Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu tausta, sisältö ja arvioiminen

Transkriptio

1 Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu tausta, sisältö ja arvioiminen Antti Järventaus Pro Gradu Teologinen tiedekunta Systemaattisen teologian laitos Sosiaalietiikka marraskuu 2002

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Laitos Institution systemaattisen teologian teologinen Tekijä Författare Antti Järventaus Työn nimi Arbetets titel Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu tausta, sisältö ja arvioiminen Oppiaine Läroämne sosiaalietiikka Työn laji Arbetets art Aika Datum Marraskuu 2002 Sivumäärä Sidoantal 115 pro gradu Tiivistelmä Referat Tutkielmassa selvitetään, millainen käsitys vastuusta sisältyy globalisaation myötä vahvistuneeseen yritysten yhteiskunnallista vastuuta korostavaan trendiin. Tutkimusmetodina on käytetty systemaattista analyysia. Tärkeimmät lähteet ovat YK:n Global Compact --aloite, OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille ja Euroopan yhteisöjen komission vihreä kirja yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämiseksi. Lisäksi tarkastellaan kestävän kehityksen raportointiohje GRI:tä, työoloja määrittävää SA8000-standardia, sidosryhmävuorovaikutusta määrittävää AA1000-prosessistandardia ja eettisen sijoitusindeksin FTSE4Goodin valintakriteereitä. Yhteiskuntavastuun taustaa kuvaava luku tukeutuu ensisijaisesti David Graysonin ja Adrian Hodgesin kirjaan Everybody s Business sekä Manuel Castellsin kolmiosaiseen teokseen The Information Age. Tutkimuksen alkuosassa tarkastellaan yrityksen yhteiskuntavastuu --trendin yhteyttä globalisaatioon. Trendin taustalla vaikuttaa maailmanlaajuinen muutos yritysten ja valtioiden rooleissa ja keskinäisissä valtasuhteissa sekä kasvanut tietoisuus globaaleista ongelmista. Nämä ovat synnyttäneet tarpeen hallita talouden globalisaatiota kohdistamalla yrityksten toimintaan uudenlaisia vaatimuksia. Vaatimukset kohdistuvat yrityksiin niiden sidosryhmien kautta ja eroavat toisistaan niin motiiveiltaan kuin sanktioiltaankin. Yhteistä niille on, että ne pyrkivät ohjaamaan yrityksiä aikaisempaa laajempaan vastuunottoon. Yhteiskuntavastuun sisältöä määrittävät kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö sekä yritystoimintaa koskevat kansainväliset julistukset. Lisäksi siihen vaikuttavat sidosryhmien odotukset. Vastuun sisältö voidaan jakaa viiteen kategoriaan: ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työtä koskevien oikeuksien kunnioittamiseen, ympäristövastuuseen, sidosryhmäajatteluun sekä yrityksen toimintatapaan rakentuneeseen vastuuseen. Vastuun kohteiksi määrittyvät näin ollen yrityksen sidosryhmät ja ympäristö. Yrityksen vastuullisuutta voidaan arvoida erilaisin menetelmin. Ne kattavat erilaisia yhteiskunnallisen vastuun ulottuvuuksia ja niiden sisältämät käsitykset siitä, mitä vastuullinen yritystoiminta on, eroavat toisistaan. Toiset menetelmät määrittelevät vastuullisuuden tiettyjen toimintaa kuvaavien tavoitetasojen saavuttamiseksi. Toiset sen sijaan korostavat tietyllä tavalla organisoidun ja tietyt laadulliset kriteerit täyttävän toiminnan merkitystä. Avainsanat - Nyckelord yritysetiikka, yrityksen yhteiskunnallinen vastuu, vastuu Säilytyspaikka - Förvaringställe teologisen tiedekunnan kirjasto Muita tietoja

3

4 Let us choose to unite the power of markets with the authority of universal ideals. Let us choose to reconcile the creative forces of private entrepreneurship with the needs of the disadvantaged and the requirements of future generations. 1 Kofi Annan, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri 1 Yhdistäkäämme markkinoiden voima ja yleismaailmalliset ihanteet. Sovittakaamme yhteen yksityisen yrittäjyyden luovat voimat sekä vähäosaisten tarpeet ja tulevien sukupolvien vaatimukset. UN 2001a. 3

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä...2 Sisällysluettelo Johdanto Johdatus tutkielman aihepiiriin Tutkimusongelma, metodologia ja teoreettiset lähtökohdat Tutkimusmateriaali Aikaisempi tutkimus Tutkimuksen kulku Yhteiskunnallinen vai sosiaalinen vastuu? Tutkielman lähtökohta: vastuun käsite Yhteiskuntavastuun taustatekijät Globalisaation muutosvoimat Sidosryhmien yrityksiin kohdistamat odotukset Siirtymä omistajalähtöisyydestä sidosryhmälähtöisyyteen Yhteiskuntavastuun sisältö Yhteiskuntavastuun yleisiä teemoja: kestävä kehitys, yrityskansalaisuus, ja sidosryhmäajattelu Yhteiskuntavastuun lähteet Global Compact OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille Euroopan yhteisöjen komission vihreä kirja yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämisestä Analyysi: yrityksen yhteiskunnallisen vastuun sisältö Yhteiskunnallisen vastuun arviointi Kestävän kehityksen raportointi: GRI Ihmisoikeudet ja työhön liittyvät oikeudet: SA8000-standardi Sidosryhmäsuhteet: AA1000-prosessistandardi Eettinen sijoittaminen: FTSE4Good-indeksin kriteerit Analyysi: vastuullisen yrityksen kriteerit Johtopäätökset...99 Lyhenteet, lähteet ja kirjallisuus Lyhenteet Lähteet Kirjallisuus Painettu kirjallisuus Lehtiartikkelit Internet-sivut ja dokumentit

6 1. Johdanto Johdatus tutkielman aihepiiriin Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu on vuosituhannen vaihteessa noussut yhdeksi liike-elämän keskeisistä trendeistä. Yritykset kirjaavat arvojaan ja eettisiä periaatteitaan, raportoivat vaikutuksistaan ympäristöön ja yhteiskuntaan ja pyrkivät tiiviimpään vuorovaikutukseen sidosryhmiensä kanssa. Kansalaisjärjestöt ovat löytäneet entisistä vihollisistaan uusia liittolaisia ja hyvän tekemisestä on tullut osa kannattavaa liiketoimintaa. Yhteiskunnallinen vastuu ei kuitenkaan ole uusi ilmiö luvun alkupuolella syntyivät ensimmäiset työväenliikkeet ja vuosisadan loppupuolella kuluttajat ilmaisivat ensi kerran vaatimuksensa tuotevastuun kantamisesta luvulla kuultiin ensimmäiset vaatimukset yhteiskunnallisen vastuun raportoimisesta ja vuosisadan puolen välin paikkeilla oli luotu perusta modernille keskustelulle yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. 4 Ajatus yritysten yhteiskuntavastuusta ja sen raportoinnista kehittyi ja 60-lukujen mittaan, mutta varsinaisesta trendistä voidaan puhua vasta 1970-luvulla. Öljykriisi ja muuttunut talouspoliittinen ilmasto 1970-luvun viimeisinä vuosina tosin käänsivät trendin laskuun ja vasta 1980-luvun puolenvälin jälkeen kiinnostus yhteiskunnalliseen vastuuseen virisi uudelleen ympäristökysymysten myötä. 5 2 Liikesivistysrahasto ja Sonera Entrum Oy ovat tuellaan mahdollistaneet tutkielman valmistumisen nykyisessä laajuudessaan. Lämpimät kiitokset tukijoilleni. 3 Wheeler & Sillanpää 1997, 62-64, Zadek et al. 1997, Werhane & Freeman (ed.) 1997, Zadek et al. 1997, 50. 5

7 Viimeaikainen yhteiskuntavastuu-ilmiö on voimakkaampi kuin edeltävinä vuosikymmeninä ja siihen liittyy piirteitä, jotka erottavat sen varhaisemmista vaiheista. Nykyiset yritysten yhteiskuntavastuun erityispiirteet tuleekin ymmärtää globalisaatiokehitystä ja sen hallintaa vasten Tutkimusongelma, metodologia ja teoreettiset lähtökohdat Tämän tutkielman tavoitteena on ensisijaisesti selvittää, millainen käsitys vastuusta sisältyy ilmaisuun yrityksen yhteiskunnallinen vastuu. Erilaisia näkemyksiä yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta on lukemattomia. Ammattiliittojen näkemykset eroavat yritysten käsityksistä, monikansallisten suuryritysten näkemykset puolestaan paikallisten pienyrittäjien käsityksistä ja niin edelleen. Tutkielmassa tarkastellaan yhteiskuntavastuuta sellaisena kuin se alan tärkeimpien toimijoiden julkaisemissa dokumenteissa ja valtavirtakirjallisuudessa esiintyy. Koska yritysten yhteiskunnallisen vastuun sisältö ja menetelmät sen arvioimiseksi kehittyvät koko ajan, tutkielma on eräänlainen pysäytyskuva yhdestä pisteestä prosessin kehityskaarella. Uutta tässä tutkielmassa on yhteiskuntavastuun tarkastelu vastuun käsitteeseen perustuvan mallin avulla. Malli on rakennettu siten, että se yhtäältä helpottaa vastuun yksittäisten osatekijöiden analysointia, toisaalta auttaa kokonaiskuvan rakentamista ja eri osatekijöiden keskinäisten suhteiden hahmottamista. Aihetta lähestytään soveltavan etiikan näkökulmasta ja ote on teoriapainotteinen. Metodina on systemaattinen analyysi. 6 Väyrynen 2001, 72. 6

8 1.3. Tutkimusmateriaali Vastuun käsitettä tarkastellaan johdantoluvussa sekä moraalifilosofisen tutkimuksen, että yritysten etiikkaa käsittelevään kirjallisuden avulla. 7 Toisen luvun esitys yhteiskunnallisen vastuun taustasta perustuu David Graysonin ja Adrian Hodgesin teokseen Everybody s Business, joka kuvaa globaalien muutosten vaikutusta yritysten toimintaympäristöön. 8 Heidän näkökulmaansa on laajennettu yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevalla materiaalilla 9 sekä viimeaikaisella väestöä ja ympäristöä koskevalla tutkimustiedolla 10. Globalisaationäkökulmaa on syvennetty Manuel Castellsin The Information Age trilogian, David Heldin toimittaman A Globalizing World? teoksen sekä Raimo Väyrysen Globalisaatiokritiikki ja kansalaisliikkeet kirjan avulla. 11 Aiheen taustoittamiseksi ja selventämiseksi on käytetty kirjallisuutta eri aihepiireistä. 12 Sidosryhmäteorian kuvaus luvussa 2 perustuu kirjallisuuteen, joka tarkastelee teoriaa sekä liiketoiminnan 13 että yritysetiikan 14 näkökulmista. Kuvausta on laajennettu materiaalilla, jossa sidosryhmävuorovaikutus esitellään osana yrityksen yhteiskunnallista vastuuta. 15 Sidosryhmien kuvaus perustuu ensisijaisesti Graysonin ja Hodgesin esitykseen 16, jota on rikastettu eri lähteistä 7 Des Jardins & McCall Jonas Kirjavainen May Sillanpää Zimmermann Grayson & Hodges ABI Elkington McIntosh et al Observatory of European SMEs Loh UNDP World Bank Castells 1997, 2000a, 2000b. Held (ed.) 2000, sisältää Cochrane & Painin, McGrew n ja Thompsonin artikkelit. Väyrynen Eklund GRI Klein Rantanen Takala Wheeler & Sillanpää Kinkki Freeman Kaptein Kujala Observatory of European SMEs Wheeler & Sillanpää ABI Grayson & Hodges Takala TT Grayson & Hodges 2001, 74. 7

9 poimituilla tiedoilla. 17 Sidosryhmien analyysi perustuu Liisa Mäkelän kehittämään malliin. 18 Luvun lopun kuvaus yritysten reaktioista perustuu yrityksen yhteiskunnallista vastuuta yleisesti kuvaaviin teoksiin ja julkaisuihin. 19 Yritysten yhteiskunnallisen vastuun ideologista siirtymää kuvaava osuus on referoitu Tuomo Takalan artikkelista. 20 Kolmannen luvun alussa esitellään yrityksen yhteiskunnallisen vastuun yleisiä teemoja, joista kutakin on valotettu useamman lähteen avulla. 21 Jakso, jossa kuvataan yhteiskuntavastuun sisältöä yleisesti määrittäviä tekijöitä, perustuu ensisijaisesti Teollisuuden työnantajien Yrityksen yhteiskuntavastuujulkaisuun. 22 Kolmannessa luvussa analysoidaan yhteiskunnallisen vastuun sisältöä määrittäviä dokumentteja, YK:n Global Compact aloitetta, OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille ja Euroopan yhteisöjen komission vihreätä kirjaa yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämisestä. 23 Luvun loppuosan analyysiä on laajennettu tutkielmassa aikaisemmin käytetyllä kirjallisuudella. 24 Neljännessä luvussa tarkastellaan erilaisia menetelmiä, joilla yrityksen yhteiskuntavastuuta voidaan arvioida. Analysoitavat lähteet ovat kestävän kehityksen mukaisen raportoinnin ohje GRI, ihmisoikeuksien ja työhön 17 ABI Bird CSREurope Elkington Environics International EU Kantola Kunelius SRI Compass 2001a, 2001b. 18 Mäkelä ABI Zadek et al Takala Takala on tutkinut aihetta 1980-luvulta lähtien, ks. esim. Takala ABI Elkington EU Goodpaster Goodpaster & Matthews The House of Mandag Morgen Kaptein Kujala McIntosh et al Sillanpää Takala TT Wheeler & Sillanpää TT OECD 2002a, 2002b, 2002c, UN 2002, 2001a, 2001b, 2001c. EU 2002,

10 liittyvien oikeuksien hallintaan liittyvä SA8000-standardi, sidosryhmävuorovaikutuksen organisointiin liittyvä AA1000-prosessistandardi sekä eettisen pörssi-indeksin FTSE4Good:in valintakriteerit yrityksille, jotka haluavat päästä osaksi indeksiä. Kolmen ensiksi mainitun osalta tarkastellaan myös menetelmät lanseeranneiden organisaation julkaisemia, menetelmiä kuvaavia dokumentteja. 25 FTSE4Good-kriteerien analyysin lähteenä käytetään brittiläisen vakuutusyhtiöiden järjestön Association of British Insurersin julkaisua Investing in Social Responsibility, jonka liitteessä indeksin kriteerit on esitetty Aikaisempi tutkimus Koska yhteiskuntavastuun sisältöä määrittävät dokumentit ja vastuullisuuden arvioimisen menetelmät ovat uusia, saatavilla ei vielä ole runsaasti hyödynnettäviä tutkimustuloksia. Yrityksen yhteiskunnallista vastuuta ja liikeelämän etiikkaa sen sijaan on Suomessakin tutkittu jo pitkään. Professori Tuomo Takala on suomalaisen yhteiskuntavastuututkimuksen uranuurtaja. Hän on 1980-luvulta saakka julkaissut tutkimuksia aiheesta ja korostanut vastuun käsitettä yhteiskuntavastuun lähtökohtana. Takala on esittänyt useita erilaisia näkökulmia vastuun käsitteeseen ja soveltanut niitä yrityksen yhteiskuntavastuun määrittelyyn ja kuvaamiseen. Lisäksi Takala on tutkinut, miten vastuullisuus ilmenee yritysjohtajien puheessa. Takalan erityinen ansio on yrityksen yhteiskunnallisen vastuun ideologisten ideaalityyppien hahmottaminen erilaisten näkemysten kirjosta ABI Elkington McIntosh Wheeler & Sillanpää AccountAbility 2001a, 2001b, GRI SAI 2002a, 2002b, ABI 2001, appendix 4, Mm. Takala 1985 ja

11 Maria Sillanpää on rakentanut Takalan laskemalle perustalle ja analysoinut yrityksen strategista päätöksentekoprosessia yhteiskunnallisen vastuun ideologioiden valossa. Myöhemmin Sillanpää on julkaissut yhdessä David Wheelerin kanssa sidosryhmävuorovaikutusta käsittelevän kirjan The Stakeholder Corporation. 28 Johanna Kujala on tutkinut yritysjohtajien käsityksiä liike-elämän moraalista. Hänen väitöskirjassaan vuodelta 2001 moraalikysymyksiä tarkasteltiin nimenomaan sidosryhmäsuhteiden viitekehyksessä. 29 Takalan, Sillanpään ja Kujalan tutkimustyö on toiminut tämän tutkielman innoittajana. Tutkimusongelmaa on erityisesti selkeyttänyt Takalan korostama vastuun käsitteen keskeisyys yhteiskuntavastuun ymmärtämisen kannalta. Myös Sillanpään ja Kujalan edustama sidosryhmäajattelu on selvästi esillä tutkielman alkupuolella. Tutkielmassa on pyritty omaleimaisuuteen kehittämällä vastuun käsitettä välineeksi, jolla voidaan yhtäältä analysoida monimutkaista yhteiskuntavastuun ilmiötä ja toisaalta laatia siitä synteesinomainen kuvaus. Lisäksi tutkielmassa on korostettu globalisaation merkitystä viimeaikaisen trendin taustatekijänä sekä tarkasteltu dokumentteja ja välineitä, joilla on keskeinen rooli yhteiskunnallisen vastuun sisällön muodostumissa. 28 Sillanpää Wheeler & Sillanpää Kujala

12 1.5. Tutkimuksen kulku Tutkimus jakautuu viiteen lukuun. Kolme varsinaista päälukua esittelevät yrityksen yhteiskunnallisen vastuun taustatekijöitä, sisällön sekä joitakin välineitä vastuullisuuden arvioimiseksi. Johdantoluvussa esitellään vastuun malli, joka toimii perustana seuraavan vaiheen tutkimukselle. Mallin avulla vastuun käsite puretaan osiin ja analysoidaan osa kerrallaan. Tutkielman lopussa analyysityön pohjalta rakennetaan kokonaiskuva tarkasteltavasta kohteesta eli yhteiskuntavastuun sisältämästä vastuukäsityksestä. Toisen luvun alussa kuvataan, miten nykyinen yhteiskuntavastuutrendi liittyy globalisaatioon sekä sen vaikutuksiin yrityksiin ja niiden toimintaympäristöön. Lisäksi esitellään sidosryhmäteoria sekä analyysi erilaisista keinoista, joilla yrityksen sidosryhmät kannustavat yritystä laajempaan vastuunottoon yhteiskunnassa. Luvun lopussa kuvataan yritysten reaktioita yhteiskuntavastuuta koskeviin odotuksiin. Luvun tarkoituksena on kuvata yhteiskunnallisen vastuun taustaa, vastuuta vaativia tahoja, heidän käyttämiään sanktioita sekä niitä perusteita, joiden perusteella aikaisempaa laajemman vastuun ajatellaan kuuluvan yritykselle. Kolmannen luvun painopiste on yhteiskunnallisen vastuun sisällössä. Ensin esitellään kolme yleistä teemaa: yrityskansalaisuus, kestävä kehitys ja sidosryhmäajattelu. Tämän jälkeen tarkastellaan yleisesti lähteitä, joista yrityksen yhteiskuntavastuu juontuu sekä erityisesti kolmea merkittävää dokumenttia: YK:n Global Compactia, OECD:n ohjeita monikansallisille yrityksille sekä Euroopan yhteisöjen komission vihreää kirjaa yritysten 11

13 sosiaalisesta vastuusta. Luvun lopussa analysoidaan dokumenttien implikoimaa käsitystä vastuun kohteista ja sen laajuudesta. Neljännessä luvussa tutkitaan vastuun arvioimiseen käytettäviä menetelmiä. Tarkasteltavana ovat kestävän kehityksen raportointityökalu GRI, ihmisoikeusstandardi SA8000, sidosryhmävuorovaikutusta määrittelevä AA1000- prosessistandardi sekä FTSE4Good-pörssi-indeksin valintakriteerit. Menetelmiä analysoimalla pyritään ensisijaisesti selvittämään, mitä yhteiskuntavastuun ulottuvuuksia menetelmät kattavat sekä millainen käsitys vastuullisesta yrityksistä niihin sisältyy. Viidennessä luvussa esitellään tutkielman johtopäätökset. Johtopäätöksissä kerrataan tutkimuksessa saadut tulokset ja erikseen analysoiduista vastuun osatekijöistä kootaan yhtenäinen kuva. Samassa yhteydessä esitetään joitakin havaintoja, joita tutkimuksen varrella on syntynyt. Lisäksi esitetään joitakin aiheita jatkotutkimusta varten Yhteiskunnallinen vai sosiaalinen vastuu? Englanninkielessä yrityksen yhteiskunnallista vastuuta ilmaisee käsite corporate social responsibility (CSR). Suomalaisittain social responsibility kääntyy tavallisesti yhteiskunnalliseksi vastuuksi tai sosiaaliseksi vastuuksi. Kumpaankin suomennokseen liittyy ongelmansa. Ensinnäkin, käsite yhteiskunta on ongelmallinen monimerkityksisyytensä takia. Yhteiskuntateoreetikko Michael Mannin mukaan ongelmallisuuden paljastaa yksinkertainen kysymys: Missä yhteiskunnassa sinä 12

14 elät? tyhjentävää vastausta kysymykseen ei ole. 30 Käsitteellä sosiaalinen on niin ikään omat rajoitteensa. Termi on epätarkka ja siihen liittyy erilaisia vivahteita kuin käsitteeseen yhteiskunta. 31 Käsitteestä sosiaaline n syntyy helposti julkisiin palveluihin liittyviä konnotaatioita. Tutkielmassa käytetään mahdolliset rasitteet mielessä pitäen vakiintuneinta muotoa yrityksen yhteiskunnallinen vastuu sekä sen lyhyempää muotoa yhteiskuntavastuu Tutkielman lähtökohta: vastuun käsite Vastuun käsite muodostaa lähtökohdan tässä tutkielmassa esitettävälle yhteiskunnallisen vastuun tarkastelulle. Tavoitteena on rakentaa malli, jonka yhteiskuntavastuu-ilmiöön sisältävää vastuukäsitystä voidaan analyyttisesti jäsentää. Mallissa sovelletaan kahta lähestymistapaa vastuun käsitteeseen: velvollisuutta korostavaa prospektiivista näkökulmaa sekä vastuuta teon seurauksista korostavaa retrospektiivista näkökulmaa. 33 Prospektiivisesta, eteenpäin katsovasta vastuusta voidaan puhua tilanteissa, joissa jollakulla on joko positiivisia tai negatiivisia velvollisuuksia. Jos toimijalla on positiivinen velvollisuus, hän on vastuussa siitä, että jotakin tapahtuu. Toimijalla on esimerkiksi velvollisuus toimia tilanteissa, joissa hänellä on todellinen valta estää merkittävän vahingon aiheutumisen toisille edellyttäen, että teko ei saata toimijaa itseään vaaraan tai aiheuta hänelle muuta suurta menetystä ja että muut toimijat eivät voi tarjota tarvittavaa apua. Negatiivinen 30 Heiskala 1996, Suomen hallitus, Des Jardins & McCall 1990, Des Jardins & McCall 1990, Zimmermann 1997,

15 velvollisuus merkitsee sitä, että toimijan vastuulla on huolehtia, ettei hän riko tiettyjä normeja tai sääntöjä. Prospektiivinen vastuu koskee nykyhetkeä ja tulevaisuutta, parhaillaan tehtäviä tai toistaiseksi tekemättömiä asioita, ja on ennen kaikkea vastuuta jostakin itsen ulkopuolisesta. Prospektiivinen vastuu liittyy tyypillisesti erilaisiin yhteiskunnallisiin rooleihin ja niihin sisältyviin normeihin. 34 Kun arvioidaan aikaisemmin tapahtuneeseen toimintaan liittävää vastuuta, puhutaan retrospektiivisesta, taaksepäin katsovasta vastuusta. Kyse on toiminnan ja tapahtuman syiden tarkastelusta, toimijan asettamisesta tilivelvolliseksi teoistaan ja mahdollisen sanktion langettamisesta. Retrospektiivinen lähestymistapa ilmenee tyypillisimmillään lainsäädäntöön ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä. 35 Retrospektiivisen vastuun keskeisiä kysymyksiä ovat vastuun ottamisen ja pätevän puolustuksen ehdot. Retrospektiiviselta kannalta toimija on vastuussa teosta, jonka hän jollakin perusteella tekee tai jättää tekemättä, jonka hän kykenee tekemään ja johon hänellä on tilaisuus. Se, että toimijalla on tietty peruste toiminnalleen tarkoittaa sitä, että hänellä on aikomus (intentio) teon tekemiseen ja tieto siitä, miten hän voi toteuttaa aikomuksensa. Erilaiset toiminnan perusteet määräytyvät toimijan ulkopuolella, mutta toimija voi valita useista perusteista sen, minkä mukaan toimii. Mitä useampia perusteita toimijalla on, sitä vapaampaa hänen toimintansa on ja sitä suurempi on hänen vastuunsa. 36 Vastuunalaisena tehtyjä tekoja voidaan kiittää tai moittia. Päästäkseen moraalisesta moitteesta toimijan tulee kyetä puolustamaan tekoaan. 34 Des Jardins & McCall 1990, 98-99, 106. Jonas 1984, Jonas 1984, 90. Kirjavainen 1996, 109. Des Jardins & McCall 1990, 105. Zimmermann 1997,

16 Pätevä toiminnan moraalinen puolustaminen edellyttää, että teko on tapahtunut toimijasta itsestään riippumattomista syistä tai että sitä ei ole tehty tarkoituksellisesti eli intentoitu. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että teon on täytynyt tapahtua joko vahingossa, erehdyksessä tai toimijan huomaamatta. Kidutuksen, uhan tai äärimmäisen tarpeen alaisen tehty teko, vaikka periaatteessa onkin intentoitu, on niin ikään puolustettavissa. Tiivistäen voidaan sanoa vastuullisuuden edellyttävän sitä, että teko on tekijänsä vallassa eli tekijä toimii tietyistä perusteista. Jos tämä ehto ei täyty, voidaan teon sanoa olevan moraalisesti puolustettavissa. 37 Retrospektiivinen vastuukäsitys ei yksin riitä moraaliperiaatteeksi, sillä se ei kykene asettamaan inhimillistä hyvää edistäviä päämääriä, vaan ainoastaan vaatii henkilön vastaamaan vääristä teoistaan. 38 Prospektiivinen ja retrospektiivinen vastuu liittyvät toisiinsa siten, että retrospektiivinen tarkastelu seuraa tilanteesta, jossa toimija on lyönyt laimin prospektiivista vastuutaan, toisin sanoen jättänyt velvollisuutensa täyttämättä tai rikkonut jotakin normia. Retrospektiivisen tarkastelun keskeinen kysymys kuuluu: Millaisia mahdollisia puolusteluja toimijalla on laiminlyönnilleen? Kirjavainen 1996, 109, , Kirjavainen 1996, 105, 109, 123, Jonas 1984, Hans Jonas esittää perinteiseen moraalifilosofiaan perustuvan vastuuajattelun olevan ajallisesti ja paikallisesti liian kapea-alaista. Perinteinen käsitys on syntynyt tilanteessa, jossa ihmisen toiminnan seuraukset ovat olleet paikallisia ja välittömiä. Teknologisen kehityksen myötä ihmisen toiminta on kuitenkin saavuttanut globaalit mittasuhteet ja sen vaikutukset kantavat kauas tulevaisuuteen. Kasvaneen vaikutusvallan ja perinteisen kapean vastuukäsityksen välillä vallitsee ristiriita. Sen ratkaisemiseksi Jonas tarjoaa uudenlaista vastuun imperatiivia: Toimi siten, että toimintasi seuraukset ovat sopusoinnussa aidon ihmiselämän pysyvyyden kanssa. Jonas 1984, ix-x, 3-7, 11,

17 Kuvion 1 kuvaa prospektiivisen ja retrospektiivisen vastuun keskinäisiä suhteita. Kuvio 1: vastuun elementit KONTEKSTI määrittelee TOIMIJA KOHDE AUKTORI- TEETTI määrää osoittaa vastuun VASTUUN OSOITTAMI- SEN PERUSTE EDELLYTYK- SET VASTUUN OTTAMISELLE - kyky vapaaseen ja perusteltuun toimintaan on vastuussa SISÄLTÖ TÄYTTYMIS- EHTO SANKTIO seuraa PÄTEVÄN PUOLUSTUK- SEN EHDOT jos ehdot eivät täyty, tutkitaan Kuvion elementit vastuun ehdot, pätevän puolustuksen ehdot ja sanktio edustavat retrospektiivista vastuukäsitystä. Vastuun kohde, sisältö ja täyttymisen kriteerit kuuluvat prospektiivisen vastuun piiriin. Kuviossa konteksti kuvaa niitä olosuhteita, joissa tarve vastuun osoittamiseen syntyy. Auktoriteetti on henkilö tai instituutio, joka luovuttaa toimijalle vastuun ja määrää sanktion rikkomuksista. Vastuun auktoriteetteja voi olla useita ja auktoriteetti voi olla myös toimija itse. Vastuullisuuden peruste on seikka, jonka nojalla vastuu on osoitettu toimijalle. Peruste voi olla esimerkiksi rooli, asema, sopimus tai luonnonoikeuteen perustuva syy, kuten äidin vastuu lapsesta. Vastuullinen toimija on henkilö tai instituutio, jolle vastuu osoitetaan ja joka sen nojalla on vastuussa jostakin. Jotta toimijan 16

18 voidaan katsoa olevan vastuussa jostakin, hänen on kyettävä vapaaseen ja perusteltuun toimintaan. Vastuun kohde on asia, esine tai henkilö, josta toimija on vastuussa. Vastuun kohteella on tietty sisältö, joukko asioita, joiden toteutumisesta tai välttämisestä normien tapauksessa noudattamisesta toimija on vastuussa. Täyttymisehto merkitsee niitä kriteereitä, joiden nojalla vastuun voidaan katsoa tulleen täytetyksi. Vastuun täyttämättä jättämisestä seuraa sanktio, ellei syitä eli pätevää puolustusta epäonnistumiselle voida osoittaa. Sanktiota lieventäviä puolusteluja ovat esimerkiksi sen osoittaminen, että toimijalla ei itsestään riippumattomista syistä ollut mahdollisuutta täyttää vastuutaan tai että hänellä oli vilpitön intentio vastuunsa kantamiseen. Esimerkki selventänee asiaa. Vastuun kohde on tässä esimerkissä jokin tietty tulosyksikkö ja vastuullinen toimija tulosyksikön johtaja. Vastuun luovuttava auktoriteetti on johtajan esimies ja vastuu perustuu työsopimukseen, jossa yksikön johtajan toimenkuva määritellään. Vastuun sisältöön kuuluu esimerkiksi määrätty tuottoaste ja tietyt laatukriteerit täyttävä tuotanto. Täyttymisehto toteutuu, jos yksikkö johtajansa johdolla saavuttaa sille asetetut tulokseen ja laatuun liittyvät odotukset. Vastuun konteksti on organisaation tarve jakaa tuotantoon liittyviä tehtäviä eri yksiköiden kesken. Jos esimerkkiä laajennetaan koskemaan tilannetta, jossa tulosyksikön johtaja epäonnistuu tavoitteen saavuttamisessa, siirrytään prospektiivisesta tarkastelusta retrospektiivisen tarkastelun puolelle. Tällöin voidaan kysyä, millaisilla perusteilla yksikön johtaja voi puolustaa tavoitteista jäänyttä suoritustaan. Mikäli epäonnistuminen on johtunut syistä, joihin johtaja ei omalla toiminnallaan ole kyennyt vaikuttamaan, voidaan epäonnistumista pitää puolustettavana. 17

19 Esitetyn mallin pohjalta laaditaan vastuun eri elementit yhdistävä relaatio, jonka avulla erilaisia vastuusuhteita voidaan analysoida. Pätevän puolustuksen ehdot on itsessään niin laaja asiakokonaisuus, että sen tarkastelu jätetään tämän tutkielman ulkopuolelle. Näin ollen yhteiskunnallisen vastuun käsitteen analyysissä käytettävä relaatio kirjoitetaan muotoon Auktoriteetti (a) osoittaa perusteella (b) toimijalle (c) vastuuta kohteesta (d). Vastuu koskee seikkojen (e) toteutumista tavalla (f). Vastuun täyttämättä jättämisestä seuraa sanktio (g). Vastuun konteksti on (h). Prospektiivisen ja retrospektiivisen vastuun ohella ilmaisua vastuu käytetään myös kuvattaessa toimijan persoonallisuutta. Tällöin painopiste on toimijan älyllisissä ja emotionaalisissa prosesseissa ja hänen kyvyssään huomioida moraali päätöksenteossa. Moraalinen harkinta asetetaan tällaisessa ajattelussa vastakkain esimerkiksi taloudellisen järkevyyden ja laillisten velvoitteiden kanssa. 40 Toimijan vastuullisuutta voidaan arvioida tarkastelemalla tämän toimintaa kahden moraalisen vastuun komponentin valossa. Ensimmäinen on päätöksenteon rationaalisuus, joka ilmenee impulsiivisuuden välttämisenä, huolellisuutena eri vaihtoehtoja ja seurauksia kartoitettaessa, päämäärien selkeytenä ja yksityiskohtien huomioimisena suunnitelmaa toteutettaessa. Toinen kriteeri on kunnioitus, joka merkitsee tietoisuutta omien päätösten ja toimien vaikutuksesta toisiin, heidän arvostamistaan ja heidän tarpeidensa ja intressiensä huomioon ottamista. Kantilaisittain ilmaistuna kunnioitus merkitsee toisten ihmisten kohtelemista päämäärinä sinänsä Des Jardins & McCall 1990, Des Jardins & McCall 1990,

20 Vastuun osoittamiseen yritykselle samaan tapaan kuin yksilölle liittyy joukko ongelmia. Tämä ongelmakenttä tunnetaan kysymyksenä yrityksen moraalisesta statuksesta. Keskeinen moraaliseen statukseen liittyvä ongelma on, voidaanko yritystä ylipäätään pitää moraalisena toimijana ja voidaanko sille osoittaa moraalista vastuuta. Edelleen kysytään, kuka tai ketkä yrityksessä kantavat moraalisen vastuun, jos sellaista yritykselle voidaan osoittaa. Myönteinen vastaus ensimmäiseen kysymykseen edellyttää, että yrityksen voidaan katsoa täyttävän vastuullisen toiminnan kriteerit eli että sen toiminta on vapaata ja intentionaalista. Vastaus toiseen kysymykseen riippuu siitä, millainen metafyysinen käsitys organisaation olemuksesta on vallalla. 42 Nämä kysymykset eivät kuulu tämän tutkielman piiriin, mutta lukijan on hyvä olla tietoinen jännitteistä, jotka syntyvät yksilöetiikan periaatteiden soveltamisesta yritysten toimintaan. 42 Sillanpää 1990, 8, May 1997,

21 2. Yhteiskuntavastuun taustatekijät Yrityksiin kohdistuvat odotukset ovat voimistuneet ja perinteisten yhteiskunnallisten velvollisuuksien rinnalle on tullut joukko uusia. Tässä luvussa selvitetään muuttuneiden odotusten taustalla olevia tekijöitä ja analysoidaan sidosryhmien yritykseen kohdistamia vaatimuksia. Tavoitteena on edellä esitetyn vastuun mallin mukaan selvittää vastuun kontekstia, auktoriteettia ja perustetta, jolla vastuuta yritykselle osoitetaan, sekä vastuun laiminlyönnistä sille osoitettuja sanktioita. Luvun alussa tutkitaan yhteiskuntavastuun ja globalisaation yhteyttä. Tämän jälkeen tarkastellaan niitä odotuksia, joita yrityksen sidosryhmät muuttuneessa tilanteessa yritykseen kohdistavat. Luvun lopussa muutosta kuvataan ideologisena siirtymänä omistajalähtöisyydestä sidosryhmälähtöisyyteen Globalisaation muutosvoimat Maailman pienentyminen on aikamme iskusanoja. Ajatus ei kuitenkaan ole aivan tuore, sillä jo vuonna 1964 Marshall McLuhan julisti, että nykymaailma on uuden viestintäteknologian myötä muuttunut maailmankyläksi : aika ja tila ovat menettäneet merkityksensä ihmisiä erottavina tekijöinä. 43 McLuhanin päivistä maailma on edelleen kutistunut ja jatkaa kutistumistaan. Ilmiöön viitattaessa puhutaan tavallisesti globalisaatiosta eli 43 Rantanen 1997,