapahtuneita kehityssuuntia. Tarkastelunäkökulmana on lähtökohtaisesti laskentatoimen doktriini tai kirjaviisaus, laskentatoimen normeja ja käytäntöjäkään täysin unohtamatta. Usein lausutun viisauden mukaan laskentatoimi on aikansa lapsi. Kirjoitin 1980-luvun jälkipuoliskolla väitöskirjan otsikolla Laskenta-ajattelun kehitys viime vuosisadan puolivälistä nykypäiviin alaotsikolla Suomenkieliseen laskentatoimen kirjallisuuteen perustuva historiantutkimus. Tutkimukseni, joka luonteeltaan oli siis suomalaisen laskentatoimen ja laskentaajattelun historiankirjoitus, kattoi yli satavuotisen tarkasteluajanjakson. Tutkimukseni valmistui vuonna Laskentatoimen kehitystä ajatellen tuon ajankohdan ja tämän päivän väliin on jo nyt syntynyt mittava kuilu, eli kirjassa esitetty tutkimustulos on nyt jo selvästi jäänyt tästä ajasta jälkeen. Mutta mitä laskentatoimessa sitten on tapahtunut vuoden 1990 jälkeen ja missä mennään tänään, vuonna 2006? Liiketaloustiede, laskentatoimen yliopistoopetuksen jäsentämisen näkökulmasta merkittävää kehitystä edustaa se, että rahoitus (finance) on modernin rahoitusteorian ja globaalien rahoitusmarkkinoiden myötä muodostunut omaksi oppiaineekseen ja laskentatoimen haarat on nimetty englanninkielisen terminologian pohjalta rahoituksen laskentatoimeksi (Financial Accounting) ja johdon laskentatoimeksi (Management Accounting) (Vehmanen 1992). Tarkastelen seuraavassa 57

2 laskentatoimen kehityssuuntia viimeisten kahden vuosikymmenen aikana erityisesti rahoituksen laskentatoimen ja johdon laskentatoimen näkökulmasta. Rahoituksen laskentatoimen kansainvälinen standardointi Sitten 1980-luvun laskentatoimessa on tapahtunut merkittävä kansainvälistymiskehitys tarkastellaanpa laskentatointa opin, tutkimuksen, normien tai käytäntöjen tasolla. Väitöskirjatutkimukseni alaotsikko täsmensi työni suomenkieliseen laskentatoimen kirjallisuuteen perustuvaksi historiantutkimukseksi. Vielä 80-luvulla oli aivan luonnollinen ratkaisu rajata aineisto suomenkieliseen laskentatoimen kirjallisuuteen ja tutkimus suomalaiseen laskenta-ajatteluun. Tällainen kansallinen tarkastelufokus saatettiin tuolloin nähdä jopa tärkeäksi. Työssäni toki totesin, että yritysympäristön ja yhteiskunnallisten tarpeiden muuttumisen ohella eräs laskentatoimen muutostekijä on laskentatoimen kansainvälinen kehitys. Tänään tuskin mieleenikään tulisi rajata tarkastelua suomalaiseen laskenta-ajatteluun. Ja syykin on selvä: sellaista ei näinä aikoina ole enää olemassakaan. Niin voimakas on ollut laskentatoimen kansainvälinen harmonisointi- ja standardointikehitys viimeisten parin vuosikymmen aikana. Euroopan Unionin jäsenyys oli yksi tärkeä laskentatoimen kansainvälistymisen taustatekijä Suomessa juuri 1990-luvulla. Rahoituksen laskentatoimen, siis kirjanpidon ja tilinpäätösinformaation, suhteen väitöskirjani kattoi kansallisen kirjanpitolainsäädäntömme synnyn itsenäisyytemme alkuvuosina 1920-luvulla sekä sen uudistamisen sotavuosina 40-luvulla ja uudelleen 70-luvulla, jolloin myös selviteltiin mahdollisuuksia kirjanpitolainsäädännön pohjoismaiseen yhdenmukaistamiseen luvun taitteessa Suomessa kuitenkin todettiin, ettei ollut mahdollista päästä eikä edes aiheellista pyrkiä yhteispohjoismaiseen kirjanpitolainsäädäntöön. Parikymmentä vuotta myöhemmin 90-luvun taitteessa kirjanpitolainsäädäntöämme ryhdyttiin harmonisoimaan Euroopan Yhteisön direktiivien mukaiseksi unionin jäsenyyteen valmistautuen. Nyt 2000-luvulla ollaan sitten jo otettu seuraava askel eli siirrytty kansainvälisiin IAS/IFRS-standardeihin. Pörssiyhtiöissä kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat olleet Euroopan Unionin asetukseen perustuen konsernitilinpäätöskäytäntöä vuodesta 2005 lähtien. Mikä sitten on muiden ja erityisesti pk-yritysten kirjanpito- ja tilinpäätösnormistojen tulevaisuus? IAS/IFRS-säännökset ovat pk-yritysten käyttöön ja tarpeita ajatellen varmasti ylimitoitetut. Normistojen kansallisesta kahtiajaosta on haittansa. Maailmanlaajuisessa verkosto- ja alihankintataloudessa yritysten yhteinäiset laskentakäytännöt olisivat ehdottomasti eduksi. Rahoituksen laskentatoimen kehitysvauhti suomalaisesta kansainväliseen on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut nopeaa. Teoriatasolla kan- 58

3 sallinen ylpeyden aiheemme, Saarion meno-tulo-teoria, on kohta todellakin vain historiankirjoituksen aihe (vrt. Järvinen Prepula Riistama Tuokko 2000). Kirjanpito- ja tilinpäätösnormistomme on vaatinut ja vaatii edelleen uusimista. Ensin normit harmonisoitiin direktiiveihin ja nyt ollaan siirtymässä IAS/IFRS-määräysten maailmaan. Myös laskentatoimen käytännön työtehtävät ovat entistä useammin monikansallisissa, globaaleissa yrityksissä. Laskentatoimen työkieli on usein englanti silloinkin, kun työpaikka on Suomessa. Laskentatoimen opiskelu yliopistossa perustuu tänään pääasiassa ulkomaiseen kirjallisuuteen ja tutkijoille osallistuminen kansainväliseen keskusteluun on luonnollinen toimintamalli. Pyrkimys tutkimustulosten kansainväliseen julkaisemiseen on tänään itsestäänselvyys, mitä se ei laskentatoimen parissa vielä 80-luvulla suuremmin ollut. Kustannuslaskennan ja johdon laskentatoimen uudet opit ja ismit Laskentatoimen kirjallisuudessa viitataan vielä tänäänkin usein siihen kritiikkiin, jota amerikkalaisprofessorit Johnson ja Kaplan esittivät johdon laskentatointa kohtaan vuonna 1987 julkaistussa kirjassaan Relevance Lost, The Rise and Fall of Management Accounting. Osin ehkä tämän kritiikin innoituksesta ja paljolti juuri samojenkin kirjoittajien toimesta johdon laskentatoimeen on 1980-luvun lopulta lähtien tullut paljon uusia ainesosia. Ovatko ne kaikki pysyviä oppeja vai ohimeneviä ismejä, on sitten jo eri kysymys. Usein näille amerikkalaista alkuperää oleville muotivirtauksille on löydetty sopivan iskevä kaksi- tai kolmikirjaiminen lyhenne. Näihin kuuluvat ABC, ABM, CM, TQM, BSC jne. Näillä kustannuslaskennan ja johdon laskentatoimen doktriiniin lukeutuvilla uusilla elementeillä on yleensä selkeä kytkentä liiketalouden ja liiketoimintaosaamisen muille alueille: johtamiseen, markkinointiin, tuotantoprosesseihin jne. Muun muassa asiakaslähtöisyys tai -orientaatio näkyy monella tavoin uudemmassa johdon laskentatoimen doktriinissa. Asiakaskannattavuuksien selvittäminen, analysointi ja parantaminen kuuluvat keskeisenä osana tämän päivän johdon laskenta-ajatteluun ja talousjohtamiseen. Kun 1980-luvun lopulla viimeistelin väitöskirjaani, oltiin maailmallakin vasta ottamassa ensiaskeleita toimintolaskennassa (Activity Based Costing, ABC). Väitöskirjassani kuitenkin jo ennustin, että toimintolaskenta tulisi olemaan kustannuslaskennan mahdollinen kehityslinja. Tänään toimintolaskenta tarjoaakin muun muassa asiakkaan tarpeisiin räätälöityjen tuotteiden ja asiakaskannattavuuksien selvittämiseen paremman välineen kuin perinteinen kustannuslaskenta. Melkein alalla kuin alalla kilpailu asiakkaista on kireää, ja yritysten on huolehdittava asiakastyytyväisyydestä. Asiakasnäkökulma strategiassa ja sen toteuttamisessa pyritään ottamaan haltuun avoin tuloskortti- eli BSC-tyyppisten suoritusmittaristojen avulla. Toimintojohtaminen (Activity Based Management, ABM), laatujohtaminen (TQM) ja laatukustannuslaskenta, arvoketjuanalyysi, prosessien kehittäminen jatkuvan parantamisen periaat- 59

4 teella jne. tarkoittavat aina myös kustannuslaskennan ja johdon laskentatoimen informaation tuottamista ja tehokasta hyväksikäyttöä toiminnan kehittämisessä. Kustannuslaskennan sijasta suositaan tänään usein sanaa kustannushallinta (Cost Management), mikä sinänsä on jo yksi merkki kustannuslaskenta-ajattelun uudistumisesta juuri 1990-luvulla. Kustannukset kun eivät laske pelkästään kustannuksia laskemalla, vaan niihin on myös vaikutettava (kattava esitys kustannushallinnasta, ks. Vehmanen Koskinen 1997). Edellä mainitut kehityspiirteet tai kirjainlyhenne-ismit ovat esimerkkejä siitä, miten johdon laskentatoimi on menneiden parin vuosikymmenen aikana saanut uusia elementtejä ja etsinyt yhteisiä leikkauspintoja liiketoimintaosaamisen kentässä mm. strategian, markkinoinnin ja johtamisen eri alueiden (prosessijohtamisen, laatujohtamisen jne.) kanssa. Strateginen johdon laskentatoimi ja controller-toiminnot Opinala, jonka vaikutus laskenta-ajatteluun ei vielä 1980-luvulla ollut läheskään samaa mittaluokkaa kuin tänään, on strategia. Tänään johdon päätöksentekoa tukeva laskentatoimi liitetään lujasti myös yrityksen strategiaan, strategiseen suunnitteluun, johtamiseen ja valvontaan. Tästä osoituksena on mittava kansainvälinen 1990-luvulla syntynyt johdon laskentatoimen kirjallisuus otsikolla Strategic Management Accounting (SMA), strateginen johdon laskentatoimi (ks. Kasurinen 1998). Raja johdon laskentatoimen ja strategian välillä on osin hämärtynyt; monet johtamisjärjestelmät kuuluvat sekä strategian että laskentatoimen alaan, esimerkkinä jo edellä mainittu Balanced Scorecard (BSC), joka yhtäältä on strategisen johtamisen ja strategian implementoinnin väline strategisen johtamisen järjestelmä (ks. Näsi Aunola 2002), mutta samalla myös yrityksen suoritusmittausjärjestelmä erilaisine laskentafunktion tuottamaan informaatioon perustuvine mittareineen ja tunnuslukuineen. Laskentatoimen opiskelijan tärkeä sivuaine tänään onkin strategia, sillä myös talousjohdon on tunnettava strategiat hallittava strategisen johtamisen kenttä. Ja juuri strategian hallintaan liittyen talousjohdon tehtävien luonne yrityksissä on muuttunut. Siinä missä entisaikojen johdon laskentatoimen ammattilainen oli menneisyyttä koskevalla numeroaineistolla pelaava historioitsija, vahtikoira ja pavunlaskija, siinä tämän päivän laskentahenkilö, controller, on johtoryhmän jäsen, neuvonantaja ja muutosagentti. Häneltä edellytetään paljon enemmän kuin ennen: palvelusuuntautuneisuutta ja aktiivista, osallistuvaa otetta. Hänellä tulee olla hyvä ymmärrys liiketoiminnasta, omata ongelmanratkaisukykyä ja kykyä hahmottaa suuria kokonaisuuksia sekä innovatiivisuutta, ei vain talousosaamista vaan myös liiketoimintaosaamista. Laskentahenkilön tulee olla ryhmätyö- sekä kommunikointi- ja 60

5 kielitaitoinen, ja hänen perustehtävänään on tietysti huolehtia sekä määrällisen että laadullisen informaation tuottamisesta päätöksenteon ja erityisesti strategiatoiminnan tueksi. Eri tutkimuksista voitaisiin poimia vieläkin pidempi controllerin ominaisuuksien vaatimuslista (ks. esim. Grandlund & Lukka 1997, Järvenpää 1998 ja 2002, Partanen 2001), mutta kaikkia esitettyjä ominaisuuksia ei laskentaihmisellä taida juuri koskaan olla. Johdon laskentatoimen uudistuminen ja kansainvälistyminen näkyvät myös jo tuon controller-toiminnon ja -tehtävänimikkeen lanseeraamisena laskentatoimen terminologiaan. Controllereita etsitään joka sunnuntain Helsingin Sanomissa näkyvin ilmoituksin. Myös uutta talousjohtamisen kirjallisuutta on alkanut meillä Suomessakin ilmestyä aiempaa runsaammin (melko uunituoreita esimerkkejä mm. Alhola ja Lauslahti 2005 ja Pellinen 2005). Liekö juuri liiketoimintaosaamisen käsitteen suosio aktivoinut myös talousjohtamisen osaajia kirjoituspuuhiin? Laskenta-ajattelun ja -käytäntöjen samanlaistuminen yli sektorirajojen Vielä 1980-luvulla laskentatoimen ja talousjohtamisen opit olivat tiukasti sektoroituneet sen mukaan, oliko kysymys yritys- vai julkisen sektorin ja edelleen vielä valtion tai kunnan laskentatoimesta ja talousohjauksesta. Tänään asia on jokseenkin toinen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana laskentatoimi on harmonisoitunut myös yli sektorirajojen. Enää ei ole suurta erottavaa kuilua yrityksen laskentatoimen ja julkisen hallinnon laskentatoimen välillä, ja Suomi on ollut tässä kehityksessä yksi edelläkävijä. Tämä koskee erityisesti rahoituksen laskentatointa, kirjanpitoa ja tilinpäätöstä mutta myös johdon laskentatointa eri alueineen. Aivan kuten yritykset, myös kunnat ja valtio vannovat kahdenkertaisen, suoriteperusteisen kirjanpidon ja tilinpäätösinformaation (accrual-based accounting) nimeen. Niin sanotun uuden julkisen taloushallinnon (NPFMideologian) myötä liikelaskentaa on alettu pitää parempana laskentatoimen mallina kuin perinteisiä julkisen hallinnon kameraalisia laskentajärjestelmiä. Tosin epäilyjäkin suoriteperusteisen laskentatoimen paremmuudesta julkisen taloushallinnon ja -ohjauksen tarpeisiin on kirjallisuudessa esitetty (ks. esim. Olson, Guthrie ja Humphrey 1998). Tuloslaskelmat ja taseet eivät siis enää ole yksinomaan yrityssektorille kuuluvia asioita. Yhtä hyvin kuin Kesko, Nokia tai Metso myös Jyväskylän kaupunki, Tampereen yliopisto ja Suomen valtio laativat vuosittain tilinpäätöksensä tuloslaskelmineen, taseineen ja liitetietoineen. Tulevaisuus ei näytä yhtään sen eriytyneemmältä, päinvastoin. Siinä missä yrityssektorin kirjanpitonormisto tulevaisuudessa nojaa kansainvälisiin laskentatoimen standardeihin (IAS/IFRS), siinä julkisen hallinnon kansallisia normistoja kolkuttelevat kansainväliset julkisen sektorin laskentatoimen 61

6 standardit, IPSAS (International Public Sector Accounting Standards 1 ) tai ehkä IPSFRS. Suomen valtionhallinnossa IPSAS-standardeja käännetään parhaillaan standardi standardilta suomeksi ja pohditaan niiden nykykäytäntöjä muuttavaa merkitystä valtion laskentatoimen näkökulmasta. Lähtökohtaisesti IAS- ja IPSAS-standardit ovat yhteneväiset niin pitkälle kuin mahdollista. 2 Rahoitusmarkkinoiden ja laskentatoimen kansainvälistyminen on tuonut selkeitä uudelleenpainotuksia myös laskentatoimen informaation käyttäjänäkökulmaan. Kun ja 80-luvulla laskentatoimen doktriinissa informaation hyväksikäyttäjäryhmiä sidosryhmäajatteluun (stakeholder thinking) nojautuen laajennettiin käsittämään kaikki yrityksen taloudesta kiinnostuneet sidosryhmät, tänään kansainvälisen ajattelun valtavirrassa on noussut yksi sidosryhmä, nykyiset ja potentiaaliset omistajat, muita tärkeämmäksi (shareholder thinking). Liiketoimintaa harjoittavan, voittoa tavoittelevan organisaation perimmäisenä tarkoituksena katsotaan olevan luoda arvoa osakkeenomistajille. Käypien arvojen (fair value) käyttäminen IFRS-tilinpäätöksissä varojen arvostuksessa palvelee erityisesti osakkeenomistajia yrityksen arvon tunnistamisessa. Samasta syystä johdon laskentatoimen puolella suosiossa ovat taloudellisen lisäarvon (EVA Economic Value Added) ja muut osakkeenomistajiin liittyvät mittarit. Omistajanäkökulman ja omistajaohjauksen korostaminen eivät nekään koske yksinomaan yrityssektoria ja sen laskentatointa. Siksi on voimakkaasti omaksuttu liiketoiminta- ja omistajuusajattelu sekä niiden mukaiset toimintamallit ja terminologia meillä myös julkisessa hallinnossa. Osoituksena tästä ovat liikelaitostamisen, yksityistämisen, tulosyksiköittämisen, tulosohjauksen, ulkoistamisen, prosessien omistajuus-ajattelun jne. trendit. Liiketoimintaosaamiselle on siis todella käyttöä myös julkisella sektorilla. Laskentatoimen harmonisointi yli sektorirajojen kattaa paljolti myös johdon laskentatoimen kentän. Toimintolaskenta tarjoaa mahdollisuuksia myös perinteisesti heikoissa kantimissa olleen julkisen sektorin kustannuslaskennan ja johdon laskentajärjestelmien kehittämiseen. Omakustannuslaskenta, toimintolaskenta ja toimintojohtaminen, strategian implementointi ja suorituksen mittaaminen BSC:n tai muun vastaavan mittariston avulla ovat niin julkisen hallinnon kuin yrityssektorinkin nykypäivää (ks. esim. Määttä & Ojala 1999). Veikkaan vielä vahvempaa yhteistä tulevaisuutta. Laskentatoimi on oppiaine, joka muodostuu monista erilaisista malleista ja tekniikoista. Laskentatoimen osaaminen kuitenkin syntyy juuri siitä, että ymmärretään laskelmien käyttömahdollisuudet erilaisissa organisaatiokonteksteissa ja erilaisissa päätöksentekotilanteissa. 1 The International Federation of Accountants (IFAC), sen julkisen sektorin komitea (Public Sector Committee, PSC) muodostaa laskentatoimen ja tilintarkastuksen standardeja julkista sektoria, siis esim. valtiota ja kuntasektoria sekä niiden toimintayksikköjä varten. 2 Jokainen IPSAS-standardi alkaa esipuheella, jossa todetaan, että this International Public Sector Accounting Standard (#1) is drawn primarily from International Accounting Standard (#1). Vastaavasti jokainen IPSAS-standardi päättyy vertailuun, jossa luettelona tuodaan esille ko. IPSAS-standadin ja vastaavan IAS-standardin keskeiset erot. 62

7 Liiketoiminnasta oppeja ottavat julkisen sektorin toimintamallit (tulosohjaus ja -johtaminen, kilpailuttaminen, kilpailu- tai kvasikilpailu, tilaajatuottajamallit jne.) edellyttävät samanlaisia talousohjauksen ja johtamisen välineitä kuin mitä yrityssektorillakin on käytössään. Tarvetta olisi kustannuslaskelmille, hinnoittelulaskelmille, erilaisille investointi- ja muille vaihtoehtolaskelmille jne., kunhan vain olisi riittävää osaamista. Laskentatoimen tekniikkojen hallitsemattomuus ei kuitenkaan liene pulmallisin asia, vaan suurempi puute ehkä sittenkin liittyy laskentatoimen informaation luonteen ja käyttömahdollisuuksien ymmärtämiseen erilaisissa päätöksentekotilanteissa. Eri alojen ammattilaiset tuntevat oman organisaationsa hyvin (esimerkiksi lääkärit sairaalaympäristön ja sen toiminnan), mutta ovatko he siltikään parhaita laskijoita ja laskentatoimen hyväksikäyttäjiä? Laskentatoimen tuottama informaatio on harvoin ehdottoman totuuden faktaa tai käytännön toimenpitein tässä hetkessä tarkistettavissa olevia mittaustuloksia (vrt. Vehmanen 2002). Laskentatoimen informaation luonteen ymmärtäminen sekä raporttien lukeminen ja oikea tulkinta edellyttävät pintatietoa syvempää laskentatoimen osaamista. Laskentatoimen raporttien tulkinta ja oikeiden johtopäätösten teko on sitä, mitä liiketoimintaosaaminen todella edellyttää. Sekä laskentatoimen informaation tuottajat että käyttäjät ovat ihmisiä. Laskentatoimi kaiken kaikkiaan on inhimillistä toimintaa. Inhimillisen näkökulman liittäminen laskentatoimen tutkimusperspektiiveihin on voimistunut juuri 90-luvulla (Suomessa erityisesti Pihlannon laaja tutkimustuotanto, ks. esim. 2003). Talousjohtamisen osaamista sekä ymmärrystä laskentatoimen mahdollisuuksista ja rajoitteista ihmisten käytössä tarvitaan sekä yritys- että julkisen sektorin päätöksenteossa. Tilivelvollisuuden ja raportoinnin laajeneminen uusille alueille Edelleen väitöskirjaani ja -tilaisuuteenikin keväällä 1990 palaten muistelen vastaväittäjäni panneen minut tilille ympäristölaskentatoimesta, johon viittasin joko työssäni, lektiossani tai muussa puheessani yhteiskunnallisen laskentatoimen uutena tulokkaana. Olin tuolloin toukokuussa 1990 vasta käynyt eräässä ulkomaisessa seminaarissa ja kuullut siellä jonkun sanovan sanat green accounting. En tainnut olla aivan varma, olinko edes kuullut oikein, mutta epäilemättä olin. Nykypäivänä laskentatoimen tehtävä ei rajoitu vain taloudellisen tuloksen, varallisuuden ja rahoitusaseman esittämiseen, vaan tilivelvollisuus on laajentunut muun muassa ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportointiin. Edelläkävijäyritykset ovat raportoineet vapaaehtoisesti ympäristöasioistaan jo noin kymmenen vuotta. Laaja-alaisempi yhteiskuntavastuun raportointi on yleistynyt 2000-luvulla niin maailmalla kuin myös meillä Suomessa. Yhteiskuntavastuuraportin laatimista ohjeistaa kansainvälinen GRI (Global Reporting Initiative). Yhteiskuntavastuuraportissa kootaan yhteen sekä organisaation ympäristö- että taloudelliset ja sosiaaliset asiat. Niissä voidaan kertoa ympäristöasioiden lisäksi sellaisista sosiaalisista asioista kuin 63

8 henkilöstön hyvinvoinnista ja tasa-arvosta tai vaikkapa yrityksen toiminnasta kehitysmaissa. Tätä nykyä noin 50 % maailman 250 suurimmasta yrityksestä ja meillä Suomessa runsaat 40 % 100 suurimmasta yrityksestä julkaisee yhteiskuntavastuuraporttinsa (ks. lähemmin Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportteja laativat myös julkisen hallinnon organisaatiot, esimerkiksi kunnalliset liikelaitokset, energia- ja vesilaitokset. Raportoinnin laajeneminen uusille alueille haastaa yritysten talousjohdon uusille osaamisalueille. Kaiken kaikkiaankin uudet raportointialueet henkilöstötilinpäätös, ympäristötilinpäätös ja yhteiskuntavastuuraportointi hakevat vielä sisältöään ja muotoaan (vrt. Troberg 2001) sekä myös vastauksia kysymyksiin, keitä varten näitä raportteja laaditaan, ketkä niitä käyttävät ja mihin tarkoituksiin. IT ja laskentatoimen ammattilaiset 1980-luvulla saatettiin laskentatointa ja laskenta-ajattelua vielä tutkia irrallaan tietojärjestelmistä, mutta tänään laskentatoimen tekninen toteutus ja informaatioteknologia nousevat vääjäämättä laskentatoimen erääksi tarkasteluperspektiiviksi. Toki 1980-luvulla taloushallinnon tietokoneistuminen oli jo hyvällä alulla, mutta tuskin kukaan osasi tuolloin aavistaakaan, mihin ja millä vauhdilla oltaisiin menossa. Eipä olisi tuolloin osattu arvata, minkälaiseen IT-, digi- ja e-maailmaan 2000-luku meidät toisi. Laskentatoimen perustehtävät, tietojen rekisteröinti ja raportointi hoidetaan yhä yleisemmin osana integroituja toiminnanohjausjärjestelmiä (ERP- Enterprise Resource Planning järjestelmiä) mm. SAPein tai Baanein ja niihin kuuluvin taloushallinnon modulein. Nämä tietojärjestelmät ohjaavat yritysten henkilöstö-, tavara-, raha- ja tietovirtoja. Olennaisina näihin kuuluvat tietovarastot ja niissä tapahtuva tietojen prosessointi sekä raportointi käyttötarpeiden mukaan. Tietojärjestelmiin liittyvät lupaukset ovat olleet usein liiankin optimistisia, mutta ihmetellä saa, tuleeko varsinainen laskentatoimen osaaminen ja laskenta-ajattelu jäämään näiden integroitujen toiminnanohjausjärjestelmien jalkoihin ja niitä nikkaroivien atk-henkilöiden tiedon ja osaamisen varaan. Sellaisiakin merkkejä on olemassa. Sitä mukaa kun laskentarutiinit alkavat hoitua pelkällä enterin painalluksella, voivat laskentatoimen ammattilaiset käyttää työaikansa ja energiansa vaativampiin analysointi- ja johdon konsultointitehtäviin. Siinä missä controllerit ovat jo siirtyneet tai ainakin siirtymässä talousosastoilta johtoryhmiin ja varsinaisen busineksen pariin, siinä myös kirjanpitäjien ennustetaan sähköisen taloushallinnon myötä pääsevän irti rutiineista ja paperien pyörittämisestä haastavampiin tehtäviin (ks. Jaatinen 2006). Koska ja miten sataprosenttisesti näin tulee käymään, jää nähtäväksi. Se joka tapauksessa näyttää jo varmalta, että laajakaistat, e-laskut ym. IT-ratkaisut tulevat radikaalisti muuttamaan tilitoimistoalaa sekä yritysten talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien hoitamista. Yritykset keskittyvät strategisiin ydintehtäviinsä ja ulkoistavat talous- ja henkilöstöhallinnon rutiininsa (tai keskittävät nämä 64

9 tehtävät omiin in-house palvelukeskuksiinsa, Shared Service Centereihin). Kysymys on taloushallinnon rutiinitehtävien keskitetystä hoitamisesta ja skaalaetujen etsimisestä. Kehityksen eturintamassa kulkevat tilitoimistot tarjoavat jo myös controller-palveluja jopa suurille yrityksille. Lopuksi Yhteenvetona totean, että laskentatoimi tänään on hyvin kansainvälistä. Kansainvälinen laskentatoimi ei ole enää yksi kurssi tai ulottuvuus, vaan laskentatoimi on kansainvälistä kaikilla tasoilla Se on sitä paitsi tutkimusalueena myös oppina ja käytännön toimintana. Tästä syystä myös laskentatoimen koulutuksen on oltava kaikin mahdollisin tavoin kansainvälistä. Suomalainen laskenta-ajattelu ja koulutus ovat katoavaa perinnettä. Laskentatoimi on kieli. Se on talouden kieli omine ja alati kehittyvine terminologioineen. Laskentatoimen kieli on konkreettisestikin hallittavia paitsi omalla äidinkielellä, ainakin myös englanniksi, kansainvälisellä talouden kielellä. Laskentatoimen tietojen rekisteröinti, tallentaminen ja raporttien tuottaminen tapahtuvat yhä useammin henkilöstö-, tavara-, raha- ja tietovirtoja ohjaavien integroitujen toiminnanohjausjärjestelmien puitteissa. Laskentatoimen ammattilaisten tulee olla moniosaajia. Ainakin osan laskentaihmisistä tulee hallita tietokoneet sekä tietokoneohjelmat ja -ohjelmistot, erityisesti taloushallinnon ohjelmistot ja toiminnanohjausjärjestelmäkokonaisuudet. Osan laskentaihmisistä ja erityisesti niiden, jotka ovat johdon laskentatoimen tehtävissä controllereina, tulee hallita strategiatoiminta eri osa-alueineen ja osata rakentaa organisaatiolleen sen strategiaan ja visioon perustuvat ohjausjärjestelmät ja suoritusmittaristot. Osan täytyy hallita normit, niin itse laskentatoimen alueella kuin myös esimerkiksi välittömän ja välillisen verotuksen ja yhteisölainsäädännön alueella. Normisidonnaisuus on laskentatoimen perinteinen piirre, tosin tänään normit ovat paitsi kansallisia myös aiempaa painokkaammin kansainvälisiä. Lisäksi normit vaihtuvat entistäkin tiuhempaan. Professori Pekka Pihlanto totesi eräässä vuonna 1986 julkaistussa kirjoituksessaan, että laskentatoimen kannalta keskeiset lähitieteet ovat aikojen kuluessa vaihdelleet. Esimerkiksi oikeustiede, kansantaloustiede ja matematiikka ovat kukin vuorollaan olleet primäärisen taustatieteen asemassa Tänään tuohon listaan kuuluu siis ainakin kaksi uutta tieteenalaa: tietojärjestelmätieteet ja strategiat, joihin kumpaankin laskentatoimen kytkennät ovat edellä esitetyllä tavalla todella vahvat. Enää ei laskentaihmiselle riitä perinteinen kamreerin roolikuva. Ammattiosaamisen lisäksi talousjohdolta vaaditaan dynaamista ja innovatiivista osallistumista liikkeenjohtamiseen. Tehtäväkenttään nousee koko ajan uusia, myös arvopohjaan nojaavia asioita: ympäristötilinpäätös, henkilöstötilinpäätös, eettinen raportointi ja yhteiskuntavastuun raportointi. Näitä kaikkia ei laskenta-alan ammattilainen osaa tehdä yksin, mutta siksipä hänen pitääkin olla erityisen yhteistyökykyinen ja -haluinen muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. 65

10 Edellä olen lähes pari vuosikymmentä vuotta vanhan väitöskirjatutkimukseni pohjalta tarkastellut laskentatoimen viime aikaista kehitystä. Olen katsellut asioita vähän laidasta laitaan, mutta näin luulen voineeni osoittaa sen, että laskentatoimi eri tasoilla ja eri näkökulmista tarkastellen on todella aikansa lapsi. Se muuttuu maailman muuttumisen mukana. Laskentatoimi tarjoaa välineitä liiketoimintaosaamisen haasteisiin, mutta vain asiansa osaavien ja myös laskentatoimen syvempää olemusta ymmärtävien ihmisten käytössä. Lähteet Alhola, Kari ja Lauslahti, Sanna (2005) Taloutta johtamista varten esimiehille ja asiantuntijoille. Yritysjulkaisut Edita. Helsinki. Grandlund, Markus & Lukka Kari (1997) From Bean-Counters to Change Agents: The Finnish Management Accounting Culture in Transition. Liiketaloudellinen Aikakauskirja 3/1997. Jaatinen, Pirkko (2006). Konekielisistä yhteyksistä sähköiseen taloushallintoon Analyysi kirjanpidon teknisistä innovaatioista ja kirjanpitäjän työn kehityksestä 1980-luvulta nykypäivään. Tampereen yliopisto (tulossa). Johnson, H. Thomas and Kaplan, Robert S. (1987) Relevance Lost. The Rise and Fall of Management Accounting. Harvard Business School Press, Boston Massachusetts. Järvenpää, Marko (1998) Strateginen johdon laskentatoimi ja talousjohdon muuttuva rooli. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja D-1:1998, Turku. Järvenpää, Marko (2002) Johdon laskentatoimen liiketoimintaan suuntautuminen laskentakulttuurisena muutoksena vertaileva casetutkimus. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja A Järvinen, Risto - Prepula, Eero - Riistama, Veijo - Tuokko, Yrjö (2000) Kirjanpito ja tilinpäätös uuden kirjanpitolain mukaan, WSOY, Ekonomia-sarja, Porvoo. Kasurinen, Tommi (1998) Strategic Management Accounting, Review of Literature and Integrated Framework. Helsinki School of Economics and Business Administration, Working Papers W-209. Lehtinen, Uolevi (2005) Liiketoimintaosaaminen, teknologiaosaaminen ja yliopistojen kolmas tehtävä. Tieteenpäivät Määttä, Seppo & Ojala, Timo (1999) Tasapainoisen onnistumisen haaste, Johtaminen julkisella sektorilla ja Balanced Scorecard, Hallinnon kehittämiskeskus Valtiovarainministeriö, Oy Edita Ab, Helsinki. Näsi, Juha ja Aunola, Manu (2002). Strategisen johtamisen teoria ja käytäntö. Metalliteollisuuden Kustannus Oy, Tampere. 66

11 Näsi, Juha ja Neilimo, Kari (2006) Mitä on liiketoimintaosaaminen. WSOY (tulossa) Näsi, Salme (1990) Laskenta-ajattelun kehitys viime vuosisadan puolivälistä nykypäiviin, Suomenkieliseen laskentatoimen kirjallisuuteen perustuva historiantutkimus. Tampereen yliopisto. Tampere. Olson, Olov Guthrie, James, Humphrey, Chistopher (1998) Global Warning: Debating International Development in New Public Financial Management. Cappelen Akademisk Forlag AS, Oslo. Partanen, Vesa (2001) Muuttuva johdon laskentatoimi ja organisatorinen oppinen.: Field-tutkimus laskentahenkilöstön roolin muutoksen ja uusien laskentainnovaatioiden käyttöönoton seurauksista. Turun kauppakorkeakoulun Julkaisuja A-6:2001. Pellinen, Jukka (2005) Talousjohtaminen. Talentum. Helsinki. Pihlanto, Pekka (1986) Laskentatoimen tutkimuksen uusia painotuksia. Liiketaloudellinen Aikakauskirja 1/1986. Pihlanto, Pekka (2003) The Role of the Individual Actor in Different Accounting Research Perspectives. The holistic individual image as a tool for analysis. Scandinavian Journal of Management 19. Reponen, Tapio (2004) Kauppatieteistä vahva pohja yrittäjyydelle. Talouselämä 1/2004, Talemtum. Troberg, Pontus (2001) Kansainvälisen tilinpäätösraportoinnin nykytilanne ja tulevaisuus, Liiketaloudellinen Aikakauskirja 2/2001. Vehmanen, Petri (1992) Johdon laskentatoimi ja rahoituksen laskentatoimi ehdotus terminologian tarkistamiseksi. Liiketaloudellinen Aikakauskirja, 1/1992. Vehmanen, Petri Koskinen Kai (1997) Tehokas kustannushallinta. Ekonomia, WSOY. Porvoo. Vehmanen, Petri (2002) Tilinpäätösinformaation ennustepitoisuus, Liiketaloudellinen Aikakauskirja, 2/2002. Laskentatoimen professori, KTT Salme Näsi on toiminut vuodesta 1993 lähtien aluksi laskentatoimen apulaisprofessorina Oulun yliopistossa ja professorina Jyväskylän yliopistossa vuosina , viimeisinä vuosina myös yliopiston ensimmäisenä vararehtorina. Vuodesta 2002 lähtien hän on toiminut laskentatoimen professorina Tampereen yliopistossa. Näsi on ollut tutkijana ja vierailevana professorina kolme lukuvuotta myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Näsi on julkaissut useita artikkeleita kansainvälisissä kokoomateoksissa ja aikakauskirjoissa sekä rahoituksen laskentatoimen että johdon laskentatoimen kehityksestä Suomessa ja myös Pohjoismaissa. Hän on myös toiminut useissa tieteellisissä neuvottelukunnissa. Tällä hetkellä hän on Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan, hallintoja talousjaostan sekä SOK:n tieteellisen neuvottelukunnan jäsen. Hän on myös Pirkanmaan Osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen. 67

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Talousjohtaja vie perille. 0 Kai Tihilä 0 CxO Academy

Talousjohtaja vie perille. 0 Kai Tihilä 0 CxO Academy Talousjohtaja vie perille 0 Kai Tihilä 0 CxO Academy 30.11.2011 Esityksen sisältö 1. Talousjohtajan tehtävät 2. Tilastoja taustaksi 3. Liiketoimintaa tukeva talousjohtaminen 4. Talousjohtamisen organisointi

Lisätiedot

strateginen johdon laskentatoimi

strateginen johdon laskentatoimi strateginen johdon laskentatoimi Esa Puolamäki strateginen johdon laskentatoimi Kasvuyrityksen liiketoiminnan ohjausmenetelmät Tietosanoma Copyright Esa Puolamäki ja Tietosanoma Oy Tietosanoma Oy Bulevardi

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Pääaineinfo Kustannusjohtaminen Cost Management. Yliopisto-opettaja

Pääaineinfo Kustannusjohtaminen Cost Management. Yliopisto-opettaja Pääaineinfo 2015-16 Kustannusjohtaminen Cost Management Professorit: Timo Kärri Hannu Rantanen (Lahti) Lisätietoja: Leena Tynninen leena.tynninen@lut.fi Yliopisto-opettaja Pääaine pähkinänkuoressa menetelmät

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN

BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos, organisaatioviestinnän oppiaine Kurssi 71C04000 Prof. Nando Malmelin 21.1.2016 Brändi- SABOTOIJA Brändi- KYYNIKKO

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon muutokseen liittyvät siirtymäsäännökset alkaen.

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon muutokseen liittyvät siirtymäsäännökset alkaen. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon muutokseen liittyvät siirtymäsäännökset. Kauppatieteiden kandidaatin tutkintorakenne muuttuu 1.8.2016. Opiskelija voi siirtyä suorittamaan KTK-tutkinnon etussuunnitelmien

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

22A00110 Laskentatoimen perusteet (6 op) SYLLABUS. Opettaja. Jari Melgin Huone H 3.35/Töölö Puhelin

22A00110 Laskentatoimen perusteet (6 op) SYLLABUS. Opettaja. Jari Melgin Huone H 3.35/Töölö Puhelin 22A00110 Laskentatoimen perusteet (6 op) SYLLABUS Kurssin asema ja ajankohta; luentojen aika ja paikka Opettaja Liiketoimintaosaamisen perusteet Syksy 2016, II-periodi Ma 13.15 15 Ke 13.15 15 To 13.15

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus Page 1 of 5 Finanssi- ja talousasiantuntijan ko Finanssi- ja talousasiantuntijan koulutusohjelmaan hyväksytään vuosittain 40 opiskelijaa. Koulutuksesta valmistutaan tradenomiksi. Tradenomin tutkintoon

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Johtamisosaaminen alihyödynnetty voimavara. XVII Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Rovaniemi 19.1.2012 KTT Mikko Luoma, JTO

Johtamisosaaminen alihyödynnetty voimavara. XVII Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Rovaniemi 19.1.2012 KTT Mikko Luoma, JTO Johtamisosaaminen alihyödynnetty voimavara XVII Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Rovaniemi 19.1.2012 KTT Mikko Luoma, JTO Määritelmä Johtaminen on tavoitteellista vuorovaikutusta organisationaalisessa

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 Tutkimustuloksia henkilöstötyön tietojärjestelmistä 2003 26.9.2003 jarmo.peltoniemi@paconsulting.com Matka HR-järjestelmien maailmaan Oppi ja suositukset

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2011 Sisältö Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen (communications

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

Selvitys SW-Development Oy:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. (Corporate governance statement) 2015

Selvitys SW-Development Oy:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. (Corporate governance statement) 2015 Selvitys SW-Development Oy:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate governance statement) 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1. Yrityksen päätöksentekoelimet 1.1 Yhtiökokous 1.2 Hallituksen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori Tiedolla johtaminen Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Valtion taloushallinnon strategia 2020 ja tiedolla johtaminen Taloushallinnon järjestelmät tukevat tiedolla johtamista,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Yhdessä ja/vai erikseen ICT:n eri osa-alueilla

Lisätiedot

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä?

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Katri Vermanne Maanmittauslaitos Kieku käyttäjäfoorumi 26.11.2015 Esityksen sisältö Maanmittauslaitos pähkinänkuoressa Esimiehen rooli, ammattimainen esimiestyö

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO Hallintotieteen valintakoe 10.6.2008 Valintakokeessa on tehtävät I, II ja III. Jokaiselle tehtävälle on oma oheismateriaalinsa. Kokeen yhteispistemäärä

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Päivi Huotari, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Risto Jämsén Elintarvikepäivä Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa

Risto Jämsén Elintarvikepäivä Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa Risto Jämsén Elintarvikepäivä 2016 Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa Oppia neljällä vuosikymmenellä 12.5.2016 2 Hallintoa ja hallituspaikkoja 12.5.2016 3 Makua Foods Oy käynnistyy Kotimainen

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Golfkentän johtaminen 2016

Golfkentän johtaminen 2016 Golfkentän johtaminen 2016 Mitä kierros maksaa? Ainakin tämän verran 250? 40? 100? 27,50 60? 15? Hinnaston mukaan 1 = 1,4 Hinnaston mukaan 1 = 1,4 Hinnaston mukaan Mitä kierroksen pitäisi maksaa? Ainakin

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

TERO VUORINEN STRATEGIAKIRJA 20 TYÖKALUA

TERO VUORINEN STRATEGIAKIRJA 20 TYÖKALUA TERO VUORINEN STRATEGIAKIRJA 20 TYÖKALUA TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja Tero Vuorinen ISBN 978-952-14-2060-3 ISBN 978-952-2061-0 (sähkökirja) Ulkoasu: Lapine Oy BALTO print,

Lisätiedot

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op):

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Aluetieteen sivuainekokonaisuus (väh. 25) op julkisjohtamisen, julkisoikeuden ALUE2021 Aluetalous ja liikennejärjestelmät

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Suomen meripelastusseuran strategia

Suomen meripelastusseuran strategia Suomen meripelastusseuran strategia 2008-2014 Esitys 1 Seuran historian 3. strategiakierros a e Voimassa oleva 2004 2010 strategia vahvistettiin yleiskokouksessa 27.2.2004 Kierros oli laaja ja lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana 15.11.2011 Jonna Stenman Tässä on oltava jotain mielenkiintoista kun siihen suhtaudutaan niin intohimoisesti Jonna Stenman 15.11.2011

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot