Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu tausta, sisältö ja arvioiminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu tausta, sisältö ja arvioiminen"

Transkriptio

1 Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu tausta, sisältö ja arvioiminen Antti Järventaus Pro Gradu Teologinen tiedekunta Systemaattisen teologian laitos Sosiaalietiikka marraskuu 2002

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Laitos Institution systemaattisen teologian teologinen Tekijä Författare Antti Järventaus Työn nimi Arbetets titel Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu tausta, sisältö ja arvioiminen Oppiaine Läroämne sosiaalietiikka Työn laji Arbetets art Aika Datum Marraskuu 2002 Sivumäärä Sidoantal 115 pro gradu Tiivistelmä Referat Tutkielmassa selvitetään, millainen käsitys vastuusta sisältyy globalisaation myötä vahvistuneeseen yritysten yhteiskunnallista vastuuta korostavaan trendiin. Tutkimusmetodina on käytetty systemaattista analyysia. Tärkeimmät lähteet ovat YK:n Global Compact --aloite, OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille ja Euroopan yhteisöjen komission vihreä kirja yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämiseksi. Lisäksi tarkastellaan kestävän kehityksen raportointiohje GRI:tä, työoloja määrittävää SA8000-standardia, sidosryhmävuorovaikutusta määrittävää AA1000-prosessistandardia ja eettisen sijoitusindeksin FTSE4Goodin valintakriteereitä. Yhteiskuntavastuun taustaa kuvaava luku tukeutuu ensisijaisesti David Graysonin ja Adrian Hodgesin kirjaan Everybody s Business sekä Manuel Castellsin kolmiosaiseen teokseen The Information Age. Tutkimuksen alkuosassa tarkastellaan yrityksen yhteiskuntavastuu --trendin yhteyttä globalisaatioon. Trendin taustalla vaikuttaa maailmanlaajuinen muutos yritysten ja valtioiden rooleissa ja keskinäisissä valtasuhteissa sekä kasvanut tietoisuus globaaleista ongelmista. Nämä ovat synnyttäneet tarpeen hallita talouden globalisaatiota kohdistamalla yrityksten toimintaan uudenlaisia vaatimuksia. Vaatimukset kohdistuvat yrityksiin niiden sidosryhmien kautta ja eroavat toisistaan niin motiiveiltaan kuin sanktioiltaankin. Yhteistä niille on, että ne pyrkivät ohjaamaan yrityksiä aikaisempaa laajempaan vastuunottoon. Yhteiskuntavastuun sisältöä määrittävät kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö sekä yritystoimintaa koskevat kansainväliset julistukset. Lisäksi siihen vaikuttavat sidosryhmien odotukset. Vastuun sisältö voidaan jakaa viiteen kategoriaan: ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työtä koskevien oikeuksien kunnioittamiseen, ympäristövastuuseen, sidosryhmäajatteluun sekä yrityksen toimintatapaan rakentuneeseen vastuuseen. Vastuun kohteiksi määrittyvät näin ollen yrityksen sidosryhmät ja ympäristö. Yrityksen vastuullisuutta voidaan arvoida erilaisin menetelmin. Ne kattavat erilaisia yhteiskunnallisen vastuun ulottuvuuksia ja niiden sisältämät käsitykset siitä, mitä vastuullinen yritystoiminta on, eroavat toisistaan. Toiset menetelmät määrittelevät vastuullisuuden tiettyjen toimintaa kuvaavien tavoitetasojen saavuttamiseksi. Toiset sen sijaan korostavat tietyllä tavalla organisoidun ja tietyt laadulliset kriteerit täyttävän toiminnan merkitystä. Avainsanat - Nyckelord yritysetiikka, yrityksen yhteiskunnallinen vastuu, vastuu Säilytyspaikka - Förvaringställe teologisen tiedekunnan kirjasto Muita tietoja

3

4 Let us choose to unite the power of markets with the authority of universal ideals. Let us choose to reconcile the creative forces of private entrepreneurship with the needs of the disadvantaged and the requirements of future generations. 1 Kofi Annan, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri 1 Yhdistäkäämme markkinoiden voima ja yleismaailmalliset ihanteet. Sovittakaamme yhteen yksityisen yrittäjyyden luovat voimat sekä vähäosaisten tarpeet ja tulevien sukupolvien vaatimukset. UN 2001a. 3

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä...2 Sisällysluettelo Johdanto Johdatus tutkielman aihepiiriin Tutkimusongelma, metodologia ja teoreettiset lähtökohdat Tutkimusmateriaali Aikaisempi tutkimus Tutkimuksen kulku Yhteiskunnallinen vai sosiaalinen vastuu? Tutkielman lähtökohta: vastuun käsite Yhteiskuntavastuun taustatekijät Globalisaation muutosvoimat Sidosryhmien yrityksiin kohdistamat odotukset Siirtymä omistajalähtöisyydestä sidosryhmälähtöisyyteen Yhteiskuntavastuun sisältö Yhteiskuntavastuun yleisiä teemoja: kestävä kehitys, yrityskansalaisuus, ja sidosryhmäajattelu Yhteiskuntavastuun lähteet Global Compact OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille Euroopan yhteisöjen komission vihreä kirja yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämisestä Analyysi: yrityksen yhteiskunnallisen vastuun sisältö Yhteiskunnallisen vastuun arviointi Kestävän kehityksen raportointi: GRI Ihmisoikeudet ja työhön liittyvät oikeudet: SA8000-standardi Sidosryhmäsuhteet: AA1000-prosessistandardi Eettinen sijoittaminen: FTSE4Good-indeksin kriteerit Analyysi: vastuullisen yrityksen kriteerit Johtopäätökset...99 Lyhenteet, lähteet ja kirjallisuus Lyhenteet Lähteet Kirjallisuus Painettu kirjallisuus Lehtiartikkelit Internet-sivut ja dokumentit

6 1. Johdanto Johdatus tutkielman aihepiiriin Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu on vuosituhannen vaihteessa noussut yhdeksi liike-elämän keskeisistä trendeistä. Yritykset kirjaavat arvojaan ja eettisiä periaatteitaan, raportoivat vaikutuksistaan ympäristöön ja yhteiskuntaan ja pyrkivät tiiviimpään vuorovaikutukseen sidosryhmiensä kanssa. Kansalaisjärjestöt ovat löytäneet entisistä vihollisistaan uusia liittolaisia ja hyvän tekemisestä on tullut osa kannattavaa liiketoimintaa. Yhteiskunnallinen vastuu ei kuitenkaan ole uusi ilmiö luvun alkupuolella syntyivät ensimmäiset työväenliikkeet ja vuosisadan loppupuolella kuluttajat ilmaisivat ensi kerran vaatimuksensa tuotevastuun kantamisesta luvulla kuultiin ensimmäiset vaatimukset yhteiskunnallisen vastuun raportoimisesta ja vuosisadan puolen välin paikkeilla oli luotu perusta modernille keskustelulle yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. 4 Ajatus yritysten yhteiskuntavastuusta ja sen raportoinnista kehittyi ja 60-lukujen mittaan, mutta varsinaisesta trendistä voidaan puhua vasta 1970-luvulla. Öljykriisi ja muuttunut talouspoliittinen ilmasto 1970-luvun viimeisinä vuosina tosin käänsivät trendin laskuun ja vasta 1980-luvun puolenvälin jälkeen kiinnostus yhteiskunnalliseen vastuuseen virisi uudelleen ympäristökysymysten myötä. 5 2 Liikesivistysrahasto ja Sonera Entrum Oy ovat tuellaan mahdollistaneet tutkielman valmistumisen nykyisessä laajuudessaan. Lämpimät kiitokset tukijoilleni. 3 Wheeler & Sillanpää 1997, 62-64, Zadek et al. 1997, Werhane & Freeman (ed.) 1997, Zadek et al. 1997, 50. 5

7 Viimeaikainen yhteiskuntavastuu-ilmiö on voimakkaampi kuin edeltävinä vuosikymmeninä ja siihen liittyy piirteitä, jotka erottavat sen varhaisemmista vaiheista. Nykyiset yritysten yhteiskuntavastuun erityispiirteet tuleekin ymmärtää globalisaatiokehitystä ja sen hallintaa vasten Tutkimusongelma, metodologia ja teoreettiset lähtökohdat Tämän tutkielman tavoitteena on ensisijaisesti selvittää, millainen käsitys vastuusta sisältyy ilmaisuun yrityksen yhteiskunnallinen vastuu. Erilaisia näkemyksiä yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta on lukemattomia. Ammattiliittojen näkemykset eroavat yritysten käsityksistä, monikansallisten suuryritysten näkemykset puolestaan paikallisten pienyrittäjien käsityksistä ja niin edelleen. Tutkielmassa tarkastellaan yhteiskuntavastuuta sellaisena kuin se alan tärkeimpien toimijoiden julkaisemissa dokumenteissa ja valtavirtakirjallisuudessa esiintyy. Koska yritysten yhteiskunnallisen vastuun sisältö ja menetelmät sen arvioimiseksi kehittyvät koko ajan, tutkielma on eräänlainen pysäytyskuva yhdestä pisteestä prosessin kehityskaarella. Uutta tässä tutkielmassa on yhteiskuntavastuun tarkastelu vastuun käsitteeseen perustuvan mallin avulla. Malli on rakennettu siten, että se yhtäältä helpottaa vastuun yksittäisten osatekijöiden analysointia, toisaalta auttaa kokonaiskuvan rakentamista ja eri osatekijöiden keskinäisten suhteiden hahmottamista. Aihetta lähestytään soveltavan etiikan näkökulmasta ja ote on teoriapainotteinen. Metodina on systemaattinen analyysi. 6 Väyrynen 2001, 72. 6

8 1.3. Tutkimusmateriaali Vastuun käsitettä tarkastellaan johdantoluvussa sekä moraalifilosofisen tutkimuksen, että yritysten etiikkaa käsittelevään kirjallisuden avulla. 7 Toisen luvun esitys yhteiskunnallisen vastuun taustasta perustuu David Graysonin ja Adrian Hodgesin teokseen Everybody s Business, joka kuvaa globaalien muutosten vaikutusta yritysten toimintaympäristöön. 8 Heidän näkökulmaansa on laajennettu yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevalla materiaalilla 9 sekä viimeaikaisella väestöä ja ympäristöä koskevalla tutkimustiedolla 10. Globalisaationäkökulmaa on syvennetty Manuel Castellsin The Information Age trilogian, David Heldin toimittaman A Globalizing World? teoksen sekä Raimo Väyrysen Globalisaatiokritiikki ja kansalaisliikkeet kirjan avulla. 11 Aiheen taustoittamiseksi ja selventämiseksi on käytetty kirjallisuutta eri aihepiireistä. 12 Sidosryhmäteorian kuvaus luvussa 2 perustuu kirjallisuuteen, joka tarkastelee teoriaa sekä liiketoiminnan 13 että yritysetiikan 14 näkökulmista. Kuvausta on laajennettu materiaalilla, jossa sidosryhmävuorovaikutus esitellään osana yrityksen yhteiskunnallista vastuuta. 15 Sidosryhmien kuvaus perustuu ensisijaisesti Graysonin ja Hodgesin esitykseen 16, jota on rikastettu eri lähteistä 7 Des Jardins & McCall Jonas Kirjavainen May Sillanpää Zimmermann Grayson & Hodges ABI Elkington McIntosh et al Observatory of European SMEs Loh UNDP World Bank Castells 1997, 2000a, 2000b. Held (ed.) 2000, sisältää Cochrane & Painin, McGrew n ja Thompsonin artikkelit. Väyrynen Eklund GRI Klein Rantanen Takala Wheeler & Sillanpää Kinkki Freeman Kaptein Kujala Observatory of European SMEs Wheeler & Sillanpää ABI Grayson & Hodges Takala TT Grayson & Hodges 2001, 74. 7

9 poimituilla tiedoilla. 17 Sidosryhmien analyysi perustuu Liisa Mäkelän kehittämään malliin. 18 Luvun lopun kuvaus yritysten reaktioista perustuu yrityksen yhteiskunnallista vastuuta yleisesti kuvaaviin teoksiin ja julkaisuihin. 19 Yritysten yhteiskunnallisen vastuun ideologista siirtymää kuvaava osuus on referoitu Tuomo Takalan artikkelista. 20 Kolmannen luvun alussa esitellään yrityksen yhteiskunnallisen vastuun yleisiä teemoja, joista kutakin on valotettu useamman lähteen avulla. 21 Jakso, jossa kuvataan yhteiskuntavastuun sisältöä yleisesti määrittäviä tekijöitä, perustuu ensisijaisesti Teollisuuden työnantajien Yrityksen yhteiskuntavastuujulkaisuun. 22 Kolmannessa luvussa analysoidaan yhteiskunnallisen vastuun sisältöä määrittäviä dokumentteja, YK:n Global Compact aloitetta, OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille ja Euroopan yhteisöjen komission vihreätä kirjaa yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämisestä. 23 Luvun loppuosan analyysiä on laajennettu tutkielmassa aikaisemmin käytetyllä kirjallisuudella. 24 Neljännessä luvussa tarkastellaan erilaisia menetelmiä, joilla yrityksen yhteiskuntavastuuta voidaan arvioida. Analysoitavat lähteet ovat kestävän kehityksen mukaisen raportoinnin ohje GRI, ihmisoikeuksien ja työhön 17 ABI Bird CSREurope Elkington Environics International EU Kantola Kunelius SRI Compass 2001a, 2001b. 18 Mäkelä ABI Zadek et al Takala Takala on tutkinut aihetta 1980-luvulta lähtien, ks. esim. Takala ABI Elkington EU Goodpaster Goodpaster & Matthews The House of Mandag Morgen Kaptein Kujala McIntosh et al Sillanpää Takala TT Wheeler & Sillanpää TT OECD 2002a, 2002b, 2002c, UN 2002, 2001a, 2001b, 2001c. EU 2002,

10 liittyvien oikeuksien hallintaan liittyvä SA8000-standardi, sidosryhmävuorovaikutuksen organisointiin liittyvä AA1000-prosessistandardi sekä eettisen pörssi-indeksin FTSE4Good:in valintakriteerit yrityksille, jotka haluavat päästä osaksi indeksiä. Kolmen ensiksi mainitun osalta tarkastellaan myös menetelmät lanseeranneiden organisaation julkaisemia, menetelmiä kuvaavia dokumentteja. 25 FTSE4Good-kriteerien analyysin lähteenä käytetään brittiläisen vakuutusyhtiöiden järjestön Association of British Insurersin julkaisua Investing in Social Responsibility, jonka liitteessä indeksin kriteerit on esitetty Aikaisempi tutkimus Koska yhteiskuntavastuun sisältöä määrittävät dokumentit ja vastuullisuuden arvioimisen menetelmät ovat uusia, saatavilla ei vielä ole runsaasti hyödynnettäviä tutkimustuloksia. Yrityksen yhteiskunnallista vastuuta ja liikeelämän etiikkaa sen sijaan on Suomessakin tutkittu jo pitkään. Professori Tuomo Takala on suomalaisen yhteiskuntavastuututkimuksen uranuurtaja. Hän on 1980-luvulta saakka julkaissut tutkimuksia aiheesta ja korostanut vastuun käsitettä yhteiskuntavastuun lähtökohtana. Takala on esittänyt useita erilaisia näkökulmia vastuun käsitteeseen ja soveltanut niitä yrityksen yhteiskuntavastuun määrittelyyn ja kuvaamiseen. Lisäksi Takala on tutkinut, miten vastuullisuus ilmenee yritysjohtajien puheessa. Takalan erityinen ansio on yrityksen yhteiskunnallisen vastuun ideologisten ideaalityyppien hahmottaminen erilaisten näkemysten kirjosta ABI Elkington McIntosh Wheeler & Sillanpää AccountAbility 2001a, 2001b, GRI SAI 2002a, 2002b, ABI 2001, appendix 4, Mm. Takala 1985 ja

11 Maria Sillanpää on rakentanut Takalan laskemalle perustalle ja analysoinut yrityksen strategista päätöksentekoprosessia yhteiskunnallisen vastuun ideologioiden valossa. Myöhemmin Sillanpää on julkaissut yhdessä David Wheelerin kanssa sidosryhmävuorovaikutusta käsittelevän kirjan The Stakeholder Corporation. 28 Johanna Kujala on tutkinut yritysjohtajien käsityksiä liike-elämän moraalista. Hänen väitöskirjassaan vuodelta 2001 moraalikysymyksiä tarkasteltiin nimenomaan sidosryhmäsuhteiden viitekehyksessä. 29 Takalan, Sillanpään ja Kujalan tutkimustyö on toiminut tämän tutkielman innoittajana. Tutkimusongelmaa on erityisesti selkeyttänyt Takalan korostama vastuun käsitteen keskeisyys yhteiskuntavastuun ymmärtämisen kannalta. Myös Sillanpään ja Kujalan edustama sidosryhmäajattelu on selvästi esillä tutkielman alkupuolella. Tutkielmassa on pyritty omaleimaisuuteen kehittämällä vastuun käsitettä välineeksi, jolla voidaan yhtäältä analysoida monimutkaista yhteiskuntavastuun ilmiötä ja toisaalta laatia siitä synteesinomainen kuvaus. Lisäksi tutkielmassa on korostettu globalisaation merkitystä viimeaikaisen trendin taustatekijänä sekä tarkasteltu dokumentteja ja välineitä, joilla on keskeinen rooli yhteiskunnallisen vastuun sisällön muodostumissa. 28 Sillanpää Wheeler & Sillanpää Kujala

12 1.5. Tutkimuksen kulku Tutkimus jakautuu viiteen lukuun. Kolme varsinaista päälukua esittelevät yrityksen yhteiskunnallisen vastuun taustatekijöitä, sisällön sekä joitakin välineitä vastuullisuuden arvioimiseksi. Johdantoluvussa esitellään vastuun malli, joka toimii perustana seuraavan vaiheen tutkimukselle. Mallin avulla vastuun käsite puretaan osiin ja analysoidaan osa kerrallaan. Tutkielman lopussa analyysityön pohjalta rakennetaan kokonaiskuva tarkasteltavasta kohteesta eli yhteiskuntavastuun sisältämästä vastuukäsityksestä. Toisen luvun alussa kuvataan, miten nykyinen yhteiskuntavastuutrendi liittyy globalisaatioon sekä sen vaikutuksiin yrityksiin ja niiden toimintaympäristöön. Lisäksi esitellään sidosryhmäteoria sekä analyysi erilaisista keinoista, joilla yrityksen sidosryhmät kannustavat yritystä laajempaan vastuunottoon yhteiskunnassa. Luvun lopussa kuvataan yritysten reaktioita yhteiskuntavastuuta koskeviin odotuksiin. Luvun tarkoituksena on kuvata yhteiskunnallisen vastuun taustaa, vastuuta vaativia tahoja, heidän käyttämiään sanktioita sekä niitä perusteita, joiden perusteella aikaisempaa laajemman vastuun ajatellaan kuuluvan yritykselle. Kolmannen luvun painopiste on yhteiskunnallisen vastuun sisällössä. Ensin esitellään kolme yleistä teemaa: yrityskansalaisuus, kestävä kehitys ja sidosryhmäajattelu. Tämän jälkeen tarkastellaan yleisesti lähteitä, joista yrityksen yhteiskuntavastuu juontuu sekä erityisesti kolmea merkittävää dokumenttia: YK:n Global Compactia, OECD:n ohjeita monikansallisille yrityksille sekä Euroopan yhteisöjen komission vihreää kirjaa yritysten 11

13 sosiaalisesta vastuusta. Luvun lopussa analysoidaan dokumenttien implikoimaa käsitystä vastuun kohteista ja sen laajuudesta. Neljännessä luvussa tutkitaan vastuun arvioimiseen käytettäviä menetelmiä. Tarkasteltavana ovat kestävän kehityksen raportointityökalu GRI, ihmisoikeusstandardi SA8000, sidosryhmävuorovaikutusta määrittelevä AA1000- prosessistandardi sekä FTSE4Good-pörssi-indeksin valintakriteerit. Menetelmiä analysoimalla pyritään ensisijaisesti selvittämään, mitä yhteiskuntavastuun ulottuvuuksia menetelmät kattavat sekä millainen käsitys vastuullisesta yrityksistä niihin sisältyy. Viidennessä luvussa esitellään tutkielman johtopäätökset. Johtopäätöksissä kerrataan tutkimuksessa saadut tulokset ja erikseen analysoiduista vastuun osatekijöistä kootaan yhtenäinen kuva. Samassa yhteydessä esitetään joitakin havaintoja, joita tutkimuksen varrella on syntynyt. Lisäksi esitetään joitakin aiheita jatkotutkimusta varten Yhteiskunnallinen vai sosiaalinen vastuu? Englanninkielessä yrityksen yhteiskunnallista vastuuta ilmaisee käsite corporate social responsibility (CSR). Suomalaisittain social responsibility kääntyy tavallisesti yhteiskunnalliseksi vastuuksi tai sosiaaliseksi vastuuksi. Kumpaankin suomennokseen liittyy ongelmansa. Ensinnäkin, käsite yhteiskunta on ongelmallinen monimerkityksisyytensä takia. Yhteiskuntateoreetikko Michael Mannin mukaan ongelmallisuuden paljastaa yksinkertainen kysymys: Missä yhteiskunnassa sinä 12

14 elät? tyhjentävää vastausta kysymykseen ei ole. 30 Käsitteellä sosiaalinen on niin ikään omat rajoitteensa. Termi on epätarkka ja siihen liittyy erilaisia vivahteita kuin käsitteeseen yhteiskunta. 31 Käsitteestä sosiaaline n syntyy helposti julkisiin palveluihin liittyviä konnotaatioita. Tutkielmassa käytetään mahdolliset rasitteet mielessä pitäen vakiintuneinta muotoa yrityksen yhteiskunnallinen vastuu sekä sen lyhyempää muotoa yhteiskuntavastuu Tutkielman lähtökohta: vastuun käsite Vastuun käsite muodostaa lähtökohdan tässä tutkielmassa esitettävälle yhteiskunnallisen vastuun tarkastelulle. Tavoitteena on rakentaa malli, jonka yhteiskuntavastuu-ilmiöön sisältävää vastuukäsitystä voidaan analyyttisesti jäsentää. Mallissa sovelletaan kahta lähestymistapaa vastuun käsitteeseen: velvollisuutta korostavaa prospektiivista näkökulmaa sekä vastuuta teon seurauksista korostavaa retrospektiivista näkökulmaa. 33 Prospektiivisesta, eteenpäin katsovasta vastuusta voidaan puhua tilanteissa, joissa jollakulla on joko positiivisia tai negatiivisia velvollisuuksia. Jos toimijalla on positiivinen velvollisuus, hän on vastuussa siitä, että jotakin tapahtuu. Toimijalla on esimerkiksi velvollisuus toimia tilanteissa, joissa hänellä on todellinen valta estää merkittävän vahingon aiheutumisen toisille edellyttäen, että teko ei saata toimijaa itseään vaaraan tai aiheuta hänelle muuta suurta menetystä ja että muut toimijat eivät voi tarjota tarvittavaa apua. Negatiivinen 30 Heiskala 1996, Suomen hallitus, Des Jardins & McCall 1990, Des Jardins & McCall 1990, Zimmermann 1997,

15 velvollisuus merkitsee sitä, että toimijan vastuulla on huolehtia, ettei hän riko tiettyjä normeja tai sääntöjä. Prospektiivinen vastuu koskee nykyhetkeä ja tulevaisuutta, parhaillaan tehtäviä tai toistaiseksi tekemättömiä asioita, ja on ennen kaikkea vastuuta jostakin itsen ulkopuolisesta. Prospektiivinen vastuu liittyy tyypillisesti erilaisiin yhteiskunnallisiin rooleihin ja niihin sisältyviin normeihin. 34 Kun arvioidaan aikaisemmin tapahtuneeseen toimintaan liittävää vastuuta, puhutaan retrospektiivisesta, taaksepäin katsovasta vastuusta. Kyse on toiminnan ja tapahtuman syiden tarkastelusta, toimijan asettamisesta tilivelvolliseksi teoistaan ja mahdollisen sanktion langettamisesta. Retrospektiivinen lähestymistapa ilmenee tyypillisimmillään lainsäädäntöön ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä. 35 Retrospektiivisen vastuun keskeisiä kysymyksiä ovat vastuun ottamisen ja pätevän puolustuksen ehdot. Retrospektiiviselta kannalta toimija on vastuussa teosta, jonka hän jollakin perusteella tekee tai jättää tekemättä, jonka hän kykenee tekemään ja johon hänellä on tilaisuus. Se, että toimijalla on tietty peruste toiminnalleen tarkoittaa sitä, että hänellä on aikomus (intentio) teon tekemiseen ja tieto siitä, miten hän voi toteuttaa aikomuksensa. Erilaiset toiminnan perusteet määräytyvät toimijan ulkopuolella, mutta toimija voi valita useista perusteista sen, minkä mukaan toimii. Mitä useampia perusteita toimijalla on, sitä vapaampaa hänen toimintansa on ja sitä suurempi on hänen vastuunsa. 36 Vastuunalaisena tehtyjä tekoja voidaan kiittää tai moittia. Päästäkseen moraalisesta moitteesta toimijan tulee kyetä puolustamaan tekoaan. 34 Des Jardins & McCall 1990, 98-99, 106. Jonas 1984, Jonas 1984, 90. Kirjavainen 1996, 109. Des Jardins & McCall 1990, 105. Zimmermann 1997,

16 Pätevä toiminnan moraalinen puolustaminen edellyttää, että teko on tapahtunut toimijasta itsestään riippumattomista syistä tai että sitä ei ole tehty tarkoituksellisesti eli intentoitu. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että teon on täytynyt tapahtua joko vahingossa, erehdyksessä tai toimijan huomaamatta. Kidutuksen, uhan tai äärimmäisen tarpeen alaisen tehty teko, vaikka periaatteessa onkin intentoitu, on niin ikään puolustettavissa. Tiivistäen voidaan sanoa vastuullisuuden edellyttävän sitä, että teko on tekijänsä vallassa eli tekijä toimii tietyistä perusteista. Jos tämä ehto ei täyty, voidaan teon sanoa olevan moraalisesti puolustettavissa. 37 Retrospektiivinen vastuukäsitys ei yksin riitä moraaliperiaatteeksi, sillä se ei kykene asettamaan inhimillistä hyvää edistäviä päämääriä, vaan ainoastaan vaatii henkilön vastaamaan vääristä teoistaan. 38 Prospektiivinen ja retrospektiivinen vastuu liittyvät toisiinsa siten, että retrospektiivinen tarkastelu seuraa tilanteesta, jossa toimija on lyönyt laimin prospektiivista vastuutaan, toisin sanoen jättänyt velvollisuutensa täyttämättä tai rikkonut jotakin normia. Retrospektiivisen tarkastelun keskeinen kysymys kuuluu: Millaisia mahdollisia puolusteluja toimijalla on laiminlyönnilleen? Kirjavainen 1996, 109, , Kirjavainen 1996, 105, 109, 123, Jonas 1984, Hans Jonas esittää perinteiseen moraalifilosofiaan perustuvan vastuuajattelun olevan ajallisesti ja paikallisesti liian kapea-alaista. Perinteinen käsitys on syntynyt tilanteessa, jossa ihmisen toiminnan seuraukset ovat olleet paikallisia ja välittömiä. Teknologisen kehityksen myötä ihmisen toiminta on kuitenkin saavuttanut globaalit mittasuhteet ja sen vaikutukset kantavat kauas tulevaisuuteen. Kasvaneen vaikutusvallan ja perinteisen kapean vastuukäsityksen välillä vallitsee ristiriita. Sen ratkaisemiseksi Jonas tarjoaa uudenlaista vastuun imperatiivia: Toimi siten, että toimintasi seuraukset ovat sopusoinnussa aidon ihmiselämän pysyvyyden kanssa. Jonas 1984, ix-x, 3-7, 11,

17 Kuvion 1 kuvaa prospektiivisen ja retrospektiivisen vastuun keskinäisiä suhteita. Kuvio 1: vastuun elementit KONTEKSTI määrittelee TOIMIJA KOHDE AUKTORI- TEETTI määrää osoittaa vastuun VASTUUN OSOITTAMI- SEN PERUSTE EDELLYTYK- SET VASTUUN OTTAMISELLE - kyky vapaaseen ja perusteltuun toimintaan on vastuussa SISÄLTÖ TÄYTTYMIS- EHTO SANKTIO seuraa PÄTEVÄN PUOLUSTUK- SEN EHDOT jos ehdot eivät täyty, tutkitaan Kuvion elementit vastuun ehdot, pätevän puolustuksen ehdot ja sanktio edustavat retrospektiivista vastuukäsitystä. Vastuun kohde, sisältö ja täyttymisen kriteerit kuuluvat prospektiivisen vastuun piiriin. Kuviossa konteksti kuvaa niitä olosuhteita, joissa tarve vastuun osoittamiseen syntyy. Auktoriteetti on henkilö tai instituutio, joka luovuttaa toimijalle vastuun ja määrää sanktion rikkomuksista. Vastuun auktoriteetteja voi olla useita ja auktoriteetti voi olla myös toimija itse. Vastuullisuuden peruste on seikka, jonka nojalla vastuu on osoitettu toimijalle. Peruste voi olla esimerkiksi rooli, asema, sopimus tai luonnonoikeuteen perustuva syy, kuten äidin vastuu lapsesta. Vastuullinen toimija on henkilö tai instituutio, jolle vastuu osoitetaan ja joka sen nojalla on vastuussa jostakin. Jotta toimijan 16

18 voidaan katsoa olevan vastuussa jostakin, hänen on kyettävä vapaaseen ja perusteltuun toimintaan. Vastuun kohde on asia, esine tai henkilö, josta toimija on vastuussa. Vastuun kohteella on tietty sisältö, joukko asioita, joiden toteutumisesta tai välttämisestä normien tapauksessa noudattamisesta toimija on vastuussa. Täyttymisehto merkitsee niitä kriteereitä, joiden nojalla vastuun voidaan katsoa tulleen täytetyksi. Vastuun täyttämättä jättämisestä seuraa sanktio, ellei syitä eli pätevää puolustusta epäonnistumiselle voida osoittaa. Sanktiota lieventäviä puolusteluja ovat esimerkiksi sen osoittaminen, että toimijalla ei itsestään riippumattomista syistä ollut mahdollisuutta täyttää vastuutaan tai että hänellä oli vilpitön intentio vastuunsa kantamiseen. Esimerkki selventänee asiaa. Vastuun kohde on tässä esimerkissä jokin tietty tulosyksikkö ja vastuullinen toimija tulosyksikön johtaja. Vastuun luovuttava auktoriteetti on johtajan esimies ja vastuu perustuu työsopimukseen, jossa yksikön johtajan toimenkuva määritellään. Vastuun sisältöön kuuluu esimerkiksi määrätty tuottoaste ja tietyt laatukriteerit täyttävä tuotanto. Täyttymisehto toteutuu, jos yksikkö johtajansa johdolla saavuttaa sille asetetut tulokseen ja laatuun liittyvät odotukset. Vastuun konteksti on organisaation tarve jakaa tuotantoon liittyviä tehtäviä eri yksiköiden kesken. Jos esimerkkiä laajennetaan koskemaan tilannetta, jossa tulosyksikön johtaja epäonnistuu tavoitteen saavuttamisessa, siirrytään prospektiivisesta tarkastelusta retrospektiivisen tarkastelun puolelle. Tällöin voidaan kysyä, millaisilla perusteilla yksikön johtaja voi puolustaa tavoitteista jäänyttä suoritustaan. Mikäli epäonnistuminen on johtunut syistä, joihin johtaja ei omalla toiminnallaan ole kyennyt vaikuttamaan, voidaan epäonnistumista pitää puolustettavana. 17

19 Esitetyn mallin pohjalta laaditaan vastuun eri elementit yhdistävä relaatio, jonka avulla erilaisia vastuusuhteita voidaan analysoida. Pätevän puolustuksen ehdot on itsessään niin laaja asiakokonaisuus, että sen tarkastelu jätetään tämän tutkielman ulkopuolelle. Näin ollen yhteiskunnallisen vastuun käsitteen analyysissä käytettävä relaatio kirjoitetaan muotoon Auktoriteetti (a) osoittaa perusteella (b) toimijalle (c) vastuuta kohteesta (d). Vastuu koskee seikkojen (e) toteutumista tavalla (f). Vastuun täyttämättä jättämisestä seuraa sanktio (g). Vastuun konteksti on (h). Prospektiivisen ja retrospektiivisen vastuun ohella ilmaisua vastuu käytetään myös kuvattaessa toimijan persoonallisuutta. Tällöin painopiste on toimijan älyllisissä ja emotionaalisissa prosesseissa ja hänen kyvyssään huomioida moraali päätöksenteossa. Moraalinen harkinta asetetaan tällaisessa ajattelussa vastakkain esimerkiksi taloudellisen järkevyyden ja laillisten velvoitteiden kanssa. 40 Toimijan vastuullisuutta voidaan arvioida tarkastelemalla tämän toimintaa kahden moraalisen vastuun komponentin valossa. Ensimmäinen on päätöksenteon rationaalisuus, joka ilmenee impulsiivisuuden välttämisenä, huolellisuutena eri vaihtoehtoja ja seurauksia kartoitettaessa, päämäärien selkeytenä ja yksityiskohtien huomioimisena suunnitelmaa toteutettaessa. Toinen kriteeri on kunnioitus, joka merkitsee tietoisuutta omien päätösten ja toimien vaikutuksesta toisiin, heidän arvostamistaan ja heidän tarpeidensa ja intressiensä huomioon ottamista. Kantilaisittain ilmaistuna kunnioitus merkitsee toisten ihmisten kohtelemista päämäärinä sinänsä Des Jardins & McCall 1990, Des Jardins & McCall 1990,

20 Vastuun osoittamiseen yritykselle samaan tapaan kuin yksilölle liittyy joukko ongelmia. Tämä ongelmakenttä tunnetaan kysymyksenä yrityksen moraalisesta statuksesta. Keskeinen moraaliseen statukseen liittyvä ongelma on, voidaanko yritystä ylipäätään pitää moraalisena toimijana ja voidaanko sille osoittaa moraalista vastuuta. Edelleen kysytään, kuka tai ketkä yrityksessä kantavat moraalisen vastuun, jos sellaista yritykselle voidaan osoittaa. Myönteinen vastaus ensimmäiseen kysymykseen edellyttää, että yrityksen voidaan katsoa täyttävän vastuullisen toiminnan kriteerit eli että sen toiminta on vapaata ja intentionaalista. Vastaus toiseen kysymykseen riippuu siitä, millainen metafyysinen käsitys organisaation olemuksesta on vallalla. 42 Nämä kysymykset eivät kuulu tämän tutkielman piiriin, mutta lukijan on hyvä olla tietoinen jännitteistä, jotka syntyvät yksilöetiikan periaatteiden soveltamisesta yritysten toimintaan. 42 Sillanpää 1990, 8, May 1997,

21 2. Yhteiskuntavastuun taustatekijät Yrityksiin kohdistuvat odotukset ovat voimistuneet ja perinteisten yhteiskunnallisten velvollisuuksien rinnalle on tullut joukko uusia. Tässä luvussa selvitetään muuttuneiden odotusten taustalla olevia tekijöitä ja analysoidaan sidosryhmien yritykseen kohdistamia vaatimuksia. Tavoitteena on edellä esitetyn vastuun mallin mukaan selvittää vastuun kontekstia, auktoriteettia ja perustetta, jolla vastuuta yritykselle osoitetaan, sekä vastuun laiminlyönnistä sille osoitettuja sanktioita. Luvun alussa tutkitaan yhteiskuntavastuun ja globalisaation yhteyttä. Tämän jälkeen tarkastellaan niitä odotuksia, joita yrityksen sidosryhmät muuttuneessa tilanteessa yritykseen kohdistavat. Luvun lopussa muutosta kuvataan ideologisena siirtymänä omistajalähtöisyydestä sidosryhmälähtöisyyteen Globalisaation muutosvoimat Maailman pienentyminen on aikamme iskusanoja. Ajatus ei kuitenkaan ole aivan tuore, sillä jo vuonna 1964 Marshall McLuhan julisti, että nykymaailma on uuden viestintäteknologian myötä muuttunut maailmankyläksi : aika ja tila ovat menettäneet merkityksensä ihmisiä erottavina tekijöinä. 43 McLuhanin päivistä maailma on edelleen kutistunut ja jatkaa kutistumistaan. Ilmiöön viitattaessa puhutaan tavallisesti globalisaatiosta eli 43 Rantanen 1997,

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Leena Haanpää FinSERN Helsinki

Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Leena Haanpää FinSERN Helsinki Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä Leena Haanpää FinSERN 5.9.2011 Helsinki Tutkimushankkeen taustaa Nuoret ja vastuullinen yrittäjyys -tutkimus tarkastelee aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Eettiset periaatteet taustaa

Eettiset periaatteet taustaa Eettiset periaatteet taustaa Oikeiden asioiden tekeminen Etiikka Identiteetti Kaikki ammattilaiset ja yritykset noudattavat jonkinlaisia eettisiä periaatteita. Vastuuntuntoiset sellaiset dokumentoivat

Lisätiedot

What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism

What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism Originally: Alessandro Sicora 1 7. 1 0. 2 0 1 1 H A N N A M A I J A L A (

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat 2010 1 (5) I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat Nordean rahastot 1 ovat hyväksyneet seuraavat omistajaohjausta koskevat suuntaviivat, joita sovelletaan suomalaisilla

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Suomalaisten kuntien II työpaja 4.5.2010, Tampere Kirsi-Marja Lonkila Itämeren kaupunkien liitto Sidosryhmäanalyysista Auttaa keräämään ja analysoimaan tietoa siitä, kenen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Etiikka on muuttunut ja ei ole! Muutos ja edistys Muutos = erilaiseksi tulemista ilman positiivista arvovarausta

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

SUOMEN KANSANTALOUS GLOBALISAATIOSSA: UHKAT JA MAHDOLLISUUDET

SUOMEN KANSANTALOUS GLOBALISAATIOSSA: UHKAT JA MAHDOLLISUUDET SUOMEN KANSANTALOUS GLOBALISAATIOSSA: UHKAT JA MAHDOLLISUUDET Esitelmä professori Matti Palon 70 vuotuisjuhlaseminaarissa Yli-Kannuksen kyläkeskuksessa 6.4.2008 Professori Reino Hjerppe Aihe sopii hyvin

Lisätiedot

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana Elina Patana 16.11.2011 Tavoitteeni tänään Esitellä lyhyesti tutkielmani taustoja ja asiantuntijahaastatteluista koostuvaa

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Voiko vaikuttamista arvioida?

Voiko vaikuttamista arvioida? Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Anna-Maria Isola, Mariitta Vaara & Sokra-koordinaatio 26.09.2016 Osallisuuden olot Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Paikalliset konfliktit kaivostoiminnassa

Paikalliset konfliktit kaivostoiminnassa Paikalliset konfliktit kaivostoiminnassa Tapio Litmanen Yliassistentti Jyväskylän yliopisto Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari 16.-17.2.2010, Outokumpu Alustuksen rakenne Taustaa Sosiologia

Lisätiedot