Selvitys Pohjois-Pohjanmaalla EU- ohjelmakaudella toteutetuista kulttuurin ja luovien alojen hankkeista.

Transkriptio

1 Selvitys Pohjois-Pohjanmaalla EU- ohjelmakaudella toteutetuista kulttuurin ja luovien alojen hankkeista.

2 Johdanto Tämän selvityksen tarkoituksena on tarkastella julkisin varoin rahoitettuja kulttuurin ja luovien alojen hankkeita Pohjois-Pohjanmaalla EU- ohjelmakaudella Selvitys liittyy Pohjois-Pohjanmaan liiton toteuttamaan hankkeeseen Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin ja luovien alojen kehitysohjelma Tarkastelussa ovat Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR), Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahaston (maaseuturahasto) kautta toimivan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, maakunnan kehittämisrahan (MKR) sekä Opetus- ja Kulttuuriministeriön (OKM) kautta rahoitetut hankkeet. Selvityksessä ei analysoida tarkemmin hankkeiden sisältöä ja tuloksellisuutta, vaan selvityksen kohteena ovat ennemminkin niiden määrä, suuruus, alueellinen (seutukunnallinen) jakautuminen sekä osuus kaikista rahoitetuista hankkeista. Selvityksessä käytetyt tiedot on kerätty eri viranomaisten ylläpitämistä rekistereistä. Tiedot EAKR ja ESRhankkeista on kerätty Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ylläpitämästä rakennerahastotietopalvelu Eurasta. Maaseuturahaston hankkeet on kerätty maaseutuviraston (Mavi) hankerekisteristä. Tiedot maakuntarahalla rahoitetuista hankkeista on kerätty Pohjois-Pohjanmaan liiton omista rekistereistä ja OKM:n hankkeet ministeriön omilta internet-sivuilta. Tiedot on kerätty rekistereistä systemaattisen läpikäynnin tuloksena eikä esimerkiksi tietyin hakusanoin rajattuna. Kulttuurin ja luovien alojen määrittely on haastavaa, koska käsitteet kulttuuri ja luovuus ovat jo itsessään varsin monitulkintaisia. Tuoreimmillaan kyseistä problematiikka on käsitelty TEM:n julkaisemassa luovien alojen toimialaraportissa. Tässä selvityksessä kulttuuri pitää sisällään kulttuuriympäristöt, kansanperinteen sekä esittävät- ja kuvataiteet. Luovat alat on määritelty pitkälti TEM:n käyttämän, yrittäjänäkökulmasta lähtevän 14 alan jaottelun mukaisesti. Aloja ovat; animaatiotuotanto, arkkitehtipalvelut, elokuva- ja tv-tuotanto, kuvataide ja taidegalleriat, käsityö, liikunta- ja elämyspalvelut, mainonta- ja markkinointiviestintä, muotoilupalvelut, musiikki- ja ohjelmapalvelut, peliala, radio- ja äänituotanto, taide ja antiikkikauppa, tanssi ja teatteri, viestintäala. Rajatapaukset Ongelmatilanteita hankkeiden määrittelyssä kulttuurin ja luovan alan hankkeiksi ilmeni lähinnä kulttuurimatkailuun ja rakentamiseen liittyvissä hankkeissa. Matkailuelinkeino jätettiin kehittämisohjelman ulkopuolelle, joten puhtaasti matkailuun liittyvät hankkeet eivät ole tarkastelussa mukana. Kulttuurimatkailu kuuluu kuitenkin kehitysohjelmaan, joten raja näiden kahden välillä on hieman häilyvä. Tässä selvityksessä ongelma on pyritty ratkaisemaan pragmaattisesti. Jos hankkeen tavoitteena on kehittää kulttuurimatkailukohdetta niin, että vaikutus kohdistuu kulttuurikohteen tai kulttuuriympäristön kehittämiseen, hanke on laskettu mukaan tarkasteluumme. Jos hankkeen pääpaino on ollut kulttuurimatkailukohteen tukitoimissa, esimerkiksi parkkipaikan laajennuksessa, on hanke jätetty tarkastelun ulkopuolelle. 1

3 Toinen ristiriitatilanteita aiheuttava ala on ollut rakentaminen ja ennen kaikkea korjausrakentaminen. Hankerahoitusta on käytetty paljon erilaisten kohteiden kunnostuksiin. Erityisen aktiivisia tällä alalla ovat olleet kyläyhdistykset, jotka ovat kunnostaneet omia toimitilojaan. Rakennushankkeiden osalta on tässä selvityksessä otettu huomioon ensinnäkin toiminnan laatu. Jos toiminta on ollut esim. vanhan rakennuksen restaurointia, on se otettu mukaan tarkasteluun. Myös sellaiset hankkeet, joissa restaurointi liittyy laajemmin tiettyyn kulttuuriympäristöön, on otettu mukaan. Tapauksissa, joissa esim. kyläyhdistyksen kiinteistöä on modernisoitu, huomiota on kiinnitetty siihen, millaiseen käyttöön tilat on tarkoitettu. Täten esimerkiksi metsästyskämppien kunnostushankkeet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle kun taas sellaiset hankkeet, joissa toiminta kunnostetuissa tiloissa on kulttuuripainotteista (esim. teatteri ja tanssi), ovat mukana tarkastelussa. EAKR-hankkeet ohjelmakaudella EAKR- ja ESR- hankkeita koordinoivat Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto. Ohjelmakaudella rahoitettiin pohjoispohjalaisia hankkeita Euroopan aluekehitysrahastosta yhteensä 316,2 milj. eurolla. Kokonaisrahoituksesta kulttuurin ja luovan alan hankkeiden osuus on 7,8 milj. euroa, mikä on noin 2,5 % kokonaissummasta. 1 Hankkeita oli yhteensä 23 ja hankkeiden keskisuuruus oli euroa. Taulukko 1 esittää hankkeiden alueellista jakautumista Taulukko 1. EAKR -hankkeiden määrän alueellinen jakautuminen Euromääräisesti hankkeet jakautuivat seutukunnittain taulukon 2 mukaisesti Taulukko 2. EAKR -hankkeiden euromääräinen seutukunnallinen jakautuminen EAKR-hankkeiden määrän seutukunnallinen jakautuminen EAKR-rahoitteisten kulttuurin ja luovien alojen hankkeiden euromääräinen jakautuminen seutukunnittain Haapaveden-Siikalatvan sk Alueelliset hankkeet Haapaveden-Siikalatvan sk Alueelliset hankkeet 1 Kokonaisrahoituksessa on huomioitu EU:n, valtion ja kuntien rahoitusosuudet. 2

4 Kuten taulukoista 2 voidaan havaita, EAKR- hankkeiden seutukunnallisesti jakautunut lukumäärä ja kokoluokka näyttävät korreloivan keskenään kohtuullisesti. Pienenä poikkeuksena näyttäytyvät Raahen ja Nivala- Haapajärven seutukunnat, joissa toteutetut hankkeet olivat suhteellisen pieniä. :ssa kysymyksessä oli euron suuruinen Langin kartanon restaurointihanke ja :ssa euron suuruinen museoalan kehittämishanke. Hankkeiden rahoitusosuudet eri tahojen kesken taulukon 3 mukaisesti Taulukko 3. EAKR -hankkeiden rahoitusosuuksien jakautuminen ,00 kuntien rahoitusosuus EU:n ja valtion rahoitusosuus ,00 ESR-hankkeet ohjelmakaudella Ohjelmakaudella Pohjois-Pohjanmaalla rahoitettiin hankkeita Euroopan sosiaalirahastosta yhteensä n. 52,6 milj. eurolla. 2 Kulttuurin ja luovien alojen hankkeiden osuus kokonaisrahoituksesta oli n. 2,75 miljoona euroa, mikä on n. 5,2 % kokonaissummasta. Hankkeita oli yhteensä 10 ja hankkeiden keskisuuruus oli euroa. Taulukko 4 esittää hankkeiden määrän alueellista jakautumista Taulukko 4. ESR -hankkeiden määrän alueellinen jakautuminen ESR-hankkeiden määrän seutukunnallinen jakautuminen Haapaveden-Siikalatvan sk Alueelliset hankkeet 2 Tietoa kuntien rahoitusosuudesta ei ollut tähän selvitykseen saatavissa. Kokonaissummaan sisältyvät siis EU:n ja valtion osuudet. Tämä on huomioitu myös Kulttuurin ja luovan alan hankkeiden osuutta laskiessa. 3

5 Kuten alla oleva, ESR-rahoitteisten hankkeiden seutukunnallista euromääräistä jakautumista ilmaiseva taulukko 5 osoittaa, hankkeiden koot korreloivat hyvin hankkeiden määrän seutukunnallisen jakautumisen kanssa. Taulukko 5. ESR -hankkeiden euromääräinen seutukunnallinen jakautuminen ESR-rahoitteisten kulttuurin ja luovien alojen hankkeiden euromääräinen jakautuminen seutukunnittain Haapaveden-siikalatvan sk Alueelliset hankkeet Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettujen kulttuurin ja luovien alojen hankkeiden maksuosuudet jakautuivat eri tahojen kesken taulukon 6 mukaisesti. Taulukko 6. ESR -hankkeiden rahoitusosuuksien jakautuminen ,0 EU:n ja valtion rahoitusosuus Kuntien rahoitusosuus ,00 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta rahoitetut hankkeet ohjelmakaudella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla verkostona, jossa hallintoviranomaisena ja tukien myöntäjänä toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus. Paikallisella tasolla ohjelmaa 4

6 toteuttavat eri puolella maakuntaa toimivat Leader -toimintaryhmät 3. Varsinaisessa hanketoiminnassa ELYkeskus koordinoi isompia hankkeita ja Leader -toimintaryhmät keskittyvät rahoitukseltaan pienempiin hankkeisiin. Huomioitavaa kuitenkin on, että pieniä hankkeita on varsin suuri määrä. Leader - toimintaryhmienkin hankkeissa ELY -keskus vastaa viimekädessä hankkeiden lainmukaisuudesta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjoista 3 (Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen) ja 4 (Leader -toiminta) 4 rahoitettiin ohjelmakaudella hankkeita yhteensä 32,9 milj. eurolla. Näistä kulttuurin ja luovien alojen hankkeiden osuus oli 6,8 milj. euroa, mikä oli peräti 20,6 % kokonaisrahoituksesta. Hankkeita toteutettiin yhteensä 83 ja hankkeen keskisuuruus oli euroa, mikä oli selvästi tarkasteltavien rahoituslähteiden pienin. Hankkeiden määrä jakautui Leader -ryhmittäin seuraavasti. Taulukko 7. Leader -hankkeiden määrän jakautuminen leader -ryhmittäin Oulun seudun leader Manner-Suomen maaseudun kehitysohjelman kautta rahoitettujen hankkeiden määrän alueellinen jakautuminen leader-ryhmittäin (mukana myös ELY-keskuksen hallinnoimat hankkeet) Keskipiste leader Myötäle ry Nouseva rannikkoseutu Rieska-Leader ELY-Keskus Tässä selvityksessä ei ole ollut mahdollista saada käyttöön tietoja maaseuturahaston yksittäisten hankkeiden rahoituksen jakautumisesta eri toimijoiden kesken. Toisin sanoen käytössä ovat pelkästään tiedot yksittäisten hankkeiden kokonaissummista. Rahoitusosuuksien erottelua maaseuturahaston hankkeissa hankaloittaisi myös se, että varsinkin pienissä hankkeissa osa hankkeen toteuttajalta vaadittavasta rahoitusosuudesta on ollut mahdollista korvata esimerkiksi talkootyöllä. Taulukko 8 kuvaa maaseuturahastosta rahoitettujen hankkeiden euromääräistä jakautumista leader -ryhmittäin. 3 Pohjois-Pohjanmaalla toimivat leader -toimintaryhmät ovat: 1. Rieska -Leader ry. (Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska), 2. Keskipiste -Leader ry. (Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäntä, Pyhäjärvi, Reisjärvi Siikalatvan (poislukien entisen Rantsilan alue)), 3. Myötäle ry. (Kuusamo, Taivalkoski), 4. Nouseva rannikkoseutu ry. (Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Pyhäjoki, Raahe, Rantsila, Siikajoki Tyrnävä), 5. Oulun seudun Leader (entinen JoMMa ry), (Ii, Kempele, Oulu, Muhos, Pudasjärvi, Utajärvi). Joihinkin leader -toimintaryhmiin kuuluu myös kuntia muista maakunnista, mutta niissä toteutettuja hankkeita ei ole tässä selvityksessä otettu huomioon. 4 Toimintalinja 1 (Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen) ja 2 (Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen) ovat luoteeltaan sellaisia, että ne eivät sisällä kulttuurin ja luovien alojen hankkeita. Täten kyseisiä aloja ei otettu myöskään huomioon kokonaisrahoitusta tarkasteltaessa. 5

7 Taulukko 8. Leader -hankkeiden euromääräinen seutukunnallinen jakautuminen Oulun seudun leader Keskipiste leader Myötäle ry Nouseva rannikkoseutu Rieska leader Manner-Suomen maaseudun kehitysohjelman kautta ELY-keskus rahoitettujen hankkeiden euromääräinen jakautuminen leader-ryhmittäin (mukana myös ELYkeskuksen hallinnoimat hankkeet) Silmiinpistävää taulukossa 8 on ELY- keskuksen koordinoimien hankkeiden suuri koko suhteessa leader - hankkeisiin. ELY -keskuksen koordinoiman kolmentoista hankkeen kokonaisrahoitus on yli 4,5 milj. euroa kun 70 leader -ryhmien koordinoimien hankkeiden yhteissumma on 2,8 milj. euroa. Iso osa ELY -keskuksen koordinoimista hankkeista onkin suuria maakunnallisia hankkeita. Tällainen hanke oli esimerkiksi Maaseudun sivistysliiton toteuttama kaksiosainen Uutispuuro-maaseututiedotushanke, jonka kokonaisrahoitus oli yli miljoona euroa. Maakunnan sitomattomalla kehittämisrahalla rahoitetut hankkeet Valtio myöntää maakunnille vuosittain sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa. Maakuntaliitot voivat kuitenkin budjetoida rahaa pidempiaikaisempiinkin hankkeisiin. Pohjois-Pohjanmaalla sitomattoman maakunnan kehittämisrahan määrä on vaihdellut kuluneen ohjelmakauden aikana suuresti. Esimerkiksi vuonna 2007 sitä oli käytettävissä euroa ja vuonna ,45 milj. euroa. Vuonna 2013 kehittämisrahaa myönnettiin euroa. Yhteensä sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa oli vuosina käytettävissä 5,92 milj. euroa. Kulttuurin ja luovien alojen hankkeisiin tästä käytettiin noin euroa, mikä on noin 11 % kokonaisrahoituksesta. Hankkeita oli yhteensä 17 ja hankkeiden keskikoko oli euroa. Seutukunnittain hankkeiden määrä jakautui taulukon 9 mukaisesti Taulukko 9. MKR hankkeiden määrän seutukunnallinen jakautuminen Maakunnan kehittämisrahalla rahoitettujen hankkeiden määrän seutukunnallinen jakautuminen Haapaveden-Siikalatvan sk Maakunnalliset hankkeet 6

8 Kuten taulukko kertoo, suurin osa hankkeista oli maakunnallisia hankkeita. Euromääräisesti hankkeet jakautuivat seutukunnittain taulukon 10 mukaisesti. Taulukko 10. MKR -hankkeiden euromääräinen seutukunnallinen jakautuminen Sitomattomalla maakunnan kehittämisrahalla rahoitettujen kulttuurin ja luovien alojen hankkeiden euromääräinen seutukunnallinen jakautuminen Haapaveden-Siikalatvan sk Maakunnalliset Kuten taulukoista 5 nähdään, maakunnan kehittämisrahalla rahoitettujen hankkeiden luku- ja euromäärien seutukunnallinen jakautuminen korreloivat keskenään varsin hyvin. Oulunkaaressa toteutettua hanketta Kulttuurikeskus Pohjantähden kehittäminen rahoitettiin MKR:lla noin eurolla Ylivieskan seutukunnassa toteutetun pilottiprojektin Kalajoen nuorisomatkailun ja -tapahtumien kehittäminen jäädessä noin euroon. Sitomattomalla maakunnan kehittämisrahalla rahoitettujen kulttuurin ja luovien alojen hankkeiden maksuosuudet jakautuivat eri tahojen kesken taulukon 11 mukaisesti. Taulukko 11 MKR -hankkeiden rahoitusosuuksien jakautuminen Valtion rahoitusosuus Kuntien rahoitusosuus Muu rahoitus Yksityinen rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat hankkeet ja avustukset Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki kulttuurille ja luoville aloille oli ohjelmakaudella varsin monipuolista. Rahoitus ei suuntautunut pelkästään hankkeisiin, vaan kulttuuria ja luovia aloja tuettiin myös avustuksin ja valtionosuuksin. Kokonaisuudessaan kulttuurin ja luovien alojen tuki Pohjois-Pohjanmaalla vuosina oli n. 4,9 miljoonaa euroa. Tässä selvityksessä OKM:n rahoitus on jaoteltu kolmeen luokkaan perustuen rahoituksen käyttötarkoitukseen. Luokat ovat: kehittämishankkeet, säännölliset toiminta- 7

9 avustukset ja kulttuuritapahtumien tuki. Rahamääräisesti ne jakautuvat taulukon 12 mukaisesti. Taulukko osoittaa, että Taulukko 12. OKM:n rahoituksen euromääräinen jakautuminen Pohjois -Pohjanmaalla kehittämishankkeet säännölliset toimintaavustukset kulttuuritapahtumat OKM:n rahoituksen jakautuminen suurin osa OKM:n rahoituksesta Pohjois-Pohjanmaalla suuntautuu erilaisiin säännöllisiin toimintaavustuksiin, joita ei kuitenkaan lueta valtionosuuksiksi. Tällaisia avustuksia ovat esim. kulttuurilehtien ja lastenkulttuurikeskusten toiminnan tukeminen. Toiseksi eniten rahoitusta suuntautuu erilaisten säännöllisten kulttuuritapahtumien tukemiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset musiikki- ja tanssifestivaalit ja kuvataidetapahtumat. Varsinaisen hanketoiminnan osuus OKM:n rahoituksesta onkin varsin pieni. Erillisen kokonaisuuden muodostavat vielä ne teatterit, orkesterit ja museot, jotka saivat valtionosuuksia. 5 Tietoja valtionosuuksista on käytettävissä vuodesta 2009 lähtien, joten vuosina valtionosuuksia maksettiin Pohjois-Pohjanmaalle yhteensä n. 23,8 milj. euroa. Käytettävissä olevien lähteiden perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti kulttuuria ja luovia aloja vuosina n. 28,8 miljoonalla eurolla. Kokonaisrahoitus Edellä esitellyistä rahoituskanavista kulttuurin ja luovien alojen hankkeita rahoitettiin Pohjois- Pohjanmaalla ohjelmakaudella yhteensä. n. 22,9 miljoonalla eurolla. Kun summaan lisätään vielä valtionosuuksia saaneet teatterit, orkesterit ja museot, on kokonaissumma 46,7 miljoonaa euroa. Taulukkoon 13 on koottu kaikki edellä mainitut rahoitusinstrumentit. Jos valtionosuuksia ei oteta huomioon, nousee rahallisesti merkittävimmäksi rahoituskanavaksi Euroopan aluekehitysrahasto. Taulukossa 14 on puolestaan vertailtu eri rahoitusinstrumenteilla rahoitettujen hankkeiden määrää. OKM:n rahoittamat hankkeet on jätetty tästä taulukosta pois, koska suurin osa organisaation 5 Valtionosuuksia saaneet orkesterit, teatterit ja museot Pohjois-Pohjanmaalla vuosina olivat: 1. Oulun kaupunginorkesteri, 2. Oulun kaupunginteatteri, 3. Jo-Jo- Oulun tanssin keskus ry (tanssiteatteritoiminta), 4. Kierikkikeskus (vuoteen 2012 asti), 5. Oulun taidemuseo, 6. Pohjois-Pohjanmaan museo, 7. Raahen museo. 8

10 Taulukko 13. Kulttuurin ja luovien alojen hankerahoituksen euromääräinen jakautuminen rahoitusinstrumenteittain Kulttuurin ja luovien alojen hankerahoitus Pohjois- Pohjanmaalla ohjelmakaudella EAKR ESR Maaseuturahasto MKR OKM valtionosuudet rahoituspäätöksistä koostuu yksittäisistä, vuosittain lähes samoille toimijoille ja kulttuuritapahtumille myönnettävistä toiminta-avustuksista. Määrällisesti mitattuna ylivoimaisesti eniten hankkeita mahdollisti maaseuturahasto ja erityisesti leader -toimintaryhmät. Leader -hankkeiden keskikoko oli vertailussa pienin, mutta toisaalta hankkeet ja niiden tulokset näkyivät lähempänä maakunnan asukkaita. Taulukko 14. Kulttuurin ja luovien alojen hankkeiden määrällinen jakautuminen rahoitusinstrumenteittain Kulttuurin ja luovien alojen hankkeiden määrä EAKR ESR Maaseuturahasto MKR Tässä selvityksessä ei ole ollut, ennen kaikkea ajallisten resurssien puutteesta johtuen, mahdollista selvittää hankkeiden vaikuttavuutta. Esimerkiksi syntyneiden työpaikkojen ja tapahtumien kävijämäärien sekä tuottojen osalta vaikuttavuutta olisi suhteellisen helppo mitata. Monien hankkeiden tavoitteena on kuitenkin ollut esimerkiksi asukkaiden osallistaminen ja hyvinvoinnin lisääminen. Se, miten tällaisten tavoitteiden toteutumista mitataan, on jo hieman haasteellisempi tehtävä. Mittaamiseen tarvittaisiin uutta aineistoa tilastotietojen rinnalle. 9