Rannikkotykistö ammattina RANNIKKOTYKISTÖ AMMATTINA # UPSEERIT # TOIMIUPSEERIT # INSI- NÖÖRI- JA TEKNIKKOUPSEERIT $ VÄRVÄTTY HENKILÖKUNTA SIVIILITOI-
|
|
- Jarkko Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 i W i RANNIKON PUOLUSTAJA 19. VUOSIKERTA JOULUKUU 1976 N:o 4 Rannikkotykistö ammattina RANNIKKOTYKISTÖ AMMATTINA # UPSEERIT # TOIMIUPSEERIT # INSI- NÖÖRI- JA TEKNIKKOUPSEERIT $ VÄRVÄTTY HENKILÖKUNTA SIVIILITOI- MENHALTIJAT # HARRASTUKSIA SAARISTOSSA # JOUKKO-OSASTOT #
2 Merialueen valvoja RH RANNIKON PUOLUSTAJA N: vuosikerta KTY KUNNALLISTEN TYÖNTEKIJÄIN JA VIRANHALTIJAIN LIITTO RY KUNTASEKTORIN SUURIN, YLI JÄSENEN AMMATTILIITTO - KUNTASEKTORIN PALKANSAAJIEN JA ELÄKELÄISTEN VOIMAKAS ETUJEN AJAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan ja Rannikkotykistökoulun tiedotuslehti. Toimitusneuvosto Ev E Veranen puhjoht Kenrm V Karvinen Pääjoht E Tuuli Evl O Lyytinen Prof P Vähäkallio Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat kapt M Suominen päätoim R Telaranta Taloudenhoito Ylil V Markkanen SIRtR puh Osoiteasiat nti M Korhonen PE puh Saariston turvaaja Ilmoitukset Mainosmerkki, Meritullinkatu , puh Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy 1976 Rannikkotykistö 3
3 Rannikkotykistö Saaristo Ammatillinen haaste! Itämeri salmineen ja lahtineen sekä näitä ympäröivät rannikot ovat Euroopan historiassa vuosisatojen aikana joutuneet yhä uudelleen kokemaan sodan. Rannikoiden, saarten ja aluemerien kansainvälisoikeudellinen asema ja jako ovat aikojen kuluessa muuttuneet. Muutokset, erityisesti viimeaikaiset taloudellisin perustein sovitut etupiirijaot ovat entisestään lähentäneet Itämeren rantavaltioita naapuruksina. Tästä on seurannut korostuneita vaatimuksia kunkin valtion kyvylle huolehtia aluevalvonnastaan kaikissa olosuhteissa. Kriisien aikana velvoitteet kasvavat ja määrätilanteissa pakottavat omistajat voimakeinojenkin käyttöön. Maamme talouselämän ja hallinnon voimakas keskittyminen Itämeren vaikutusalueelle on historiallisen kehityksen tulos. Saaristo on tarjonnut sillan vaikutusten hitaalle tunkeutumiselle. Se ei aina ole tapahtunut pyyteettömästi. Omistajan on ollut tarvis ase kädessä vastustaa vaikutuksia. PÄÄTOIMITTAJA Rannikkotykistö ammattina Mitä on rannikkotykistö RANNIKKOTYKISTÖN KOMENTAJA JA ESIKUNTA Rannikkotykistö on oleellinen osa siitä kokonaisuudesta, jota sanotaan meripuolustukseksi. Meripuolustus sisältää kaikki meri- tai rannikkoalueella tai näihin liittyvässä ilmatilassa tapahtuvan valvontaan, tunnistamiseen tai taisteluun sisältyvän toiminnan. Rannikkotykistö toimii kahdessa elementissä maalla ja merellä sekä ositain myös ilmassa yhteistoiminnassa meri- ja ilmavoimien ja Rajavartiolaitokseen kuuluvien merivartiostojen kanssa. Rannikkotykistö on aselaji, joka sisältää pienen osan kustakin maavoimien aselajista. Siihen kuuluu puhtaasti tykistöllisiä yksiköitä ilmatorjuntayksiköitä lähipuolustusyksiköitä, joihin kuuluu tykki-, konekivääri-, kranaatinheitin- ja jalkaväkiosia rannikkojääkäreitä monipuolisia huoltoryhmiä tutkia, koneita ja laivoja varten auto- ja venekalustoa jne. Täydellisestä luettelosta tulisi pitkä ja monipuolinen. Rannikkotykistö puhtaana aselaji- TOIMINTAKENTTÄ Korjaamot ja ] I keskusvarastot Moottoroitu tykistö RANNIKKOTYKISTÖN TARKASTAJA EVERSTI ALPO KANTOLA PÄÄESIKUNTA Rannikkomme erikoislaatuiset maantieteelliset olosuhteet tekevät mahdolliseksi ulottaa valvonnan ja aseiden vaikutuksen kauas elintärkeiltä alueiltamme lähes kaikkialla. Saaristoamme on käytetty luomaan maanpuolustuksellemme syvyyttä meren suunnassa. Tehtävän suorittajana on rannikkotykistö. Rannikkotykistön toimintaolosuhteet ovat keskimääräistä vaikeammat. Juuri tässä piilee aselajimme ammatillinen haaste. Haaste niille, jotka haluavat elämäntehtävänään palvella maataan poikkeavassa ympäristössä niin rauhan kuin jos niin tarvitaan kriisinkin aikana. Vartiolinnake KOHTEIDEN LAHIPUOLUSTUS Tutka valvonta VALVONTA Vedenalainen valvonta = " vesikuuntelu " Alus-ja veneyksiköt Koulutuslinnake J - tykit - tulenjohto - valvonta - ilmatorjunta - lähipuolustus 5
4 ERÄITÄ MAAMME MERELLISEN ASEMAN PERUSTEKIJÖITÄ voa valtakunnan aluevesillä ja niiden läheisyydessä liikkuvia aluksia, veneitä, jääajoneuvoja ja ilma-aluksia. Merivalvonta tuottaa saaristoja merialueelta sotilas-, rajavartio- ja merenkulkuviranomaisille tietoja, joita ne tarvitsevat valtakunnan alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen, aluevesien valvontaan ja merenkulun ja pelastustoiminnan varmentamiseen. Rannikkotykistön joukko-osastojen on jatkuvasti oltava valmina puuttumaan havaittuihin alueloukkauksiin joko rauhanomaisia keinoja tai tarvittaessa myös ankarampia pakotteita käyttäen, aina torjuntaan saakka. Rannikkotykistö rannikkopuolustus valvoo päivittäin aluevesiemme koskemattomuutta ja kouluttaa täten henkilöstönsä sekä rauhanajan että sodanajan toimintaa varten. Rannikkotykistön valmiustehtävät mahdollistavat mielekkään ja motivoidun varusmieskoulutuksen mitä vaihtelevimmissa olosuhteissa maalla ja merellä joskus jopa ilmassa. 1) IJI^QipplteaUi tavaranvaihdosta ~ 90*/. meritse nimenä antaakin toimintakentästä liian suppean kuvan. Yhä lisääntyvässä määrin pyritään käyttämään käsitettä rannikkopuolustus, johon sisältyy koko meripuolustuksen maavoimiin kuuluva tehtäväkenttä. Rannikkotykistön tehtäväkenttä Rannikkopuolustukselle rannikkotykistölle on maamme ylin johto antanut tehtäväksi valvoa aluevesiä, turvata alueellinen koskemattomuus saaristo- ja merialueella ja torjua meritse rannikoillemme suuntautuvat hyökkäykset. Suomen meri- ja rannikkoalueen avainasema tuodaan harvoin esille. Yli 1500 km pitkä aluevesiraja, Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellinen erityisasema sekä valtakunnan ydinalueiden sijainti Etelä- ja Lounais-Suomen rannikon välittömässä läheisyydessä ovat tekijöitä, jotka päivitäin korostavat merellistä asemaamme. Ulkomaisesta tavaranvaihdosta tapahtuu noin 90 % meritse. Tämä meriliikenne on turvattava sekä rauhan että kriisin aikana. Rauhanajan merivalvonta on rannikkotykistön vastuulla. Se suorittaa sitä yhteistoiminnassa merivartiostojen ja merivoimien kanssa. Merivalvonnan tarkoituksena on rauhan aikana val- Rannikkotykistön tekniikka Rannikkopuolustus on ihmisen, tekniikan ja luonnon muodostama puolustusjärjestelmä, joka jaetaan tehtäväkentän mukaan esim seuraaviin alajärjestelmiin valvonta- ja johtamisjärjestelmä asejärjestelmät, tykistö-, tulenjohto-, mittaus-, laskenta- ja ilmatorjuntajärjestelmät huoltojärjestelmä ja koulutusjärjestelmä. Kukin järjestelmä on oma teknillinen kokonaisuutensa. Ihminen ja tekniikka muodostavat rannikkotykistön tärkeimmän osatekijän. Rannikkotykistö on aselajina astumassa nopean ja laaja-alaisen teknillisen kehityksen aikakauteen. Noin kymmenen vuoden sisällä tulee rannikkotykistö tarjoamaan monipuolisen teknillisen työympäristön, joka mahdollistaa pereh- Rivitaloasuntoja Isosaaren linnakkeella Helsingin edustalla. tymisen sekä elektroniikan, sähkötekniikan, hydrauliikan että aseopin viimeisimpiin saavutuksiin. Rannikkotykistön ihmiset Rannikkopuolustus ja erityisesti sen ydinjoukko rannikkotykistö tarjoaa eteenpäin pyr- Merivalvontatutka. kivälle ja aktiiviselle ihmiselle monipuolisen työkentän. Rannikkotykistössä palveleva ihminen on kotoisin kaupungista, maaseudulta, Etelä- tai Pohjois-Suomesta, yleensä koko Suomen alueelta. Kaikilta heiltä vaaditaan yhtä perusominaisuutta kykyä sopeutua saaristoon ja pieniin kaupunkivaruskuntiin. Rannikkotykistö tarjoaa työympäristöksi "pienyhteisöjä" linnakkeita ja tavallisia mannervaruskuntia. Rannikkotykistön ihmiset tuntevat toisensa. Aselajin vahvuus ei ole suuri, mutta se on ryhmittynyt laajalle alueelle. Rannikkotykistössä voi valita saadun siviilikoulutuksen, teknillisen kyvyn tai omien taipumustensa mukaan joko upseerin työkentän kouluttajana tekniikan parissa, päällikkönä linnakkeilla, tai toimistotyöntekijänä esikunnissa, toimiupseerin työkentän kouluttajana oman erikoisalansa puitteissa, tutka-, laskin- tai tykkiupseerina, aluksen päällikkönä, autoupseerina jne. Mahdollisuuksia on paljon, insinööri- tai teknikkoupseerin työkentän oman erikoisalansa 7
5 AHVENANMAA LOUNAIS-SUOME^j SOTILASLÄÄNI C V VAASAN RAN- F N1 KKOPATTERJRSTO VAASA UPSEERIKOKELAS SVÄN- / R I KK [ (MOOTTOROIDUN RANNIKKO- TYKISTÖN KOULUTUSJ POHJANMAAN SOTI- LASLÄÄNI \ KOULUTUSAIKA VUOROKAUSIA PERUS- KOULUTUS- KAUSI TURKU ETELÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNI HELSINKI SUOMEMURGRRFAN R^UM-FRFI^R K I»RYKMENTTI RANNIKKOTYKISTÖN RAUHANAJAN ORGANISAATIO JA VARUSMIESTEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ TYKKIMIES OSA KORPRAALEIKSI ERIKOIS- KOULUTUS ERIKOIS- KURSSIT I ERIKOIS- KOULUTUS OSA KORP- RAALEIKSI RESERVIALIUPSEE- RIKURSS! OSA I I KORPRAALEIKSI JOUKKOHAR- JOITUSKAUSI TEKNILLINEN ERIKOISKOULUTUS TONN 1 KCT)- TYKISTÖKOULU V-. KOTKA, SIIRTYMINEN RESERVI IN TYKISTÜLLI- NEN YHTEIS- KOULUTUS OSA ALIKERSANTEIKSI OSA KERSANTEIKSI LINNAKEPALVELU RYHMÄNJOHTAJANA / RESERVIUPSEERI KURSSI UPSOPP KAAKKO I S-SIM- IMEN SOTILASHAN V KOTKAN RAN- NIKKOPATTERISTO alueella S3,3,tt clci aikaetäisyys mantereeseen olla 2 6 tuntia. Lisääntyvä kuljetuskalusto sekä saariston liikenneyhteyksien kehittyminen tulevat jo lähitulevaisuudessa "lyhentämään" välimatkoja mantereen eri keskuksiin. Mutta tulevaisuudessakaan ei kaupunki tule tunkeutumaan linnakkeille tai saariston selille. Rannikkotykistö tarjoaa myös mahdollisuuden olla rauhassa olla yksin jos ihminen sitä haluaa. Rannikkotykistö ammatiksi Rannikkotykistö tarvitsee lähivuosien aikana runsaasti teknillisesti lahjakasta ja eteenpäin pyrkivää henkilökuntaa. Aselaji on valmis antamaan perusteellisen ja monipuolisen ammattikoulutuksen palvelukseen astuville upseereille, toimiupseereille ja teknikkoupseereille. Erityisesti teknillisen henkilökunnan tarve tulee aselajin kehityksen myötä lisääntymään. Jos tunnet kiinnostusta rannikkotykistöön ammattina, niin saat tämän lehden sivuilta tarvittavat perustiedot päätöstäsi varten. Tarkempaa tietoutta, ohjeita ja neuvoja antavat I kotipaikkakuntasi työvoimaviranomaiset lähin sotilaspiirin esikunta ja rannikkotykistön joukko-osastot. Eräs vaihtoehto monista on elämänura ran- nikkotykistössä merialueen koskemattomuuden valvojana, kouluttajana ja teknikian kehittäjänä vaihtoehtoon kannattaa perehtyä! kehittäjänä, värvätyn henkilökunnan työkentän oman erikoisalan tai -tehtävän piirissä, siviilitoimenhaltijan työkentän korjaamo- ja kiinteistöhuoltotehtävissä. Monipuolinen koulutus mahdollistaa tarvittaessa toimialan vaihtamisen aselajin sisällä sekä siirtymisen ammatiryhmästä toiseen koulutuksen edellyttämissä puitteissa. Rannikkotykistöjoukko-osastojen sijainti 10 Rannikkotykistön joukko-osastot ovat ryhmittyneet pääasiassa Suomenlahden ja Saaristomeren alueelle. Kukin kiinteätä rannikkotykistöä edustava joukko-osasto tukeutuu omaan nimikkokaupunkiinsa. Kaupunkiin on sijoitettu esikunta, esikuntapatteri, keskusvarastot ja -korjaamot sekä osa henkilökunnan asunnoista. Kunkin joukko-osaston alaisuudessa on lisäksi 2 3 koulutuslinnaketta sekä useampia vartiolinnakkeita. Pääosa koulutuksesta tapahtuu koulutuslinnakkeilla. Vartiolinnakkeilla on vain vartiointi- ja valvontatehtäviä hoitava henkilöstö. Kullakin koulutuslinnakkeella on yleensä uudenaikaiset ja tilavat perheasunnot. Eräiden vartiolinnakkeiden asunnot eivät sitävastoin täysin vastaa nykyaikaiselle asumiselle asetettuja vaatimuksia. Saaristoalue ja meri tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet sekä kalastukseen että metsästykseen. Vakituisesti linnakkeilla asuvilla henkilöillä on käytännössä samat oikeudet kalastukseen ja metsästykseen puolustusvoimien merialueilla kuin esim saariston kanta-asukkailla on omilla alueillaan. Pääosa Suomenlahden alueen linnakkeista sijaitsee noin 30 min 1 tunnin vene- tai laivamatkan päässä mantereesta. Saaristomeren RANNIKON PUOLUSTAJA toivottaa lukijakunnalleen ja tukijoilleen RAUHALLISTA JOULUA JA MENESTYKSELLISTÄ UUTTA VUOTTA RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERIYHDISTYS RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILTA RANNIKKOTYKISTÖKOULU TOIMITUSNEUVOSTO TOIMITTAJAKUNTA 9
6 KAPTEENI MIKKO MAKI Upseerin uralle Moni nuori on varmaan miettinyt: Mikä koulutus tarjoaisi minulle mielenkiintoisen, itsenäisen ja omia taipumuksiani vastaavan työn? Mahdollistaisiko ura samalla lisäkoulutuksen avulla itseni jatkuvan kehittämisen? Toisiko tämä varman ja turvatun toimeentulon, vai olisiko mahdollista, etten valmistuttuani löytäisikään työpaikkaa? Miten rahoittaisin opintoni? Tässä eräitä kysymyksiä, jotka askarruttavat lukemattomia uran valinnan edessä olevia nuoria. Seuraavassa tarkastellaan erästä varteenotettavaa vaihtoehtoa, UPSEERIN URAA... Vänrikiksi Upseerin urasta kiinnostuneella reservin upseerilla on mahdollisuus heti varusmiespalveluksen päättymisen jälkeen tulla vakinaiseen palvelukseen vänrikiksi. Tällä tavalla tarjoutuu tilaisuus varusmiesaikaa seikkaperäisemmin tutustua upseerin uraan. Koulutus Upseerien koulutusjärjestelmä ilmenee oheisesta kaaviosta. Upseerin nimittämiseksi vakinaiseen virkaan vaaditaan upseerin virkatutkinto, joka suoritetaan Kadettikoulussa. Kadettikurssille pääsyn edellytyksenä on ylioppilastutkinto sekä reservin upseerin koulutus tai toimiupseerin alempi virkatutkinto. 14 KAAVIO UPSEERIEN KOULUTUS- JÄRJESTELMÄSTÄ Evl Kenr Jatko- ja täydennyskoulutus Esiupseerikurssi 7-8 kk Kapteeni - kurssi 8-10 kk Ylil 1) / / Kadetti- / / kurssi / 21/2 v / Ylioppilas Reservin upseeri Huom. 1) Sotilasarvot kuvaavat arvoa, johon kyseisen kurssin jälkeen voi päästä 7 ZZA = kurssille pääsytutkinto Kadetilla on koko opiskeluajan ilmainen majoitus, vaatetus, ruoka, terveydenhoito sekä opiskelumateriaali. Lisäksi kadetille maksetaan päivärahaa (joka on 30 % II matkustusluokan päivärahasta, 15,60 mk/vrk/syksy 1976). Upseerin virkatutkintoon sisältyy eräiden arvosanojen suoritus Helsingin yliopistossa. Opetus käsittää Kadettikoulussa talvikausina noin 30 viikkotuntia ja kesäkuukausina, jolloin on pääasiassa käytännön harjoituksia, noin 35 viikkotuntia. Oppiaineet luokitellaan tutkintoaineisiin, kurssiaineisiin ja lisäaineisiin. Kadettikoulutuksen opetuksen painopiste on sotilaallisissa aineissa, joiden osuus kokonaisohjelmasta on noin 75 %. Aikaisemmin korkeakouluissa suoritetut vieraan kielen, matematiikan, fysiikan, kemian, kasvatustieteen ja yleisen valtio-opin arvosanat hyväksytään suorituksiksi kadettikurssilla. Oppiaineet ovat tutkintoaineet: johtamistaito taktiikka aselajioppi kasvatus- ja opetusoppi sotatekniikka yleinen- ja sotahistoria sekä hallinto Huomio iskee. kurssiaineet: vieras kieli matematiikka, fysiikka ja kemia sotilasmaantiede kansantalous yleinen valtio-oppi Lisäaineet: liikuntakasvatus ym Viimeiset 11 kuukautta rt-kadettien opiskelu tapahtuu omassa aselajikoulussa, Santahaminassa sijaitsevassa Rannikkotykistökoulussa. Täällä kadetit perehdytetään oman aselajinsa erityistietoihin ja taitoihin niin teoriassa kuin käytännön harjoituksissakin. Kovapanosammuntojen aikana samoin kuin lukuisilla tutustumiskäynneillä rannikkotykistön joukko-osastoihin täydentyy kuva rannikkopuolustusjärjestelmästä tehokkaana kokonaisuutena. Valmistuessaan kadetit saavat valita joukkoosastonsa puolustusvoimien avoinna olevista aselajin viroista upseerin virkatutkinnossa saavutettujen arvosanojen osoittamassa paremmuus j ärj estyksessä. Nousujohteinen jatkokoulutus Upseerin opiskelu jatkokoulutukseen kuuluvilla kursseilla tapahtuu virkatyönä. Tähän liittyy täysi palkkaus, kurssipäiväraha sekä majoitus kurssin toimeenpanevassa sotilasopetuslaitoksessa, lukuunottamatta Sotakorkeakoulua. Kapteenikurssille (10 kk) rt-upseeri komennetaan kolmesta viiteen vuotta peruskoulutuksen jälkeen. Kapteenikurssi toimeenpannaan Rannikkotykistökoulussa. Osa rt-upseereista suorittaa omasta toivomuksestaan rt-kapteenikurssin sijasta viestikapteenikurssin Riihimäellä tai merivoimien kapteenikurssin Merisotakoulussa. Kapteenin tutkintoon vaaditaan teoreettisten tietojen sekä näihin liittyvän käytännön hallintaa johtamistaidossa, turvallisuuspolitiikassa, taktiikassa, aselajiopissa, sotatekniikassa, yleisessä tekniikassa, sotahistoriassa, hallinnossa sekä yhdessä vieraassa kielessä. Lisäksi vaatimuksiin kuuluu tutkielman laadinta kurssin päämäärän mukaisista keskeisistä kysymyksistä. Esiupseerikurssi (8 kk) on jatkokoulutuskurssi niille upseereille, jotka eivät siirry jatkamaan opintoja Sotakorkeakoulussa. Kurssin suoritus tapahtuu noin vuotta peruskoulutuksen jälkeen Taistelukoulussa, Merisotakoulussa tai Huoltokoulutuskeskuksessa. Esiupseerin tutkintoa varten opiskellaan periaatteessa samoja oppiaineita kuin kapteenikursseilla, kuitenkin ylemmän johtoportaan tasolla. Y 1 e i s e s i k u n t a u p s e e r i k u r s s i t (2 3 v) toimeenpannaan puolustusvoimien ylimmässä korkeakoulussa Sotakorkeakoulussa. Kursseille valitaan pääsytutkinnon kautta tarvit- 15
7 toistakymmentä kyvykästä nuorta upseeria kouluttajaksi eriasteisille kantahenkilökunnan kursseille ja reserviupseerikurssille. Kaikista upseerin tehtävistä on noin kolmannes suoranaisia kouluttajan tehtäviä. Rt-upseereita tarvitaan jatkuvasti paitsi Pääesikunnassa myös rannikkosotilasläänien ja -piirien esikunnissa erilaisissa suunnittelu-, tutkimus-, hallinto-, järjestely-, tiedotus- sekä talous- ja muiden erikoisalojen tehtävissä. Kadettikurssilta upseeri valmistuu luutnanttina. Tämän jälkeen uralla etenemiseen vaikuttavat palveluksessa osoitettu kyvykkyys sekä tutkinnoissa osoitettu menestys. Luutnantti saa yliluutnantin viran 1 2 vuodessa ja kapteenin viran 7 8 vuodessa. Tätä ylempien virkojen saaminen on riippuvainen koulutuksesta ja edellä mainitusta kyvykkyydestä sekä avautuvien ylempien virkojen määrästä. Lisäansioksi upseerille katsotaan muissa korkeakouluissa tai yliopistossa suoritettu tutkinto tapauksissa, joissa tämä on omiaan lisäämään kykyä hoitaa tulevaa tehtävää. Rannikkotykistö elää tällä hetkellä voimakasta kaluston uusinta- ja modernisointivaihetta. Elektroniikan voimakas kehitys näkyy valvonta-, tulenjohto-, mittaus-, viesti- ja laskentatoiminnassa. Samaan aikaan merikuljetuskalusto uusiutuu. Tämän teknisen kehityksen myötä korostuu rannikkotykistö aselajina, joka tarvitsee kyvykästä ja pätevää upseeristoa. Kehityksen myötä lisääntyvät myös rannikkotykistön mahdollisuudet tarjota näille upseereille mielenkintöinen, kehittävä ja turvattu elämänura. Koulutuksen teknistyvää apuvälineistöä. tava määrä kapteenin tutkinnon suorittaneita upseereita. Sotakorkeakoulun maa-, meri- ja ilmasotalinjat jakautuvat kukin edelleen yleiseen (2 v) ja teknilliseen (3 v) opintosuuntaan. Teknillisellä linjalla voi olla useita opintosuuntia, esimerkiksi ase- ja ampumatekninen, viesti- jasähkötekninen, ohjustekninen jne. Opiskeluaikana perehdytään sotilaallisiin pääaineisiin, joita ovat johtamistaito, strategia, operaatiotaito ja taktiikka, yleisesikuntapalvelu, sotatekniikka, sotahistoria sekä puolustushaaraja aselajiopit. Lisäksi annetaan opetusta mm vieraassa kielessä. Yleisesikuntaupseerin tutkintoon kuuluu olennaisena osana diplomityön suoritus. Edellä mainittujen kurssien lisäksi tapahtuu palvelusuran eri vaiheissa runsaasti erikoisalojen vaatimaa täydennyskoulutusta. Rannikkotykistöupseerin tehtäväkenttä ja ura Luutnanttina ja yliluutnanttina rt-upseeri toimii pääasiassa varusmiesten kouluttajana eri rannikkotykistöjoukko-osastoissa ja Rannikkotykistökoulussa. Rannikkopuolustuksen piirissä tapahtumassa oleva voimakas tekninen kehitys on takeena siitä, että tehtävät ovat monipuolisia ja vaativia. Linnakepalvelun mielenkiintoisuutta lisäävät rannikon erikoisolosuhteet. Saariston luonto eri harrastusmahdollisuuksineen tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon kiireiselle elämänrytmille. Linnakepalvelu ei myöskään taloudellisessa mielessä ole huono ratkaisu. Kapteenikurssin jälkeen rt-upseeri toimii yleensä linnakkeen tai muun perusyksikön päällikkönä, rt-joukkojen esikunnissa toimistoupseerina tai toimistopäällikkönä. Aselajin kantahenkilökunnan jatkokoulutuksesta vastaava Rannikkotykistökoulu tarvitsee jatkuvasti Kouluttaja tykillä. 12
8 Upseerien palkkaus, sosiaaliset edut ja eläke Ylityökorvauksia maksetaan niille upseereille, jotka ovat työaikalain alaisia eli vänrikistä kapteeniin. Yksikön päällikön lisä maksetaan patterin tai linnakkeen päällikkönä toimivalle upseerille. Lisän suuruus on 1 palkkaluokka. Taulukkoon on sisällytetty esimerkkejä upseerien ansiotasosta rannikkokaupungeissa ja linnakkeilla. Taulukossa ei ole otettu huomioon ylityökorvauksia eikä mahdollisia eri kurssien perusteella maksetatvia erikoislisiä. Puolustusvoimien viran- ja toimenhaltijoilla ei ole mitään mainittavaa vain tälle ammattiryhmälle ominaista sosiaalista etua. Käsitys, että kantahenkilökunnalla on ilmaiset asunnot, sähkö, lämpö, varusteet ja ruoka on sitkeä mutta ehdottomasti väärä. Sosiaalisiksi eduiksi voidaan laskea normaalia alhaisemmat vuokrat oikeus ostaa linnakkeilla palveltaessa elintarvikkeita puolustusvoimien varastoista ja ns virkapukuavustus, jonka puitteissa valtio korvaa 90 % perushankintojen aiheuttamista kuluista ja vastaavasti 60 % uusintahankintojen kuluista. Palkkaus Puolustusvoimien palveluksessa olevien viranja toimenhaltijoiden palkkaus on riippuvainen virkaehtosopimuksista. Upseerien ja toimiupseerien virat ja toimet on sidottu palkkaluokkiin. (Katso pääsihteeri Linnan kirjoitusta toimiupseerien palkkausjärjestelyistä sivulla 18. Täten palkat "elävät" yleisen palkkakehityksen ja vuosittaisten virkaehtosopimusneuvottelujen tulosten puitteissa. Upseereiden palkkaus koostuu peruspalkasta ja peruspalkkaan sidotuista lisistä sekä erillisistä korvauksista. Kullekin upseerille maksetaan peruspalkan lisäksi ikälisä ja kalliinpaikanlisä. Ikälisä maksetaan 2, 4, 6, 9 ja 12 palvelusvuoden jälkeen. Kukin ikälisä tuo noin 160 mk:n nousun peruspalkkaan. Viisi ikälisää 12 palvelusvuoden jälkeen merkitsee esim. kapteenin peruspalkkaan noin 800 mk:n lisäystä. Kalliinpaikanlisä on paikkakuntakohtainen. Suomen kaupungit, kauppalat ja kunnat on luokiteltu kolmeen (I III) kalleusryhmään. I-kalleusryhmään kuuluu esim, II-kalleusryhmään Hanko ja III-kalleusryhmään pääosa rannikon maalaiskunnista. Palveluspaikkakunnasta, tehtävästä ja työkentästä riippuen maksetaan lisäksi seuraavia lisiä ja korvauksia: Syrjäseutulisä on 4% upseerin bruttopalkasta kutakin syrjäseutupistettä kohti. Useimmilla linnakkeilla on syrjäseutupisteiden määrä 3 4, mikä merkitsee % lisäystä peruspalkkaan. Linnakeraha on tällä hetkellä 15,60 mk vuorokaudessa. Siihen on oikeutettu jokainen rannikkotykistön linnakkeilla palveleva upseeri. Linnakerahasta on 60 % veronalaista tuloa. Taulukon palkkaesimerkkejä määritettäessä on linnakeraha laskettu maksettavaksi 30:stä vuorokaudesta kuukaudessa. Palkat on laskettu II kalleusryhmän mukaan. Sosiaaliset edut Eläke Upseerin ammatin etuihin lasketaan usein myös eläkeoikeus. Upseeri saavuttaa oikeuden täyteen eläkkeeseen palveltuaan 25 vuotta - eli noin 50 :n vuoden iässä. Eläkkeen suuruus on 66 % bruttopalkasta. Upseerin pakollinen eroamisikä on sidottu sotilasarvoon. Kapteenin eroamisikä on 50 vuotta, majurin ja everstiluutnantin 55 vuotta ja everstin sekä kenraalien 60 vuotta. SINUNKIN VERESI VOI PELASTAA IHMISHENGEN Taulukko Palkka mk/kk Palkka- Kaupungissa Linnakkeella Virka tai toimi luokka Hanko Ru&sarö (Hangon edustalla) (V) Kotka Rankki (Kotkan edustalla) Turku Kuuskajaskari (Rauman edustalla) Upseerit Luutnantti 1 ikäl , Yliluutnantti 2 ikäl (yli 5 v) , 3160, Kapteeni 3 ikäl , 3670, Majuri 5 ikäl , 4260, Everstiluutnantti B2 5332, 2 määrälisää ml Eversti B4 6063, 2 määrälisää ml!) Ei yleensä enää linnakepalveluksessa. x ) x ) LIITY JO TÄNÄÄN VERIPALVELUUN Muistakaa uusi osoitteemme Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu Kivihaantie 7, Kivihaka, puh , /122 15
9 KAPTEENI MATTI SUOMINEN Toimiupseerien tehtävistä ja koulutuksesta Paikanmäärityksiin tarkat Suunnon suuntimakompassit. KB-20 Runko lujaa muovia K B Runko eleksoitua alumiinia Rannikkotykistö ammattina antaa mahdollisuuden valita tulevan tehtäväkentän itseasiassa kaikkien muiden aselajien paitsi ilmavoimien toimialoista. Rannikkotykistöön kuuluu: esikuntia, asejärjestelmiä, kaikenasteista sähkötekniikkaa, mittaus- ja laskentavälineistöä, linnoitteita, eri asteista koulutusta ja huoltojärjestelmä, joka monipuolisuudessaan hakee vertaansa. KAAVIO TOIMIUPSEERIEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ Lukemisnopeus vain muutamia sekuntteja. Lukematarkkuus 1/6. Suuntaruusut voidaan varustaa vastasuuntaa ilmoittavilla numeroilla peilauksen nopeuttamiseksi. Mallia KB-14 saatavana myös tritium-valaistuksella. SUUNTT» Esp0 92 isörjyiuuse p uh Tehtävät ja koulutus Edellä luetelluilla aloilla työtään tekevät toimiupseerit saavat nousujohtoisen ilmaisen koulutuksen, jonka rakennetta kuvaa oheinen kaavio. Esitetyissä puitteissa alikersantista kouliintuu aikaa myöten eri alojen yliluutnantteja. Kouluttajina toimiva henkilöstö koulutetaan Rannikkotykistökoulussa Santahaminassa. Erikoistuminen voi tapahtua merivalvonta- ja vedenalainen valvonta- tykistö- ohjus- laskenta- mittaus- tai tulenjohtotehtäviin. Kaikkien kouluttajien on tietyn merivalvonta- ja tykistötietouden lisäksi hallittava varusmiehille annettava peruskoulutus. Esikunta-alan henkilöstön erikoiskoulutus annetaan Esikuntakoulussa Santahaminassa. Esikuntalinjalle erikoistuvien peruskoulutus tapahtuu rannikkotykistölinjalla Päällystöopiston I jaksolla. Huom. 1) Sotilasarvot kuvaavat arvoa, johon kyseisen kurssin jälkeen voi päästä 2) Erikseen järjestettävän pääsytutkinnon perusteella \//\ => kurssille pääsytutkinto Taisteluvälinealan henkilöstö koulutetaan Asekoulussa. Kokkolassa. "Asemiesten" työ käsittää oman alan koulutustehtävien lisäksi ase- ja ampumatarvikemateriaalin sekä tulenjohto- ja mittausvälineiden huolto- ja varastointitehtävät. Pioneerit, jotka saavat erikoiskoulutuksen Pioneerikoulussa, louhivat, linnoittavat, naamioivat ja suluttavat rannikkopuolustuksen toimintapisteitä. Sähköteknillinen ala laajenee rannikkotykistössä jatkuvasti. Alan työ ja koulutus on hyvin monipuolista. Esimerkiksi : satojen kilovolttiampeerien voimakone generaattoreineen syöttää tehon valvontatutkalle, jonka antamat tiedot käsitellään laskimessa. Laskin puolestaan syöttää datalinkkiä pitkin tietonsa eri käyttäjille. Kukin kuvatun ketjun lenkki on erikoismiehen työkenttä, jolle koulutetaan henkilöstöä Sähköteknillisen koulun eri linjoilla Riihimäellä. Viestimiehet koulintuvat tehtäviinsä Viestikoulussa. Tarveluettelo sisältää puhelin-, radio-, keskus-, linkki- ja kaapelialan erikoismiehiä. Rannikkotykistön huolto on järjestelmä, joka majoittaa, muonittaa, vaatettaa, kuljettaa, lääkitsee ja aseistaa rannikkotykkimiehet sekä jakaa rahaa. Taloushuollon henkilöstön koulutus annetaan Huoltokoulutuskeskuksessa Lahdessa. Samassa opinahjossa saavat tietonsa ja taitonsa myöskin maakuljetus- ja lääkintähenkilöstö. Merikuljetuksista huolehtiva henkilöstö koulutetaan merenkulku tehtäviin (alusten päälliköt ja merenkulkuupseerit) Merisotakoulussa Suomenlinnassa, josta säädetyssä järjestyksessä saa pätevyyden perämiehen kirjaan. Alusten konemestarit suorittavat teknillisten koulujen konemestarilinjan ja saavat siten saman teoreettisen pätevyyden kuin kauppa-alusten konemestarit. Yhdistelmänä toimiupseerien työkentästä voidaan todeta aselajin tarjoavan ainakin kaksikymmentäneljä erikoisalaa, joihin tarvittava koulutus annetaan kymmenessä eri sotilasopetuslaitoksessa. Rannikkotykistön työkentässä on valinnan varaa
10 PÄÄSIHTEERI T LINNA TOIMIUPSEERILIITTO Toimistoupseerien palkkaus, sosiaaliset edut ja eläke Eräs valtakunnallinen päivälehti julkaisi lokakuun puolivälissä tutkimuksen eri henkilöstöryhmien kokonaispalkkauksesta. Tutkimuksen mukaan toimiupseerin kuukausiansiot ovat markkaa. Usein saatetaan vielä tänään uskoa, että kantahenkilökunnalla on palkan lisäksi ilmaiset asunnot, vaatetus jne. Sotilaiden eläke-etua pidetään erittäin hyvänä. Mikä on toimiupseerin palkkaus, sosiaaliset edut ja eläke? Palkkaus Puolustusvoimien kantahenkilökunnan palkkaus määritetään nykyisin yksinomaan virkaehtosopimuksin kuten muidenkin valtion virkamiesten palkkaus. Taulukko sivulla 19 osoittaa taulukkopalkkojen määrät toimiupseeriryhmässä. Toimiupseeri 6-luokkaan väliaikaisena palvelukseen otettava kersantti saa palkkauksen V 10 palkkausluokan mukaan, eli peruspalkka on 1692 mk + kalliinpaikanlisä. Tämä on I kalleusryhmässä 152 mk = 1844 mk/kk:ssa. Koulutusaikana päällystöopistossa on palkkausluokka VII ja nimityksen jälkeen (ylikersantti) V 12. T-ups 5 luokan (vääpeli) palkkausluokka on V 13, t-ups 4 luokan (ylivääpeli) V 15, t-ups 3 luokan (sotilasmestari) V 17, t-ups 2 luokan (luutnantti) V 18 ja t-ups 1 luokan (yliluutnantti) V 19. Toimiupseeri 1 luokan palkkaus on siten I kalleusryhmässä kaikilla ikälisillä = 3176 mk/kk:ssa. Kalleuryhmissä III ja II on palkkaus taulukon osoittamat määrät alhaisempi. Palkkauksen määräytyminen ei kuitenkaan ole näin selväpiirteistä. To taulukkopalkkaukseen voidaan tehdä eräitä lisäyksiä. Niinpä palkkaus maksetaan taulukon osoit- 18 tamasta palkkausluokasta yhtä luokkaa korkeampana tupsdle 3 6 lk, kun hän on palvellut samassa toimessa kolme vuotta, perusyksikön vääpelinä toimivalle tups:lle. tups:lle 3 6 lk, jos hän on suorittanut RUK:n ennen ja tupsdle 2 lk. Palkkaukseen liittyy myös erilaisia tehtäväkohtaisia palkanlisiä ja lisäpalkkioita kuten mm lentolisä sukellusraha laskuvarjohyppylisä vaararaha (meriminojen raivauksesta) mastoraha (radio-, tutka-, puhelinlinkkimastot) koiranhoitolisä ja linnakeraha, joka on tups :lle 5 6 lk 14,90/päivä tups:lle 1 4 lk 15,60/päivä. Linnakeraha on tarkoitettu korvaamaan ne haitat, jotka aiheutuvat toimimisesta vaikeissa olosuhteissa saaristossa sekä epämukavan työajan. Linnakeraha on 60 % :sti veronalaista. Suuren osan palkkauksesta saattavat muodostaa erilaiset työaikakorvaukset. Ylityöstä samoin kuin (epämukavana aikana) suoritetusta sunnuntai-, lauantai-, aattopäivän-, iltaja yötyöstä maksetaan periaatteessa samansuuruiset korvaukset kuin yleisesti työaikalain alaisille maksetaan. Leiri- ja sotaharjoituksien kohdalla on yleisestä käytännössä poikkeavat määräykset. Tällaiselta vuorokaudelta maksetaan 36 mk sotaharjoituslisää ja työajaksi merkitään 8 tuntia riippumatta siitä kuinka pitkään työtä on jouduttu tekemään. Tämä, samoin kuin eriasteisesta päivystyksestä tulevat epätyydyttävät korvaukset on epäkohta, jota henkilöstöä edustavat am- mattijärjestöt pyrkivät voimakkaasti korjaamaan. Matkustamisesta johtuvat kustannukset korvataan samoin perustein kuin valtion palveluksessa yleensä. Näihin kuuluvat matka- ja majoituskustannusten korvaaminen ja päiväraha. Komennettaessa oppilaaksi puolustusvoimien järjestämälle kurssille maksetaan palkan lisäksi kurssipäivärahaa yleensä 26 mk/päivä. Kaiken kaikkiaan toimiupseeri saattaa siis yltää suhteellisen alhaisesta peruspalkasta huolimatta jopa korkeana pidettävään palkkaukseen. Näin kuitenkin voi tapahtua vain silloin kun toimii alalla, jossa on saatavissa erilaisia lisiä tai joutuu tekemään paljon ylityötä. Rannikkotykistön linnakepalvelus kuuluu yleensä tähän ryhmään. Sosiaaliset edut Puolustusvoimien kantahenkilökunnalla ei ole mitään erityisesti osoitettavaa, muista poikkeavaa sosiaalista etua. Useimmilla linnakkeilla on saatavissa varsin tyydyttävä valtion vuokra-asunto, jonka vuokra saattaa olla syrjäisyydestä, kasarmialueesta jms seikoista johtuen huomattavasti alhaisempi kuin asutuskeskuksissa. Sosiaaliseksi eduksi voidaan laskea (ei yksin puolustusvoimissa) virkapukuavustus, joka on 90 % ensimmäisen hankinnan ja 60 % uusintahankinnan pukineiden hinnasta muuttokustannusten korvaamista, jos joutuu siirtymä valtion kustantamat tapaturmakorvaukset sekä työssä että vapaa-aikana sattuneista tapaturmista. Eläke-edut Valtion eläkelain mukaan virkamiehen on saavutettava eläkeikä ennen kuin hän voi saada eläkkeen. Yleinen eläkeikä on 63 vuotta, puolustusvoimissa 60 vuotta. Asetus puolustusvoimista määrittää toimiupseerin eroamisia k s i 6 luokassa 50 v ja muilla 55 v. Eläkelain mukaan eroamisikä on sama kuin eläkeikä. Valtion eläkelain 8 :n mukaan ei eläkeiän saavuttaminen ole kuitenkaan edellytyksenä eläkkeen samiseksi "jos sellaisen upseerin tai toimiupseerin viran, johon ehdottomana kelpoisuusehtona on upseerin tai toimiupseerin virkatutkinto, haltijalla on sotilasarvo ja eläkeaikaa tällaisessa virassa vähintään 20 vuotta, milloin eroamisikä on enintään 50 vuotta, tai vähintään 25 vuotta, milloin eroamisikä on 50 vuotta korkeampi". Pääsääntö on siten se, että toimiupseeri voi jos haluaa siirtyä eläkkeelle ja saada täyden eläkkeen palveltuaan toimiupseerina 25 vuotta. Täyden eläkkeen määrä on 66 % palkasta. Sotilaiden eläkeoikeutta on pidettävä kiistattomasti etuna. Tätä ei ole kuitenkaan säädetty henkilöstö- vaan turvallisuuspoliittisista syistä. Myös reservissä tarvitaan pitkälle koulutettuja ja kokeneita sotilaita. RANNIKON PUOLUSTAJA no 4/76 OIKAISU sivulla 18. Otsikko pitää olla: pääsihteeri T Linnan artikkeliin TOIMIUPSEERIEN PALKKAUS, SOSIAALISET EDUT JA ELÄKE
11 PÄÄSIHTEERI T LINNA TOIMIUPSEERILIITTO Toimistoupseerien palkkaus, sosiaaliset edut ja eläke Eräs valtakunnallinen päivälehti julkaisi lokakuun puolivälissä tutkimuksen eri henkilöstöryhmien kokonaispalkkauksesta. Tutkimuksen mukaan toimiupseerin kuukausiansiot ovat markkaa. Usein saatetaan vielä tänään uskoa, että kantahenkilökunnalla on palkan lisäksi ilmaiset asunnot, vaatetus jne. Sotilaiden eläke-etua pidetään erittäin hyvänä. Mikä on toimiupseerin palkkaus, sosiaaliset edut ja eläke? Paikkaus Puolustusvoimien kantahenkilökunnan palkkaus määritetään nykyisin yksinomaan virkaehtosopimuksin kuten muidenkin valtion virkamiesten palkkaus. Taulukko sivulla 19 osoittaa taulukkopalkkojen määrät toimiupseeriryhmässä. Toimiupseeri 6-luokkaan väliaikaisena palvelukseen otettava kersantti saa palkkauksen V 10 palkkausluokan mukaan, eli peruspalkka on 1692 mk -f kalliinpaikanlisä. Tämä on I kalleusryhmässä 152 mk = 1844 mk/kk:ssa. Koulutusaikana päällystöopistossa on palkkausluokka VII ja nimityksen jälkeen (ylikersantti) V 12. T-ups 5 luokan (vääpeli) palkkausluokka on V 13, t-ups 4 luokan (ylivääpeli) V 15, t-ups 3 luokan (sotilasmestari) V 17, t-ups 2 luokan (luutnantti) V 18 ja t-ups 1 luokan (yliluutnantti) V 19. Toimiupseeri 1 luokan palkkaus on siten I kalleusryhmässä kaikilla ikälisillä = 3176 mk/kk:ssa. Kalleuryhmissä III ja II on palkkaus taulukon osoittamat määrät alhaisempi. Palkkauksen määräytyminen ei kuitenkaan ole näin selväpiirteistä. To taulukkopalkkaukseen voidaan tehdä eräitä lisäyksiä. Niinpä palkkaus maksetaan taulukon osoit- 10 tamasta palkkausluokasta yhtä luokkaa korkeampana tups:lle 3 6 lk, kun hän on palvellut samassa toimessa kolme vuotta, perusyksikön vääpelinä toimivalle tups:lle, tups:lle 3 6 lk, jos hän on suorittanut RUK:n ennen ja tups:lle 2 lk. Palkkaukseen liittyy myös erilaisia tehtäväkohtaisia palkanlisiä ja lisäpalkkioita kuten mm lentolisä sukellusraha laskuvarjohyppylisä vaararaha (meriminojen raivauksesta) mastoraha (radio-, tutka-, puhelinlinkkimastot) koiranhoitolisä ja linnakeraha, joka on tups:lle 5 6 lk 14,90/päivä tups :lle 1 4 lk 15,60/päivä. Linnakeraha on tarkoitettu korvaamaan ne haitat, jotka aiheutuvat toimimisesta vaikeissa olosuhteissa saaristossa sekä epämukavan työajan. Linnakeraha on 60 % :sti veronalaista. Suuren osan palkkauksesta saattavat muodostaa erilaiset työaikakorva ukset. Ylityöstä samoin kuin (epämukavana aikana) suoritetusta sunnuntai-, lauantai-, aattopäivän-, iltaja yötyöstä maksetaan periaatteessa samansuuruiset korvaukset kuin yleisesti työaikalain alaisille maksetaan. Leiri- ja sotaharjoituksien kohdalla on yleisestä käytännössä poikkeavat määräykset. Tällaiselta vuorokaudelta maksetaan 36 mk sotaharjoituslisää ja työajaksi merkitään 8 tuntia riippumatta siitä kuinka pitkään työtä on jouduttu tekemään. Tämä, samoin kuin eriasteisesta päivystyksestä tulevat epätyydyttävät korvaukset on epäkohta, jota henkilöstöä edustavat am- mattijärjestöt pyrkivät voimakkaasti korjaamaan. Matkustamisesta johtuvat kustannukset korvataan samoin perustein kuin valtion palveluksessa yleensä. Näihin kuuluvat matka- ja majoituskustannusten korvaaminen ja päiväraha. Komennettaessa oppilaaksi puolustusvoimien järjestämälle kurssille maksetaan palkan lisäksi kurssipäivärahaa yleensä 26 mk/päivä. Kaiken kaikkiaan toimiupseeri saattaa siis yltää suhteellisen alhaisesta peruspalkasta huolimatta jopa korkeana pidettävään palkkaukseen. Näin kuitenkin voi tapahtua vain silloin kun toimii alalla, jossa on saatavissa erilaisia lisiä tai joutuu tekemään paljon ylityötä. Rannikkotykistön linnakepalvelus kuuluu yleensä tähän ryhmään. Sosiaaliset edut Puolustusvoimien kantahenkilökunnalla ei ole mitään erityisesti osoitettavaa, muista poikkeavaa sosiaalista etua. Useimmilla linnakkeilla on saatavissa varsin tyydyttävä valtion vuokra-asunto, jonka vuokra saattaa olla syrjäisyydestä, kasarmialueesta jms seikoista johtuen huomattavasti alhaisempi kuin asutuskeskuksissa. Sosiaaliseksi eduksi voidaan laskea (ei yksin puolustusvoimissa) virkapukuavustus, joka on 90 % ensimmäisen hankinnan ja 60 % uusintahankinnan pukineiden hinnasta muuttokustannusten korvaamista, jos joutuu siirtymään uudelle paikkakunnalle ja P1 valtion kustantamat tapaturmakorvaukset sekä työssä että vapaa-aikana sattuneista tapaturmista. Eläke-edut PALKKATAULUKKO Valtion eläkelain mukaan virkamiehen on saavutettava eläkeikä ennen kuin hän voi saada eläkkeen. Yleinen eläkeikä on 63 vuotta, puolustusvoimissa 60 vuotta. Asetus puolustusvoimista määrittää toimiupseerin eroamisia k s i 6 luokassa 50 v ja muilla 55 v. Eläkelain mukaan eroamisikä on sama kuin eläkeikä. Valtion eläkelain 8 :n mukaan ei eläkeiän saavuttaminen ole kuitenkaan edellytyksenä eläkkeen samiseksi "jos sellaisen upseerin tai toimiupseerin viran, johon ehdottomana kelpoisuusehtona on upseerin tai toimiupseerin virkatutkinto, haltijalla on sotilasarvo ja eläkeaikaa tällaisessa virassa vähintään 20 vuotta, milloin eroamisikä on enintään 50 vuotta, tai vähintään 25 vuotta, milloin eroamisikä on 50 vuotta korkeampi". Pääsääntö on siten se, että toimiupseeri voi jos haluaa siirtyä eläkkeelle ja saada täyden eläkkeen palveltuaan toimiupseerina 25 vuotta. Täyden eläkkeen määrä on 66 /c palkasta. Sotilaiden eläkeoikeutta on pidettävä kiistattomasti etuna. Tätä ei ole kuitenkaan säädetty henkilöstö- vaan turvallisuuspoliittisista syistä. Myös reservissä tarvitaan pitkälle koulutettuja ja kokeneita sotilaita. Kuukausipalkat Perus- Kalliinpaikanlisät lk ä 1 i s ä t palkka III kr II kr Ikr kk :ssa III kr II kr I kr l.ja ja ja ja 5. l.ja ja 5. V VII V V V V V V V V
12 Erikoisupseerit Värvätty henkilökunta ja si viilitoimenhalti j at Erikoisupseereita ovat insinööri-, lääkintä-, teknikko- ja talousupseerit. Kukin erikoisupseeriryhmä hoitaa oman toimialansa tehtäviä. Erikoisupseerin toimiala määräytyy yleensä siviilikoulutuksen perusteella, tai on tulos pitkäaikaisesta ja monipuolisesta opiskelusta puolustusvoimien eri kursseilla. Insinööriupseerit Kelpoisuusehtona insinööriupseerin virkaan on joko diplomi-insinöörin tai opistoinsinöörin tutkinto. Insinööriupseerien sotilasarvot vaihtelevat insinööriluutnantista insinöörikenraalimajuriin. Palkkaus vaihtelee tehtävästä, opinnoista ja sotilasarvosta riippuen palkkaluokasta V 21 aina palkkausluokkaan B 2 (ylimmät insinööriupseerit pl). Rannikkotykistössä avautuu yleensä vain rajoitettu määrä insinööriupseerien virkoja. Tarkempia tietoja työkentästä ja palkkauksesta antaa Pääesikunnan komento-osasto Helsingissä. Puhelin 90/ Teknikkoupseerit Kelpoisuusehtona teknikkoupseerin toimiin vaaditaan puolustusvoimien asetekniikan koulutus tai toimeen soveltuva siviilissä suoritettu teknikon tutkinto sekä reserviupseerin tai -aliupserin koulutus. Rannikkotykistön joukko-osastoissa palvelee teknikkoupseereita tutka-, laskin-, ase-, sähköjä autoteknikkoina. Elektroniikkaan perehtyneiden laskinteknikkojen tarve tulee tulevaisuudessa kasvamaan rannikkotykistöaselajin kehittymisen myötä. Teknikkoupseerien palkkaus vaihtelee palkkaluokasta V 18 (teknluutnantti) palkkausluokkaan V 22 (teknkapteeni), mikä on sama kuin kaptenin palkka. Teknikkoupseerin palkkaukseen liittyvät samat lisät, korvaukset ja päivärahat kuin upseereilla ja toimiupseereilla. (Katso artikkeleita sivuilla 14 ja 16.) Teknikko upseeriksi voi pyrkiä suoraan siviilistä tai toimiupseeritutkinnon kautta. Rannikkotykistö tulee lähitulevaisuudessa tarjoamaan laajan ja jatkuvasti kehittyvän työkentän erityisesti tutka- ja laskintekniikasta kiinnostuneille teknikoille. Ala tarjoaa myöskin erinomaiset mahdollisuudet jatkokoulutukseen sekä laitteiden tuottajien että puolustusvoimien järjestämillä kursseilla. Mikäli olet kiinnostunut teknikkoupseerin ammatista antaa Pääesikunnan komento-osasto tai lähin rannikkotykistön joukko-osasto tarvittavat tiedot ja ohjeet sekä teknikkoupseerin työkentästä että palkkauksesta. Pääesikunnan rannikkotykistötoimisto antaa tarvittaessa tietoja mahdollisesta jatkokoulutuksesta ajattelemasi toimikentän puitteissa. Lännen Tehtaat Oy ISO-VIMMA SÄKYLÄ Värvätty henkilökunta Rannikkotykistössä palveleva värvätty henkilökunta toimii yhdessä siviilitoimenhaltijoiden kanssa erilaisissa teknillisissä huolto- ja kunnossapitotehtävissä sekä erilaisten veneiden, autojen tai kelirikkoajoneuvojen kuljettajina. Kelpoisuusehtona värvätyn sotilaan toimeen on suoritettu asevelvollisuus sekä kutakin tointa varten erikseen määrätyt kelpoisuusehdot. Värvätty henkilökunta käsittää myös naisia, jotka toimivat tasopiirtäjinä, viestittäjinä, keskusten hoitajina sekä tutkamittaajina. Värvätyn henkilökunnan mielenkiintoisin toimikenttä on linnakkeilla, missä heidän vastuullaan on vartiolinnakkeiden päällikön tehtävät sähköistettyjen tykkien, LVI-laitteiden ja kiinteistöjen kunnossapito ja huolto yhteysveneiden päällikkyys merivalvonta- ja vesikuunteluasemien kalusto ja toiminta tutkamittaajan tehtävät vartiointitehtävät. Kukin tehtäväryhmä tarjoaa mahdollisuuden jatkokoulutukseen esim toimiupseerin uralle, jonka kautta kullakin henkilöllä on mahdollisuus pyrkiä eteenpäin valitsemansa toimialan puitteissa. Esimerkkejä värvätyn henkilökunnan palkkauksesta on koottu oheiseen taulukkoon. Esimerkkejä värvätyn henkilökunnan palkkauksesta Palkat on laskettu II kalleusluokan mukaan. Palkkaluokka ja ikälisä Kaupunki Linnake 1 ) Värvätty (V 5) 1 ikäl 1694,- 2055,- Värvätty (V 8) 3 ikäl 2055, 2457, Värvätty (V 10) 5 ikäl 2340, 2742, 1 ) Linnakeraha 30 X 13,40 mk kuukaudessa. Värvätyn henkilökunnan palkkaetuihin kuuluvat samat lisät, korvaukset ja päivärahat kuin muilla valtion viran- ja toimenhaltijoilla. Koneet ja huoltaja
13 Eräs työkenttä. Tarvittavia lisätietoja ja ohjeita antaa lähin työvoimatoimisto, sotilaspiiri tai rannikkotykistön joukko-osasto. Ota tilaisuudesta vaarin ja käytä hyväksesi rannikkotykistön suomia mahdollisuuksia. Toimikenttä on laaja ja eteenpäinpääsyn mahdollisuudet riippuvat ensisijaisesti vain sinusta. Siviilitoimenhaltijat Siviilitoimenhaltijoiden pääasiallisin työkenttä on kiinteistöhuollon piirissä. Koneenhoitajan, talonmiehen ja varastonhoitajan tehtävät ovat yleisempiä siviilitoimenhaltijoiden hoitamia tehtäviä rannikon eri kohteissa. Rannikkotykistön linnakkeiden ja mannervaruskuntien ruokalat tarjoavat emännän ja keittäjättären toimia alalle koulutetuille henkilöille. Yhä lisääntyvä laitteiden automatisointi, sähköistäminen ja hydrauliikka tulevat lähitulevaisuudessa vaatimaan ammattitaitoisten asentajien lukumäärän lisäämistä myöskin varsinaisen taisteluvälineistön huollon kehittämiseen liittyen. Siviilitoimenhaltijoiden palkkaus määräytyy tehtävän ja toimipaikan mukaan. Tarvittavia tietoja sekä palkkauksesta että työkentästä saa parhaiten kääntymällä lähimmän rannikkotykistön joukko-osaston puoleen. KAPTEENI V K A LANGE HÄSTÖ-BUSÖN LINNAKE Harrastuksista rannikkolinnakkeilla eilen ja tänään Kun heikko komento valtakunnassa yhä jatkui (v 1660) "Vallimestarit, joiden velvollisuuksiin kuului linnoituksen hoito ja varastojen vartioiminen, jätettiin ilman palkkaa ja ilman valvontaa. Oman onnensa nojaan jätettyinä he kuitenkin jatkoivat asumistaan linnakkeilla elättäen itseään kalastuksella ja viljelemällä linnoitussaarien pieniä peltotilkkuja. Sittemmin he merenkulkijoita varten ryhtyivät pitämään majataloa ja kapakkaa valtion rakennuksissa, ja myöhemmin kun heikko komento valtakunnassa yhä jatkui, alkoivat he myydä ruutia linnakkeiden varastoista, mikä kaupankäynti tietysti oli hyvin kannattavaa." Näin harrastelivat vanhat vallimestarit Kaarle X Kustaan jälkeisenä holhoojahallituksen aikana 1660-luvulla. Tänään on rannikkolinnakkeilla mainituista harrastuksista jäljellä vain kalastus ja kotipuutarhan hoitaminen. Kalastus on näistä ylivoimaisesti suosituin jokamiehen harrastus. VALMET Ov Datasaab-Valmet Ab, Museokatu 8 A, FL 458, , puhelin , telex Silakkaverkot. 23
14 Tiedä etusi valitse E TAVARATALOT: ALEKSANTERINKATU 9 SILTASAARENKATU 8-10 Raskas työ ja raskaat huvit v 1808 EKA-MARKET KANNELMÄKI ELANTO "Maaliskuun 31 päivänä avasi vihollinen klo 1 yöllä kiivaan tykistötulen joka taholta ampuen enimmäkseen pommeja, jotka oli täytetty pienoiskuulilla. Tämä ammunta jatkui klo 1/2 3 :een, jolloin viimeinen kuula vihollisen 24 naulan patterista osui tykkiin, särki lavetin ja haavoitti kolmea miestä." "Tästä onnettomuudesta kävi miehistö hyvin masentuneeksi, mutta päällystö rohkaisi miehiään hyvillä sanoilla, toiveilla ja viinalla. Menehtyneiden omaisille päätti päällystö pelaamalla kerätä avustusta." Erilaiset pelit, kuitenkin enimmäkseen urheilulliset, ovat edelleenkin vahvasti suosiossa rannikkolinnakkeilla. Juopottelu ja epäsäännöllinen elämä ei ole enää vuosikymmeniin kuulunut linnake-elämään. OSUUSLIIKE Asfalttisissikin löytää harrastuksen Rannikkotykistö ammattina tarjoaa voimakkaasti kehittyvän teknillisen työympäristön. Työ monipuolisen radio-, puhelin-, valvonta- ja mittausvälineistön parissa mahdollistaa usein jopa huvin ja hyödyn yhdistämisen. Ei ole ollenkaan harvinaista, että rannikkotykistössä palvelevien harrastukset suuntautuvat elektroniikka-alalle. Merelliset toiminnat saavat useat kiinnostumaan veneilystä. Linnakepalvelussa tähän on mitä parhaimmat mahdollisuudet. Tällainen veneilijä löytää suojasataman vähän sieltä ja täältä. Merenkulun ja veneilyn turvallisuuden kannalta on myös edullista, että asiantuntijoita purjehtii saaristossamme muissakin kuin virkatehtävissä. Asfalttisissillekin, se on kaupunkinuorelle, linnake tarjoaa terveen ja monipuolisen vaihto- Tämäkin voi olla harrastus! ehdon. Sukelluspuku kotona eteisessä päälle ja portailta mereen, haulikko harteille ja vesilintujen perään tai ylös, ulos ja lenkille. Kaikki tämä on mahdollista linnakkeella, jossa harrastusympäristö on käden ulottuvilla. Väestökeskusten NEON-valoja pääsee linnakelainen nykyisin katselemaan melkein yhtä helposti kuin kaupungin liitosalueella asuva. Tämän päivän rannikkotykistön kuljetusvälineet liikkuvat vedessä, jäällä ja lumessa. Talvellakaan ei tansseihin lähtiessä tarvitse ottaa suksia mukaan. Palvelus lähellä harrastusta Merivalvonta- ja partiotehtävissä häärivät mootoriveneet ja erilaiset alukset ulkosaariston suojassa yöllä ja päivällä säästä riippumatta, ja näissä tehtävissä oppii rannikkotykkimies tuntemaan paitsi erilaiset alukset ja lentokoneet, ennen kaikkea ärjyvän, aallokkoisen meren, toisen toimintaelementtinsä. Kunnioitus luonnonvoimia kohtaan syvenee ja tuntemus terveestä luonnonjärjestyksestä selkenee. Linnut, kasvit, kalat ja kalliorannat tulevat tutuiksi. Ihminen oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnon kauneutta. Luonnon ihmeet keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella, kannustavat harrastamaan luonnon ja ympäristön tutkimista. Tällainen harrastuspiiri on tyhjentymätön ja jokaista kiinnostava. Kaleva Keskinäinen Vakuutusyhtiö Pääkonttori Espoo Niittykumpu TURVAA TERVE KEHITYS KESKUSTAPUOLUE 10 24
15 RANNIKKOTYKISTÖ- KOULU Monivaiheisen kehitystyön tuloksena rannikkotykistö sai oman aselajikoulunsa Koulun historia on vielä nuori, mutta sen perinteet rannikkotykistöaselajin kantahenkilöstön ja varusmiesten kouluttajana ovat lähes puolivuosisataiset. Santahaminassa sijaitsevan Rannikkotykistökoulun (RtK) tehtävänä on tuottaa johtajia rannikkopuolustusjärjestelmän tarpeisiin. Teknillistyvä valvonta-, johtamis- ja asejärjestelmän käsittävä rannikkotykistö edellyttää aselajikoululta korkeaa ammatillista sekä opetusmenetelmällistä valmiutta. Tähän haasteeseen koulu vastaa nuorekkaalla henkilökunnalla sekä korkeatasoisilla opetusvälineillä. Rannikkotykistön tarkastajan alaisena toimivan Rannikkotykistökoulun tehtäväpiiriin kuuluu virkatutkinnon suorittaneiden upseerien sekä toimiupseerien jatkokoulutus. Kadettien ja peruskoulutettavien toimiupseerien aselajikoulutus sekä varusmiesten rannikkotykistön reserviupseerikoulutus kuuluvat koulun vakio-ohjelmiin. Rannikkotykistökoulussa suoritetaan seuraavat tutkinnot: kapteenin tutkinto eri toimiupseeritoimiin vaadittavat tutkinnot reserviupseerin tutkinto Lisäksi koulussa toimeenpannaan kertausharjoituksia sekä upseerikokelaiden erikoiskursseja. Muiden tehtäviensä ohella koulu suorittaa alaansa liittyvää tutkimus- ja kokeilutoimintaa. Rannikkotykistökoulun johtajan evl Jukka Karvisen apuna toimii koulun esikunta, joka käsittää koulutus- ja järjestelytoimiston, komentotoimiston sekä huoltotoimiston. Esikunnassa työskentelee 2 3 upseeria, teknikkoupseereita sekä 2 3 toimiupseeria. Esikuntaan kuuluu lisäksi toimistoapulaisia sekä värvätty tasopiirtäjä. Koulun johdon alaisina toimivat eri kurssit. Virkaupseerien kurssit; kapteenija kadettikurssit toteutetaan yleensä vuosittain. Kurssien johtajien apuna on molemmilla kursseilla yksi upseeri. Tulitoimintaharjoitus koulutus hallissa. Reserviupseerikurssin johtajana toimii majuri, jonka alaisina on kaksi upseeria linjanjohtajina. Kurssilla on lisäksi 3 4 toimiupseeria. Toimiupseerikurssien johtajana on majuri ja hänen alaisenaan yksi upseeri ja yksi toimiupseeri. Koulu käyttää lisäksi runsaasti tuntiopettajia erikoisalojen opetukseen. Rannikkotykistökouluun otetaan esikunta- ja koulutustehtäviin vain upseeri- tai toimiupseeritutkinnon suorittaneita upseereita ja toimiupseereita. Rannikkotykistökouluun on näinollen hakeuduttava suoraan kantahenkilökunnan kursseilta tai muista joukko-osastoista. Rannikkotykistökoulun postiosoite on: Rannikkotykistökoulu PL HELSINKI 86 Puhelin: 90/68601/464 (komentotoimisto) SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin (SIRtR) toiminta-alue ulottuu Kymijoen suulta Porkkalan selälle, käsittäen Porvoon, Helsingin ja Porkkalan edustan linnakkeet. Rykmentin esikunta ja esikuntapatteri sijaitsevat Santahaminassa Helsingin kaupungin alueella. SIRtR jakaantuu kahteen rykmentin alaiseen patteristoon ja reservialiupseerikouluun. I Patteristo linnakkeineen toimii Helsingin edustalla, II Patteriston toimiessa Upinniemessä (Obbnäs) Porkkalan alueella. RAuK on Isosaaressa Helsingin edustalla. Rykmentin koulutustinnakkeet ovat Isosaari ja Mäkiluoto. Mäkiluoto on noin tunnin laivatai venematkan päässä Upinniemen varuskunnasta. Isosaareen on hieman lyhyempi matka joko Santahaminasta tai Suomenlinnasta. Ryk- Vartiolinnakkeen asuntoja Porvoon saaristossa. mentin henkilökunta asuu joko linnakkeilla, Santahaminassa, Suomenlinnassa tai muualla Helsingin kaupungin alueella. Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin komentajana toimii eversti Aarno Hukari ja esikuntapäällikkönä majuri Uolevi Tirronen. I Patteriston komentajana on everstiluutnantti Juhani Niska ja II Patteriston komentajana toimii, majuri Eelis Rask ja RAuK:n johtajana majuri Yrjö Iivonen. Komentotoimiston päällikkö on yliluutnantti V Markkanen. Santahaminassa sijaitseva komentotoimisto antaa virka-aikana tarvittavat tiedot ja ohjeet, mikäli olet kiinnostunut työstä Helsingin edustan saaristossa tai Porkkalan alueella. Postiosoite: Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti Komentotoimisto PL HELSINKI 86 Puhelin: 90/68601/339 (komentotoimisto) 10 26
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,
LisätiedotRANNIKKO- TYKISTÖ. ammattina RANNIKKOTYKISTÖ ON TERÄSTÄ
RANNIKKO- TYKISTÖ ammattina RANNIKKOTYKISTÖ ON TERÄSTÄ YLELLINEN UUTUUS WINHAGLX RANNIKON PUOLUSTAJA Erikoisnumero 3. painos Joulukuu 1981 Julkaisijat Rannikkotykistön Upseeriyhdistys Rannikkotykistökoulu
LisätiedotTIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN
LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)
LisätiedotRANNIKKO TYKISTÖ RANNIKKOTYKISTÖ ON TERÄSTÄ
_ ^ / / i RANNIKKO TYKISTÖ ammattina RANNIKKOTYKISTÖ ON TERÄSTÄ RT ON TERÄSTÄ RANNIKON PUOLUSTAJA Erikoisnumero Toukokuu 1978 Julkaisijat Rannikkotykistön Upseeriyhdistys Rannikkotykistökoulu Rannikon
LisätiedotRANNIKKO- TYKISTÖ. ammattina
RANNIKKO- TYKISTÖ ammattina RT O N TERÄSTÄ RANNIKON PUOLUSTAJA Erikoisnumero 2. painos Joulukuu 1979 Julkaisijat Rannikkotykistön Upseeriyhdistys Ränni kkotykistökoulu Rannikon Puolustajain Kilta Päätoimittaja
LisätiedotMaanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto
Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät
LisätiedotHenkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663
Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80
LisätiedotHE 30/ puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta
HE 30/2017 - puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta Maanpuolustus kuuluu kaikille Eversti Heikki Pohja Puolustusvaliokunta 9.5.2017 Nimi Työ Osasto Puolustusvoimien sodan ajan henkilöstö 280
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotPOSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA (832/69) Valtioneuvoston päätös
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1970 No 13 N:o 13 Kiertokirje tammikuun 1 päivästä 1970 suoritettavista virkamiespalkkauksista Tammikuun 1 päivästä 1970 alkaen suoritettavista virkamiespalkkauksista
Lisätiedot2 Kirkkoherran viran haltijan palkkauksen perusteet. 3 Kirkkoherran viran hinnoitteluryhmä ja peruspalkka
PALKKAHINNOITTELU, KIRKKOHERRAT LUKU 1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Kirkkoherran palkkaus määräytyy Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2007-2009 mukaisesti. Sopimuksen luvun 2.2. määräykset
Lisätiedotrehtorit ja apulaisrehtorit,
AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,
LisätiedotKaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja
Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan
Lisätiedot(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015
Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto
LisätiedotLaki. rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muuttamisesta
Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 25 e, 25 f, 26 a ja 27, 28 :n 1 momentin
LisätiedotRAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS
29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä
Lisätiedotkuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä upseerin virassa syntymävuoden mukaan vuotta:
Alimpien eroamisikien nostaminen (55->57) johtuu julkisten alojen eläkelain mukaisesta sotilaan alimman vanhuuseläkeiän nostamisesta Upseerin, määräaikaisen nuoremman upseerin, määräaikaisen reserviupseerin,
LisätiedotSuomalainen asevelvollisuus
Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT
LisätiedotSuomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite
Päivitetty 1.3.2010/TM Palkkaliite 1 Päällikön ja vuoropäällikön peruspalkat ja valmiusrahat ilman ylityö- ja pyhätyökorvauksia ovat 1.3.2010 lukien seuraavat: Päällikkö ja vuoropäällikkö, peruspalkka
LisätiedotPOSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N :o 3. Kiertokir j e puhelinaseman aukioloajasta.
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1952 N:o 3-8 N :o 3. puhelinaseman aukioloajasta. Kuluvan tammikuun 16 päivästä lukien on Liperin puhelin asema avoinpa joka päivä klo 7 22. Helsingissä,
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotREHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTUSJOHTAJAT
KAUPPAOPPILAITOKSET REHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTUSJOHTAJAT 1 Peruspalkat, kokemuslisät ja opetusvelvollisuudet Pöytäkirjamerkintä: Palkkamääräysten edessä marginaalissa oleva 6-numeroinen
LisätiedotSoveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY Jäsenkirje T4/2011 Liite 2 1 (8) Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin Valtioneuvoston
Lisätiedot1991 vp - HE 220 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1991 vp - HE 220 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja sotilasopetuslaitoksista annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotOSIO C Liite 9 Merenkulkuoppilaitos Soveltaminen ja palkka
OSIO C Liite 9 Merenkulkuoppilaitos Soveltaminen ja palkka OSIO C LIITE 9 MERENKULKUOPPILAITOS I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala 1 mom. Merenkulkuoppilaitoksen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoina sovelletaan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) PÄÄHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN Valintapisteet määräytyvät esivalinnan alkupisteiden sekä valinta- ja soveltuvuuskoepisteiden perusteella. Valintapisteiden
LisätiedotPuolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe
Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu
Lisätiedot1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,
OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi pelastuslain 91 :n ja Pelastusopistosta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia ja Pelastusopistosta
LisätiedotPOSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 1 7-1 9 N:o 17. Kiertokirje valtion viran tai toimen haltijain palkkausten yleisestä tarkistuksesta annetun valtioneuvoston päätöksen lähettämisestä
LisätiedotTekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa
Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014 Tuula Pihlajamaa Mikä TEK on? Miksi tarvitaan tekniikan alan yliopistokoulutettuja Koulua vai elämää varten Palkat ja
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotSoveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin
Muistio 1 (9) Piekkala 21.6.2011 Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin OSIO A Yleinen osa Valtioneuvoston asetus opetustoimen
LisätiedotMaavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
LisätiedotP A L K K A L I I T E ajalle 1.3.2008-31.1.2010 1 DIPLOMI-INSINÖÖRIEN TEHTÄVÄRYHMITTELY
TES:322201, PL:01-09 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) ja toiselta puolen Valtion tutkimusalojen tekniset toimihenkilöt VATE ry:n välisen työehtosopimuksen P A L K K A L I I T E ajalle 1.3.2008-31.1.2010
LisätiedotValintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala
Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala 210/30 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Rakennusmestari (AMK) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen alan valtakunnalliseen
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille
LisätiedotAmmatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät
LisätiedotRehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite).
Osio F Liite 13 Kansanopisto Palkka ja työaika OSIO F LIITE 13 KANSANOPISTO I VIRAN/TOIMENHALTIJOIDEN PALKKA JA TYÖAIKA 1 Rehtorin tehtäväkohtainen palkka Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotMerenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus
TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen
Lisätiedotannetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta
EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON
LisätiedotKIERTO KIRJEKOKOELMA
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKOKOELMA 1952 No 152-157 N:o 152. puhelinval vo jakurssin pitämisestä posti- ja lennätinlaitoksessa vuonna 1953. Posti- ja lennätinhallitus on tänään tapahtuneessa.
LisätiedotA B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49
1 LIITE 1 PERUSKOULU 5 Oppilaanohjauksen lehtori 2 mom. Jos oppilaanohjauksen lehtorilla on oppilaanohjaajan koulutus, korotetaan liukuman ylärajaa yhdellä palkkaluokalla. 6 Erityisopetuksen opettajan
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto jäsenseuroineen kouluttaa veneilijöitä:
Suomen Navigaatioliitto jäsenseuroineen kouluttaa veneilijöitä: Saaristomerenkulun koulutus, veneilijän peruskurssi keskittyy navigoinnin perusteisiin ja vesiliikennesäädöksiin. Näiden merenkulkijan perustietojen
LisätiedotPiekkala 26.10.2005 1 (16)
JÄSENKIRJE T2/2005 Liite 2 Piekkala 26.10.2005 1 (16) SOVELTAMISOHJEET PTYOTES 2005 2007 VUOSIEN 2005 JA 2006 TUPON MUKAISTEN LIITTO- JA TASA-ARVOERIEN SEKÄ KEHITTÄMISERIEN KÄYTTÄMISESTÄ YLEINEN OSA Yleisen
LisätiedotSAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi
SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.
LisätiedotLAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen
LisätiedotOSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen
OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja
LisätiedotTEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 INSINÖÖRIKOULUTUS (*) JA LABORATORIOANALYYTIKKOKOULUTUS (*) merenkulkualan koulutusta lukuun ottamatta OPISKELIJAVALINTA Kaikki hakukelpoiset hakijat
LisätiedotVIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKISTAMISESTA ALKAEN
1 VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2003 2004 TARKISTAMISESTA 1.12.2003 ALKAEN 1 Taulukkokorotus 2 Palvelulisä Kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämisohjelman
LisätiedotINSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi
INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI
LisätiedotMerenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus
3 TES: 313013 PL: 01 Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n,
LisätiedotPOSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA
POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1949 N:o 28 Nro 28. Kiertokirj e valtion vakinaisen viran tai toimen tai ylimääräisen toimen haltijain sekä erinäisten muiden toimihenkilöiden kalliinpaikanlisien
LisätiedotTORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t. 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1
1 TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA J u l k a i s s u t 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.11.2015 Voimaantulopäivä 1.1.2016 MERI-LAPIN YMPÄRISTÖPALVELUJEN
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 25.11.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0080/2008, Cédric Callens, Luxemburgin kansalainen, Euroopan komission palkkaamien sopimusperusteisten
LisätiedotHyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu
Lisätiedotja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke
Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke 1 Sisällys 3 Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 3 Eläkesanastoa 4 Milloin oikeus eläkkeeseen? 4 Eläkeoikeus palvelusvuosien
Lisätiedotluokanopetuksen tai erityisopetuksen opettajan kelpoisuus ( alkaen C51)
YLEISKIRJEEN 3/2001 LIITE 2 1 (7) PERUSKOULUN, LUKION JA AIKUISLUKION 1.8.2001 ALKAEN TOTEUTETTAVAT SOPIMUSMUUTOKSET PERUSKOULU Palkkauksen perusteet muuttuvat lehtorin, erityisopetuksen opettajan ja luokanopettajan
LisätiedotKoulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja
Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotPelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011
Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia
LisätiedotValmentaudu tuleviin opintoihin!
Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa
LisätiedotIntistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi
Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin
LisätiedotMAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka
MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan
LisätiedotTohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1
Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat
LisätiedotYhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja
Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen
LisätiedotPOSTU JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N:o. Kiertokirje puhelinaseman perustamisesta.
POSTU JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1947 N:o 116-119 N:o puhelinaseman perustamisesta. Ensiksi tulevan kesäkuun 1 päivästä lu- asema; avoinna joka päivä klo 7 21; taksakien perustetaan Pudasjärven
LisätiedotKaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala
Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
LisätiedotZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')
LisätiedotValintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala
Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala 240 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK) Opiskelijavalinta Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen
LisätiedotKevätretki Tykistöprikaatiin
Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös
LisätiedotMinulleko lemmikkilintu?
Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman
LisätiedotRANNIKON PUOLUSTAJA. 25. VUOSIKERTA LOKAKUU 1982 N:o 3. Toimiupseerina rannikkotykistössä
RANNIKON PUOLUSTAJA 25. VUOSIKERTA LOKAKUU 1982 N:o 3 Toimiupseerina rannikkotykistössä VERIPALVELU TARVITSEE SINUA Älä siis viivyttele, sillä SINUN veresi voi pelastaa elämän VERIPALVELUMERKKI TERVEEN
LisätiedotJULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY
VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (OVTES) 2010 2011 ERÄIDEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA 1 Sopimuksen tarkoitus Tällä virka- ja työehtosopimuksella sovitaan
LisätiedotOppisopimuksella ammattiin
Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa
LisätiedotKelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012
Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet
LisätiedotKadettikunnan viestintätutkimus 2015
Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava
LisätiedotPRE-DP VANHEMPAINILTA. Pre-DP, IB1, IB2
PRE-DP VANHEMPAINILTA Pre-DP, IB1, IB2 Keitä me olemme? Suvi Tirkkonen, 0447184568 suvi.tirkkonen@opedu.kuopio.fi opettajat Mitä me teemme ja miten me teemme? IB-koordinaattori, historianopettaja, ro,
LisätiedotLakimieskoulutus EU:ssa
Lakimieskoulutus EU:ssa Skotlanti Tietolähde: The Law Society of Scotland huhtikuu 2014 KUVAUS Skotlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen koulutus / yliopistotason
LisätiedotLiite Sito, tyt, koha/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET JA LAKKAUTUKSET
Liite Sito, tyt, koha/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET JA LAKKAUTUKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan
LisätiedotRannikkotykistökoulu 10 vuotta
22. VUOSIKERTA JOULUKUU 1979 N:o 4 Rannikkotykistökoulu 10 vuotta RTK 10 VUOTTA RTK:n MENNEISYYS JA TULEVAISUUS RANNIKKOTYKISTÖSÄÄTIÖ TURUN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI 40 VUOTTA RT:n JOUKKO-OSASTOT Pientalossa
LisätiedotIlmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto
Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailun ammatteja Ilmailu tarjoaa suuren joukon kiehtovia ja tavoiteltavia ammatteja. Ilmailu on luonteeltaan kansainvälistä. Teknologiaa, haastavia ja palkitsevia
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
Lisätiedot4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset
34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä
LisätiedotOpiskelijavalinta ja opiskelu. Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta
Opiskelijavalinta ja opiskelu Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta Missä voi opiskella diplomi insinööriksi ja arkkitehdiksi? DIA yhteisvalintaan kuuluvat yliopistot OULU Vaasa
LisätiedotMPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020
MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)
LisätiedotKAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013
PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset
LisätiedotAmmattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti
YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen
LisätiedotZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä
LisätiedotPaapuuri Oy / Markku Saiha
Paapuuri Oy / Markku Saiha Asiakkaan kuljettaminen vesillä Lähtökohta on, että miehitettynä vuokrattu vene on katsastettava vuokraveneeksi ja kuljettajalla on oltava vuokraveneen kuljettajankirja. Vuokravene
LisätiedotRannikkotykistön tarkistettu koulutusjärjestelmä
RANNIKON PUOLUSTAJA 24. VUOSIKERTA KESÄKUU 1981 Nro 2 Rannikkotykistön tarkistettu koulutusjärjestelmä JÄRJESTELMÄN PERUSTEET RAU-KURSSI RU-KURSSI 2/2-JÄRJESTELMÄ LINNAKKEELLA JOUKKO-OSASTOJEN KOKEMUKSIA
Lisätiedot