Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu tausta, sisältö ja arvioiminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu tausta, sisältö ja arvioiminen"

Transkriptio

1 Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu tausta, sisältö ja arvioiminen Antti Järventaus Pro Gradu Teologinen tiedekunta Systemaattisen teologian laitos Sosiaalietiikka marraskuu 2002

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Laitos Institution systemaattisen teologian teologinen Tekijä Författare Antti Järventaus Työn nimi Arbetets titel Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu tausta, sisältö ja arvioiminen Oppiaine Läroämne sosiaalietiikka Työn laji Arbetets art Aika Datum Marraskuu 2002 Sivumäärä Sidoantal 115 pro gradu Tiivistelmä Referat Tutkielmassa selvitetään, millainen käsitys vastuusta sisältyy globalisaation myötä vahvistuneeseen yritysten yhteiskunnallista vastuuta korostavaan trendiin. Tutkimusmetodina on käytetty systemaattista analyysia. Tärkeimmät lähteet ovat YK:n Global Compact --aloite, OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille ja Euroopan yhteisöjen komission vihreä kirja yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämiseksi. Lisäksi tarkastellaan kestävän kehityksen raportointiohje GRI:tä, työoloja määrittävää SA8000-standardia, sidosryhmävuorovaikutusta määrittävää AA1000-prosessistandardia ja eettisen sijoitusindeksin FTSE4Goodin valintakriteereitä. Yhteiskuntavastuun taustaa kuvaava luku tukeutuu ensisijaisesti David Graysonin ja Adrian Hodgesin kirjaan Everybody s Business sekä Manuel Castellsin kolmiosaiseen teokseen The Information Age. Tutkimuksen alkuosassa tarkastellaan yrityksen yhteiskuntavastuu --trendin yhteyttä globalisaatioon. Trendin taustalla vaikuttaa maailmanlaajuinen muutos yritysten ja valtioiden rooleissa ja keskinäisissä valtasuhteissa sekä kasvanut tietoisuus globaaleista ongelmista. Nämä ovat synnyttäneet tarpeen hallita talouden globalisaatiota kohdistamalla yrityksten toimintaan uudenlaisia vaatimuksia. Vaatimukset kohdistuvat yrityksiin niiden sidosryhmien kautta ja eroavat toisistaan niin motiiveiltaan kuin sanktioiltaankin. Yhteistä niille on, että ne pyrkivät ohjaamaan yrityksiä aikaisempaa laajempaan vastuunottoon. Yhteiskuntavastuun sisältöä määrittävät kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö sekä yritystoimintaa koskevat kansainväliset julistukset. Lisäksi siihen vaikuttavat sidosryhmien odotukset. Vastuun sisältö voidaan jakaa viiteen kategoriaan: ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työtä koskevien oikeuksien kunnioittamiseen, ympäristövastuuseen, sidosryhmäajatteluun sekä yrityksen toimintatapaan rakentuneeseen vastuuseen. Vastuun kohteiksi määrittyvät näin ollen yrityksen sidosryhmät ja ympäristö. Yrityksen vastuullisuutta voidaan arvoida erilaisin menetelmin. Ne kattavat erilaisia yhteiskunnallisen vastuun ulottuvuuksia ja niiden sisältämät käsitykset siitä, mitä vastuullinen yritystoiminta on, eroavat toisistaan. Toiset menetelmät määrittelevät vastuullisuuden tiettyjen toimintaa kuvaavien tavoitetasojen saavuttamiseksi. Toiset sen sijaan korostavat tietyllä tavalla organisoidun ja tietyt laadulliset kriteerit täyttävän toiminnan merkitystä. Avainsanat - Nyckelord yritysetiikka, yrityksen yhteiskunnallinen vastuu, vastuu Säilytyspaikka - Förvaringställe teologisen tiedekunnan kirjasto Muita tietoja

3

4 Let us choose to unite the power of markets with the authority of universal ideals. Let us choose to reconcile the creative forces of private entrepreneurship with the needs of the disadvantaged and the requirements of future generations. 1 Kofi Annan, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri 1 Yhdistäkäämme markkinoiden voima ja yleismaailmalliset ihanteet. Sovittakaamme yhteen yksityisen yrittäjyyden luovat voimat sekä vähäosaisten tarpeet ja tulevien sukupolvien vaatimukset. UN 2001a. 3

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä...2 Sisällysluettelo Johdanto Johdatus tutkielman aihepiiriin Tutkimusongelma, metodologia ja teoreettiset lähtökohdat Tutkimusmateriaali Aikaisempi tutkimus Tutkimuksen kulku Yhteiskunnallinen vai sosiaalinen vastuu? Tutkielman lähtökohta: vastuun käsite Yhteiskuntavastuun taustatekijät Globalisaation muutosvoimat Sidosryhmien yrityksiin kohdistamat odotukset Siirtymä omistajalähtöisyydestä sidosryhmälähtöisyyteen Yhteiskuntavastuun sisältö Yhteiskuntavastuun yleisiä teemoja: kestävä kehitys, yrityskansalaisuus, ja sidosryhmäajattelu Yhteiskuntavastuun lähteet Global Compact OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille Euroopan yhteisöjen komission vihreä kirja yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämisestä Analyysi: yrityksen yhteiskunnallisen vastuun sisältö Yhteiskunnallisen vastuun arviointi Kestävän kehityksen raportointi: GRI Ihmisoikeudet ja työhön liittyvät oikeudet: SA8000-standardi Sidosryhmäsuhteet: AA1000-prosessistandardi Eettinen sijoittaminen: FTSE4Good-indeksin kriteerit Analyysi: vastuullisen yrityksen kriteerit Johtopäätökset...99 Lyhenteet, lähteet ja kirjallisuus Lyhenteet Lähteet Kirjallisuus Painettu kirjallisuus Lehtiartikkelit Internet-sivut ja dokumentit

6 1. Johdanto Johdatus tutkielman aihepiiriin Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu on vuosituhannen vaihteessa noussut yhdeksi liike-elämän keskeisistä trendeistä. Yritykset kirjaavat arvojaan ja eettisiä periaatteitaan, raportoivat vaikutuksistaan ympäristöön ja yhteiskuntaan ja pyrkivät tiiviimpään vuorovaikutukseen sidosryhmiensä kanssa. Kansalaisjärjestöt ovat löytäneet entisistä vihollisistaan uusia liittolaisia ja hyvän tekemisestä on tullut osa kannattavaa liiketoimintaa. Yhteiskunnallinen vastuu ei kuitenkaan ole uusi ilmiö luvun alkupuolella syntyivät ensimmäiset työväenliikkeet ja vuosisadan loppupuolella kuluttajat ilmaisivat ensi kerran vaatimuksensa tuotevastuun kantamisesta luvulla kuultiin ensimmäiset vaatimukset yhteiskunnallisen vastuun raportoimisesta ja vuosisadan puolen välin paikkeilla oli luotu perusta modernille keskustelulle yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. 4 Ajatus yritysten yhteiskuntavastuusta ja sen raportoinnista kehittyi ja 60-lukujen mittaan, mutta varsinaisesta trendistä voidaan puhua vasta 1970-luvulla. Öljykriisi ja muuttunut talouspoliittinen ilmasto 1970-luvun viimeisinä vuosina tosin käänsivät trendin laskuun ja vasta 1980-luvun puolenvälin jälkeen kiinnostus yhteiskunnalliseen vastuuseen virisi uudelleen ympäristökysymysten myötä. 5 2 Liikesivistysrahasto ja Sonera Entrum Oy ovat tuellaan mahdollistaneet tutkielman valmistumisen nykyisessä laajuudessaan. Lämpimät kiitokset tukijoilleni. 3 Wheeler & Sillanpää 1997, 62-64, Zadek et al. 1997, Werhane & Freeman (ed.) 1997, Zadek et al. 1997, 50. 5

7 Viimeaikainen yhteiskuntavastuu-ilmiö on voimakkaampi kuin edeltävinä vuosikymmeninä ja siihen liittyy piirteitä, jotka erottavat sen varhaisemmista vaiheista. Nykyiset yritysten yhteiskuntavastuun erityispiirteet tuleekin ymmärtää globalisaatiokehitystä ja sen hallintaa vasten Tutkimusongelma, metodologia ja teoreettiset lähtökohdat Tämän tutkielman tavoitteena on ensisijaisesti selvittää, millainen käsitys vastuusta sisältyy ilmaisuun yrityksen yhteiskunnallinen vastuu. Erilaisia näkemyksiä yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta on lukemattomia. Ammattiliittojen näkemykset eroavat yritysten käsityksistä, monikansallisten suuryritysten näkemykset puolestaan paikallisten pienyrittäjien käsityksistä ja niin edelleen. Tutkielmassa tarkastellaan yhteiskuntavastuuta sellaisena kuin se alan tärkeimpien toimijoiden julkaisemissa dokumenteissa ja valtavirtakirjallisuudessa esiintyy. Koska yritysten yhteiskunnallisen vastuun sisältö ja menetelmät sen arvioimiseksi kehittyvät koko ajan, tutkielma on eräänlainen pysäytyskuva yhdestä pisteestä prosessin kehityskaarella. Uutta tässä tutkielmassa on yhteiskuntavastuun tarkastelu vastuun käsitteeseen perustuvan mallin avulla. Malli on rakennettu siten, että se yhtäältä helpottaa vastuun yksittäisten osatekijöiden analysointia, toisaalta auttaa kokonaiskuvan rakentamista ja eri osatekijöiden keskinäisten suhteiden hahmottamista. Aihetta lähestytään soveltavan etiikan näkökulmasta ja ote on teoriapainotteinen. Metodina on systemaattinen analyysi. 6 Väyrynen 2001, 72. 6

8 1.3. Tutkimusmateriaali Vastuun käsitettä tarkastellaan johdantoluvussa sekä moraalifilosofisen tutkimuksen, että yritysten etiikkaa käsittelevään kirjallisuden avulla. 7 Toisen luvun esitys yhteiskunnallisen vastuun taustasta perustuu David Graysonin ja Adrian Hodgesin teokseen Everybody s Business, joka kuvaa globaalien muutosten vaikutusta yritysten toimintaympäristöön. 8 Heidän näkökulmaansa on laajennettu yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevalla materiaalilla 9 sekä viimeaikaisella väestöä ja ympäristöä koskevalla tutkimustiedolla 10. Globalisaationäkökulmaa on syvennetty Manuel Castellsin The Information Age trilogian, David Heldin toimittaman A Globalizing World? teoksen sekä Raimo Väyrysen Globalisaatiokritiikki ja kansalaisliikkeet kirjan avulla. 11 Aiheen taustoittamiseksi ja selventämiseksi on käytetty kirjallisuutta eri aihepiireistä. 12 Sidosryhmäteorian kuvaus luvussa 2 perustuu kirjallisuuteen, joka tarkastelee teoriaa sekä liiketoiminnan 13 että yritysetiikan 14 näkökulmista. Kuvausta on laajennettu materiaalilla, jossa sidosryhmävuorovaikutus esitellään osana yrityksen yhteiskunnallista vastuuta. 15 Sidosryhmien kuvaus perustuu ensisijaisesti Graysonin ja Hodgesin esitykseen 16, jota on rikastettu eri lähteistä 7 Des Jardins & McCall Jonas Kirjavainen May Sillanpää Zimmermann Grayson & Hodges ABI Elkington McIntosh et al Observatory of European SMEs Loh UNDP World Bank Castells 1997, 2000a, 2000b. Held (ed.) 2000, sisältää Cochrane & Painin, McGrew n ja Thompsonin artikkelit. Väyrynen Eklund GRI Klein Rantanen Takala Wheeler & Sillanpää Kinkki Freeman Kaptein Kujala Observatory of European SMEs Wheeler & Sillanpää ABI Grayson & Hodges Takala TT Grayson & Hodges 2001, 74. 7

9 poimituilla tiedoilla. 17 Sidosryhmien analyysi perustuu Liisa Mäkelän kehittämään malliin. 18 Luvun lopun kuvaus yritysten reaktioista perustuu yrityksen yhteiskunnallista vastuuta yleisesti kuvaaviin teoksiin ja julkaisuihin. 19 Yritysten yhteiskunnallisen vastuun ideologista siirtymää kuvaava osuus on referoitu Tuomo Takalan artikkelista. 20 Kolmannen luvun alussa esitellään yrityksen yhteiskunnallisen vastuun yleisiä teemoja, joista kutakin on valotettu useamman lähteen avulla. 21 Jakso, jossa kuvataan yhteiskuntavastuun sisältöä yleisesti määrittäviä tekijöitä, perustuu ensisijaisesti Teollisuuden työnantajien Yrityksen yhteiskuntavastuujulkaisuun. 22 Kolmannessa luvussa analysoidaan yhteiskunnallisen vastuun sisältöä määrittäviä dokumentteja, YK:n Global Compact aloitetta, OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille ja Euroopan yhteisöjen komission vihreätä kirjaa yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämisestä. 23 Luvun loppuosan analyysiä on laajennettu tutkielmassa aikaisemmin käytetyllä kirjallisuudella. 24 Neljännessä luvussa tarkastellaan erilaisia menetelmiä, joilla yrityksen yhteiskuntavastuuta voidaan arvioida. Analysoitavat lähteet ovat kestävän kehityksen mukaisen raportoinnin ohje GRI, ihmisoikeuksien ja työhön 17 ABI Bird CSREurope Elkington Environics International EU Kantola Kunelius SRI Compass 2001a, 2001b. 18 Mäkelä ABI Zadek et al Takala Takala on tutkinut aihetta 1980-luvulta lähtien, ks. esim. Takala ABI Elkington EU Goodpaster Goodpaster & Matthews The House of Mandag Morgen Kaptein Kujala McIntosh et al Sillanpää Takala TT Wheeler & Sillanpää TT OECD 2002a, 2002b, 2002c, UN 2002, 2001a, 2001b, 2001c. EU 2002,

10 liittyvien oikeuksien hallintaan liittyvä SA8000-standardi, sidosryhmävuorovaikutuksen organisointiin liittyvä AA1000-prosessistandardi sekä eettisen pörssi-indeksin FTSE4Good:in valintakriteerit yrityksille, jotka haluavat päästä osaksi indeksiä. Kolmen ensiksi mainitun osalta tarkastellaan myös menetelmät lanseeranneiden organisaation julkaisemia, menetelmiä kuvaavia dokumentteja. 25 FTSE4Good-kriteerien analyysin lähteenä käytetään brittiläisen vakuutusyhtiöiden järjestön Association of British Insurersin julkaisua Investing in Social Responsibility, jonka liitteessä indeksin kriteerit on esitetty Aikaisempi tutkimus Koska yhteiskuntavastuun sisältöä määrittävät dokumentit ja vastuullisuuden arvioimisen menetelmät ovat uusia, saatavilla ei vielä ole runsaasti hyödynnettäviä tutkimustuloksia. Yrityksen yhteiskunnallista vastuuta ja liikeelämän etiikkaa sen sijaan on Suomessakin tutkittu jo pitkään. Professori Tuomo Takala on suomalaisen yhteiskuntavastuututkimuksen uranuurtaja. Hän on 1980-luvulta saakka julkaissut tutkimuksia aiheesta ja korostanut vastuun käsitettä yhteiskuntavastuun lähtökohtana. Takala on esittänyt useita erilaisia näkökulmia vastuun käsitteeseen ja soveltanut niitä yrityksen yhteiskuntavastuun määrittelyyn ja kuvaamiseen. Lisäksi Takala on tutkinut, miten vastuullisuus ilmenee yritysjohtajien puheessa. Takalan erityinen ansio on yrityksen yhteiskunnallisen vastuun ideologisten ideaalityyppien hahmottaminen erilaisten näkemysten kirjosta ABI Elkington McIntosh Wheeler & Sillanpää AccountAbility 2001a, 2001b, GRI SAI 2002a, 2002b, ABI 2001, appendix 4, Mm. Takala 1985 ja

11 Maria Sillanpää on rakentanut Takalan laskemalle perustalle ja analysoinut yrityksen strategista päätöksentekoprosessia yhteiskunnallisen vastuun ideologioiden valossa. Myöhemmin Sillanpää on julkaissut yhdessä David Wheelerin kanssa sidosryhmävuorovaikutusta käsittelevän kirjan The Stakeholder Corporation. 28 Johanna Kujala on tutkinut yritysjohtajien käsityksiä liike-elämän moraalista. Hänen väitöskirjassaan vuodelta 2001 moraalikysymyksiä tarkasteltiin nimenomaan sidosryhmäsuhteiden viitekehyksessä. 29 Takalan, Sillanpään ja Kujalan tutkimustyö on toiminut tämän tutkielman innoittajana. Tutkimusongelmaa on erityisesti selkeyttänyt Takalan korostama vastuun käsitteen keskeisyys yhteiskuntavastuun ymmärtämisen kannalta. Myös Sillanpään ja Kujalan edustama sidosryhmäajattelu on selvästi esillä tutkielman alkupuolella. Tutkielmassa on pyritty omaleimaisuuteen kehittämällä vastuun käsitettä välineeksi, jolla voidaan yhtäältä analysoida monimutkaista yhteiskuntavastuun ilmiötä ja toisaalta laatia siitä synteesinomainen kuvaus. Lisäksi tutkielmassa on korostettu globalisaation merkitystä viimeaikaisen trendin taustatekijänä sekä tarkasteltu dokumentteja ja välineitä, joilla on keskeinen rooli yhteiskunnallisen vastuun sisällön muodostumissa. 28 Sillanpää Wheeler & Sillanpää Kujala

12 1.5. Tutkimuksen kulku Tutkimus jakautuu viiteen lukuun. Kolme varsinaista päälukua esittelevät yrityksen yhteiskunnallisen vastuun taustatekijöitä, sisällön sekä joitakin välineitä vastuullisuuden arvioimiseksi. Johdantoluvussa esitellään vastuun malli, joka toimii perustana seuraavan vaiheen tutkimukselle. Mallin avulla vastuun käsite puretaan osiin ja analysoidaan osa kerrallaan. Tutkielman lopussa analyysityön pohjalta rakennetaan kokonaiskuva tarkasteltavasta kohteesta eli yhteiskuntavastuun sisältämästä vastuukäsityksestä. Toisen luvun alussa kuvataan, miten nykyinen yhteiskuntavastuutrendi liittyy globalisaatioon sekä sen vaikutuksiin yrityksiin ja niiden toimintaympäristöön. Lisäksi esitellään sidosryhmäteoria sekä analyysi erilaisista keinoista, joilla yrityksen sidosryhmät kannustavat yritystä laajempaan vastuunottoon yhteiskunnassa. Luvun lopussa kuvataan yritysten reaktioita yhteiskuntavastuuta koskeviin odotuksiin. Luvun tarkoituksena on kuvata yhteiskunnallisen vastuun taustaa, vastuuta vaativia tahoja, heidän käyttämiään sanktioita sekä niitä perusteita, joiden perusteella aikaisempaa laajemman vastuun ajatellaan kuuluvan yritykselle. Kolmannen luvun painopiste on yhteiskunnallisen vastuun sisällössä. Ensin esitellään kolme yleistä teemaa: yrityskansalaisuus, kestävä kehitys ja sidosryhmäajattelu. Tämän jälkeen tarkastellaan yleisesti lähteitä, joista yrityksen yhteiskuntavastuu juontuu sekä erityisesti kolmea merkittävää dokumenttia: YK:n Global Compactia, OECD:n ohjeita monikansallisille yrityksille sekä Euroopan yhteisöjen komission vihreää kirjaa yritysten 11

13 sosiaalisesta vastuusta. Luvun lopussa analysoidaan dokumenttien implikoimaa käsitystä vastuun kohteista ja sen laajuudesta. Neljännessä luvussa tutkitaan vastuun arvioimiseen käytettäviä menetelmiä. Tarkasteltavana ovat kestävän kehityksen raportointityökalu GRI, ihmisoikeusstandardi SA8000, sidosryhmävuorovaikutusta määrittelevä AA1000- prosessistandardi sekä FTSE4Good-pörssi-indeksin valintakriteerit. Menetelmiä analysoimalla pyritään ensisijaisesti selvittämään, mitä yhteiskuntavastuun ulottuvuuksia menetelmät kattavat sekä millainen käsitys vastuullisesta yrityksistä niihin sisältyy. Viidennessä luvussa esitellään tutkielman johtopäätökset. Johtopäätöksissä kerrataan tutkimuksessa saadut tulokset ja erikseen analysoiduista vastuun osatekijöistä kootaan yhtenäinen kuva. Samassa yhteydessä esitetään joitakin havaintoja, joita tutkimuksen varrella on syntynyt. Lisäksi esitetään joitakin aiheita jatkotutkimusta varten Yhteiskunnallinen vai sosiaalinen vastuu? Englanninkielessä yrityksen yhteiskunnallista vastuuta ilmaisee käsite corporate social responsibility (CSR). Suomalaisittain social responsibility kääntyy tavallisesti yhteiskunnalliseksi vastuuksi tai sosiaaliseksi vastuuksi. Kumpaankin suomennokseen liittyy ongelmansa. Ensinnäkin, käsite yhteiskunta on ongelmallinen monimerkityksisyytensä takia. Yhteiskuntateoreetikko Michael Mannin mukaan ongelmallisuuden paljastaa yksinkertainen kysymys: Missä yhteiskunnassa sinä 12

14 elät? tyhjentävää vastausta kysymykseen ei ole. 30 Käsitteellä sosiaalinen on niin ikään omat rajoitteensa. Termi on epätarkka ja siihen liittyy erilaisia vivahteita kuin käsitteeseen yhteiskunta. 31 Käsitteestä sosiaaline n syntyy helposti julkisiin palveluihin liittyviä konnotaatioita. Tutkielmassa käytetään mahdolliset rasitteet mielessä pitäen vakiintuneinta muotoa yrityksen yhteiskunnallinen vastuu sekä sen lyhyempää muotoa yhteiskuntavastuu Tutkielman lähtökohta: vastuun käsite Vastuun käsite muodostaa lähtökohdan tässä tutkielmassa esitettävälle yhteiskunnallisen vastuun tarkastelulle. Tavoitteena on rakentaa malli, jonka yhteiskuntavastuu-ilmiöön sisältävää vastuukäsitystä voidaan analyyttisesti jäsentää. Mallissa sovelletaan kahta lähestymistapaa vastuun käsitteeseen: velvollisuutta korostavaa prospektiivista näkökulmaa sekä vastuuta teon seurauksista korostavaa retrospektiivista näkökulmaa. 33 Prospektiivisesta, eteenpäin katsovasta vastuusta voidaan puhua tilanteissa, joissa jollakulla on joko positiivisia tai negatiivisia velvollisuuksia. Jos toimijalla on positiivinen velvollisuus, hän on vastuussa siitä, että jotakin tapahtuu. Toimijalla on esimerkiksi velvollisuus toimia tilanteissa, joissa hänellä on todellinen valta estää merkittävän vahingon aiheutumisen toisille edellyttäen, että teko ei saata toimijaa itseään vaaraan tai aiheuta hänelle muuta suurta menetystä ja että muut toimijat eivät voi tarjota tarvittavaa apua. Negatiivinen 30 Heiskala 1996, Suomen hallitus, Des Jardins & McCall 1990, Des Jardins & McCall 1990, Zimmermann 1997,

15 velvollisuus merkitsee sitä, että toimijan vastuulla on huolehtia, ettei hän riko tiettyjä normeja tai sääntöjä. Prospektiivinen vastuu koskee nykyhetkeä ja tulevaisuutta, parhaillaan tehtäviä tai toistaiseksi tekemättömiä asioita, ja on ennen kaikkea vastuuta jostakin itsen ulkopuolisesta. Prospektiivinen vastuu liittyy tyypillisesti erilaisiin yhteiskunnallisiin rooleihin ja niihin sisältyviin normeihin. 34 Kun arvioidaan aikaisemmin tapahtuneeseen toimintaan liittävää vastuuta, puhutaan retrospektiivisesta, taaksepäin katsovasta vastuusta. Kyse on toiminnan ja tapahtuman syiden tarkastelusta, toimijan asettamisesta tilivelvolliseksi teoistaan ja mahdollisen sanktion langettamisesta. Retrospektiivinen lähestymistapa ilmenee tyypillisimmillään lainsäädäntöön ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä. 35 Retrospektiivisen vastuun keskeisiä kysymyksiä ovat vastuun ottamisen ja pätevän puolustuksen ehdot. Retrospektiiviselta kannalta toimija on vastuussa teosta, jonka hän jollakin perusteella tekee tai jättää tekemättä, jonka hän kykenee tekemään ja johon hänellä on tilaisuus. Se, että toimijalla on tietty peruste toiminnalleen tarkoittaa sitä, että hänellä on aikomus (intentio) teon tekemiseen ja tieto siitä, miten hän voi toteuttaa aikomuksensa. Erilaiset toiminnan perusteet määräytyvät toimijan ulkopuolella, mutta toimija voi valita useista perusteista sen, minkä mukaan toimii. Mitä useampia perusteita toimijalla on, sitä vapaampaa hänen toimintansa on ja sitä suurempi on hänen vastuunsa. 36 Vastuunalaisena tehtyjä tekoja voidaan kiittää tai moittia. Päästäkseen moraalisesta moitteesta toimijan tulee kyetä puolustamaan tekoaan. 34 Des Jardins & McCall 1990, 98-99, 106. Jonas 1984, Jonas 1984, 90. Kirjavainen 1996, 109. Des Jardins & McCall 1990, 105. Zimmermann 1997,

16 Pätevä toiminnan moraalinen puolustaminen edellyttää, että teko on tapahtunut toimijasta itsestään riippumattomista syistä tai että sitä ei ole tehty tarkoituksellisesti eli intentoitu. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että teon on täytynyt tapahtua joko vahingossa, erehdyksessä tai toimijan huomaamatta. Kidutuksen, uhan tai äärimmäisen tarpeen alaisen tehty teko, vaikka periaatteessa onkin intentoitu, on niin ikään puolustettavissa. Tiivistäen voidaan sanoa vastuullisuuden edellyttävän sitä, että teko on tekijänsä vallassa eli tekijä toimii tietyistä perusteista. Jos tämä ehto ei täyty, voidaan teon sanoa olevan moraalisesti puolustettavissa. 37 Retrospektiivinen vastuukäsitys ei yksin riitä moraaliperiaatteeksi, sillä se ei kykene asettamaan inhimillistä hyvää edistäviä päämääriä, vaan ainoastaan vaatii henkilön vastaamaan vääristä teoistaan. 38 Prospektiivinen ja retrospektiivinen vastuu liittyvät toisiinsa siten, että retrospektiivinen tarkastelu seuraa tilanteesta, jossa toimija on lyönyt laimin prospektiivista vastuutaan, toisin sanoen jättänyt velvollisuutensa täyttämättä tai rikkonut jotakin normia. Retrospektiivisen tarkastelun keskeinen kysymys kuuluu: Millaisia mahdollisia puolusteluja toimijalla on laiminlyönnilleen? Kirjavainen 1996, 109, , Kirjavainen 1996, 105, 109, 123, Jonas 1984, Hans Jonas esittää perinteiseen moraalifilosofiaan perustuvan vastuuajattelun olevan ajallisesti ja paikallisesti liian kapea-alaista. Perinteinen käsitys on syntynyt tilanteessa, jossa ihmisen toiminnan seuraukset ovat olleet paikallisia ja välittömiä. Teknologisen kehityksen myötä ihmisen toiminta on kuitenkin saavuttanut globaalit mittasuhteet ja sen vaikutukset kantavat kauas tulevaisuuteen. Kasvaneen vaikutusvallan ja perinteisen kapean vastuukäsityksen välillä vallitsee ristiriita. Sen ratkaisemiseksi Jonas tarjoaa uudenlaista vastuun imperatiivia: Toimi siten, että toimintasi seuraukset ovat sopusoinnussa aidon ihmiselämän pysyvyyden kanssa. Jonas 1984, ix-x, 3-7, 11,

17 Kuvion 1 kuvaa prospektiivisen ja retrospektiivisen vastuun keskinäisiä suhteita. Kuvio 1: vastuun elementit KONTEKSTI määrittelee TOIMIJA KOHDE AUKTORI- TEETTI määrää osoittaa vastuun VASTUUN OSOITTAMI- SEN PERUSTE EDELLYTYK- SET VASTUUN OTTAMISELLE - kyky vapaaseen ja perusteltuun toimintaan on vastuussa SISÄLTÖ TÄYTTYMIS- EHTO SANKTIO seuraa PÄTEVÄN PUOLUSTUK- SEN EHDOT jos ehdot eivät täyty, tutkitaan Kuvion elementit vastuun ehdot, pätevän puolustuksen ehdot ja sanktio edustavat retrospektiivista vastuukäsitystä. Vastuun kohde, sisältö ja täyttymisen kriteerit kuuluvat prospektiivisen vastuun piiriin. Kuviossa konteksti kuvaa niitä olosuhteita, joissa tarve vastuun osoittamiseen syntyy. Auktoriteetti on henkilö tai instituutio, joka luovuttaa toimijalle vastuun ja määrää sanktion rikkomuksista. Vastuun auktoriteetteja voi olla useita ja auktoriteetti voi olla myös toimija itse. Vastuullisuuden peruste on seikka, jonka nojalla vastuu on osoitettu toimijalle. Peruste voi olla esimerkiksi rooli, asema, sopimus tai luonnonoikeuteen perustuva syy, kuten äidin vastuu lapsesta. Vastuullinen toimija on henkilö tai instituutio, jolle vastuu osoitetaan ja joka sen nojalla on vastuussa jostakin. Jotta toimijan 16

18 voidaan katsoa olevan vastuussa jostakin, hänen on kyettävä vapaaseen ja perusteltuun toimintaan. Vastuun kohde on asia, esine tai henkilö, josta toimija on vastuussa. Vastuun kohteella on tietty sisältö, joukko asioita, joiden toteutumisesta tai välttämisestä normien tapauksessa noudattamisesta toimija on vastuussa. Täyttymisehto merkitsee niitä kriteereitä, joiden nojalla vastuun voidaan katsoa tulleen täytetyksi. Vastuun täyttämättä jättämisestä seuraa sanktio, ellei syitä eli pätevää puolustusta epäonnistumiselle voida osoittaa. Sanktiota lieventäviä puolusteluja ovat esimerkiksi sen osoittaminen, että toimijalla ei itsestään riippumattomista syistä ollut mahdollisuutta täyttää vastuutaan tai että hänellä oli vilpitön intentio vastuunsa kantamiseen. Esimerkki selventänee asiaa. Vastuun kohde on tässä esimerkissä jokin tietty tulosyksikkö ja vastuullinen toimija tulosyksikön johtaja. Vastuun luovuttava auktoriteetti on johtajan esimies ja vastuu perustuu työsopimukseen, jossa yksikön johtajan toimenkuva määritellään. Vastuun sisältöön kuuluu esimerkiksi määrätty tuottoaste ja tietyt laatukriteerit täyttävä tuotanto. Täyttymisehto toteutuu, jos yksikkö johtajansa johdolla saavuttaa sille asetetut tulokseen ja laatuun liittyvät odotukset. Vastuun konteksti on organisaation tarve jakaa tuotantoon liittyviä tehtäviä eri yksiköiden kesken. Jos esimerkkiä laajennetaan koskemaan tilannetta, jossa tulosyksikön johtaja epäonnistuu tavoitteen saavuttamisessa, siirrytään prospektiivisesta tarkastelusta retrospektiivisen tarkastelun puolelle. Tällöin voidaan kysyä, millaisilla perusteilla yksikön johtaja voi puolustaa tavoitteista jäänyttä suoritustaan. Mikäli epäonnistuminen on johtunut syistä, joihin johtaja ei omalla toiminnallaan ole kyennyt vaikuttamaan, voidaan epäonnistumista pitää puolustettavana. 17

19 Esitetyn mallin pohjalta laaditaan vastuun eri elementit yhdistävä relaatio, jonka avulla erilaisia vastuusuhteita voidaan analysoida. Pätevän puolustuksen ehdot on itsessään niin laaja asiakokonaisuus, että sen tarkastelu jätetään tämän tutkielman ulkopuolelle. Näin ollen yhteiskunnallisen vastuun käsitteen analyysissä käytettävä relaatio kirjoitetaan muotoon Auktoriteetti (a) osoittaa perusteella (b) toimijalle (c) vastuuta kohteesta (d). Vastuu koskee seikkojen (e) toteutumista tavalla (f). Vastuun täyttämättä jättämisestä seuraa sanktio (g). Vastuun konteksti on (h). Prospektiivisen ja retrospektiivisen vastuun ohella ilmaisua vastuu käytetään myös kuvattaessa toimijan persoonallisuutta. Tällöin painopiste on toimijan älyllisissä ja emotionaalisissa prosesseissa ja hänen kyvyssään huomioida moraali päätöksenteossa. Moraalinen harkinta asetetaan tällaisessa ajattelussa vastakkain esimerkiksi taloudellisen järkevyyden ja laillisten velvoitteiden kanssa. 40 Toimijan vastuullisuutta voidaan arvioida tarkastelemalla tämän toimintaa kahden moraalisen vastuun komponentin valossa. Ensimmäinen on päätöksenteon rationaalisuus, joka ilmenee impulsiivisuuden välttämisenä, huolellisuutena eri vaihtoehtoja ja seurauksia kartoitettaessa, päämäärien selkeytenä ja yksityiskohtien huomioimisena suunnitelmaa toteutettaessa. Toinen kriteeri on kunnioitus, joka merkitsee tietoisuutta omien päätösten ja toimien vaikutuksesta toisiin, heidän arvostamistaan ja heidän tarpeidensa ja intressiensä huomioon ottamista. Kantilaisittain ilmaistuna kunnioitus merkitsee toisten ihmisten kohtelemista päämäärinä sinänsä Des Jardins & McCall 1990, Des Jardins & McCall 1990,

20 Vastuun osoittamiseen yritykselle samaan tapaan kuin yksilölle liittyy joukko ongelmia. Tämä ongelmakenttä tunnetaan kysymyksenä yrityksen moraalisesta statuksesta. Keskeinen moraaliseen statukseen liittyvä ongelma on, voidaanko yritystä ylipäätään pitää moraalisena toimijana ja voidaanko sille osoittaa moraalista vastuuta. Edelleen kysytään, kuka tai ketkä yrityksessä kantavat moraalisen vastuun, jos sellaista yritykselle voidaan osoittaa. Myönteinen vastaus ensimmäiseen kysymykseen edellyttää, että yrityksen voidaan katsoa täyttävän vastuullisen toiminnan kriteerit eli että sen toiminta on vapaata ja intentionaalista. Vastaus toiseen kysymykseen riippuu siitä, millainen metafyysinen käsitys organisaation olemuksesta on vallalla. 42 Nämä kysymykset eivät kuulu tämän tutkielman piiriin, mutta lukijan on hyvä olla tietoinen jännitteistä, jotka syntyvät yksilöetiikan periaatteiden soveltamisesta yritysten toimintaan. 42 Sillanpää 1990, 8, May 1997,

21 2. Yhteiskuntavastuun taustatekijät Yrityksiin kohdistuvat odotukset ovat voimistuneet ja perinteisten yhteiskunnallisten velvollisuuksien rinnalle on tullut joukko uusia. Tässä luvussa selvitetään muuttuneiden odotusten taustalla olevia tekijöitä ja analysoidaan sidosryhmien yritykseen kohdistamia vaatimuksia. Tavoitteena on edellä esitetyn vastuun mallin mukaan selvittää vastuun kontekstia, auktoriteettia ja perustetta, jolla vastuuta yritykselle osoitetaan, sekä vastuun laiminlyönnistä sille osoitettuja sanktioita. Luvun alussa tutkitaan yhteiskuntavastuun ja globalisaation yhteyttä. Tämän jälkeen tarkastellaan niitä odotuksia, joita yrityksen sidosryhmät muuttuneessa tilanteessa yritykseen kohdistavat. Luvun lopussa muutosta kuvataan ideologisena siirtymänä omistajalähtöisyydestä sidosryhmälähtöisyyteen Globalisaation muutosvoimat Maailman pienentyminen on aikamme iskusanoja. Ajatus ei kuitenkaan ole aivan tuore, sillä jo vuonna 1964 Marshall McLuhan julisti, että nykymaailma on uuden viestintäteknologian myötä muuttunut maailmankyläksi : aika ja tila ovat menettäneet merkityksensä ihmisiä erottavina tekijöinä. 43 McLuhanin päivistä maailma on edelleen kutistunut ja jatkaa kutistumistaan. Ilmiöön viitattaessa puhutaan tavallisesti globalisaatiosta eli 43 Rantanen 1997,

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Ethical Leadership and Management Symposium Laurea Tikkurila Timo Ryynänen www.laurea.fi Workshopin tavoitteina ovat Perehtyä eettisen johtamisen keskeiseen pilariin,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Mitä tarkoitetaan ympäristö- vastuullisuudella? Olli Loukola Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto ankkeemme Henvissä The Anatomy of Environmental Responsibility:

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Kilpailuja sopimus. Antti Aine Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Eettinen liiketoiminta, vastuu ympäristöstä ja kestävä kehitys

Eettinen liiketoiminta, vastuu ympäristöstä ja kestävä kehitys Eettinen liiketoiminta, vastuu ympäristöstä ja kestävä kehitys Usein esitetään, että liiketoiminnalla on moraalinen velvollisuus kehittää teknologioita, jotka vähentävät riippuvuuttamme vähenevistä luonnonvaroista

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri

Lisätiedot

Eettiset periaatteet taustaa

Eettiset periaatteet taustaa Eettiset periaatteet taustaa Oikeiden asioiden tekeminen Etiikka Identiteetti Kaikki ammattilaiset ja yritykset noudattavat jonkinlaisia eettisiä periaatteita. Vastuuntuntoiset sellaiset dokumentoivat

Lisätiedot

mitä, miksi ja miten?

mitä, miksi ja miten? Piia Nurmi 14.10.2010 Vastuullinen yritys mitä, miksi ja miten? esityksen tavoite Tähän kenttään voi sijoittaa kuvan tai kaavion Luoda yhdessä teidän kanssanne kartta siitä, mitä yritysvastuu on, missä

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

ESSEE-TEHTÄVÄT 1. KYSYMYS

ESSEE-TEHTÄVÄT 1. KYSYMYS KOE 1 Elintarvike-ekonomia ja yrittäjyys, kuluttajaekonomia, maatalousekonomia ja yrittäjyys, markkinointi, metsäekonomia ja markkinointi Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism

What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism Originally: Alessandro Sicora 1 7. 1 0. 2 0 1 1 H A N N A M A I J A L A (

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Taloussanomien seminaarit: Konserniraportointi palveluna 1.10.2009 Sanomatalo, Helsinki Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Mikael Niskala Vice President, Sustainability Solutions

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 13.5.2011 Maailmankansalaisena Suomessa -hanke Tarkoitus

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari

Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari Hansel Oy 1 Sosiaalisesti vastuullinen hankinta Sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan hankintatoimia,

Lisätiedot