YRITYSKYLÄ PÄHKINÄNKUORESSA

Transkriptio

1

2 YRITYSKYLÄ PÄHKINÄNKUORESSA Tämä oli kouluelämäni paras päivä Oppilaspalaute Taloudellisen tiedotustoimiston TAT koordinoima Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimiskokonaisuus. Oppimiskokonaisuus käynnistyy kymmenellä taloutta, yhteiskuntaa ja työelämää käsittelevällä oppitunnilla, jotka opettaja pitää koulussa oppilailleen. TAT toimittaa kuudesluokkalaisille oppitunteja varten opetussuunnitelmaan perustuvan oppimateriaalin. Oppituntien aikana oppilaat perehtyvät opettajansa johdolla muun muassa seuraaviin aiheisiin: yksilön oikeudet, velvollisuudet ja vastuut yhteiskunnassa, kuluttajana toimiminen, työelämässä vaadittavat perustaidot, kuten työnhaku, haastattelutilanteessa toimiminen ja hyvä asiakaspalvelu, luonnonvarat sekä talouden ja yritystoiminnan perusteet. Oppitunnit pohjustavat Yrityskylä-vierailua ja niiden pitämiseen opettaja saa apua ja neuvoja opekoulutuksessa sekä tästä opeoppaasta. Yrityskylä-oppimiskokonaisuus huipentuu vierailuun Yrityskyläpienoiskaupungissa, jossa koululaiset voivat harjoitella yhteiskunnassa ja työelämässä toimimista vuorovaikutteisessa ja käytännönläheisessä ympäristössä. Oppilaat työskentelevät pienoiskaupungissa omissa yrityksissään ja ammateissaan suorittaen heille ennalta käsikirjoitettuja työtehtäviä. He saavat tekemästään työstä palkkaa ja toimivat päivän aikana kuluttajina ja kansalaisina osana yhteiskuntaa. Yrityskylän yritykset ovat oikeita Suomessa toimivia yrityksiä.kerrallaan Yrityskylässä työskentelee ennalta sovittuna päivänä klo yhteensä noin 70 oppilasta. Opettajille Yrityskylä puolestaan tarjoaa konkreettisen oppimisympäristön yrittäjyyskasvatuksen, talouden ja yhteiskunnan opetukseen sekä virikkeitä siihen, mitä yrittäjyyskasvatus voisi oman luokan arjessa tarkoittaa ja kuinka sitä voisi toteuttaa. Yrityskylä Varsinais-Suomi on toteutettu yhteistyössä Varsinais-Suomen kuntien kanssa. Tervetuloa oppimaan Yrityskylään! Taloudellinen Yrityskylä Tiedotustoimisto TAT PL Eteläinen Makasiinikatu 4 facebook.com/yrityskyla Helsinki Yrityskylä Opettajan opas

3 SISÄLLYS YRITYSKYLÄ PÄHKINÄNKUORESSA... 1 Johdanto... 5 OSA 1 Valmistautuminen Yrityskylä-päivään Valmistautuminen Yrityskylä-päivään Yrityskylään valmistautuminen Yrityskylän vierailupäivän varaaminen, ammatit ja oppilaiden tietojen syöttäminen pankkijärjestelmään Saapuminen Yrityskylään ja mukaan otettavat tarvikkeet Aikataulu ja päivän rakenne Ruokailu Opettajan vastuu ja rooli Yrityskylässä Pankkijärjestelmä Yrityskylä-päivän aikana täytettävät sopimukset ja lomakkeet Ongelmatilanteessa toimiminen Mitä Yrityskylä-päivän jälkeen? Yritys Hyvä -kilpailu lukuvuonna Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo Sähköturvallisuuden edistämiskeskus, STEK ry Yritysvierailut OSA 2 Oppituntien ohjeet, tehtävät ja esimerkkivastaukset Oppituntien ohjeet, tehtävät ja esimerkkivastaukset Osa 1, oppitunnit Oppituntien sisältö Oppimistavoitteet Lähdetään Yrityskylään! Oppitunti A Etsi ruudukosta viereisessä sanastossa esiintyvät talouteen liittyvät käsitteet B Talouden kiertokulku C Talouden elementit Oppitunti A Yritykset ja julkiset palvelut? B Etsikää julisteesta C Yritykset ja julkiset palvelut vaihtavat paikkaa D Erilaisia yritysmuotoja Oppitunti A Työnhakeminen B Hyvät tavat kaunistavat C Yrityskylän työhakemus ja työhaastattelui Oppitunti A Minun yhteisöni B Oikeuteni ja vastuuni C Hyvä työyhteisö D Meidän yrityksen säännöt Yrityskylä Opettajan opas

4 2.2 Osa 2, oppitunnit Oppituntien sisältö Oppimistavoitteet Oppitunti A Erilaisia veroja B Veron lähteitä C Ostoskuitti Oppitunti A Pankkipalvelut B Pankissa voi säästää ja lainata C Pankin toimintaa Yrityskylässä...39 Oppitunti A Palkka Yrityskylässä B Mitä eläminen maksaa? Osa 3, oppitunnit Oppituntien sisältö Oppimistavoitteet Oppitunti A Tulot-kulut=voitto B Yritykset tekevät yhteistyötä C Jäätelökioskipeli Oppitunti A Missä mainoksia on? B Mainonnan säännöt ja tehokeinot C Oma mainos Oppitunti A Yrityskylä-päivä B Kohtaamistilanteita C Hyvä asiakaspalvelija D Yrityskylän sopimukset Yrityskylän jälkeen Yhteistyökumppanit Liitteet Liite 1 Tiedote kotiväelle Liite 2 Todistus Yrityskylä-vierailusta...58 Liite 3 Ammattilista Liite 4 Sopimuspohja Liite 5 Tehtäväkortti Yrityskylä Opettajan opas

5 Johdanto Hyvä opettaja! Tervetuloa syventymään Yrityskylä-oppimiskokonaisuuteen. Tämä opeopas esittelee Yrityskylä-konseptin, Yrityskylä-oppituntien tavoitteet ja rakenteet, esimerkkivastaukset tehtäväkirjan tehtäviin sekä mahdolliset lisätehtävät ja muun lisämateriaalin. Seuraavassa perehdymme tarkemmin oppaan sisältöihin. Opeoppaan luvussa 1 kerrotaan, mitä käytännön järjestelyjä opiskelijaryhmän tuominen Yrityskylään vaatii ja miten itse Yrityskylässä toimitaan. Luvussa esitellään lisäksi Yritys Hyvä -kilpailu sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston mittaristo, jonka avullaa yrittäjyyskasvatusosaamista voi syventää. Luku 2 esittelee oppilaan tehtäväkirjan sisällöt. Luku sisältää ohjeet ja materiaalin oppituntien pitämiseen. Huomioithan, että Yrityskylä-oppimiskokonaisuus on suunniteltu siten, että tehtäväkirjan tehtävien avulla ja opeopasta seuraamalla kokonaisuus onnistuu tarkoituksenmukaisesti, ja oppilaat saavat tarvittavan pohjan itse Yrityskyläpäivään. Tämä ei kuitenkaan poissulje mahdollisuuksia soveltaa, korvata ja laajentaa. Itse oppaassa on mahdollisia pohdinta- ja bonustehtäviä, jotka tarvittaessa syventävät sisältöä tai tuovat siihen uutta näkökulmaa. Nämä ylimääräiset tehtävät on merkitty oppaassa kohdilla POHDITTAVAA ja VINKKI. Opas ohjeistaa käymään monet syventävät pohdintatehtävät ryhmäkeskusteluna, mutta muutkin tavat käyvät. Näiden lisäksi on suotavaa korvata ja täydentää sisältöjä myös muilla, omalle oppilasryhmällesi sopivilla tavoilla. Kaikki yritysvierailut ja -esimerkit ovat todetusti toimivia tapoja jäsentää oppisisältöä. Jos esimerkiksi tuttavapiiristä tai oppilaiden vanhemmista löytyy halukkaita kertomaan omasta työstään tms., sopivat tällaiset vierailut oppimiskokonaisuuteen erinomaisesti. Huom. Kohdasta 1.1 Yrityskylään valmistautuminen löydät hyvän muistilistan/aikataulun, mitä tulee hoitaa ja milloin Tervetuloa oppimaan Yrityskylään! Taloudellinen Yrityskylä Tiedotustoimisto TAT yrityskyla.varsinais-suomi@tat.fi PL Eteläinen Makasiinikatu 4 facebook.com/yrityskyla Helsinki Yrityskylä Opettajan opas

6 OSA 1 Valmistautuminen Yrityskylä-päivään Yrityskylä Opettajan opas

7 Tämä on tärkeä muistaa! 1. Valmistautuminen Yrityskylä-päivään Tietoa ja positiivisia kokemuksia yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä. Onnistuneessa yrittäjyyskasvatuksessa on kyse oppilaan sisäisestä motivaatiosta, yhteiskunnallisten rakenteiden näkyväksi tekemisestä sekä yhteistyötä ja eri oppiaineita yhdistävien työskentelytapojen korostamisesta. Jos yrittäjyyskasvatukselle pitäisi nimetä yksi tavoite, olisi se koulussa opittujen asioiden yhdistäminen oppilaan tulevaisuuteen. Yrittäjyyskasvatuksessa oppimisen nähdään tapahtuvan myös aitojen yritys- ja työelämäyhteyksien kautta. Näin voidaan luoda oppilaille kuvaa yritystoiminnasta ja siten rakentaa tulevaisuuden työelämää. 1.1 Yrityskylään valmistautuminen Yrityskylä-oppimiskokonaisuuteen ilmoittautumisen jälkeen Olet saanut kutsun opekoulutukseen. Opekoulutuksen jälkeen voit alkaa pitää Yrityskylä-oppitunteja tämän sähköisen oppaan avulla. Yrityskylä toimittaa oppilaiden tehtävävihot kouluihin tai kuntien sivistystoimeen. Toimita oppilaiden huoltajille oppimiskokonaisuudesta kertova viesti (Liite 1: Tiedote kotiväelle) Tämä on tärkeä muistaa! Noin kuukausi ennen Yrityskylä-vierailua, Aloita oppituntien pitäminen Varaa oppilasryhmällesi kuljetus Yrityskylään Varaa oppilasryhmällesi eväät oppilaitoksen kautta Jaa oppilaillesi ammatit Yrityskylä-päivää varten. Toimitamme sinulle tarkemmat ohjeet ammattien jakamisesta viimeistään noin kolme viikkoa ennen Yrityskylä-päiväänne. 1 viikko ennen Yrityskylä-vierailua, Syötä oppilaat Yrityskylän pankkijärjestelmään kohdasta aseta pelaajat. Kerratkaa tulevan Yrityskylä-päivän käytännön tehtäviä (Oppitunti 10, Opeopas: Liite 4 ja Liite 5). Huolehdi, että oppilaat pyytävät kuvauslupalomakkeisiin (opettaja tulostaa koulussa) huoltajansa allekirjoituksen ja palauttavat ne sinulle. Yrityskylä-päivä Muista ottaa koululta mukaan omat ja oppilaiden eväät sekä kuvauslupalomakkeet sekä yritysten mainokset ja säännöt Olkaa paikalla Yrityskylässä viimeistään klo 9.20 Yrityskylä Opettajan opas

8 1.2 Yrityskylän vierailupäivän varaaminen, ammatit ja oppilaiden tietojen syöttäminen pankkijärjestelmään Opettaja varaa itse Yrityskylä-vierailupäivän oppilasryhmälleen ilmoittautumisjärjestelmästä osoitteessa yrityskyla.oodles.fi. Jos olet unohtanut salasanasi, paina Forgot password?. Saat tarvittavat tiedot sähköpostiisi. Vierailupäivä varataan toimimalla seuraavien ohjeiden mukaan: 1. Kirjaudu rekisteröimälläsi käyttäjätunnuksella ja salasanalla osoitteessa yrityskyla.oodles.fi. 2. Tarkista yhteystietosi sekä merkitsemäsi oppilasmäärä ja korjaa tarvittaessa. 3. Valitse yläkulmasta kalenteri ja sieltä oppilasryhmällenne sopiva, huolella mietitty Yrityskylä-vierailupäivä klikkaamalla varaa sopivan päivän kohdalta. Huomioithan, että järjestelmä antaa sinun klikata päivää vain kerran, joten painettuasi varaa, et voi enää perua tai vaihtaa päivämäärää. Huomioithan myös, että valitsemasi opekoulutuksen ja vierailupäivänne väliin jää tarpeeksi aikaa käydä oppimiskokonaisuuden 10 oppituntia läpi. Yhteen toimintapäivään mahtuu rajallinen määrä oppilaita (reilu 70). Päivät varataan nopeusjärjestyksessä, joten varaathan vierailunne mahdollisimman pian varmistaaksesi teille sopivan ajankohdan. Ilmoittautuminen on sitova. Päivät, joissa on hyvin tilaa ovat vihreän värisiä, täyttymässä olevat päivät keltaisia ja täydet päivät punaisia. Yrityskylä-päivässä tulee vierailla samanaikaisesti noin oppilasta. Koska luokat kuitenkin ovat keskenään erikokoisia, vaihtelevat päivittäiset oppilasmäärät, eivätkä kaikki ammatit esimerkiksi ole jokaisena päivänä miehitettyinä. Yrityskylä-tiimi jakaa yritykset ja julkiset palvelut oppilasryhmien kesken, kun vierailupäivän tarkka oppilasmäärä on selvillä. Yritysjaosta selviää, mitkä yritykset tulevat eri oppilasryhmien miehitettäväksi.opettajille yritysjako toimitetaan sähköpostitse noin kolme viikkoa ennen vierailupäivää. Yrityskylä-ammatit jaetaan kolmannen oppitunnin jälkeen, kun oppilaat ovat ensin harjoitelleet työnhakua (Huom. mikäli joudutte odottelemaan jakoa, osa myöhempien oppituntien aiheista on mahdollista käydä läpi jo ennen työnhakua!). Opettajan tulee syöttää jaetut ammatit Yrityskylän pankkijärjestelmään vähintään kolme arkipäivää ennen Yrityskylä-vierailua (ohjeet seuraavalla sivulla). Mikäli oppilaita ei syötetä järjestelmään, he eivät saa päivän aikana palkkaa, voi äänestää, toimia kuluttajana tai esimerkiksi käydä työterveystarkastuksessa. Yrityskylä Opettajan opas

9 OPPILAIDEN TIETOJEN SYÖTTÄMINEN PANKKIJÄRJESTELMÄÄN Sinun tulee syöttää oppilaiden nimet ammatinjakonne mukaisesti suoraan järjestelmäämme viimeistään kolmea arkipäivää ennen Yrityskylän vierailupäiväänne. Seuraavassa ohje tietojen syöttämiseen: - Käytä selaimena Mozilla Firefox tai Google Chrome - Kirjaudu rekisteröitymisen yhteydessä luomillasi käyttäjätunnuksella (myös ilmoittamasi s-postiosoite toimii) ja salasanalla osoitteeseen - Klikkaa yläreunasta kohtaa Kalenteri ja valitse kalenterista oma vierailupäiväsi - Klikkaa kohtaa Aseta pelaajat - Sinulle avautuu näkymä Yrityskylän eri yrityksistä ja ammateista - Syötä oppilaat klikkaamalla painiketta Muokkaa kunkin ammattinimikkeen kohdalla ja kirjoittamalla oppilaan nimi ja koulu niille varattuihin kohtiin. Tallenna klikkaamalla Save. Jos virheitä tulee, voit muokata tekstiä uudelleen tai painaa Cancel. HUOM! Kohdasta väri ei tarvitse välittää, jätä kyseinen kohta tyhjäksi. Ole tarkkana, että syötät oppilaat vain niihin yrityksiin ja ammatteihin, jotka oppilasryhmällenne on annettu. Mikäli sinulle tulee kysyttävää, ota yhteyttä oman Yrityskyläsi yhteyshenkilöön. Yhteystiedot löytyvät oppaan viimeiseltä sivulta tai verkkosivuiltamme ( 1.3 Saapuminen Yrityskylään ja mukaan otettavat tarvikkeet Oppilasryhmän toivotaan saapuvan Yrityskylän tiloihin noin klo Yrityskylä-päivän varsinainen ohjelma alkaa klo TATin henkilökunta ottaa opettajan johdolla saapuvan oppilasryhmän vastaan ja ohjeistaa, mihin oppilasryhmä jättää ulkovaatteensa ja kenkänsä. Reppunsa oppilaat voivat ottaa mukaan Yrityskylän yrityksiin. AamullaTATin henkilökunnan edustaja kerää myös oppilasryhmän kuvauslupalaput opettajalta. Opettaja huolehtii, että jokaisella yrityksellä on mainosjuliste (tehdään oppitunnilla 9) ja oman yrityksen säännöt (tehdään oppitunnilla 4) mukanaan. Oppilaat eivät tarvitse koulussa käytettyjä tehtäväkirjoja Yrityskylässä. HUOM! Kaikki Yrityskylään päivän päätteeksi jätetyt julisteet ovat TATin omaisuutta. Oppilaiden tekemiä julisteita saatetaan käyttää Yrityskylän viestinnässä ja luovuttaa yhteistyökumppaneille. Yrityskylästä voi ostaa ja lähettää postikortin. Jotta kortti tai kirje menee perille, oppilaalla tulisi olla tiedossa saajan oikea postiosoite ja -numero. Oppilaitoksen tulee itse huolehtia kyydityksistä ja oppilaiden ruokailuista Yrityskylässä. (Katso lisää kohdasta, 1.5 Ruokailu). Yrityskylä Opettajan opas

10 1.4 Aikataulu ja päivän rakenne Yrityskylä-päivän ohjelma alkaa klo 9.30 yhteisellä päivänavauksella, jossa virittäydytään alkavaan päivään ja käydään läpi mm. Yrityskylän säännöt. Yrityskylä-päivä koostuu työ- ja vapaa-aikavuoroista sekä yhteisistä kokouksista. Jokaisella oppilaalla on neljä työvuoroa ja kaksi vapaa-aikavuoroa ja ne vaihtelevat sen mukaan, missä vuorossa oppilas työskentelee. Vuorot määräytyvät värikoodien (punaisen, keltaisen sekä vihreän) mukaan. Kaksi väriä on aina samaan aikaan töissä ja yksi vapaalla. Jokainen oppilas saa kaulanauhassa olevan henkilökortin, josta selviää kyseisen ammatin väri ja päivän aikataulu. Yrityskylässä tehdään töitä kolmessa eri vuorossa, jotta Yrityskylän talous toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Kaikki työntekijät eivät esimerkiksi voi olla tauolla samaan aikaan Päivänavaus Henkilökuntakokous Yritystoiminnan käynnistäminen Yleiskokous Ensimmäinen työ-/vapaa-aikavuoro (punaiset vapaalla) Toinen työ-/vapaa-aikavuoro (keltaiset vapaalla) Kolmas työ-/vapaa-aikavuoro (vihreät vapaalla) Henkilökuntakokous Neljäs työ-/vapaa-aikavuoro (punaiset vapaalla) Viides työ-/vapaa-aikavuoro (keltaiset vapaalla) Kuudes työ-/vapaa-aikavuoro (vihreät vapaalla) Henkilökuntakokous Yrityksen sulkeminen Päätöskokous Yrityskylässä kuulutetaan aina vuorojen vaihtuessa. Henkilökuntakokoukset pidetään oman yrityksen kesken, ja niistä ovat vetovastuussa aina yritysten johtajat. Vapaa-ajallaan oppilaat käyvät äänestämässä ja toimivat kuluttajina. Yrityskylän yrityksissä on myytävänä erilaisia tuotteita, joita oppilaat voivat ostaa päivän aikana. Käyttämättä jäänyttä palkkaa ei voi hyödyntää jälkikäteen tai muuttaa oikeaksi rahaksi, mutta kaikki päivän aikana ostetut tuotteet saa pitää itsellään. Jokaisella ammatilla on tabletilla oma aikataulutettu tehtäväkortti, josta selviävät tarkat työtehtävät. Tabletit löytyvät Yrityskylän yrityksistä. Tässä opeoppaassa on mallina Martelan Ratkaisumyyjän tehtäväkortti (Liite 5). Tabletilla olevat tehtäväkortit noudattavat samalla tapaa päivän aikataulua. Tässä opeoppaassa on mallina Martelan Ratkaisumyyjän tehtäväkortti (Liite 5). Huomioi kuitenkin, että Yrityskylä Opettajan opas

11 Martelan ratkaisumyyjä ei ole ammattivaihtoehto kaikissa kylissä tai miehitettävänä jokaiselle oppilasryhmälle. Yrityskylässä on TATin Yrityskylä-tiimin kouluttamia ohjaajia, jotka ovat oppilaiden apuna päivän ajan. Mikäli mukana on oppilaita, joilla on oma henkilökohtainen avustaja, osallistuu avustaja päivään, kuten koulussakin. Ks. lisää opettajan ja avustajien roolista kohdasta Ruokailu Koulut tuovat oppilaiden ja opettajan eväät mukanaan. Koulun eväät ovat oppilaille päivän pääateria. Koulun eväiden lisäksi oppilaat voivat tarvittaessa ottaa mukaan myös omia eväitä, kuten voileipää ja hedelmää tms. Koulun eväät jaetaan kaikille päivän oppilaille (voivat olla useammastakin koulusta) Yrityskylän ISS Ravintolasta. Eväiden jakamista helpottaa, jos jokaiselle oppilaalle on oma annospussinsa (eli yhden oppilaan leipä, hedelmä, mehu yms. yhteen pussiin). Mikäli oppilaalla on erityisruokavalioita, eväiden tulee olla erittäin selkeästi nimettyjä. Muita kuin erityisruokavaliota ei tule merkitä. Mahdolliset kotoa tuodut eväät pidetään repussa. Oppilaat voivat lisäksi ostaa Yrityskylästä saamallaan pankkikortilla naposteltavaa mm. K-supermarketista ja ISS Ravintolasta. Syöminen ja juominen on sallittu vain Yrityskylän kahvilan/ravintolan alueella. Muissa yritysten tiloissa ei saa syödä, eikä juoda. 1.6 Opettajan vastuu ja rooli Yrityskylässä Opettajan on oltava läsnä Yrityskylässä, sillä hänen vastuunsa oppilaistaan on jakamaton. (Ks. myös kohta 1.9 Ongelmatilanteessa toimiminen.) Opettajan ja mahdollisten sijaisten tehtävänä on valvoa omaa oppilasryhmäänsä ja tarvittaessa myös avustaa yksittäisiä oppilaita heidän työtehtävissään. Lähtökohtana on kuitenkin, että niin kauan kuin asiat sujuvat oppilaslähtöisesti, opettajat ja sijaiset ovat taustalla ja toimivat asiakkaina antaen tilaa oppilaiden omatoimisuudelle, luovuudelle ja vastuunottamiselle Näitä Yrityskylässä ollaan harjoittelemassa. Yrityskylässä toimivat ohjaajat auttavat oppilaita. Mikäli ryhmässä on oppilaita, jotka tarvitsevat erityistä huomiota ja avustamista, tästä asiasta on hyvä ilmoittaa TATin henkilökunnalle etukäteen sekä käydä juttelemassa ohjaajien kanssa Yrityskylään saavuttaessa. Oppilaiden mahdolliset henkilökohtaiset avustajat puolestaan osallistuvat toimintaan samalla lailla kuin tavallisena koulupäivänäkin. Yrityskylä Opettajan opas

12 Yrityskylässä opettajille jaetaan opettajien ohje, jossa kerrotaan tarkemmin kuinka he voivat osallistua Yrityskylä-päivään kuluttajina. Opettajilla ja Yrityskylän ohjaajilla on oma yrityksensä, Global Oy, joka edustaa ulkomaankauppaa. Koska Yrityskylässä myytävät tuotteet on tarkoitettu oppilaille. Opettajat voivat ostaa kuitenkin kahvilasta/ravintolasta juotavaa sekä postikortteja ja -merkkejä. Äänestysoikeutta opettajilla ei kylässä ole. 1.7 Pankkijärjestelmä Yrityskylässä on oma, tietokoneilla toimiva pankkijärjestelmä. Pankkijärjestelmä toimii Yrityskylän sisäisessä verkossa ja se on suunniteltu kohderyhmän ikä huomioon ottaen. Päivän aikana oppilaat ovat töissä, saavat palkkaa ja toimivat kuluttajina. Nettopalkka on noin euroa päivässä ammatista riippuen. Yritysten johtajat tai vastaavat huolehtivat siitä, että jokainen yrityksen työntekijä saa palkan kaksi kertaa päivän aikana. Jokainen oppilas käy hakemassa pankista ensimmäisellä vapaa-aikavuorollaan oman henkilökohtaisen pankkikortin ja tunnusluvun. Pankkikortilla oppilas pystyy ostamaan Yrityskylän yrityksistä haluamiaan tuotteita ja palveluita. Jos oppilaalla ei ole rahaa ostaa haluamaansa hyödykettä ensimmäisen palkanmaksun jälkeen, hänen täytyy suunnitella kuluttamistaan, aivan kuten oikeassakin elämässä. Oppilaille on hyvä painottaa yritysten laskuliikenteen ja kuluttajina toimivien yksityishenkilöiden pankkikortilla tapahtuvan ostamisen välistä eroa. Yritysten tekemistä ostoista lähetetään aina lasku toiselle yritykselle. Yksityishenkilö maksaa ostoksensa aina pankkikortilla ja ostot veloitetaan suoraan hänen tililtään. Tilin saldoa ei voi ylittää, eikä yksityishenkilöille myönnetä henkilökohtaista lainaa. Yksityishenkilöt eivät myöskään saa ostaa tuotteita itselleen yrityksen laskuun. Yrityskylä Opettajan opas

13 1.8 Yrityskylä-päivän aikana täytettävät sopimukset ja lomakkeet Yrityskylän yritykset solmivat keskenään erilaisia sopimuksia (esim. sähkösopimus). Sopimuksia tehdessä oppilaat pääsevät harjoittelemaan oikeaoppisen ja laillisesti pätevän sopimuksen kirjoittamista. Voitte tutustua koulussa etukäteen esimerkkiin Yrityskylän sopimuspohjasta (ks. Liite 4). Kaikki tarvittavat sopimuspohjat ja lomakkeet tulostetaan ja jaetaan kuitenkin vasta Yrityskylässä. 1.9 Ongelmatilanteessa toimiminen TATin henkilökunta ja vastuuohjaajat vastaavat Yrityskylä-päivän sujuvuudesta ja yleisestä turvallisuudesta. TATin henkilökunta on koulutettu toimimaan ensiapua vaativissa tilanteissa. Hätätilanteissa, kuten esimerkiksi tulipalon syttyessä, TATin henkilökunta ja vastuuohjaajat tyhjentävät Yrityskylän tilat ja neuvovat Yrityskylässä olevilla oppilasryhmille, ohjaajille ja muille paikalla oleville henkilöille oikeat poistumistiet. Oppilaiden allergioiden ja sairauksien tulee olla opettajan tiedossa. Mikäli oppilaiden allergiat tai sairaudet vaikuttavat merkittävästi Yrityskylä-päivän etenemiseen, asiasta tulee mainita TATin henkilökunnalle Mitä Yrityskylä-päivän jälkeen? Toivomme, että kaikki Yrityskylässä vierailleet oppilaat ja opettajat antavat palautetta Yrityskylä-päivästä sähköisen lomakkeen avulla. Linkki sähköiseen palautelomakkeeseen lähetetään opettajille Yrityskylä-vierailun jälkeen. Opettajille ja oppilaille on omat palautekyselynsä. On tärkeää, että Yrityskylässä vierailleet oppilaat täyttävät palautekyselylomakkeen. Pyydämme, että jokainen opettaja huolehtii palautekyselyyn vastaamisesta niin omalla kuin oppilaidenkin kohdalla. Keräämme palautetta, koska haluamme pitää Yrityskylä-oppimiskokonaisuuden toiminnan laadun korkealla. Antamastanne palautteesta saamme myös arvokasta tietoa oppimiskokonaisuuden kehittämistyötä varten. Kaikki kehitysehdotukset ja - ideat ovat erittäin tervetulleita. Jokainen oppilas saa todistuksen Yrityskylä-päivästä. Työtodistuksen pohja löytyy liitteenä tästä opeoppaasta (ks. Liite 2). Toimitamme todistuksen myös Word - muodossa Yrityskylä-vierailun jälkeen toimitettavan sähköpostiviestin yhteydessä. Samassa viestissä on edellä mainitut linkit sähköisiin palautteenantolomakkeisiin. Yrityskylän jälkeen -oppitunnin lisäksi Yrityskylä-vierailua kannattaa hyödyntää osana yrittäjyyskasvatusta ja yhteiskunnallisten asioiden käsittelyä opetuksen osana. Tässä muutamia esimerkkejä: Yrityskylä Opettajan opas

14 Yritys Hyvä -kilpailu lukuvuonna Yritys Hyvä on valtakunnallinen kilpailu, johon voivat jälleen osallistua myös kaikki Yrityskylään osallistuvat 6. luokkalaiset. Alakoulusarja oli ensimmäistä kertaa mukana lukuvuonna , ja oppilaiden kirjoitukset Yrityskyläkokemuksista valloittivat raadin. Myös tänä vuonna jatketaan tätä tuoretta perinnettä. Yritys Hyvä -kilpailun tehtävät löytyvät netistä ja ne voi toteuttaa yhdessä Yrityskylän oppilaan tehtäväkirjan kanssa. Netistä löytyy sarja 2 Yrityskylätehtävät kuudesluokkalaisille. Sarjassa on kirjoitustehtäviä, joita oppilaat voivat tehdä joko ennen Yrityskylävierailua tai sen jälkeen. Yrityskylä innostaa kokeilemaan ja tekemään. Yritys Hyvä tekee samoin. Toivomme oppilailta omannäköisiä kirjoituksia yrittämisestä! Kilpailuun osallistuminen on helppoa: valikoi oppilaiden kirjoitusten joukosta 1 5 mielestäsi parasta ja lähetä ne joko sähköisesti tai postitse. Parhaat kirjoitukset palkitaan rahapalkinnoin ja julkaistaan keväällä Tarkemmat osallistumisohjeet ja tehtävät löydät osoitteesta : 3_-_6_luokat/yrityskyla_-tehtavat Esitteet kilpailusta on toimitettu kaikkiin Yrityskylä-kouluihin (-kuntiin). Mikäli koulullesi ei kuitenkaan ole tullut esitettä, voi niitä tilata maksutta tai (09) Lisäksi esitteitä on saatavilla myös Yrityskylän opekoulutuksissa Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on itsearviointiin tarkoitettu työväline perus- ja toisen asteen opettajille sekä rehtoreille. Testikäytössä on tällä hetkellä mittaristo myös opettajaksi opiskeleville. Mittariston avulla opettaja voi arvioida sekä kehittää omaa ja oppilaitoksen yrittäjyyskasvatusta. Mittaristo on maksuton, helppokäyttöinen ja nopea. Lisätietoa ja ohjeet mittariston käyttöön löytyvät Yrityskylä Opettajan opas

15 Sähköturvallisuuden edistämiskeskus, STEK ry STEK ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka tavoitteena on edistää sähkön käytön turvallisuutta ja luotettavuutta ja kannustaa älykkääseen sähkön käyttöön. STEK kerää, tuottaa ja jakaa sähköturvallisuuteen liittyvää tietoa. Yhdistyksen sivuilta löydätkin tietoa sähkön ja sähkölaitteiden käyttöön sekä sähköturvallisuuteen liittyvistä asioista. Sivustolta voi tilata alakoululaisille suunnattua oppimateriaalia, jota voit hyödyntää luokkalaisten opetuksessa. Astu rohkeasti sähköturvallisuuden maailmaan: Yritysvierailut Yrityskylä-oppimiskokonaisuuden aikana kannattaa hyödyntää työelämäyhteyksiä. Esimerkiksi oppilaiden vanhempia voi pyytää luokkaan kertomaan omista ammateistaan. Yhtenä vaihtoehtona on myös sopia vierailu johonkin paikalliseen yritykseen. Yrityskylä Opettajan opas

16 OSA 2 Oppituntien ohjeet, tehtävät ja esimerkkivastaukset Yrityskylä Opettajan opas

17 2. Oppituntien ohjeet, tehtävät ja esimerkkivastaukset Oppimateriaali ja tuntirakenteet Yrityskylä-oppimiskokonaisuus sisältää 10 opettajan pitämää oppituntia, vierailun Yrityskylään ennalta sovittuna ajankohtana sekä vierailun jälkeisen pohdinnan ja palautteen. Yrityskylän oppimateriaali on jaettu kolmeen osaan. Ensiksi keskitytään yhteiskunnalliseen kokonaiskuvaan ja pohdintaan, miten yhteisö ja talous muodostuvat. Tämän jälkeen tarkastellaan yrityksiä ja muita toimijoita osana tätä kokonaiskuvaa. Lopuksi käsitellään yksilön roolia sekä Yrityskylä-vierailupäivää. Oppilaan tehtäväkirja koostuu seuraavista kokonaisuuksista: Lähdetään Yrityskylään! Osa 1 sisältää oppitunnit 1 4 ja käsittelee talouden ja yritysten toimintaa sekä työnhakua. Osa 2 sisältää oppitunnit 5 7 ja käsittelee veroja, pankintoimintaa sekä yritysten voittoa. Osa 3 sisältää oppitunnit 8 10 ja valmentaa oppilaita Yrityskylävierailupäivään asiakaspalvelun ja mainostamisen näkökulmasta. Yrityskylän jälkeen VINKKI! Oppitunnit 3 ja 4 ja sekä tehtävä 8C ovat kokonaan tai osittain korvattavissa Yritys Hyvä -kilpailuun osallistumisella. Tuntirakenne ja jotain tehtävien valinnasta - Oppilaan tehtäväkirjassa on tehtäviä, jotka tehdään oppituntien aikana. Osan tehtävistä voi antaa myös kotitehtäväksi. - Jokaista tehtävää ei luonnollisesti tarvitse teetättää. Valitse mieleisimmät ja tarkoituksenmukaisimmat tehtävät ryhmällesi. - Yritysvierailuja voi tehdä oppimiskokonaisuuden kaikissa vaiheissa ennen tai jälkeen vierailupäivän. Yrityskylä Opettajan opas

18 2.1 Osa 1, oppitunnit 1 4 Oppituntien sisältö - Esitellään talouden toiminnan peruskäsitteitä - Esitellään talouden ja rahan kiertokulkumalli - Esitellään julkista sektoria ja alustavasti verotusta - Esitellään erilaisia ammatteja ja työnteon mukanaan tuomia etuja - Esitellään työelämän perustaitoja, kuten ryhmässä työskentelyä ja ongelmanratkaisua - Esitellään työnhaun perusteita - Esitellään yhteisöön kuulumisen mukanaan tuomat oikeudet ja vastuut - Luodaan oman työyhteisön säännöt - Tutustutaan lähiseudun yrityksiin Oppimistavoitteet Oppilaat - Pystyvät selittämään, mitä ovat hyödykkeet ja resurssit - Pystyvät kuvailemaan hyödykkeiden, resurssien ja rahan liikettä taloudessa - Ymmärtävät, että talouteen kuuluu valinnanvapaus ja vastuu valinnoista - Ymmärtävät yrityksen ja julkisen palvelun eron - Tietävät, mitä ovat julkiset palvelut - Ymmärtävät perusteita yhteiskuntamme rakenteelle - Pystyvät selittämään kiinnostusten ja taitojen merkityksen työelämään tutustumisessa - Oppivat kuinka työhaastattelutilanteessa ja työpaikalla toimitaan - Ymmärtävät ryhmätyön, neuvottelemisen ja ongelmanratkaisun merkityksen työelämässä - Osaavat tehdä työhakemuksen - Osaavat kertoa, mitä ovat bruttopalkka, ennakonpidätys ja nettopalkka - Tietävät, mikä on ansioluettelo - Osaavat kertoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan Yrityskylä Opettajan opas

19 Lähdetään Yrityskylään! Ennen ensimmäistä oppituntia opettaja esittelee Yrityskylä-oppimisympäristön toimintaa oppilailleen. Kyseisen kappaleen sanasto on hyvä käydä yhdessä läpi ja kertoa Yrityskylän käytännöistä. Tämä opas ja opekoulutus antavat siihen tarvittavat tiedot. Mitä ammatteja tiedät? Pohjustava tehtävä: Keskustelkaa ryhmässä tai pareittain erilaisista ammateista ja siitä, millaisia taitoja tai luonteenpiirteitä niissä vaaditaan. Esimerkiksi poliisin tulee olla tarkkaavainen ja tulla toimeen ihmisten kanssa. Voit herätellä oppilaiden mielenkiintoa pyytämällä heitä ajattelemaan esimerkiksi: Vanhempien ammatteja Sukulaisten/tuttavien ammatteja Lasten omia unelma-ammatteja (ennen ja nyt) Omaa lapsuuden toiveammattiasi Lehdissä/medioissa esillä olevia työpaikkailmoituksia Keskustelussa nousee todennäköisesti esille perinteisiä, mutta myös hieman erikoisempia ammatteja. Tässä vielä muutama: Kansanedustaja (luottamustehtävä) Kauppias (kaupan ala) Palveluneuvoja (esim. pankissa) Rahoituspäällikkö (finanssiala) Myyntipäällikkö (kiinteistöpalveluala) Maanmittausjohtaja (maanmittausala) Ravintolakokki (hotelli- ja ravintola-ala) Hotellijohtaja (hotelli- ja ravintola-ala) Betonityöntekijä (rakenneteollisuus) Teräsrakenneasentaja (rakenneteollisuus) Röntgenhoitaja (sosiaali- ja terveysala) Sähkönasentaja (energiateollisuus) Controller (energiateollisuus) Tuotepakkaaja (elintarviketeollisuus) Laatutarkkailija (elintarviketeollisuus) VINKKI: Voitte pohtia, mitkä kouluaineet erityisesti liittyvät eri ammatteihin. Esimerkiksi arkkitehdille tärkeitä ovat kuvaamataito ja matematiikka, tulkille esimerkiksi englanti, laaduntarkkailijalle kemia ja niin edelleen. Lisää tietoa eri ammateista löydät esimerkiksi -sivustolta. Yrityskylä Opettajan opas

20 KOTITEHTÄVÄ Keskustele kotona vanhempiesi kanssa heidän työstään. Mitkä ovat heidän ammattinsa ja missä he ovat töissä? Kysy myös, mitä tehtäviä he päivän aikana tekevät ja pitävätkö he työstään. Jokainen oppilas on joskus kuullut vanhempiensa puhuvan töistään. He eivät kuitenkaan välttämättä tiedä sen tarkemmin, mitä heidän vanhempiensa työ tarkkaan ottaen pitää sisällään. Kotitehtävän tarkoituksena on tarjota oppilaille näkemys työelämästä ja esimerkki työpäivästä heidän vanhempiensa tai tuttaviensa avustuksella. Tämä saattaa myös auttaa oppilasta koostamaan vanhempansa/tuttavansa päivästä paremman kokonaiskuvan. HUOM! Kotitehtävän voi halutessaan jättää purkamatta seuraavalla oppitunnilla. Vanhempien työttömyys saattaa olla joissain perheissä arka aihe ja aiheuttaa turhaa hämmennystä luokkahuonetilanteessa. Oppitunti 1 1A Etsi ruudukosta viereisessä sanastossa esiintyvät talouteen liittyvät käsitteet Ruudukossa olevat sanat: Henkilöstöresurssit, Hyödyke, Kuluttaja, Luonnonvarat, Palkka, Raha, Resurssit, Yritys, Pääomaresurssit. Käytä aikaa tehtävän sanaston läpikäymiseen oppilaiden kanssa. Keskustelkaa yhdessä tai pienissä ryhmissä termeistä, jotta ne tulevat kaikille oppilaille tutuiksi. Oppilaiden on erityisen tärkeää ymmärtää nämä peruskäsitteet, jotta tehtävän 1B tekeminen on mahdollista. Tehtävän termeistä puuttuu termi raaka-aine. Kerro oppilaille mikä raaka-aine on. Raaka-aine: Jalostuskelpoinen luonnonvara tai puolivalmiste, josta tehdään valmiita tuotteita tai materiaaleja. 1B Talouden kiertokulku Kuuntele opettajan tarina Jannesta. Aseta edellisen sivun sanaston käsitteet alla olevaan kuvaan. Yksi sanoista tulee kuvaan kahteen kertaan. Käykää yhdessä ensin läpi sivun 6 sanastoa. Lue tämän jälkeen oppilaille tehtävän tueksi oheinen tarina. Lue koko tarina ensin kokonaan läpi, ja pyydä oppilaita ensimmäisellä kerralla vain kuuntelemaan. Toisella lukukerralla he voivat alkaa täydentämään kuvan aukkokohtia sivulla 6 olevan sanaston pohjalta. Pidä tauko aina merkatussa kohdassa. Oppilaat täyttävät tyhjiin kohtiin tehtäväkirjan sivun 6 sanaston sanat. Yrityskylä Opettajan opas

21 TARINA: Janne on 15 -vuotias nuori. Hän haluaisi ostaa uuden kännykän. Hän päättää lähteä kesätöihin ansaitakseen rahaa, jotta voisi ostaa tämän uuden hyödykkeen. (tauko) Janne on erityisen hyvä laskemaan ja palvelemaan asiakkaita. Hän lähteekin tarjoamaan omia resurssejaan läheiseen jäätelökioskiin. (tauko) Jäätelökioski on yritys, jonka Ville omistaa. Kioskissa myydään jäätelö, mutta myös muita hyödykkeitä, kuten limonadia. Kioskissa on katos ja asiakkaille on varattu penkkejä joilla voi istua. Kioskista löytyy myös kassakone. Muun muassa nämä ovat Villen yrityksen pääomaresursseja. (tauko) Jäätelökioskilla on toinenkin työntekijä, Jenna. Yhdessä Jenna ja Janne ovat yrityksen henkilöstöresursseja. Kummallakin heistä on omat vahvuutensa ja osaamisalueensa. Nämä molempien työntekijöiden eri taidot täydentävät toisiaan. (tauko) Jäätelökioskissa käy päivittäin paljon asiakkaita. Kun he ostavat jäätelön, he toimivat kuluttajina. (tauko) Maito on raaka-aine, josta kioskissa myytävä jäätelö on valmistettu. (tauko) Yrityskylä Opettajan opas

22 Työskennellessään kuukauden kioskissa Janne saa ensimmäisen palkkansa. Ostettuaan itse ansaitsemilla rahoillaan uuden puhelimen Janne toteaa tyytyväisenä: Kiva olla vaihteeksi kuluttaja! 1C Talouden elementit Millaisia luonnonvaroja, pääomaresursseja ja henkilöstöresursseja tarvitaan erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuotannossa? Entä millaisia tuotteita ja palveluita on olemassa? Tehtävää voi lähteä ratkaisemaan kokoamalla ensin esimerkiksi listaa erilaisista tuotannontekijöistä, jotka ovat tuttuja oppilaille kotoa tai lähiympäristöstä. Tämän jälkeen voidaan pohtia esimerkiksi pienissä ryhmissä mitä näillä tuotannontekijöillä voidaan valmistaa. Tehtävää voi lähteä ratkaisemaan myös tuotteiden ja palveluiden kautta. Minkälaisia luonnonvaroja tai henkilöstö- ja pääomaresursseja näiden listattujen tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen on tarvittu? Esimerkki: Tuote: leipä Luonnonvarat/raaka-aineet: peltomaa, vilja, vesi Henkilöstöresurssit: leipuri, auton kuljettaja, maanviljelijä, myyjä Pääomaresurssit: leipomo, koneet, autot, työasut ja kauppa jossa tuote myydään. Huomaa: Yksinkertainen tuote, kuten leipä, työllistää todellisuudessa paljon ihmisiä eri ammateissa! Esimerkkivastauksia: Luonnonvarat/Raaka-aineet Puu Maito Kiviaines Peltomaa Henkilöstöresurssit Myyjät Varastotyöntekijät Kassanhoitajat Tuotteiden lajittelijat Pääomaresurssit Tietokoneet Työkoneet Työtilat, kuten toimistohuoneet Laskimet Yrityskylä Opettajan opas

23 Tuotteet Jäätelö Pöytä Auto Talo Kaiutin Koiran talutushihna Hammastahna Auton moottori Naula Palvelut Parturipalvelut Kosmetologipalvelut Kodinsiivouspalvelut Hierontapalvelut Tukiopetus Käyttöopastus Markkinointipalvelut Lääkäripalvelut Taksi Koiran kouluttaja POHDITTAVAA: Oikeastaan lähes kaikki ympärillämme olevat asiat ovat tuotteita, jotka joku on joskus ostanut. Koulussakin kaikki kirjat ja pulpetit ovat ostettuja tuotteita. Kauppa on joutunut ostamaan hyllyt kauppaan hyllynvalmistajalta. Auton yksi erillinen osa, esimerkiksi moottori on tuote, jonka autotehdas on ostanut erilliseltä moottoreiden valmistajalta. Mitä palveluita omasta kunnastanne/kaupungistanne löytyy? VINKKI: Käykää läpi tuotteiden valmistusta myös kestävän kehityksen näkökulmasta. - Mitä tarkoitetaan tuotteen elinkaarella? - Miksi pitkäikäinen tuote on parempi sekä ekologisesti että kuluttajankin kannalta? Esimerkkejä: Pidemmän päälle edullisempi, kuormittaa luonnonvaroja vähemmän, tuottaa vähemmän jätettä ja niistä koituvia kustannuksia, mitä muuta? Keskustelkaa oppilaiden omasta osaamisesta eli henkilöstöresursseista: - Harrastukset tuottavat osaamista tulevaisuuden esiintyjä, muotoilija, urheilija? - Joku voi olla lahjakas piirtämään tulevaisuuden taiteilija, suunnittelija? - Joku voi olla hyvä matematiikassa tulevaisuuden taloustaitaja? - Joku voi olla hyvä esiintymään ja puhumaan tulevaisuuden asiakaspalvelija, näyttelijä? Yrityskylä Opettajan opas

24 - Joku voi olla hyvä toimimaan ryhmässä tulevaisuuden johtaja? Oppitunti 2 2A Yritykset ja julkiset palvelut? Mitä yrityksiä lähialueeltanne löytyy? Entä millaisia julkisia palveluita? Luettele alla olevaan kaavioon. Esimerkkivastauksia: Yritykset Lähikauppa Prisma Kioski Parturi-kampaamo Vaateliike Ravintola Elokuvateatteri Kahvila Julkisia palveluita Puistot Tiet Sairaalat Koulut Poliisi Katuvalaistus POHDITTAVAA: Vaikka julkiset palvelut rahoitetaan (ainakin osin) verovaroin, ovat kaikki niiden käyttämät tuotteet pääsääntöisesti yksityisten yritysten valmistamia. Esimerkiksi kouluissa käytettävät vihkot, kynät ja oppikirjat ovat jonkin yrityksen valmistamia ja ne on ostettu koulun käyttöön. Lisäksi: Kaupungit ja kunnat ovat yksityistäneet osia palveluistaan, eli vaikka sairaankuljetus kustannetaan verovaroin, työn saattaa tehdä alan yksityinen yritys. Yrityskylä Opettajan opas

25 2B Etsikää julisteesta Katsokaa Yrityskylä-julistetta. Merkitkää yhdessä julisteeseen seuraavia talouden elementtejä: Henkilöstöresursseja Kaikki julisteessa näkyvät selkeät ammatit Jäätelökioskin myyjä Pääomaresursseja Jäätelökioskin pöydät Jäätelökioski Rekat Jokaisen yrityksen rakennukset Hyödykkeitä Jäätelö Jalkapallo Auton renkaat Pulla ja kahvi Yrityksiä Villen Jätski Roosan Rekka Ravintola Jarin Jäätelötehdas YKY-Fashion Tukkuliike Metsä Oy Y-Puu Posti Market Pankki Yrityskylä Energialaitos Yrityskylän Kiinteistöpalvelu Tehdas Mediatalo Osuuskunta Luomuleipä Mikon Maatila Luonnonvaroja/raaka-aineita Metsä Maatilan peltomaat Maito lehmästä Kuluttajia Nainen kävelee Marketista Asiakkaat torilla Innovaatiokeskuksen asiakas (periaatteessa kaikki julisteessa esiintyvät ihmiset ovat varmasti jossain vaiheessa toimineet kuluttajina) Yrityskylä Opettajan opas

26 Yrittäjiä Roosa (Roosan Rekka) Ville (Villen Jätski) Jenni (Jennin Jäätelötehdas) Mikko (Mikon Maatila) Torin kauppiaat Julkisia palveluita Puisto Kirjasto Tiet Teatteri Paloasema Poliisilaitos Innovaatiokeskus Urheilukenttä Kaupungintalo Peruskoulu Lukio Hyvinvointikeskus 2C Yritykset ja julkiset palvelut vaihtavat paikkaa Millaista asiointi olisi, jos vaikkapa kirjasto olisikin yritys ja lähikauppa julkinen palvelu? Valitse edelliselle sivulle listaamistasi yrityksistä ja julkisista palveluista viisi kumpaakin, ja pohdi käänteisiä vaikutuksia. Tehtävän tavoitteena on havainnollistaa oppilaille syitä, joiden takia tietyt palvelut ovat suomalaisessa yhteiskunnassa kustannettu julkisin verovaroin. Halutessasi voit kertoa oppilaille hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteesta, jolla pyritään takaamaan kaikille kansalaisille mahdollisimman tasavertainen elintaso ja arki. On huomioitava, että tilanne ei ole kaikkialla maailmassa samanlainen. Voit esimerkin vuoksi kertoa, miten monissa muissa valtioissa nämä Suomessa julkisina palveluina tuotetut palvelut on saatettu järjestää. Esimerkiksi koulutus ei ole jokaisessa maassa kustannettua verovaroin, vaan kouluissa voi olla vaikkapa lukukausimaksut. Mitä hyviä ja huonoja puolia tässä on? Esimerkkitapaukset: Yritys Ruokakauppa Jos ruoka olisi ilmaista, kaupassa saattaisi olla ns. asiointimaksu, eli nimellinen korvaus kaupan palveluiden käytöstä. Ihmiset hakisivat paljon ruokaa, eivätkä ehtisi syödä kaikkea ennen sen pilaantumista. Ruoan tuotanto työllistäisi toki valtavasti ihmisiä, mutta sen tuottaminen kuluttaisi myös tarpeettoman paljon maapallon luonnonvaroja. Ihmiset myös todennäköisesti heittäisivät herkemmin ruokaa pois, kun siitä ei ole tarvinnut maksaa. Tämän myötä myös ruoan hukkaprosentti kasvaisi nykyisestä. Julkinen palvelu Poliisi Jos poliisi olisi yritys, alkaisi se laskuttaa palveluistaan (selkeästi enemmän kuin nykyiset asiakirjamaksut). Jos kadulla olisi tappelu ja silminnäkijä Yrityskylä Opettajan opas

27 soittaisi poliisit, kiinteistön omistaja, tappelevat osapuolet tai puhelun soittaja joutuisi maksamaan poliisin paikalle saapumisesta. Kaikilla ei esimerkiksi olisi tällöin varaa poliisien kutsumiseen. Tämä voisi vaikuttaa soittohalukkuuteen. Koulutus Mikäli koulutus olisi kallista, kaikilla kansalaisilla ei olisi varaa kouluttautua. Kouluttamattomilla kansalaisilla ei olisi tarvittavia taitoja perustaa uusia yrityksiä, tai työskennellä koulutusta vaativissa ammateissa. Suomeen ei syntyisi uusia yrityksiä ja monet ulkomaiset yritykset lähtisivät pois. Suomalaisten yritysten kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla laskisi huonon osaamisen tason vuoksi. Työttömyys kasvaisi suureksi ongelmaksi, eikä verovaroja enää kertyisi samalla tavalla. Suomen valtiolla ei olisi enää mahdollisuutta tarjota yhtä kattavia sosiaalietuuksia kansalaisilleen. 2D Erilaisia yritysmuotoja Perehdy tekstiin etukäteen. Oppilaat lukevat tai voitte yhdessä lukea tarinan Erilaisia Yritysmuotoja, joka löytyy oppilaan tehtäväkirjasta sivulta 10. Varsinaista tehtävää ei oppilaan tehtäväkirjassa ole, vaan aiheesta on tarkoitus keskustella. Tutkikaa tarkoin myös kuvia. Tekstin väleihin sijoitetut kuvat havainnollistavat osakeyhtiön ja osuuskunnan välistä eroa. Löydät kustakin kuvasta aina vasemmalta puolelta (jäätelökioskikoju ja yrittäjä Ville) osakeyhtiön toimintamallin, ja oikealta puolelta (luomuleipä) osuuskunnan toimintamallin. Tähän tekstiin voi käyttää runsaastikin aikaa. Käykää asiat kohta kohdalta läpi ja keskustelkaa lukemastanne yhdessä. Tavoitteena on, että oppilaat hahmottavat ainakin seuraavia asioita: - Mitä on liiketoiminta - Yritys tarvitsee taustalleen idean. Yritysideoiden kehittämiselle vain mielikuvitus toimii rajana. - On olemassa erilaisia yritysmuotoja, kuten esimerkiksi osakeyhtiö ja osuuskunta - Yrityksen perustamiseen tarvitaan aina pääomaa - Voitto on yrittäjän ja osakkeenomistajien omaisuutta POHDITTAVAA: Yritysidea ja yrityksen perustaminen Minkä eri alojen, palveluiden tai tuotteiden ympärille voi perustaa liiketoimintaa? Rohkaise oppilaita käyttämään mielikuvitustaan ja pohtimaan esimerkiksi heidän omien harrastustensa kautta, minkälaiselle uudelle yritystoiminnalle saattaisi olla tarvetta. Kaikenlaiset ideat kannattaa huomioida. Jokainen ehdotus ei voikaan olla valmiina syntynyt, vaan niitä voi yhdessä kehitellä eteenpäin. Vaihtoehdot yritysmuodoiksi Useat suomalaiset yritykset ovat perheyrityksiä. Keskustelkaa mitä on perheyrittäjyys. Yrityskylä Opettajan opas

28 Suomessa on osuuskuntia. Moni tavallinen kuluttaja on esimerkiksi asiakasomistaja. Mitä tämä tarkoittaa? Mitä isoja osakeyhtiöitä on olemassa. Voit kysellä oppilailta, mitä katukuvassa näkyviä osakeyhtiöitä he tietävät. Osakkeen omistaminen ja liittyminen osuuskuntaan Mitä tarkoittaa osakkeen myyminen? Voitte keskustella talousuutisista ja osakepörsseistä ja siitä, miten ne liittyvät yritysmaailmaan. Oppilaiden ei tarvitse ymmärtää asiaa perinpohjaisesti. Riittää että he osaavat asettaa osakkeen myymisen asiayhteyksiin, esim. pörssikauppaan. Voitto Yksityisyrittäjä saa oman palkkansa vasta yrityksen tekemästä voitosta Osakeyhtiön osakkeenomistajat jakavat yrityksen tekemän voiton keskenään omistamiensa osakkaiden määrän perusteella Äänestäminen ja päättäminen Miksi yhteiskunnassamme äänestetään monista päätöksistä? Voitte keskustella siitä, kuinka oppilaiden perheissä päätetään esim. yhteisen lomareissun kohteesta. Päättävätkö asiasta isä ja äiti, vai onko myös lapsilla sanavaltaa? Valitaanko kohde enemmistön ehdotusten mukaisesti? Voitte myös keskustella, miksi esimerkiksi presidentti valitaan Suomessa äänestämällä. Halutessasi voit keskustella oppilaiden kanssa siitä, miten yrittäjä, osakkeenomistaja ja työntekijä eroavat toisistaan. Yrityksessä voi olla myös useampi ihminen omistajana. Omistaja tai yrityksen jäsen voi olla myös töissä yrityksessä. Usein esimerkiksi pienen yrityksen omistaja, itse yrittäjä, hoitaa myös yrityksessä työtehtäviä. Vastaavasti joissakin osuuskunnissa saattaa olla tuhansia omistajia, jotka eivät ole töissä kyseisessä yrityksessä. Työntekijä saa työstään kiinteää palkkaa, jonka yritys maksaa. Yrittäjä saa oman palkkansa yrityksen tekemästä voitosta. Samaten osakkeen omistaja tai osuuskunnan jäsen saa rahallisen hyvityksen yrityksen tekemästä voitosta. Osuuskunnissa voitto jakaantuu tasaisesti kaikille omistajille, osakeyhtiöissä osakkeiden määrän mukaisesti. Voitte keskustella myös riskeistä ja mahdollisuuksista, joita yrittäjyyteen liittyy. YRITTÄJÄ Sijoittaa omia varojaan yritystoimintaan Ei välttämättä varsinaisesti työskentele yrityksessä Saattaa pyörittää yritystä aivan yksin ilman muita työntekijöitä Kantaa riskin ja rahallisen vastuun oman yrityksensä toiminnasta Saa palkkansa yrityksen tekemästä voitosta OMISTAJA Sijoittaa omia varojaan yritystoimintaan Yrityskylä Opettajan opas

29 On mukana äänestämässä yrityksessä päätettävistä asioista ja osallistuu yrityksen kokouksiin Ei välttämättä työskentele yrityksessä Saa sijoittamansa rahasumman perusteella osansa yrityksen tekemästä voitosta TYÖNTEKIJÄ Saa kiinteää kuukausi- tai tuntipalkkaa, jonka yritys maksaa Ei varsinaisesti hyödy yrityksen voitosta samalla tavalla kuin yrittäjä Kuuluu työehtosopimuksen piiriin Yrityskylä Opettajan opas

30 Oppitunti 3 3A Työnhakeminen Sijoita viereisen sivun sanastossa esiintyvät käsitteet alla olevaan kuvaan. Nostoelementti toimii myös visuaalisena elementtinä Yrityskylä Opettajan opas

31 3B Hyvät tavat kaunistavat Hyvät käytöstavat tekevät aina vaikutuksen. Ne ovat erityisen tärkeitä silloin, kun haluat antaa positiivisen kuvan itsestäsi. Listaa oheiseen taulukkoon hyviä ja huonoja käytöstapoja. Pohdi miten ne vaikuttavat esimerkiksi työnantajaasi tai työnhakuun? Esimerkkejä Hyviä tapoja Kättely Tervehtiminen Katsekontaktin luominen Kirjakielen puhuminen Huonoja tapoja Purkan syöminen Hatun pitäminen päässä Huono asenne Epäselkeä esiintyminen 3C Yrityskylän työhakemus ja työhaastattelui (TÄMÄ ON TÄRKEÄ OSUUS! Mikäli ette ole vielä saaneet ammattijakoa, voitte ensin käydä läpi muita aiheita, ja palata vasta sitten tähän. Huomaathan, että sekä säännöt että mainokset tehdään sen yrityksen henkilöstön kesken ja siihen yritykseen, mihin on työnhaun kautta tullut valituksi. ) Mikä on ammattini Yrityskylässä? Esittele oppilaille jaetut Yrityskylän yritykset ja julkiset palvelut sekä niiden sisältämät työpaikat. Voitte keskustella luokassa eri ammateista ja niiden sisältämistä työtehtävistä. HUOM! Muista korostaa, että yritysten toiminnan ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta kaikki ammatit ovat yhtä tärkeitä! Vaikka yrityksen johtaja, esimerkiksi toimitusjohtaja, saa enemmän palkkaa kuin toimihenkilöt, ilman konkreettista tuottavaa työtä tekeviä toimihenkilöitä yritys ei toimisi tai olisi olemassa. Yrityksen työntekijät muodostavat yhden suuren kokonaisuuden jossa kaikkien työntekijöiden panostus on tärkeää. Voit kysellä oppilailta mitä tapahtuisi esimerkiksi koululle, jos rehtori olisikin ainoa työntekijä. Työhakemus Tämän jälkeen oppilaat voivat täyttää työhakemukset haluamiinsa Yrityskylän ammatteihin. Työhakemuksen lopussa on kohta päivämäärä ja allekirjoitus. Keskustelkaa siitä, mikä allekirjoitus on. Kerro heille allekirjoituksen olevan jokaisen henkilökohtainen kuittaus, eli ns. puumerkki tai sormenjälki, jolla he todistavat nähneensä ja hyväksyneenä kyseisen dokumentin. Allekirjoitusta käytetään mm. sopimuksia ja kauppakirjoja täyttäessä sekä joskus myös ostostilanteissa pankki- tai Yrityskylä Opettajan opas

32 luottokorttia käytettäessä. Työhakemuksessa allekirjoitus kuittaa, että kaikki annetut tiedot ovat oikein ja hakemus on totuudenmukaisesti täytetty. Allekirjoitus on oma nimi käsialalla kirjoitettuna. Työhaastattelu Voit joko itse haastatella kaikki työnhakijat tai muodostaa heistä parit ja pyytää heitä haastattelemaan toisiaan ja kirjamaan ylös huomioita työhaastattelusta. Työhaastattelua aloittaessa voit nostaa esille tehtävän 3B Hyvät tavat kaunistavat ja pyytää oppilaita kiinnittämään huomiota siinä mainittuihin kohtiin. Tämän jälkeen voit jakaa kunkin oppilaan omaan ammattiinsa parhaaksi katsomallaan tavalla. Ryhmät ovat erikokoisia, jonka vuoksi joillekin ryhmälle vähennetään/lisätään ammatteja alkuperäiseen ammattilistaukseen. Ammattien syöttäminen pankkijärjestelmään HUOM. TAT toimittaa opettajalle sähköpostitse tarkemmat ohjeet oppilaiden tietojen syöttämiseen noin kolme viikkoa ennen Yrityskylä-päivää. Oppilaiden tiedot ja ammatit tulee syöttää järjestelmään kolme arkipäivää ennen Yrityskylävierailua. Näin oppilaat saavat oman pankkitilinsä ja PIN-koodin sekä rekisteröityvät yritysten työntekijöiksi vierailupäivän ajaksi. Mikäli oppilaita ei syötetä järjestelmään, he eivät saa päivän aikana palkkaa, he eivät voi äänestää, toimia kuluttajana tai esim. käydä työterveystarkastuksessa! Työhaastattelu oli myös mukava tehdä, vaikkakin vähän jännittävää - Oppilaspalaute Yrityskylä Opettajan opas

33 Oppitunti 4 4A Minun yhteisöni Jokainen meistä kuuluu erilaisiin yhteisöihin. Mihin yhteisöihin sinä kuulut? Esimerkkejä yhteisöistä: Koulu/luokka Kylä/kunta/kaupunki Järjestöt Urheilujoukkueet Perhe/suku Naapurusto/asuinalue Virtuaaliset yhteisöt (esim. Facebook, IRC-Galleria, Instagram, Flickr) 4B Oikeuteni ja vastuuni Yhteisöön kuuluminen tuo mukanaan oikeuksia ja vastuita. Mitkä ovat sinun oikeutesi ja vastuusi? Esimerkkejä oikeuksistani (Epävirallisia) Käydä urheilemassa Tavata kavereita Asua omassa kodissa Käydä kaupungilla (Virallisia) Oikeus maksuttomaan perusopetukseen Oikeus perustaa yritys Oikeus turvallisuuteen (lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä) Oikeus ilmaista omat mielipiteet Oikeus järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä Oikeus äänestää, kun on 18-vuotias Oikeus elämään Oikeus elää vanhempien kanssa, jos lapsella on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan Oikeus uskonnonvapauteen Oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen Oikeus saada tietoa (esim. television, radion ja lehtien välityksellä) Oikeus avata oma pankkitili, kun on 15-vuotias Oikeus päättää itse ansaitsemiensa rahojen käytöstä, kun on 15-vuotias Lisää tietoa löydät internetistä tai Esimerkkejä vastuista/velvollisuuksista Herätä aamulla ja mennä kouluun Pitää ympäristö siistinä Olla rikkomatta yleistä tai julkista omaisuutta Auttaa hätään joutunutta tai kutsua apua esimerkiksi onnettomuustilanteessa Yrityskylä Opettajan opas

34 Syödä terveellisesti 12-vuotiaana ei saa enää ajaa polkupyörällä jalkakäytävällä 12-vuotiaana on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta 14-vuotiaana voi tehdä kevyttä ja lyhytkestoista työtä 17-vuotiaana oppivelvollisuus päättyy, ellei sitä ole jo suoritettu 25-vuotiaana voi adoptoida lapsen 4C Hyvä työyhteisö Hyvässä työyhteisössä sinulla on oikeuksia ja vastuita. Piirrä hyvä työyhteisö. Käytä apunasi reunassa olevia sanoja. Voit myös tehdä puhekuplia ja asettaa vaikkapa oheisia kommentteja niiden sisään. Tehtävän tarkoitus on saada oppilaat pohtimaan hyvää käytöstä ja yksilön oikeuksia ja vastuita käytännön arjen tilanteessa. Piirtämisen kautta oppilaat visualisoivat realistisia tilanteita ja hahmottavat asianyhteyden myös hyvään työyhteisöön. 4D Meidän yrityksen säännöt Laatikaa oman yrityksen työntekijöiden kesken säännöt yrityksellenne. Kolme ensimmäistä ovat Yrityskylän yhteisiä sääntöjä. Sääntötaulun löydät seuraavalta sivulta. Opettaja voi herättää ensin yhteistä keskustelua säännöistä: miksi niitä on ja millainen on hyvä sääntö? Minkälaiset säännöt ovat epäreiluja? Yrityskylään tehtäviä sääntöjä voi perustella hyvällä työyhteisöllä ja toimivalla ryhmällä. Tämän jälkeen oppilaat voivat laatia omat sääntönsä. Kukin yritys päättää keskenään kenen oppilaan tehtäväkirjan sääntötaulu leikataan irti ja otetaan mukaan Yrityskylään. Säännöt voi myös kopioida. Sääntötaulu on esillä Yrityskylän jokaisessa yrityksessä koko päivän ajan. KOTITEHTÄVÄ Tuo seuraavalle oppitunnille mukanasi ostoskuitti, josta käy ilmi ostosten summa, maksettujen verojen määrä ja mahdolliset ostosten erittelyt. Seuraavalla oppitunnilla käsitellään veroja. Arvonlisäverosta puhuttaessa käsitellään ostoskuitteja ja niissä näkyvää ostosten erottelua ja arvonlisäverojen määrää. Yrityskylä Opettajan opas

35 2.2 Osa 2, oppitunnit 5 7 Oppituntien sisältö - Käsitellään yhteiskunnan verorakennetta - Kerrataan yritysten ja julkisten palvelujen välisiä eroja - Käsitellään työnteon roolia yhteiskunnan julkisen talouden peruspilarina - Käsitellään kuluttajan roolia hyödykkeiden ostajana - Käsitellään arvonlisäveroa - Käsitellään pankkien roolia - Käsitellään palkkaa, sen verotusta ja yleisimpiä asumisen kustannuksia Oppimistavoitteet Oppilaat - Ymmärtävät verotuksen merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa - Osaavat luetella erilaisia veronlähteitä ja käyttökohteita - Osaavat analysoida omaa rooliaan kuluttajana ja veronmaksajana - Ymmärtävät pankin roolin talouden keskiössä - Hahmottavat rahan liikkumista - Ymmärtävät työnteon merkityksen - Saavat käsityksen yleisistä elämisen kustannuksista - Oppivat suunnittelemaan omaa talouttaan Yrityskylä Opettajan opas

36 Oppitunti 5 5A Erilaisia veroja Yhteiskunnassamme maksetaan useita eri veroja. Täydennä lauseisiin niistä yleisimmät. Apua löydät edellisen sivun sanastosta. 1. V: Ansiotuloveroa 2. V: Yhteisöveroa 3. V: Arvonlisäveroa Kerro oppilaille, että veroa maksetaan monissa muissakin tilanteissa (esim. perintöveroa, varainsiirtoveroa, lahjaveroa, ajoneuvoveroa). VINKKI: Mitä veroja on Arpajaisvero Arvonlisävero Ajoneuvovero Jäännösvero Kiinteistövero Kirkollisvero Kunnallisvero Koiravero (joissain kunnissa) Lahjavero Leimavero Lähdevero Makeisvero Marginaalivero Perintövero Polttoainevero Tulovero Vakuutusmaksuvero Valmistevero Varainsiirtovero Varallisuusvero Yhteisövero YLE-vero Lisätietoa verotuksesta löydät esimerkiksi: Voitte myös tutkia päivän sanomalehteä oppilaiden kanssa. Kuinka monta eri veroa on mainittu eri kirjoituksissa ja uutisissa? Yrityskylä Opettajan opas

37 5B Veron lähteitä Täydennä ja piirrä taulukkoon erilaisia verovarojen käyttökohteita, eli julkisia palveluita. Tämän tehtävän tarkoitus on auttaa oppilaita hahmottamaan sitä, mihin verovaroja käytetään. Valtio ja kunnat päättävät mihin kansalaisten maksamat verovarat käytetään. Osa näistä palveluista on pakollisia, mutta osan järjestämisestä kunta päättää itse. Esimerkkejä julkisista palveluista: Koulutus Palokunta/Poliisi Terveydenhoito Tiet Puistot Kirjastot 5C Ostoskuitti Toit mukanasi ostoskuitin. Kuitista löytyy paljon erilaista tietoa. Tutki eri arvonlisäverojen osuutta ja sitä, miten ne on esitetty ostoskuitissa. Pohtikaa yhdessä esimerkiksi: - Mitä eri arvonlisäveroprosentteja kuiteissa näkyy? - Mitä kaikkia tietoja kuitista löytyy? - Miksi asiakkaan on tärkeää tietää kaikki nämä kuitissa esiintyvät tiedot? - Miksi kuitti kannattaa säilyttää (esimerkiksi jos hankkii jotain arvokkaampaa)? - Laskekaa halutessanne yhteen, paljonko koko luokka on maksanut valtiolle arvonlisäveroa kaikista ostoksista yhteensä. Pohtikaa, mitä valtio on sillä mahdollisesti rahoittanut? Miten monta oppikirjaanne/kynää/kumia niillä verovaroilla on saanut? VINKKI: Eri arvonlisäveroprosentit (Heinäkuu, 2013) Elintarvikkeet 14 % - Esim. leipä, maito, mehu Makeisvero 0,95 kilogrammalta ja 11 senttiä litralta - esim. 2,50 makeispussista (200g) veron osuus on 0,19. Makeisvero koskee suklaan ja karamellien lisäksi myös jäätelöä. Ravintolapalvelut 14 % - Ravintolassa nautittu ruoka ym. (esim. Hesburger, Kotipizza, Amarillo) Kulttuuritilaisuudet ja kirjat 10 % - Esim. elokuvaliput, konsertit, teatteri, kirjat (muita 10 %:n mukaan arvonlisäverotettavia kuntosalimaksut, pääsyliput näyttelyihin, henkilökuljetukset ym.) Muut 24 % - Esim. vaatteet, pelit, CD-levyt, kodinkoneet, urheiluvälineet Yrityskylä Opettajan opas

38 Oppitunti 6 6A Pankkipalvelut Mitä palveluita pankista saa? Esimerkiksi: Pankkitili Pankkikortti Luottokortti Erilaiset lainat Käyttötili Säästötili Sijoituspalvelut Tallelokero Verkkopankki Kiinteistövälitys Vakuutukset HUOM! Pankin rooli palveluntarjoajana on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Asiakkaiden omatoimisen tekemisen (laskujen maksu nettipankissa, käteisen nostaminen automaateista ym.) rooli on korostunut ja pankki tarjoaa lähinnä asiantuntijapalveluita, kuten pääomasijoitusta, lakipalveluita tai jopa vakuutuksia. 6B Pankissa voi säästää ja lainata Sini ja Leevi ovat molemmat pankin asiakkaita. Sini käy töissä ja on säästänyt omaa asuntoa varten. Leevi taas on ostanut käytetyn auton ja ottanut lainaa pankista. Laske, paljonko korkoja maksetaan vuodessa. HUOM! Taustaa: Tässä tapauksessa kyse on kulutuslainasta, jonka vuoksi korkokin on korkeampi. Mikäli Leevi olisi ottanut asuntolainaa, olisi korko todennäköisesti pienempi. Tuo korko sisältää sekä viitekoron (Euribor tai Prime) sekä pankin määrittelemän osuuden, eli marginaalin. Euroopan Keskuspankki (EKP) määrittelee Euribor-koron, kun taas Prime-korko on aina pankin itse määrittelemä. Kulutusluotoissa, kuten alla olevassa tehtävässä, lainan korko ei ole sidottu EKP:n viitekorkoon vaan on kokonaan luotottajan (tässä tapauksessa pankin) marginaalia, eli voittoa. Korkojen eri määrittelytavat eivät kuitenkaan ole keskeisiä Yrityskylän kannalta. Ks. seuraavan sivun kuva Yrityskylä Opettajan opas

39 6C Pankin toimintaa Yrityskylässä Näytä oppilaille Yrityskylän päivän ohjelma. Käykää yhdessä läpi, mitä pankkipalveluita mihinkin kellonaikaan käytetään. Jokainen yritys tarvitsee Yrityskylän pankista seuraavia palveluita: Yritystoimintaa käynnistettäessä, n. klo 10 eteenpäin, yrityksen johtaja (tai talous- ja henkilöstöpäällikkö tai vastaava) hakee lainaa, jotta yrityksen toiminta on mahdollista käynnistää. Kukin työntekijä hakee omalla ensimmäisellä vapaavuorollaan oman pankkikorttinsa. Päivän mittaan yritykselle saapuneita laskuja maksetaan pankissa. Päävastuu siitä, että laskut tulevat maksetuksi, on johtajalla ja/tai talous- ja henkilöstöpäälliköllä tai vastaavalla. Kaikkien yritykselle saapuneiden laskujen tulee olla maksettuna viimeisen työvuoron päättyessä, klo Pankkilaina käydään maksamassa takaisin pankkiin viimeisen työvuoron aikana, klo Yrityskylä Opettajan opas

40 Päivän ohjelma Päivänavaus (säännöt, ohjaajat ja alkuun ohjeistaminen) henkilökuntakokous Yritystoiminnan käynnistäminen (yleiset tehtävät, kuten pankkilainan haku) Kaupungin yleiskokous (johtajien yritys/työntekijäesittelyt) Ensimmäinen työ-/vapaa-aikavuoro (punaiset vapaalla) Toinen työ-/vapaa-aikavuoro (keltaiset vapaalla) Kolmas työ-/vapaa-aikavuoro (vihreät vapaalla) Henkilökuntakokous Neljäs työ-/vapaa-aikavuoro (punaiset vapaalla) Viides työ-/vapaa-aikavuoro (keltaiset vapaalla) Kuudes työ-/vapaa-aikavuoro (vihreät vapaalla) Henkilökuntakokous Yrityksen sulkeminen Kaupungin päätöskokous ja päivän päätös (mm. johtajien puheenvuorot) Oppitunti 7 7A Palkka Yrityskylässä Ammatti Palkka/kerta - Verot - Verot - Verot X 2 = yhteensä 20 % 17 % 16 % Toimitusjohtaja/muu 14 11,20 22,40 johtaja Esim. talous- ja henkilöstöpäällikkö, tuoteryhmävastaava, tuotekouluttaja 12 9,96 19,92 Toimihenkilöt 11 9,24 18,48 Yrityskylässä palkka maksetaan kaksi kertaa päivän aikana. Ensimmäinen palkka maksetaan heti aamupäivästä, toinen iltapäivästä. Tehtävän tarkoituksena on myös havainnollistaa progressiivisen verotuksen perusperiaatetta; verotuksella pyritään tasaamaan tuloeroja ja luomaan jossain määrin taloudellista tasa-arvoa yhteiskunnan jäsenten keskuuteen. Yrityskylä Opettajan opas

41 7B Mitä eläminen maksaa? Jennan ja Jannen vanhemmat käyvät töissä saadakseen palkkaa ja maksaakseen sillä elämisestä syntyneitä kustannuksia. Heidän bruttopalkkansa on yhteensä /kk ja molempien veroprosentti on 20. Jaa jäljelle jäävä summa eri kuluihin. Oikeat vastaukset: Nettopalkka: (5 000 /100) x 80 = Nettopalkka vuodessa: x 12 kk = /kk /12kk 1. Asuminen ja energia 23% Liikenne 14% Elintarvikkeet 13% Kulttuuri ja vapaa-aika 10% Muut tavarat/palvelut 10% Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet 4% Vaatteet ja jalkineet 3% Terveys 3% Muut kulut 6% YHTEENSÄ Palkasta säästöön jäävä osa kuukaudessa: = 560 Palkasta säästöön jäävä osa vuodessa: = Tehtävän tarkoitus on havainnollistaa oppilaille, mihin esimerkiksi heidän vanhempiensa palkkatulot menevät. Toisaalta tehtävän tarkoitus on kertoa, kuinka talouden menoja tulee suunnitella. Taulukon numerojärjestys vastaa piirakkadiagrammissa olevaa numerointia. Yrityskylä Opettajan opas

42 KOTITEHTÄVÄ Jennan ja Jannen vanhemmille jää palkasta rahaa myös säästöön. Näin ei tapahdu automaattisesti, vaan rahan käyttöä tulee suunnitella. Kysy kotiväeltäsi, miten rahaa voi säästää ja mitä säästörahoilla voi tehdä. Pohtikaa, mitä asioita tulee ottaa huomioon, kun rahaa aiotaan panna säästöön. Kotitehtävän tarkoituksena on osoittaa, että rahan säästäminen vaatii suunnittelua, eikä se läheskään aina ole edes mahdollista. Voitte purkaa tehtävän keskustelemalla yhdessä eri säästötavoista ja kohteista. Halutessasi voit myös purkaa tehtävän kysymällä oppilailta, miksi rahan säästäminen ei aina välttämättä onnistu. Yrityskylä Opettajan opas

43 2.3 Osa 3, oppitunnit 8 10 Oppituntien sisältö - Käsitellään yrityksen tuloja ja kuluja sekä voiton määräytymistä - Käsitellään yritysten välistä yhteistyötä ja kauppaa - Harjoitellaan oman yrityksen talouden hallintaa - Pohditaan mainontaa, sen sääntöjä ja tehokeinoja - Harjoitellaan oman yrityksen mainostamista ja markkinointia - Harjoitellaan asiakaspalvelutilanteita - Pohditaan mikä tekee hyvän asiakaspalvelijan - Tutustutaan sopimuksen kirjoittamiseen - Analysoidaan omaa toimintaa kuluttajana, kansalaisena ja työntekijänä - Valmistaudutaan omiin työtehtäviin Yrityskylässä ja kerrataan tulevan vierailupäivän ohjelmaa Oppimistavoitteet Oppilaat - Ymmärtävät, mistä yrityksen voitto syntyy ja miksi yritysten tulisi tehdä voittoa - Osaavat kertoa, miksi yritykset ja yrittäjät ostavat tiettyjä palveluita ulkopuolisilta yrityksiltä - Osaavat kertoa esimerkkejä yritysten tuloista ja menoista - Ymmärtävät, että kysyntä ja tarjonta vaikuttavat hyödykkeiden hintoihin - Ymmärtävät mainonnan tarkoituksen ja toisaalta sitä koskevat säädökset - Osaavat tulkita näkemiään mainoksia ja tunnistaa niissä käytettyjä tehokeinoja - Osaavat toimia asiakaspalvelutilanteissa - Tunnistavat hyvän asiakaspalvelijan - Ymmärtävät sopimusten merkityksen, osaavat tehdä oman allekirjoituksen ja ymmärtävät sen merkityksen sopimuksen pätevyyden kannalta Yrityskylä Opettajan opas

44 Oppitunti 8 Opin lainoista sen, että lainaa on vaikea maksaa jos yritys ottaa sitä liikaa." - Oppilaspalaute A Tulot-kulut=voitto Toimit yrittäjänä ja pohdit, kuinka monta jäätelöä sinun täytyy myydä tehdäksesi voittoa. Laske alla olevia hintoja hyödyntäen, kuinka monta jäätelöä sinun täytyy myydä saadaksesi laskukaavassa olevan määrän voittoa. V: 625 jäätelöä x 2 /kpl = 500 V: jäätelöä x 2 /kpl = 800 V: jäätelöä x 2 /kpl = B Yritykset tekevät yhteistyötä Tämän tehtävän tavoitteena on hahmottaa, minkälaista yhteistyötä ja kaupankäyntiä yritysten välillä on. Yrityksille syntyy aina kuluja ostoista ja vastaavasti ne saavat itselleen tuloja myynnistä. Yritykset voivat myydä sekä kuluttajille että toisille yrityksille. Lue oppilaille alla oleva tarina, jonka perusteella he merkitsevät eri kaupantekotilanteiden osapuolten puhekupliin plussat ja miinukset. Kukin kaupankäyntitilanne on merkitty kuvaan puhekuplalla ja yrittäjien kuvilla. Tehtävänä on merkata puhekupliin joko tai + merkki, riippuen siitä syntyykö tilanteessa yrittäjälle kuluja vai tuloja: merkillä (yrittäjälle syntyy kuluja) + merkillä (yrittäjälle syntyy tuloja) Ks. kuva seuraavalta sivulta Yrityskylä Opettajan opas

45 TARINA: Mikko on yrittäjä. Hänellä on Mikon Maatila -niminen yritys. Mikko saa yritykseensä tuloja myymällä maitoa. Maitoa häneltä ostaa mm. Jennin Jäätelötehdas. Mikolle syntyy kuluja muun muassa maidon kuljettamisesta maidon ostajille. Mikko ostaa kuljetuspalveluja Roosan Rekalta, eli yrittäjä Roosalta. Roosa on myös yrittäjä. Hänen omistamansa yritys Roosan Rekka myy kuljetuspalveluita yrityksille. Muun muassa Mikon Maatila ja Jennin Jäätelötehdas ostavat Roosalta kuljetuspalveluita. Jennin Jäätelötehdas on iso yritys. Jäätelötehtaalle syntyy kuluja mm. maidon ostamisesta Mikolta, sekä kuljetuspalvelusta, jonka Jenni ostaa Roosan Rekalta. Jennin Jäätelötehdas saa tuloja esimerkiksi valmiin jäätelön myymisestä litroittain Tukkuliikkeeseen. Tauno on yrittäjä ja omistaa Tukkuliikkeen. Tukkuliike ostaa elintarvikkeita jalostamoista ja tehtailta, kuten jäätelöä jäätelönvalmistajilta. Jäätelön ostamisesta syntyy kuluja Taunolle. Tulonsa Tauno saa myymällä elintarvikkeita jälleenmyyjille, eli esimerkiksi yrittäjä Villelle eli Villen Jätskille. Yrityskylä Opettajan opas

46 Jäätelökioskin omistaja Ville ostaa joka viikko Taunolta jäätelöä. Jäätelön ostamisesta syntyy kuluja Villelle. Ville myy jäätelöä ja saa tästä itselleen tuloja. Janne on asiakas, joka ostaa jäätelön. Ostajalle syntyy kuluttamisesta henkilökohtaista kulua. Yritysten kuluja voivat olla: Palkkakulut Vuokrat Valmistuskulut Raaka-ainekulut (Villellä esim. jäätelö) Mainostaminen Yritysten tuloja voivat olla: Pääasiallinen myynti (Villen jäätelökioskilla esim. jäätelötuutit) Oheismyynti (Villen jäätelökioskilla vaikkapa kahvi, purukumi ja lehdet) Voitte myös erotella, mitkä ovat yrityksen kiinteitä kuluja ja mitkä vaihtuvia kuluja. Kiinteät kulut: - Vuokra - Sähkölasku - Palkkakulut Vaihtuvat kulut: - Materiaali- ja raaka-aine kulut - Kunnossapitokulut (esim. kioskin korjaustyöt) Voitte myös keskustella oppilaiden kanssa lisää niistä asioista, jotka vaikuttavat yritysten tuloihin ja menoihin: Millaisia riskejä jäätelökioskiyrittäjä Villellä on? Esim. huono, sateinen kesä. Pakastin menee rikki, minkä seurauksena jäätelöt sulavat ja menevät hukkaan. Miten Ville voisi lisätä myyntiään ja saada lisää tuottoa? Myymällä myös kahvia, mehua jne. Pitämällä lämpiminä kesäpäivinä kioskia normaalia pidempään auki. Ennakoida huonot säät, jolloin kioskia ei tarvitse välttämättä pitää auki. Tällöin kioskille ei myöskään synny kuluja työntekijöiden palkanmaksusta. Mitä yllättäviä kuluja Roosalla saattaa yrittäjänä olla? Uusien nastarenkaiden hankkiminen rekkoihin. Yllättävä moottorihuolto. Kohonneet palkkakustannukset kuljettajille. Voitte keskustella vielä lisää myyntitilanteista ja kaupankäynnistä: Mikä tarkoittaa se, että yrittäjällä tai yrityksellä on vastuu sen myymän tuotteen tai palvelun laadusta? Mitä tarkoittaa kuluttajan vastuu ostosten maksamisesta? Yrityskylä Opettajan opas

47 - Kauppa on tapahtuessaan aina sitova sopimus. Kuluttajakaupassa ei kirjoiteta kirjallista sopimusta. Tuotteen ostaminen ja maksaminen toimii sitoumuksena kaupasta. Yritykset sitä vastoin kirjoittavat käymästään kaupasta aina sopimuksen. Mitä tarkoittavat sopimuksen sopimusehdot ja allekirjoittamisen sitovuus? Myös netissä on usein sopimuksia, jotka tulee lukea ennen kuin hyväksytään esim. jäseneksi johonkin foorumiin tms. Keskustelkaa OK -klikkauksen merkityksestä ja sitovuudesta netissä. Puhukaa myös viallisen tai virheellisen tuotteen vaihto- ja palautusoikeudesta. VINKKI: Yrityskylässäkin jokaisella yrityksellä on kiinteitä kuluja. Opettajasi kertoo mitä kuluja omalla yritykselläsi on Yrityskylässä. Keskustelkaa, mitkä niistä ovat muuttuvia kuluja ja mitkä kiinteitä kuluja. Kerro, että Yrityskylän yrityksillä voi olla esimerkiksi seuraavia kuluja: Työntekijöiden lounassetelit, jotka kahvila laskuttaa kaikilta yrityksiltä. Markkinointivalokuva työntekijätiimistä Mediatalolla. Sähkökulut Yrityskylän Energiayhtiölle. Kiinteistönhuolto-, jätehuolto-, vartiointi- tai siivouspalvelumaksu kiinteistöhuollosta vastaavalle yritykselle. Työntekijöiden työterveystarkastuksista syntyneet kulut, joista lääkäriasema tai terveyskeskus laskuttaa yrityksiä. 8C Jäätelökioskipeli Nyt sinä saat pyörittää jäätelökioskia kuukauden ja näet, mitä kaikkea se vaatii! Palautesuosikki! Tehtävässä hallinnoidaan varastoa, pohditaan hinnoittelua ja lasketaan syntyneitä kuluja. Oppilaan tehtäväkirjan sivun 29 Peliohjeet -kohdasta näet, miten peli etenee. Kysyntä-kohdassa heitetään noppaa, minkä jälkeen katsotaan sivun 29 taulukosta kysyntäprosentti. Oikea prosentti löytyy nopan silmäluvun ja itse valitsemasi hinnan leikkauspisteestä. Tämä kysyntäprosentti kertoo, kuinka monta prosenttia jäätelövarastosta myydään. HUOM! Voit muuttaa hintaa ja jäätelöiden määrää kesken pelin! VINKKI: Tehtävä on osa Yritys Hyvä -kilpailua. (Seuraavalta sivulta löydät yhden esimerkin) Yrityskylä Opettajan opas

48 Esimerkki: Yrityskylä Opettajan opas

49 Oppitunti 9 9A Missä mainoksia on? Mainokset ja mainonta ovat osa arkipäiväämme. Törmäämme niihin kaikkialla. Luettele paikkoja, joissa sinä olet nähnyt mainoksia tai mainontaa. Mainoksia voi nähdä ja kuulla esimerkiksi: Televisiossa Radiossa Lehdissä (on erikseen myös postin mukana tulevia mainoslehtiä, esim. lähikaupoilta) Internetissä Googlessa Blogeissa Facebookissa Uutissivustoilla Katujen varsilla Autoissa (teippauksina) Vaatteissa Uimahalleissa/urheilustadioneilla Repuissa ja kangaskasseissa Puhelimessa Sähköpostissa VINKKI: Voitte myös käydä läpi mieleenpainuvimpia mainoksia, joita oppilaat muistavat. Mitä tehokeinoja niissä on käytetty? Muistatko kirkkaan taustavärin, hassun iskulauseen, sopivan musiikin vai jotakin muuta? 9B Mainonnan säännöt ja tehokeinot Keskustella vielä yhdessä mainonnan säännöistä ja siitä, mikä on hyvien tapojen mukaista mainontaa. Minkälainen mainos on loukkaava? Mainonnan eri tehokeinoja: Visuaalisuus, kuten kirkkaat värit, asetelmat ja kuvakoot Tunnetut henkilöt mainoksissa Sanaleikit ja kielikuvat Äänimaailma: puhe, musiikki, hiljaisuus, luonnonäänet Huumori Liioittelu ja vähättely Vastakohdat Toistot ja hokemat Tutut tarinat, myytit Tunteisiin vetoaminen Yrityskylä Opettajan opas

50 9C Oma mainos Vaihtoehto 1: yksilötyö Kukin oppilas voi ensin suunnitella omalle yritykselleen mainoksen. Tämän jälkeen yrityksen työntekijät päättävät yhdessä kenen suunnitelma toteutetaan lopullisena esim. A3-kokoisena mainoksena. Vaihtoehto 2: ryhmätyö Oppilaat pohtivat ryhmässä, minkälaisen mainoksen he haluaisivat toteuttaa: mitä mainoksella halutaan viestittää? Millä tekniikalla mainos toteutetaan ja mikä tekee mainoksesta mieleenpainuvan? Pohdinnan jälkeen oppilaat toteuttavat yhdessä esim. A3-kokoisen mainoksen. Valmis mainos otetaan mukaan Yrityskylään ja kiinnitetään niille varattuun paikkaan. Oppitunti 10 10A Yrityskylä-päivä Opettajanne kertoo teille Yrityskylä-päivästä. Tutustu lisäksi viereisen sivun sanastoon ja muistele jo opittuja asioita. Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Voit kertoa oppilaille Yrityskylästä sekä opekoulutuksessa että opeoppaasta keräämäsi tiedon pohjalta. Lisäksi voit käydä vierailemassa kotisivuillamme josta löydät lisää tietoa ja kuvamateriaalia Yrityskylä-päivästä. Videoita löytyy YouTube-kanavaltamme: Yleisiä kysymyksiä ja vastauksia: 1. Kuinka monta työvuoroa sinulla on päivän aikana? V: Neljä työvuoroa ja kaksi vapaavuoroa. Aamupäivän työvuorot ovat 30min ja iltapäivän työvuorot 20min pitkiä. 2. Mitä voit tehdä vapaa-ajallasi? V: Äänestää kaupungintalolla, toimia kuluttajana ja suunnitella ansaitsemasi palkan käyttämistä erilaisiin Yrityskylässä myytäviin tuotteisiin ja palveluihin. Voit lisäksi ruokailla sekä osallistua kilpailuihin ja arvontoihin. 3. Mitä tapahtuu henkilökuntakokouksessa? V: Henkilökuntakokouksessa kokoonnutaan kaikkien työntekijöiden kesken omaan yritykseen. Yrityksen johtaja on vetovastuussa henkilökuntakokouksista. Aamulla ensimmäisessä henkilökuntakokouksessa johtaja nimittää työntekijät tehtäviinsä ja antaa heille kaulanauhat. Lisäksi henkilökuntakokouksissa tutustutaan tablettien käyttöön. Aamulla kerrataan vielä oman yrityksen säännöt ja sitoudutaan noudattamaan niitä. Yrityskylä Opettajan opas

51 Iltapäivän henkilökuntakokouksissa käydään läpi yrityksen tulosta ja toimintaa. Kokouksessa pohditaan kaikkien työntekijöiden kesken, miten yrityksen toimintaa voisi kehittää. Henkilökuntakokouksissa puhutaan myös työntekijöiden jaksamisesta sekä kannustetaan ja kiitetään työkavereita heidän tekemästään työstä. Henkilökuntakokouksien pitämiseen on tarkat ohjeet. 4. Mistä toimitusjohtaja/muu yrityksen johtaja on vastuussa? V: Yrityksen johtaja johtaa yritystä sekä toimii työtiiminsä vetäjänä. Hän on vastuussa henkilöstönsä työnajosta, asiakkaiden tyytyväisyydestä ja siitä, että sovitut tehtävät tulee tehtyä. Yrityksessä, jossa ei ole esim. talous- ja henkilöstöpäällikköä, yrityksen johtaja on myös vastuussa taloudesta (yrityksen laskujen maksaminen pankkiin ja lainan maksaminen pois jne.). Yrityksen johtajan tulee muistuttaa työntekijöitään siitä, että he hoitavat työtehtävänsä ja muistavat palvella asiakkaita mahdollisimman taitavasti. Yrityksen johtaja on vastuussa henkilökuntakokousten pitämisestä. 5. Millä tavoilla vapaa-ajan kuluttajien tapa maksaa ostoksensa ja yritysten tapa maksaa laskunsa eroavat toisistaan? V: Työntekijät voivat vapaa-ajallaan ostaa erilaisia tuotteita ja palveluita ansaitsemallaan palkalla. Maksaminen tapahtuu aina henkilökohtaisella pankkikortilla. Kuluttajat eivät voi ottaa lainaa, ostaa velaksi tai maksaa ostoksiaan oman yrityksensä laskuun. Yritykset käyvät maksamassa niille saapuneet laskut Yrityskylän pankissa. Yritykset ostavat ja myyvät tuotteita ja palveluita aina omalla nimellään. Yrityksen työntekijät tai johtaja eivät koskaan maksa omalla rahallaan yrityksen tekemiä ostoksia. 10B Kohtaamistilanteita Harjoitelkaa pareittain asiakaspalvelutilanteita. Voitte keksiä itse tuotteet ja hinnat. Tässä tehtävässä harjoitellaan asiakaspalvelua. Jokainen oppilas kohtaa asiakaspalvelutilanteita Yrityskylä-päivän aikana. On tärkeää keskustella siitä, kuinka Yrityskylä-päivän aikana sekä tuttuja että tuntemattomia palvellaan tasavertaisesti erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa. Tehtävää suoritettaessa voit pyytää oppilaita kiinnittämään huomiota katsekontaktin luomiseen sekä selkeään ja rauhalliseen puhetapaan. Kohteliaiden sanojen lisäksi hymy ja reipas asenne ovat tärkeitä asiakaspalvelutilanteessa. VINKKI Voit soveltaa harjoitusta oman mielesi mukaan. Tässä yksi tapa toteuttaa harjoitus: IMPROVISAATIOHARJOITUS: Oppilaat menevät piiriin. Jos oppilasryhmä on iso, piirejä voidaan tehdä kaksi. Yksi oppilas aloittaa ja astuu piirin sisäpuolelle. Yrityskylä Opettajan opas

52 Hän menee haluamansa toisen oppilaan luokse ja kysyy haluamaansa tuotetta ( Päivää, haluaisin ostaa uuden matkapuhelimen. ) Oppilas, jonka luokse asiakas on tullut, reagoi asiakkaan toiveeseen. ( Päivää vaan, tulitte oikeaan paikkaan. Meiltä löytyy Millaisen haluatte? ). Oppilaat improvisoivat lyhyen kohtauksen loppuun ( Kiitos paljon, näkemiin, Kiitos, tervetuloa uudelleen ). Asiakasta näytellyt oppilas jää paikalleen, ja myyjää näytellyt menee uuden oppilaan luo ja aloittaa uuden tilanteen. Hän keksii jälleen uuden tilanteen ja uuden tuotteen. ( Hei, haluaisin varata matkan Ranskaan. ) Harjoitus loppuu, kun kaikki ovat olleet sekä myyjänä että asiakkaana. Saman oppilaan luokse ei saa mennä kahta kertaa. Viimeinen myyjä menee kierroksen aloittaneen asiakkaan luokse. Tärkeää on, että oppilaat hyväksyvät toistensa ehdotukset. Jos asiakasta näyttelevä oppilas haluaa ostaa kahvia, myyjäksi valikoitunut oppilas ei saa sanoa, että Tämä on rautakauppa. Asiakkaan haluamat tuotteet voivat myös olla sangen mielikuvituksellisia, ja oppilaiden kanssa voidaan tarvittaessa ennen harjoitusta puhua aiempia Yrityskylä-tuotteita muistellen, mitä kaikkea onkaan mahdollista ostaa. JULKISET PUHEET: Yrityskylässä kaupunginjohtaja/pormestari ja yritysten toimitusjohtajat/muut johtajat pitävät kaksi kertaa päivässä lyhyen puheen koko muulle Yrityskylälle. Varsinkin päivän ensimmäinen puhe saattaa olla jännittävä kokemus oppilaalle. HUOM! Koulussa kannattaa etukäteen käydä läpi esiintymisen ja kuuntelemisen pelisääntöjä. Tässä Yrityskylän kannalta tärkeimmät pelisäännöt: Yleisö: kun yksi puhuu lavalla, muut kuuntelevat hiljaa kaikille taputetaan, joko jokaisen kohdalla erikseen tai yhteisesti lopuksi Puhuja: tärkeintä on, että saat asiasi sanottua muista kuuluva ääni ja hyvä ryhti, ne auttavat puhumaan selkeästi kukaan ei ole lavalla yksin, ohjaajat ja muut oppilaat ovat tukemassa koko ajan Yrityskylästä löytyvät ohjeet sekä toimitusjohtajien/muiden johtajien että kaupunginjohtajien puheeseen. Puheessa esitellään yrityksen työntekijät sekä kerrotaan muutamalla sanalla yrityksen toiminnasta. Puhe ei kestä minuuttia pidempää. Toimitusjohtajat/muut johtajat voivat halutessaan etukäteen ottaa yrityksen toimialasta selvää ja esittää joitain faktoja esim. yrityksen toiminnan laajuudesta, liikevaihdosta tms. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista, eikä selvitettyjä tietoja ei ole pakko kertoa yleisölle osana puhetta. Kaupunginjohtajalla on Yrityskylässä valmiina pohja puheeseen, jonka hän kokouksissa lukee. Puheisiin voi valmistautua yksinkertaisilla esittelyharjoituksilla, joissa jokainen kertoo esim. itsestään muutamalla sanalla (harrastukset, kiinnostuksenkohteet, lempikouluaineet, lemmikit). Muunlaista valmistautumista ei puheisiin tarvita. Yrityskylä Opettajan opas

53 10C Hyvä asiakaspalvelija Millainen on hyvä asiakaspalvelija? Kirjoita vähintään neljä ominaisuutta. Esimerkiksi: Ystävällinen Avulias Tehokas Luo katsekontaktin asiakkaisiinsa Tervehtii asiakasta Huomaa asiakkaan tämän saapuessa Kärsivällinen Kiitos, Anteeksi Ei ole selin asiakkaaseen Siisti olemus Puhuu selkeästi Kuuntelee asiakkaan tarpeita Hyvä asiakaspalvelija tuntee tuotteensa ja osaa esitellä sitä. Ei väitä asiakkaalle vastaan 10D Yrityskylän sopimukset Opettaja näyttää teille esimerkin Yrityskylässä käytettävästä sopimuspohjasta. Yrityskylä-päivän aikana muun muassa yritysten johtajat käyvät allekirjoittamassa sähkösopimuksen energialaitoksen kanssa tämän mallin mukaisesti. Tutustu sopimukseen ja vastaa kysymyksiin. (Liite 4, sopimuspohja) 1. Mitä kyseisessä sopimuksessa sovitaan ostetun hyödykkeen toimittamisesta? V: Hyödyke toimitetaan asiakkaalle heti tai myöhemmin. 2. Mihin hyödykkeen myyjä sitoutuu sopimuksessa? V: Myyjä sitoutuu luovuttamaan myydyn hyödykkeen asiakkaalle Yrityskyläpäivän ajaksi. 3. Miksi sopimus allekirjoitetaan? V: Allekirjoitus varmentaa asiakirjassa, esimerkiksi sopimuksessa, mainitut asiat. Se sitouttaa ja velvoittaa allekirjoituksen tekijät asiakirjaan merkittyihin asioihin ja toimiin tai varmentaa, että allekirjoittaja on ymmärtänyt tietyt ehdot ja sitoutuu niihin. Yrityskylä Opettajan opas

54 Yrityskylä on mahtava paikka! Olisin voinut olla siellä vaikka viikon! Toivottavasti pääsen sinne uudelleen 9 luokalla." - Oppilaspalaute Yrityskylän jälkeen Yhteistyötä ja taloudenhallintaa Yrityskylä-päivän jälkeen on hyvä pohtia, mitä kaikkea tuli opittua. Tämän jälkitehtävän tarkoituksena on pohtia, miten yhteistyö toimi omassa yrityksessä päivän aikana ja millainen työntekijä kukin oli. Lisäksi palautetaan mieliin omaa kulutusta Yrityskylässä. Tehtävä kannattaa toteuttaa ryhmittäin niin, että ensin aiheista keskustellaan oman yrityksen työntekijöiden kesken ja tämän jälkeen puretaan opit yhdessä opettajajohtoisesti. JÄLKITEHTÄVÄ Halutessanne, voitte harjoitella CV:n tekemistä yhdessä. CV on tiivis seloste, jonka avulla työnantaja saa nopeasti kuvan siitä, kuka olet, mitä olet tehnyt ja mitä osaat. Hakekaa yksinkertainen CV-pohja verkosta. Keskustelkaa millaisia taitoja ja työkokemusta vaikkapa kahvilan työntekijä voisi omaan CV:hensä laittaa. Voitte pohtia millaista uutta osaamista jokaiselle oppilaalle on Yrityskylä-päivän jälkeen karttunut. BONUSTEHTÄVÄ RAKENNA KAUPUNKI Tämän tehtävän kukin suorittaa itsenäisesti. 1. Oppilas päättää, millaisia peruspalveluita hän omaan kaupunkiinsa haluaa. 2. Oppilas laskee haluamiensa peruspalveluiden kustannukset yhteen. 3. Oppilas arvioi, kuinka paljon teitä tarvitaan ja laskee niistä syntyneet kustannukset. 4. Oppilas päättä, mitkä yritykset omaan kaupunkiinsa haluaa. 5. Oppilas laskee, että yrityksiä on riittävästi kattamaan peruspalvelut (kaupungin tuloksen on jäätävä voitolle). 6. Oppilas leikkaa ja liimaa valitut elementit ja rakentaa oman kaupunkinsa valmiille pohjalle. Muistuta oppilaita, että tietyt kunnan tai kaupungin tuottamat peruspalvelut maksetaan verorahoilla. Jotta verorahoja voidaan kerätä, kaupunkiin tarvitaan ensin yrityksiä, joiden työntekijöiden palkoista tarvittavat verorahat saadaan kerättyä. Vasta näiden kerättyjen verorahojen avulla peruspalveluiden järjestäminen on mahdollista. Kaupungin tulisi palvella kaikkia asukkaita, nuoria ja vanhoja. Urheilukenttä mahdollistaa kaikille kaupunkilaisille aktiivisen liikunnan harrastamisen. Koiranulkoiluttajille puisto on ensiarvoisen tärkeä virkistäytymispaikka. Kaupungin kartassa on valmiina jo muutama yritys ja lisäksi kaupungintalo. Yrityskylä Opettajan opas

55 3. Yhteistyökumppanit Yrityskylä Opettajan opas

56 4. Liitteet 1) Tiedote kotiväelle 2) Todistus Yrityskylä-vierailusta (Lähetetään oppilaitoksiin Word-muodossa) 3) Ammattilista 4) Sopimuspohja 5) Tehtäväkortti Yrityskylä Opettajan opas

57 Liite 1 Tiedote kotiväelle Arvoisa huoltaja Luokkamme osallistuu lukuvuoden aikana Taloudellisen tiedotustoimiston toteuttamaan Yrityskylä-oppimiskokonaisuuteen. Yrityskylä on 6.-luokkalaisten talous- ja työelämätaitojen opetukseen suunniteltu oppimiskokonaisuus. Kokonaisuus sisältää oppimateriaalien lisäksi vierailupäivän Yrityskylä-oppimisympäristössä. Yrityskylä-oppimisympäristö on siirrettävistä seinäelementeistä rakennettu, noin 500 neliöinen kaupunki, jossa on 18 eri yrityksen ja julkisen palvelun toimitilat. Yrityskylässä oppilaat ovat töissä, saavat palkkaa ja toimivat kuluttajan ja kansalaisen roolissa päivän ajan. He harjoittelevat mm. äänestämistä ja voivat ostaa itse ansaitsemallaan palkalla pieniä tuotteita Yrityskylästä kotiin vietäväksi. Ennen Yrityskylä-päivää koulussa valmistaudutaan vierailuun ja opiskellaan muun muassa tehtäväkirjan avulla yhteiskuntaan, talouteen ja työntekoon liittyviä asioita, joita Yrityskylässä voidaan harjoitella käytännössä. Lisätietoja Yrityskylästä saat verkkosivuilta: ja Vierailemme Yrityskylässä (pvm). Lähdemme koululta klo ja palaamme klo. Tämä lomake on allekirjoitettava ja palautettava viimeistään. Ystävällisin terveisin (Opettajan nimi) Nähnyt: Oppilaan nimi: Huoltajan allekirjoitus: Nimenselvennys: Kuljetusjärjestelyt: Yrityskylä Opettajan opas

58 Liite 2 Todistus Yrityskylä-vierailusta TODISTUS on osallistunut Yrityskylä-oppimiskokonaisuuteen koulussa ja työskennellyt ammatissa Yrityskylässä..20. Työssään hän oli vastuuntuntoinen, yhteistyökykyinen ja ahkera. Hän hoiti kaikki tehtävänsä kiitettävästi. Yrityskylä-oppimiskokonaisuudessa perehdyttiin mm. seuraaviin asioihin: yksilön oikeudet, velvollisuudet ja vastuut yhteiskunnassa kuluttajana toimiminen työelämässä vaadittavat perustaidot luonnonvarat ja kestävä kehitys talouden ja yritystoiminnan perusteet luokanopettaja Yrityskylä Opettajan opas

59 Liite 3 Ammattilista Yritys ISS RAVINTOLA OP TURUN SEUTU TERVEYSTALO KAUPUNGINTALO LOUNAIS-SUOMEN JÄTEHUOLTO MEDIATALO ELOMATIC LINDORFF TURKU ENERGIA K-SUPERMARKET MARTELA NESTE SONERA RAISIO SAMSUNG TURUN YLIOPISTO KANAVA.TO CLIPP-HUONE Ammatti Ravintolapäällikkö Vuoropäällikkö Tarjoilija Kassatarjoilija 1 Kassatarjoilija 2 Kassatarjoilija 3 Pankinjohtaja Talous- ja henkilöstöpäällikkö Pankkitoimihenkilö 1 Pankkitoimihenkilö 2 Pankkitoimihenkilö 3 Toimitusjohtaja/ylilääkäri Työterveyshoitaja 1 Työterveyshoitaja 2 Työterveyslääkäri Fysioterapeutti Kaupunginjohtaja Projektisuunnittelija Vaalivirkailija Toimitusjohtaja Ympäristöasiantuntija Jätehuoltomestari Tuottaja Uutispäällikkö Toimittaja 1 Toimittaja 2 Toimittaja 3 Toimitusjohtaja Projektipäällikkö Myyntipäällikkö Ohjelmistosuunnittelija 3D-suunnittelija Toimitusjohtaja Myyjä Reskontranhoitaja Asiakasneuvoja Laskutusasiantuntija Toimitusjohtaja Asiakasneuvoja Energia- ja turvallisuuspäällikkö Verkostoasentaja Käyttöpäällikkö K-kauppias Konttoristi Kassahenkilö Myyjä 1 Myyjä 2 Toimitusjohtaja Sisustussuunnittelija Ratkaisumyyjä Toimitusjohtaja Laborantti Logistiikkaoperaattori Asemakauppias Toimitusjohtaja Verkkosuunnittelija Asiakaspalvelija Toimitusjohtaja Tuotekehittäjä Markkinointipäällikkö Myyntiedustaja Tuotannonhoitaja Myymäläpäällikkö Tuotekouluttaja Myyjä 1 Myyjä 2 Rehtori Koulutuspäällikkö Tiedottaja Tutkija Toimitusjohtaja Mainossuunnittelija Toimitusjohtaja Kampaaja Yrityskylä Opettajan opas

60 Liite 4 Sopimuspohja SOPIMUS Rastita oikea sopimus sähkösopimus toimitilahuoltosopimus terveystarkastussopimus vartiointisopimus jätehuoltosopimus muu Toimitusaika: heti toimitetaan myöhemmin Hinta: Sopimuksen ehdot Tällä sopimuksella Yrityskylässä toimiva yritys saa käyttöönsä palvelun tarjoajan tuottaman hyödykkeen Yrityskylä-päivän ajaksi. Sopimus on sitova. Kummankin osapuolen tulee noudattaa sopimusehtoja. Allekirjoitettu sopimus jää sen laatijalle. Asiakasyritys Allekirjoitus Paikka ja aika Yrityskylä Opettajan opas

61 Liite 5 Tehtäväkortti Ratkaisumyyjä Yritystoiminnan käynnistäminen Käy ostamassa toimistotarvikkeet postista yrityksen laskuun. Hae Terveystalosta ajanvarauskortti itsellesi ja sisustussuunnittelijalle. Kello tutustukaa yhdessä toimitusjohtajan johdolla kassajärjestelmään, jotta osaatte toimia oikein myyntitilanteessa. Jos aikaa jää, voitte vuorotellen sisustussuunnittelijan kanssa tutustua muihin yrityksiin ja miettiä, miten niitä voisi sisustaa viihtyisämmiksi. Kirjoittakaa tai piirtäkää ideat muistiin. Voitte käyttää apuna myös yrityksestänne löytyviä sisustuslehtiä Kaupungin yleiskokous Osallistu yleiskokoukseen keskusaukiolla Ensimmäinen työvuoro Kaupunkisuunnitteluvirasto on tilannut teiltä puistotuolin. Vie puistotuoli kaupunkisuunnitteluvirastoon ja kerro, että se on viheraluetta varten. Tutustu muuttosuunnitelmaan, joka on tarkoitus tehdä UPM:lle myöhemmin päivällä. Kello mene Terveystaloon työterveystarkastukseen Toinen työvuoro Klo ota vastan UPM:n Sales Manager. Kerro, että Martelalla on kokemusta suurien muuttojen tekemisestä. Myy Sales Managerille muuttosuunnitelma. Tutustukaa UPM:n muuttosuunnitelmaan yhdessä sisustussuunnittelijan kanssa (tutustu ohjeeseen kääntöpuolella). Tehkää suunnitelma valmiiksi. Tilaa yritykseenne uudet hehkulamput. Mene klo mene Helsingin Energialle energianeuvontaan Vapaa-aika Käy pankissa hakemassa itsellesi pankkikortti ja tunnusluku. Käy äänestämässä Kaupungintalolla. Syö lounas Yrityskylän kahvilassa. Tee ostoksia Yrityskylän liikkeissä, lähetä kortti postissa. Yrityskylä Opettajan opas